ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA
|
|
- Jorma Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS LAHDEN KOTISAIRAALATOIMINNASSA Anita Rotso - Laura Salli - Tarja Ylöstalo Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto/ Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Anita Rotso, Laura Salli & Tarja Ylöstalo. Diakonia ammattikorkeakoulu/lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos. Asiakastyytyväisyys Lahden kotisairaalatoiminnassa. Syksy 2008, 70 s., 4 liitettä. Palvelujen laadun kehittäminen on ajankohtainen haaste terveydenhuollossa. Potilaan tyytyväisyys on olennainen hoidon tavoite ja siten osa hoidon laatua. Tutkimalla potilaiden asiakastyytyväisyyttä saadaan arvokasta tietoa, jotta hoidon laatua voidaan kehittää entistä paremmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa asiakastyytyväisyyttä Lahden Kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Lisäksi selvitettiin potilaiden taustatekijöiden merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Asiakkailta saatu palaute antaa Kotisairaalan henkilöstölle välineitä arvioida omaa työtään sekä kannustaa heitä kehittämään omia valmiuksiaan työntekijöinä. Tutkimus toteutettiin strukturoituna kyselynä, joka sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen. Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, jotta kaikki eri syistä hoidossa olleet potilaat tulisivat edustetusti tutkimukseen mukaan. Tutkimusaineistoa kerättiin välisenä aikana, jolloin Kotisairaalassa oli hoidettavana 69 potilasta. Kotisairaalan henkilökunta jakoi heille kyselylomakkeet saatekirjeineen hoidon päättyessä. Kyselyistä 38 palautui postin kautta tutkijoille eli vastausprosentti oli 55. Tutkimusaineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Vastaajista kolmannes oli miehiä ja kaksi kolmannesta naisia. Yli puolet vastaajista oli vuotiaita (ka 61). Kotisairaalan potilaat olivat tyytyväisiä hoidon turvallisuuteen ja heidän mielestään hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet olivat hyvät. Kotisairaalalta saatu hoito vastasi myös hyvin potilaiden odotuksia ja suurin osa potilaista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Potilasohjaukseen ja tiedonsaantiin liittyvissä kysymyksissä oli vastausten perusteella eniten hajontaa. Potilaat olisivat kaivanneet enemmän kirjallisia hoito-ohjeita sekä lisätietoja sairaudestaan, potilasmaksuista ja taloudellisista tukimuodoista. Vertailtaessa kyselyn vastauksia keskenään oli havaittavissa, että taustatekijöiden merkitys asiakastyytyväisyyteen vaihteli jonkin verran kaikissa mittarin eri osioissa. Asiakastyytyväisyys näytti olevan myös melko subjektiivinen näkemys siitä, mitä kukin potilas hoidossaan eniten arvostaa. Asiasanat: asiakastyytyväisyys, kotisairaalat, laatu, kvantitatiivinen tutkimus.
3 ABSTRACT Anita Rotso, Laura Salli & Tarja Ylöstalo. Customer satisfaction with Lahti Home Hospital. Autumn 2008, 70 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Health Care, Nurse, Public Health Nurse. Improving the quality of services is currently a challenge in health care. The satisfaction of the patient is an essential goal of the treatment. By studying it one gets valuable information on how the health care can be improved and made more focused on the patients' needs. The objective of this study was to get an overall picture of the patients' satisfaction with the Household hospital activities in Lahti. It was aimed to find out the patients' opinions on the quality of the health care. In particular, we wanted to know whether the patients were content with the competence of the nursing staff, the guidance received, the availability of information and safety. It was the effect of the patients' background on these areas. The response will be given the members of staff in Home hospital. It is hope to and encourages them to further develop their skills as experts of medical care. The study was conducted as a structured questionnaire containing one open question. The material was collected in 2008 between 23.4 and The study was done as an overall survey. At the end of the treatment, a total of 69 patients with different backgrounds and conditions were given the questionnaire. 38 (55%) of the forms were returned and processed with an Excel-spreadsheet. One third of the respondents were male and over one half were aged between (the average being 61). The patients, in general, were content with the safety and the competence of the staff. The treatment met the expectations of most of the patients and the majority of the 38 respondents were content with the medical care received. The dispersion was biggest in the questions regarding the guidance and the information given to patients. According to some patients, more written instructions and additional information on their condition, fees and financial support would have been helpful. The patients background had some effect on the satisfaction as well the effects of patients background on the satisfaction varied slightly in each section of the survey. The satisfaction also seemed to be quite a subjective factor since different patients tend to value different things in their treatment. The results obtained, however, are not very reliable due to the small amount of data collected and the insufficient number of respondents (n=38). Keywords: customer satisfaction, home hospitals, quality, quantitative research
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA Palvelun laatu terveydenhuollossa Laadun parantaminen terveydenhuollossa Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tekijät terveydenhuollossa 8 3 HOIDON LAATU Hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet Potilasohjaus ja tiedon saanti Turvallisuus potilaiden kokemana 14 4 KOTISAIRAALATOIMINTA 16 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 19 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusmetodin valinta ja mittarin laadinta Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston analysoiminen 22 7 TULOKSET Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatiedot ja asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys hoidon turvallisuuteen Tyytyväisyys hoitavan henkilöstön ammatillisiin 28 valmiuksiin 7.5 Tyytyväisyys potilasohjaukseen ja tiedonsaantiin Vastaajien palaute saamastaan hoidosta Kotisairaalassa 32 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet 37 9 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 AINEISTON KERUUSSA KÄYTETTY 43 SAATEKIRJE LIITE 2 KYSELYLOMAKE 44 LIITE 3 SUORAT JAKAUMAT 50 LIITE 4 RISTIINTAULUKOINNIN TAULUKOT 60
5 1 JOHDANTO Asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu ymmärretään usein samana asiana. Ylikosken mukaan asiakastyytyväisyyttä pidetään kuitenkin paljon laajempana käsitteenä, johon palvelun laatu vahvasti vaikuttaa (Ylikoski 2000, 149). Johdonmukaisuuden vuoksi tässä tutkimuksessa tarkoitetaan kuitenkin palvelun laadulla lähinnä hoidon laatua sekä potilailla asiakkaita. Tutkimalla potilaiden asiakastyytyväisyyttä saadaan arvokasta tietoa, jotta hoidon laatua voidaan kehittää entistä paremmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Potilastyytyväisyyden kartoittamisen tarvetta tukee myös Terveys 2015-kansanterveysohjelma (STM 2001, 18) sekä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/ 1992, 3 ), joiden mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään hoitoon. Tyytyväisyyttä on mitattava säännöllisesti, koska asiakastyytyväisyys elää tässä hetkessä. Lahden Kotisairaalalle on tehty vuonna 2003 asiakastyytyväisyyskysely (Anttila, Enqvist, Kääriäinen, Laurén, Lehikoinen, Leppänen, Ojala, Pälä, Rantanen, Roihas & Vaaherma, 2003). Lahden Kotisairaalalle aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista nousi esille, että potilasohjauksessa ja turvallisuudessa oli puutteita. Lahden Kotisairaala esitti toivomuksen, että tässä asiakastyytyväisyyskyselyssä tarkasteltaisiin erityisesti potilasohjausta ja turvallisuutta. Leino-Kilven (2007, 45) mukaan potilasohjaus onkin erittäin tärkeä aihe tutkimuskohteena, koska hoitoajat sairaalassa lyhenevät jatkuvasti ja potilaiden on selviydyttävä jatkohoidostaan ohjauksen avulla. Antamalla potilaille lisätietoa sairaudesta ja sen hoidosta voidaan potilaiden turvallisuuden tunnetta lisätä. Hoidon laatu muodostuu monesta osatekijästä. Niiden laajuudesta johtuen kaikkia osatekijöitä ei voida samassa tutkimuksessa käsitellä. Tässä tutkimuksessa rajaamme hoidon laadun tarkoittamaan hoitavan henkilöstön ammatillisia valmiuksia, potilasohjausta ja tiedonsaantia sekä turvallisuutta. Hoitavan henkilöstön ammatillisilla valmiuksilla, kuten kuuntelutaidolla, luottamuksellisuudella ja ammattitaidolla, on suuri merkitys asiakastyytyväisyyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakastyytyväisyyttä Lahden Kotisairaalassa asiakastyytyväisyyskyselyn avulla. Kotisairaalan toivomuksesta vertailimme nyt
6 saatuja tuloksia niiltä osin kuin se oli mahdollista vuoden 2003 kyselyn tuloksiin. Asiakkailta saatu palaute antaa Kotisairaalan henkilöstölle välineitä arvioida omaa työtään ja kannustaa heitä kehittämään omia valmiuksiaan työntekijöinä.
7 7 2 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TERVEYDENHUOLLOSSA 2.1 Palvelun laatu terveydenhuollossa Potilaan tyytyväisyys on olennainen hoidon tavoite ja siten osa hoidon laatua. Jos potilas on tyytymätön, hoito ei ole saavuttanut kaikkia tavoitteitaan. Tyytyväinen potilas taas kuvastaa todennäköisesti hyvää hoitoa. Hoidon laadullisten puutteiden mittaamisella ja havaittujen puutteiden korjaamisella saavutetaan laadunvarmistus terveydenhuollossa. Hyvän hoidon edellytyksenä on potilaan tyytyväisyys, joka vaikuttaa myös hänen asenteisiinsa hoitoon, kuten hoito-ohjeiden seuraamiseen ja hoitoon hakeutumiseen ajoissa. (Vuori 1995, 28, 69.) Asiakastyytyväisyys voidaan rinnastaa laadun käsitteeseen. Palvelun hyvää laatua ovat muun muassa asiakasystävällisyys, kilpailukyky, vastineen saaminen rahalle, valintojen mahdollisuus sekä laadun ja kustannusten oikea suhde. (Lumijärvi & Jylhäsaari 2000, 50.) Asiakkaan kokemus laadusta muodostuu palvelun lopputuloksesta (tekninen eli lopputuloslaatu) ja sen prosessista (toiminnallinen eli prosessilaatu). Tämä tapahtuu asiakkaan ja henkilöstön välisissä kontaktitilanteissa (Ylikoski 2000, 118, 142). Laatua arvioidessaan asiakas ottaa huomioon koko palveluprosessin ja vertaa kokemaansa palvelua suhteessa odotuksiinsa. Asiakkaan kokemus on hieman erilainen jokaisella asiointikerralla ja hän myös arvioi laadun joka asiointikerralla uudelleen, mikä vaikeuttaa laadun mittaamista. Jokaisella palvelutapahtumalla on vaikutusta myös hänen mielikuvaansa yrityksen imagosta. (Korkeamäki, Pulkkinen & Seilinheimo 2000, ) Asiakkaalle muodostuva kuva imagosta on subjektiivinen näkemys (Rope 2005, 53). Siihen vaikuttaa organisaation sisäinen palvelukulttuuri ja asenteet. Organisaation imago syntyy asiakkaan tunteista, mielikuvista ja kokemuksista ja se vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen suodattamalla palvelukokemuksia. (Ylikoski 2000, 43 46, )
8 8 2.2 Laadun parantaminen terveydenhuollossa Palvelujen laadun kehittäminen on ollut ajankohtainen haaste terveydenhuollossa (STM 2003). Laatutyöskentelyn lähtökohtana on saada selvyyttä työyhteisön laatutasosta, sen hallinnasta ja mahdollisuuksista kehittyä tällä yhteiskuntasektorilla parempaan suuntaan. Tutkittaessa laatua tarkoituksena ei ole vähätellä työyhteisöä, vaan kehittää ja parantaa työtä. Laatutyöskentely kohdistuu asiakkaisiin, kustannuksiin ja kilpailukykyyn. Laatujärjestelmä tarkoittaa niitä menettelytapoja, joilla organisaatio voi varmistaa ja parantaa laatua. Tämän avulla pyritään pitämään laatu ajan tasalla, tietoisen tarkastelun ja johtamisen tukena. Asiakaspalautejärjestelmä on osa laadullista järjestelmää. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, ) Kuluttajien, asiakkaiden ja potilaiden antamat palautteet ovat tulleet tärkeiksi laadun parantamisen tultua hyväksytyksi myös terveydenhuollossa. Kartoittamalla asiakkaiden kokemuksia voidaan arvioida tuotetun palvelun laatua. Aktiivisesti ja systemaattisesti tapahtuva potilaspalautteen kerääminen kertoo kiinnostuksesta prosessien parantamiseen palautteen perusteella ja siitä, että potilaisiin suhtaudutaan yhä enenevässä määrin asiakkaina. (Hiidenhovi 2001, ) Potilaiden käsityksiä hoidon laadusta voidaan pitää laadun kehittämisen lähtökohtana (Laitinen 1996, 33). Hoidon laatuun liittyvän ongelman ratkaiseminen edellyttää sen syiden tuntemista. On selvitettävä, miten ongelma vaikuttaa hoidon laatuun, ongelman mahdolliset syyt ja niiden suhde itse ongelmaan. (Vuori 1995, 140.) Potilaslähtöisessä hoidon laadun arvioinnissa selvitetään potilaan odotuksia ja toteutuneen hoidon suhdetta. Tärkeät asiat ovat sellaisia, joita potilaat odottavat hyvältä hoidolta. ( Leino-Kilpi, Walta, Helenius, Vuorenheimo & Välimäki 1994, 150.) 2.3 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tekijät terveydenhuollossa Tutkittaessa asiakastyytyväisyyttä on erityisen tärkeää selvittää asiakastyytyväisyyttä tuottavat tekijät. Tyytyväisyydelle ja tyytymättömyydelle on olemassa lukuisia syitä ja on tärkeää selvittää juuri ne kriittiset tekijät, joita asiakas pitää ehdottoman tärkeinä ja jotka ovat juuri kyseisen yrityksen kannalta tärkeimpiä tyytyväisyyden muodostumises-
9 9 sa. Epäonnistuminen näissä tekijöissä johtaa asiakkaiden tyytymättömyyteen. Kriittiset tekijät vaikuttavat keskeisesti siihen, millaiseksi asiakkaan kokonaistyytyväisyys muodostuu. (Ylikoski 2000, 158.) Tyytyväisyys- ja tyytymättömyystekijät eivät kuitenkaan ole välttämättä toistensa vastakohtia. Jonkin tekijän aiheuttama tyytymättömyys ei onnistuessaan ole tae tyytyväisyydestä, koska tyytyväisyyttä aiheuttavat eri tekijät kuin tyytymättömyyttä. Tyytyväisyys merkitsee odotusten ylittymistä, eikä vain odotusten ja kokemusten vastaavuutta. Tyytymättömyys on puolestaan seurausta selkeiden ennakko-odotusten alittumisesta. (Rope 1998, 86; Rope & Pöllänen 1994, ) Asiakkaiden tyytyväisyyden taso muodostuu heidän odotuksistaan, tarpeistaan ja kokemuksistaan (Hiidenhovi 2001, 30 33). Odotusten katsotaan muodostuvan aikaisemmista kokemuksista tai ne voivat muotoutua samanaikaisesti palvelun kuluttamisen kanssa tai vasta palvelukokemuksen jälkeen pikemminkin kuin ennen sitä. Asiakkaiden oppiessa kokemuksistaan odotukset voivat lisääntyä tai vähentyä. Odotusten suhteen pettyminen voi olla merkityksellisempää kuin niiden kohtaaminen tai niiden ylittyminen. (Rope & Pöllänen 1994, ) Epärealistiset odotukset laskevat koettua kokonaislaatua, vaikka laatu olisikin koettu jollakin objektiivisella tavalla mitattuna hyväksi (Grönroos 1994, 65 & Ylikoski 2000, 120). Toisaalta asiakkaat voivat olla tyytyväisiä, vaikka heidän odotuksensa eivät toteutuisikaan. Esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä voi olla matalammat odotukset ja he tyytyvät sen vuoksi vähempään arvioidessaan hoidon laatua. (Hiidenhovi 2001, 28 29; Johansson, Òleni & Fridlund 2002, 339.) Sosiodemografisten tekijöiden (esimerkiksi ikä, sukupuoli, persoonallisuus, perhe, kulttuuri, elämäntyyli, sosioekonominen asema) ohella myös psykososiaaliset tekijät vaikuttavat arviointeihin (Hiidenhovi 2001, 28 29). Asiakastyytyväisyys muodostuu asiakkaan yksilöllisistä ominaisuuksista, hintalaatusuhteesta ja tilannetekijöistä sekä palvelun laatutekijöistä vuorovaikutustilanteessa, kuten luotettavuudesta, reagointialttiudesta ja palveluvarmuudesta. Palveluvarmuus muodostuu pätevyydestä, kohteliaisuudesta, uskottavuudesta ja turvallisuudesta. Asiakastyytyväisyys muodostuu myös palveluympäristöstä ja empatiasta, kuten saavutettavuudesta, viestinnästä ja asiakkaan ymmärtämisestä. (Ylikoski 2000, )
10 10 Niiranen ja Tengström (1999, 3, 47 48) tutkivat kotisairaalapotilaiden (n=30) kokemuksia kyselylomakkeilla hyvän hoidon toteutumisesta Helsingin Läntisessä kotisairaalassa. Hoitohenkilökunta koettiin hyvin ystävälliseksi ja empaattiseksi. Potilaat olivat myös tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Huonoiten heidän hoidossaan toteutui heidän mielestään hoitajien tietoisuus potilaan voinnista, potilaan rohkaiseminen ja tukeminen sekä potilaiden kysymyksiin vastaaminen. Kujalan (2003, 162) mukaan asiakkaan tyytyväisyyttä hoitoon lisää kuulluksi tulemisen tunne, yksilöllinen kohteleminen hoitotilanteessa ja että hänelle annetaan aikaa. Asiakas haluaa myös olla selvillä hoitovaihtoehdoista ja vaikutuksista, jotta hän voi tehdä valintoja. Terveyspalveluja käyttävä henkilö haluaa olla osallisena hoitoaan koskevissa asioissa. Puutteellinen osallisuuden kokemus voi aiheuttaa palvelun käyttäjälle tyytymättömyyttä. Visakorpi (2002, 3, 10, 92) on tutkinut potilaiden näkökulmasta hyvän kotisairaalatoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia, sekä arvioinut niiden toteutumista Lahden kotisairaalassa. Tutkimus oli laadullinen teemahaastattelu sairaanhoitajille (n=5) ja asiakkaille (n=5). Tutkimuksessa oli puolistrukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tulosten mukaan hyvän kotisairaalahoidon vaatimuksia ja edellytyksiä olivat potilaan itsemääräämisoikeus, hoidon yksilöllisyys, turvallisuus, yksityisyys, oikeudenmukaisuus, jatkuvuus, perhekeskeisyys ja tasa-arvoisuus. Potilaat olivat tyytyväisiä kotisairaalassa saamaansa hoitoon. Hyvän hoidon vaatimukset ja edellytykset toteutuivat Lahden kotisairaalassa pääasiassa hyvin. Kokemus saadusta palvelusta voi vaihdella suuresti ja palvelun laatuun kohdistuvat odotukset ovat subjektiivisia. Tietty palvelu tuntuu toisen mielestä hyvältä kun taas toisen mielestä kyseinen palvelu saattaa tuntua jopa huonolaatuiselta. (Lumijärvi & Jylhäsaari 2000, 50.) Myös asiakkaan tunnetila, arvot ja mielikuvat vaikuttavat asiakkaan kokemukseen saadusta palvelusta (Rissanen 2006, 214).
11 11 3 HOIDON LAATU Hiidenhovin (2001, 37) mukaan laatu johon pyritään, tulisi määritellä ja mitata. Määriteltyjen hyvän hoidon kriteerien osatekijät liittyvät hoitavan henkilön ominaisuuksiin, hoitoon liittyviin toimintoihin, hoidon edellytyksiin, hoitoympäristöön, hoitoprosessin etenemiseen ja potilaan omiin hallintakeinoihin. (Häggman- Laitila 1990; Leino-Kilpi 1990; Leino-Kilpi ym ) Kuivalaisen mukaan hoitamisen laatuun vaikuttavia edistäviä tekijöitä ovat työyhteisön hyvä ilmapiiri, onnistunut työnjako, työntekijöiden hyvät ammatilliset ominaisuudet sekä hyvät työyhteisön voimavarat. Estäviä tekijöitä puolestaan ovat huono ilmapiiri, työnjaon ongelmat, rajoitetut ammatilliset ominaisuudet sekä puutteelliset työyhteisön voimavarat. (Kuivalainen 2007, 2.) Myös omahoitaja, kiireettömyys, turvallisuuden tunne, riittävä henkilökunnan määrä ja tiedon saanti vaikuttavat potilaiden tyytyväisyyteen (Kankkunen, Suominen & Varis 2007, 35 36). 3.1 Hoitavan henkilöstön ammatilliset valmiudet Tutkimusten mukaan hoitotyön henkilöstön valmiudet ovat tärkeimpiä hoidon laatua määrääviä tekijöitä. Koulutuksen pituus ja jatkuva ammattitaidon ajan tasalla pitäminen vaikuttavat valmiuksien edellytyksiin ja sitä kautta vastuun ottamiseen omasta työstä. Hoitotyön henkilöstö odottaa osastonhoitajiltaan tukea ammatillisessa kehittymisessään. Osastonhoitajan tulisi ottaa vastuu siitä, että työntekijöillä on riittävät valmiudet ja muut edellytykset laatuvaatimusten mukaisen hoidon antamiselle. (Perälä & Räikkönen 1994, 29.) Riikkula ja Tauschi (2003, 20 22, 24) tutkivat sairaanhoitajien (n=10) työnkuvaa Lahden Kotisairaalassa. Tutkimus oli kvalitatiivinen, jossa aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä. Sairaanhoitajat pitivät työtään siellä haasteellisena. He olivat motivoituneita omaan työhönsä, kotisairaalatoiminnan kehittämiseen sekä oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Kotisairaalassa työskentelevien sairaanhoitajien erityisvaatimuksena on arviointi- ja päätöksentekokyky sekä vastuullisuus. Kotisairaalatoiminnan vahvuutena on motivoitunut ja koulutusmyönteinen henkilökunta, johdon ja
12 12 kollegoiden antama tuki sekä potilaslähtöisyys. Heikkoutena sairaanhoitajat mainitsivat lääkäreiden vaihtumisen, ahtaat työskentelytilat toimistossa sekä epävarmuuden toiminnan jatkumisesta. Sairaanhoitajien mielestä kivunhoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää. Järvisen ja Lehtisen (2005, 29 30, 32, 36) kvalitatiivisen tutkimuksen mukaan omaiset (n=6) toivoivat Lahden Kotisairaalaan lisää saattohoitoon perehtyneitä sairaanhoitajia. Omaiset kokivat saaneensa riittävästi henkistä tukea henkilökunnalta, mutta omaisten mielestä heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa ei kuitenkaan aina kyetty vastaamaan. Omaiset saivat riittävästi apua henkilökunnalta, mutta jotkut omaiset tunsivat väsyvänsä potilaan raskashoitoisuuden takia. He toivoivatkin pidempikestoisia hoitokäyntejä ja että työntekijä voisi olla tarvittaessa koko yön hoitamassa potilasta. Omaiset kokivat heidän ja hoitohenkilökunnan välisen vuorovaikutussuhteen luottamuksellisena. Anttilan ym. (2003, 17) mukaan myös potilaat kokivat hoidon luottamuksellisena Lahden Kotisairaalalle tehdyssä kvantitatiivisessa tutkimuksessa (n=49). Potilaat pitivät myös henkilökunnan ammattitaitoa riittävänä. 3.2 Potilasohjaus ja tiedon saanti Potilasohjauksella on Ohtosen (2006, 3) mukaan kiistaton vaikutus hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Potilasohjausta tutkimalla saadaan arvokasta palautetta hoitotyön kehittämiseksi. Hoitoaikojen lyhentymisen myötä ohjauksen kehittämisen tarve on lisääntynyt. Sairaanhoitajien hyvä koulutus, vankka teoriatieto, hyvät vuorovaikutustaidot ja hoitokäytännöt takaavat onnistuneen lopputuloksen potilasohjauksessa. Hoitajan ja asiakkaan aktiivinen hoitosuhde mahdollistaa tavoitteellisen ohjausprosessin suunnittelun ja rakentamisen yhdessä sekä asiakkaan tietoisuuden edistämisen omassa toiminnassaan. Asiakkaan tyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutumista edistää asiakkaan oma näkemys hoidosta. Ohjauksessa on keskeistä hoitajan ja asiakkaan taustatekijöiden huomiointi, ohjaussuhteen rakentaminen vuorovaikutteisesti sekä tavoitteellinen ja aktiivinen toiminta. Ohjaukseen vaikuttavia taustatekijöitä ovat fyysiset ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, sairauden kesto ja laatu ja sen vaikutus potilaan arkielämään, sekä psyykkiset ominaisuudet kuten terveystottumukset ja kokemukset, mieltymykset, odo-
13 13 tukset ja tarpeet, oppimistyylit ja -valmiudet sekä motivaatio. Myös sosiaaliset tekijät ja ohjausympäristö vaikuttavat ohjaukseen. (Kääriäinen & Kyngäs 2006, 7 9.) Hyvällä ohjauksella voidaan edistää hoitoon sitoutumisen lisäksi myös paranemista sekä sairauteen sopeutumista. Hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ohjaustilanteessa vähentää sairauksien mukanaan tuomaa epävarmuuden tunnetta, ahdistusta ja pelkoa. (Ohtonen 2006, 3.) Rissasen (2006, 97) mukaan runsas ja avoin vuorovaikutus edistää oppimisprosessia. Kaikki ohjattavat eivät kuitenkaan omaksu asioita samassa tahdissa ja sairaanhoitajan vastuuseen kuuluukin varmistaa, että potilas on ymmärtänyt ohjauksen (Ohtonen 2006, 3). Valitun ohjausmenetelmän tulisi tukea potilaan tapaa omaksua asioita ja ohjauksen sisältö tulisi suunnitella ohjaustarpeen mukaisesti. Potilaan ohjaus tulisi suunnitella ja kirjata hyvin, jotta ohjauksen vaikutusta voidaan arvioida ja seurata. (Kääriäinen & Kaakinen 2008, 14.) Potilaat, jotka ovat saaneet riittävästi tietoa hoidostaan, tuntevat erilaisten laatutekijöiden toteutuneen hoidossaan. Riittävästi etukäteistietoa saaneet potilaat kokevat hoidon eri edellytysten toteutuneen hoidossaan paremmin kuin tietoa saamattomat potilaat. Tiedon kululla saavutetaan potilaille paremmat fyysiset ja psyykkiset puitteet. Hoitoprosessin osalta eroavuudet tietoa saaneiden ja tietoa saamattomien potilaiden kohdalla ovat huomattavia. (Leino-Kilpi ym. 1994, 147.) Omaiset ovat keskeisessä asemassa tiedon saantiin liittyvissä asioissa. Suomen kotisairaaloissa kuolleiden potilaiden omaiset (ennen potilaan kuolemaa) saivat tiedollista tukea eniten henkilökunnan tarjoamasta avusta ja mahdollisuudesta osallistua potilaan hoitoon. Omaiset saivat myös paljon tietoa potilaan sairaudesta ja hoidosta. Henkilökunta välitti melko paljon tietoa potilaan lähestyvästä kuolemasta ja kohtalaisesti sairauden ennusteesta. Välitetty tieto perustui omaisten mielestä heidän tarpeisiinsa ja siihen käytettiin aikaa. Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa omaiset olivat kokeneet, etteivät he saaneet potilaan tilasta riittävästi tietoa. Omaiset olivat kiinnittäneet myös huomiota erityisesti siihen, kuinka tietoa välitettiin heille. (Liikka 2006, 25, ) Potilaat kokivat Lahden Kotisairaalassa puutteita hoidon sisällöstä ja asiakasmaksuista tiedottamisessa (Anttila ym. 2003, 17). Potilaat kokivat saaneensa liian vähän tietoa anottavista tukimuodoista ja sairauden eri vaiheista hoitohenkilökunnalta Lahden Koti-
14 14 sairaalassa (Järvinen & Lehtinen 2005, 36 37). Helsingin Läntisen kotisairaalahoidon kehittämisalueina mainittiin mm. potilaiden kysymyksiin vastaaminen (Niiranen & Tengström 1999, 50). Myös Jaakkolan, Kirsin ja Sariaksen (2000) tutkimuksesta Helsingin Koillisessa kotisairaalassa ilmeni, että tiedonsaantia koskevissa asioissa oli puutteita (Riikkula & Tauschi 2003, 9). 3.3 Turvallisuus potilaiden kokemana Potilasturvallisuus on osa terveydenhuollon palvelun laatua. Suomessa potilasvahinkoilmoitusten määrä on ollut huimassa kasvussa. (Kesti 2006, 5.) Potilasvahinkokeskukseen tehdään vuodessa noin 7000 vahinkoilmoitusta, joista 1500 korvataan potilasvahinkoina (Pelkonen 2003, 8). Suomessa potilasturvallisuuteen liittyvissä tutkimuksissa on aikaisemmin käytetty potilasvahinkoyhdistyksen vahinkoaineistoa sekä laatu tietoaineistoa (Niskanen & Ruokonen 2002, 9). Liukon (2004) mukaan laadun arvioimisessa pyritään virheettömyyteen, jota voidaan arvioida laadullisten poikkeamien ja hoitovirheiden perusteella (Kinnunen 2006, 8 9). Vahinkotapaukseksi määritellään hoidon tulos tai tahaton tapahtuma, joka voi heikentää potilasturvallisuutta. Virheeseen voi liittyä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä hoitovirhe tai estettävissä oleva virhe. Tapaukset voidaan jakaa ennaltaehkäisyn virheisiin, hoidon toteutukseen tai diagnosointiin. Diagnosoinnissa tapahtuvat hoitovirheet tarkoittavat, että potilaan näytteitä ei osata tulkita. Hoidon toteutuksessa tapahtuvat hoitovirheet ovat toimenpiteen (kuten leikkaus) aikana sattuneita virheitä. Usein lääkehoito tai hoitomuodon valinta ei ole sopinut potilaalle. Sosiaali- ja terveysministeriössä (2005) laaditut Turvallisen lääkehoidon ohjeet kannustavat turvalliseen ja luotettavaan lääkehoitoon eri yksiköissä erilaisten toimijoiden näkökulmasta. (Kinnunen 2006, 8 10.) Lahden Kotisairaalassa potilaan lääkehoidosta ja hoitotoimenpiteiden suorittamisesta vastasivat sairaanhoitajat ja hoitotiimiin kuuluva lääkäri. Omaiset kokivat tapahtuvan saattohoidon turvallisena. Omaiset kokivat turvalliseksi myös sen, että heidän ei tarvinnut olla yksin vastuussa potilaan hoidosta. Omaiset kokivat saaneensa riittävästi apua
15 15 henkilökunnalta, mikä lisäsi myös heidän kokemaa turvallisuudentunnettaan. (Järvinen & Lehtinen 2005, 28 29, 41.) Potilaan turvallisuuden tunnetta Lahden Kotisairaalassa lisäsi annettu lisätieto potilaan sairaudesta ja sen hoidosta. Myös se, että potilas sai aina yhteyden henkilökuntaan ja hoitajat tulivat sovittuina aikoina, oli merkityksellistä turvallisuuden kannalta. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden potilaiden mielestä turvattomuus oli uhkatekijä kotisairaalahoidossa. Myös hoitajat toivat vahvasti esille turvattomuuden Kotisairaalan heikkoutena. (Visakorpi 2002, 74.) Potilasasiakirjoihin tehdyt merkinnät koetaan tärkeänä osana potilasturvallisuutta (Ilveskivi 1998, 27). Raportoinnilla on tärkeä merkitys läheltä piti -tilanteita tarkasteltaessa tai myöhemmin potilaan hoitopapereita tutkittaessa. Vahinkotapausten ehkäisemisen kannalta tiedonkeräys ja raportointi ovat tärkeitä. Tiedon avulla tunnistetaan hoitoprosessin puutteellisuudet ja voidaan keskittyä kehittämään potilasturvallisuutta ja sen eri osa-alueita (Kinnunen 2006, 8, 28.) Ehkäisevissä toiminnoissa kiinnitetään huomiota lääkevirheisiin sekä potilasturvallisuuden kehittämiseen (Kohn, Corrigan & Donalldson 2000, 17). Vahinkotapausten analysoinnilla ja tiedonkeruun avulla saadaan tietoa, joka lisää potilasturvallisuutta. Tiedon avulla voidaan kehittää hoidon eri osa-alueita ja parantaa hoitotyötä ja hoidon laatua. (Kesti 2006, 27.) Potilasturvallisuuden kehittäminen on moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa jatkuvaa prosessia. Potilasturvallisuuden kehittäminen on monialaista työtä, joka vaatii ongelma-alueiden tunnistamista, organisaation toiminnan optimoimista, turvallista toimintatapaa sekä hyvää ohjausta. (Frey & Argent 2004, ) Kinnusen (2006, 8 10) mukaan potilasturvallisuutta tukevat yhteiskunnan puolelta asetetut ohjeet ja suositukset.
16 16 4 KOTISAIRAALATOIMINTA Kotisairaalatoiminta alkoi yleistyä Suomessa luvun puolivälissä. Suomen kotisairaalatoiminnan uranuurtajia olivat Kotkan Kotisairaala, Koillinen Kotisairaala Helsingissä sekä Tammisaari. (Backlund 1998, 6 8; Wikholm 1998, ) Kotisairaalassa annetaan ympärivuorokautista, osastotasoista erikoishoitoa. Hoito soveltuu sekä lapsi- että aikuispotilaille. Lääkärijohtoinen tiimityöskentelyyn perustuva hoito tapahtuu potilaan kotona. (Lampe 2000, 9.) Kotisairaalahoitoa käytetään vuodeosastohoidon asemasta. Potilas voi asua myös palvelutalossa tai muussa ympärivuorokautisessa hoitokodissa. Vakavasta infektiosta kärsivät potilaat voidaan eristää muista potilaista hoitamalla heidät kotona. Myös potilaille, jotka halutaan suojata infektioilta, koti on hyvä eristyspaikka. Potilaan elämänlaatu on parempi kotona kuin tavallisessa sairaalahoidossa. (Hägg, Rantio, Suikki, Vuori & Ivanoff-Lahtela 2007, 139, 143.) Ympäristö korostuu hoitotyössä ja koti hoitoympäristönä asettaakin vaatimuksia hoitajille, joilta edellytetään kodin kokonaisvaltaista huomioimista sekä potilaan ja perheen kunnioittamista (Niiranen & Tengström 1999, 21). Fred (2003, 85, 87) tarkasteli Espoon kotisairaalatoiminnan laatua sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta. Laadulliset aineistot muodostuivat teemahaastatteluista, asiakaspalautteista ja työntekijöiden oman työn arviointikyselyistä. Asiakkaat arvostivat paljon hoitohenkilöstöä ja hoidon tasoa. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden mielestä koti oli hyvä tai erittäin hyvä paikka sairastaa. Kotisairaalatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja potilaan mahdollisuuteen valita sairaalahoito tai kotisairaalahoito (Visakorpi 2002, 92). Kotisairaalatoiminnan potilasmaksut ovat olleet edullisempia kuin vuodeosastojen maksut. Kotisairaalan potilaaksi pääsee lääkärin lähetteellä. Eri kunnat ja kaupungit riippuen organisaatiomalleistaan määrittelevät kotisairaanhoidon joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon alaiseksi toiminnaksi. (Laapio & Paljakka 2005, 5.) Lahden kotisairaalatoiminta kuuluu sairaalapalveluihin, jota Lahden kaupungin perusterveydenhuollon toimiala valvoo. Lahdessa terveysalan palveluihin kuuluu myös kotihoito, joka tarjoaa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistettyjä palveluja. Lahden ko-
17 17 tihoito on pääasiallisesti vanhusten palvelumuoto eikä sen tarkoitus ei ole tuottaa lääkärijohteista erikoishoitoa kotona. (Laapio & Paljakka 2005, 6.) Kotisairaalan toiminta oli projektimuotoista vuodesta 2001 lähtien. Pysyväksi toiminnaksi kotisairaalatoiminta vakiintui alkuvuodesta Kotisairaalan tiimiin kuuluvat osastonhoitaja, osastosihteeri, puolipäiväinen lääkäri ja yhdeksän sairaanhoitajaa. Lahden kotisairaala tekee yhteistyötä fysioterapeutin ja sosiaalityöntekijän kanssa. (Lahden kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto 2006.) Lahden Kotisairaalassa on 15 potilaspaikkaa ja siellä annetaan pääasiallisesti lyhytaikaista (hoitojakso 1 2 viikkoa) hoitoa. Kotisairaalan potilasryhmistä oli vuonna % iv-antibioottitiputuspotilaita, punasolutiputuspotilaita 19 %, syöpähoitopotilaita 2 %, haavanhoitopotilaita 4 %, saattohoitopotilaita 5 %, alaraajan laskimotukospotilaita 14 % ja muita hoitoja 15 %. Kotisairaalan potilaista 43 % on ollut 1 64-vuotiaita, 29 % vuotiaita ja 28 % yli 75-vuotiaita. Potilaita oli noin 500 ja hoitokäyntejä alle 6000 vuonna Vuoteen 2006 mennessä potilaita oli jo noin 650 ja hoitokäyntejä (Lahden kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto 2006.) Potilaat voivat soittaa tarvittaessa sairaanhoitajalle kaikkina vuorokauden aikoina. Heidän pitää selviytyä päivittäisistä toiminnoista joko itse, läheistensä tai tukipalveluiden avulla. (Lahden Kotisairaala 2006.) Kotisairaalan potilaaksi eivät sovellu päihdeongelmaiset, sekavat ja dementiaa sairastavat eivätkä vaikeista mielenterveyden ongelmista kärsivät potilaat, koska potilaan pitää kyetä hälyttämään apua ja kyetä riittävästi sitoutumaan hoitoonsa. Myös työ- ja potilasturvallisuus pitää kyetä takaamaan kotihoidossa. Saattohoidossa hoitokäynneillä on tärkeää huomioida myös omaisten jaksaminen, sillä jos omainen ei jaksa, potilaan hoito ei onnistu kotona. Omaiset tarvitsevat tunnustusta ja uskoa voimiensa riittävyyteen. (Hägg ym. 2007, 141, 170.) Tärkeimpiä hyvän kotisairaalatoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia Lahdessa ovat yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus sekä perhekeskeisyys (Visakorpi 2002, 92 93). Potilas- ja perhekeskeisyys ovat merkityksellisiä Lahden Kotisairaalan hoitotyöskentelyssä (Laapio & Paljakka 2005, 21 22). Riikkulan & Tauschin (2003, 24) mukaan Lahden kotisairaalatoiminnan vahvuutena on muun muassa potilaslähtöisyys.
18 18 Laapion ja Paljakan opinnäytetyössä kuvataan Lahden Kotisairaalan sairaanhoitajien (n=9) käsityksiä yksilövastuisesta hoitotyöstä kotisairaalatoiminnassa. Kvalitatiiviseen tutkimukseen kerättiin aineistoa ryhmähaastattelujen ja teemahaastattelujen avulla. Tuloksista ilmeni, että sairaanhoitajat käsittävät yksilövastuisen hoitotyön tarkoittavan hoitoa, jossa huomioidaan potilaan ainutkertaisuus ja potilaan kaikki tarpeet. Potilaan hoitoa suunnittelee, koordinoi ja arvioi omahoitaja koko hoitojakson ajan. (Laapio & Paljakka 2005, 11, 17-18, 20.)
19 19 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Eriksenin HYVÄ HOITO-mittarin (Leino-Kilpi ym. 1994, 80) avulla asiakkaiden tyytyväisyyden tasoa Lahden Kotisairaalatoiminnassa. Tutkimuksen avulla selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä turvallisuuteen. Lisäksi selvitettiin potilaiden taustatekijöiden merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka monella asiakkaalla on omainen mukana hoidossa, koska omaiset ovat keskeisessä asemassa hoidettaessa potilasta kotona. Tutkimuksesta saadun palautteen perusteella Kotisairaalan henkilökunta voi saada tietoa asiakkaidensa mielipiteistä, arvioida konkreettisesti toimintaansa ja täten selvittää kehittämismahdollisuuksiaan palvelun laatunsa parantamiseen. Tutkimukseen haetaan vastauksia seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen on potilaiden tyytyväisyys hoidon turvallisuuteen, potilasohjaukseen ja tiedon saantiin sekä hoitavan henkilöstön ammatillisiin valmiuksiin Lahden Kotisairaalassa? 2. Miten potilaan taustatiedot kuten ikä, sukupuoli, hoidossa olon syy, koulutus ja perhesuhteet sekä omaisen mukana olo hoidossa ovat yhteydessä asiakastyytyväisyyteen?
20 20 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 6.1 Tutkimusmetodin valinta ja mittarin laadinta Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää lukumääriin liittyviä kysymyksiä ja eri asioiden välisiä riippuvuussuhteita sekä tapahtuneita muutoksia tutkittavassa ilmiössä. Olemassa oleva tilanne saadaan yleensä kartoitettua, mutta asioiden syitä ei pystytä selvittämään riittävästi, koska tutkittavien maailmaan ei päästä riittävän syvälle. Pinnallisessa tutkimuksessa tutkimuskohdetta ei tunneta hyvin, joten tulosten tulkinnassa tulisi olla varovainen väärien tulkintojen välttämiseksi. (Heikkilä 2004, 16, ). Tähän tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä tutkimustavaksi, koska määrällisellä asiakastyytyväisyyskyselyllä voi tutkia suurempaa ihmisjoukkoa ja saada useamman ihmisen mielipiteen esiin. Aihe ei myöskään ollut arkaluontoinen, eikä vaatinut välttämättä syvällisempää tietoa haastattelemalla. Kyselytutkimuksen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja voidaan myös kysyä monia asioita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 190). Aikaisemmin tehtyjä asiakastyytyväisyyskyselyjä (Anttila ym. 2003; Hiidenhovi 2001; Liikka 2006 jne.) hyödynnettiin mittaria laadittaessa. Valmiita mittareita vertailtiin keskenään ja näistä poimittiin sellaisia kysymyksiä, joiden avulla voitiin saada parhaiten vastauksia tutkimusongelmiin. Kysymykset muokattiin edelleen omaan tutkimukseen sopiviksi. Mittariin ei siis otettu mitään valmista kyselylomaketta, vaan mittari suunniteltiin itse ja kysymykset muokattiin omien tutkimusongelmien pohjalta. Täten mittari saatiin myös linkittymään omaan viitekehykseen. Kyselyyn laitettiin myös yksi avoin kysymys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kehittämisehdotuksia Lahden kotisairaalatoiminnassa. Avoimet kysymykset rajaavat vastausta vain vähän ja niiden tavoitteena on saada vastaajilta spontaaneja mielipiteitä (Vilkka 2005, 86). Kyselylomakkeen (liite 2) laadinnassa käytettiin apuna joitakin osioita Eriksenin HYVÄ HOITO-mittarista. Eriksenin mittarin osioita ovat hoitotaito, hoidon tekninen laatu, hoidon fyysinen ympäristö, hoidon saatavuus, hoidon jatkuvuus ja vaikuttavuus (Leino- Kilpi ym. 1994, 80). Tässä tutkimuksessa käytettiin hoitotaidon, hoidon teknisen laadun ja hoidon vaikuttavuuden osioita. Hoitotaito koostuu hoitajan kärsivällisyydestä, hoita-
RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotLiite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA
Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
Lisätiedot2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?
ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotIkäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010
Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010 Ritva Lundbom ikäihmisten palvelulinjajohtaja ritva.lundbom@karviainen.fi 20.4.2011 Ikäihmisten palvelulinjan asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset 12/2010
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotSuurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015
Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotAsiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018
Asiakastyytyväisyys nettikyselyt 2018 YAH Asiakkaan tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta Omaisen tyytyväisyyskysely ympärivuorokautisesta asumisesta KAT Asiakkaan tyytyväisyyskysely kotihoidosta
LisätiedotYhteenveto saattohoidon arvioinneista
Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotFINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA
FINSOTE 2018- KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA Asiakkaat ja Sote-seminaari Anna-Mari Aalto Tutkimuspäällikkö, THL 25.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 MIKSI VÄESTÖN KOKEMUKSILLA PALVELUJÄREJSTELMÄSTÄ
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotPotilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen
Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPäiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö
Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä
LisätiedotIkäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016
1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotYksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotKOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ
KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotKotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta
Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla
LisätiedotInternetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa
Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotA S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S
Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotSukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Aurinkoisen asiakastyytyväisyyskysely tehtiin syyskuussa 2016. Kysely oli suunnattu kaikille Aurinkoisen asiakkaille; yhteisökodissa ja tukiasunnossa asuville sekä päiväasiakkaille.
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
Lisätiedot9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon
LisätiedotPotilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori
Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotTurvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014
Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotYHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät
10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotIsännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus
Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotOmaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa
Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI
SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin
LisätiedotJyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely
Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKYS Vetovoimainen sairaala
KYS Vetovoimainen sairaala Merja Miettinen, hallintoylihoitaja kuntakierros 2017 21.4.2017 1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisessä toiminnassa on kyse asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen tunnistamisesta
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
Lisätiedot