Keski-Suomen hyvinvointiklusteri Aki Karjalainen

Transkriptio

1 Keski-Suomen hyvinvointiklusteri Aki Karjalainen

2 Tavoitteet Alan yritysten liikevaihto kasvaa nykyhetkeen verrattuna 2,5 - kertaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä, kasvun painottuessa vuosien välille. Vastaa noin 20 % vuosittaista kasvua päätyen noin milj. euroon Alan yritykset y ottavat uutta teknologiaa aktiivisesti käyttöön täyttämään asiakkaiden muuttuvia tarpeita Lisätä Keski-Suomen houkuttelevuutta ja vetovoimaa asuinpaikkana sekä välillisesti parantaa osaavan työvoiman saantia ja alueen yritysten kilpailukykyä

3 Taustaa Hyvinvointiklusteri tarkoittaa liikunta-, terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuutta Väestön ikääntyminen kasvattaa tulevaisuudessa terveydenhoitokustannuksia, jonka vuoksi terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien liikkeelle saaminen sekä parantaa elämänlaatua että edistää terveyttä ja täten terveydenhuoltokustannuksia Teknologia voi avustaa ja motivoida liikunnalliseen elämäntapaan sekä helpottaa ja tehostaa monien palveluntuotantoon liittyvien työvaiheiden ja prosessien toimintaa Langaton toiminnanohjausjärjestelmä osana kotipalvelujen tuottamista Liikunta-aktiivisuusmittari kuntoutuksen seurannan apuna

4 Hyvinvointi Toimintakyky Liikunta Terveys Työssä tai Kotona Vapaakoulussa aikana

5 Tehtyjä valintoja Eroaa muista klustereista siinä, että julkisten toimijoiden osuus ja rooli hyvinvointiklusterissa on merkittävä Pääteemat: Liikunta, toimintakyky ja terveys Edistetään toimintaa, jossa maksajana on muu kuin kunta, julkisen puolen roolia kuitenkaan unohtamatta Tarkoituksena tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluita lähellä ihmistä Syntyvien lopputuotteiden on tuotava pitkällä aikavälillä säästöä ja hyvinvointia vaihtoehtoisiin tai aikaisempiin ratkaisuihin verrattuna Intensiiviset i t toimenpiteet it t pääasiassa niille kenelle niistä eniten hyötyä, päätoimenpiteet kohdistetaan kuitenkin kaikille Viestintä ja promotiivisuus ovat merkittävässä osassa niin toiminnassa kuin yritysten tuotteiden markkinoinnissa

6 Markkinatietoa t Kokonaisliikevaihdon arvo lähialoineen Suomessa kohoaa vuositasolla jopa yli 20 Mrd. euroon. Ala kasvaa globaalisti vuosittain noin 10 % Kuntaliiton mukaan 25 % maan työllisyyden paranemisesta johtuu yksistään hoivaklusterista. Keski-Suomessa ala työllistää henkeä ja kasvu vuodesta 2000 ollut % Jyväskylän seutua pidetään kansallisesti yhtenä alan edelläkävijöistä Valtakunnalliset liikuntateknologian pääyritykset toimivat jo maakunnassa ja höd hyödyntävät täätmaakunnasta löytyvää osaamista. Kokonaisliikevaihto Hyvinvointipalvelut (hoiva+sos.) Suomi Keski-Suomi milj. 150 milj milj. 110 milj. Teknologia milj. 40 milj.

7 Klusterin visio 2012 Hyvinvoivan Keski-Suomen asukkaat ja yritykset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa proaktiivisesti. Maakunta tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tukemalla alueella tuotettavien hyvinvointipalvelujen käyttöä.

8 TAVOITE VUOSI 2012: Kysyntä LIIKEVAIHTO 2,5-kertainen Kysyntä Asiakas Uudet palvelutuotteet Iso palveluntuottaja pk- palveluyritykset Tarjonta Teknologiatuottajat Kysyntä

9 Tavoitetila vuodeksi 2012 Liiketoiminta: Hyvinvointialan yrityksillä on Keski-Suomessa yhteisiä kansainvälisiä myyntikanavia ja markkinointirenkaita, jotka hyödyntävät niin yhteistä asiakasrekisteriä kuin eri medioihin tuotettuja markkinointimateriaaleja. Maakunnassa ymmärretään kannustavan kilpailun alalle tuomat hyödyt ja ollaan avoimia markkinoille tuleville uusille innovaatioille, toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Hyvinvointialan yritykset ovat aidosti verkostoituneita ja etsivät aktiivisesti uusia toimintamalleja ja kumppaneita toimintansa kehittämiseksi. Toimintaprosessit: Keski-Suomen hyvinvointiyritykset tekevät kannattavaa liiketoimintaa kehittyneiden ja tehokkaiden toimintaprosessien ansiosta. Yritykset hyödyntävät teknologiaa sisäisten prosessiensa automatisoimiseksi ja kykenevät tuottamaan korkealaatuisia tarpeet täyttäviä palveluita asiakkaalle Työterveys: Keski-Suomessa toimii Kela-korvattavuuden ansainnut terveyttä edistävä ja Keski Suomessa toimii Kela korvattavuuden ansainnut terveyttä edistävä ja ohjaava kokonaisvaltainen yrityksistä koostuva työterveysverkosto, jonka palveluja voidaan ostaa yritysten tarjoamilla hyvinvointiseteleillä.

10 Ohjaaminen vision avulla Kehitys Visio vaihe 1. vaihe 2. vaihe 1. vaihe 2. vaihe 3. vaihe 3. vaihe Alkutilanne 1. vaihe 2. vaihe Aika

11 Kansalliset verkostot Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö: Aluekeskusohjelman hyvinvoinnin toimintalinjat: itsenäinen selviytyminen i ja hyvinvointiyrittäjyys i ittäj Mukana kansallisessa hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelmassa Sporting Goods Manufacturers Association Jyväskylän yliopisto: Mukana hyvinvointiteknologian strateginen huippuosaamiskeskittymän suunnittelussa Jyväskylän y Ammattikorkeakoulu: Association for the Advancement in Assistive Technology in Europe Yhteistyö kansallisten osaamiskeskusohjelmien Jokapaikan tietotekniikan ja Asumisen klustereiden kanssa

12 Alan kehittäjiä Keski-Suomessa Keski-Suomessa erinomaiset olosuhteet alan kehittämiselle, sillä alueella on useita hyvinvointialan kansallisen ja kansainvälisen huipputason toimijoita ja tutkijoita Maakunnalliset kehitysyhtiöt Keski-Suomen ammattiopistot Jyväskylän yliopisto J ä k lä ttik k k l GeroCenter Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kilpailun ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Kansanterveyden edistämiskeskus it h i i ti l Jyväskylän ammattikorkeakoulu Alan toimijat tuottavat jatkuvasti uutta tietoa ja uusia avauksia liikunnan, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen Yritysten kehittämisilmapiiri positiivinen

13 Asiakas iakas As Teknologiat Prosessit Osaaminen Asiak kas Hoi itopalvelut Asiakas

14 Erilaisia yrityksiä YRITYSTOIMINNAN PAINOPISTEET Hyvinvointipalvelut Työterveyspalvelut Koti- ja kotisairaanhoitopalvelut Hoitopalvelut Tutkimus-, hoito- ja mittauslaitteet Teknologiapalvelut Liikuntapalvelut Teknologiatuottajat YRITYKSIÄ JA TOIMIJOITA Evestep Oy, Kunnon Syke Ky, Päiväkoti Aurinkoinen Oy, Vehniän koulukodit Oy, Pomelo-koti Oy, Jämsän Palvelukoti Oy, ET - Elämisen tuki Oy, Hiawatha Oy, Hieronta-akatemia, Eräopaspalvelu Jukan tokka, Primo Health Finland Oy, Kuntoutuskeskus Peurunka, Mehiläinen, Medivire, Suomen Terveystalo, Plus-Terveys-ketjun yritykset, Harmonia Oy, Hyvän olon piste, Kotisairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelu Eeva-Liisa Taipale Oy, Medivire, Hoiva Oy/Dementiakodit, Visitas Oy, Kotisun Oy, Sivina Oy, Jelppis Oy, Terhimaaria, SR-tomuliina Kunnon Syke Ky, Keski-Suomen kuntoutuspalvelu Ky, Hieronta-akatemia, Toimintakeidas, Hiawatha, Fysioterapiatuottajat, Metitur, Magnasense, Corusfit, Emfit, Prodetec, Doseco, SciReha ACE Solutions, Suncom Systems, PeetterSport, Firstbeat, Afetco, CorusFit, Idean, MobileTools, SRD, Murea KuntoKompassi, Hutunki, Suomalainen Vesiliikuntainstituutti, PeetterSport, Kuntomaailma, Primo Health Finland Oy, LIKES, Peurunka Suomalainen vesiliikuntainstituutti Oy, NorthWave Oy, Firstbeat Technologies Oy, Smartum, TaitoTiimi, Silenta, Penaudio

15 Syksyn y 2007 pilotit Myynti- ja markkinointikoulutus (JAMK, Jykes, yritykset) Osa koulutuksesta kaikille yhteistä, osa yrityskohtaista y Toteutuspilotti yhteistyössä JAMK:in ja yritysten kanssa (keskittyy käytännön asioihin kuten myyntipuheluihin jne.) Klemmari 2.0 (Jykes, Yritykset) Parannettu versio Klemmarista, johon tulevaisuudessa tulee mukaan, palvelujaan markkinoivien yritysten toiminnan laatu on oltava riittävä vastaamaan julkisen terveydenhuollon asettamiin vaatimuksiin Työterveyden verkostopilotti (PlusTerveys Visita, CorusFit, KuntoKompassi, jne.) Yhteistyöverkoston rakentaminen ja pilotointi, jossa määritellään arvoketjun määräytymiseen vaikuttavat tekijät sekä pyritään rakentamaan kannattava toimintamalli ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle Esteetön ja virikkeellinen asuminen ESKO-hanke (Rakennusliikkeet, JAMK, JAO, Jykes) Yhteishanke Kehittyvän asumisen ja asioinnin klusterin kanssa Pilotti Aluekeskusohjelman itsenäisen suoriutumisen toimintalinjassa sekä Asumisen osaamiskeskusohjelmaan ja IKEohjelmaa

16 Klusterin kehitysteemat Tutk kimukset ja selvityk kset Kehitysteemat: -Myynti ja markkinointiosaaminen - Jakelukanavat - Työterveyshuolto - Toimintaprosessien kehittäminen Viestintä Uudet teknologiat Teknologioiden hyödyntäminen Kl ill ää i llää i i läh ä i i Klusterille määritellään yritysten tarpeista lähtevät vuosittaiset pääkehitysteemat, joiden päämääränä on vision toteutuminen

17 Hankeportfolio Kootaan maakunnallinen projektiportfolio hyvinvointiin liittyvistä kehityshankkeista Projektiportfolion alle tulevilla hankkeilla tarkoitetaan suoraan hyvinvointiklusterin toimenpiteisiin liittyviä, kuuluvia tai suunniteltuja hankkeita. Hankkeet arvioidaan id projektiportfolion tf arviointiin i erillisesti suunnitellun kriteeristön mukaan niin, että niiden vaikuttavuus on suurin. Portfolion arviointiryhmään kuuluu eri rahoittajien edustajat, jolla myös varmistetaan tiedonsiirto eri organisaatioiden välillä. Alkuvaiheessa portfolioryhmä suosittelee toimenpiteitä eri rahoittajille tulevien rahoitushakemusten käsittelyyn. Osa klusterin kehittämisresursseista varattaisiin portfolion ulkopuolisille hankkeille.

18 Klusterin ohjaaminen Hyvinvointialan yritykset: Foorumit väh. 2-3 krt / vuosi Yritysboard: Hankeportfolion ohjaus: Kokoontuu 4-6 krt/vuosi 4-8 jäsentä Valitaan vuosittain Pj. yrityksistä siht. kehittäjäorganisaatiosta 4-6 jäsentä Rahoittaja- ja kehittäjäorganisaation edustajat Yritysedustaja (1 hlö) Tu utkimukset ja selvitykset Kehitysteemat: - Myynti ja markkinointiosaaminen - Jakelukanavat - Työterveyshuolto - Toimintaprosessien kehittäminen Viestintä Uudet teknologiat Teknologioiden hyödyntäminen

19 Rahoitusehdotus Rahoituksen allokoinnilla pyritään varmistamaan projektien suuntautuminen vision toteutumiseen sekä samalla turvaamaan myös uusien avauksien mahdollisuus Kustannuslaji Summa Kokonaisbudjetti Klusterinvetäjän kustannukset Projekteihin suunnatut resurssit % resursseista: Projektiportfolion alle tulevat hankkeet % projektiresursseista: Muut hyvinvointialaan i liittyvät hankkeet Yritysten ja toimijoiden panostus % maakunnan panostuksesta Yhteensä Eri kehittämistoimiin pyritään löytämään aina soveltuvin rahoituslähde: EU, TEKES, KTM, STM, STAKES, Suomen Akatemia, K-S Liitto, L-S LH, ja TE-keskus

20 Yhteenveto Hyvinvointi on yksi tärkeimmistä seutukuntien vetovoimatekijöistä houkuttelemalla osaavaa työvoimaa alueelle ja edistämällä tällä tavalla alueen yritysten kilpailukykyä. Hyvinvointiklusteri linkittyy luontevasti asumisen, matkailun, jokapaikan tietotekniikan ja luovan alan toimintaan Ala kasvaa globaalisti noin 10 % vuositasolla, Keski-Suomessa tavoitteena nostaa vuoden 2012 loppuun mennessä alan yritysten liikevaihto vuoteen 2,5-kertaiseksi nykyhetkeen verrattuna, joka vastaa noin 20 % vuosittaista kasvua Kehittyvät alat eivät noudata lineaarista kasvua, vaan hitaasti alkavaa loppua kohti kiihtyvää kasvua Jos tavoitteeseen halutaan päästä, pitää yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen panostaa ja odottaa tuloksia kärsivällisesti Jyväskylän seutua pidetään jo yhtenä alan edistyneimmistä seuduista toimialan kannalta, miksi emme voisi kehittää hyvinvoivaa Keski-Suomea?