ACTA "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" SUKUPUOLI JA SUOMALAINEN TOIMITTAJAKUNTA JA 1970-LUVULLA UNIVERSITATIS OULUENSIS B 113

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" SUKUPUOLI JA SUOMALAINEN TOIMITTAJAKUNTA 1960- JA 1970-LUVULLA UNIVERSITATIS OULUENSIS B 113"

Transkriptio

1 OULU 2013 B 113 ACTA Heidi Kurvinen UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" SUKUPUOLI JA SUOMALAINEN TOIMITTAJAKUNTA JA 1970-LUVULLA OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO, HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, HISTORIA

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 113 HEIDI KURVINEN "EN MÄ OO MIES ENKÄ NAINEN. MÄ OON TOIMITTAJA" Sukupuoli ja suomalainen toimittajakunta ja luvulla Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kaljusensalissa (KTK112) 24. elokuuta 2013 klo OULUN YLIOPISTO, OULU 2013

4 Copyright 2013 Acta Univ. Oul. B 113, 2013 Työn ohjaajat Professori Olavi K. Fält Yliopistonlehtori Seija Jalagin Esitarkastajat Professori Tiina Kinnunen Dosentti Iiris Ruoho Vastaväittäjä Professori Tiina Kinnunen ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2013

5 Kurvinen, Heidi, I am not a man nor a woman. I am a reporter. Gender and the profession of reporters in the 1960s and 1970s Finland University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, History, P.O. Box 1000, FI University of Oulu, Finland Acta Univ. Oul. B 113, 2013 Oulu, Finland Abstract The research observes the profession of reporters in the decades when the field underwent several different changes. The development of editorial hierarchy and the transition to a five day working week increased the need for reporters. At the same time, the strenghtening of trade union politics changed the field towards a more professional direction. In terms of gender, the profession became more balanced when the number of female reporters increased. Female reporters entered the field when the demand for new reporters became higher. However, the change was also connected to the overall development in the Finnish society. It was first and foremost women s opportunities for work that were negotiated in the role debate that was going on during the 1960s. When the debate turned into an official policy that was maintained through legislation, attention was paid to the gendered structures of working life. During the 1970s, women became a part of career world for good. Finnish working life remained segregated but the profession of reporters was one of the fields where both genders had the same duties. However, the profession was not equal in terms of gender. Female reporters were paid less than their male colleagues and they did not have the same opportunities for promotions. What is more, male reporters worked more often as special reporters whereas females remained as all round reporters. In addition, the vocational culture was still based upon masculine values. Within oral history, the gendered structures of the profession were overshadowed by the rhetorics of sameness. In other words, the profession was seen as equal in terms of gender. The explanation can be found in the Finnish gender culture that maintains the idea of gender neutrality of working life. However, the rhetorics also repeated the ideals of equality that prevailed during the 1960s and 1970s. Furthermore, other factors that divided the profession of reporters like age, political background and education also covered up the question of gender. The source material consists of oral history, archival sources and media texts. Sources form different periods of time are read against each other and the experiences of reporters are connected to the discourses of the 1960s and 1970s. Keywords: equality, femininity, gender, masculinity, media history, oral history, reporters

6

7 Kurvinen, Heidi, "En mä oo mies enkä nainen. Mä oon toimittaja". Sukupuoli ja suomalainen toimittajakunta ja 1970-luvulla Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historia, PL 1000, Oulun yliopisto Acta Univ. Oul. B 113, 2013 Oulu Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan toimittajan ammattia vuosikymmeninä, jolloin ala koki useita erilaisia muutoksia. Toimitushierarkian kehittyminen ja siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon lisäsivät toimittajien tarvetta ja samanaikaisesti ammatillisten etujen ajaminen muutti alaa professionaalimpaan suuntaan. Myös ammattikunnan sukupuolirakenne alkoi tasapainoistua, kun alalle tuli aiempaa enemmän naistoimittajia. Toimittajanaisten määrän kasvu vastasi lisääntyneen toimittajatarpeen aiheuttamaan kysyntään, mutta muutos liittyi myös suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen luvun roolikeskustelussa neuvoteltiin ennen kaikkea naisten työssäkäynnin mahdollisuuksista, ja tasa-arvokeskustelun valtiollistuttua päähuomio kiinnittyi työelämän sukupuolittuneisuuteen. Naiset siirtyivätkin 1970-luvulla työelämään jäädäkseen. Suomalainen työelämä säilyi kuitenkin eriytyneenä, ja toimittajan ammatti oli yksi niistä harvoista aloista, joilla naiset ja miehet tekivät samaa työtä. Tämä ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, että ala olisi ollut tasa-arvoinen. Toimittajanaisten asema oli miehiä heikompi niin palkkauksessa kuin urakehityksessäkin. Sukupuoli näkyi myös toimitustyössä, jossa erikoistoimittajan tehtävät menivät pääsääntöisesti miehille, kun taas naiset työskentelivät ennen kaikkea uutistoimittajina. Myös ammatillinen kulttuuri rakentui edelleen maskuliinisten piirteiden varaan. Toimittajien muistelupuheessa ammattikunnan epätasa-arvoa tuottaneet käytännöt peittyivät kuitenkin samanlaisuuspuheen alle ja ammatti näyttäytyi tasa-arvoisena. Yhtäältä tämä selittyy suomalaisella sukupuolikulttuurilla, joka ylläpitää ajatusta työelämän sukupuolineutraaliudesta. Toisaalta taustalla on nähtävissä ja 1970-luvulla vallinnut tasa-arvokäsitys, joka korosti sukupuolten samuutta. Sukupuolta peittivät tutkittavina vuosikymmeninä alleen myös muut toimittajakuntaa erottaneet tekijät, joita olivat ikä, poliittinen tausta ja koulutus. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu muistitiedosta, aikalaisteksteistä ja arkistoaineistoista. Eri aikoina syntyneitä lähteitä luetaan toisiaan vasten, ja toimittajien kokemukset kiinnitetään ja 1970-luvun ajattelumalleihin. Asiasanat: feminiinisyys, maskuliinisuus, mediahistoria, muistitieto, sukupuoli, tasaarvo, toimittajan ammatti

8

9 Kiitokset Every writer needs inspiration, and I found mine. Yhdysvaltalaisesta televisiosarjasta tutun dekkarikirjailija Richard Castlen slogan sopii hyvin myös tutkijalle. Tieteellinen työ edellyttää inspiraatiota, ja tässä tutkimuksessa sen lähde ovat olleet ja 1970-luvun toimituksissa työskennelleet naiset ja miehet. Ilokseni olen saanut kohdata pienen osan heistä tutkimusta tehdessäni. Vaikka kohtaamiset ovat olleet lyhyitä, vain yksittäisten sähköpostien tai muutaman tunnin tapaamisten mittaisia, on jokaisella niistä ollut tärkeä merkitys tutkimukselleni. Aluksi haluankin esittää lämpimät kiitokseni kaikille haastateltaville ja kirjoituskutsun vastaajille, jotka jakoivat kokemuksensa toimittajan työstä ja sukupuolesta kanssani. Kiitos teille! Olen tutkimusprosessin kuluessa kohdannut suuren joukon ihmisiä, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet elämääni ja työhöni tutkijana. Aloitin tutkimuksen tekemisen osana Suomen Akatemian Valta Suomessa -tutkimusohjelman rahoittamaa projektia Forcing the Way. Women in Professional Networks of Power and Knowledge in 20 th Century Finland. Projektin muut tutkijat, Seija Jalagin, Heini Hakosalo, Marianne Junila ja Niina Timosaari, ovat muodostaneet sen kotiyhteisön, jossa olen tutkimustani tehnyt. Kiitos teille kaikille ystävyydestä ja tutkijantaipaleeni tukemisesta! Seija on ollut paras mahdollinen ohjaaja, joka väitöskirjantekijällä voisi olla. Hän on jaksanut tukea ja kannustaa työn kaikissa vaiheissa, antanut lukemattomia kertoja palautetta teksteistäni, neuvonut tutkijanuraan liittyneissä asioissa ja kirjoittanut useita suosituksia apurahahakemusten liitteeksi. Lämmin kiitos Seija kaikista näistä vuosista! Heiniä kiitän erityisesti tekstieni kommentoimisesta ja monista tutkimuksentekoon liittyneistä neuvoista. Mariannelle kuuluu kiitos kuvioiden teon opettamisesta. Niina on ollut väitöskirjaprosessin alusta lähtien tärkeä ystävä. On ollut helpottavaa, kun tutkimuksenteon lomassa on voinut piipahtaa kahville ja vaihtaa kuulumisia niin työstä kuin muustakin elämästä. Kiitos Niina! Valtaprojektin naiset eivät ole ainoita oululaisia, jotka ansaitsevat kiitoksensa. Professori Olavi K. Fältiä kiitän tutkimukseni ohjaamisesta ja lukuisista apurahahakemuksiin kirjoitetuista suosituksista. Kiitokset myös siitä, että et koskaan kysynyt, eikö tutkimukseni ole jo valmis. Professori Jouko Vahtolaa kiitän Valtaprojektin johtajana osoittamastasi kiinnostuksesta tutkimustani kohtaan ja kirjoittamistasi suosituksista. Kari Alenius ja Juha Saunavaara ovat kommentoineet työtäni oppiaineen tutkijaseminaareissa. Kiitos teille antamastanne palautteesta! 7

10 Päivi Kynkäänniemeä kiitän moniin käytännön ongelmiin löytyneistä ratkaisuista. Historiatieteiden jatko-opiskelijoiden perjantaiklubi oli jatko-opintojen alkuvaiheessa tärkeä paikka tutkimuksen tekemisen iloista ja ongelmista puhumiseen. Kiitos Niina Timosaari, Tero Anttila, Juha Saunavaara, Inka Moilanen, Mikko Myllykangas ja Markus Mertaniemi. Tutkimustani ovat kommentoineet myös monet muiden yliopistojen ja tieteenalojen edustajat. Erityisen suuret kiitokset kuuluvat tutkimukseni esitarkastajille, historiantutkija Tiina Kinnuselle ja mediatutkija Iiris Ruoholle. Teidän perusteelliset lausuntonne ja terävät havaintonne auttoivat minua viimeistelemään työni lopulliseen muotoonsa. Tiina Kinnusta kiitän myös vastaväittäjäkseni lupautumisesta. Pohjoismaisen sukupuolentutkimuksen tutkijakoulun intensiivikursseilla olen saanut ohjausta Tuula Juvoselta, Katie Kingiltä ja Andrea Petöltä. Thank you for your guidance! Mediatutkija Tarja Savolaista kiitän käsikirjoitusseminaarissa antamistasi asiantuntevista kommenteista! Naistutkimuksen lehtori Vappu Sunnari ja Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen opintopiiriläiset ovat myös kommentoineet tekstiäni. Itämeren alueen integraation ja vuorovaikutuksen tutkijakoulun tapaamisissa työtäni ovat kommentoineet ainakin professorit Tytti Soila ja Raimo Salokangas. Kiitokset teille kaikille! Mediatutkija Maija Töyryä kiitän suosituksen kirjoittamisesta. Sanna Karkulehdolle kiitokset viimehetken avusta tutkimuksen kieliasuun liittyneessä kysymyksessä. Tutkimuksen kirjoittamisvaiheessa vierailin kolme kuukautta Tukholman yliopiston mediatutkimusyksikössä. Lämmin kiitos Tytti Soilalle, joka auttoi vierailun järjestämisessä ja antoi palautetta työstäni. Tack också för Madeleine Kleberg, Merja Ellefson, Kristina Lundgren och Alexa Robertson med vem jag hade möjlighet att diskutera om min avhandling. Christian Norocelia ja Tommy Strandvallia kiitän vapaa-ajan seurasta. Antiikkimessut, kulturnatt ja intialainen ruoka eivät olisi voineet tulla parempaan ajankohtaan. Vuokra-asunnon järjestymisestä iso kiitos kuuluu Martin Appelille. Nelli Kuorikoski tarjosi puolestaan kodin Nasukissalle matkan ajaksi. Kiitos Nasun hoidosta ja Tukholmaan lähetetyistä tilannepäivityksistä! Toimittaja ja tutkija Tiina Huokuna on ollut matkan varrella inspiroiva keskustelukumppani. Myös Suomen Journalistiliiton entinen koulutusasiamies, nyt jo eläkkeelle siirtynyt Jarmo Häkkinen on tutkimusprosessin alusta lähtien ollut tärkeä tuki. Kiitos Jarmo kaikesta avusta! Arkistojen henkilökunnasta erityiset kiitokset kuuluvat Päivälehden arkiston johtaja Pekka Anttalaiselle ja Tampereen yliopiston arkistoasiantuntija Petri Poikukselle. Emeritusprofessori Kaarle Nor- 8

11 denstreng auttoi ystävällisesti tiedotusopin laitoksen arkistoaineistoon tutustumisessa. Kiitokset teille kaikille suuresta avuliaisuudestanne! Tutkimukseni ei olisi syntynyt ilman rahoitusta. Valta Suomessa -tutkimusohjelman lisäksi työtäni ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö ja Oulun yliopiston rahasto. Tutkimukseen liittyviin aineistonkeruu- ja konferenssimatkoihin olen saanut rahoitusta Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan tohtorikoulutusohjelmalta, Itämeren alueen integraation ja vuorovaikutuksen tutkijakoululta, Oulun yliopiston tukisäätiöltä, Oulun yliopiston akateemisilta, Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta ja Tiedotusopilliselta yhdistykseltä. Kiitokset kaikille rahoittajatahoille! Kiitokset kuuluvat myös valokuvaaja Leevi Korkkulalle, sanomalehti Kalevalle, Kansallisarkistolle, Keskustan ja Maaseudun arkistolle, Tampereen yliopiston viestinnälle ja Päivälehden arkistolle, jotka antoivat luvan julkaista tässä tutkimuksessa kuvituksena käytetyt valokuvat. Arkistomatkojen tekeminen apurahatutkijan budjetilla ei ole ollut aina helppoa. Helpotusta tilanteeseen ovat tarjonneet ne ystävät ja sukulaiset, jotka ovat antaneet minun yöpyä luonaan. Kiitos Heli Roisko, Sanna Honkanen, Mervi Kurvinen ja Marja Seppänen. Heliä ja Sannaa kiitän myös vuosia jatkuneesta ystävyydestä. Vaikka välimatka on nykyisin pitkä, tapaamiset kanssanne ovat aina yhtä tärkeitä. Tutkimuksenteon lomassa tärkeitä hengähdystaukoja ovat tarjonneet myös Niina Kuorikosken, Tiina Junnon ja Jenny Kangasvuon kanssa pidetyt feministi-illanvietot. Useimmilla kerroilla mukana ovat olleet myös Okko Meinilä ja jättikissat Pippuri ja Rosmariini. Kiitokset teille kaikille ystävyydestänne ja mielenkiintoisista keskusteluista! Lämpimät kiitokset kuuluvat vanhemmilleni Maija-Liisa ja Terho Kurviselle, jotka ovat kouluvuosista asti kannustaneet minua opiskelemaan. Äitiäni kiitän erityisesti siitä, että hän vei minua pienestä pitäen museoihin ja tartutti rakkauden menneisyyteen. Vanhempani ovat auttaneet myös Nasun hoidossa monien lyhyempien työmatkojen aikana. Siskoni Mia Kurvinen ja hänen lapsensa Erik ja Emil ovat tuoneet toivottua vaihtelua työnarkomaanin elämään. Myös kummitätini Minna Halonen ja puolisoni vanhemmat Helena ja Matti Kuorikoski ovat olemassa olollaan muistuttaneet, ettei elämä ole pelkkää työntekoa. Isot kiitokset teille kaikille! Lopuksi haluan kiittää puolisoani Niina Kuorikoskea, joka on jakanut elämänsä kanssani koko väitöskirjaprosessin ajan. Kiitos Niina siitä, että olet antanut minun syventyä tutkimukseen, vaikka se on ajanut niin viikonloppujen kuin monien juhlapyhienkin ohi. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin siitä, että olet uskonut minuun ja työni valmistumiseen silloinkin, kun itse en siihen uskonut. 9

12 Tämä työ ei olisi valmistunut myöskään ilman yhteisiä tee- ja ruokataukojamme, jolloin ajatuksia oli mahdollista lepuuttaa tv-sarjojemme parissa. Esitarkastusvaihetta edeltäneen tiukan työskentelyvaiheen henkireikänä ollutta Buffy the Vampire Slayer -sarjaa mukaillen: You saved me. A lot! Junassa matkalla Ouluun Heidi Kurvinen 10

13 Sisällys Abstract Tiivistelmä Kiitokset 7 1 Tutkimuksen lähtökohdat Toimittajat historiallisessa kontekstissa Tutkimustehtävä Tutkimusta historian ja median välimaastossa Aiempi tutkimus Lähteet ja menetelmät Sukupuoli teoreettisena käsitteenä Sukupuolen analyysin tasot Keskeiset käsitteet Sanomalehtimiehistä toimittajiksi Naistoimittajien määrä ei kasva suoraviivaisesti Keskivertotoimittaja on nuori mies T-ryhmä selittää osan liittojen naisjäsenkunnan kasvusta Kaikkien toimitusten ovet eivät aukene naisille yhtä helposti Ammattiyhdistykset avautuvat naisille vähitellen Toimittajakunnan nuorentuminen, politisoituminen ja kouluttautuminen peittävät sukupuolieroa Eri ikäpolvien käsitykset törmäävät toimituksissa Naiset maistereita miehet itseoppineita Yhteenveto Toimitustila säilyy maskuliinisena Naistoimittajat eivät koe maskuliinisia piirteitä ongelmaksi Kodikasta flirttiä ja seksuaalista häirintää Työpäivän päätteeksi mennään Pressiklubille Ihanteena työlleen omistautunut Risto Reipas Toimituksissa neuvotellaan feminiinisyydellä ja maskuliinisuudella Maskuliinisten käytäntöjen omaksuminen ei tee naisista mukautujia Sukupuoli hämmentää miestoimittajia Sukupuolten rajan ylittäminen aiheuttaa konfliktin

14 3.3 Yhteenveto Sukupuolijakauman tasaantuminen ei murenna erillään pitämisen logiikkaa Palkkauksessa suositaan miestoimittajia Naistoimittajat eivät laske alan palkkoja Aikakauslehdentoimittajat kritisoivat, sanomalehtinaiset vaikenevat Samapalkkaisuuskeskustelu institutionalisoituu Naiset uutisoivat kotimaan tapahtumista, miehistä tulee erikoistoimittajia Sukupuoliero muuttuu piiloiseksi Erikoisosastojen ainokaiset eivät horjuta miesten valtaasemaa Eteneminen uusille aloille tapahtuu hitaasti Toimittajanaisten tömähdykset lasikattoon eivät murenna miesten asemaa päällikköinä Naistoimittajien urahissi kiihtyy, mutta hitaasti Aikalaisteksteissä otetaan kantaa urakehityksen esteisiin Toimittajat haluavat tehdä juttuja Tunnolliset naistoimittajat spontaanien miesten maailmassa Yhteenveto Tasa-arvo tarkoittaa yhtäläisiä mahdollisuuksia Tasa-arvo nousee otsikoihin, ei alan omiin keskusteluihin Juorukerhosta naiskysymyksen foorumiksi Ammattijulkaisujen sokea piste Naiskysymys nähdään laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä Kahvipöytäkeskusteluja barrikadien sijaan Toimittajalla ei ole sukupuolta Retorinen vahva nainen ja mielikuva toteutuneesta tasaarvosta pitävät yllä sukupuolineutraaliutta Yhteenveto Sukupuoli suomalaisissa toimituksissa 441 Lähdeluettelo 449 Liitteet

15 1 Tutkimuksen lähtökohdat Elämän kulku on tämä: miehet tekevät ja naiset saavat lapsia. Se tässä on suurin este. Kun valitset jonkun etelän nuoren naisen tehtävään, seuraava ilmoitus on äitiysloma. Ei lehti voi tulla toimeen ilman vastaavaa päätoimittajaa. 1 Näin kommentoi vuonna 2006 Turun Sanomien toimitusjohtaja Keijo Ketonen syitä siihen, miksi naisia oli niin vähän toimitusten päällikköviroissa. Ketosen selkeän sovinistinen kommentti sai hetkellisesti aikaan runsasta keskustelua toimituksissa vallinneista sukupuolittuneista käytännöistä, 2 mutta päätoimittajaruletin pyöriessä valinta osui edelleen todennäköisemmin mieheen kuin naiseen. Vuonna 2010 valmistuneessa pro gradu -tutkimuksessa Naisia toimitusten äijäkerrokseen Elina Lappalainen totesikin naispäätoimittajien puutetta selitettävän edelleen paitsi naisten haluttomuudella hakeutua kyseisiin tehtäviin, myös toimitusten maskuliinisena nähdyllä ammatillisella kulttuurilla 3. Tässä tutkimuksessa tarkastelen toimittajan ammattia ja 1970-lukujen Suomessa. Tutkin ammatin sukupuolittuneisuutta pohtimalla, miten 1960-luvun loppupuolella alkanut naistoimittajien määrän merkittävä kasvu vaikutti aikaisemmin miesvaltaisen ammatin sukupuolittumisen tapoihin. Työn taustalla on kysymys siitä, miksi nainen ei ole ollut varteenotettava kandidaatti päätoimittajaruletissa 2000-luvun Suomessakaan. Uralla eteneminen on kuitenkin ainoastaan yksi tutkimuksen keskeisistä teemoista. Sen lisäksi kiinnitän huomiota niin ammatilliseen kulttuuriin, työtehtävien jakautumiseen, palkkatasoon kuin toimittajien käsityksiin tasa-arvosta. 1 Esa Mäkinen, Miehet hallitsevat sanomalehtiä. Helsingin Sanomat Ks. esim. Kalle Koponen, Etelä-Ruotsin mahtinainen tulee Helsingistä. Sydsvenskan-lehden poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan vastustaa sukupuolikiintiöitä. Helsingin Sanomat ; Terttu Häkkinen, Miespäätoimittajat usein jo viisikymppisiä. (mielipide) Helsingin Sanomat ; Esa Mäkinen, Lehdistön naisten handicap on 33. Helsingin Sanomat ; Tuulikki Ukkola, Nainen ja päätoimittaja. Kaleva ; Milla Rautiainen, Sovinismia! Keijo Ketosen kommentti äitiydestä naisten uralla etenemisen esteenä suututtaa. Ilta-Sanomat Myöhemmästä keskustelusta ks. esim. Riitta Taulavuori, Lehtitaloissa meneillään johdon vaihtovuodet. Kaleva ; Elina Venesmäki, Ensimmäinen nainen. Journalisti 14/ Lappalainen 2010,

16 1.1 Toimittajat historiallisessa kontekstissa Roolikeskustelusta valtiolliseen tasa-arvopolitiikkaan Suomessa 1960-luvun viimeiset vuodet ja 1970-luvun alkupuoli olivat nopean yhteiskunnallisen murroksen aikaa. 4 Yhtäältä keskioluen vapautuminen ja e- pillereiden yleistyminen aiheuttivat henkisen murroksen, toisaalta kaupungistuminen ja vuosikymmenten taitteessa huippunsa saavuttanut muuttoliike Ruotsiin vaikuttivat suomalaisten työmarkkinoiden rakenteisiin. 5 Yhtenä aikakautta leimanneena piirteenä oli myös radikaalin nuorison yhdistyminen kumouksellisen vasemmistolaisuuden nimissä luvun viimeisistä vuosista muodostuikin sukupolvikonfliktin näyttämö, jossa nuoriso haastoi valtaa pitäneen sukupolven ajattelutavat niin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vallan kuin sukupolven ja sukupuolen näkökulmista luvun alussa kulttuuriradikalismi kehittyi koko yhteiskunnan läpäisseeksi puoluepolitisoitumiseksi, jonka laineet löivät yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. 8 Laajempien yhteiskunnallisten mullistusten rinnalla alettiin keskustella naisen ja miehen rooleista. Tutkimuksessa tätä on tulkittu neuvotteluna uudesta sukupuolisopimuksesta 9, joka toteutui naisten palkkatyöläistymisen myötä 1970-luvun puolivälissä. Kotiäitisopimuksesta siirryttiin niin kutsuttuun samanlaisuussopimukseen. 10 Sukupuolikeskustelun keskeisenä virittäjänä oli vuonna 1966 perustettu Yhdistys 9, 11 joka oli aikansa ihanteiden mukainen yhden asian liike. Yhdistys keskittyi sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiin ajamalla niin kutsuttua radikaalia sukupuolipolitiikkaa, joka kyseenalaisti vallinneet sukupuoliroolit. Purkamalla sukupuolten välistä kahtiajakoa yhdistys pyrki muuttamaan sekä naisiin että miehiin liittyneitä perusasenteita. 12 Sukupuolijärjestelmän murroksesta 4 Julkunen 1994, Ks. esim. Bergholm 2012, 80 81, 93; Relander 1997, 12; Roos & Haavio-Mannila 2008, Ks. esim. Rentola 2006, 161; Relander 1997, Ks. esim. Relander 1997, 13; Saarenmaa 2010, 225; Sumiala-Seppänen 2007, ; Tuominen 1991, Niin kutsutun isäkapinamyytin problematisoimisesta ks. esim. Kontula 2004, Ks. esim. Kolbe 1996, 7 13; Kontula 2004, 233; Roos & Haavio-Mannila 2008, En käytä omassa tutkimuksessani sukupuolisopimuksen käsitettä. Yvonne Hirdmanin sukupuolisopimuksen teoretisointiin nojaava käsite on kuitenkin vakiintunut tapa jaotella sukupuolten välisten suhteiden kehitystä 1900-luvun Suomessa. 10 Julkunen 1994, 180, 194; Pylkkänen 2009, Yhdistys 9:n taustalla oli vuonna 1965 toimintansa aloittanut Ryhmä 9. Ks. esim. Mickwitz 2008, Ks. esim. Julkunen 1994, 188; Mickwitz 2008, 30 31; Tuominen 1991,

17 kertoo myös 1960-luvun viimeisinä vuosina avautunut seksuaalisuuskeskustelu, jonka seurauksena muun muassa homoseksuaalisuuden rikosleima purettiin vuonna Joukkoviestimillä oli Yhdistys 9:n ohella keskeinen asema käydyssä roolikeskustelussa. Sukupuolikysymys nousi ensimmäisen kerran näkyvämmin esiin elokuussa 1965, jolloin Nya Pressen julkaisi Margaretha Mickwitzin artikkelin sukupuolirooleista. Yhdistys 9:n puheenjohtajaksi myöhemmin valitun Mickwitzin kirjoituksen jälkeen keskustelua alettiin käydä vilkkaasti niin oikeistolaisissa kuin vasemmistolaisissakin sanomalehdissä. 14 Keskeiseen asemaan nousivat myös ajanvietelehdet, joista etenkin naistenlehdet kommentoivat käynnissä ollutta keskustelua. Mediatutkija Laura Saarenmaan mukaan ajanvietelehdissä käytiin neuvottelua erilaisten feminismien välillä, mutta tilaa saivat myös hänen mieshegemoniaksi määrittelemänsä konservatiiviset äänenpainot. 15 Ehkä kiivainta kädenvääntöä ajanvietelehdissä käytiin koti- ja virkaäitiydestä, 16 johon yksittäiset lehdet ottivat kirjoituksissaan selkeän ja myös toisilleen vastakkaisen kannan. 17 Tasa-arvokeskustelun lippulaivana toiminut Yhdistys 9 hajosi vuonna 1970, minkä jälkeen tasa-arvoliike puoluepolitisoitui ja valtiollistui muun kulttuuriradikalismin tavoin. Vuonna 1972 perustettiin Suomen ensimmäinen Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE), joka omaksui toimintansa suuntaviivat radikaaliliikkeen ohjelmista, mutta kiinnittyi tiiviisti valtiolliseen päätöksentekoon. Naisten palkkatyön mahdollistanut sukupuolisopimus muotoiltiinkin 1970-luvun ensimmäisinä vuosina erilaisten yhteiskuntapoliittisten reformien avulla valtiofeminismin puitteissa. 18 Toimittajan ammatti osana suomalaisia työmarkkinoita Toimittajan työ ei ole lääkärin ja asianajajan ammattien tavoin yksiselitteisesti luokiteltavissa professioksi, ja osassa tutkimuksissa se onkin nähty semiprofessiona. Toisin sanoen ammatti jakaa tiettyjä klassisille professioille ominaisia piirteitä, mutta poikkeaa niistä toisilta osin. Yhtäältä ammattikunnalle ovat esimer- 13 Rydström 2007, Eskola 2008, Saarenmaa 2010, , Virkaäitiys on aikalaiskeskustelussa käytetty käsite. 17 Ks. esim. Koskela 2011, passim. Ks. myös Saarenmaa 2010, Holli 2003, 69, 121; Julkunen 1994, , 193; Pylkkänen 2012,

18 kiksi muotoutuneet ammattieettiset säännöt ja toimittajat ovat eri maissa järjestäytyneet ammattiyhdistyksiin, toisaalta ammatissa on korostunut ryhmätyön merkitys eikä se ole edellyttänyt tiettyä koulutusta. 19 Kiistellystä luonteestaan huolimatta ammattikunnan professionalisoituminen on edelleen yksi mediahistorioitsijoita kiinnostavista teemoista. 20 Mediatutkijat Svennik Høyer ja Epp Lauk ovat kuitenkin muistuttaneet, ettei ole ollut yhtä toimittajan ammatin professionalisoitumisen kaavaa, vaan kehitys on ollut aina sidoksissa kuhunkin kansalliseen kontekstiin. 21 Ruotsalaisessa tutkimuksessa toimittajakunnan professionalisoitumisen on katsottu tapahtuneen vähitellen 1900-luvun kuluessa, 22 mutta kehityksen huippu ajoitetaan yleensä 1960-luvulle. 23 Ruotsin tavoin ammatti sai 1960-luvun Suomessa aiempaa professionaalimpia piirteitä, kun toimittajien koulutustaso nousi ja sitoutuneen sanomalehdistön merkitys väheni. 24 Vaikka nykytoimittajillekin tuttu kysymyspatteristo mitä, kuka ja missä oli tullut suomalaisten toimittajien uutistyön lähtökohdaksi jo 1940-luvulla, 25 ammatille oli 1950-luvun jälkipuoliskolle asti leimallista ammatillisten käytäntöjen vaatimattomuus. Toimittajat päätyivät alalle usein sattumalta, ilman koulutusta, eivätkä uutistyön kriteerit olleet vielä kehittyneet. Toimittajanuransa 1940-luvulla aloittanut, toimittajakoulutuksen pioneereihin lukeutuva Antero Okkonen onkin esittänyt juttujen ainoana kriteerinä olleen, että niiden piti olla sujuvasti kirjoitettuja. Taustoittamista suomalaisessa journalismissa ei ollut vielä omaksuttu uutistyön lähtökohdaksi. 26 Esko Salminen on puolestaan kuvannut 1950-luvun journalismia tulipalojournalismin ajaksi, jolle leimallisia piirteitä olivat onnettomuuksien metsästäminen ja liikuttavat hautajaiskuvaukset luvun alun suomalainen toimittajakunta oli miesvaltainen, 28 eikä ala poikkea tässä suhteessa muista länsimaista. 29 Naiskirjoittajat olivat kuitenkin osallistuneet lehtityöhön sanomalehdistön historian alusta lähtien kirjoittamalla 19 Ks. esim. Høyer & Lauk 2003, 8 12; Nygren 2008, 13 19; Pietilä 2012, Ks. esim. Birgit Petersson 2006: Från journalist till murvel. Journalistyrkets professionalisering från 1900 till 1960-talet. Sylwan. Del 16. Nordicom, Göteborg. Suomessa Pirjo Munck tekee tällä hetkellä väitöskirjaa toimittajan ammatin professionalisoitumisesta vuosina Høyer & Lauk 2003, 6 8, Petersson 2006, passim. 23 Ks. esim. Jonsson 2002, 244; Weibull 1991a, Ks. esim. Keränen 1984, 25 29, 92 93; Okkonen 1979, 75 78; Salminen 1988, Salminen 1988, Okkonen 1979, Salminen 1988, Vehmas 1963, Ks. esim. Chambers et al. 2004, 15; Lang 1999, 4 5; Whitt 2008, xvi. 16

19 runoja ja erilaisia tarinoita ja ensimmäiset varsinaiset lehtinaisetkin aloittivat työnsä 1800-luvulla. 30 Toimittajanaiset huomioitiin esimerkiksi vuonna 1893 julkaistussa katsauksessa Nainen ja naisen työ Suomessa. Vaikka rajan tekeminen kirjoittavien naisten ja ammattitoimittajien välillä ei ollut helppoa, raportissa saatettiin todeta, että useat naiset ovat aputoimittajia aikakauskirjoissa ja sanomalehdissä, muiden muassa neiti Hanna Andersin, neiti Anna Edelheim y.m. Eräs nainen on valtiollisen sanomalehden vastuunalainen johtaja. Naisten tiedettiin myös toimittavan naisliikkeen omia lehtiä (Koti ja yhteiskunta, Hemmet och samhället). 31 Ensimmäiset naistoimittajat aloittivat samoihin aikoihin, kun Suomen teollistuminen siirsi naiset laajemminkin kodin piiristä julkisen elämän piiriin. Aluksi työtätekevät naiset olivat nuoria ja naimattomia, kun taas naimisissa olevien naisten työssäkäynti yleistyi vasta maailmansotien välisenä aikana. 32 Toimittajat erosivat kuitenkin muusta väestöstä, sillä osalla varhaisimmista naistoimittajista ura avautui nimenomaan aviomiehen kautta. He eivät olleet myöskään työläisperheiden äitejä, jotka olisivat siirtyneet palkkatyöhön taloudellisesta pakosta, 33 sillä useimmilla naistoimittajilla oli säätyläistausta. He tulivat perheistä, joissa tyttöjen kouluttautumista pidettiin arvossa, ja monet varhaisista naiskirjoittajista olivat aktiivisia naisasianaisia. Varhaiset lehtinaiset osallistuivat myös ammattialan kehittämiseen, sillä heidän joukkoonsa kuului alan uranuurtajia, kuten matkajournalismin kehittäjä Adelaïde Ehrnrooth ja 1900-lukujen taitteessa naisia alettiin palkata niin kouluihin, konttoreihin kuin myymälöihinkin. Samanaikaisesti syntyi runsaasti uusia toimihenkilöja palveluammatteja, ja ammatillinen kenttä muuttui voimakkaasti. 35 Toimittajakunnassa naistyövoiman lisääntyminen ei kuitenkaan näkynyt, sillä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä naistoimittajien määrä säilyi marginaalisena. Yksittäisiä naisia palkattiin esimerkiksi Uuteen Suomeen, Hufvudstadsbladetiin ja Turun Sanomiin, mutta useimmissa sanomalehdissä toimitustyö säilyi kokonaan miesten käsissä. Suomen itsenäistyessä varsinaisia naistoimittajia oli alle kymmenen, vaikka naiset osallistuivat muuten innokkaasti yhteiskunnalliseen toimintaan 30 Zilliacus-Tikkanen 2005, 20 26, Nainen ja naisen työ Suomessa 1893, Hytönen & Koskinen-Koivisto 2011, 9; Rahikainen 2001, 18 19, 23 24, 27, 30; Suoranta 2002, Hytönen & Koskinen-Koivisto 2011, 9 10; Rahikainen 2001, Keränen 1984, 95 96, 135; Zilliacus-Tikkanen 2005, 48 49, Rahikainen 2001,

20 ja kirjoittivat myös sanomalehtiin. 36 Vielä vuonna 1925 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jäsenistä vain 2,2 prosenttia oli naisia (8 naista 369 jäsenestä). Vuoteen 1937 mennessä naisten osuus oli kasvanut 6,5 prosenttiin (30 naista 459 jäsenestä). 37 Naistyövoiman arvostus nousi merkittävästi toisen maailmansodan aikana, jolloin naisia käytettiin monissa aiemmin miehille luokitelluissa tehtävissä. 38 Työvoimapula näkyi myös toimittajan ammatissa, jossa miesten joutuminen rintamalle avasi naisille entistä paremmat mahdollisuudet hakeutua alalle. 39 Toimittajanaisten lukumäärä jatkoi kasvuaan myös 1950-luvulla, 40 vaikka yhteiskunnassa koettiin sodan jälkeen ainakin osittain paluu perinteisiin sukupuolirooleihin. 41 Suomalaisten toimittajanaisten ammatillinen kehitys erosikin esimerkiksi heidän yhdysvaltalaisten kollegoidensa uramahdollisuuksista. Yhdysvalloissa naistoimittajat joutuivat sodan jälkeen usein joko eroamaan tai palaamaan naisille kohdennettujen palstojen toimittajiksi. 42 Suomessa naistoimittajien lukumäärän lisääntyminen näkyi toimitusten ohella populaarikulttuurissa, jossa naistoimittajahahmoja alettiin käyttää aiempaa enemmän. Esimerkkeinä voidaan mainita elokuvat Kultamitalivaimo (1947), Professori Masa (1950) ja Radio tekee murron (1951) sekä romaanit Olen sanomalehdentoimittaja (1942), 43 Vihreä solmio (1945) ja Neekerityttö 44 peilaa (1957). Lopullisesti naiset raivasivat tiensä toimittajan ammattiin vasta ja 1970-luvuilla, jolloin murros naisten palkkatyöhön osallistumisessa tapahtui myös muilla aloilla. Laajamittainen siirtyminen ammatillisen ja akateemisen koulutuksen piiriin vähensi 1960-luvun alussa hetkellisesti naisten osuutta palkanan- 36 Keränen 1984, 96, Zilliacus-Tikkanen 2008, 142. Vuoden 1937 osalta naistoimittajien lukumäärästä on kahtalaista tietoa. Henrika Zilliacus-Tikkasen tilasto pohjaa Suomen Journalistiliiton kaikkien aikojen jäsentilastoon. Vuonna 1937 julkaistussa Suomen sanomalehdistön matrikkelissa naispuolisia toimittajia on kuitenkin listattu 35. Suomen sanomalehdistön matrikkeli 1937, passim. 38 Ks. esim. Hytönen & Koskinen-Koivisto 2011, 10; Hytönen & Koskinen-Koivisto 2009, ; Steel 2011, Ks. esim. Keränen 1979, 68; Salminen 1988, Naistoimittajien osuus Suomen Sanomalehtimiesten Liiton jäsenistöstä nousi 6,5 prosentista 19,5 prosenttiin vuosien välisenä aikana. Vuonna 1968 naistoimittajia oli jo 24,9 prosenttia liiton jäsenistä. Zilliacus-Tikkanen 2008, 142. Ks. myös Malin-Perho 1995, Ks. esim. Mustola 2007, 216, 223, 228. Sotavuosina tapahtuneesta miesvaltaisen alan naisistumisesta ja sen aiheuttamasta keskustelusta ks. myös Paaskoski 2008, Marzolf 1977, Ks. myös Wilmot Voss 2010, Kirjan kirjoitti toimittaja Tuuli Reijonen salanimellä Meri Horsma. 44 Neekeri on toimittajista 1900-luvun Suomessa käytetty nimitys, jota he myös itse käyttivät. Suomessa nimitys oli selkeän positiivinen, kun taas muissa Pohjoismaissa sanoihin bladneger ja tidningsneger liittyi negatiivinen kaiku. 18

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Professori Kaisa Koskinen pitää juhlaluennon keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 kello 13 aiheesta Translatorinen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Avio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi

Avio - varallisuusoikeus. Tapani Lohi Avio - varallisuusoikeus Tapani Lohi TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2025-2 ISBN 978-952-14-2026-9 (verkkokirja)

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen

Lista: Ehdokas: Äänimäärä: Sijoitus Vertausluku: 87 Yliperttula Marjo (Harju Kirsi) Sippola Elisa (Huttunen Helsingin yliopisto 27.11.2006 FARMASIAN TIEDEKUNTA FARMASIAN TIEDEKUNNAN tiedekuntaneuvosto Valittavien lukumäärä: 3 (ainakin yhden jäsenen ja varajäsenen tulee olla opettaja ja ainakin yhden jäsenen

Lisätiedot

KEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA

KEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA KEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA HISTORIAN PERUSOPINNOT FM Anna Nieminen: Uusi ja uusin aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 14.1. 29.1. ti klo 10 12 SÄ118, ke klo 12 14 L7 ja to klo 10 12 PR102

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä 11.2.2016 YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Sosiaalipedagogiikan maisteriohjelma, 2014-2017 (tavoite), UEF Voimauttavan valokuvan

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

EU:N JA SUOMEN KILPAILUVALVONTA. Mika Oinonen

EU:N JA SUOMEN KILPAILUVALVONTA. Mika Oinonen EU:N JA SUOMEN KILPAILUVALVONTA Mika Oinonen TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2676-6 ISBN 978-952-14-2677-3 (verkkokirja)

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus IHME Kolme tulokulmaa aiheeseen: 1. Näköalapaikka IHMEen menetelmäkursseilla 2. Oma kokemus ohjaajana 3. Osallistuminen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari

KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari KULTTUURISET MUUTOKSET, ARKIELÄMÄ JA IDENTITEETTI Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari Mitä kulttuuriset muutokset ovat? Arkielämä reagoi hallintoon ja päinvastoin, ja hallinnon muodit ja mallit ovat osa

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Väitöskirjainfot ohjaajille ja tohtoriopiskelijoille Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa www.uef.fi/yhka/jatko-opinnaytteet 1 Väitöskirjan

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Pelastustoimen naisverkosto Tampere

Pelastustoimen naisverkosto Tampere Pelastustoimen naisverkosto Tampere 14.11.2015 Tervehdys verkoston suojelijalta Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet On hienoa saada kutsu tulla tämän verkoston suojelijaksi.

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot