ENVIMAT scen metsämalli
|
|
- Ismo Pääkkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENVIMAT scen metsämalli Ilmo Mäenpää, Oulun yliopisto Luonnos Työ on tehty osana Suomen Akatemian tutkimushanketta Luonnonvarojen kestävä käyttö ja Suomen talous (SURE) Sisällys 1. Johdanto Puun kysyntä ja hakkuut Puuston kasvu Puuston hiilitaseet Metsäojitettujen soiden turpeen hajoaminen Metsämallin tulosten kooste Mallin tuloksia: kokonaishakkuut, puuston kasvu ja hiilinielu Mallin tuloksia: metsähakkeen vaikutus hiilinieluun Kirjallisuus
2 1. Johdanto ENVIMAT scen on Suomen talouden ympäristölaajennettu monitoimialainen pitkän ajan simulointimalli. Sen lähtövuosi on 2010 ja se ratkaistaan valittuun päätevuoteen, joko 2030 tai ENVIMAT scen muodostuu panos-tuotosmallin ympärille rakennetusta taloudellisesta ydinmallista sekä useista satelliittimalleista, joissa osa-alueen ilmiöt kuvataan ydinmallia yksityiskohtaisemmin ja usein fyysisissä yksiköissä. Mallin iteratiivisessa ratkaisussa ydinmalli ja satelliittimallit ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Metsämallin keskeisinä tehtävinä on tuottaa metsien nettokasvun sekä hiilinielun arviot ydinmallissa toteutuneella aines- ja energiapuun kysynnällä. Erityisen tärkeänä on puun energiakäytön hiilinieluvaikutus. Metsämalli on pidetty mahdollisimman yksinkertaisena, jotta sen vaatima laskenta-aika koko ENVIMA scen mallin simuloinneissa pysyy kohtuullisena. Siten siinä koko Suomen metsät on pidetty yhtenäisenä kokonaisuutena ilman alue- tai maaperäjakoja eikä myöskään puulajeja (mänty, kuusi, lehtipuut) ole eroteltu toisistaan. Sen sijaan puuntuotannossa olevat metsät ja muut (suojellut) metsät ovat erillään. Erilaisten hiilinieluvaikutusten vuoksi metsähakkeen ala-lajit, hakkuutähdehake, kantomurske ja kokopuuhake, pidetään myös erillään. Metsien kasvun dynamiikka samoin kuin metsiin jäävän kuolleen puuaineksen maaperähajoaminen ovat monimutkaisia prosesseja. Näiden osa-alueiden pelkistettyyn kuvaukseen on päästy käyttämällä hyväksi Luonnonvarakeskuksen MELA mallin ja Suomen ympäristökeskuksen YASSO mallin tuloksia. 2
3 2. Puun kysyntä ja hakkuut ENVIMAT scen mallissa raakapuu jaetaan neljään alaryhmään: 1. Tukkipuu 2. Kuitupuu 3. Polttopuu (halot, rangat, klapit) 4. Metsähake Kotimaisen raakapuun kysyntä muodostuu raakapuun kotimaisesta kysynnästä, josta vähennetään tuonti ja johon lisätään vienti ja varastomuutokset. Taulukossa 1 on esitetty raakapuun kysynnän tase vuonna Mallin simuloinnissa tuonnin osuudet kotimaisesta käytöstä ja viennin kehitys asetetaan eksogeenisina parametreina ulkomaankaupan skenaariossa. Varastomuutokset asetetaan nolliksi. Taulukko 1. Kotimaisen raakapuun kysynnän tase vuonna 2010, Mm 3 Kotimainen Kotimainen Tuonti Vienti Varastoraakapuu käyttö muutos Tukkipuu 22,5 23,8 0,7 0,2-0,9 Kuitupuu 30,1 35,7 6,6 0,4 0,6 = Polttopuu 5,2 5,4 0,2 0,0 0,0 Metsähake 5,0 6,4 1,4 0,0 0,0 Metsämallin ensimmäisessä osassa johdetaan runkopuun hakkuupoistuma, metsähakkeeseen sisältyvä oksien ja kantojen hakkuupoistuma sekä metsiin jäävät hakkuutähteet. Runkopuun hakkuupoistuma on keskeinen metsien kasvun mallintamisessa. Metsistä poistuvat ja sinne jäävät hakkuutähteet ovat puolestaan tärkeitä metsien hiilinielun mallintamisessa. Malliosion rakenne on esitetty kuviossa 1. Kuvio 1. Metsämallin hakkuut osion puuvirtojen rakenne Tukkipuu, kuitupuu ja polttopuu yhdistetään runkopuuhakkuiksi. Runkopuuhakkuiden hakkuutähteet koostuvat hukkapuusta, oksista ja lehdistä sekä kannoista ja juurista. Hukkapuu on 3
4 runkopuuta, joka alimittaisuuden (esim. runkojen latvusosat) tai muun viallisuuden vuoksi ei sovi ainespuuksi. Hukkapuun osuus runkopuuhakkuista on 16 % (Metsäntutkimuslaitos 2014, 171). Muiden hakkuutähteiden oksat ja lehdet, kannot ja juuret määrän arvioinnissa on käytetty valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI 11) mukaista arviota elävän puuston kokonaisbiomassan jakautumisesta puuston osien kesken. Tällöin on oletettu yksinkertaistaen, että puun kaikkien osien kuiva-tuoretiheys on sama kuin runkopuun keskimääräinen tiheys 407 kg/m 3. Myös hukkapuulle on laskettava oksien ja kantojen osuus. Taulukko 2. Elävän puuston kokonaisbiomassan jakautuminen runkopuuhun, oksiin ja lehtiin sekä kantoihin ja juuriin valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan, miljoonaa kuiva-ainetonnia (Mt) ja prosenttia (Metsäntutkimuslaitos 2014, Taulukko 1.29) Mt % Runkopuu Oksat ja lehdet Kannot ja juuret Yhteensä Metsähake eritellään kolmelle haketyypille: metsätähdehake, kantomurske ja kokopuuhake. Metsätähdehake koostuu hukkapuusta (runkopuun latvusosat) ja oksista. Lehdet ja neulaset oletetaan karistettavan metsiin. Mallissa perusoletuksena on, että hukkapuusta ja oksista 20 % korjataan hakkuutähdehakkeeksi ja samoin kannoista 20 % kantomurskeeksi. Metsähakkeen kysynnästä jäännös oletetaan korjattavan kokopuuhakkeena. Kokopuuhakkeeseen käytetään runkopuu ja oksat, mutta ei kantoja. Kokopuuhake tuotetaan elävän puuston lisähakkuilla. Runkopuun hakkuupoistumaan sisällytetään runkopuuhakkuiden lisäksi hukkapuu kokonaisuudessaan ja kokopuuhakkeen runko-osuus. Metsiin jäävät hakkuutähteet koostuvat metsätähdehakkeeseen sisältymättömistä hukkapuista ja hakkuutähdeoksista, lehdistä ja neulasista sekä kantomurskeeseen sisältymättömistä runkopuuhakkuiden, hukkapuun ja kokopuuhakkeen kannoista ja juurista. 4
5 3. Puuston kasvu Puuston kasvun osamallin tehtävänä on johtaa hakkuumääristä metsän kasvu. Koska metsän kasvu on monisyinen biologinen prosessi, hakkuiden ja metsän kasvun yhteys estimoitiin Luonnonvarakeskuksen MELA mallin (Redsven ym. 2013) tulosten avulla. MELA on Suomen oloihin kehitetty metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto, jonka avulla voidaan tuottaa mm. valtakunnallisia ja alueellisia metsien käyttömahdollisuusarvioita ja niitä vastaavia metsien lähivuosikymmenien kehitysvaihtoehtoja. MELA mallissa lähtökohtana ovat elävän puuston yksilötason kasvu ja voimassa olevia metsänhoitosuosituksia noudattavat hakkuut, joissa lisäksi optimoidaan hakkuiden taloudellinen kannattavuus annetuilla kannattavuuskriteereillä ja erilaisilla asetetuilla rajoitteilla. ENVIMAT scen puuston kasvumalli muodostaminen perustuu seuraaviin lähtöhypoteeseihin: 1. Hakkuumäärien kasvaessa puuston päätevuoden tilavuus supistuu. 2. Puuston tilavuuden kasvaessa puuston ikääntymisen seurauksena elävän puuston vuosikasvu suhteessa puuston tilavuuteen (kasvuaste) laskee. 3. Jos on tiedossa kahden hakkuumäärän h1 ja h2 mukaiset päätevuoden puustotilavuudet p1 ja p2, niin hakkuumäärien h1 ja h2 väliin sijoittuvaa hakkuumäärää h vastaava puustotilavuus p saadaan puustotilavuuksien p1 ja p2 lineaariyhdistelynä eli painotettuna keskiarvona. 4. Samoin puustotilavuutta p vastaava puuston vuosikasvuaste r saadaan tilavuuksia p1 ja p2 vastaavien kasvuprosenttien g1 ja g2 lineaariyhdistelynä. Lineaariyhdistelyjen periaate on havainnollistettu kuviossa 3. Lineaariyhdistelyn periaate on kuitenkin vain ajatusväline. Käytännössä puuston kasvumalli kiteytyy puuston tilavuussuoran (h1,p1), (h2,p2) ja kasvusuoran (p1,g1), (p2,g2) yhtälöiden estimointiin. Kuvio 2. Puuston päätevuoden tilavuus hakkuumäärien lineaariyhdistelynä ja puuston vuosikasvu puuston tilavuuden lineaariyhdistelyinä 5
6 MELA mallin neljän peruslaskelman - Suurin nettotulo (NT), Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SK), Toteutunut hakkuukertymä (TH) ja Suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä (SK_A) tulokset on julkaistu Luonnonvarakeskuksen MELA tulospalvelun sivuilla ( Tulokset on julkaistu kuitenkin vain vuoteen 2040 asti. Aluksi mallin toimivuutta testattiin julkaistuilla laskemilla vuoteen Kun tulokset näyttivät lupaavilta, MELA:n tukipalvelusta pyydettiin ja saatiin laskelmien julkaisemattomat tulokset vuoteen 2050 saakka ja lisäksi kahden lisälaskelman, SK2 ja SK3, tulokset täydentämään vaihtoehtoisten hakkuumäärien kattavuutta. Tässä vaiheessa täsmennetään vielä muuttujavalintaa. MELA mallissa tulokset saadaan erikseen puuntuotannon alueelle ja muille eli puuntuotannon ulkopuolisille metsille. Hakkuut eivät koske muita metsiä, joten niille saadaan hakkuumääristä rippumaton yksi kasvulaskelma. Talousmetsien osuus puuston tilavuudesta on valtakunnan 11. inventoinnin mukaan 90 % ja pinta-alasta vajaat 80 %. Seuraavassa hakkuiden vaikutus metsän kasvuun rajoitetaan talousmetsiin. Muun metsän kasvu liitetään lopuksi mukaan täydentämään metsien kokonaiskehityksen laskelmaa. ENVIMAT scen metsämallissa puuston tilavuus, kasvu ja hiilitaseet lasketaan vain päätevuodelle 2030 tai Päätevuoden puuston tilavuuden muutokseen lähtövuodesta 2010 päätevuoteen vaikuttaa kuitenkin koko hakkuuhistoria. Siten hakkuumäärä mitataan runkopuun kumulatiivisena hakkuupoistumana lähtövuodesta päätevuoteen. Puuston vuosikasvuprosentti mitataan elävän puuston vuotuisena kasvuna suhteessa puuston runkotilavuuteen. Tätä voidaan kutsua myös puuston bruttokasvuksi. Nettokasvu saadaan, kun bruttokasvusta vähennetään kyseisen vuoden runkopuun hakkuupoistuma ja luonnonpoistuma. Taulukossa 3 on esitetty eri MELA laskelmista kootut tiedot runkopuun kumulatiivisesta hakkuupoistumasta sekä puuston runkotilavuuksista ja elävän puuston kasvuprosentista päätevuosina 2030 ja MELA laskelmat on koottu vuoden 2030 kumulatiivisen hakkuupoistuman mukaiseen suuruusjärjestykseen. Vuoden 2050 datassa laskelmien SK2 ja TH hakkuupoistuman suuruusjärjestys on vaihtunut. Taulukko 3. Runkopuun kumulatiivinen hakkuupoistuma vuodesta 2010 päätevuoteen, Mm 3, sekä puuston runkotilavuus, Mm 3, ja elävän puusto kasvuprosentti päätevuosina 2030 ja 2050 MELA mallin eri laskelmissa Kumulatiivinen Puuston Kasvu-% Kumulatiivinen Puuston Kasvu-% hakkuupoistuma runkotilavuus hakkuupoistuma runkotilavuus SK , ,58 TH , ,31 SK , ,45 SK-A , ,85 SK , ,93 NT , ,48 6
7 Alin MELA laskelma NT, Suurin nettotulo, poikkeaa muista laskelmista siten, että siinä hakkuut painottuvat tarkasteluperiodin alkuun, vuoden 2010 jälkeiselle vuosikymmenelle nykyisten hakkuureservien muuttamiseksi mahdollisimman nopeasti rahaksi. Vaikka myös NT laskelma noudattaa yleistä trendiä puuston runkotilavuus laskee hakkuiden kasvaessa ja puuston kasvuaste nousee puuston runkotilavuuden laskiessa, poikkeuksellisesta hakkuiden ajallisesta profiilista johtuen havaintopisteet poikkeavat jonkin verran muiden havaintopisteiden regressiosoralta. Koska NT sijoittuu havaintopisteiden toiseen reunaan, se olisi vaikuttanut estimoitavien regressiosuorien kulmakertoimiin sen verran, että laskelma poistettiin regressiosuorien estimoinnista. Kuviossa 3 on esitetty regressiosuoran sovitteet puuston tilavuudelle ja vuosikasvulle MELA laskelmien tuloksiin vuoteen 2030 ja kuviossa 4 vuoteen MELA mallin tulokset sijoittuvat suorille sangen hyvin, joten lineaarisen yhdistelyn hypoteesi toimii erinomaisesti. Regressiosuorien selitysasteet ovat korkeat, yli 99 %. Havaintoja on kuitenkin vain 5 kappaletta. Estimointiyhtälöiden implisiittisenä oletuksena on, että tarkasteluperiodin hakkuuhistoriasta vain hakkuumäärät vaikuttavat, ei hakkuiden ajallinen profiili. Kun regressioyhtälöihin sijoitetaan MELA:n NT laskelman kumulatiivinen hakkuupoistuma, puuston runkotilavuudeksi saadaan 1847 Mm3 vuonna 2030 ja 2115 Mm3 vuonna Mallin ennustevirhe NT skenaariolle on vastaavasti +5,2 ja +5,7 %. Kasvuprosenteiksi mallista saadaan 4,9 % molemmille vuosille, jolloin ennustevirheiksi saadaan -5,6 ja -7,3 %. NT laskelman ajallinen profiili on kuitenkin epärealistinen. Siinä vuotuinen hakkuupoistuma kohoaa vuoden 2010 tasosta 68 Mm3 keskimääräiseen tasoon 112 Mm3/v ajanjaksolla ja alenee sitten asteittain vuoden 2010 tasoon. Kuvio 3. Regressiosuoran sovitteet puuston runkotilavuudelle ja puuston kasvuasteelle MELA laskelmien aineistossa vuoteen
8 Kuvio 4. Regressiosuoran sovitteet puuston runkotilavuuden ja puuston kasvuprosentille MELA laskelmien aineistossa vuoteen 2050 MELA mallin tulospalvelussa julkaistuissa laskelmissa ei ole otettu huomioon ilmaston muutoksen vaikutuksia. Kohoava lämpötila, kasvava ilman hiilidoksidipitoisuus sekä runsastuva sateisuus lisäävät kaikki puuston kasvua. MELA malliin on myös mahdollisuus lisätä ilmastomuutoksen vaikutukset. Ilmastomuutoksen sisältäviä MELA laskelmia on tehty mm. Low Carbon Finland 2050 tutkimuksessa (Kallio ym. 2014). Tutkimuksessa käytettiin IPCC:n A1B skenaariota, jossa maapallon lämpötila kasvaa vuosisadan loppuun mennessä noin 2 o C. Suomessa lämpötilan nousu on globaalitasoa nopeampaa, jolloin skenaariossa Suomen lämpötila nousisi saman 2 o C nykytasolta vuoteen Tutkimuksen mukaan tällöin puuston kasvu nopeutuu siten, että sama puuston tilavuus vuonna 2050 saavutetaan % suuremmilla hakkuilla kuin ilmaston nykytilassa. Low Carbon Finland raportissa on esitetty MELA laskelmat kuudelle eri hakkuuskenaariolle. Skenaarioissa hakkuumäärät eroavat kuitenkin verraten vähän: suurimman ja pienimmän hakkuumäärän erotus on vain 12 %. Siten erityisesti regressiosuorien kulmakertoimien estimointi on epävamaa. Sen vuoksi Low Carbon Finland skenaarioista otettiin Base skenaarion keskimääräiset kumulatiiviset hakkuumäärät, puuston tilavuudet ja vuosikasvuprosentit vuosille 2030 ja 2050 ja ratkaistiin niiden avulla kuvioiden 3 ja 4 regressiosuorien vakiotermit, kun kulmakerroinparametrit pidettiin ennallaan. Uudet, ilmastomuutoksen sisällään pitävät regressiosuorien parametrit on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Puuston tilavuuden ja elävän puuston vuosikasvun yhtälöiden ilmastokorjatut parametrit. Yhtälöt ovat muotoa y = a+bx a b a b Puuston tilavuus/hakkuupoistuma , ,247 Puuston vuosikasvuaste/puuston tilavuus 0,073-0, ,084-0,
9 Kumulatiivinen hakkuupoistuma johdetaan ENVIMAT scen mallissa olettaen, että hakkuupoituman kehitys lähtövuodesta 2010 päätevuoteen 2030 tai 2050 noudattaa geometrisen kasvun uraa. Kun hakkuupoistumat h0 ja ht lähtövuonna 0 ja päätevuonna t tunnetaan, hakkuupoistuman vuosikasvukertoimeksi saadaan: q = (h t h 0 ) 1 t. Kumulatiivinen hakkuupoistuma h saadaan silloin geometrisen sarjan ratkaisuna: h = t 1 v=0 h 0 q v = h 0 t 1 v=0 q v = h 0 (1 q t )/(1 q). Puuston runkotilavuus päätevuonna johdetaan kumulatiivisesta hakkuupoistumasta puuston tilavuusyhtälön avulla: f t = a 1 + b 1 h. Elävän puuston runkotilavuuden kasvu (bruttokasvu) saadaan puuston päätevuoden runkotilavuuden ja puuston vuosikasvuyhtälön avulla: b f t = (a 2 + b 2 f t )f t. Keskeinen tarvittava muuttuja on kuitenkin runkotilavuuden nettokasvu. Nettokasvu saadaan vähentämällä bruttokasvusta runkopuun kokonaispoistuma. Kokonaispoituma on edelleen hakkuupoistuman ja luonnonpoistuman summa. Vuotuinen luonnonpoistuma on arvioitu vakioosuutena, 0,2 %, puuston runkotilavuudesta (ks. Metsäntutkimuslaitos 2014, 171). Merkitään luonnonpoistumaosuuta l. Silloin puuston runkotilavuuden päätevuoden nettokasvuksi saadaan: n f t = b f t lf t h t = (a 2 + b 2 f t l)f t h t. Puuntuotannon ulkopuolisten metsien muutujat lisätään lopuksi tuloksiin. Tarvittava data on poimittu MELA mallin tuloksista, joihin on tehty ilmastonmuutoksen aiheuttamat kasvulisäykset. Tulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Puuntuotannon ulkopuolisten metsien puuston tilavuus, luonnonpoistuma ja puuston kasvu Elävän puuston runkotilavuus, Mm 3 223,8 309,1 402,2 Luonnonpoistuma runkopuuta, Mm 3 1,1 1,2 1,3 Puuston tilavuuden nettokasvu/v, Mm 3 3,6 4,0 4,2 Merkitään puu tuotannon ulkopuolisten metsien muuttujia yläindeksillä u. Täydennetään puuntuotannon alueen puuston tilavuus ja nettokasvu kattamaan kaikki metsät: f t = f t + f t u, n f t = n f t + n f t u. 9
10 4. Puuston hiilitaseet Puuston hiilitaseet koostuvat neljästä pääosasta: puuston nettokasvun sitomasta hiilestä, metsiin jäävän kuolleen puuaineksen sitomasta hiilestä, kertyneen kuolleen puuainesvarantojen hajoamisen ilmakehään vapauttamasta hiilestä. Puuston hiilitaseen laskemisessa tarvittavat parametrit on koottu matriisiksi, joka on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Puuston hiilitaseen laskennassa käytetyt biomassaparametrit Koodi Runko Oksat Lehdet Kanto Juuret Hienojuuret Puuston biomassakertoimet t/m3 runkopuuta bm1 0,407 0,08 0,064 0,044 0,094 0,019 Elävän puuston kariketuotanto t/m3 runkopuuta bm2 0,0003 0,0013 0, ,0014 0,016 Kuolleen puuaineksen hajoamisnopeudet, %/v bm3 0,0322 0,0634 0,377 0,0177 0,0634 0,15 Kuolleen puuaineksen varanto 2010, Mt bm , Puuston biomassakertoimilla (biomass expansion factors) saadaan puuston runkatilavuudesta laskettua puuston kokonaisbiomassa komponenteittain kuiva-ainetonneina. Biomassakertoimet on saatu lähteistä Lehtonen ym. (2004) ja Lehtonen (2005). Kertoimet on sovitettu niin, että ne summautuvat taulukossa 2 esitettyyn VMI 11:n mukaiseen pääkomponenttijakautumaan. Elävän puuston kariketuotanto komponenteittain on saatu Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaariosta (Tilastokeskus 2014, 283). Kariketuotanon parametrit on alun perin ilmaistu suhteessa kunkin komponentin massaan mutta taulukossa 6 ne on muunnettu laskennan helpottamiseksi suhteeksi runkopuutilavuudesta. Kuolleen puuaineksen hajoamisnopeudet on saatu lähteistä Liski (2011, 15) ja Didion (2014). Runkopuun, oksien ja kantojen hajoamisnopeutena on käytetty niiden keskimääräistä hajoamisnopeutta 20 vuoden aikana. Edellä kuvatut parametrit on lähdeaineistossa tuotettu puulajeittain ja usein myö Etelä- Suomi/Pohjois-Suomi jaotukella. Tässä niistä on laskettu koko maan kaikkien puulajien keskiarvo käyttäen hyväksi VMI 11:n puuston runkotilavuustietoja alueittain ja puulajeittan (Metsäntutkimuslaitos 2014, taulukko 1.16) Kuolleen puuaineksen varanto vuonna 2010 on laskettu puuston runkotilavuuden ja hakkuiden vuodesta 1955 alkavien aikasarjojen avulla smaa menetelmää käyttäen, kuin jatkossa varanto lasketaan simulointiperiodille. Puuston nettokasvun sitoma hiilidioksidi saadaan kaavalla kun runkopuun nettokasvu (Mm 3 ) muunnetaan biomassakertoimien bm1 summalla puuston kokonaisbiomassan nettokasvuksi, biomassa edelleen hiilisisällöksi kertoimella 0,5 ja hiilisisältö edelleen hiilidioksidiksi atomimassojen mukaisella kertoimella (12+2*16)/12 = 44/12. Silloin puuston nettokasvun sitoma hiilidioksidi (CO2 Mt), C 1, saadaan yhtälöstä: C 1 = (44 12) 0,5 n f t bm1 10
11 Kuolleen puuaineksen hiilivarantomuutokset saadaan hiilivarannon vuotuisen lisäyksen ja kertyneen vanhan hiilivarannon hajoamisen erotuksena. Hiilivarantojen lisäykset koostuvat metsiin jäävistä hakkuutähteistä, luonnonpoistumasta ja elävän puuston kariketuotannosta. Hakatun puuston metsään jäävän puukomponentin i = 1 6 biomassa päätevuonna, ki t, saadaan biomassakertoimilla runkopuun hakkuupoistumasta vähennettynä metsästä poiskorjatuilla puuston osilla vit ja lisättynä elävän puuston kariketuotannolla k it = bm1 i h t 0,407v it + bm2 i f t. Tässä muuttujan kit mittayksikkö on miljoona tonnia kuiva-ainetta ja muuttujien ht ja vit yksikkönä on miljoona kuutiometriä. Muuttuja vit on nollasta poikkeava vain runkopuulle, oksille ja kannoille. Kerroin 0,407 muuntaa tilavuutena mitatut puustonosat kuiva-aineena mitatuksi biomassaksi. Vuonna t syntyneen metsiin jäävän kuolleen puuaineksen sitoma hiilidioksidi on yhteensä: 6 i=1. C 2 = (44 12) 0,5 k it Seuraavaksi arvioidaan metsiin kertyneen kuolleen puuaineksen hajoamisen vapauttama hiilidioksidi. Metsään jäävän kuolleen puuaineksen kertymä komponenteittain lähtövuodesta päätevuoteen johdetaan geometrisen kasvun uralta. Komponentin i vuosikasvukertoimeksi saadaan 1 t g i = (k it k i0 ), missä kio on vuodelle 2010 laskettu metsiin jäävä komponentti i. Vuonna v kertyvä komponentin i kuollut biomassa on k iv = g i v k i0. Kuolleen biomassan hajoamisnopeudet saadaan taulukon 6 parametrivektorista bm3. Silloin vuonna v syntyneen komponentin jäljellä oleva massa vuonna t on k ivt = (1 bm3 i ) t v g i v k i0. Kaikkiaan päätevuonna jäljellä oleva komponentin i varanto on t 1 t 1 κ it = v=0 k ivt + (1 bm3 i ) t bm4 i = v=0 (1 bm3 i ) t v g v i k i0 + (1 bm3 i ) t bm4 i, missä (1 bm3 i ) t bm4 i on taulukossa 6 annetun vuoden 2010 kuolleen puuaineksen varannon jäljellä oleva määrä vuonna t. Vuonna t hajoavan kuolleen puuperäisen aineksen hiilidioksidipäästöt ilmaan saadaan laskelmalla hiilidioksidisisältö kaikkien kuolleiden komponenttien hajoamiselle: C 3 = (44 12) 0,5 i=1 bm3 i κ it. 6 11
12 5. Metsäojitettujen soiden turpeen hajoaminen Metsien pohjakasvillisuus oletetaan vakiona. Tällöin myös pohjakasvillisuuden uuden kuolleen aineksen vuotuinen muodostuminen ja vanhan varannon hajoaminen ovat yhtä suuret, jolloin hiilidioksidin nettopäästöt ovat nolla. Jäljelle jää kuitenkin metsäojitettujen soiden turpeen hajoamisen päästöt. Kasvihuonekaasuinventaariossa (Tilastokeskus 2014) metsien kuolleen orgaanisen aineksen hiilidioksidin nettotaseet on jaettu mineraalisille maille ja orgaanisille eli suomaille. Suomailla päästölähteenä on edelleen soiden maaperän turpeen hajoaminen. Inventaariossa ei ole kuitenkaan eritelty turpeen hajoamisen osuutta päästöistä. Inventaariossa on kuitenkin annettu metsäojitettujen soiden päästöt vuodessa pinta-alaa kohti erityyppisillä soilla (s. 284) sekä suotyyppien pinta-alat (s. 278). Näistä laskemalla metsäojitettujen soiden maaperän hiilidioksidipäästöiksi saadaan 45,6 Mt. Soiden maaperäpäästöt sisältävät kuitenkin turpeen hajoamisen päästöjen lisäksi myös puuston ja kasvillisuuden tuottaman maanalaisen kuolleen orgaanisen aineksen hajoamisen päästöt. Inventaarion sivulta 283 löytyy metsäojitettujen soiden pohjakasvillisuuden arvioitu vuotuisen maanalaisen kariketuotannon hiilisisältö pinta-alaa kohti. Kun oletetaan, että kariketuotanto pysyy vakiona, vuotuinen karikevarannon hajoaminen on yhtä suuri kuin niiden tuotanto, jolloin pohjakasvillisuuden tuottaman maanaisen kuolleen aineksen vuotuisiksi hiilidioksidipäästöiksi saadaan 17, 8 Mt. Koko metsämaan kuolleen puuaineksen maanalaisten varantojen hajoamisen estimaatti vuodelle 2010 saadaan taulukosta 7 kertomalla kantojen, juurten ja hienojuurten vuoden 2010 arvioitu varanto niiden hajoamisnopeudella. Metsäojitettujen suomaiden osuus puuston runkotilavuudesta on VMI11:n mukaan 23,4 %. Olettamalla, että metsäojitettujen soiden osuus kuolleen maanalaisen puuaineksen hajoamisesta on sama kuin puuston runkotilavuudesta, puuston maanalaisten osien hajoamisen vuosittaisiksi hiilidioksidipäästöiksi saadaan 14,3 Mt. Siten turpeen hajoamisen hiilidioksidipäästöiksi saadaan 45,6-17,8-14,3 = 13,3 Mt. Vaihtoehtoinen lähestymistapa turpeen hajoamisen hiilidioksidipäästöihin saadaan seuraavasti. Tuoreimman kasvihuonekaasuinventaarion (Tilastokeskus 2016, s. 267) kuolleen orgaanisen aineksen ja maaperän hiilidioksidipäästöjen nettotase vuonna 2010 oli kivennäismailla -7,9 Mt ja turv la +7,5 Mt, toisin sanoen kivennäismaat toimivat nettonieluna ja turvemaat lähes yhtä suurena nettolähteenä. Jos oletetaan, että kivennäismaiden nettonielu koostuu yksinomaan puuperäisen aineksen muodostumisesta ja hajoamisesta, ja että turv la puuperäisen aineksen nettonieluvaikutus puuston runkotilavuutta kohti on sama kuin kivennäismailla, puuperäisen aineksen nettotaseeksi turv la saadaan -7,9*0,234/(1-0,234) = -2,4 Mt. Silloin turpeen hajoamisen hiilidioksidipäästöt saadaan erotuksena +7,5 - (-2,4) = 9,9 Mt. Kasvihuonekaasuinventaarion tuloksista estimoidut turpeen hajoamisen päästöt, 9,9 Mt ovat huomattavasti pienemmät kuin käytettävissä olevasta pohjadatasta arvioidut päästöt, 13,3 Mt. Kuolleen puuaineksen vuoden 2010 varantojen laskennan yhteydessä laskettiin myös luvussa 4 esitetyllä mallilla kuolleen puuaineksen hiilidioksidipäästöjen tase vuodelle Nettotaseeksi saatiin -9,8 Mt, joka on aika lähellä kasvihuonekaasuinventaarion pohjalta kivennäismailta 12
13 turv le laajennettuja puuperäisten ainesten nettotasetta -7,9 + (-2,4) = -10,3 Mt. Jatkossa metsäojitettujen soiden turpeen hajoamisen päästöinä käytetään alustavasti lukua C 4 = 9,9 Mt, ja oletetaan sen pysyvän samana myös tulevaisuudessa. Turpeen hajoamisen päästöjä on kuitenkin vielä pyrittävä tarkentamaan. 13
14 6. Metsämallin tulosten kooste Metsämalli on R-kielisenä ohjelmana ENVIMAT scen mallisysteemin sisällä. Mallin tulokset kootaan taulukossa 7 esitettyyn tulostustaulukkoon. Vuoden 2010 sarake syötetään eksogeenisena datana. Päätevuoden sarake kootaan mallilaskennan edetessä. Samalla sarake toimii laskentaohjelmassa välitulosten tallennuspaikkana. Taulukon 7 vuoden 2010 hakkuumäärinä on käytetty Low Carbon Finland Base skenaariota (Kallio ym. 2014). Taulukko 7. ENVIMAT scen metsämallin tulosten koostetaulukko. yksikkö Hakkuut Mm 3 62,8 81,3 1 Tukkipuu Mm 3 22,5 24,8 2 Kuitupuu Mm 3 30,1 41,4 3 Polttopuu Mm 3 5,2 3,0 4 Metsähake Mm 3 5,0 12,1 Runkopuuhakkuut (1+2+3) Mm 3 57,8 69,2 Hakkuutähteet Mm 3 44,4 62,5 - hukkapuu (runkopuuta) Mm 3 8,4 9,7 - oksat ja lehdet Mm 3 21,2 25,2 - kannot ja juuret Mm 3 23,2 27,6 Metsähake Mm 3 5,0 12,1 Hakkuutähdehake (oksat + hukkapuu) Mm 3 2,2 7,0 Kantomurske Mm 3 1,0 2,8 Kokopuuhake Mm 3 1,8 2,4 Runkopuun hakkuupoistuma Mm 3 68,1 80,6 Luonnonpoistuma runkopuuta Mm 3 4,7 6,8 Puuston runkotilavuus Mm ,0 3579,5 Runkopuun nettokasvu/v Mm 3 28,6 64,8 Elävän puuston kokonaisbiomassa Mt 1807,2 2534,3 Biomassan nettokasvu/v Mt 22,0 45,9 Metsään jäävä kuollut orgaaninen aines Mt 99,8 147,3 - Metsiin jäävät hakkuutähteet Mt 16,9 21,5 - Luonnonpoistuma Mt 3,6 4,8 - Elävän puuston kariketuotanto Mt 79,3 121,0 Hiilidioksiditase Mt CO 2-34,2-85,8 - metsien nettokasvun sitoma Mt CO 2-36,1-84,1 - kuolleen orgaanisen aineksen nettotase Mt CO 2-10,3-13,9 - turvemaiden turpeen hajoaminen Mt CO 2 9,9 9,9 - muut metsänhoidon päästölähteet Mt CO 2e 2,3 2,3 14
15 7. Mallin tuloksia: kokonaishakkuut, puuston kasvu ja hiilinielu ENVIMAT scen mallin yhteydessä talouden ydinmalli ja energiamalli tuottavat metsämalliin aines- ja energiapuun kysynnän. Seuraavassa metsämallin käyttäytymisen analyysissä metsämalli on kuitenkin irrotettu erilleen, jotta hakkuumääriä voidaan vaihdella vapaasti. Tarkastelemme seuraavia laskelmia: 2010 hakkuut: puuston hakkuumäärät pysyvät lähtövuoden 2010 tasolla 2010 puusto: hakkuut määrätään siten, että puuston tilavuus päätevuonna on sama kuin lähtövuonna 0-nettokasvu: hakkuut määrätään niin, että puuston nettokasvu on päätevuonna nolla 2010 hiilinielu: hakkuut asetetaan siten, että metsän hiilidioksiditase on sama kuin lähtövuonna 0-hakkuut: metsiä ei hakata lainkaan Laskelmissa hakkuiden rakenne (tukkipuu/kuitupuu/polttopuu/metsähake) on pidetty samana kuin vuonna 2010, niiden kokonaistasoa vain on vaihdeltu. Ensimmäistä ja viimeistä laskelmaa lukuun ottamatta muissa laskelmissa on kokeilemalla etsitty hakkuiden taso, joka tuottaa laskelmassa halutun tuloksen. laskelmien tulokset on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Metsämallin tulokset eri hakkuumäärillä Lähtötaso Tasot netto yksikkö hakkuut puusto kasvu hiilinielu hakkuut Hakkuumäärä Mm 3 62,8 62,8 130,5 118,9 104,5 0,0 Runkopuun hakkuupoistuma Mm 3 68,1 67,2 139,7 127,2 111,9 0,0 Luonnonpoistuma runkopuuta Mm 3 4,7 7,4 4,7 5,1 5,6 13,1 Puuston runkotilavuus Mm Elävän puuston kasvuaste % 4,3 3,9 5,3 5,1 4,9 0,4 Runkopuun nettokasvu/v Mm 3 28,6 79,1-20,5 0,0 23,5 14,5 Hiilidioksiditase Mt CO 2-34,2-107,1 22,0-4,0-34,2-51,7 - metsien nettokasvun sitoma hiili Mt CO 2-36,1-102,7 26,6 0,0-30,5-18,8 - kuollut orgaaninen aines Mt CO 2-10,3-16,6-16,8-16,2-15,8-45,1 - ojitettujen turvemaiden maaperä Mt CO 2 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 - muut metsänhoidon päästölähteet Mt CO 2e 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 Kun hakkuut pysyvät vuoden 2010 tasolla, puuston runkotilavuus vuonna 2050 kasvaa 1,7 kertaiseksi ja hiilinielu yli kolminkertaiseksi vuoteen 2010 verrattuna. Ilmastonmuutoksesta huolimatta elävän puuston kasvuaste alenee puuston ikääntymisen vuoksi. Jos hakkuita lisätään siten, että puuston runkotilavuus olisi sama kuin vuonna 2010, päädytään tilanteeseen, jossa elävän puuston kasvunopeuden lisääntymisestä huolimatta hakkuut yhdessä luonnonpoistuman kanssa ylittävät elävän puuston kasvun, eli puuston nettokasvu on negatiivinen. Samalla metsät muuttuvat hiilinielusta hiilidioksidin päästölähteeksi. Tulos johtuu siitä, että metsämallissa hakkuiden oletetaan kehittyvän geometrisen kasvun uraa lähtövuoden tasosta lähtien. Lähtövuonna 2010 hakkuut olivat 30 % puuston bruttokasvua pienemmät. Koska hakkuiden 15
16 geometrisen kasvun uralla hakkuut ovat alkuvaiheessa puuston bruttokasvun alapuolella, on hakkuiden oltava loppuvaiheessa suuremmat kuin bruttokasvu, jotta vuoden 2010 puustotilavuus saavutettaisiin. Tällainen hakkuiden kehitysura ei tietystikään ole pitemmällä aikavälillä kestävää. 0-nettokasvun uralla hakkuut päätevuonna ovat yhtä suuret kuin puuston bruttokasvu vähennettynä luonnonpoistumalla. Puuston runkotilavuus kasvaa lähtövuoden tasosta hieman. Metsän hiilinielu supistuu kuitenkin lähes kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta johtuen puuston nettokasvun sitoman hiilen nollautumisesta hiilinielu laskelmassa hakkuut rajoitetaan määrään, jolla metsien hiilinielu pysyy vuoden 2010 tasolla. Hakkuut voivat kasvaa lähes 70 % vuoden 2010 tasosta. 0-hakkuut on äärilaskelma, jossa puustoa ei hakata lainkaan. Puuston runkotilavuus on kasvanut vuonna 2050 lähes kolminkertaiseksi vuoden 2010 tasosta, mutta puuston kasvu päätevuonna on hidastunut oleellisesti. Puuston kasvun hiipumisesta johtuen metsien hiilinielu ei kasva kovinkaan paljon ja hiilinielu on puolta pienempi kuin jos hakkuut olisivat pysyneet vuoden 2010 tasolla. Äärilaskelman tulokset ovat kuitenkin epätarkkoja, koska metsämallin puuston kasvuyhtälöiden estimoinnissa käytetyissä MELA laskelmissa kaikissa vaihtoehdoissa hakkuut olivat vuoden 2010 hakkuutasoa korkeammat. Tarkastelemme seuraavaksi systemaattisesti hakkuumäärän vaikutusta metsien hiilinieluun. Kuviossa 5 on esitetty metsien hiilinielu vuonna 2050, kun hakkuumääriä on vaihdeltu välillä Mm 3. Nolla-hakkuilla hiilinielu on 52 Mt CO2, mutta kasvaa sitten nopeasti 144 miljoonaan tonniin. Maksiminielu saavutetaan 20 Mm 3 hakkuilla, jotka ovat vajaa kolmasosa vuoden 2010 hakkuista. Hiilinielu muuttuu päästölähteeksi, kun hakkuut ylittävät 120 Mm 3 rajan, joka on lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2010 hakkuisiin nähden. Kuvio 5. Metsien hakkuumäärät ja hiilinielu 2050 Hakkuumäärien ja hiilidioksidinielun välinen yhteys osoittaa mielenkiintoisella tavalla, että vaikka metsämallin puuston kasvuyhtälöt ovat lineaarisia, niin kuitenkin niiden yhteispeli tuottaa epälineaarista käyttäytymistä. 16
17 8. Mallin tuloksia: metsähakkeen vaikutus hiilinieluun Metsämallissa metsähake on jaettu kolmeen lajiin: hakkuutähdehake (oksat, latvusmassa), kantomurske ja kokopuuhake. Hakkuutähdehake ja kantomurske ovat ainespuun hakkuissa syntyvää tähdettä, joka ilman talteenottoa jäisi metsään asteittain hajoavaksi hiilivarastoksi. Kokopuuhake tuotetaan elävän puuston lisähakkuilla. Kansallisia kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa puun kuten muunkin biomassan polton hiilidioksidipäästöjä ei lasketa mukaan. Erityisen kiinnostavaa nyt on se, mikä on puun energiakäytön eli metsähakkeen korjuun vaikutukset metsien hiilinieluun ja miten eri hakelajit eroavat hiilinieluvaikutuksiltaan toisistaan. Metsähakkeen hiilinieluvaikutuksen laskemiseksi peruslaskelmana käytettiin taulukossa 7 esitettyä Base laskelmaa, johon sitten syötettiin 1 Mm 3 lisäkorjuu kullekin hakelajille kerrallaan. Täsmällisemmin laskennan sisältö on seuraava: mitä tapahtuu metsien hiilinielulle vuonna 2050, kun metsähakkeen käyttö kasvaa tasaisesti vuodesta 2010 vuoteen 2050 siten, että vuonna 2050 hakkeen korjuu on kasvanut 1 Mm 3 verrattuna Base laskelmaan. Taulukossa 9 on eritelty lisäkorjuun vaikutukset metsien hiilinieluun eroteltuna puuston nettokasvun hiilinieluun ja kuolleen puuaineksen hiilinieluun. Taulukko 9. Metsien hiilinielun vähenemä Mt CO2 vuonna 2050 eri metsähakelajeilla, kun hakkeen vuosikorjuuta lisätään vuoteen 2050 mennessä 1 Mm 3 Hiilinielu Puuston Kuolleen yhteensä nettokasvun puuaineksen sitoma hiili nettotase Hakkuutähdehake 0,279 0,000 0,279 Kantomurske 0,536 0,000 0,536 Kokopuuhake 1,244 1,152 0,092 Hakkuutähdehakkeen aiheuttama hiilinielun vähenemä on noin puolet kantomurskeen aiheuttamasta vähenemästä. Tämä johtuu siitä, että metsään jätettynä hakkutähdeoksat hajoavat huomattavasti nopeammin kuin kannot, kuten ilmenee taulukosta 6, sivu 9. Kokopuuhakkeen aiheuttama hiilinielun vähenemä on yli kaksinkertainen kantomurskeeseenkin verrattuna. Valtaosa kokopuuhakkeen aiheuttamasta vähenemästä tulee puuston nettokasvun sitoman hiilen supistumisesta. Puun tehollinen lämpöarvo keskimääräisessä käyttökosteudessa on noin 2 MWh/m 3. Taulukossa 10 on taulukon 9 hiilinielun vähenemä yhteensä ilmaistu energiayksikköä kohti. Taulukkoon on rinnalle tuotu myös kivihiilen, maakaasun ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt. 17
18 Taulukko 10. Metsähakkeen aiheuttamat hiilinielun vähenemät energiayksikköä kohti hakelajeittain sekä kivihiilen, maakaasun ja turpeen polton päästöt t CO 2/GWh t CO 2/GWh Hakkuutähdehake 139 Kivihiili 333 Kantomurske 268 Maakaasu 197 Kokopuuhake 622 Turve 377 Turpeen päästöihin voidaan vielä lisätä turvetuotannon päästöt turvesoilla, 79,9 t CO2/GWh 1 jolloin turpeen polton aiheuttamat päästöt ovat yhteensä 457 t CO2/GWh. Hakkuutähdehakkeen aiheuttama hiilinielun vähenemä alittaa kivihiilen että maakaasun polton päästöt. Kantomurskeen hiilinielun vähenemä on pienempi kuin kivihiilen päästöt mutta suuremmat kuin maakaasun päästöt. Kokopuuhakkeen nieluvähenemä ylittää reilusti myös turpeen aiheuttamat päästöt. Kokopuuhakkeen aiheuttama suuri nielun vähenemä on huomionarvoinen tulos, koska metsähakkeen käytön voimakas lisäys kohdistuu nimenomaan kokopuuhakkeeseen. Kokopuuhake tuotettaneen pääosin harvennushakkuilla. Voisiko tulos johtua ENVIMAT scen metsämallin puutteista, erityisesti siitä, että mallissa ei erotella harvennushakkuiden ja päätehakkuiden mahdollisesti erilaisia vaikutuksia puuston kasvuun? Low Carbon Finland 2050 projektin metsäsektori-raportissa (Kallio 2014) Base skenaarion rinnalla esitetään myös Base80 skenaarion tulokset, jossa Base skenaarion kotimaisen energiapuun hakkuita on lisätty niin, että energiapuuhakkuut ovat vuonna ,6 Mm 3 suuremmat kuin Base skenaariossa (emt., taulukko 7). Suurin osa energiapuun lisäyksestä, 6,9 Mm 3 on hakattu kuitupuuna. Hakkuiden puuston kasvu- ja hiilinieluvaikutukset on laskettu MELA ja Yasso malleilla. Raportin kuviosta 9 voidaan mitata, että vuonna 2050 metsien kokonaishiilinielun vähenemä on 12 Mt CO2 eli 1,5 Mt CO2/Mm3 tai puun energiayksikköä kohti muunnettuna 756 t CO2/GWh. Laskelmassa energiapuun hiilinielun vähenemävaikutukset ovat siten suuremmat kuin ENVIMAT scen mallilla saadut kokopuuhakkeen vaikutukset. Suurempiin vaikutuksiin on pääsyynä se, että energiapuulisäys on kohdistettu kuitupuuhun, joka kokonaisuudessaan on runkopuuta, ja siten vaikuttaa voimakkaammin puuston kasvuun kuin kokopuuhake, jossa talteen otetaan myös oksat ja latvukset. ENVIMAT scen metsämallissa 1 Mm 3 kuitupuuhakkuiden lisäys tuottaa 1,66 Mt CO2 hiilinielun vähenemän, joka on hieman enemmän kuin MELA mallin 1,5 Mt vähenemä, mutta 1 Oma laskelma. Kasvihuonekaasuinventaariosta (Tilastokeskus 2016) saadaan arviot turvetuotantosoiden hiilidioksidipäästöistä hehtaaria kohti (taulukko 6.7-1) ja turvetuotantosoiden pinta-aloista vuosittain. Energiaturpeen ja muun turpeen vuosittaiset tuotantomäärät löytyvät Metsätilastollisesta vuosikirjasta (Metsäntutkimuslaitos 2014, taulukko 9.9). Turvetuotantosoiden pinta-aloista vähennetään muun turpeen tuotanto-osuus. Energiatilastosta (Tilastokeskus 2015) saadaan polttoturvetuotanto gigawattitunteina vuosittain. Koska turvetuotannon määrä vaihtelee paljon vuosittain, turvetuotannon maankäytöksi ha/gwh otetaan vuosien keskiarvo. Tämä kerrottuna turvetuotannon päästökertoimella t CO2/ha, saadaan 79,9 t CO2/GWh. 18
19 toisaalta MELA mallissa lisääntyy myös hakkuutähde- ja kantohake. Koska MELA mallissa kuitupuun hakkuiden lisäys kohdistuu ilmeisestikin pääasiassa harvennushakkuisiin, voidaan päätellä, että harvennushakkuut eivät tuota ainakaan MELA mallissa oleellisesti ENVIMAT scen metsämallista poikkeavia tuloksia. Tutkimuksessa Liski ym. (2011) tarkasteltiin kolmen metsähaketyypin, oksien, rankojen ja kantojen korjuun ilmastovaikutuksia. Kaikki nämä haketyypit myös rangat - ovat hakkuujäämiä, jotka jäävät metsiin lahoamaan, jos niitä ei oteta talteen. Kasvavien puiden hakkuita metsähakkeeksi ei tutkimuksessa tarkasteltu. Tutkimusasetelmana oli, että tarkasteluperiodin alussa aloitetaan kunkin puuainestyypin käyttö, joka jatkuu samansuuruisena ajassa eteenpäin ja verrattiin tilanteeseen, jossa vuosittain sama määrä puuainestyyppiä jäisi metsiin lahoamaan. Kuviossa 11 on esitetty eri hakkuujäämien korjuun aiheuttamat hiilinielun vähenemät kun korjuuta on jatkettu 20, 50 ja 100 vuotta. Taulukko 11. Kuusen hakkuutähdeoksien ja kantojen korjuun aiheuttamat hiilinielun vähenemät Etelä Suomessa, kun korjuuta on jatkettu samansuuruisena 20, 50 ja 100 vuotta, t CO2/GWh (Liski ym. 2011, 17). 20 v 50 v 100 v Oksa Kanto Hiilinielun vähenemä supistuu ajan myötä, koska vertailutilanteessa metsiin jäävien oksien ja kantojen hajoamisen päästöt kasvavat. ENVIMAT scen metsämallin tulokset ovat vuodelle 2050 ja lähtövuosi Siten metsämallissa tarkasteluperiodin pituus on 40 vuotta. Taulukkoon 12 on laskettu taulukosta 11 periodien 20 v ja 50 v painotettu keskiarvo 40 vuoden periodille ja verrattu niitä taulukon 10 metsämallilla saatuihin hakkuutähdehakkeen ja kantomurskeen tuloksiin Taulukko 12. Vertailu oksien ja kantojen energiakäytön hiilinieluvaikutuksista, t CO2/GWh, 40 vuoden tarkasteluperiodilla tutkimuksessa Liski ym ja ENVIMAT scen metsämallin tuloksissa Liski ym. ENVIMAT scen Oksat Kannot Tulokset ovat Liski ym. tutkimuksessa hieman pienemmät kuin metsämallilla saadut. Ero selittyy sillä, että Liski ym. tutkimuksessa hakkuujäämien käyttö on samalla tasolla koko tarkasteluperiodin ajan kun taas metsämallissa hakkuujäämien lisäkäyttö kasvaa asteittain nollasta päätevuoden tasoon. Tällöin metsämallissa päätevuodelle on kertynyt vähemmän verrokkitilanteessa metsiin jäävää hajoavaa hakkuujäämää kuin Liski ym. laskelmissa. 19
20 Kirjallisuus Didiona, M., Freya, B., Rogiers, N. &Thüriga, E Validating tree litter decomposition in the Yasso07 carbon model. Ecological Modelling 291 (2014) Kallio, M., Salminen, O. & Sievänen, R Low Carbon Finland platform: skenaariot metsäsektorille. Metlan työraportteja 308 Lehtonen, A Carbon stocks and flows in forest ecosystems based on forest inventory data. Dissertationes Forestales 11, Helsinki Lehtonen, A., Mäkipää, R., Heikkinen, J., R. Sievänen, R. & Liski, J Biomass expansion factors (BEFs) for Scots pine, Norway spruce and birch according to stand age for boreal forests. Forest Ecology and Management 188 (2004) Liski, J., Repo, A., Känkänen, R., Vanhala, P., Seppälä, J., Antikainen, R., Grönroos, J., Karvosenoja, N., Lähtinen, K., Leskinen, P., Paunu V-V. and Tuovinen, J-P Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa. Suomen ympäristökeskus 5/2011 Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen vuosikirja. Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous Sievänen, R., Lehtonen, A., Ojanen, P. & Salminen, O Metsien hiilitaseet. Teoksessa: Asikainen, A., Ilvesniemi, H., Sievänen, R., Vapaavuori, E & Muhonen, T. (toim). Bioenergia, ilmaston muutos ja Suomen metsät. Metlan työraportteja 240, s Redsven, V., Hirvelä, H., Härkönen, K., Salminen, O., Siitonen, M MELA2012 Reference Manual (2nd edition). The Finnish Forest Research Institute. 666 p Tilastokeskus Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol, Submission to the European Union 15 March Tilastokeskus Energia 2015 taulukkopalvelu. Tilastokeskus Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol, Submission to the European Union 15 January Tuomi, M., Laiho, R., Repo, A., Liski, J Wood decomposition model for boreal forests. Ecological Modelling 222 (3),
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotSuomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotVoiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?
Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää? Antti Asikainen, Metla Argumenta 15.2.2011, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotMMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet
MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet TEM:n asiantuntijaseminaari 23.03.2016 Olli Salminen, Luke Luonnonvarakeskus (Luke): Aleksi Lehtonen, Maarit Kallio, Olli Salminen,
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotMetsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
Lisätiedot4.3 Metsien hiilitaseet
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers//mwp.htm.3 Metsien hiilitaseet Risto Sievänen, Aleksi Lehtonen, Paavo Ojanen ja Olli Salminen Metsien hiilivarastot ovat puissa ja muussa
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotKainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys
Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotKainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus
Lisätiedot4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus
4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus Risto Sievänen, Olli Salminen, Kimmo Ruosteenoja Valtakunnan metsien inventoinnit ovat tuottaneet 1920-luvulta lähtien tietoa Suomen metsävaroista. Niiden perusteella
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotPuun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset
Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotSahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotMetsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.
Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotSkenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista
Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Tuomo Kalliokoski 18.2.2019 Ilmastopaneelin osahanke Ilmastoviisas metsäbiotalous Sisältö Selvityksessä mukana
LisätiedotMetsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.
MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotSuomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet
Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:
LisätiedotForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä
ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotKestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin
Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotLapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotMetsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotKioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista
Asiantuntijaselvitys maa- ja metsätalousministeriölle 31.10.2006 1 Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista Risto Sievänen, Timo Kareinen,
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotSkenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista
Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Tuomo Kalliokoski 04.04.2019 Ilmastopaneelin osahanke Ilmastoviisas metsäbiotalous Sisältö Selvityksessä mukana
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Hannu Salminen, Luke, Rovaniemi Esityksen on koostanut Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet:
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla
Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi
Lisätiedot