Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2006/24 Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa Helena Teräväinen

2

3

4 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2006/24 Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa Helena Teräväinen Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka arkkitehtiosaston luvalla esitetään julkisesti tarkastettavaksi Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen luentosalissa E lauantaina syyskuun 16. päivänä 2006, klo 12. Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Espoo 2006

5 Julkaisumyynti: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosaston kirjasto PL TKK Puh. (09) Helena Teräväinen 2006 Kannen värikuva Jussi Tiainen / kuvankäsittely ja kannen ulkoasu Helena Teräväinen Taitto: Helena Teräväinen ISBN ISSN URN: ISBN URL: Oy Fram Ab Vaasa 2006

6 muutenkin: nykyarkkitehtuurin professorina ollut Reima Pietilää sai mei- Sillä vaikka yhteinen maailma on kaikkien yhteinen kokoontumispaikka, läsnäolijoilla on siellä eri paikat eikä yhdenkään ihmisen sijainti voi koskaan olla sama kuin toisen, samalla tavoin kuin kaksi esinettäkään ei voi olla yhtaikaa samassa paikassa. Muiden nähtävissä ja kuultavissa oleminen on tärkeää siksi, että kaikki näkevät ja kuulevat asiat kukin eri asemasta. Tämä on julkisen elämän merkitys Ainoastaan silloin, kun useat katsojat voivat nähdä asiat monesta näkökulmasta ilman niiden identiteetin muuttumista, toisin sanoen kun niiden ympärille kokoontuneet tietävät näkevänsä saman asian täydessä erilaisuudessaan, voi maailman todellisuus näyttäytyä aidosti ja luontevasti. (Arendt 2002, 63)

7

8 Esipuhe Tämä tutkimus on syntynyt halusta ymmärtää, miksi ja miten jotain tapahtui. Tutkimuksen kohteena on Lapuan Vanhan Paukun muuttuminen (useassa) projektissa entisestä, suljetusta teollisuusalueesta toimivaksi ja avoimeksi kaupungin kulttuurikeskukseksi ja siinä samalla merkityksenmuutoksesta eli kulttuuriympäristöksi muuttumisesta. Tämä tutkimus on myös syntynyt halusta kirjoittaa ja kertoa näkyviin Vanhan Paukun muutos ja samalla kuvata niitä vallinneita ajatussuuntia ja strategioita, joita kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa käytettiin. Kokonaistaloudellisuudeksi kuvatun näkemyksen alta tai rahan vallan takaa on yhä vaikeampi saada näkyviin sellaisia näkökohtia, joissa esillä olisivat esteettiset, kulttuuriset (kulttuurihistorialliset ehkä), sosiaaliset tai muut ns. pehmeät lähestymistavat. Lainsäädäntö kyllä korostaa monipuolista vaikutusten arviointia, mutta eri kunnissa politiikan ja demokratian ilmapiiri vaihtelee niin, että arviointien toteuttamisessa on usein toivomisen varaa. Kulttuuriympäristö (tai kuten aiemmin enemmän käytetty rakennussuojelu ) on ollut mukana kaupunkisuunnittelijan ammatillisessa identitee-tissäni arkkitehdin perusopinnoistani asti, jotka sijoittuvat 1970-luvulle ja Oulun yliopistoon. Tuolloin ympäristöä säilyttävä ote ei ollut muodikasta, mutta olen kiitollinen professori Esko Järventaukselle, joka rakennustaiteenhistorian opetuksessaan yhdessä assistenttiensa kanssa sai minut näkemään olemassa olevan ympäristön arvot. Modernismin ylivaltaa vastaan kapinoitiin Oulussa muutenkin: nykyarkkitehtuurin professorina ollut Reima Pietilää sai meidät oulunkoululaiset etsimään regionalistisesti juuria. Näin ei varmaankaan ollut sattumaa, että työurakseni muodostui pienen, vanhan kaupungin kaavoittajan ja kaupunginarkkitehdin virassa toimiminen ( ); olihan sekin 1980-luvulla ikään kuin valtavirtaa vastaan asettumista sankariarkkitehtuurin sijaan. Olen kiitollinen Lapuan kaupungille, joka nimenomaan vuosina tarjosi minulle työtehtäväksi 1

9 vanhan patruunatehtaan eli Vanhan Paukun alueen. Näin sain itselleni myös tutkittavan tapauksen, kun elämänikäinen oppimisen halu taas kerran veti minut yhdyskuntasuunnittelun jatko-opintojen pariin. Vuosina työskentelin osa-aikaisesti sekä Etelä-Pohjanmaan liitossa että Länsi- Suomen ympäristökeskuksessa, ja haluan kiittää näitä työympäristöjä kannustavasta suhtautumisesta tutkimukseeni. Vuonna 2001 sain Suomen kulttuurirahastolta apurahan, joka toimi erinomaisena kannustimena tutkijan taipaleellani. Samoin kiitän Etelä-Pohjanmaan liittoa maakunnan kehittämisrahastosta vuonna 2003 saamastani apurahasta. Liikkeelle paneva voima tämän tutkimuksen aloittamiseen löytyi vuonna 2000 Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuksen pitkältä kurssilta. Kiitän alkuohjauksesta ja myöhemmin saamastani tuesta professori Hilkka Lehtosta, professori Christer Bengsiä ja tutkija Mervi Ilmosta. Tutkimukseni sai varttumisympäristökseen professori Kimmo Lapintien Tohtoritallin, joka on kokoontunut kuukausittain syksystä 2001 lähtien Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun laitoksella. Erityisen lämpimät kiitokset annan kannustavalle ohjaajalleni professori Lapintielle. Tallitovereitani kiitän keskusteluista, reflektoinnista ja hyvästä seurasta ja kääntäjä FM Ilona Nykyriä suomen kielen tarkistuksesta. Väitös on kokonaisuudessaan pitkä prosessi: kiitän työni esitarkastajia professori Pauli Tapani Karjalaista ja dosentti Raine Mäntysaloa Oulun yliopistosta syvällisestä paneutumisesta asiaan ja saamistani hyvistä neuvoista. Suurimmat kiitokset omistan perheelleni, joka on jaksanut kannustaa minua: äitini ja isäni istuttivat aikoinaan ainoaan tyttäreensä tiedonhalun, ja Sanna-Maria, Jenni ja Raimo ovat saaneet kantaa sen seuraukset. Omalta osaltaan ovat myös Peijooni ja Harmi tarjonneet tukeaan ja lämpöään. Lapualla Helena Teräväinen Väitöstilaisuuden jälkeen kiitän tässä vielä arvoisaa vastaväittäjääni professori Helka-Liisa Hentilää sekä arvoisaa valvojaa, professori Kimmo Lapintietä tilaisuuden onnistumisesta. 2

10 Tiivistelmä Tutkimuskohde on Lapuan Vanhan Paukun projekti (1993-). Lapuan kaupunki osti vuonna 1993 entisen Valtion patruunatehtaan alueen, joka sijaitsee keskellä kaupunkia. Sitä seuranneen vuosikymmenen aikana vanhat teollisuusrakennukset kävivät läpi ison muutoksen, ja ne korjattiin uuteen käyttöön. Patruunatehtaan alue muuttui Kulttuurikeskus Vanhaksi Paukuksi konkreettisella rakentamistyöllä, mutta muutoksia tapahtui myös diskursiivisesti ihmisten puheissa ja merkityksiä antamalla. Tapaus tarjosi mielenkiintoisen ja ainutkertaisen aiheen, josta kirjoittajalla oli itsellään mukana olleen toimijan tieto. Vanhan Paukun historiaan liittyy monia merkittäviä tapauksia ja siinä on mukana huomattava kappale itsenäisen Suomen historiaa, niin poliittisesti kuin rakennustaiteenkin osalta. Pyrkimyksenä on ollut tuottaa mahdollisimman intensiivistä ja yksityiskohtaista tietoa tapauksesta, joka on kuvattu eri toimijoiden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole ollut aikaansaada mitään yleispätevää mallia, mutta tutkimuksen toivotaan osaltaan syventävän tietoa kulttuuriympäristön käsitteestä ja lisäävän sitä koskevaa ymmärrystä eri tahoilla. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen, miten kulttuuriympäristö diskursiivisesti muodostui Vanhan Paukun tapauksessa, ja kuinka merkitykset muuttuivat ja taistelivat siinä. Tapaustutkimus valaisee omalta osaltaan kulttuuriympäristön asemaa kunnallisessa suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa. Tutkimusmetodina on ollut diskurssianalyysi, jota varten muita toimijoita on haastateltu (kahdeksan henkilöä, kymmenen tuntia nauhoitusta). Käytettävissä ovat olleet myös suunnittelu- ja päätösasiakirjat, raportit ja lehtiartikkelit (joiden kautta tutkija refklektoi omaa toimintaansa) sekä runsas valokuvamateriaali (kuvia tehtaan rakentamisen ajoista 1910-luvulta aina nykyhetkeen asti). Tapaus Vanhan Paukun ensimmäisen vaiheen päätöksentekoa perusteltiin voimakkaalla kulttuurin ja yrityselämän vastakkainasettelulla (Yritysmalli ja Kulttuurimalli). Ennen varsinaisia teemahaastatteluja on sen vuoksi tehty laajempi lomakekysely (toimijaroolien mukaan ryhmät: poliitikot, virkamiehet, yrityselämä ja kulttuuri), jotta diskursseille on kyetty varmistamaan monipuoliset esiintulomahdollisuudet. Tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä kulttuuri on virtojen verkko, jonka sisällä merkitykset ja diskurssit syntyvät, liikkuvat ja hetkittäin kiinnittyvät paikalleen. Tässä näkyy yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksen ns. kulttuurinen käänne siirtymisenä kohti foucault laista diskurssi- ja valta-analyysiä. Diskursseissa nousevat esiin ja niihin kiinnittyvät paikkakokemukset, historian merkitys ja muisti sekä muiden toimijoiden kokemukset tapauksesta ja kunnan suunnittelun muutos, strategiat ja prosessin merkitys suunnittelussa. Vanhasta Paukusta muodostui kulttuuriympäristö käsitteellisessä mielessä pikku hiljaa ihmisten puheissa ns. diskursiivisesti, kun paikan historiaan, muistiin ja kokemiseen liittyvät puheet yhdistyivät prosessin kokemukseen. Vanhan Paukun suunnitteluprosessi tarjosi myös foorumin (paikan), jossa voitiin käsitellä avoimesti muitakin asioita kuin tehdasalueen uutta käyttöä. Prosessidiskurssia kuvaa lause: Missä niitä malleja opittiin?, ja se viittaa valtasuhteen muutokseen: jos aiemmin kentällä toimijoina oli ollut pääasiassa luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, niin nyt prosessissa ovat mukana myös aktiiviset kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt. Paikkadiskurssi on nimetty lauseella: Kun meillä nyt on tällainen paikka, ja siihen sisältyy ajatus menneisyydestä ja muistista, mutta myös nykyisestä identiteetistä ja ihmisten käyttämästä kulttuurikeskuksesta. Tietovallan kotipesien muuttuessa, ja koska kulttuuriympäristö tarjoutui kunnan johdon kannalta väärältä suunnalta (kansalaisten ja valtion hallinnon suunnalta), näyttää siltä, ettei todellista yhteisymmärrystä kulttuuriympäristöstä eikä ainakaan Vanhan Paukun merkityksestä kulttuuriympäristönä vielä syntynyt tapaustutkimuksen aikana. 3

11 Tapaustutkimuksessa on ollut mukana ja syntyneisiin diskursseihin vaikutti niin sanottu virallinen diskurssi kulttuuriympäristön käsitteestä, jota käytetään ympäristöhallinnossa ja siis myös kuntien kaavoituksessa. Tutkimuksen toivotaan osaltaan lisäävän ymmärrystä, joka liittyy kulttuuriympäristön käsitteeseen ja sen muodostumiseen diskursiivisesti ja paikallisesti, ja että paikan ja prosessin kokemuksen merkitys tulisi huomatuksi. Tutkimuksen merkitys kaupunkisuunnittelulle ja -politiikalle on narratiivin ja esimerkin voima, mutta varmasti myös siinä, että edelleen huomataan paikkojen suuri merkitys ja niihin liittyvien, ihmisten yhteisesti muistamien, tapahtumien eli kollektiivisen muistin merkitys. Asiasanat (avainsanat) ja luokat diskurssi, diskurssianalyysi, Foucault, hermeneutiikka, identiteetti, imago, kollektiivinen muisti, kulttuuri, kulttuuriympäristö, merkitys, merkityksellistäminen, muisti, paikka, prosessi, tapaustutkimus, valta, valta-analytiikka 4

12 Abstract TTTThe research subject is the case of Old Paukku (Paukku=Explosive Charge; 1993 ) in the town of Lapua, Finland. In 1992 Lapua acquired the area of the former State Cartridge Factory, which was located in the middle of the town. During the next decade the old industrial buildings went through great changes, and they were renovated for new uses. The area of the cartridge factory was transformed constructionally into the Cultural Centre Old Paukku, but changes were also perceived discursively in human speech and new attributed meanings. The case offered an interesting and unique theme, and the author herself carried some coplayers knowledge; she had been involved in the project at the time she held office as the City Architect and Planner. The history of Old Paukku is connected with many remarkable events and it plays a significant part in the history of independent Finland, political as well as architectural. The aim has been to produce intensive and detailed knowledge of the research case, which has been described from different standpoints. The research was not meant to produce any generally valid model, but the research hopefully deeps the conceptual knowledge of the cultural heritage and increases the understanding to it in different directions. The research questions concentrate on how the cultural heritage (in built environment) appeared in discussions concerning the case of Old Paukku, and how the meanings appeared, changed and struggled during the process. The case study sheds light on the position of the cultural heritage in municipal planning and decision-making processes. The research method used has been discursive analysis, and other actors have been interviewed. Also the planning and decisionmaking documents, reports and newspaper articles (through which the researcher is reflecting her own actions) and a lot of photographical material (pictures from the time the factory was built in 1910 s until today) have acted as source material for the research. The Old Paukku project s first decision-making phase was characterized by strong conflicts between private enterprise and cultural factions (Enterprise Model versus Culture Model). Before the actual theme interviews, a larger survey was conducted, in order to make sure that the discourses had many possibilities to come to light. In the theoretical research framework culture is the network of currents in which meanings and discourses are arising, moving and periodically establishing their own position. Here appears the cultural turn of planning research, it is changing over to a Foucauldian-style discourse and power analytics. The level of discourses is rapidly developing in terms of place experience, historical meaning and the place of memory. Equally important have become the narratives of other actors in the process, the change in municipal planning, strategies and the meaning of the process in planning. Old Paukku has become conceptually a cultural environment little by little through human speech when discussions centering around the history of the place, the collective memory and the new experiences gained combined together in the experienced process. The planning process of Old Paukku also created an open the forum (a place), where, in addition to the re-use of the old factory, other issues could also be dealt with. The process discourse is described with the sentence: Where did they learn those models? and it refers to changing power relationships: When before the actors in the field were mainly politicians and municipal officials, now within the process are also active cultural and citizen organizations. The place discourse is named with the sentence: Now we have this kind of place., and it contains not only the idea of the past and memories, but also issues relating to current identity and the cultural centre usage by people. When the base-camp of knowledge-power was chan- 5

13 ged, and because the cultural heritage developed from an improper direction (i.e. eminating from the citizens themselves and from central government agencies), it seems that neither a real mutual understanding of cultural heritage nor the significance of Old Paukku as cultural heritage has yet come into existence during the case study. There has been considerable impact both within the case study and the discourses arising out of it, from the so-called official ongoing discussion of the concept cultural heritage within the built environment, which is used in environmental administration and also in municipal planning. This research work aims hopefully to increase understanding by joining the concept cultural heritage and its formulation discursively and locally, leading to a situation in which the experience of place and process would gain in significance. For town planning and town politics the significance of this research means not only the power of narrative and example, but surely also the value of places and the events joined which people remember together, in other words, the collective memory. Keywords discourse, discourse analysis, case study research, collective memory, culture, cultural heritage, Foucault, hermeneutics, identity, image, meaning, meaning-giving, memory, place, power, power analytics, process 6

14 Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Tiivistelmä... 3 Abstract... 5 Sisällysluettelo Johdanto Vanhaa Paukkua käsittelevän tapaustutkimuksen lähtökohdat Kulttuurikäsitteistä Kulttuuripolitiikan diskursseja Suomessa Kulttuuriympäristö hallinnon diskursseissa Suljetusta alueesta avoimeksi kulttuurin keskukseksi Paukun alueen rakentamisen historiaa Miljöön tutkiminen Esisuunnittelu ja päätös käytöstä Vanhan Paukun suunnittelu ja rakentaminen Merkityksen ja identiteetin jäljillä Tutkimuksen tekeminen Tutkijan positio ja hermeneuttista ymmärtämistä Tutkimuskohteen valinta Tapaustutkimuksesta yleensä Tutkimuskysymykset Tutkimuksen vaiheet Lomakekysely Teemahaastattelut Diskurssien analyysiä Kulttuurinen ja diskursiivinen käänne Kulttuurin jatkuva muodonmuutos Merkitykset diskurssissa Habermasin diskurssietiikka Foucault n diskurssi- ja valta-analytiikka Keskustelua Merkityksen ja muistin paikat Paikan imago Suunnittelijan ja maantieteilijän paikka Kokemus Kenen identiteetti? Muistin variaatiot

15 6. Reflektointia toimijoiden kokemuksiin Muistikuvat suunnittelun alkuvaiheista Muuttuiko menneisyys puheissa? Rakennettu kulttuuriympäristö ja imago Erilaisten diskurssien esiin-tulomahdollisuudet Reflektio tutkijan omaan puhuntaan Haastatteluilla kohti ymmärtävää tulkintaa prosessidiskurssit Toimijoiden puhe diskurssien esiintulopaikkana Kulttuurisuus prosessidiskurssissa Prosessinäkemys ja toimintaympäristön muutoksia Siirtyminen strategisen suunnittelun aikaan Lapualla Prosessi, foorumi ja oppiminen hallinnossa Imagon rakentamista vai identiteetin muutos? Prosessi- ja paikkadiskurssien yhteisiä piirteitä Paikan vahvuus imagoa tukemassa Identiteetti ja kansanluonne Paikan kokemus Vanha Paukku muistin paikkana Vanhan Paukun identiteetin muutos Merkityksellistetty kulttuuriympäristö Diskurssit prosessissa Tieto-vallan kotipesät muuttuvat Kulttuuriympäristö vallan symbolina Kulttuuriympäristön muo-dostuminen tapaustutkimuksen valossa Kuvaluettelo Kaavioluettelo Kirjallisuusluettelo

16 Kuva 1. Lapuan kulttuurikeskus Vanha Paukku ilmakuvassa vuonna Johdanto Planning is the organisation of hope an imagination of future, what they wait! (Forester ) 1.1 Vanhaa Paukkua käsittelevän tapaustutkimuksen lähtökohdat Vuosituhannen vaihteen lähestyessä olin työssäni kaupunginarkkitehtina mukana mielenkiintoisessa kulttuurisessa muutosprosessissa, jossa vanha teollisuusalue rakennettiin kulttuurikeskukseksi ja samalla sen arvottomana pidetyt rakennukset muuttuivat osaksi valtakunnallista kulttuuriympäristöä. Lapuan kaupunki osti vuonna 1992 entisen Valtion patruunatehtaan alueen, joka sijaitsi keskellä kaupunkia. Seuraavan vuosikymmenen aikana vanhat teollisuusrakennukset kävivät läpi ison muutoksen, ja ne korjattiin uuteen käyttöön. Lapuan Patruunatehtaan alue muuttui Kulttuurikeskus Vanhaksi Paukuksi konkreettisella rakentamistyöllä, mutta muutoksia tapahtui myös diskursiivisesti ihmisten puheissa ja merkityksiä antamalla. Kyseessä oli valtava muutos, jonka esille saamiseksi kannatti tehdä tutkimusta, kuvata ja kirjoittaa siitä. Oma päätökseni alkaa tutkijaksi teki tästä tapauksesta myös eräänlaisen toimintatutkimuksen, jossa tutkija on itse ollut mukana tapauksessa toimijana (suunnitteleva arkkitehti, kaavoittaja, projektinvetäjä). Vaikka tutkimuspäätöstä ei vielä suunnitteluvaiheessa konk- 9

17 reettisesti ollut olemassa, tulivat suunnittelun vaiheet kuitenkin tarkasti dokumentoiduksi kunnassa päätöksenteon yhteydessä. Tehdasalueen suunnittelu piti aloittaa nykytilan dokumentoinnilla: kaikki alueen rakennukset oli mitattava, kuvattava ja piirrettävä nykyhetken mukaisesti, eikä yleensä lähtökohtana käytettäviä alkuperäisiä piirustuksia ollut olemassakaan. Menneen ajan dokumenttien puute synnytti vahvan halun kuvata sekä kirjoittamalla että valokuvaamalla suunnittelun ja rakentamisen aikaiset tapahtumat. Tällaista laadullista tapaustutkimusta voi käyttää narratiivisesti ja visuaalisesti havainnollistamiseen, mutta siinä on aineksia myös reflektoivaan syventämiseen ja analyyttiseen yleistämiseen. Koska tapaus kuitenkin on tutkittu jälkeenpäin, ei ole tarkoituksenmukaista yrittää käyttää sitä toimintatutkimuksena varsinaiseen empiirisen testaamiseen. Oma oletukseni tapauksesta oli alun alkaen seuraava: Vanha teollisuusalue muutetaan rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (rakennusperinnöksi) ja kulttuuriympäristö otetaan sitten markkinoinnilla imagokäyttöön. Siinä näkyy oma intentioni kertoa, että rakennusperintö tai kulttuuriympäristö, kuten sitä tässä tutkimuksessa nimitän, on arvokasta ja se voi antaa myös taloudellista hyötyä kunnalle. Halusin tällä tapaustutkimuksella saattaa toimijan tietoni ja oman suunnittelijan kokemukseni myös muiden käyttöön. Yhden osan tutkimuksesta muodostaa tapauksen kuvaus. Suunnittelijana olen tottunut aina hakemaan vaihtoehtoja, ja nytkin halusin selvittää, millaisia muita kokemuksia ja näkemyksiä oli ollut tapauksen ympärillä. Pyrin reflektoimaan omaa kertomustani muiden mukana olleiden toimijoiden haastatteluihin. Varsinaisesti merkityksen muutos, merkityksellistäminen, on tarkoitus nostaa esille diskurssianalyysin avulla ja näin osoittaa, että muutos on tapahtunut eikä kyseessä ole vain suunnittelijan oma kokemus. Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa teen selkoa diskurssin käsitteestä ja sen muutoksesta paradigman muuttuessa. Vuorovaikutuksen ihanteet päätyivät vuosituhannen vaihteessa Suomen maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja yhdyskuntasuunnittelun argumentatiivinen käänne saavutti yhden lakipisteen. Tämän käänteen jälkeen, jota toiset pitävät jopa kommunikatiivisena paradigman muutoksena, käynnistyi seuraava eli kulttuurinen käänne. Työssäni kaupunkisuunnittelijana ja kaavoittajana pyrin koko 1990-luvun toteuttamaan kommunikatiivisen suunnittelun ihannetta; tämän ihanteen perusta lepää Habermasin diskurssietiikassa ja kommunikatiivisessa aktissa. Nyt 2000-luvulla, kun olen ollut tapauksen tutkijana enkä enää muuten sen toimijana, on eletty kulttuurisen käänteen aikaa. Olen hakenut selityksiä kulttuurifilosofiasta ja päätynyt prosessuaaliseen kulttuurikäsitykseen sekä postmodernisteihin ja ismejä vapaasti käyttävään relativistiseen Foucault hon. Foucault n diskurssi- ja valta-analytiikka on antanut parempia välineitä tutkimustapaukseni analysointiin kuin Habermas ja hänen ihanteellinen puheaktinsa. Arkkitehtuurinkin alalla käytetään nykyään lähtökohdiltaan erilaisia tutkimustapoja. Joissakin lähdetään liikkeelle lähitieteiden teorioista, toisissa tarkoituksena on arkkitehtuurin oman teoriaperustan kehittäminen. Koska olen jo yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut arkkitehdin ammatissa, on luontevinta valita käytännöstä lähtevä tutkimus. Ammatillista toimintaa koskevassa tutkimuksessa voi olla kyse tiedosta tietämisestä tai suunnittelukäytännöistä ja niiden tutkimisesta. Siihen voi liittyä ns. hiljainen tieto ja reflektointi, ja usein siinä on toimintatutkimuksellinen ote. Tutkimuskohteekseni valitsin suun- 10

18 nitteluprojektin, jossa oli mahdollista kertoa kehitystarina ja jotain uutta. Se, että valitsin tutkimukseni aiheeksi Vanhan Paukun tapauksen, joka monen vuoden ajan muodosti merkittävän osan virkatyöstäni, johtuu toisaalta rakkaudestani kohteeseen ja koko kaupunkiini, mutta myös siitä, että tästä tapauksesta minulla on toimijan tietoa. Tunnen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin, ja minulla on siitä omakohtainen kokemus ja siis mahdollisesti sellaista tietoa, joka ei edes voisi paljastua ulkopuoliselle tutkijalle. Halusin myös kertoa tarinan, jossa kulttuuri ja rakennusperintö olivat alusta alkaen keskeisessä osassa, eivätkä vain statistin roolissa: melkein kokonaisen vuosikymmenen ajan kestänyt vanhan tehdasalueen muuttaminen julkiseksi tilaksi näyttäytyi haastavana tutkimuskohteena. Tämän tutkimuksen kohteena on ollut siis jo lähes kokonaan toteutunut Lapuan Vanhan Paukun projekti, johon osallistuin sekä arkkitehtina että kaavoittajana. Nyt (2006) on kulunut yli vuosikymmenen siitä, kun vanhan patruunatehtaan alue Lapuan kaupungin sydämessä siirtyi kaupungin omistukseen. Viime vuosituhannen loppu oli hektistä suunnittelun ja toteuttamisen vaihetta, ja rakentaminen jatkuu edelleen. Tutkimuksessani olen palannut suunnittelun alkuun ja lähtökohtiin ja etsinyt reflektoiden tapauksen ympärille kehittyneitä diskursseja ja merkityksenantoja. Kulttuuriympäristön (tai rakennussuojelun) arvomaailman mukaan ottaminen kaupunkisuunnitteluun on liittynyt ammatillisen identiteettini kehittymiseen opiskelun alusta asti. Perusopintojeni aika yliopistossa oli 1970-luvulla, jolloin olemassa olevaa ympäristöä säilyttävästi lähestyvä suunnitteluote ei ollut muodissa, mutta rakennussuojelu sai kuitenkin rakennustaiteen historian kautta (yhtenä taidehistorian osa-alueena) merkittävän sijan ajatusmaailmassani. Ilmassa oli tuolloin muiden vallankumouksellisten asioiden lisäksi kapinaa modernismin ylivaltaa vastaan, ja Oulun koulu alkoi etsiä regionalistisesti juuria professori Reima Pietilän innoittamana. Ei varmaankaan ollut sattumaa, että työurakseni muodostui kaavoittajan ja kaupunginarkkitehdin virka, enkä päätynyt suuria uudissuunnitelmia esittäväksi sankariarkkitehdiksi. Tähän liittyi eräänlainen valtavirtaa vastaan asettuminen ja toisinajattelun mahdollisuus. Suomalainen moderni arkkitehtuuri ihannoi funktionalismia ja uudistamista niin voimakkaasti, että rakennussuojeluun saatettiin liittää ajatus pysähtyneisyydestä ja taantumuksesta. Kunnallisessa päätöksenteossa on nykyisin tärkein argumentti eräänlainen teknis-taloudellinen näkemys, jota nimitetään kokonaistaloudellisuudeksi. Tämän taloudellisuuden kaapuun puetun diskurssin eli rahan vallan alta on hankalaa tuoda esille muita näkökohtia, jotka painottaisivat esimerkiksi esteettistä tai sosiaalista lähestymistapaa. Lainsäädännössä kyllä korostetaan monipuolista vaikutusten arviointia, mutta kuntien itsenäinen asema jättää arviointien toteuttamiselle usein toivomisen varaa, kun politiikan ja demokratian ilmapiiri vaihtelee eri kunnissa. Oman kokemukseni ja esiymmärrykseni mukaan muiden kuin taloudellisten vaikutusten esiintuominen saatetaan päätöksentekoympäristössä leimata tottelemattomuudeksi ja yhteistä konsensusta häiritseväksi. Kun perusteleminen pitää joka kerta aloittaa alusta, käy niin, ettei koskaan ehdi ajoissa maaliin eli yksittäisissä suunnittelutapauksissa ei pysty osoittamaan riittävästi teknis-taloudellisista diskursseista poikkeavien näkemysten käyttökelpoisuutta. Tässä on yksi peruste lisää tehdä valintani mukaista tapaustutkimusta. Vanhan Paukun tapauksessa erilaiset näkemyk- 11

19 set ja diskurssit saivat mahdollisuuden tulla esille, ja niiden muutoksen kuvaus ja analyysi voi auttaa erilaisten näkemysten ja vaikutusten esilletuontia yleensä suunnittelussa tai muissa kohdeprojekteissa. Alkuperäinen oletustarinani Vanhasta Paukusta oli, että hylätty teollisuusalue muuttui kunnan toimilla toiseen käyttöön kulttuurikeskukseksi ja -ympäristöksi ja sitten luotu kokonaisuus piti kunnan markkinoinnissa ottaa imagokäyttöön. Mutta oliko vanhan patruunatehtaan alue jo aiemminkin olemassa kulttuuriympäristönä, vaikka siitä ei tiedetty eikä sitä ollut kukaan tutkinut? Hallinnollisesti (valtion taholta) Vanha Paukku määriteltiin vähitellen samaan aikaan tapaustutkimuksen edetessä kulttuuriympäristöksi. Tapahtuiko merkityksellistäminen pelkästään virallisten diskurssien paikallistumisen seurauksena, vai liittyikö vanhaan teollisuusalueeseen muitakin tunnettuja tai tuntemattomampia merkityksiä, jotka hakivat itselleen esiinnousun mahdollisuuksia diskursseissa? Tapaustutkimuksen lähtökohtana on tapaus, joka itsessään on niin mielenkiintoinen, jopa ainutkertainen, että se kannattaa dokumentoida ja tutkia. Juuri tällaisena olen nähnyt Vanhan Paukun tapauksen. Pyrkimyksenä on tuottaa intensiivistä ja yksityiskohtaista tietoa tutkittavasta tapauksesta, mutta myös ilmiöiden monimuotoisuudelle on tarkoitus antaa tilaa. Tutkija yrittää nähdä kohteen kokonaisuutena holistisesti eikä vain ota siitä esille joitain tiettyjä piirteitä tai muuttujia. Vaikka tarkoituksena ei ole muodostaa mitään yleispätevää mallia, syvällinen ymmärtäminen ja vuorovaikutus tutkimuksessa voivat johtaa analyyttiseen yleistämiseen. Parhaimmillaan tapaustutkimus voi tuottaa uusia käsitteellistämisen tapoja, jotka voivat toimia analyyttisinä ajattelun välineinä myös muissa vastaavanlaisissa konteksteissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: (1) Miten kulttuuriympäristö diskursiivisesti muodostui Vanhan Paukun tapauksessa? (2) Miten olemassa olevat ja uudet merkitykset ilmenivät, muuttuivat ja taistelivat prosessin aikana? (3) Miten kulttuuriympäristö nousee esiin kunnallisessa suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa tapaustutkimuksen esimerkin perusteella? Tutkimukseni on lähtenyt liikkeelle halusta ymmärtää jotain, joka on jo tapahtunut, ja löytää siihen selityksiä ja tukea yhdyskuntasuunnittelun lisäksi yhteiskuntatieteistä, kulttuurifilosofiasta, humanistisesta maantieteestä sekä kulttuurintutkimuksesta. Johdanto-osassa kerron kulttuurin erilaisista määritelmistä ja esitän niin sanotun virallisen diskurssin kulttuuriympäristön käsitteestä. Sitä käytetään ympäristöhallinnossa ja näin ollen myös kuntien kaavoituksessa, ja se on kuulunut omaan työhöni; se on ollut muovaamassa omaa asennettani ja osuuttani syntyneisiin diskursseihin. Toivon, että tutkimus osaltaan lisää sitä koskevaa ymmärrystä eri tahoilla. 1.2 Kulttuurikäsitteistä Toimintaympäristöni on ollut kunta, ja siellä kulttuuri on yleensä tarkoittanut sivistyspuolen toimintaa. Se ei ole liittynyt oman alueeni eli teknisen sektorin vastuualueeseen muulloin kuin toimitiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa. Työssäni Vanhan Paukun suunnittelijana toiminkin lähinnä tuottajana paikalle, jonka tilaajana oli kulttuuritoimi. Kulttuuri liitetään kunnassa niin vahvasti sivistystoimeen, että maankäytön 12

20 suunnittelun puolelle ei osata tai haluta antaa sille kuuluvaa vastuuta edes rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurimaiseman asioista. Sanaa kulttuuri käytetään usein rinnakkaisterminä sellaisille laajoille käsitteille kuin sivistys tai edistys, perinne tai sivilisaatio. Laajasti käsitettynä kulttuuri voi tarkoittaa kulttuuriperintöä tai erilaisia tutkimuksenaloja kuten kulttuuriantropologiaa, -politiikkaa tai -sosiologiaa. Suppeampana käsitteenä kulttuurilla voidaan tarkoittaa myös jotain ns. osa- tai alakulttuuria, kuten elokuva- tai lastenkulttuuria, kaupunki-, maaseutu-, mies- tai naiskulttuuria. Puhutaan myös toiminta-, yritys- ja talonpoikaiskulttuurista, ylikansallisesta kulttuurista tai vastakulttuurista. Nykysuomen sanakirja (WSOY 1985, 570) lähtee kulttuuri-sanan määrittelyissään sanasta viljellä (lat. cultura). Se esitteleekin ensimmäisenä, tosin nykyisin harvinaisena merkityksenä kulttuurille maan tai joidenkin kasvien konkreettisen viljelyn. Päämerkityksenä esitetään ihmiskunnan tai jonkin kansan tai kansaryhmän tms. aikojen kuluessa saavuttama aineellisen ja henkisen kehityksen tila tai aste kaikkine ilmiöineen, teknillinen, taloudellinen tai henkinen viljely. Tässä tutkimuksessa kulttuuri esiintyy monessa eri merkityksessä. Kulttuuri on yksi kunnan toimialoista, ja sen piiriin kuuluvat museot, taidemuseot ja yhdistys- ja harrastustoiminnan tuloksena syntyvän kulttuurin tukeminen. Koulu- ja kirjastotoimi liittyvät siihen läheisesti ja kuuluvat samaan hallinnonalaan, joka kunnassa voi olla nimeltään esimerkiksi sivistystoimi. Valtionhallinnossa kulttuuri on Opetusministeriön toimialaa kirjastojen ja muiden kulttuurilaitosten rahoituksen kautta. Museovirasto on muun muassa Opetusministeriön alainen laitos. Hyvin laajasti käsitettynä kulttuuri voi tarkoittaa kulttuuriperintöä (cultural heritage). Kulttuuria voi yrittää määritellä myös dikotomisen käsiteparin osana, kuten kulttuuri ja luonto. Tällaisen määrittelyn kautta lienee syntynyt kulttuuriympäristön käsite ympäristöhallintoon luonnonympäristön vastapariksi. Tapaustutkimukseni Paukkuprojektissa vuonna 1993 käytettiin kulttuuria yritysten (teollisuuden) vastaparina, kun oli tarkoitus saada aikaan vaihtoehtoisia malleja päätöksenteon pohjaksi. Dikotomioiden avulla käsitteitä määriteltäessä on oltava varovainen, ettei liitä niihin painolastiksi niille kuulumattomia arvovarauksia. Arkkitehdin puheessani huomaan käyttäväni kulttuurisia arvoja kovien taloudellisten arvojen vastakohtana, ja pitäväni niitä sitten parempina tai ainakin puolustettavina. Kiistän kuitenkin, että olisin tapaustutkimukseni alun tapahtumissa sen vuoksi asettunut kulttuurimallin kannattajaksi, että olisin pitänyt elitistisesti kulttuurista käyttöä arvokkaampana kuin esimerkiksi pienteollisuuskäyttöä. Ajatukseni kulttuurimallin paremmuudesta perustui siihen, että alueen suunnittelu kokonaisuutena tai yleensä ollenkaan olisi mahdollista vain kaupungin hallinnoimassa käytössä eli kulttuurikäytössä, ei lainkaan pienten yritysten käytössä. 1.3 Kulttuuripolitiikan diskursseja Suomessa Suomalaiseen kulttuuri- tai taidepolitiikkaan kuuluu edelleen yhtenäinen kansallinen kulttuuri-identiteetti, koska suomalaisuuden syntyyn ennen itsenäisyyden aikaa liittyi voimakas eri taiteenalojen nousukausi. Maassamme on paljon erilaisia kulttuuri-instituutioita, ja laitokset kattavat verkostona lähes koko maan. Kulttuuria on paljon tarjolla, ja valtionhallinnon näkemyksen 13

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA Anita Kangas TOIMINTATUTKIJANA 1975-1979 Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu Lain kuntien kulttuuritoiminasta kokeilu ennen lain ja asetuksen säätämistä.

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Kulttuuripolitiikan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå 12.3.2015 Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Matti ja Maija lähtevät Helsingin Musiikkitaloon

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot