ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA"

Transkriptio

1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA Anita Rotso - Laura Salli - Tarja Ylöstalo Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto/ Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Anita Rotso, Laura Salli & Tarja Ylöstalo. Diakonia ammattikorkeakoulu/lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos. Asiakastyytyväisyys Lahden kotisairaalatoiminnassa. Syksy 2008, 70 s., 4 liitettä. Palvelujen laadun kehittäminen on ajankohtainen haaste terveydenhuollossa. Potilaan tyytyväisyys on olennainen hoidon tavoite ja siten osa hoidon laatua. Tutkimalla potilaiden asiakastyytyväisyyttä saadaan arvokasta tietoa, jotta hoidon laatua voidaan kehittää entistä paremmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa asiakastyytyväisyyttä Lahden Kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Lisäksi selvitettiin potilaiden taustatekijöiden merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Asiakkailta saatu palaute antaa Kotisairaalan henkilöstölle välineitä arvioida omaa työtään sekä kannustaa heitä kehittämään omia valmiuksiaan työntekijöinä. Tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselynä, joka sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, jotta kaikki eri syistä hoidossa olleet potilaat tulisivat edustetusti tutkimukseen mukaan. Tutkimusaineistoa kerättiin välisenä aikana, jolloin Kotisairaalassa oli hoidettavana 69 potilasta. Kotisairaalan henkilökunta jakoi heille kyselylomakkeet saatekirjeineen hoidon päättyessä. Kyselyistä 38 palautui postin kautta tutkijoille eli vastausprosentti oli 55. Tutkimusaineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Vastaajista kolmannes oli miehiä ja kaksi kolmannesta naisia. Yli puolet vastaajista oli vuotiaita (ka 61). Kotisairaalan potilaat olivat tyytyväisiä hoidon turvallisuuteen ja heidän mielestään hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet olivat hyvät. Kotisairaalalta saatu hoito vastasi myös hyvin potilaiden odotuksia ja suurin osa potilaista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Potilasohjaukseen ja tiedonsaantiin liittyvissä kysymyksissä oli vastausten perusteella eniten hajontaa. Potilaat olisivat kaivanneet enemmän kirjallisia hoito-ohjeita sekä lisätietoja sairaudestaan, potilasmaksuista ja taloudellisista tukimuodoista. Vertailtaessa kyselyn vastauksia keskenään oli havaittavissa, että taustatekijöiden merkitys asiakastyytyväisyyteen vaihteli jonkin verran kaikissa mittarin eri osioissa. Asiakastyytyväisyys näytti olevan myös melko subjektiivinen näkemys siitä, mitä kukin potilas hoidossaan eniten arvostaa. Asiasanat: asiakastyytyväisyys, kotisairaalat, laatu, kvantitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Anita Rotso, Laura Salli & Tarja Ylöstalo. Customer satisfaction with Lahti Home Hospital. Autumn 2008, 70 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Health Care, Nurse, Public Health Nurse. Improving the quality of services is currently a challenge in health care. The satisfaction of the patient is an essential goal of the treatment. By studying it one gets valuable information on how the health care can be improved and made more focused on the patients' needs. The objective of this study was to get an overall picture of the patients' satisfaction with the Household hospital activities in Lahti. It was aimed to find out the patients' opinions on the quality of the health care. In particular, we wanted to know whether the patients were content with the competence of the nursing staff, the guidance received, the availability of information and safety. It was the effect of the patients' background on these areas. The response will be given the members of staff in Home hospital. It is hope to and encourages them to further develop their skills as experts of medical care. The study was conducted as a structured questionnaire containing one open question. The material was collected in 2008 between 23.4 and The study was done as an overall survey. At the end of the treatment, a total of 69 patients with different backgrounds and conditions were given the questionnaire. 38 (55%) of the forms were returned and processed with an Excel-spreadsheet. One third of the respondents were male and over one half were aged between (the average being 61). The patients, in general, were content with the safety and the competence of the staff. The treatment met the expectations of most of the patients and the majority of the 38 respondents were content with the medical care received. The dispersion was biggest in the questions regarding the guidance and the information given to patients. According to some patients, more written instructions and additional information on their condition, fees and financial support would have been helpful. The patients background had some effect on the satisfaction as well the effects of patients background on the satisfaction varied slightly in each section of the survey. The satisfaction also seemed to be quite a subjective factor since different patients tend to value different things in their treatment. The results obtained, however, are not very reliable due to the small amount of data collected and the insufficient number of respondents (n=38). Keywords: customer satisfaction, home hospitals, quality, quantitative research

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA Palvelun laatu terveydenhuollossa Laadun parantaminen terveydenhuollossa Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tekijät terveydenhuollossa 8 3 HOIDON LAATU Hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet Potilasohjaus ja tiedon saanti Turvallisuus potilaiden kokemana 14 4 KOTISAIRAALATOIMINTA 16 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 19 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusmetodin valinta ja mittarin laadinta Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston analysoiminen 22 7 TULOKSET Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedot ja asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys hoidon turvallisuuteen Tyytyväisyys hoitavan henkilöstön ammatillisiin 28 valmiuksiin 7.5 Tyytyväisyys potilasohjaukseen ja tiedonsaantiin Vastaajien palaute saamastaan hoidosta Kotisairaalassa 32 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet 37 9 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 AINEISTON KERUUSSA KÄYTETTY 43 SAATEKIRJE LIITE 2 KYSELYLOMAKE 44 LIITE 3 SUORAT JAKAUMAT 50 LIITE 4 RISTIINTAULUKOINNIN TAULUKOT 60

5 1 JOHDANTO Asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu ymmärretään usein samana asiana. Ylikosken mukaan asiakastyytyväisyyttä pidetään kuitenkin paljon laajempana käsitteenä, johon palvelun laatu vahvasti vaikuttaa (Ylikoski 2000, 149). Johdonmukaisuuden vuoksi tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kuitenkin palvelun laadulla lähinnä hoidon laatua sekä potilailla asiakkaita. Tutkimalla potilaiden asiakastyytyväisyyttä saadaan arvokasta tietoa, jotta hoidon laatua voidaan kehittää entistä paremmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Potilastyytyväisyyden kartoittamisen tarvetta tukee myös Terveys 2015-kansanterveysohjelma (STM 2001, 18) sekä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/ 1992, 3 ), joiden mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään hoitoon. Tyytyväisyyttä on mitattava säännöllisesti, koska asiakastyytyväisyys elää tässä hetkessä. Lahden Kotisairaalalle on tehty vuonna 2003 asiakastyytyväisyyskysely (Anttila, Enqvist, Kääriäinen, Laurén, Lehikoinen, Leppänen, Ojala, Pälä, Rantanen, Roihas & Vaaherma, 2003). Lahden Kotisairaalalle aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista nousi esille, että potilasohjauksessa ja turvallisuudessa oli puutteita. Lahden Kotisairaala esitti toivomuksen, että tässä asiakastyytyväisyyskyselyssä tarkasteltaisiin erityisesti potilasohjausta ja turvallisuutta. Leino-Kilven (2007, 45) mukaan potilasohjaus onkin erittäin tärkeä aihe tutkimuskohteena, koska hoitoajat sairaalassa lyhenevät jatkuvasti ja potilaiden on selviydyttävä jatkohoidostaan ohjauksen avulla. Antamalla potilaille lisätietoa sairaudesta ja sen hoidosta voidaan potilaiden turvallisuuden tunnetta lisätä. Hoidon laatu muodostuu monesta osatekijästä. Niiden laajuudesta johtuen kaikkia osatekijöitä ei voida samassa tutkimuksessa käsitellä. Tässä tutkimuksessa rajaamme hoidon laadun tarkoittamaan hoitavan henkilöstön ammatillisia valmiuksia, potilasohjausta ja tiedonsaantia sekä turvallisuutta. Hoitavan henkilöstön ammatillisilla valmiuksilla, kuten kuuntelutaidolla, luottamuksellisuudella ja ammattitaidolla, on suuri merkitys asiakastyytyväisyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakastyytyväisyyttä Lahden Kotisairaalassa asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Kotisairaalan toivomuksesta vertailimme nyt

6 saatuja tuloksia niiltä osin kuin se oli mahdollista vuoden 2003 kyselyn tuloksiin. Asiakkailta saatu palaute antaa Kotisairaalan henkilöstölle välineitä arvioida omaa työtään ja kannustaa heitä kehittämään omia valmiuksiaan työntekijöinä.

7 7 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA 2.1 Palvelun laatu terveydenhuollossa Potilaan tyytyväisyys on olennainen hoidon tavoite ja siten osa hoidon laatua. Jos potilas on tyytymätön, hoito ei ole saavuttanut kaikkia tavoitteitaan. Tyytyväinen potilas taas kuvastaa todennäköisesti hyvää hoitoa. Hoidon laadullisten puutteiden mittaamisella ja havaittujen puutteiden korjaamisella saavutetaan laadunvarmistus terveydenhuollossa. Hyvän hoidon edellytyksenä on potilaan tyytyväisyys, joka vaikuttaa myös hänen asenteisiinsa hoitoon, kuten hoito-ohjeiden seuraamiseen ja hoitoon hakeutumiseen ajoissa. (Vuori 1995, 28, 69.) Asiakastyytyväisyys voidaan rinnastaa laadun käsitteeseen. Palvelun hyvää laatua ovat muun muassa asiakasystävällisyys, kilpailukyky, vastineen saaminen rahalle, valintojen mahdollisuus sekä laadun ja kustannusten oikea suhde. (Lumijärvi & Jylhäsaari 2000, 50.) Asiakkaan kokemus laadusta muodostuu palvelun lopputuloksesta (tekninen eli lopputuloslaatu) ja sen prosessista (toiminnallinen eli prosessilaatu). Tämä tapahtuu asiakkaan ja henkilöstön välisissä kontaktitilanteissa (Ylikoski 2000, 118, 142). Laatua arvioidessaan asiakas ottaa huomioon koko palveluprosessin ja vertaa kokemaansa palvelua suhteessa odotuksiinsa. Asiakkaan kokemus on hieman erilainen jokaisella asiointikerralla ja hän myös arvioi laadun joka asiointikerralla uudelleen, mikä vaikeuttaa laadun mittaamista. Jokaisella palvelutapahtumalla on vaikutusta myös hänen mielikuvaansa yrityksen imagosta. (Korkeamäki, Pulkkinen & Seilinheimo 2000, ) Asiakkaalle muodostuva kuva imagosta on subjektiivinen näkemys (Rope 2005, 53). Siihen vaikuttaa organisaation sisäinen palvelukulttuuri ja asenteet. Organisaation imago syntyy asiakkaan tunteista, mielikuvista ja kokemuksista ja se vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen suodattamalla palvelukokemuksia. (Ylikoski 2000, 43 46, )

8 8 2.2 Laadun parantaminen terveydenhuollossa Palvelujen laadun kehittäminen on ollut ajankohtainen haaste terveydenhuollossa (STM 2003). Laatutyöskentelyn lähtökohtana on saada selvyyttä työyhteisön laatutasosta, sen hallinnasta ja mahdollisuuksista kehittyä tällä yhteiskuntasektorilla parempaan suuntaan. Tutkittaessa laatua tarkoituksena ei ole vähätellä työyhteisöä, vaan kehittää ja parantaa työtä. Laatutyöskentely kohdistuu asiakkaisiin, kustannuksiin ja kilpailukykyyn. Laatujärjestelmä tarkoittaa niitä menettelytapoja, joilla organisaatio voi varmistaa ja parantaa laatua. Tämän avulla pyritään pitämään laatu ajan tasalla, tietoisen tarkastelun ja johtamisen tukena. Asiakaspalautejärjestelmä on osa laadullista järjestelmää. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, ) Kuluttajien, asiakkaiden ja potilaiden antamat palautteet ovat tulleet tärkeiksi laadun parantamisen tultua hyväksytyksi myös terveydenhuollossa. Kartoittamalla asiakkaiden kokemuksia voidaan arvioida tuotetun palvelun laatua. Aktiivisesti ja systemaattisesti tapahtuva potilaspalautteen kerääminen kertoo kiinnostuksesta prosessien parantamiseen palautteen perusteella ja siitä, että potilaisiin suhtaudutaan yhä enenevässä määrin asiakkaina. (Hiidenhovi 2001, ) Potilaiden käsityksiä hoidon laadusta voidaan pitää laadun kehittämisen lähtökohtana (Laitinen 1996, 33). Hoidon laatuun liittyvän ongelman ratkaiseminen edellyttää sen syiden tuntemista. On selvitettävä, miten ongelma vaikuttaa hoidon laatuun, ongelman mahdolliset syyt ja niiden suhde itse ongelmaan. (Vuori 1995, 140.) Potilaslähtöisessä hoidon laadun arvioinnissa selvitetään potilaan odotuksia ja toteutuneen hoidon suhdetta. Tärkeät asiat ovat sellaisia, joita potilaat odottavat hyvältä hoidolta. ( Leino-Kilpi, Walta, Helenius, Vuorenheimo & Välimäki 1994, 150.) 2.3 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tekijät terveydenhuollossa Tutkittaessa asiakastyytyväisyyttä on erityisen tärkeää selvittää asiakastyytyväisyyttä tuottavat tekijät. Tyytyväisyydelle ja tyytymättömyydelle on olemassa lukuisia syitä ja on tärkeää selvittää juuri ne kriittiset tekijät, joita asiakas pitää ehdottoman tärkeinä ja jotka ovat juuri kyseisen yrityksen kannalta tärkeimpiä tyytyväisyyden muodostumises-

9 9 sa. Epäonnistuminen näissä tekijöissä johtaa asiakkaiden tyytymättömyyteen. Kriittiset tekijät vaikuttavat keskeisesti siihen, millaiseksi asiakkaan kokonaistyytyväisyys muodostuu. (Ylikoski 2000, 158.) Tyytyväisyys- ja tyytymättömyystekijät eivät kuitenkaan ole välttämättä toistensa vastakohtia. Jonkin tekijän aiheuttama tyytymättömyys ei onnistuessaan ole tae tyytyväisyydestä, koska tyytyväisyyttä aiheuttavat eri tekijät kuin tyytymättömyyttä. Tyytyväisyys merkitsee odotusten ylittymistä, eikä vain odotusten ja kokemusten vastaavuutta. Tyytymättömyys on puolestaan seurausta selkeiden ennakko-odotusten alittumisesta. (Rope 1998, 86; Rope & Pöllänen 1994, ) Asiakkaiden tyytyväisyyden taso muodostuu heidän odotuksistaan, tarpeistaan ja kokemuksistaan (Hiidenhovi 2001, 30 33). Odotusten katsotaan muodostuvan aikaisemmista kokemuksista tai ne voivat muotoutua samanaikaisesti palvelun kuluttamisen kanssa tai vasta palvelukokemuksen jälkeen pikemminkin kuin ennen sitä. Asiakkaiden oppiessa kokemuksistaan odotukset voivat lisääntyä tai vähentyä. Odotusten suhteen pettyminen voi olla merkityksellisempää kuin niiden kohtaaminen tai niiden ylittyminen. (Rope & Pöllänen 1994, ) Epärealistiset odotukset laskevat koettua kokonaislaatua, vaikka laatu olisikin koettu jollakin objektiivisella tavalla mitattuna hyväksi (Grönroos 1994, 65 & Ylikoski 2000, 120). Toisaalta asiakkaat voivat olla tyytyväisiä, vaikka heidän odotuksensa eivät toteutuisikaan. Esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä voi olla matalammat odotukset ja he tyytyvät sen vuoksi vähempään arvioidessaan hoidon laatua. (Hiidenhovi 2001, 28 29; Johansson, Òleni & Fridlund 2002, 339.) Sosiodemografisten tekijöiden (esimerkiksi ikä, sukupuoli, persoonallisuus, perhe, kulttuuri, elämäntyyli, sosioekonominen asema) ohella myös psykososiaaliset tekijät vaikuttavat arviointeihin (Hiidenhovi 2001, 28 29). Asiakastyytyväisyys muodostuu asiakkaan yksilöllisistä ominaisuuksista, hintalaatusuhteesta ja tilannetekijöistä sekä palvelun laatutekijöistä vuorovaikutustilanteessa, kuten luotettavuudesta, reagointialttiudesta ja palveluvarmuudesta. Palveluvarmuus muodostuu pätevyydestä, kohteliaisuudesta, uskottavuudesta ja turvallisuudesta. Asiakastyytyväisyys muodostuu myös palveluympäristöstä ja empatiasta, kuten saavutettavuudesta, viestinnästä ja asiakkaan ymmärtämisestä. (Ylikoski 2000, )

10 10 Niiranen ja Tengström (1999, 3, 47 48) tutkivat kotisairaalapotilaiden (n=30) kokemuksia kyselylomakkeilla hyvän hoidon toteutumisesta Helsingin Läntisessä kotisairaalassa. Hoitohenkilökunta koettiin hyvin ystävälliseksi ja empaattiseksi. Potilaat olivat myös tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Huonoiten heidän hoidossaan toteutui heidän mielestään hoitajien tietoisuus potilaan voinnista, potilaan rohkaiseminen ja tukeminen sekä potilaiden kysymyksiin vastaaminen. Kujalan (2003, 162) mukaan asiakkaan tyytyväisyyttä hoitoon lisää kuulluksi tulemisen tunne, yksilöllinen kohteleminen hoitotilanteessa ja että hänelle annetaan aikaa. Asiakas haluaa myös olla selvillä hoitovaihtoehdoista ja vaikutuksista, jotta hän voi tehdä valintoja. Terveyspalveluja käyttävä henkilö haluaa olla osallisena hoitoaan koskevissa asioissa. Puutteellinen osallisuuden kokemus voi aiheuttaa palvelun käyttäjälle tyytymättömyyttä. Visakorpi (2002, 3, 10, 92) on tutkinut potilaiden näkökulmasta hyvän kotisairaalatoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia, sekä arvioinut niiden toteutumista Lahden kotisairaalassa. Tutkimus oli laadullinen teemahaastattelu sairaanhoitajille (n=5) ja asiakkaille (n=5). Tutkimuksessa oli puolistrukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tulosten mukaan hyvän kotisairaalahoidon vaatimuksia ja edellytyksiä olivat potilaan itsemääräämisoikeus, hoidon yksilöllisyys, turvallisuus, yksityisyys, oikeudenmukaisuus, jatkuvuus, perhekeskeisyys ja tasa-arvoisuus. Potilaat olivat tyytyväisiä kotisairaalassa saamaansa hoitoon. Hyvän hoidon vaatimukset ja edellytykset toteutuivat Lahden kotisairaalassa pääasiassa hyvin. Kokemus saadusta palvelusta voi vaihdella suuresti ja palvelun laatuun kohdistuvat odotukset ovat subjektiivisia. Tietty palvelu tuntuu toisen mielestä hyvältä kun taas toisen mielestä kyseinen palvelu saattaa tuntua jopa huonolaatuiselta. (Lumijärvi & Jylhäsaari 2000, 50.) Myös asiakkaan tunnetila, arvot ja mielikuvat vaikuttavat asiakkaan kokemukseen saadusta palvelusta (Rissanen 2006, 214).

11 11 3 HOIDON LAATU Hiidenhovin (2001, 37) mukaan laatu johon pyritään, tulisi määritellä ja mitata. Määriteltyjen hyvän hoidon kriteerien osatekijät liittyvät hoitavan henkilön ominaisuuksiin, hoitoon liittyviin toimintoihin, hoidon edellytyksiin, hoitoympäristöön, hoitoprosessin etenemiseen ja potilaan omiin hallintakeinoihin. (Häggman- Laitila 1990; Leino-Kilpi 1990; Leino-Kilpi ym ) Kuivalaisen mukaan hoitamisen laatuun vaikuttavia edistäviä tekijöitä ovat työyhteisön hyvä ilmapiiri, onnistunut työnjako, työntekijöiden hyvät ammatilliset ominaisuudet sekä hyvät työyhteisön voimavarat. Estäviä tekijöitä puolestaan ovat huono ilmapiiri, työnjaon ongelmat, rajoitetut ammatilliset ominaisuudet sekä puutteelliset työyhteisön voimavarat. (Kuivalainen 2007, 2.) Myös omahoitaja, kiireettömyys, turvallisuuden tunne, riittävä henkilökunnan määrä ja tiedon saanti vaikuttavat potilaiden tyytyväisyyteen (Kankkunen, Suominen & Varis 2007, 35 36). 3.1 Hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet Tutkimusten mukaan hoitotyön henkilöstön valmiudet ovat tärkeimpiä hoidon laatua määrääviä tekijöitä. Koulutuksen pituus ja jatkuva ammattitaidon ajan tasalla pitäminen vaikuttavat valmiuksien edellytyksiin ja sitä kautta vastuun ottamiseen omasta työstä. Hoitotyön henkilöstö odottaa osastonhoitajiltaan tukea ammatillisessa kehittymisessään. Osastonhoitajan tulisi ottaa vastuu siitä, että työntekijöillä on riittävät valmiudet ja muut edellytykset laatuvaatimusten mukaisen hoidon antamiselle. (Perälä & Räikkönen 1994, 29.) Riikkula ja Tauschi (2003, 20 22, 24) tutkivat sairaanhoitajien (n=10) työnkuvaa Lahden Kotisairaalassa. Tutkimus oli kvalitatiivinen, jossa aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä. Sairaanhoitajat pitivät työtään siellä haasteellisena. He olivat motivoituneita omaan työhönsä, kotisairaalatoiminnan kehittämiseen sekä oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Kotisairaalassa työskentelevien sairaanhoitajien erityisvaatimuksena on arviointi- ja päätöksentekokyky sekä vastuullisuus. Kotisairaalatoiminnan vahvuutena on motivoitunut ja koulutusmyönteinen henkilökunta, johdon ja

12 12 kollegoiden antama tuki sekä potilaslähtöisyys. Heikkoutena sairaanhoitajat mainitsivat lääkäreiden vaihtumisen, ahtaat työskentelytilat toimistossa sekä epävarmuuden toiminnan jatkumisesta. Sairaanhoitajien mielestä kivunhoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää. Järvisen ja Lehtisen (2005, 29 30, 32, 36) kvalitatiivisen tutkimuksen mukaan omaiset (n=6) toivoivat Lahden Kotisairaalaan lisää saattohoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia. Omaiset kokivat saaneensa riittävästi henkistä tukea henkilökunnalta, mutta omaisten mielestä heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa ei kuitenkaan aina kyetty vastaamaan. Omaiset saivat riittävästi apua henkilökunnalta, mutta jotkut omaiset tunsivat väsyvänsä potilaan raskashoitoisuuden takia. He toivoivatkin pidempikestoisia hoitokäyntejä ja että työntekijä voisi olla tarvittaessa koko yön hoitamassa potilasta. Omaiset kokivat heidän ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutussuhteen luottamuksellisena. Anttilan ym. (2003, 17) mukaan myös potilaat kokivat hoidon luottamuksellisena Lahden Kotisairaalalle tehdyssä kvantitatiivisessa tutkimuksessa (n=49). Potilaat pitivät myös henkilökunnan ammattitaitoa riittävänä. 3.2 Potilasohjaus ja tiedon saanti Potilasohjauksella on Ohtosen (2006, 3) mukaan kiistaton vaikutus hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Potilasohjausta tutkimalla saadaan arvokasta palautetta hoitotyön kehittämiseksi. Hoitoaikojen lyhentymisen myötä ohjauksen kehittämisen tarve on lisääntynyt. Sairaanhoitajien hyvä koulutus, vankka teoriatieto, hyvät vuorovaikutustaidot ja hoitokäytännöt takaavat onnistuneen lopputuloksen potilasohjauksessa. Hoitajan ja asiakkaan aktiivinen hoitosuhde mahdollistaa tavoitteellisen ohjausprosessin suunnittelun ja rakentamisen yhdessä sekä asiakkaan tietoisuuden edistämisen omassa toiminnassaan. Asiakkaan tyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutumista edistää asiakkaan oma näkemys hoidosta. Ohjauksessa on keskeistä hoitajan ja asiakkaan taustatekijöiden huomiointi, ohjaussuhteen rakentaminen vuorovaikutteisesti sekä tavoitteellinen ja aktiivinen toiminta. Ohjaukseen vaikuttavia taustatekijöitä ovat fyysiset ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, sairauden kesto ja laatu ja sen vaikutus potilaan arkielämään, sekä psyykkiset ominaisuudet kuten terveystottumukset ja kokemukset, mieltymykset, odo-

13 13 tukset ja tarpeet, oppimistyylit ja -valmiudet sekä motivaatio. Myös sosiaaliset tekijät ja ohjausympäristö vaikuttavat ohjaukseen. (Kääriäinen & Kyngäs 2006, 7 9.) Hyvällä ohjauksella voidaan edistää hoitoon sitoutumisen lisäksi myös paranemista sekä sairauteen sopeutumista. Hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ohjaustilanteessa vähentää sairauksien mukanaan tuomaa epävarmuuden tunnetta, ahdistusta ja pelkoa. (Ohtonen 2006, 3.) Rissasen (2006, 97) mukaan runsas ja avoin vuorovaikutus edistää oppimisprosessia. Kaikki ohjattavat eivät kuitenkaan omaksu asioita samassa tahdissa ja sairaanhoitajan vastuuseen kuuluukin varmistaa, että potilas on ymmärtänyt ohjauksen (Ohtonen 2006, 3). Valitun ohjausmenetelmän tulisi tukea potilaan tapaa omaksua asioita ja ohjauksen sisältö tulisi suunnitella ohjaustarpeen mukaisesti. Potilaan ohjaus tulisi suunnitella ja kirjata hyvin, jotta ohjauksen vaikutusta voidaan arvioida ja seurata. (Kääriäinen & Kaakinen 2008, 14.) Potilaat, jotka ovat saaneet riittävästi tietoa hoidostaan, tuntevat erilaisten laatutekijöiden toteutuneen hoidossaan. Riittävästi etukäteistietoa saaneet potilaat kokevat hoidon eri edellytysten toteutuneen hoidossaan paremmin kuin tietoa saamattomat potilaat. Tiedon kululla saavutetaan potilaille paremmat fyysiset ja psyykkiset puitteet. Hoitoprosessin osalta eroavuudet tietoa saaneiden ja tietoa saamattomien potilaiden kohdalla ovat huomattavia. (Leino-Kilpi ym. 1994, 147.) Omaiset ovat keskeisessä asemassa tiedon saantiin liittyvissä asioissa. Suomen kotisairaaloissa kuolleiden potilaiden omaiset (ennen potilaan kuolemaa) saivat tiedollista tukea eniten henkilökunnan tarjoamasta avusta ja mahdollisuudesta osallistua potilaan hoitoon. Omaiset saivat myös paljon tietoa potilaan sairaudesta ja hoidosta. Henkilökunta välitti melko paljon tietoa potilaan lähestyvästä kuolemasta ja kohtalaisesti sairauden ennusteesta. Välitetty tieto perustui omaisten mielestä heidän tarpeisiinsa ja siihen käytettiin aikaa. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa omaiset olivat kokeneet, etteivät he saaneet potilaan tilasta riittävästi tietoa. Omaiset olivat kiinnittäneet myös huomiota erityisesti siihen, kuinka tietoa välitettiin heille. (Liikka 2006, 25, ) Potilaat kokivat Lahden Kotisairaalassa puutteita hoidon sisällöstä ja asiakasmaksuista tiedottamisessa (Anttila ym. 2003, 17). Potilaat kokivat saaneensa liian vähän tietoa anottavista tukimuodoista ja sairauden eri vaiheista hoitohenkilökunnalta Lahden Koti-

14 14 sairaalassa (Järvinen & Lehtinen 2005, 36 37). Helsingin Läntisen kotisairaalahoidon kehittämisalueina mainittiin mm. potilaiden kysymyksiin vastaaminen (Niiranen & Tengström 1999, 50). Myös Jaakkolan, Kirsin ja Sariaksen (2000) tutkimuksesta Helsingin Koillisessa kotisairaalassa ilmeni, että tiedonsaantia koskevissa asioissa oli puutteita (Riikkula & Tauschi 2003, 9). 3.3 Turvallisuus potilaiden kokemana Potilasturvallisuus on osa terveydenhuollon palvelun laatua. Suomessa potilasvahinkoilmoitusten määrä on ollut huimassa kasvussa. (Kesti 2006, 5.) Potilasvahinkokeskukseen tehdään vuodessa noin 7000 vahinkoilmoitusta, joista 1500 korvataan potilasvahinkoina (Pelkonen 2003, 8). Suomessa potilasturvallisuuteen liittyvissä tutkimuksissa on aikaisemmin käytetty potilasvahinkoyhdistyksen vahinkoaineistoa sekä laatu tietoaineistoa (Niskanen & Ruokonen 2002, 9). Liukon (2004) mukaan laadun arvioimisessa pyritään virheettömyyteen, jota voidaan arvioida laadullisten poikkeamien ja hoitovirheiden perusteella (Kinnunen 2006, 8 9). Vahinkotapaukseksi määritellään hoidon tulos tai tahaton tapahtuma, joka voi heikentää potilasturvallisuutta. Virheeseen voi liittyä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä hoitovirhe tai estettävissä oleva virhe. Tapaukset voidaan jakaa ennaltaehkäisyn virheisiin, hoidon toteutukseen tai diagnosointiin. Diagnosoinnissa tapahtuvat hoitovirheet tarkoittavat, että potilaan näytteitä ei osata tulkita. Hoidon toteutuksessa tapahtuvat hoitovirheet ovat toimenpiteen (kuten leikkaus) aikana sattuneita virheitä. Usein lääkehoito tai hoitomuodon valinta ei ole sopinut potilaalle. Sosiaali- ja terveysministeriössä (2005) laaditut Turvallisen lääkehoidon ohjeet kannustavat turvalliseen ja luotettavaan lääkehoitoon eri yksiköissä erilaisten toimijoiden näkökulmasta. (Kinnunen 2006, 8 10.) Lahden Kotisairaalassa potilaan lääkehoidosta ja hoitotoimenpiteiden suorittamisesta vastasivat sairaanhoitajat ja hoitotiimiin kuuluva lääkäri. Omaiset kokivat tapahtuvan saattohoidon turvallisena. Omaiset kokivat turvalliseksi myös sen, että heidän ei tarvinnut olla yksin vastuussa potilaan hoidosta. Omaiset kokivat saaneensa riittävästi apua

15 15 henkilökunnalta, mikä lisäsi myös heidän kokemaa turvallisuudentunnettaan. (Järvinen & Lehtinen 2005, 28 29, 41.) Potilaan turvallisuuden tunnetta Lahden Kotisairaalassa lisäsi annettu lisätieto potilaan sairaudesta ja sen hoidosta. Myös se, että potilas sai aina yhteyden henkilökuntaan ja hoitajat tulivat sovittuina aikoina, oli merkityksellistä turvallisuuden kannalta. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden potilaiden mielestä turvattomuus oli uhkatekijä kotisairaalahoidossa. Myös hoitajat toivat vahvasti esille turvattomuuden Kotisairaalan heikkoutena. (Visakorpi 2002, 74.) Potilasasiakirjoihin tehdyt merkinnät koetaan tärkeänä osana potilasturvallisuutta (Ilveskivi 1998, 27). Raportoinnilla on tärkeä merkitys läheltä piti -tilanteita tarkasteltaessa tai myöhemmin potilaan hoitopapereita tutkittaessa. Vahinkotapausten ehkäisemisen kannalta tiedonkeräys ja raportointi ovat tärkeitä. Tiedon avulla tunnistetaan hoitoprosessin puutteellisuudet ja voidaan keskittyä kehittämään potilasturvallisuutta ja sen eri osa-alueita (Kinnunen 2006, 8, 28.) Ehkäisevissä toiminnoissa kiinnitetään huomiota lääkevirheisiin sekä potilasturvallisuuden kehittämiseen (Kohn, Corrigan & Donalldson 2000, 17). Vahinkotapausten analysoinnilla ja tiedonkeruun avulla saadaan tietoa, joka lisää potilasturvallisuutta. Tiedon avulla voidaan kehittää hoidon eri osa-alueita ja parantaa hoitotyötä ja hoidon laatua. (Kesti 2006, 27.) Potilasturvallisuuden kehittäminen on moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa jatkuvaa prosessia. Potilasturvallisuuden kehittäminen on monialaista työtä, joka vaatii ongelma-alueiden tunnistamista, organisaation toiminnan optimoimista, turvallista toimintatapaa sekä hyvää ohjausta. (Frey & Argent 2004, ) Kinnusen (2006, 8 10) mukaan potilasturvallisuutta tukevat yhteiskunnan puolelta asetetut ohjeet ja suositukset.

16 16 4 KOTISAIRAALATOIMINTA Kotisairaalatoiminta alkoi yleistyä Suomessa luvun puolivälissä. Suomen kotisairaalatoiminnan uranuurtajia olivat Kotkan Kotisairaala, Koillinen Kotisairaala Helsingissä sekä Tammisaari. (Backlund 1998, 6 8; Wikholm 1998, ) Kotisairaalassa annetaan ympärivuorokautista, osastotasoista erikoishoitoa. Hoito soveltuu sekä lapsi- että aikuispotilaille. Lääkärijohtoinen tiimityöskentelyyn perustuva hoito tapahtuu potilaan kotona. (Lampe 2000, 9.) Kotisairaalahoitoa käytetään vuodeosastohoidon asemasta. Potilas voi asua myös palvelutalossa tai muussa ympärivuorokautisessa hoitokodissa. Vakavasta infektiosta kärsivät potilaat voidaan eristää muista potilaista hoitamalla heidät kotona. Myös potilaille, jotka halutaan suojata infektioilta, koti on hyvä eristyspaikka. Potilaan elämänlaatu on parempi kotona kuin tavallisessa sairaalahoidossa. (Hägg, Rantio, Suikki, Vuori & Ivanoff-Lahtela 2007, 139, 143.) Ympäristö korostuu hoitotyössä ja koti hoitoympäristönä asettaakin vaatimuksia hoitajille, joilta edellytetään kodin kokonaisvaltaista huomioimista sekä potilaan ja perheen kunnioittamista (Niiranen & Tengström 1999, 21). Fred (2003, 85, 87) tarkasteli Espoon kotisairaalatoiminnan laatua sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Laadulliset aineistot muodostuivat teemahaastatteluista, asiakaspalautteista ja työntekijöiden oman työn arviointikyselyistä. Asiakkaat arvostivat paljon hoitohenkilöstöä ja hoidon tasoa. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden mielestä koti oli hyvä tai erittäin hyvä paikka sairastaa. Kotisairaalatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja potilaan mahdollisuuteen valita sairaalahoito tai kotisairaalahoito (Visakorpi 2002, 92). Kotisairaalatoiminnan potilasmaksut ovat olleet edullisempia kuin vuodeosastojen maksut. Kotisairaalan potilaaksi pääsee lääkärin lähetteellä. Eri kunnat ja kaupungit riippuen organisaatiomalleistaan määrittelevät kotisairaanhoidon joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon alaiseksi toiminnaksi. (Laapio & Paljakka 2005, 5.) Lahden kotisairaalatoiminta kuuluu sairaalapalveluihin, jota Lahden kaupungin perusterveydenhuollon toimiala valvoo. Lahdessa terveysalan palveluihin kuuluu myös kotihoito, joka tarjoaa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistettyjä palveluja. Lahden ko-

17 17 tihoito on pääasiallisesti vanhusten palvelumuoto eikä sen tarkoitus ei ole tuottaa lääkärijohteista erikoishoitoa kotona. (Laapio & Paljakka 2005, 6.) Kotisairaalan toiminta oli projektimuotoista vuodesta 2001 lähtien. Pysyväksi toiminnaksi kotisairaalatoiminta vakiintui alkuvuodesta Kotisairaalan tiimiin kuuluvat osastonhoitaja, osastosihteeri, puolipäiväinen lääkäri ja yhdeksän sairaanhoitajaa. Lahden kotisairaala tekee yhteistyötä fysioterapeutin ja sosiaalityöntekijän kanssa. (Lahden kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto 2006.) Lahden Kotisairaalassa on 15 potilaspaikkaa ja siellä annetaan pääasiallisesti lyhytaikaista (hoitojakso 1 2 viikkoa) hoitoa. Kotisairaalan potilasryhmistä oli vuonna % iv-antibioottitiputuspotilaita, punasolutiputuspotilaita 19 %, syöpähoitopotilaita 2 %, haavanhoitopotilaita 4 %, saattohoitopotilaita 5 %, alaraajan laskimotukospotilaita 14 % ja muita hoitoja 15 %. Kotisairaalan potilaista 43 % on ollut 1 64-vuotiaita, 29 % vuotiaita ja 28 % yli 75-vuotiaita. Potilaita oli noin 500 ja hoitokäyntejä alle 6000 vuonna Vuoteen 2006 mennessä potilaita oli jo noin 650 ja hoitokäyntejä (Lahden kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto 2006.) Potilaat voivat soittaa tarvittaessa sairaanhoitajalle kaikkina vuorokauden aikoina. Heidän pitää selviytyä päivittäisistä toiminnoista joko itse, läheistensä tai tukipalveluiden avulla. (Lahden Kotisairaala 2006.) Kotisairaalan potilaaksi eivät sovellu päihdeongelmaiset, sekavat ja dementiaa sairastavat eivätkä vaikeista mielenterveyden ongelmista kärsivät potilaat, koska potilaan pitää kyetä hälyttämään apua ja kyetä riittävästi sitoutumaan hoitoonsa. Myös työ- ja potilasturvallisuus pitää kyetä takaamaan kotihoidossa. Saattohoidossa hoitokäynneillä on tärkeää huomioida myös omaisten jaksaminen, sillä jos omainen ei jaksa, potilaan hoito ei onnistu kotona. Omaiset tarvitsevat tunnustusta ja uskoa voimiensa riittävyyteen. (Hägg ym. 2007, 141, 170.) Tärkeimpiä hyvän kotisairaalatoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia Lahdessa ovat yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus sekä perhekeskeisyys (Visakorpi 2002, 92 93). Potilas- ja perhekeskeisyys ovat merkityksellisiä Lahden Kotisairaalan hoitotyöskentelyssä (Laapio & Paljakka 2005, 21 22). Riikkulan & Tauschin (2003, 24) mukaan Lahden kotisairaalatoiminnan vahvuutena on muun muassa potilaslähtöisyys.

18 18 Laapion ja Paljakan opinnäytetyössä kuvataan Lahden Kotisairaalan sairaanhoitajien (n=9) käsityksiä yksilövastuisesta hoitotyöstä kotisairaalatoiminnassa. Kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin aineistoa ryhmähaastattelujen ja teemahaastattelujen avulla. Tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat käsittävät yksilövastuisen hoitotyön tarkoittavan hoitoa, jossa huomioidaan potilaan ainutkertaisuus ja potilaan kaikki tarpeet. Potilaan hoitoa suunnittelee, koordinoi ja arvioi omahoitaja koko hoitojakson ajan. (Laapio & Paljakka 2005, 11, 17-18, 20.)

19 19 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Eriksenin HYVÄ HOITO-mittarin (Leino-Kilpi ym. 1994, 80) avulla asiakkaiden tyytyväisyyden tasoa Lahden Kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Lisäksi selvitettiin potilaiden taustatekijöiden merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka monella asiakkaalla on omainen mukana hoidossa, koska omaiset ovat keskeisessä asemassa hoidettaessa potilasta kotona. Tutkimuksesta saadun palautteen perusteella Kotisairaalan henkilökunta voi saada tietoa asiakkaidensa mielipiteistä, arvioida konkreettisesti toimintaansa ja täten selvittää kehittämismahdollisuuksiaan palvelun laatunsa parantamiseen. Tutkimukseen haetaan vastauksia seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen on potilaiden tyytyväisyys hoidon turvallisuuteen, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin Lahden Kotisairaalassa? 2. Miten potilaan taustatiedot kuten ikä, sukupuoli, hoidossa olon syy, koulutus ja perhesuhteet sekä omaisen mukana olo hoidossa ovat yhteydessä asiakastyytyväisyyteen?

20 20 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 6.1 Tutkimusmetodin valinta ja mittarin laadinta Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää lukumääriin liittyviä kysymyksiä ja eri asioiden välisiä riippuvuussuhteita sekä tapahtuneita muutoksia tutkittavassa ilmiössä. Olemassa oleva tilanne saadaan yleensä kartoitettua, mutta asioiden syitä ei pystytä selvittämään riittävästi, koska tutkittavien maailmaan ei päästä riittävän syvälle. Pinnallisessa tutkimuksessa tutkimuskohdetta ei tunneta hyvin, joten tulosten tulkinnassa tulisi olla varovainen väärien tulkintojen välttämiseksi. (Heikkilä 2004, 16, ). Tähän tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä tutkimustavaksi, koska määrällisellä asiakastyytyväisyyskyselyllä voi tutkia suurempaa ihmisjoukkoa ja saada useamman ihmisen mielipiteen esiin. Aihe ei myöskään ollut arkaluontoinen, eikä vaatinut välttämättä syvällisempää tietoa haastattelemalla. Kyselytutkimuksen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja voidaan myös kysyä monia asioita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 190). Aikaisemmin tehtyjä asiakastyytyväisyyskyselyjä (Anttila ym. 2003; Hiidenhovi 2001; Liikka 2006 jne.) hyödynnettiin mittaria laadittaessa. Valmiita mittareita vertailtiin keskenään ja näistä poimittiin sellaisia kysymyksiä, joiden avulla voitiin saada parhaiten vastauksia tutkimusongelmiin. Kysymykset muokattiin edelleen omaan tutkimukseen sopiviksi. Mittariin ei siis otettu mitään valmista kyselylomaketta, vaan mittari suunniteltiin itse ja kysymykset muokattiin omien tutkimusongelmien pohjalta. Täten mittari saatiin myös linkittymään omaan viitekehykseen. Kyselyyn laitettiin myös yksi avoin kysymys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kehittämisehdotuksia Lahden kotisairaalatoiminnassa. Avoimet kysymykset rajaavat vastausta vain vähän ja niiden tavoitteena on saada vastaajilta spontaaneja mielipiteitä (Vilkka 2005, 86). Kyselylomakkeen (liite 2) laadinnassa käytettiin apuna joitakin osioita Eriksenin HYVÄ HOITO-mittarista. Eriksenin mittarin osioita ovat hoitotaito, hoidon tekninen laatu, hoidon fyysinen ympäristö, hoidon saatavuus, hoidon jatkuvuus ja vaikuttavuus (Leino- Kilpi ym. 1994, 80). Tässä tutkimuksessa käytettiin hoitotaidon, hoidon teknisen laadun ja hoidon vaikuttavuuden osioita. Hoitotaito koostuu hoitajan kärsivällisyydestä, hoita-

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Apta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu:

Apta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: Apta Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto 18.10. N55 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: 11.-30.9.2013 Palvelut Jäsentutkimus 2013 (N55) Mitä Apteekkien työnantajaliiton (Apta) palveluja olet itse käyttänyt

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 1 Minna Heinonen Sosionomi (AMK) opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015 Tämä asiakaskysely on koottu

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot