TORJUNTA-AINEET ja YMPÄRISTÖ
|
|
- Olivia Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TORJUNTA-AINEET ja YMPÄRISTÖ 1
2 Torjunta-aineita levitetään vuosittain laajalle alueelle ympäristöömme. Vaikka viranomaiset tarkastavat torjunta-aineet ennen niiden hyväksymistä, on niiden käytöstä aiheutunut haittoja ympäristössä. Ympäristöstään välittävä, huolellinen ja ammattitaitoinen käyttäjä on 2 avainasemassa torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä.
3 SISÄLLYS Torjunta-aineita levitetään tarkoituksella ympäristöön 4 Torjunta-aineiden ympäristövaikutukset arvioidaan 5 Torjunta-aineen pysyvyys on ympäristöriski 6 Torjunta-aine ei saisi kulkeutua käsittelypaikan ulkopuolelle 7 Torjunta-aineen ei tule kertyä eliöihin 10 Torjunta-aineiden vaikutukset eliöihin 10 Torjunta-aineiden käyttäjän muistilista 14 Ennen käyttöä 14 Käytön yhteydessä 15 Käytön jälkeen 17 Kirjallisuutta 19 Lisätietoja 20 3
4 TORJUNTA-AINEITA LEVITETÄÄN TARKOITUKSELLA YMPÄRISTÖÖN 4 Torjunta-aineet ovat valmisteita, joita käytetään maa- ja metsätaloudessa, puutarhoissa, maa- ja metsätalouden tuotteissa sekä kotitalouksissa esiintyvien tuhoeläinten ja kasvitautien torjuntaan, rikkakasvien, vesakkojen ja muun haitallisen kasvillisuuden hävittämiseen, viljelykasvien kasvun säätelyyn sekä hyönteisten karkottamiseen. Torjunta-aineet on kehitetty myrkyllisiksi torjuttaville eliöille, mutta niiden tulisi olla haitattomia muille eliöille. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. Ympäristön kannalta on tärkeää, että torjunta-aine vaikuttaisi vain käsittelypaikassa ja mahdollisimman lyhyen ajan. Osa aineesta päätyy kuitenkin käytännössä aina ilmaan, maahan, vesiin ja muihin kuin torjuttaviin eliöihin. Käytön lisäksi torjunta-aineita voi joutua ympäristöön aineiden huolimattoman varastoinnin tai torjunta-ainejätteen käsittelyn yhteydessä. Eniten torjunta-aineita käytetään pelloilla. Näistä lähes kaksi kolmannesta on rikkakasvien torjunta-aineita. Esimerkiksi vuonna 1996 myydyillä rikkakasvien torjunta-aineilla voitiin käsitellä ha eli 53 % viljan viljelyalasta. Torjunta-aineiden käyttöä on Suomessakin tarpeen vähentää merkittävästi.
5 TORJUNTA-AINEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ARVIOIDAAN Useat torjunta-aineet ovat ihmisen terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Niiden valmistusta, maahantuontia, kauppaa ja käyttöä koskevista määräyksistä säädetään torjunta-ainelaissa (327/69). Lain mukaan Suomessa saa käyttää vain torjunta-ainelautakunnan hyväksymiä torjunta-aineita ja niitäkin ainoastaan käyttöohjeen mukaisesti. Torjunta-aineiden rekisteröimisen tärkeimpänä tavoitteena on estää ympäristölle ja terveydelle haitallisten valmisteiden markkinoiminen. Ainoastaan valmisteet, jotka eivät aiheuta ilmeistä vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle ja ovat muutoin käyttökelpoisia voidaan hyväksyä käyttöön. Suomen ympäristökeskuksen kemikaaliyksikön tehtävänä on arvioida aiheutuuko torjunta-aineen ohjeen mukaisesta käytöstä haittaa ympäristölle. Koska tietoa torjunta-aineiden haittavaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää, on mahdollista, että aiemmin turvalliseksi arvioitu valmiste poistetaan käytöstä haitallisuutensa vuoksi. Useat torjunta-aineet on voitu hyväksyä käyttöön vain tietyin ehdoin. Näiden valmisteiden käytöstä syntyviä ympäristö- ja terveyshaittoja vältetään ainoastaan noudattamalla ehdottomasti valmisteiden myyntipakkauksessa olevia käyttöohjeita, käytön rajoituksia ja varoituksia sekä huomautuksia. Torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy jää viime kädessä käyttäjän vastuulle. Ympäristöstään välittävä, huolellinen ja ammattitaitoinen käyttäjä on avainasemassa ympäristöhaittojen ehkäisyssä. 5
6 TORJUNTA-AINEEN PYSYVYYS ON YMPÄRISTÖRISKI 6 Varsin suuri osa ruiskutettavasta torjunta-aineesta joutuu muualle kuin torjuttavaan kohteeseen. Kasvustosta ja ruiskun kunnosta riippuen jopa 90 % joutuu suoraan ilmaan tai maahan. Kasveistakin aine päätyy lopulta maaperään huuhtoutumalla kasvien pinnalta, juuriston kautta tai kuolleiden kasvinosien mukana. Torjunta-aine voi hajota ilmassa, kasvien pinnalla ja kasveissa, maassa ja vedessä. Hajoaminen tapahtuu useimmiten mikrobiologisesti, mutta aineet voivat hajota myös valon vaikutuksesta tai kemiallisesti. Hajoamisnopeuteen vaikuttavat torjunta-aineen ja maan ominaisuudet, esimerkiksi happamuus, saves- ja humuspitoisuus, lämpötila ja kosteus sekä viljelytoimenpiteet ja torjunta-aineen käyttömäärä. Pohjoisissa ilmasto-oloissamme, joissa kasvukausi on lyhyt ja viileä ja maaperä hapan ja karu, torjunta-aineet hajoavat hitaammin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Ympäristön kannalta olisi suotavaa, että torjunta-aine hajoaisi nopeasti. Eräissä tapauksissa torjunta-aineelta, esimerkiksi maavaikutteiselta rikkakasvien torjunta-aineella, odotetaan kuitenkin mahdollisimman pitkäaikaista torjuntatehoa. Maassa elävät mikro-organismit, maaperäeläimet ja kasvit altistuvat pitkään näille hitaasti hajoaville aineille. Tällöin pienikin pitoisuus lievästi myrkyllistä ainetta voi vaikuttaa haitallisesti eliöihin, varsinkin jos aine on eliöihin kertyvää. Hitaasti hajoavilla aineilla on myös muita suurempi mahdollisuus kulkeutua käsittelypaikan ulkopuolelle. Tällaisten aineiden joutuminen pinta- ja pohjavesiin on todennäköisempää kuin nopeasti hajoavien. Torjunta-aineen tulisi hajota viimeistään seuraavaan kasvukauteen mennessä, jolloin ainetta ei kerry maaperään, vaikka valmistetta käytettäisiin samalla peltolohkolla peräkkäisinä vuosina. Hitaasti hajoavien torjunta-aineiden myyntipäällyksessä on mainittu, että toistuvaa käyttöä samalla alueella tulee välttää. Tällaisten aineiden käytön välttäminen ei ole ainoastaan ympäristön kannalta toivottavaa. Hitaasti hajoavien aineiden käyttö
7 voi myös rajoittaa seuraavana kesänä viljeltävien lajien valintaa vioitusvaaran vuoksi. TORJUNTA-AINE EI SAISI KULKEUTUA KÄSITTELYPAIKAN ULKOPUOLELLE Torjunta-aineruiskutuksissa ainetta voi kulkeutua tuulen mukana kauaskin käsiteltävästä alueesta tai torjuttavista eliöistä, varsinkin tuulisella säällä, huonokuntoista ruiskutuskalustoa ja väärää ruiskutustekniikkaa käytettäessä. Ainetta saattaa joutua lähellä oleviin vesistöihin, naapurin viljelyksille tai puutarhaan. Käytön jälkeenkin aine voi päätyä torjuntakohteen ulkopuolelle esimerkiksi haihtuessaan maasta tai kasveista uudelleen ilmakehään ja sitten kulkeutuessaan tuulen mukana. Maassa yhdisteet yleensä sitoutuvat maahiukkasiin. Sitoutumiseen vaikuttavat maan ja torjunta-aineen ominaisuudet sekä viljelytoimenpiteet. Esimerkiksi runsaasti humusta tai savesta sisältävässä maassa aineet sitoutuvat tiukasti eivätkä kulkeudu veteen liuenneena. Maahiukkasiin sitoutuneena tällaisiakin aineita voi kuitenkin päästä pintavesiin esimerkiksi rankkasateen seurauksena. Vesistöön joutuneet torjunta-aineet aiheuttavat ongelmia erityisesti pintavettä raakavetenä käyttävillä paikkakunnilla. Veteen hyvin liukeneva ja maahiukkasiin heikosti sitoutunut aine voi kulkeutua maassa valuma- ja vajovesien mukana aina pohjaveteen asti. Tällaisten valmisteiden käyttöä tulee erityisesti välttää hyvin vettä läpäisevillä mailla ja myöhään syksyllä. Helposti kulkeutuvien torjuntaaineiden myyntipäällyksessä on huomautettu kulkeutumisvaarasta. Pilaantunutta pohjavettä on erittäin vaikea puhdistaa, joten torjunta-aineiden pääsy pohjaveteen on ehkäistävä. 7
8 8 Torjunta-aineet voivat käyttökohteestaan kulkeutua väärään paikkaan, vesistöön, pohjaveteen tai naapurin viljelmille, monella eri tavalla: tuulikulkeutumana ruiskutuksen yhteydessä ilmaan haihduttuaan laskeuman mukana maasta pintavaluman mukana maaperässä vajovesien mukana. Torjunta-aineet voivat kulkeutua ympäristössä myös ravinnon mukana eliöstä toiseen, myös ihmiseen.
9 9
10 TORJUNTA-AINEEN EI TULE KERTYÄ ELIÖIHIN Eräät kemikaalit ovat tunnetusti hitaasti hajoavia, rasvaliukoisia ja niillä on taipumus kertyä eliöihin. Monet aikaisemmin yleisesti käytetyt hyönteistorjunta-aineet, esim. DDT ja lindaani, ovat tällaisia. Kertyville aineille altistuvat eliöt voivat kärsiä viivästyneistä myrkkyvaikutuksista pitkänkin ajan kuluttua. Pysyviä ja kertyviä aineita voi myös rikastua eläimiin, jotka käyttävät ravinnokseen aineille altistuneita muita eliöitä. Lopulta ihminen itse on vaarassa saada torjunta-ainetta ravintonsa mukana. Kertyvien ja pysyvien aineiden käyttö ei ole ympäristön kannalta hyväksyttävää. TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUKSET ELIÖIHIN 10 Torjunta-aineiden ympäristövaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että torjunta-aineet eivät vaikuta eliöihin ainoastaan suoraan, vaan myös välillisesti. Esimerkiksi rikkakasvintorjunta-aineiden käyttö vähentää rikkakasvien laji- ja lukumäärää. Samalla vähentyvät näitä kasveja syövien eläinten ravintovarat ja monien muidenkin eläinten elinpaikat. Tällaisten vaikutusten merkitystä on vaikea arvioida. Maaperän mikro-organismien eri ryhmien ja lajien herkkyyserot torjunta-aineille ovat yleensä suuria. Merkittävintä on maaperän biologisten prosessien kuten typensidonnan häiriintyminen, ei niinkään yksittäisten lajien taantuminen.
11 11
12 12 Mikro-organismien lisäksi muun muassa lieroilla on merkittävä osuus orgaanisen aineen hajotuksessa ja maan kasvukunnon ylläpitämisessä. Maan biologisen aktiivisuuden vähentyminen voi aiheuttaa maanviljelijän tärkeimmän tuotantovälineen, maaperän tuottavuuden alentumista. Rikkakasvintorjunta-aineet ovat yleensä haitallisia rikkakasvien lisäksi muillekin kasveille, mutta herkkyys eri aineille vaihtelee lajeittain. Samojen torjunta-aineiden toistuva käyttö on muuttanut rikkakasvilajistoa. Torjunta-aineille herkät lajit ovat harvinaistuneet, kun taas kestävät lajit ovat runsastuneet. Näiden muutosten merkitystä rikkakasvilajeilla eläville hyönteisille tai näitä hyönteisiä ravintonaan käyttäville eläimille ja edelleen ravintoketjun muille jäsenille on vaikea arvioida.
13 Pölyttäville hyönteisille voi hyönteismyrkkyjen lisäksi aiheutua haittaa myrkyttömistä rikkakasvintorjunta-aineista, mikäli hyönteisten ravintokasvit vähentyvät tai häviävät kokonaan. Tutkimuksissa on havaittu, että pienetkin pitoisuudet torjunta-ainetta voivat lyhentää mehiläisten elinikää tai muuttaa niiden ravinnon keräämiseen tai jälkeläisten hoitoon liittyvää käyttäytymistä. Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia hyönteispölytystä vaativien kasvien, esimerkiksi omenan ja marjapensaiden, satojen suuruuteen sekä hunajantuotantoon. Vaikutuksiltaan valikoimattomat torjunta-aineet eivät erottele tuholaisia ja hyötyeliöitä. Torjunta-aineiden myrkyllisyys tuholaisten kantaa sääteleville pedoille ja loisille on merkittävä seikka varsinkin kasvihuoneissa, joissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö voi pilata hyvin toimivan biologisen torjunnan. Linnut altistuvat torjunta-aineille muun muassa syödessään peitattuja siemeniä, rakeita tai torjunta-aineilla ruiskutettuja kasvinosia. Torjunta-aineet vaikuttavat lisäksi välillisesti lintuihin: ruiskutukset häiritsevät lintuja pesimäaikana, siemen- ja hyönteissyöjien ravinto vähenee, lintujen suojapaikat peltojen pientareilla ja metsissä häviävät. Useimmat torjunta-aineet ovat myrkyllisiä vesieliöille. Käytössä on aineita, joista gramman miljoonasosa litrassa riittää tappamaan kalan. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksissa on löydetty useita torjuntaaineita maatalousvaltaisten alueiden vesistöissä. Yleensä havaitut pitoisuudet ovat olleet niin pieniä, etteivät ne ole aiheuttaneet vesieliöiden kuolemia. Huolimattoman käytön seurauksena on Suomessakin kuitenkin tapahtunut silloin tällöin kalakuolemia. Lisäksi on muistettava, että välittömien myrkkyvaikutusten lisäksi torjunta-aineet aiheuttavat kroonisia haittoja, muun muassa käyttäytymis- ja lisääntymishäiriöitä jo huomattavan pienissä pitoisuuksissa. Niinpä torjunta-aineiden pääsy vesistöihin tulee estää. Eräiden torjunta-aineiden on havaittu aiheuttavan häiriöitä eläinten hormonitoiminnassa. Ne voivat haitata mm. eläinten lisääntymistä. 13
14 TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÄJÄN MUISTILISTA ENNEN KÄYTTÖÄ 14 Käytä tuholaistorjunnassa ensisijaisesti viljelyteknisiä, mekaanisia ja biologisia menetelmiä. Turvaudu kemialliseen torjuntaan ainoastaan silloin, kun muiden menetelmien käyttö ei tuota riittävää torjuntatulosta. Arvioi torjuntatarve jokaisessa tapauksessa erikseen eli varmista, esiintyykö torjuttavia kasveja tai tuholaisia siinä määrin, että on taloudellisesti kannattavaa käyttää kemiallista torjuntaa. Torjuminen varmuuden vuoksi ei ole järkevää ympäristön, mutta ei myöskään viljelijän taloudellisen tuloksen vuoksi. Torjunta-aineen valinta edellyttää asiantuntemusta. Etsi tarkoitukseen sopivin ja tehokkain aine, joka on myös ympäristölle ja käyttäjälle vaarattomin. Pyydä tarvittaessa neuvoja torjunta-aineasiantuntijoilta (ks. lisätietoja). On turhaa ympäristön kemikaalikuormituksen lisäämistä, jos käyttää varastosta löytyvää ainetta, joka ei tehoa pellolla esiintyvään lajistoon. Valitse valmiste aina torjuttavan lajiston mukaan. Tarkista kasvinsuojeluruiskusi kunto jo varhain keväällä. Ympäristöhaittojen minimointi sekä parhaan mahdollisen torjuntatuloksen saavuttaminen edellyttää, että aine päätyy kasvustoon eikä esimerkiksi ilmaan. Huollettu ja kunnostettu kasvinsuojeluruisku mahdollistaa torjunta-aineiden käytön vähentämisen jopa neljänneksellä. Tutustu huolellisesti jo ennen aineen käyttöä valmisteen myyntipakkauksessa annettuihin ohjeisiin. Mikäli olet epävarma, saa-
15 ko valmistetta edelleen käyttää tai ovatko käyttömääräykset muuttuneet, tarkista asia Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen torjunta-ainerekisteristä. KÄYTÖN YHTEYDESSÄ Noudata valmisteen myyntipakkauksessa annettuja ohjeita, mille viljelykasveille, milloin ja kuinka paljon ainetta saa käyttää. Noudata ehdottomasti myös käytön rajoituksia, varoituksia ja huomautuksia. Käytä mahdollisuuksien mukaan pienintä käyttöohjeen mukaista määrää torjunta-ainetta. Käyttömäärän lisäys ei välttämättä lisää satoa. Tutkimuksissa on osoitettu, että tietyissä oloissa rikkakasvien torjunta-aineiden käyttömäärien vähentäminen ei heikennä torjuntatehoa. Valmista ruiskuteliuosta vain tarvittava määrä. Varo pilaamasta vesistöjä tai aiheuttamasta muita ympäristöhaittoja, kun valmistat liuosta. Älä koskaan ota vettä ruiskuun suoraan vesistöstä tai kaivosta. Huuhtele valmisteen tyhjä pakkaus useita kertoja ja kaada huuhteluvesi säiliöön. Älä sekoita eri valmisteita omien reseptien mukaisesti, koska seoksen vaikutukset voivat olla ennalta arvaamattomat niin viljelyksen, terveyden kuin ympäristönkin kannalta. Valmista tankkiseoksia ainoastaan käyttöohjeiden mukaisesti. Muista huolehtia torjunta-aineita käsitellessäsi omasta suojautumisestasi. Käytä myyntipäällyksessä mainittuja suojaimia. Suunnittele ruiskutus huolellisesti sää- ja muut paikalliset olot huomioon ottaen. Tuulikulkeutumisen estämiseksi paras ruiskutusajankohta on usein aamulla tai illalla, jolloin kosteus ja lämpöolot 15
16 ovat hyvät ruiskutuksen onnistumiselle. Sateisella ja tuulisella säällä ei tule ruiskuttaa. Ruiskutuksen jälkeinen sade lisää aineiden riskiä joutua vesistöihin, ja heikentää myös torjuntatulosta aineen huuhtoutuessa pois torjuttavasta kohteesta. Kulkeutumisvaaran vuoksi ei tulisi ruiskuttaa yli 3 m/s tuulessa. Säädä pisarakoko, ruiskun paine ja puomin korkeus olosuhteiden mukaan. 16 Sekoita torjunta-aineella peitatut siemenet ja raemaiset valmisteet huolellisesti maahan, etteivät esimerkiksi linnut pääse niitä syömään. Ole ruiskutuksessa erityisen varovainen, ettei ainetta kulkeudu tuulen mukana naapurin pihaan tai puutarhaan tai herkkiin kasvustoihin. Jättämällä viljelyksen reunat ruiskuttamatta suojelet monien lajien elinpaikkoja. Älä käytä torjunta-aineita vedenottamoalueilla, tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla. Erityistä huolellisuutta torjunta-aineiden käsittely vaatii lähellä ojia, puroja, jokia, järviä tai muita vesialueita. Hyvän maatalouskäytännön mukaan mitään torjuntaainetta ei tulisi käyttää tasaisilla mailla viittä ja kaltevilla mailla kymmentä metriä lähempänä vesiuomaa tai vesistöä, sarkaojia lukuun ottamatta. Vesieliöille myrkyllisten valmisteiden hyväksymisen ehdoksi torjuntaainelautakunta on määrännyt käytön rajoituksia vesistöjen läheisyydessä. Näitä myyntipakkauksessa olevia ohjeita on ehdottomasti noudatettava. Tarpeellista varoetäisyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon paikalliset olot, muun muassa maalaji, alueen kasvillisuus ja levitystapa. Noudata pölyttävien hyönteisten suojelemiseksi myyntipakkaukseen merkittyjä käytön rajoituksia. Muista yleissääntönä, ettet ruiskuta kukkivia kasveja, mikä
17 tarkoittaa myös rikkakasveja. Lisäksi ruiskutus olisi tehtävä ajankohtana, jolloin mehiläiset eivät lennä. Naapuriston mehiläishoitajille on syytä tiedottaa ruiskutuksista hyvissä ajoin. Vesakontorjunta-aineita käyttäessäsi suojele luonnonmuistomerkit, luonnonsuojelualueet, uhanalaisten kasvien ja eläinten elinpaikat. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä eräissä tapauksissa (597/1976) annetaan määräyksiä vesakontorjunta-aineiden lehvästöruiskutuksessa jätettävistä varoetäisyyksistä. Käsitelty alue on merkittävä selvästi maastoon. KÄYTÖN JÄLKEEN Älä koskaan kaada jäljelle jäänyttä ruiskuteliuosta ojaan tai viemäriin, vaan levitä se kesannolle tai viimeksi ruiskutetulle peltolohkolle. Pese kasvinsuojeluruisku niin että pesuvesiä ei joudu ojiin tai vesistöihin. 17
18 Myyntipakkauksessa annetaan ohjeet pakkausten hävittämisestä. Yleissääntönä on, että tyhjät, huuhdellut pakkaukset viedään yleiselle kaatopaikalle. Tyhjiä myyntipakkauksia ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Sama koskee myös esimerkiksi säkkejä, joissa on säilytetty peitattua viljaa tai muita torjunta-aineella käsiteltyjä siemeniä tai taimia. Käyttämättömät torjunta-aineet varastoidaan omissa pakkauksissaan sateelta ja kosteudelta suojattuun paikkaan, josta ne eivät joudu ympäristöön eivätkä aiheuta vaaraa ihmisille, koti- eikä luonnon eläimille. Käyttämättä jääneet valmisteet ovat ongelmajätettä, joka on toimitettava kuntien ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Torjunta-aineiden käytön jälkeen kasvihuoneissa tulee muistaa, että kasvit ja turve voivat sisältää torjunta-ainetta vielä pitkänkin ajan kuluttua käsittelystä. Kasvijätteet ja turve on siten hävitettävä kompostoimalla tai muulla tavoin niin, että torjunta-ainetta ei joudu vesistöön tai pohjaveteen. 18
19 KIRJALLISUUTTA Braunschweiler, H Eräiden torjunta-aineiden käyttäytyminen suomalaisissa viljelymaissa. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro s. Kallio-Mannila, K. 1991: Ympäristöhaitat minimiin torjunta-aineiden käytössä. Käytännön Maamies 5/91 s Lallukka, R. 1997: Peltokasvien kasvinsuojelu Maaseutukeskusten liiton julkaisuja nro s. Lallukka, R. 1997: Ruiskuttajan käsikirja. Maa- ja metsätalousministeriö, 4. korj. p.88 s. Luotola, M. 1985: Torjunta-aineiden ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristö ja Terveys n:o 6, Maatalous ja vesiensuojelu. MAVEROn loppuraportti Luonnonvarajulkaisuja s. Raatikainen, M. & Raatikainen, T. 1982: Lehvästöruiskutusaineiden vaikutukset marjasatoihin. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 2: Rekolainen, S. 1986: Torjunta-aineiden myrkyllisyys vesieliöille. Vesihallituksen monistesarja n:o s. Rekolainen, S. 1988: Torjunta-aineiden huuhtoutuminen ja esiintyminen vesistöissä. Julkaisussa: Maa- ja metsätalouden ympäristövaikutukset. Helsingin yliopiston neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskuksen monistesarja 12/88 s Rekolainen, S., Erkomaa, K., Korhonen, K. ja Huovinen, J. 1988: Eräiden maataloudessa yleisesti käytettyjen torjunta-aineiden esiintyminen ja huuhtoutuminen maatalousalueilta. Vesitalous 6: Schepel, I Torjunta-aineen teho: Kemiallisen kasvinsuojelun vaikutus ympäristökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Helsingin yliopisto, maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus nro s. Kasvinsuojeluyhdistys ry Ajankohtaisia kasviensuojeluohjeita. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja nro s. Seuri, P. 1990: Puhtauden säilyttäminen suomalaisten elintarvikkeiden tuotannossa. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarviketutkimusprojekti / s. Siltanen, H. 1998: Torjunta-aineiden vaikutukset maaperään. Ympäristöalan Ammattijärjestö YAJ ry:n koulutuspäivien, Kemikaalien ympäristövaikutukset, yhteenvedossa (toim. Nakari, T.) s Tiainen, J. 1985: Maatalouden muutokset näkyvät linnustossa. Suomen Luonto 7: Torjunta-aineiden haitat ja vaarat. Suomen Akatemian julkaisuja 6/ s. Turunen, S. 1985: Torjunta-aineiden vaikutustavat kasveissa ja eläimissä. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja n:o s. 19
20 LISÄTIETOJA TORJUNTA-AINEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS puh. (09) , faksi (09) Postiosoite: PL 140, Helsinki Kemikaalivalvontayksikkö puh. (09) , faksi (09) TORJUNTA-AINEIDEN REKISTERÖINTI JA VALVONTA KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS, Torjunta-aineiden toimiala puh. (09) Postiosoite: PL 42, Helsinki 20 Esitteen teksti: Kaija Kallio-Mannila ja Leena Ylä-Mononen Piirroskuvat: Paula Jääskeläinen Etukannen kuva: Seppo Laakso Toinen korjattu painos Helsinki 1998 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET. Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen
KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen KÄYTÖN RAJOITUKSET varoajat käsittelyn jälkeinen aika, jolloin satoa ei saa korjata työhygieninen varoaika, käsitellyn kasvuston
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Vesistösuojakaistat riskiperusteisiksi LAINSÄÄDÄNTÖ TAUSTAA: VAARA- VS. RISKIPERUSTEISUUS
LisätiedotTäydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen
Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,
LisätiedotHYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA
HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)
LisätiedotMyyntipäällyksen teksti. sisältää myös trimetyylibentseenien seosta
Totril/8.2.2013 1 (3) TOTRIL Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: ioksiniili 225 g/l sisältää myös trimetyylibentseenien seosta Valmistetyyppi:
LisätiedotHarmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta
Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa
LisätiedotAmpumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
Lisätiedot- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä
Turvallinen käyttö - Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä Torjunta-aineiden kuljetus Vaaralliseksi
LisätiedotKasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Teemat Pintavesien suojelu Tuulikulkeuma, pintavalunta Usein kysyttyä Meri, lähde,
LisätiedotTätä myyntipäällyksen tekstiä on noudatettava viimeistään 17.5.2017 lähtien
MAATILAN METATSAKLORI DUO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Sisältää 1,2-benzisothiazolin-3-onea. Voi aiheuttaa allergisen reaktion. Innehåller 1,2-benzisothiazolin-3- one. Kan orsaka
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotTehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotTäydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla
Täydentävien ehtojen KS-ainetarkastukset maatiloilla Uutta 2011 "Viljelijä on noudattanut kasvinsuojeluaineen sitovia myyntipäällysmerkintöjä. "Kasvinsuojeluaine on hyväksytty Suomessa käyttöön" säilyy
LisätiedotAgil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara
Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotTukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun
Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.12.2014 Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Ylitarkastaja Pauliina Laitinen Sisältö Kasvinsuojeluneuvojan tärkein tehtävä Integroidun kasvinsuojelun yleiset
LisätiedotVarastointi ja ks-aineiden hävittäminen
Käyttöturvallisuus Varastointi ja ks-aineiden hävittäminen 1. Kasvinsuojeluaineet on säilytettävä alkuperäispakkauksissaan. 2. Säilytyspaikan tulee olla kuiva ja viileä, ei kuitenkaan niin kylmä, että
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
Lisätiedotglyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:
LisätiedotTOPPS-projekti. Keinoja joilla vesistöt pysyvät puhtaina. TOPPS-kohteet. TOPPS: n laajuus ja vaiheet. TOPPS: n välineet.
TOPPS-projekti TOPPS on kolmivuotinen projekti, jossa on osallistujia 15 Euroopan maasta. Projektissa koulutetaan kasvinsuojelun ammattilaisia kasvinsuojeluaineiden pistekuormituksen vähentämisen edistämiseksi.
LisätiedotKasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta
Leona Mattsoff 13.2.2017 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskit sekä niiden hallinta Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus 2017 Sisältö - Riskit hallintaan Yleistä Kasvinsuojeluaineisiin
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT
ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT 1 Havaintoja kasvukaudelta Kasvukausi oli haastava, lämpösummaa kertyi todella hitaasti Rikkakasvien kasvuajankohdissa suuria vaihteluita, joten
LisätiedotEi rikkoja puutarhassa MAX
Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
6.2.2019 A8-0045/6 6 10 kohta 10. toteaa, että integroidun torjunnan työkalupakissa biologiseen torjuntaan kuuluu sellaisten hyödyllisten lajien menestymisen edistäminen tai käyttäminen, jotka ovat tuholaisten
LisätiedotKarate Zeon-tekniikka -valmisteen laajennetun käytön (minor use, aik. off-label) käyttökohteet ja - ohjeet vähäisiin käyttötarkoituksiin.
Karate Zeon-tekniikka/Minor use 14.3.2012 1 (5) Karate Zeon-tekniikka Minor use -käyttöohje Tuhoeläinten torjuntaan Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Karate Zeon-tekniikka -valmisteen laajennetun käytön
LisätiedotMehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä
LisätiedotKasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta. Kasvinsuojelukoulutus
Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta Kasvinsuojelukoulutus Kasvinsuojelutekniikan ongelmat Alhainen hyötysuhde jopa noin 90 % torjunta-aineesta joutuu hukkaan Ruiskutustekniikan taso heikko
LisätiedotPohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.
Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja
LisätiedotNeuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki
Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja
LisätiedotMyyntipäällyksen teksti. MAATILAN ETOFUMESAATTI Rikkakasvien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: Etofumesaatti 500 g/l. Valmistetyyppi: SC
Maatilan Etofumesaatti/15.2.2012 1 (5) MAATILAN ETOFUMESAATTI Rikkakasvien torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Etofumesaatti 500 g/l Valmistetyyppi: SC Käyttötarkoitus:
LisätiedotCentium 36 CS/28.1.2015 1 (4)
Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS Rikkakasvien torjuntaan Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer. Säilytä lasten
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotTehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Glyfomax Bio/23.1.2013 1(8) GLYFOMAX BIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
LisätiedotBetanal Progress SE/8.2.2013 1 (5)
Betanal Progress SE/8.2.2013 1 (5) BETANAL PROGRESS SE Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaineet: Valmistetyyppi: SE Etofumesaatti 115 g/l Fenmedifaami 75 g/l Desmedifaami 15 g/l Ärsyttävä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotEnnen ruiskutusta ja ruiskutuksen aikana. Danish Agricultural Advisory Service National Centre Plant Production
Ennen ruiskutusta ja ruiskutuksen aikana Mieti ennakkoon toimenpiteesi! Varasto Enne ruiskutusta Kuljetus Ruiskutuksen aikana Jätteet Ruiskutuksen jälkeen Ennen ruiskutusta - ennakkosuunnitelma Etäisyys
LisätiedotKORRENSÄÄDE 5 C LIMIT. Kasvunsääde. Haitallinen. Tehoaine: klormekvattikloridi 460 g/l. Valmistetyyppi: SL
Korrensääde 5 C Limit / 28.10.2003 1 (5) KORRENSÄÄDE 5 C LIMIT Kasvunsääde Myyntipäällyksen teksti Tehoaine: klormekvattikloridi 460 g/l Haitallinen Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Viljojen kasvun
LisätiedotKasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti
Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla Vihti 2.11.2017 Haasteellisin kasvukausi vuosikymmeniin? Kolea ja kuiva startti kasvukauteen, hidas peltojen kuivuminen Kylvöille kuitenkin ajallaan Myöhäisempien
LisätiedotLannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto
Lannan käsittely ja varastointi Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto 19.4.2017 Säädökset Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 464 V Ryj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite viheralueiden luonnonmukaisesta hoidosta HEL 2012-013812 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT
RATAHALLINTO- 1(5) RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut rataverkon tarpeisiin käytettävien aineiden toimitusehdot 1111/739/99 voimassaoleviksi
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli
Lisätiedot1.4 Hätäpuhelinnumero 1.4.1 Numero, nimi ja osoite 112 tai HYKS Myrkytystietokeskus, puh. (09) 4711 tai suora numero 24h (09) 471 977
X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi ALLY
LisätiedotEU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Lääkeaineiden päätyminen ympäristöön Farmaseuttisten tuotteiden jäämiä voi joutua ympäristöön
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
Lisätiedotglyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Rodeo/KTTK 10.1.2006 1 (8) RODEO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi:
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotValvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen
Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen Laukaa 12.4.2019 Uurainen 17.4.2019 Joutsa 24.4.2019 Tanja Savolainen / Laukaan YTA Täydentävien ehtojen 1 m piennar Valtaojien ja vesistöjen varsilla
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan
LisätiedotSumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)
Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotTORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015
TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015 Etelänjauhiainen on vaaralliseksi luokiteltu kasvintuhooja, jonka hävittämisestä vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kun
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Tiivistelmä (Linkki täydelliseen versioon on alapuolella) COOPER MUURAHAISSPRAY
COOPER MUURAHAISSPRAY Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Tiivistelmä (Linkki täydelliseen versioon on alapuolella) COOPER MUURAHAISSPRAY Käyttöturvallisuustiedote täyttää asetuksen (EY) N:o 1907/2006,2015/830
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotKarate Zeon-tekniikka -valmisteen laajennetun käytön (minor use, aik. off-label) käyttökohteet ja - ohjeet vähäisiin käyttötarkoituksiin.
Karate Zeon-tekniikka/Minor use 7.2.2013 1 (5) Karate Zeon-tekniikka Minor use -käyttöohje Tuhoeläinten torjuntaan Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Karate Zeon-tekniikka -valmisteen laajennetun käytön
LisätiedotRuiskutussuuttimet Valikoimamme LU edullinen, perinteinen viuhkasuutin hintaorientoituneille asiakkaille, joilla aikaa odottaa tyyntä säätä ruiskuttamiseen pieni pisarakoko, hyvä peitto tuuliherkkä ->
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotMaatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,
LisätiedotMyyntipäällyksen teksti
Gratil/29.9.2016 1 (5) GRATIL Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Varoitus Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Mycket giftigt för vattenlevande organismer med
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset 19.09.2017 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Piipsjärvi VYYHTI II hankkeen pilottialueena VESISTÖT
LisätiedotKarate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS
Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:
LisätiedotViljelijätuki-infot kevät 2019
Viljelijätuki-infot kevät 2019 Kooste vuoden 2018 peltovalvonnoista Talviaikainen asiakirjavalvonta Valvonnan tyytyväisyyskysely Peltovalvonnat 2018 Valvonnassa 182 tilaa, joista 37 tilalla myös täydentävien
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotKuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotYmpäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen
Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa
LisätiedotKemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)
Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut
LisätiedotJÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke
JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke TARHAUSJÄTTEET Porojen tarhauksesta syntyvät jätteet tulee käsitellä maaperän ja vesistön pilaantumisen
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotMiten laaditaan limantorjuntakemikaalin käyttöohje
1 (5) marraskuu 2018 Miten laaditaan limantorjuntakemikaalin käyttöohje Limantorjuntakemikaalien kirjalliset käyttöohjeet ovat välttämättömät valmisteiden asianmukaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi.
LisätiedotUutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
Lisätiedot