ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA"

Transkriptio

1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA Anita Rotso - Laura Salli - Tarja Ylöstalo Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto/ Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Anita Rotso, Laura Salli & Tarja Ylöstalo. Diakonia ammattikorkeakoulu/lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos. Asiakastyytyväisyys Lahden kotisairaalatoiminnassa. Syksy 2008, 70 s., 4 liitettä. Palvelujen laadun kehittäminen on ajankohtainen haaste terveydenhuollossa. Potilaan tyytyväisyys on olennainen hoidon tavoite ja siten osa hoidon laatua. Tutkimalla potilaiden asiakastyytyväisyyttä saadaan arvokasta tietoa, jotta hoidon laatua voidaan kehittää entistä paremmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa asiakastyytyväisyyttä Lahden Kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Lisäksi selvitettiin potilaiden taustatekijöiden merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Asiakkailta saatu palaute antaa Kotisairaalan henkilöstölle välineitä arvioida omaa työtään sekä kannustaa heitä kehittämään omia valmiuksiaan työntekijöinä. Tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselynä, joka sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, jotta kaikki eri syistä hoidossa olleet potilaat tulisivat edustetusti tutkimukseen mukaan. Tutkimusaineistoa kerättiin välisenä aikana, jolloin Kotisairaalassa oli hoidettavana 69 potilasta. Kotisairaalan henkilökunta jakoi heille kyselylomakkeet saatekirjeineen hoidon päättyessä. Kyselyistä 38 palautui postin kautta tutkijoille eli vastausprosentti oli 55. Tutkimusaineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Vastaajista kolmannes oli miehiä ja kaksi kolmannesta naisia. Yli puolet vastaajista oli vuotiaita (ka 61). Kotisairaalan potilaat olivat tyytyväisiä hoidon turvallisuuteen ja heidän mielestään hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet olivat hyvät. Kotisairaalalta saatu hoito vastasi myös hyvin potilaiden odotuksia ja suurin osa potilaista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Potilasohjaukseen ja tiedonsaantiin liittyvissä kysymyksissä oli vastausten perusteella eniten hajontaa. Potilaat olisivat kaivanneet enemmän kirjallisia hoito-ohjeita sekä lisätietoja sairaudestaan, potilasmaksuista ja taloudellisista tukimuodoista. Vertailtaessa kyselyn vastauksia keskenään oli havaittavissa, että taustatekijöiden merkitys asiakastyytyväisyyteen vaihteli jonkin verran kaikissa mittarin eri osioissa. Asiakastyytyväisyys näytti olevan myös melko subjektiivinen näkemys siitä, mitä kukin potilas hoidossaan eniten arvostaa. Asiasanat: asiakastyytyväisyys, kotisairaalat, laatu, kvantitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Anita Rotso, Laura Salli & Tarja Ylöstalo. Customer satisfaction with Lahti Home Hospital. Autumn 2008, 70 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Health Care, Nurse, Public Health Nurse. Improving the quality of services is currently a challenge in health care. The satisfaction of the patient is an essential goal of the treatment. By studying it one gets valuable information on how the health care can be improved and made more focused on the patients' needs. The objective of this study was to get an overall picture of the patients' satisfaction with the Household hospital activities in Lahti. It was aimed to find out the patients' opinions on the quality of the health care. In particular, we wanted to know whether the patients were content with the competence of the nursing staff, the guidance received, the availability of information and safety. It was the effect of the patients' background on these areas. The response will be given the members of staff in Home hospital. It is hope to and encourages them to further develop their skills as experts of medical care. The study was conducted as a structured questionnaire containing one open question. The material was collected in 2008 between 23.4 and The study was done as an overall survey. At the end of the treatment, a total of 69 patients with different backgrounds and conditions were given the questionnaire. 38 (55%) of the forms were returned and processed with an Excel-spreadsheet. One third of the respondents were male and over one half were aged between (the average being 61). The patients, in general, were content with the safety and the competence of the staff. The treatment met the expectations of most of the patients and the majority of the 38 respondents were content with the medical care received. The dispersion was biggest in the questions regarding the guidance and the information given to patients. According to some patients, more written instructions and additional information on their condition, fees and financial support would have been helpful. The patients background had some effect on the satisfaction as well the effects of patients background on the satisfaction varied slightly in each section of the survey. The satisfaction also seemed to be quite a subjective factor since different patients tend to value different things in their treatment. The results obtained, however, are not very reliable due to the small amount of data collected and the insufficient number of respondents (n=38). Keywords: customer satisfaction, home hospitals, quality, quantitative research

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA Palvelun laatu terveydenhuollossa Laadun parantaminen terveydenhuollossa Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tekijät terveydenhuollossa 8 3 HOIDON LAATU Hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet Potilasohjaus ja tiedon saanti Turvallisuus potilaiden kokemana 14 4 KOTISAIRAALATOIMINTA 16 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 19 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusmetodin valinta ja mittarin laadinta Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston analysoiminen 22 7 TULOKSET Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedot ja asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys hoidon turvallisuuteen Tyytyväisyys hoitavan henkilöstön ammatillisiin 28 valmiuksiin 7.5 Tyytyväisyys potilasohjaukseen ja tiedonsaantiin Vastaajien palaute saamastaan hoidosta Kotisairaalassa 32 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet 37 9 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 AINEISTON KERUUSSA KÄYTETTY 43 SAATEKIRJE LIITE 2 KYSELYLOMAKE 44 LIITE 3 SUORAT JAKAUMAT 50 LIITE 4 RISTIINTAULUKOINNIN TAULUKOT 60

5 1 JOHDANTO Asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu ymmärretään usein samana asiana. Ylikosken mukaan asiakastyytyväisyyttä pidetään kuitenkin paljon laajempana käsitteenä, johon palvelun laatu vahvasti vaikuttaa (Ylikoski 2000, 149). Johdonmukaisuuden vuoksi tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kuitenkin palvelun laadulla lähinnä hoidon laatua sekä potilailla asiakkaita. Tutkimalla potilaiden asiakastyytyväisyyttä saadaan arvokasta tietoa, jotta hoidon laatua voidaan kehittää entistä paremmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Potilastyytyväisyyden kartoittamisen tarvetta tukee myös Terveys 2015-kansanterveysohjelma (STM 2001, 18) sekä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/ 1992, 3 ), joiden mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään hoitoon. Tyytyväisyyttä on mitattava säännöllisesti, koska asiakastyytyväisyys elää tässä hetkessä. Lahden Kotisairaalalle on tehty vuonna 2003 asiakastyytyväisyyskysely (Anttila, Enqvist, Kääriäinen, Laurén, Lehikoinen, Leppänen, Ojala, Pälä, Rantanen, Roihas & Vaaherma, 2003). Lahden Kotisairaalalle aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista nousi esille, että potilasohjauksessa ja turvallisuudessa oli puutteita. Lahden Kotisairaala esitti toivomuksen, että tässä asiakastyytyväisyyskyselyssä tarkasteltaisiin erityisesti potilasohjausta ja turvallisuutta. Leino-Kilven (2007, 45) mukaan potilasohjaus onkin erittäin tärkeä aihe tutkimuskohteena, koska hoitoajat sairaalassa lyhenevät jatkuvasti ja potilaiden on selviydyttävä jatkohoidostaan ohjauksen avulla. Antamalla potilaille lisätietoa sairaudesta ja sen hoidosta voidaan potilaiden turvallisuuden tunnetta lisätä. Hoidon laatu muodostuu monesta osatekijästä. Niiden laajuudesta johtuen kaikkia osatekijöitä ei voida samassa tutkimuksessa käsitellä. Tässä tutkimuksessa rajaamme hoidon laadun tarkoittamaan hoitavan henkilöstön ammatillisia valmiuksia, potilasohjausta ja tiedonsaantia sekä turvallisuutta. Hoitavan henkilöstön ammatillisilla valmiuksilla, kuten kuuntelutaidolla, luottamuksellisuudella ja ammattitaidolla, on suuri merkitys asiakastyytyväisyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakastyytyväisyyttä Lahden Kotisairaalassa asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Kotisairaalan toivomuksesta vertailimme nyt

6 saatuja tuloksia niiltä osin kuin se oli mahdollista vuoden 2003 kyselyn tuloksiin. Asiakkailta saatu palaute antaa Kotisairaalan henkilöstölle välineitä arvioida omaa työtään ja kannustaa heitä kehittämään omia valmiuksiaan työntekijöinä.

7 7 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA 2.1 Palvelun laatu terveydenhuollossa Potilaan tyytyväisyys on olennainen hoidon tavoite ja siten osa hoidon laatua. Jos potilas on tyytymätön, hoito ei ole saavuttanut kaikkia tavoitteitaan. Tyytyväinen potilas taas kuvastaa todennäköisesti hyvää hoitoa. Hoidon laadullisten puutteiden mittaamisella ja havaittujen puutteiden korjaamisella saavutetaan laadunvarmistus terveydenhuollossa. Hyvän hoidon edellytyksenä on potilaan tyytyväisyys, joka vaikuttaa myös hänen asenteisiinsa hoitoon, kuten hoito-ohjeiden seuraamiseen ja hoitoon hakeutumiseen ajoissa. (Vuori 1995, 28, 69.) Asiakastyytyväisyys voidaan rinnastaa laadun käsitteeseen. Palvelun hyvää laatua ovat muun muassa asiakasystävällisyys, kilpailukyky, vastineen saaminen rahalle, valintojen mahdollisuus sekä laadun ja kustannusten oikea suhde. (Lumijärvi & Jylhäsaari 2000, 50.) Asiakkaan kokemus laadusta muodostuu palvelun lopputuloksesta (tekninen eli lopputuloslaatu) ja sen prosessista (toiminnallinen eli prosessilaatu). Tämä tapahtuu asiakkaan ja henkilöstön välisissä kontaktitilanteissa (Ylikoski 2000, 118, 142). Laatua arvioidessaan asiakas ottaa huomioon koko palveluprosessin ja vertaa kokemaansa palvelua suhteessa odotuksiinsa. Asiakkaan kokemus on hieman erilainen jokaisella asiointikerralla ja hän myös arvioi laadun joka asiointikerralla uudelleen, mikä vaikeuttaa laadun mittaamista. Jokaisella palvelutapahtumalla on vaikutusta myös hänen mielikuvaansa yrityksen imagosta. (Korkeamäki, Pulkkinen & Seilinheimo 2000, ) Asiakkaalle muodostuva kuva imagosta on subjektiivinen näkemys (Rope 2005, 53). Siihen vaikuttaa organisaation sisäinen palvelukulttuuri ja asenteet. Organisaation imago syntyy asiakkaan tunteista, mielikuvista ja kokemuksista ja se vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen suodattamalla palvelukokemuksia. (Ylikoski 2000, 43 46, )

8 8 2.2 Laadun parantaminen terveydenhuollossa Palvelujen laadun kehittäminen on ollut ajankohtainen haaste terveydenhuollossa (STM 2003). Laatutyöskentelyn lähtökohtana on saada selvyyttä työyhteisön laatutasosta, sen hallinnasta ja mahdollisuuksista kehittyä tällä yhteiskuntasektorilla parempaan suuntaan. Tutkittaessa laatua tarkoituksena ei ole vähätellä työyhteisöä, vaan kehittää ja parantaa työtä. Laatutyöskentely kohdistuu asiakkaisiin, kustannuksiin ja kilpailukykyyn. Laatujärjestelmä tarkoittaa niitä menettelytapoja, joilla organisaatio voi varmistaa ja parantaa laatua. Tämän avulla pyritään pitämään laatu ajan tasalla, tietoisen tarkastelun ja johtamisen tukena. Asiakaspalautejärjestelmä on osa laadullista järjestelmää. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, ) Kuluttajien, asiakkaiden ja potilaiden antamat palautteet ovat tulleet tärkeiksi laadun parantamisen tultua hyväksytyksi myös terveydenhuollossa. Kartoittamalla asiakkaiden kokemuksia voidaan arvioida tuotetun palvelun laatua. Aktiivisesti ja systemaattisesti tapahtuva potilaspalautteen kerääminen kertoo kiinnostuksesta prosessien parantamiseen palautteen perusteella ja siitä, että potilaisiin suhtaudutaan yhä enenevässä määrin asiakkaina. (Hiidenhovi 2001, ) Potilaiden käsityksiä hoidon laadusta voidaan pitää laadun kehittämisen lähtökohtana (Laitinen 1996, 33). Hoidon laatuun liittyvän ongelman ratkaiseminen edellyttää sen syiden tuntemista. On selvitettävä, miten ongelma vaikuttaa hoidon laatuun, ongelman mahdolliset syyt ja niiden suhde itse ongelmaan. (Vuori 1995, 140.) Potilaslähtöisessä hoidon laadun arvioinnissa selvitetään potilaan odotuksia ja toteutuneen hoidon suhdetta. Tärkeät asiat ovat sellaisia, joita potilaat odottavat hyvältä hoidolta. ( Leino-Kilpi, Walta, Helenius, Vuorenheimo & Välimäki 1994, 150.) 2.3 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tekijät terveydenhuollossa Tutkittaessa asiakastyytyväisyyttä on erityisen tärkeää selvittää asiakastyytyväisyyttä tuottavat tekijät. Tyytyväisyydelle ja tyytymättömyydelle on olemassa lukuisia syitä ja on tärkeää selvittää juuri ne kriittiset tekijät, joita asiakas pitää ehdottoman tärkeinä ja jotka ovat juuri kyseisen yrityksen kannalta tärkeimpiä tyytyväisyyden muodostumises-

9 9 sa. Epäonnistuminen näissä tekijöissä johtaa asiakkaiden tyytymättömyyteen. Kriittiset tekijät vaikuttavat keskeisesti siihen, millaiseksi asiakkaan kokonaistyytyväisyys muodostuu. (Ylikoski 2000, 158.) Tyytyväisyys- ja tyytymättömyystekijät eivät kuitenkaan ole välttämättä toistensa vastakohtia. Jonkin tekijän aiheuttama tyytymättömyys ei onnistuessaan ole tae tyytyväisyydestä, koska tyytyväisyyttä aiheuttavat eri tekijät kuin tyytymättömyyttä. Tyytyväisyys merkitsee odotusten ylittymistä, eikä vain odotusten ja kokemusten vastaavuutta. Tyytymättömyys on puolestaan seurausta selkeiden ennakko-odotusten alittumisesta. (Rope 1998, 86; Rope & Pöllänen 1994, ) Asiakkaiden tyytyväisyyden taso muodostuu heidän odotuksistaan, tarpeistaan ja kokemuksistaan (Hiidenhovi 2001, 30 33). Odotusten katsotaan muodostuvan aikaisemmista kokemuksista tai ne voivat muotoutua samanaikaisesti palvelun kuluttamisen kanssa tai vasta palvelukokemuksen jälkeen pikemminkin kuin ennen sitä. Asiakkaiden oppiessa kokemuksistaan odotukset voivat lisääntyä tai vähentyä. Odotusten suhteen pettyminen voi olla merkityksellisempää kuin niiden kohtaaminen tai niiden ylittyminen. (Rope & Pöllänen 1994, ) Epärealistiset odotukset laskevat koettua kokonaislaatua, vaikka laatu olisikin koettu jollakin objektiivisella tavalla mitattuna hyväksi (Grönroos 1994, 65 & Ylikoski 2000, 120). Toisaalta asiakkaat voivat olla tyytyväisiä, vaikka heidän odotuksensa eivät toteutuisikaan. Esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä voi olla matalammat odotukset ja he tyytyvät sen vuoksi vähempään arvioidessaan hoidon laatua. (Hiidenhovi 2001, 28 29; Johansson, Òleni & Fridlund 2002, 339.) Sosiodemografisten tekijöiden (esimerkiksi ikä, sukupuoli, persoonallisuus, perhe, kulttuuri, elämäntyyli, sosioekonominen asema) ohella myös psykososiaaliset tekijät vaikuttavat arviointeihin (Hiidenhovi 2001, 28 29). Asiakastyytyväisyys muodostuu asiakkaan yksilöllisistä ominaisuuksista, hintalaatusuhteesta ja tilannetekijöistä sekä palvelun laatutekijöistä vuorovaikutustilanteessa, kuten luotettavuudesta, reagointialttiudesta ja palveluvarmuudesta. Palveluvarmuus muodostuu pätevyydestä, kohteliaisuudesta, uskottavuudesta ja turvallisuudesta. Asiakastyytyväisyys muodostuu myös palveluympäristöstä ja empatiasta, kuten saavutettavuudesta, viestinnästä ja asiakkaan ymmärtämisestä. (Ylikoski 2000, )

10 10 Niiranen ja Tengström (1999, 3, 47 48) tutkivat kotisairaalapotilaiden (n=30) kokemuksia kyselylomakkeilla hyvän hoidon toteutumisesta Helsingin Läntisessä kotisairaalassa. Hoitohenkilökunta koettiin hyvin ystävälliseksi ja empaattiseksi. Potilaat olivat myös tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Huonoiten heidän hoidossaan toteutui heidän mielestään hoitajien tietoisuus potilaan voinnista, potilaan rohkaiseminen ja tukeminen sekä potilaiden kysymyksiin vastaaminen. Kujalan (2003, 162) mukaan asiakkaan tyytyväisyyttä hoitoon lisää kuulluksi tulemisen tunne, yksilöllinen kohteleminen hoitotilanteessa ja että hänelle annetaan aikaa. Asiakas haluaa myös olla selvillä hoitovaihtoehdoista ja vaikutuksista, jotta hän voi tehdä valintoja. Terveyspalveluja käyttävä henkilö haluaa olla osallisena hoitoaan koskevissa asioissa. Puutteellinen osallisuuden kokemus voi aiheuttaa palvelun käyttäjälle tyytymättömyyttä. Visakorpi (2002, 3, 10, 92) on tutkinut potilaiden näkökulmasta hyvän kotisairaalatoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia, sekä arvioinut niiden toteutumista Lahden kotisairaalassa. Tutkimus oli laadullinen teemahaastattelu sairaanhoitajille (n=5) ja asiakkaille (n=5). Tutkimuksessa oli puolistrukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tulosten mukaan hyvän kotisairaalahoidon vaatimuksia ja edellytyksiä olivat potilaan itsemääräämisoikeus, hoidon yksilöllisyys, turvallisuus, yksityisyys, oikeudenmukaisuus, jatkuvuus, perhekeskeisyys ja tasa-arvoisuus. Potilaat olivat tyytyväisiä kotisairaalassa saamaansa hoitoon. Hyvän hoidon vaatimukset ja edellytykset toteutuivat Lahden kotisairaalassa pääasiassa hyvin. Kokemus saadusta palvelusta voi vaihdella suuresti ja palvelun laatuun kohdistuvat odotukset ovat subjektiivisia. Tietty palvelu tuntuu toisen mielestä hyvältä kun taas toisen mielestä kyseinen palvelu saattaa tuntua jopa huonolaatuiselta. (Lumijärvi & Jylhäsaari 2000, 50.) Myös asiakkaan tunnetila, arvot ja mielikuvat vaikuttavat asiakkaan kokemukseen saadusta palvelusta (Rissanen 2006, 214).

11 11 3 HOIDON LAATU Hiidenhovin (2001, 37) mukaan laatu johon pyritään, tulisi määritellä ja mitata. Määriteltyjen hyvän hoidon kriteerien osatekijät liittyvät hoitavan henkilön ominaisuuksiin, hoitoon liittyviin toimintoihin, hoidon edellytyksiin, hoitoympäristöön, hoitoprosessin etenemiseen ja potilaan omiin hallintakeinoihin. (Häggman- Laitila 1990; Leino-Kilpi 1990; Leino-Kilpi ym ) Kuivalaisen mukaan hoitamisen laatuun vaikuttavia edistäviä tekijöitä ovat työyhteisön hyvä ilmapiiri, onnistunut työnjako, työntekijöiden hyvät ammatilliset ominaisuudet sekä hyvät työyhteisön voimavarat. Estäviä tekijöitä puolestaan ovat huono ilmapiiri, työnjaon ongelmat, rajoitetut ammatilliset ominaisuudet sekä puutteelliset työyhteisön voimavarat. (Kuivalainen 2007, 2.) Myös omahoitaja, kiireettömyys, turvallisuuden tunne, riittävä henkilökunnan määrä ja tiedon saanti vaikuttavat potilaiden tyytyväisyyteen (Kankkunen, Suominen & Varis 2007, 35 36). 3.1 Hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet Tutkimusten mukaan hoitotyön henkilöstön valmiudet ovat tärkeimpiä hoidon laatua määrääviä tekijöitä. Koulutuksen pituus ja jatkuva ammattitaidon ajan tasalla pitäminen vaikuttavat valmiuksien edellytyksiin ja sitä kautta vastuun ottamiseen omasta työstä. Hoitotyön henkilöstö odottaa osastonhoitajiltaan tukea ammatillisessa kehittymisessään. Osastonhoitajan tulisi ottaa vastuu siitä, että työntekijöillä on riittävät valmiudet ja muut edellytykset laatuvaatimusten mukaisen hoidon antamiselle. (Perälä & Räikkönen 1994, 29.) Riikkula ja Tauschi (2003, 20 22, 24) tutkivat sairaanhoitajien (n=10) työnkuvaa Lahden Kotisairaalassa. Tutkimus oli kvalitatiivinen, jossa aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä. Sairaanhoitajat pitivät työtään siellä haasteellisena. He olivat motivoituneita omaan työhönsä, kotisairaalatoiminnan kehittämiseen sekä oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Kotisairaalassa työskentelevien sairaanhoitajien erityisvaatimuksena on arviointi- ja päätöksentekokyky sekä vastuullisuus. Kotisairaalatoiminnan vahvuutena on motivoitunut ja koulutusmyönteinen henkilökunta, johdon ja

12 12 kollegoiden antama tuki sekä potilaslähtöisyys. Heikkoutena sairaanhoitajat mainitsivat lääkäreiden vaihtumisen, ahtaat työskentelytilat toimistossa sekä epävarmuuden toiminnan jatkumisesta. Sairaanhoitajien mielestä kivunhoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää. Järvisen ja Lehtisen (2005, 29 30, 32, 36) kvalitatiivisen tutkimuksen mukaan omaiset (n=6) toivoivat Lahden Kotisairaalaan lisää saattohoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia. Omaiset kokivat saaneensa riittävästi henkistä tukea henkilökunnalta, mutta omaisten mielestä heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa ei kuitenkaan aina kyetty vastaamaan. Omaiset saivat riittävästi apua henkilökunnalta, mutta jotkut omaiset tunsivat väsyvänsä potilaan raskashoitoisuuden takia. He toivoivatkin pidempikestoisia hoitokäyntejä ja että työntekijä voisi olla tarvittaessa koko yön hoitamassa potilasta. Omaiset kokivat heidän ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutussuhteen luottamuksellisena. Anttilan ym. (2003, 17) mukaan myös potilaat kokivat hoidon luottamuksellisena Lahden Kotisairaalalle tehdyssä kvantitatiivisessa tutkimuksessa (n=49). Potilaat pitivät myös henkilökunnan ammattitaitoa riittävänä. 3.2 Potilasohjaus ja tiedon saanti Potilasohjauksella on Ohtosen (2006, 3) mukaan kiistaton vaikutus hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Potilasohjausta tutkimalla saadaan arvokasta palautetta hoitotyön kehittämiseksi. Hoitoaikojen lyhentymisen myötä ohjauksen kehittämisen tarve on lisääntynyt. Sairaanhoitajien hyvä koulutus, vankka teoriatieto, hyvät vuorovaikutustaidot ja hoitokäytännöt takaavat onnistuneen lopputuloksen potilasohjauksessa. Hoitajan ja asiakkaan aktiivinen hoitosuhde mahdollistaa tavoitteellisen ohjausprosessin suunnittelun ja rakentamisen yhdessä sekä asiakkaan tietoisuuden edistämisen omassa toiminnassaan. Asiakkaan tyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutumista edistää asiakkaan oma näkemys hoidosta. Ohjauksessa on keskeistä hoitajan ja asiakkaan taustatekijöiden huomiointi, ohjaussuhteen rakentaminen vuorovaikutteisesti sekä tavoitteellinen ja aktiivinen toiminta. Ohjaukseen vaikuttavia taustatekijöitä ovat fyysiset ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, sairauden kesto ja laatu ja sen vaikutus potilaan arkielämään, sekä psyykkiset ominaisuudet kuten terveystottumukset ja kokemukset, mieltymykset, odo-

13 13 tukset ja tarpeet, oppimistyylit ja -valmiudet sekä motivaatio. Myös sosiaaliset tekijät ja ohjausympäristö vaikuttavat ohjaukseen. (Kääriäinen & Kyngäs 2006, 7 9.) Hyvällä ohjauksella voidaan edistää hoitoon sitoutumisen lisäksi myös paranemista sekä sairauteen sopeutumista. Hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ohjaustilanteessa vähentää sairauksien mukanaan tuomaa epävarmuuden tunnetta, ahdistusta ja pelkoa. (Ohtonen 2006, 3.) Rissasen (2006, 97) mukaan runsas ja avoin vuorovaikutus edistää oppimisprosessia. Kaikki ohjattavat eivät kuitenkaan omaksu asioita samassa tahdissa ja sairaanhoitajan vastuuseen kuuluukin varmistaa, että potilas on ymmärtänyt ohjauksen (Ohtonen 2006, 3). Valitun ohjausmenetelmän tulisi tukea potilaan tapaa omaksua asioita ja ohjauksen sisältö tulisi suunnitella ohjaustarpeen mukaisesti. Potilaan ohjaus tulisi suunnitella ja kirjata hyvin, jotta ohjauksen vaikutusta voidaan arvioida ja seurata. (Kääriäinen & Kaakinen 2008, 14.) Potilaat, jotka ovat saaneet riittävästi tietoa hoidostaan, tuntevat erilaisten laatutekijöiden toteutuneen hoidossaan. Riittävästi etukäteistietoa saaneet potilaat kokevat hoidon eri edellytysten toteutuneen hoidossaan paremmin kuin tietoa saamattomat potilaat. Tiedon kululla saavutetaan potilaille paremmat fyysiset ja psyykkiset puitteet. Hoitoprosessin osalta eroavuudet tietoa saaneiden ja tietoa saamattomien potilaiden kohdalla ovat huomattavia. (Leino-Kilpi ym. 1994, 147.) Omaiset ovat keskeisessä asemassa tiedon saantiin liittyvissä asioissa. Suomen kotisairaaloissa kuolleiden potilaiden omaiset (ennen potilaan kuolemaa) saivat tiedollista tukea eniten henkilökunnan tarjoamasta avusta ja mahdollisuudesta osallistua potilaan hoitoon. Omaiset saivat myös paljon tietoa potilaan sairaudesta ja hoidosta. Henkilökunta välitti melko paljon tietoa potilaan lähestyvästä kuolemasta ja kohtalaisesti sairauden ennusteesta. Välitetty tieto perustui omaisten mielestä heidän tarpeisiinsa ja siihen käytettiin aikaa. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa omaiset olivat kokeneet, etteivät he saaneet potilaan tilasta riittävästi tietoa. Omaiset olivat kiinnittäneet myös huomiota erityisesti siihen, kuinka tietoa välitettiin heille. (Liikka 2006, 25, ) Potilaat kokivat Lahden Kotisairaalassa puutteita hoidon sisällöstä ja asiakasmaksuista tiedottamisessa (Anttila ym. 2003, 17). Potilaat kokivat saaneensa liian vähän tietoa anottavista tukimuodoista ja sairauden eri vaiheista hoitohenkilökunnalta Lahden Koti-

14 14 sairaalassa (Järvinen & Lehtinen 2005, 36 37). Helsingin Läntisen kotisairaalahoidon kehittämisalueina mainittiin mm. potilaiden kysymyksiin vastaaminen (Niiranen & Tengström 1999, 50). Myös Jaakkolan, Kirsin ja Sariaksen (2000) tutkimuksesta Helsingin Koillisessa kotisairaalassa ilmeni, että tiedonsaantia koskevissa asioissa oli puutteita (Riikkula & Tauschi 2003, 9). 3.3 Turvallisuus potilaiden kokemana Potilasturvallisuus on osa terveydenhuollon palvelun laatua. Suomessa potilasvahinkoilmoitusten määrä on ollut huimassa kasvussa. (Kesti 2006, 5.) Potilasvahinkokeskukseen tehdään vuodessa noin 7000 vahinkoilmoitusta, joista 1500 korvataan potilasvahinkoina (Pelkonen 2003, 8). Suomessa potilasturvallisuuteen liittyvissä tutkimuksissa on aikaisemmin käytetty potilasvahinkoyhdistyksen vahinkoaineistoa sekä laatu tietoaineistoa (Niskanen & Ruokonen 2002, 9). Liukon (2004) mukaan laadun arvioimisessa pyritään virheettömyyteen, jota voidaan arvioida laadullisten poikkeamien ja hoitovirheiden perusteella (Kinnunen 2006, 8 9). Vahinkotapaukseksi määritellään hoidon tulos tai tahaton tapahtuma, joka voi heikentää potilasturvallisuutta. Virheeseen voi liittyä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä hoitovirhe tai estettävissä oleva virhe. Tapaukset voidaan jakaa ennaltaehkäisyn virheisiin, hoidon toteutukseen tai diagnosointiin. Diagnosoinnissa tapahtuvat hoitovirheet tarkoittavat, että potilaan näytteitä ei osata tulkita. Hoidon toteutuksessa tapahtuvat hoitovirheet ovat toimenpiteen (kuten leikkaus) aikana sattuneita virheitä. Usein lääkehoito tai hoitomuodon valinta ei ole sopinut potilaalle. Sosiaali- ja terveysministeriössä (2005) laaditut Turvallisen lääkehoidon ohjeet kannustavat turvalliseen ja luotettavaan lääkehoitoon eri yksiköissä erilaisten toimijoiden näkökulmasta. (Kinnunen 2006, 8 10.) Lahden Kotisairaalassa potilaan lääkehoidosta ja hoitotoimenpiteiden suorittamisesta vastasivat sairaanhoitajat ja hoitotiimiin kuuluva lääkäri. Omaiset kokivat tapahtuvan saattohoidon turvallisena. Omaiset kokivat turvalliseksi myös sen, että heidän ei tarvinnut olla yksin vastuussa potilaan hoidosta. Omaiset kokivat saaneensa riittävästi apua

15 15 henkilökunnalta, mikä lisäsi myös heidän kokemaa turvallisuudentunnettaan. (Järvinen & Lehtinen 2005, 28 29, 41.) Potilaan turvallisuuden tunnetta Lahden Kotisairaalassa lisäsi annettu lisätieto potilaan sairaudesta ja sen hoidosta. Myös se, että potilas sai aina yhteyden henkilökuntaan ja hoitajat tulivat sovittuina aikoina, oli merkityksellistä turvallisuuden kannalta. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden potilaiden mielestä turvattomuus oli uhkatekijä kotisairaalahoidossa. Myös hoitajat toivat vahvasti esille turvattomuuden Kotisairaalan heikkoutena. (Visakorpi 2002, 74.) Potilasasiakirjoihin tehdyt merkinnät koetaan tärkeänä osana potilasturvallisuutta (Ilveskivi 1998, 27). Raportoinnilla on tärkeä merkitys läheltä piti -tilanteita tarkasteltaessa tai myöhemmin potilaan hoitopapereita tutkittaessa. Vahinkotapausten ehkäisemisen kannalta tiedonkeräys ja raportointi ovat tärkeitä. Tiedon avulla tunnistetaan hoitoprosessin puutteellisuudet ja voidaan keskittyä kehittämään potilasturvallisuutta ja sen eri osa-alueita (Kinnunen 2006, 8, 28.) Ehkäisevissä toiminnoissa kiinnitetään huomiota lääkevirheisiin sekä potilasturvallisuuden kehittämiseen (Kohn, Corrigan & Donalldson 2000, 17). Vahinkotapausten analysoinnilla ja tiedonkeruun avulla saadaan tietoa, joka lisää potilasturvallisuutta. Tiedon avulla voidaan kehittää hoidon eri osa-alueita ja parantaa hoitotyötä ja hoidon laatua. (Kesti 2006, 27.) Potilasturvallisuuden kehittäminen on moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa jatkuvaa prosessia. Potilasturvallisuuden kehittäminen on monialaista työtä, joka vaatii ongelma-alueiden tunnistamista, organisaation toiminnan optimoimista, turvallista toimintatapaa sekä hyvää ohjausta. (Frey & Argent 2004, ) Kinnusen (2006, 8 10) mukaan potilasturvallisuutta tukevat yhteiskunnan puolelta asetetut ohjeet ja suositukset.

16 16 4 KOTISAIRAALATOIMINTA Kotisairaalatoiminta alkoi yleistyä Suomessa luvun puolivälissä. Suomen kotisairaalatoiminnan uranuurtajia olivat Kotkan Kotisairaala, Koillinen Kotisairaala Helsingissä sekä Tammisaari. (Backlund 1998, 6 8; Wikholm 1998, ) Kotisairaalassa annetaan ympärivuorokautista, osastotasoista erikoishoitoa. Hoito soveltuu sekä lapsi- että aikuispotilaille. Lääkärijohtoinen tiimityöskentelyyn perustuva hoito tapahtuu potilaan kotona. (Lampe 2000, 9.) Kotisairaalahoitoa käytetään vuodeosastohoidon asemasta. Potilas voi asua myös palvelutalossa tai muussa ympärivuorokautisessa hoitokodissa. Vakavasta infektiosta kärsivät potilaat voidaan eristää muista potilaista hoitamalla heidät kotona. Myös potilaille, jotka halutaan suojata infektioilta, koti on hyvä eristyspaikka. Potilaan elämänlaatu on parempi kotona kuin tavallisessa sairaalahoidossa. (Hägg, Rantio, Suikki, Vuori & Ivanoff-Lahtela 2007, 139, 143.) Ympäristö korostuu hoitotyössä ja koti hoitoympäristönä asettaakin vaatimuksia hoitajille, joilta edellytetään kodin kokonaisvaltaista huomioimista sekä potilaan ja perheen kunnioittamista (Niiranen & Tengström 1999, 21). Fred (2003, 85, 87) tarkasteli Espoon kotisairaalatoiminnan laatua sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Laadulliset aineistot muodostuivat teemahaastatteluista, asiakaspalautteista ja työntekijöiden oman työn arviointikyselyistä. Asiakkaat arvostivat paljon hoitohenkilöstöä ja hoidon tasoa. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden mielestä koti oli hyvä tai erittäin hyvä paikka sairastaa. Kotisairaalatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja potilaan mahdollisuuteen valita sairaalahoito tai kotisairaalahoito (Visakorpi 2002, 92). Kotisairaalatoiminnan potilasmaksut ovat olleet edullisempia kuin vuodeosastojen maksut. Kotisairaalan potilaaksi pääsee lääkärin lähetteellä. Eri kunnat ja kaupungit riippuen organisaatiomalleistaan määrittelevät kotisairaanhoidon joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon alaiseksi toiminnaksi. (Laapio & Paljakka 2005, 5.) Lahden kotisairaalatoiminta kuuluu sairaalapalveluihin, jota Lahden kaupungin perusterveydenhuollon toimiala valvoo. Lahdessa terveysalan palveluihin kuuluu myös kotihoito, joka tarjoaa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistettyjä palveluja. Lahden ko-

17 17 tihoito on pääasiallisesti vanhusten palvelumuoto eikä sen tarkoitus ei ole tuottaa lääkärijohteista erikoishoitoa kotona. (Laapio & Paljakka 2005, 6.) Kotisairaalan toiminta oli projektimuotoista vuodesta 2001 lähtien. Pysyväksi toiminnaksi kotisairaalatoiminta vakiintui alkuvuodesta Kotisairaalan tiimiin kuuluvat osastonhoitaja, osastosihteeri, puolipäiväinen lääkäri ja yhdeksän sairaanhoitajaa. Lahden kotisairaala tekee yhteistyötä fysioterapeutin ja sosiaalityöntekijän kanssa. (Lahden kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto 2006.) Lahden Kotisairaalassa on 15 potilaspaikkaa ja siellä annetaan pääasiallisesti lyhytaikaista (hoitojakso 1 2 viikkoa) hoitoa. Kotisairaalan potilasryhmistä oli vuonna % iv-antibioottitiputuspotilaita, punasolutiputuspotilaita 19 %, syöpähoitopotilaita 2 %, haavanhoitopotilaita 4 %, saattohoitopotilaita 5 %, alaraajan laskimotukospotilaita 14 % ja muita hoitoja 15 %. Kotisairaalan potilaista 43 % on ollut 1 64-vuotiaita, 29 % vuotiaita ja 28 % yli 75-vuotiaita. Potilaita oli noin 500 ja hoitokäyntejä alle 6000 vuonna Vuoteen 2006 mennessä potilaita oli jo noin 650 ja hoitokäyntejä (Lahden kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto 2006.) Potilaat voivat soittaa tarvittaessa sairaanhoitajalle kaikkina vuorokauden aikoina. Heidän pitää selviytyä päivittäisistä toiminnoista joko itse, läheistensä tai tukipalveluiden avulla. (Lahden Kotisairaala 2006.) Kotisairaalan potilaaksi eivät sovellu päihdeongelmaiset, sekavat ja dementiaa sairastavat eivätkä vaikeista mielenterveyden ongelmista kärsivät potilaat, koska potilaan pitää kyetä hälyttämään apua ja kyetä riittävästi sitoutumaan hoitoonsa. Myös työ- ja potilasturvallisuus pitää kyetä takaamaan kotihoidossa. Saattohoidossa hoitokäynneillä on tärkeää huomioida myös omaisten jaksaminen, sillä jos omainen ei jaksa, potilaan hoito ei onnistu kotona. Omaiset tarvitsevat tunnustusta ja uskoa voimiensa riittävyyteen. (Hägg ym. 2007, 141, 170.) Tärkeimpiä hyvän kotisairaalatoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia Lahdessa ovat yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus sekä perhekeskeisyys (Visakorpi 2002, 92 93). Potilas- ja perhekeskeisyys ovat merkityksellisiä Lahden Kotisairaalan hoitotyöskentelyssä (Laapio & Paljakka 2005, 21 22). Riikkulan & Tauschin (2003, 24) mukaan Lahden kotisairaalatoiminnan vahvuutena on muun muassa potilaslähtöisyys.

18 18 Laapion ja Paljakan opinnäytetyössä kuvataan Lahden Kotisairaalan sairaanhoitajien (n=9) käsityksiä yksilövastuisesta hoitotyöstä kotisairaalatoiminnassa. Kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin aineistoa ryhmähaastattelujen ja teemahaastattelujen avulla. Tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat käsittävät yksilövastuisen hoitotyön tarkoittavan hoitoa, jossa huomioidaan potilaan ainutkertaisuus ja potilaan kaikki tarpeet. Potilaan hoitoa suunnittelee, koordinoi ja arvioi omahoitaja koko hoitojakson ajan. (Laapio & Paljakka 2005, 11, 17-18, 20.)

19 19 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Eriksenin HYVÄ HOITO-mittarin (Leino-Kilpi ym. 1994, 80) avulla asiakkaiden tyytyväisyyden tasoa Lahden Kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Lisäksi selvitettiin potilaiden taustatekijöiden merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka monella asiakkaalla on omainen mukana hoidossa, koska omaiset ovat keskeisessä asemassa hoidettaessa potilasta kotona. Tutkimuksesta saadun palautteen perusteella Kotisairaalan henkilökunta voi saada tietoa asiakkaidensa mielipiteistä, arvioida konkreettisesti toimintaansa ja täten selvittää kehittämismahdollisuuksiaan palvelun laatunsa parantamiseen. Tutkimukseen haetaan vastauksia seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen on potilaiden tyytyväisyys hoidon turvallisuuteen, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin Lahden Kotisairaalassa? 2. Miten potilaan taustatiedot kuten ikä, sukupuoli, hoidossa olon syy, koulutus ja perhesuhteet sekä omaisen mukana olo hoidossa ovat yhteydessä asiakastyytyväisyyteen?

20 20 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 6.1 Tutkimusmetodin valinta ja mittarin laadinta Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää lukumääriin liittyviä kysymyksiä ja eri asioiden välisiä riippuvuussuhteita sekä tapahtuneita muutoksia tutkittavassa ilmiössä. Olemassa oleva tilanne saadaan yleensä kartoitettua, mutta asioiden syitä ei pystytä selvittämään riittävästi, koska tutkittavien maailmaan ei päästä riittävän syvälle. Pinnallisessa tutkimuksessa tutkimuskohdetta ei tunneta hyvin, joten tulosten tulkinnassa tulisi olla varovainen väärien tulkintojen välttämiseksi. (Heikkilä 2004, 16, ). Tähän tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä tutkimustavaksi, koska määrällisellä asiakastyytyväisyyskyselyllä voi tutkia suurempaa ihmisjoukkoa ja saada useamman ihmisen mielipiteen esiin. Aihe ei myöskään ollut arkaluontoinen, eikä vaatinut välttämättä syvällisempää tietoa haastattelemalla. Kyselytutkimuksen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja voidaan myös kysyä monia asioita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 190). Aikaisemmin tehtyjä asiakastyytyväisyyskyselyjä (Anttila ym. 2003; Hiidenhovi 2001; Liikka 2006 jne.) hyödynnettiin mittaria laadittaessa. Valmiita mittareita vertailtiin keskenään ja näistä poimittiin sellaisia kysymyksiä, joiden avulla voitiin saada parhaiten vastauksia tutkimusongelmiin. Kysymykset muokattiin edelleen omaan tutkimukseen sopiviksi. Mittariin ei siis otettu mitään valmista kyselylomaketta, vaan mittari suunniteltiin itse ja kysymykset muokattiin omien tutkimusongelmien pohjalta. Täten mittari saatiin myös linkittymään omaan viitekehykseen. Kyselyyn laitettiin myös yksi avoin kysymys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kehittämisehdotuksia Lahden kotisairaalatoiminnassa. Avoimet kysymykset rajaavat vastausta vain vähän ja niiden tavoitteena on saada vastaajilta spontaaneja mielipiteitä (Vilkka 2005, 86). Kyselylomakkeen (liite 2) laadinnassa käytettiin apuna joitakin osioita Eriksenin HYVÄ HOITO-mittarista. Eriksenin mittarin osioita ovat hoitotaito, hoidon tekninen laatu, hoidon fyysinen ympäristö, hoidon saatavuus, hoidon jatkuvuus ja vaikuttavuus (Leino- Kilpi ym. 1994, 80). Tässä tutkimuksessa käytettiin hoitotaidon, hoidon teknisen laadun ja hoidon vaikuttavuuden osioita. Hoitotaito koostuu hoitajan kärsivällisyydestä, hoita-

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019 August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010

Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010 Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010 Ritva Lundbom ikäihmisten palvelulinjajohtaja ritva.lundbom@karviainen.fi 20.4.2011 Ikäihmisten palvelulinjan asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset 12/2010

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018

Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018 Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018 YAH Asiakkaan tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta Omaisen tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta KAT Asiakkaan tyytyväisyyskysely kotihoidosta

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA FINSOTE 2018- KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA Asiakkaat ja Sote-seminaari Anna-Mari Aalto Tutkimuspäällikkö, THL 25.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI VÄESTÖN KOKEMUKSILLA PALVELUJÄREJSTELMÄSTÄ

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

Sukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Aurinkoisen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin syyskuussa 2016. Kysely oli suunnattu kaikille Aurinkoisen asiakkaille; yhteisökodissa ja tukiasunnossa asuville sekä päiväasiakkaille.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

KYS Vetovoimainen sairaala

KYS Vetovoimainen sairaala KYS Vetovoimainen sairaala Merja Miettinen, hallintoylihoitaja kuntakierros 2017 21.4.2017 1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisessä toiminnassa on kyse asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen tunnistamisesta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot