ACTA "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" SUKUPUOLI JA SUOMALAINEN TOIMITTAJAKUNTA JA 1970-LUVULLA UNIVERSITATIS OULUENSIS B 113

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" SUKUPUOLI JA SUOMALAINEN TOIMITTAJAKUNTA 1960- JA 1970-LUVULLA UNIVERSITATIS OULUENSIS B 113"

Transkriptio

1 OULU 2013 B 113 ACTA Heidi Kurvinen UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" SUKUPUOLI JA SUOMALAINEN TOIMITTAJAKUNTA JA 1970-LUVULLA OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, HISTORIA

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 113 HEIDI KURVINEN "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" Sukupuoli ja suomalainen toimittajakunta ja luvulla Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kaljusensalissa (KTK112) 24. elokuuta 2013 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2013

4 Copyright 2013 Acta Univ. Oul. B 113, 2013 Työn ohjaajat Professori Olavi K. Fält Yliopistonlehtori Seija Jalagin Esitarkastajat Professori Tiina Kinnunen Dosentti Iiris Ruoho Vastaväittäjä Professori Tiina Kinnunen ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2013

5 Kurvinen, Heidi, I am not a man nor a woman. I am a reporter. Gender and the profession of reporters in the 1960s and 1970s Finland University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, History, P.O. Box 1000, FI University of Oulu, Finland Acta Univ. Oul. B 113, 2013 Oulu, Finland Abstract The research observes the profession of reporters in the decades when the field underwent several different changes. The development of editorial hierarchy and the transition to a five day working week increased the need for reporters. At the same time, the strenghtening of trade union politics changed the field towards a more professional direction. In terms of gender, the profession became more balanced when the number of female reporters increased. Female reporters entered the field when the demand for new reporters became higher. However, the change was also connected to the overall development in the Finnish society. It was first and foremost women s opportunities for work that were negotiated in the role debate that was going on during the 1960s. When the debate turned into an official policy that was maintained through legislation, attention was paid to the gendered structures of working life. During the 1970s, women became a part of career world for good. Finnish working life remained segregated but the profession of reporters was one of the fields where both genders had the same duties. However, the profession was not equal in terms of gender. Female reporters were paid less than their male colleagues and they did not have the same opportunities for promotions. What is more, male reporters worked more often as special reporters whereas females remained as all round reporters. In addition, the vocational culture was still based upon masculine values. Within oral history, the gendered structures of the profession were overshadowed by the rhetorics of sameness. In other words, the profession was seen as equal in terms of gender. The explanation can be found in the Finnish gender culture that maintains the idea of gender neutrality of working life. However, the rhetorics also repeated the ideals of equality that prevailed during the 1960s and 1970s. Furthermore, other factors that divided the profession of reporters like age, political background and education also covered up the question of gender. The source material consists of oral history, archival sources and media texts. Sources form different periods of time are read against each other and the experiences of reporters are connected to the discourses of the 1960s and 1970s. Keywords: equality, femininity, gender, masculinity, media history, oral history, reporters

6

7 Kurvinen, Heidi, "En mä oo mies enkä nainen. Mä oon toimittaja". Sukupuoli ja suomalainen toimittajakunta ja 1970-luvulla Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historia, PL 1000, Oulun yliopisto Acta Univ. Oul. B 113, 2013 Oulu Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan toimittajan ammattia vuosikymmeninä, jolloin ala koki useita erilaisia muutoksia. Toimitushierarkian kehittyminen ja siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon lisäsivät toimittajien tarvetta ja samanaikaisesti ammatillisten etujen ajaminen muutti alaa professionaalimpaan suuntaan. Myös ammattikunnan sukupuolirakenne alkoi tasapainoistua, kun alalle tuli aiempaa enemmän naistoimittajia. Toimittajanaisten määrän kasvu vastasi lisääntyneen toimittajatarpeen aiheuttamaan kysyntään, mutta muutos liittyi myös suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen luvun roolikeskustelussa neuvoteltiin ennen kaikkea naisten työssäkäynnin mahdollisuuksista, ja tasa-arvokeskustelun valtiollistuttua päähuomio kiinnittyi työelämän sukupuolittuneisuuteen. Naiset siirtyivätkin 1970-luvulla työelämään jäädäkseen. Suomalainen työelämä säilyi kuitenkin eriytyneenä, ja toimittajan ammatti oli yksi niistä harvoista aloista, joilla naiset ja miehet tekivät samaa työtä. Tämä ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, että ala olisi ollut tasa-arvoinen. Toimittajanaisten asema oli miehiä heikompi niin palkkauksessa kuin urakehityksessäkin. Sukupuoli näkyi myös toimitustyössä, jossa erikoistoimittajan tehtävät menivät pääsääntöisesti miehille, kun taas naiset työskentelivät ennen kaikkea uutistoimittajina. Myös ammatillinen kulttuuri rakentui edelleen maskuliinisten piirteiden varaan. Toimittajien muistelupuheessa ammattikunnan epätasa-arvoa tuottaneet käytännöt peittyivät kuitenkin samanlaisuuspuheen alle ja ammatti näyttäytyi tasa-arvoisena. Yhtäältä tämä selittyy suomalaisella sukupuolikulttuurilla, joka ylläpitää ajatusta työelämän sukupuolineutraaliudesta. Toisaalta taustalla on nähtävissä ja 1970-luvulla vallinnut tasa-arvokäsitys, joka korosti sukupuolten samuutta. Sukupuolta peittivät tutkittavina vuosikymmeninä alleen myös muut toimittajakuntaa erottaneet tekijät, joita olivat ikä, poliittinen tausta ja koulutus. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu muistitiedosta, aikalaisteksteistä ja arkistoaineistoista. Eri aikoina syntyneitä lähteitä luetaan toisiaan vasten, ja toimittajien kokemukset kiinnitetään ja 1970-luvun ajattelumalleihin. Asiasanat: feminiinisyys, maskuliinisuus, mediahistoria, muistitieto, sukupuoli, tasaarvo, toimittajan ammatti

8

9 Kiitokset Every writer needs inspiration, and I found mine. Yhdysvaltalaisesta televisiosarjasta tutun dekkarikirjailija Richard Castlen slogan sopii hyvin myös tutkijalle. Tieteellinen työ edellyttää inspiraatiota, ja tässä tutkimuksessa sen lähde ovat olleet ja 1970-luvun toimituksissa työskennelleet naiset ja miehet. Ilokseni olen saanut kohdata pienen osan heistä tutkimusta tehdessäni. Vaikka kohtaamiset ovat olleet lyhyitä, vain yksittäisten sähköpostien tai muutaman tunnin tapaamisten mittaisia, on jokaisella niistä ollut tärkeä merkitys tutkimukselleni. Aluksi haluankin esittää lämpimät kiitokseni kaikille haastateltaville ja kirjoituskutsun vastaajille, jotka jakoivat kokemuksensa toimittajan työstä ja sukupuolesta kanssani. Kiitos teille! Olen tutkimusprosessin kuluessa kohdannut suuren joukon ihmisiä, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet elämääni ja työhöni tutkijana. Aloitin tutkimuksen tekemisen osana Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelman rahoittamaa projektia Forcing the Way. Women in Professional Networks of Power and Knowledge in 20 th Century Finland. Projektin muut tutkijat, Seija Jalagin, Heini Hakosalo, Marianne Junila ja Niina Timosaari, ovat muodostaneet sen kotiyhteisön, jossa olen tutkimustani tehnyt. Kiitos teille kaikille ystävyydestä ja tutkijantaipaleeni tukemisesta! Seija on ollut paras mahdollinen ohjaaja, joka väitöskirjantekijällä voisi olla. Hän on jaksanut tukea ja kannustaa työn kaikissa vaiheissa, antanut lukemattomia kertoja palautetta teksteistäni, neuvonut tutkijanuraan liittyneissä asioissa ja kirjoittanut useita suosituksia apurahahakemusten liitteeksi. Lämmin kiitos Seija kaikista näistä vuosista! Heiniä kiitän erityisesti tekstieni kommentoimisesta ja monista tutkimuksentekoon liittyneistä neuvoista. Mariannelle kuuluu kiitos kuvioiden teon opettamisesta. Niina on ollut väitöskirjaprosessin alusta lähtien tärkeä ystävä. On ollut helpottavaa, kun tutkimuksenteon lomassa on voinut piipahtaa kahville ja vaihtaa kuulumisia niin työstä kuin muustakin elämästä. Kiitos Niina! Valtaprojektin naiset eivät ole ainoita oululaisia, jotka ansaitsevat kiitoksensa. Professori Olavi K. Fältiä kiitän tutkimukseni ohjaamisesta ja lukuisista apurahahakemuksiin kirjoitetuista suosituksista. Kiitokset myös siitä, että et koskaan kysynyt, eikö tutkimukseni ole jo valmis. Professori Jouko Vahtolaa kiitän Valtaprojektin johtajana osoittamastasi kiinnostuksesta tutkimustani kohtaan ja kirjoittamistasi suosituksista. Kari Alenius ja Juha Saunavaara ovat kommentoineet työtäni oppiaineen tutkijaseminaareissa. Kiitos teille antamastanne palautteesta! 7

10 Päivi Kynkäänniemeä kiitän moniin käytännön ongelmiin löytyneistä ratkaisuista. Historiatieteiden jatko-opiskelijoiden perjantaiklubi oli jatko-opintojen alkuvaiheessa tärkeä paikka tutkimuksen tekemisen iloista ja ongelmista puhumiseen. Kiitos Niina Timosaari, Tero Anttila, Juha Saunavaara, Inka Moilanen, Mikko Myllykangas ja Markus Mertaniemi. Tutkimustani ovat kommentoineet myös monet muiden yliopistojen ja tieteenalojen edustajat. Erityisen suuret kiitokset kuuluvat tutkimukseni esitarkastajille, historiantutkija Tiina Kinnuselle ja mediatutkija Iiris Ruoholle. Teidän perusteelliset lausuntonne ja terävät havaintonne auttoivat minua viimeistelemään työni lopulliseen muotoonsa. Tiina Kinnusta kiitän myös vastaväittäjäkseni lupautumisesta. Pohjoismaisen sukupuolentutkimuksen tutkijakoulun intensiivikursseilla olen saanut ohjausta Tuula Juvoselta, Katie Kingiltä ja Andrea Petöltä. Thank you for your guidance! Mediatutkija Tarja Savolaista kiitän käsikirjoitusseminaarissa antamistasi asiantuntevista kommenteista! Naistutkimuksen lehtori Vappu Sunnari ja Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen opintopiiriläiset ovat myös kommentoineet tekstiäni. Itämeren alueen integraation ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun tapaamisissa työtäni ovat kommentoineet ainakin professorit Tytti Soila ja Raimo Salokangas. Kiitokset teille kaikille! Mediatutkija Maija Töyryä kiitän suosituksen kirjoittamisesta. Sanna Karkulehdolle kiitokset viimehetken avusta tutkimuksen kieliasuun liittyneessä kysymyksessä. Tutkimuksen kirjoittamisvaiheessa vierailin kolme kuukautta Tukholman yliopiston mediatutkimusyksikössä. Lämmin kiitos Tytti Soilalle, joka auttoi vierailun järjestämisessä ja antoi palautetta työstäni. Tack också för Madeleine Kleberg, Merja Ellefson, Kristina Lundgren och Alexa Robertson med vem jag hade möjlighet att diskutera om min avhandling. Christian Norocelia ja Tommy Strandvallia kiitän vapaa-ajan seurasta. Antiikkimessut, kulturnatt ja intialainen ruoka eivät olisi voineet tulla parempaan ajankohtaan. Vuokra-asunnon järjestymisestä iso kiitos kuuluu Martin Appelille. Nelli Kuorikoski tarjosi puolestaan kodin Nasukissalle matkan ajaksi. Kiitos Nasun hoidosta ja Tukholmaan lähetetyistä tilannepäivityksistä! Toimittaja ja tutkija Tiina Huokuna on ollut matkan varrella inspiroiva keskustelukumppani. Myös Suomen Journalistiliiton entinen koulutusasiamies, nyt jo eläkkeelle siirtynyt Jarmo Häkkinen on tutkimusprosessin alusta lähtien ollut tärkeä tuki. Kiitos Jarmo kaikesta avusta! Arkistojen henkilökunnasta erityiset kiitokset kuuluvat Päivälehden arkiston johtaja Pekka Anttalaiselle ja Tampereen yliopiston arkistoasiantuntija Petri Poikukselle. Emeritusprofessori Kaarle Nor- 8

11 denstreng auttoi ystävällisesti tiedotusopin laitoksen arkistoaineistoon tutustumisessa. Kiitokset teille kaikille suuresta avuliaisuudestanne! Tutkimukseni ei olisi syntynyt ilman rahoitusta. Valta Suomessa -tutkimusohjelman lisäksi työtäni ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö ja Oulun yliopiston rahasto. Tutkimukseen liittyviin aineistonkeruu- ja konferenssimatkoihin olen saanut rahoitusta Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan tohtorikoulutusohjelmalta, Itämeren alueen integraation ja vuorovaikutuksen tutkijakoululta, Oulun yliopiston tukisäätiöltä, Oulun yliopiston akateemisilta, Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta ja Tiedotusopilliselta yhdistykseltä. Kiitokset kaikille rahoittajatahoille! Kiitokset kuuluvat myös valokuvaaja Leevi Korkkulalle, sanomalehti Kalevalle, Kansallisarkistolle, Keskustan ja Maaseudun arkistolle, Tampereen yliopiston viestinnälle ja Päivälehden arkistolle, jotka antoivat luvan julkaista tässä tutkimuksessa kuvituksena käytetyt valokuvat. Arkistomatkojen tekeminen apurahatutkijan budjetilla ei ole ollut aina helppoa. Helpotusta tilanteeseen ovat tarjonneet ne ystävät ja sukulaiset, jotka ovat antaneet minun yöpyä luonaan. Kiitos Heli Roisko, Sanna Honkanen, Mervi Kurvinen ja Marja Seppänen. Heliä ja Sannaa kiitän myös vuosia jatkuneesta ystävyydestä. Vaikka välimatka on nykyisin pitkä, tapaamiset kanssanne ovat aina yhtä tärkeitä. Tutkimuksenteon lomassa tärkeitä hengähdystaukoja ovat tarjonneet myös Niina Kuorikosken, Tiina Junnon ja Jenny Kangasvuon kanssa pidetyt feministi-illanvietot. Useimmilla kerroilla mukana ovat olleet myös Okko Meinilä ja jättikissat Pippuri ja Rosmariini. Kiitokset teille kaikille ystävyydestänne ja mielenkiintoisista keskusteluista! Lämpimät kiitokset kuuluvat vanhemmilleni Maija-Liisa ja Terho Kurviselle, jotka ovat kouluvuosista asti kannustaneet minua opiskelemaan. Äitiäni kiitän erityisesti siitä, että hän vei minua pienestä pitäen museoihin ja tartutti rakkauden menneisyyteen. Vanhempani ovat auttaneet myös Nasun hoidossa monien lyhyempien työmatkojen aikana. Siskoni Mia Kurvinen ja hänen lapsensa Erik ja Emil ovat tuoneet toivottua vaihtelua työnarkomaanin elämään. Myös kummitätini Minna Halonen ja puolisoni vanhemmat Helena ja Matti Kuorikoski ovat olemassa olollaan muistuttaneet, ettei elämä ole pelkkää työntekoa. Isot kiitokset teille kaikille! Lopuksi haluan kiittää puolisoani Niina Kuorikoskea, joka on jakanut elämänsä kanssani koko väitöskirjaprosessin ajan. Kiitos Niina siitä, että olet antanut minun syventyä tutkimukseen, vaikka se on ajanut niin viikonloppujen kuin monien juhlapyhienkin ohi. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin siitä, että olet uskonut minuun ja työni valmistumiseen silloinkin, kun itse en siihen uskonut. 9

12 Tämä työ ei olisi valmistunut myöskään ilman yhteisiä tee- ja ruokataukojamme, jolloin ajatuksia oli mahdollista lepuuttaa tv-sarjojemme parissa. Esitarkastusvaihetta edeltäneen tiukan työskentelyvaiheen henkireikänä ollutta Buffy the Vampire Slayer -sarjaa mukaillen: You saved me. A lot! Junassa matkalla Ouluun Heidi Kurvinen 10

13 Sisällys Abstract Tiivistelmä Kiitokset 7 1 Tutkimuksen lähtökohdat Toimittajat historiallisessa kontekstissa Tutkimustehtävä Tutkimusta historian ja median välimaastossa Aiempi tutkimus Lähteet ja menetelmät Sukupuoli teoreettisena käsitteenä Sukupuolen analyysin tasot Keskeiset käsitteet Sanomalehtimiehistä toimittajiksi Naistoimittajien määrä ei kasva suoraviivaisesti Keskivertotoimittaja on nuori mies T-ryhmä selittää osan liittojen naisjäsenkunnan kasvusta Kaikkien toimitusten ovet eivät aukene naisille yhtä helposti Ammattiyhdistykset avautuvat naisille vähitellen Toimittajakunnan nuorentuminen, politisoituminen ja kouluttautuminen peittävät sukupuolieroa Eri ikäpolvien käsitykset törmäävät toimituksissa Naiset maistereita miehet itseoppineita Yhteenveto Toimitustila säilyy maskuliinisena Naistoimittajat eivät koe maskuliinisia piirteitä ongelmaksi Kodikasta flirttiä ja seksuaalista häirintää Työpäivän päätteeksi mennään Pressiklubille Ihanteena työlleen omistautunut Risto Reipas Toimituksissa neuvotellaan feminiinisyydellä ja maskuliinisuudella Maskuliinisten käytäntöjen omaksuminen ei tee naisista mukautujia Sukupuoli hämmentää miestoimittajia Sukupuolten rajan ylittäminen aiheuttaa konfliktin

14 3.3 Yhteenveto Sukupuolijakauman tasaantuminen ei murenna erillään pitämisen logiikkaa Palkkauksessa suositaan miestoimittajia Naistoimittajat eivät laske alan palkkoja Aikakauslehdentoimittajat kritisoivat, sanomalehtinaiset vaikenevat Samapalkkaisuuskeskustelu institutionalisoituu Naiset uutisoivat kotimaan tapahtumista, miehistä tulee erikoistoimittajia Sukupuoliero muuttuu piiloiseksi Erikoisosastojen ainokaiset eivät horjuta miesten valtaasemaa Eteneminen uusille aloille tapahtuu hitaasti Toimittajanaisten tömähdykset lasikattoon eivät murenna miesten asemaa päällikköinä Naistoimittajien urahissi kiihtyy, mutta hitaasti Aikalaisteksteissä otetaan kantaa urakehityksen esteisiin Toimittajat haluavat tehdä juttuja Tunnolliset naistoimittajat spontaanien miesten maailmassa Yhteenveto Tasa-arvo tarkoittaa yhtäläisiä mahdollisuuksia Tasa-arvo nousee otsikoihin, ei alan omiin keskusteluihin Juorukerhosta naiskysymyksen foorumiksi Ammattijulkaisujen sokea piste Naiskysymys nähdään laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä Kahvipöytäkeskusteluja barrikadien sijaan Toimittajalla ei ole sukupuolta Retorinen vahva nainen ja mielikuva toteutuneesta tasaarvosta pitävät yllä sukupuolineutraaliutta Yhteenveto Sukupuoli suomalaisissa toimituksissa 441 Lähdeluettelo 449 Liitteet

15 1 Tutkimuksen lähtökohdat Elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Se tässä on suurin este. Kun valitset jonkun etelän nuoren naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma. Ei lehti voi tulla toimeen ilman vastaavaa päätoimittajaa. 1 Näin kommentoi vuonna 2006 Turun Sanomien toimitusjohtaja Keijo Ketonen syitä siihen, miksi naisia oli niin vähän toimitusten päällikköviroissa. Ketosen selkeän sovinistinen kommentti sai hetkellisesti aikaan runsasta keskustelua toimituksissa vallinneista sukupuolittuneista käytännöistä, 2 mutta päätoimittajaruletin pyöriessä valinta osui edelleen todennäköisemmin mieheen kuin naiseen. Vuonna 2010 valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessa Naisia toimitusten äijäkerrokseen Elina Lappalainen totesikin naispäätoimittajien puutetta selitettävän edelleen paitsi naisten haluttomuudella hakeutua kyseisiin tehtäviin, myös toimitusten maskuliinisena nähdyllä ammatillisella kulttuurilla 3. Tässä tutkimuksessa tarkastelen toimittajan ammattia ja 1970-lukujen Suomessa. Tutkin ammatin sukupuolittuneisuutta pohtimalla, miten 1960-luvun loppupuolella alkanut naistoimittajien määrän merkittävä kasvu vaikutti aikaisemmin miesvaltaisen ammatin sukupuolittumisen tapoihin. Työn taustalla on kysymys siitä, miksi nainen ei ole ollut varteenotettava kandidaatti päätoimittajaruletissa 2000-luvun Suomessakaan. Uralla eteneminen on kuitenkin ainoastaan yksi tutkimuksen keskeisistä teemoista. Sen lisäksi kiinnitän huomiota niin ammatilliseen kulttuuriin, työtehtävien jakautumiseen, palkkatasoon kuin toimittajien käsityksiin tasa-arvosta. 1 Esa Mäkinen, Miehet hallitsevat sanomalehtiä. Helsingin Sanomat Ks. esim. Kalle Koponen, Etelä-Ruotsin mahtinainen tulee Helsingistä. Sydsvenskan-lehden poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan vastustaa sukupuolikiintiöitä. Helsingin Sanomat ; Terttu Häkkinen, Miespäätoimittajat usein jo viisikymppisiä. (mielipide) Helsingin Sanomat ; Esa Mäkinen, Lehdistön naisten handicap on 33. Helsingin Sanomat ; Tuulikki Ukkola, Nainen ja päätoimittaja. Kaleva ; Milla Rautiainen, Sovinismia! Keijo Ketosen kommentti äitiydestä naisten uralla etenemisen esteenä suututtaa. Ilta-Sanomat Myöhemmästä keskustelusta ks. esim. Riitta Taulavuori, Lehtitaloissa meneillään johdon vaihtovuodet. Kaleva ; Elina Venesmäki, Ensimmäinen nainen. Journalisti 14/ Lappalainen 2010,

16 1.1 Toimittajat historiallisessa kontekstissa Roolikeskustelusta valtiolliseen tasa-arvopolitiikkaan Suomessa 1960-luvun viimeiset vuodet ja 1970-luvun alkupuoli olivat nopean yhteiskunnallisen murroksen aikaa. 4 Yhtäältä keskioluen vapautuminen ja e- pillereiden yleistyminen aiheuttivat henkisen murroksen, toisaalta kaupungistuminen ja vuosikymmenten taitteessa huippunsa saavuttanut muuttoliike Ruotsiin vaikuttivat suomalaisten työmarkkinoiden rakenteisiin. 5 Yhtenä aikakautta leimanneena piirteenä oli myös radikaalin nuorison yhdistyminen kumouksellisen vasemmistolaisuuden nimissä luvun viimeisistä vuosista muodostuikin sukupolvikonfliktin näyttämö, jossa nuoriso haastoi valtaa pitäneen sukupolven ajattelutavat niin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vallan kuin sukupolven ja sukupuolen näkökulmista luvun alussa kulttuuriradikalismi kehittyi koko yhteiskunnan läpäisseeksi puoluepolitisoitumiseksi, jonka laineet löivät yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. 8 Laajempien yhteiskunnallisten mullistusten rinnalla alettiin keskustella naisen ja miehen rooleista. Tutkimuksessa tätä on tulkittu neuvotteluna uudesta sukupuolisopimuksesta 9, joka toteutui naisten palkkatyöläistymisen myötä 1970-luvun puolivälissä. Kotiäitisopimuksesta siirryttiin niin kutsuttuun samanlaisuussopimukseen. 10 Sukupuolikeskustelun keskeisenä virittäjänä oli vuonna 1966 perustettu Yhdistys 9, 11 joka oli aikansa ihanteiden mukainen yhden asian liike. Yhdistys keskittyi sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiin ajamalla niin kutsuttua radikaalia sukupuolipolitiikkaa, joka kyseenalaisti vallinneet sukupuoliroolit. Purkamalla sukupuolten välistä kahtiajakoa yhdistys pyrki muuttamaan sekä naisiin että miehiin liittyneitä perusasenteita. 12 Sukupuolijärjestelmän murroksesta 4 Julkunen 1994, Ks. esim. Bergholm 2012, 80 81, 93; Relander 1997, 12; Roos & Haavio-Mannila 2008, Ks. esim. Rentola 2006, 161; Relander 1997, Ks. esim. Relander 1997, 13; Saarenmaa 2010, 225; Sumiala-Seppänen 2007, ; Tuominen 1991, Niin kutsutun isäkapinamyytin problematisoimisesta ks. esim. Kontula 2004, Ks. esim. Kolbe 1996, 7 13; Kontula 2004, 233; Roos & Haavio-Mannila 2008, En käytä omassa tutkimuksessani sukupuolisopimuksen käsitettä. Yvonne Hirdmanin sukupuolisopimuksen teoretisointiin nojaava käsite on kuitenkin vakiintunut tapa jaotella sukupuolten välisten suhteiden kehitystä 1900-luvun Suomessa. 10 Julkunen 1994, 180, 194; Pylkkänen 2009, Yhdistys 9:n taustalla oli vuonna 1965 toimintansa aloittanut Ryhmä 9. Ks. esim. Mickwitz 2008, Ks. esim. Julkunen 1994, 188; Mickwitz 2008, 30 31; Tuominen 1991,

17 kertoo myös 1960-luvun viimeisinä vuosina avautunut seksuaalisuuskeskustelu, jonka seurauksena muun muassa homoseksuaalisuuden rikosleima purettiin vuonna Joukkoviestimillä oli Yhdistys 9:n ohella keskeinen asema käydyssä roolikeskustelussa. Sukupuolikysymys nousi ensimmäisen kerran näkyvämmin esiin elokuussa 1965, jolloin Nya Pressen julkaisi Margaretha Mickwitzin artikkelin sukupuolirooleista. Yhdistys 9:n puheenjohtajaksi myöhemmin valitun Mickwitzin kirjoituksen jälkeen keskustelua alettiin käydä vilkkaasti niin oikeistolaisissa kuin vasemmistolaisissakin sanomalehdissä. 14 Keskeiseen asemaan nousivat myös ajanvietelehdet, joista etenkin naistenlehdet kommentoivat käynnissä ollutta keskustelua. Mediatutkija Laura Saarenmaan mukaan ajanvietelehdissä käytiin neuvottelua erilaisten feminismien välillä, mutta tilaa saivat myös hänen mieshegemoniaksi määrittelemänsä konservatiiviset äänenpainot. 15 Ehkä kiivainta kädenvääntöä ajanvietelehdissä käytiin koti- ja virkaäitiydestä, 16 johon yksittäiset lehdet ottivat kirjoituksissaan selkeän ja myös toisilleen vastakkaisen kannan. 17 Tasa-arvokeskustelun lippulaivana toiminut Yhdistys 9 hajosi vuonna 1970, minkä jälkeen tasa-arvoliike puoluepolitisoitui ja valtiollistui muun kulttuuriradikalismin tavoin. Vuonna 1972 perustettiin Suomen ensimmäinen Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE), joka omaksui toimintansa suuntaviivat radikaaliliikkeen ohjelmista, mutta kiinnittyi tiiviisti valtiolliseen päätöksentekoon. Naisten palkkatyön mahdollistanut sukupuolisopimus muotoiltiinkin 1970-luvun ensimmäisinä vuosina erilaisten yhteiskuntapoliittisten reformien avulla valtiofeminismin puitteissa. 18 Toimittajan ammatti osana suomalaisia työmarkkinoita Toimittajan työ ei ole lääkärin ja asianajajan ammattien tavoin yksiselitteisesti luokiteltavissa professioksi, ja osassa tutkimuksissa se onkin nähty semiprofessiona. Toisin sanoen ammatti jakaa tiettyjä klassisille professioille ominaisia piirteitä, mutta poikkeaa niistä toisilta osin. Yhtäältä ammattikunnalle ovat esimer- 13 Rydström 2007, Eskola 2008, Saarenmaa 2010, , Virkaäitiys on aikalaiskeskustelussa käytetty käsite. 17 Ks. esim. Koskela 2011, passim. Ks. myös Saarenmaa 2010, Holli 2003, 69, 121; Julkunen 1994, , 193; Pylkkänen 2012,

18 kiksi muotoutuneet ammattieettiset säännöt ja toimittajat ovat eri maissa järjestäytyneet ammattiyhdistyksiin, toisaalta ammatissa on korostunut ryhmätyön merkitys eikä se ole edellyttänyt tiettyä koulutusta. 19 Kiistellystä luonteestaan huolimatta ammattikunnan professionalisoituminen on edelleen yksi mediahistorioitsijoita kiinnostavista teemoista. 20 Mediatutkijat Svennik Høyer ja Epp Lauk ovat kuitenkin muistuttaneet, ettei ole ollut yhtä toimittajan ammatin professionalisoitumisen kaavaa, vaan kehitys on ollut aina sidoksissa kuhunkin kansalliseen kontekstiin. 21 Ruotsalaisessa tutkimuksessa toimittajakunnan professionalisoitumisen on katsottu tapahtuneen vähitellen 1900-luvun kuluessa, 22 mutta kehityksen huippu ajoitetaan yleensä 1960-luvulle. 23 Ruotsin tavoin ammatti sai 1960-luvun Suomessa aiempaa professionaalimpia piirteitä, kun toimittajien koulutustaso nousi ja sitoutuneen sanomalehdistön merkitys väheni. 24 Vaikka nykytoimittajillekin tuttu kysymyspatteristo mitä, kuka ja missä oli tullut suomalaisten toimittajien uutistyön lähtökohdaksi jo 1940-luvulla, 25 ammatille oli 1950-luvun jälkipuoliskolle asti leimallista ammatillisten käytäntöjen vaatimattomuus. Toimittajat päätyivät alalle usein sattumalta, ilman koulutusta, eivätkä uutistyön kriteerit olleet vielä kehittyneet. Toimittajanuransa 1940-luvulla aloittanut, toimittajakoulutuksen pioneereihin lukeutuva Antero Okkonen onkin esittänyt juttujen ainoana kriteerinä olleen, että niiden piti olla sujuvasti kirjoitettuja. Taustoittamista suomalaisessa journalismissa ei ollut vielä omaksuttu uutistyön lähtökohdaksi. 26 Esko Salminen on puolestaan kuvannut 1950-luvun journalismia tulipalojournalismin ajaksi, jolle leimallisia piirteitä olivat onnettomuuksien metsästäminen ja liikuttavat hautajaiskuvaukset luvun alun suomalainen toimittajakunta oli miesvaltainen, 28 eikä ala poikkea tässä suhteessa muista länsimaista. 29 Naiskirjoittajat olivat kuitenkin osallistuneet lehtityöhön sanomalehdistön historian alusta lähtien kirjoittamalla 19 Ks. esim. Høyer & Lauk 2003, 8 12; Nygren 2008, 13 19; Pietilä 2012, Ks. esim. Birgit Petersson 2006: Från journalist till murvel. Journalistyrkets professionalisering från 1900 till 1960-talet. Sylwan. Del 16. Nordicom, Göteborg. Suomessa Pirjo Munck tekee tällä hetkellä väitöskirjaa toimittajan ammatin professionalisoitumisesta vuosina Høyer & Lauk 2003, 6 8, Petersson 2006, passim. 23 Ks. esim. Jonsson 2002, 244; Weibull 1991a, Ks. esim. Keränen 1984, 25 29, 92 93; Okkonen 1979, 75 78; Salminen 1988, Salminen 1988, Okkonen 1979, Salminen 1988, Vehmas 1963, Ks. esim. Chambers et al. 2004, 15; Lang 1999, 4 5; Whitt 2008, xvi. 16

19 runoja ja erilaisia tarinoita ja ensimmäiset varsinaiset lehtinaisetkin aloittivat työnsä 1800-luvulla. 30 Toimittajanaiset huomioitiin esimerkiksi vuonna 1893 julkaistussa katsauksessa Nainen ja naisen työ Suomessa. Vaikka rajan tekeminen kirjoittavien naisten ja ammattitoimittajien välillä ei ollut helppoa, raportissa saatettiin todeta, että useat naiset ovat aputoimittajia aikakauskirjoissa ja sanomalehdissä, muiden muassa neiti Hanna Andersin, neiti Anna Edelheim y.m. Eräs nainen on valtiollisen sanomalehden vastuunalainen johtaja. Naisten tiedettiin myös toimittavan naisliikkeen omia lehtiä (Koti ja yhteiskunta, Hemmet och samhället). 31 Ensimmäiset naistoimittajat aloittivat samoihin aikoihin, kun Suomen teollistuminen siirsi naiset laajemminkin kodin piiristä julkisen elämän piiriin. Aluksi työtätekevät naiset olivat nuoria ja naimattomia, kun taas naimisissa olevien naisten työssäkäynti yleistyi vasta maailmansotien välisenä aikana. 32 Toimittajat erosivat kuitenkin muusta väestöstä, sillä osalla varhaisimmista naistoimittajista ura avautui nimenomaan aviomiehen kautta. He eivät olleet myöskään työläisperheiden äitejä, jotka olisivat siirtyneet palkkatyöhön taloudellisesta pakosta, 33 sillä useimmilla naistoimittajilla oli säätyläistausta. He tulivat perheistä, joissa tyttöjen kouluttautumista pidettiin arvossa, ja monet varhaisista naiskirjoittajista olivat aktiivisia naisasianaisia. Varhaiset lehtinaiset osallistuivat myös ammattialan kehittämiseen, sillä heidän joukkoonsa kuului alan uranuurtajia, kuten matkajournalismin kehittäjä Adelaïde Ehrnrooth ja 1900-lukujen taitteessa naisia alettiin palkata niin kouluihin, konttoreihin kuin myymälöihinkin. Samanaikaisesti syntyi runsaasti uusia toimihenkilöja palveluammatteja, ja ammatillinen kenttä muuttui voimakkaasti. 35 Toimittajakunnassa naistyövoiman lisääntyminen ei kuitenkaan näkynyt, sillä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä naistoimittajien määrä säilyi marginaalisena. Yksittäisiä naisia palkattiin esimerkiksi Uuteen Suomeen, Hufvudstadsbladetiin ja Turun Sanomiin, mutta useimmissa sanomalehdissä toimitustyö säilyi kokonaan miesten käsissä. Suomen itsenäistyessä varsinaisia naistoimittajia oli alle kymmenen, vaikka naiset osallistuivat muuten innokkaasti yhteiskunnalliseen toimintaan 30 Zilliacus-Tikkanen 2005, 20 26, Nainen ja naisen työ Suomessa 1893, Hytönen & Koskinen-Koivisto 2011, 9; Rahikainen 2001, 18 19, 23 24, 27, 30; Suoranta 2002, Hytönen & Koskinen-Koivisto 2011, 9 10; Rahikainen 2001, Keränen 1984, 95 96, 135; Zilliacus-Tikkanen 2005, 48 49, Rahikainen 2001,

20 ja kirjoittivat myös sanomalehtiin. 36 Vielä vuonna 1925 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jäsenistä vain 2,2 prosenttia oli naisia (8 naista 369 jäsenestä). Vuoteen 1937 mennessä naisten osuus oli kasvanut 6,5 prosenttiin (30 naista 459 jäsenestä). 37 Naistyövoiman arvostus nousi merkittävästi toisen maailmansodan aikana, jolloin naisia käytettiin monissa aiemmin miehille luokitelluissa tehtävissä. 38 Työvoimapula näkyi myös toimittajan ammatissa, jossa miesten joutuminen rintamalle avasi naisille entistä paremmat mahdollisuudet hakeutua alalle. 39 Toimittajanaisten lukumäärä jatkoi kasvuaan myös 1950-luvulla, 40 vaikka yhteiskunnassa koettiin sodan jälkeen ainakin osittain paluu perinteisiin sukupuolirooleihin. 41 Suomalaisten toimittajanaisten ammatillinen kehitys erosikin esimerkiksi heidän yhdysvaltalaisten kollegoidensa uramahdollisuuksista. Yhdysvalloissa naistoimittajat joutuivat sodan jälkeen usein joko eroamaan tai palaamaan naisille kohdennettujen palstojen toimittajiksi. 42 Suomessa naistoimittajien lukumäärän lisääntyminen näkyi toimitusten ohella populaarikulttuurissa, jossa naistoimittajahahmoja alettiin käyttää aiempaa enemmän. Esimerkkeinä voidaan mainita elokuvat Kultamitalivaimo (1947), Professori Masa (1950) ja Radio tekee murron (1951) sekä romaanit Olen sanomalehdentoimittaja (1942), 43 Vihreä solmio (1945) ja Neekerityttö 44 peilaa (1957). Lopullisesti naiset raivasivat tiensä toimittajan ammattiin vasta ja 1970-luvuilla, jolloin murros naisten palkkatyöhön osallistumisessa tapahtui myös muilla aloilla. Laajamittainen siirtyminen ammatillisen ja akateemisen koulutuksen piiriin vähensi 1960-luvun alussa hetkellisesti naisten osuutta palkanan- 36 Keränen 1984, 96, Zilliacus-Tikkanen 2008, 142. Vuoden 1937 osalta naistoimittajien lukumäärästä on kahtalaista tietoa. Henrika Zilliacus-Tikkasen tilasto pohjaa Suomen Journalistiliiton kaikkien aikojen jäsentilastoon. Vuonna 1937 julkaistussa Suomen sanomalehdistön matrikkelissa naispuolisia toimittajia on kuitenkin listattu 35. Suomen sanomalehdistön matrikkeli 1937, passim. 38 Ks. esim. Hytönen & Koskinen-Koivisto 2011, 10; Hytönen & Koskinen-Koivisto 2009, ; Steel 2011, Ks. esim. Keränen 1979, 68; Salminen 1988, Naistoimittajien osuus Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jäsenistöstä nousi 6,5 prosentista 19,5 prosenttiin vuosien välisenä aikana. Vuonna 1968 naistoimittajia oli jo 24,9 prosenttia liiton jäsenistä. Zilliacus-Tikkanen 2008, 142. Ks. myös Malin-Perho 1995, Ks. esim. Mustola 2007, 216, 223, 228. Sotavuosina tapahtuneesta miesvaltaisen alan naisistumisesta ja sen aiheuttamasta keskustelusta ks. myös Paaskoski 2008, Marzolf 1977, Ks. myös Wilmot Voss 2010, Kirjan kirjoitti toimittaja Tuuli Reijonen salanimellä Meri Horsma. 44 Neekeri on toimittajista 1900-luvun Suomessa käytetty nimitys, jota he myös itse käyttivät. Suomessa nimitys oli selkeän positiivinen, kun taas muissa Pohjoismaissa sanoihin bladneger ja tidningsneger liittyi negatiivinen kaiku. 18

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015. Historian perusopinnot

HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015. Historian perusopinnot HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI 2015 Historian perusopinnot yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkonen: Uusi aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 8.1. 3.2. ti klo 10 12 HU205 ja to klo 14 16 HU106. Tentti

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Metodien maailma 26.2.2015. Heidi Kurvinen. (heidi.kurvinen@oulu.fi)

Metodien maailma 26.2.2015. Heidi Kurvinen. (heidi.kurvinen@oulu.fi) MEDIALÄHTEET HISTORIANTUTKIMUKSESSA Metodien maailma 26.2.2015 Heidi Kurvinen (heidi.kurvinen@oulu.fi) MIKSI MEDIALÄHTEITÄ TULEE MIETTIÄ? Sanomalehdet ja osin myös aikakauslehdet keskeinen lähdetyyppi

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä 11.2.2016 YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Sosiaalipedagogiikan maisteriohjelma, 2014-2017 (tavoite), UEF Voimauttavan valokuvan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot