Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2006/24 Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa Helena Teräväinen

2

3

4 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2006/24 Lapuan Vanha Paukku uudeksi rakennettu ja puhuttu Kulttuuriympäristön diskursiivinen muodostuminen tapaustutkimuksessa Helena Teräväinen Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka arkkitehtiosaston luvalla esitetään julkisesti tarkastettavaksi Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen luentosalissa E lauantaina syyskuun 16. päivänä 2006, klo 12. Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Espoo 2006

5 Julkaisumyynti: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosaston kirjasto PL TKK Puh. (09) Helena Teräväinen 2006 Kannen värikuva Jussi Tiainen / kuvankäsittely ja kannen ulkoasu Helena Teräväinen Taitto: Helena Teräväinen ISBN ISSN URN: ISBN URL: Oy Fram Ab Vaasa 2006

6 muutenkin: nykyarkkitehtuurin professorina ollut Reima Pietilää sai mei- Sillä vaikka yhteinen maailma on kaikkien yhteinen kokoontumispaikka, läsnäolijoilla on siellä eri paikat eikä yhdenkään ihmisen sijainti voi koskaan olla sama kuin toisen, samalla tavoin kuin kaksi esinettäkään ei voi olla yhtaikaa samassa paikassa. Muiden nähtävissä ja kuultavissa oleminen on tärkeää siksi, että kaikki näkevät ja kuulevat asiat kukin eri asemasta. Tämä on julkisen elämän merkitys Ainoastaan silloin, kun useat katsojat voivat nähdä asiat monesta näkökulmasta ilman niiden identiteetin muuttumista, toisin sanoen kun niiden ympärille kokoontuneet tietävät näkevänsä saman asian täydessä erilaisuudessaan, voi maailman todellisuus näyttäytyä aidosti ja luontevasti. (Arendt 2002, 63)

7

8 Esipuhe Tämä tutkimus on syntynyt halusta ymmärtää, miksi ja miten jotain tapahtui. Tutkimuksen kohteena on Lapuan Vanhan Paukun muuttuminen (useassa) projektissa entisestä, suljetusta teollisuusalueesta toimivaksi ja avoimeksi kaupungin kulttuurikeskukseksi ja siinä samalla merkityksenmuutoksesta eli kulttuuriympäristöksi muuttumisesta. Tämä tutkimus on myös syntynyt halusta kirjoittaa ja kertoa näkyviin Vanhan Paukun muutos ja samalla kuvata niitä vallinneita ajatussuuntia ja strategioita, joita kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa käytettiin. Kokonaistaloudellisuudeksi kuvatun näkemyksen alta tai rahan vallan takaa on yhä vaikeampi saada näkyviin sellaisia näkökohtia, joissa esillä olisivat esteettiset, kulttuuriset (kulttuurihistorialliset ehkä), sosiaaliset tai muut ns. pehmeät lähestymistavat. Lainsäädäntö kyllä korostaa monipuolista vaikutusten arviointia, mutta eri kunnissa politiikan ja demokratian ilmapiiri vaihtelee niin, että arviointien toteuttamisessa on usein toivomisen varaa. Kulttuuriympäristö (tai kuten aiemmin enemmän käytetty rakennussuojelu ) on ollut mukana kaupunkisuunnittelijan ammatillisessa identitee-tissäni arkkitehdin perusopinnoistani asti, jotka sijoittuvat 1970-luvulle ja Oulun yliopistoon. Tuolloin ympäristöä säilyttävä ote ei ollut muodikasta, mutta olen kiitollinen professori Esko Järventaukselle, joka rakennustaiteenhistorian opetuksessaan yhdessä assistenttiensa kanssa sai minut näkemään olemassa olevan ympäristön arvot. Modernismin ylivaltaa vastaan kapinoitiin Oulussa muutenkin: nykyarkkitehtuurin professorina ollut Reima Pietilää sai meidät oulunkoululaiset etsimään regionalistisesti juuria. Näin ei varmaankaan ollut sattumaa, että työurakseni muodostui pienen, vanhan kaupungin kaavoittajan ja kaupunginarkkitehdin virassa toimiminen ( ); olihan sekin 1980-luvulla ikään kuin valtavirtaa vastaan asettumista sankariarkkitehtuurin sijaan. Olen kiitollinen Lapuan kaupungille, joka nimenomaan vuosina tarjosi minulle työtehtäväksi 1

9 vanhan patruunatehtaan eli Vanhan Paukun alueen. Näin sain itselleni myös tutkittavan tapauksen, kun elämänikäinen oppimisen halu taas kerran veti minut yhdyskuntasuunnittelun jatko-opintojen pariin. Vuosina työskentelin osa-aikaisesti sekä Etelä-Pohjanmaan liitossa että Länsi- Suomen ympäristökeskuksessa, ja haluan kiittää näitä työympäristöjä kannustavasta suhtautumisesta tutkimukseeni. Vuonna 2001 sain Suomen kulttuurirahastolta apurahan, joka toimi erinomaisena kannustimena tutkijan taipaleellani. Samoin kiitän Etelä-Pohjanmaan liittoa maakunnan kehittämisrahastosta vuonna 2003 saamastani apurahasta. Liikkeelle paneva voima tämän tutkimuksen aloittamiseen löytyi vuonna 2000 Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuksen pitkältä kurssilta. Kiitän alkuohjauksesta ja myöhemmin saamastani tuesta professori Hilkka Lehtosta, professori Christer Bengsiä ja tutkija Mervi Ilmosta. Tutkimukseni sai varttumisympäristökseen professori Kimmo Lapintien Tohtoritallin, joka on kokoontunut kuukausittain syksystä 2001 lähtien Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun laitoksella. Erityisen lämpimät kiitokset annan kannustavalle ohjaajalleni professori Lapintielle. Tallitovereitani kiitän keskusteluista, reflektoinnista ja hyvästä seurasta ja kääntäjä FM Ilona Nykyriä suomen kielen tarkistuksesta. Väitös on kokonaisuudessaan pitkä prosessi: kiitän työni esitarkastajia professori Pauli Tapani Karjalaista ja dosentti Raine Mäntysaloa Oulun yliopistosta syvällisestä paneutumisesta asiaan ja saamistani hyvistä neuvoista. Suurimmat kiitokset omistan perheelleni, joka on jaksanut kannustaa minua: äitini ja isäni istuttivat aikoinaan ainoaan tyttäreensä tiedonhalun, ja Sanna-Maria, Jenni ja Raimo ovat saaneet kantaa sen seuraukset. Omalta osaltaan ovat myös Peijooni ja Harmi tarjonneet tukeaan ja lämpöään. Lapualla Helena Teräväinen Väitöstilaisuuden jälkeen kiitän tässä vielä arvoisaa vastaväittäjääni professori Helka-Liisa Hentilää sekä arvoisaa valvojaa, professori Kimmo Lapintietä tilaisuuden onnistumisesta. 2

10 Tiivistelmä Tutkimuskohde on Lapuan Vanhan Paukun projekti (1993-). Lapuan kaupunki osti vuonna 1993 entisen Valtion patruunatehtaan alueen, joka sijaitsee keskellä kaupunkia. Sitä seuranneen vuosikymmenen aikana vanhat teollisuusrakennukset kävivät läpi ison muutoksen, ja ne korjattiin uuteen käyttöön. Patruunatehtaan alue muuttui Kulttuurikeskus Vanhaksi Paukuksi konkreettisella rakentamistyöllä, mutta muutoksia tapahtui myös diskursiivisesti ihmisten puheissa ja merkityksiä antamalla. Tapaus tarjosi mielenkiintoisen ja ainutkertaisen aiheen, josta kirjoittajalla oli itsellään mukana olleen toimijan tieto. Vanhan Paukun historiaan liittyy monia merkittäviä tapauksia ja siinä on mukana huomattava kappale itsenäisen Suomen historiaa, niin poliittisesti kuin rakennustaiteenkin osalta. Pyrkimyksenä on ollut tuottaa mahdollisimman intensiivistä ja yksityiskohtaista tietoa tapauksesta, joka on kuvattu eri toimijoiden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole ollut aikaansaada mitään yleispätevää mallia, mutta tutkimuksen toivotaan osaltaan syventävän tietoa kulttuuriympäristön käsitteestä ja lisäävän sitä koskevaa ymmärrystä eri tahoilla. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen, miten kulttuuriympäristö diskursiivisesti muodostui Vanhan Paukun tapauksessa, ja kuinka merkitykset muuttuivat ja taistelivat siinä. Tapaustutkimus valaisee omalta osaltaan kulttuuriympäristön asemaa kunnallisessa suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa. Tutkimusmetodina on ollut diskurssianalyysi, jota varten muita toimijoita on haastateltu (kahdeksan henkilöä, kymmenen tuntia nauhoitusta). Käytettävissä ovat olleet myös suunnittelu- ja päätösasiakirjat, raportit ja lehtiartikkelit (joiden kautta tutkija refklektoi omaa toimintaansa) sekä runsas valokuvamateriaali (kuvia tehtaan rakentamisen ajoista 1910-luvulta aina nykyhetkeen asti). Tapaus Vanhan Paukun ensimmäisen vaiheen päätöksentekoa perusteltiin voimakkaalla kulttuurin ja yrityselämän vastakkainasettelulla (Yritysmalli ja Kulttuurimalli). Ennen varsinaisia teemahaastatteluja on sen vuoksi tehty laajempi lomakekysely (toimijaroolien mukaan ryhmät: poliitikot, virkamiehet, yrityselämä ja kulttuuri), jotta diskursseille on kyetty varmistamaan monipuoliset esiintulomahdollisuudet. Tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä kulttuuri on virtojen verkko, jonka sisällä merkitykset ja diskurssit syntyvät, liikkuvat ja hetkittäin kiinnittyvät paikalleen. Tässä näkyy yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksen ns. kulttuurinen käänne siirtymisenä kohti foucault laista diskurssi- ja valta-analyysiä. Diskursseissa nousevat esiin ja niihin kiinnittyvät paikkakokemukset, historian merkitys ja muisti sekä muiden toimijoiden kokemukset tapauksesta ja kunnan suunnittelun muutos, strategiat ja prosessin merkitys suunnittelussa. Vanhasta Paukusta muodostui kulttuuriympäristö käsitteellisessä mielessä pikku hiljaa ihmisten puheissa ns. diskursiivisesti, kun paikan historiaan, muistiin ja kokemiseen liittyvät puheet yhdistyivät prosessin kokemukseen. Vanhan Paukun suunnitteluprosessi tarjosi myös foorumin (paikan), jossa voitiin käsitellä avoimesti muitakin asioita kuin tehdasalueen uutta käyttöä. Prosessidiskurssia kuvaa lause: Missä niitä malleja opittiin?, ja se viittaa valtasuhteen muutokseen: jos aiemmin kentällä toimijoina oli ollut pääasiassa luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita, niin nyt prosessissa ovat mukana myös aktiiviset kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt. Paikkadiskurssi on nimetty lauseella: Kun meillä nyt on tällainen paikka, ja siihen sisältyy ajatus menneisyydestä ja muistista, mutta myös nykyisestä identiteetistä ja ihmisten käyttämästä kulttuurikeskuksesta. Tietovallan kotipesien muuttuessa, ja koska kulttuuriympäristö tarjoutui kunnan johdon kannalta väärältä suunnalta (kansalaisten ja valtion hallinnon suunnalta), näyttää siltä, ettei todellista yhteisymmärrystä kulttuuriympäristöstä eikä ainakaan Vanhan Paukun merkityksestä kulttuuriympäristönä vielä syntynyt tapaustutkimuksen aikana. 3

11 Tapaustutkimuksessa on ollut mukana ja syntyneisiin diskursseihin vaikutti niin sanottu virallinen diskurssi kulttuuriympäristön käsitteestä, jota käytetään ympäristöhallinnossa ja siis myös kuntien kaavoituksessa. Tutkimuksen toivotaan osaltaan lisäävän ymmärrystä, joka liittyy kulttuuriympäristön käsitteeseen ja sen muodostumiseen diskursiivisesti ja paikallisesti, ja että paikan ja prosessin kokemuksen merkitys tulisi huomatuksi. Tutkimuksen merkitys kaupunkisuunnittelulle ja -politiikalle on narratiivin ja esimerkin voima, mutta varmasti myös siinä, että edelleen huomataan paikkojen suuri merkitys ja niihin liittyvien, ihmisten yhteisesti muistamien, tapahtumien eli kollektiivisen muistin merkitys. Asiasanat (avainsanat) ja luokat diskurssi, diskurssianalyysi, Foucault, hermeneutiikka, identiteetti, imago, kollektiivinen muisti, kulttuuri, kulttuuriympäristö, merkitys, merkityksellistäminen, muisti, paikka, prosessi, tapaustutkimus, valta, valta-analytiikka 4

12 Abstract TTTThe research subject is the case of Old Paukku (Paukku=Explosive Charge; 1993 ) in the town of Lapua, Finland. In 1992 Lapua acquired the area of the former State Cartridge Factory, which was located in the middle of the town. During the next decade the old industrial buildings went through great changes, and they were renovated for new uses. The area of the cartridge factory was transformed constructionally into the Cultural Centre Old Paukku, but changes were also perceived discursively in human speech and new attributed meanings. The case offered an interesting and unique theme, and the author herself carried some coplayers knowledge; she had been involved in the project at the time she held office as the City Architect and Planner. The history of Old Paukku is connected with many remarkable events and it plays a significant part in the history of independent Finland, political as well as architectural. The aim has been to produce intensive and detailed knowledge of the research case, which has been described from different standpoints. The research was not meant to produce any generally valid model, but the research hopefully deeps the conceptual knowledge of the cultural heritage and increases the understanding to it in different directions. The research questions concentrate on how the cultural heritage (in built environment) appeared in discussions concerning the case of Old Paukku, and how the meanings appeared, changed and struggled during the process. The case study sheds light on the position of the cultural heritage in municipal planning and decision-making processes. The research method used has been discursive analysis, and other actors have been interviewed. Also the planning and decisionmaking documents, reports and newspaper articles (through which the researcher is reflecting her own actions) and a lot of photographical material (pictures from the time the factory was built in 1910 s until today) have acted as source material for the research. The Old Paukku project s first decision-making phase was characterized by strong conflicts between private enterprise and cultural factions (Enterprise Model versus Culture Model). Before the actual theme interviews, a larger survey was conducted, in order to make sure that the discourses had many possibilities to come to light. In the theoretical research framework culture is the network of currents in which meanings and discourses are arising, moving and periodically establishing their own position. Here appears the cultural turn of planning research, it is changing over to a Foucauldian-style discourse and power analytics. The level of discourses is rapidly developing in terms of place experience, historical meaning and the place of memory. Equally important have become the narratives of other actors in the process, the change in municipal planning, strategies and the meaning of the process in planning. Old Paukku has become conceptually a cultural environment little by little through human speech when discussions centering around the history of the place, the collective memory and the new experiences gained combined together in the experienced process. The planning process of Old Paukku also created an open the forum (a place), where, in addition to the re-use of the old factory, other issues could also be dealt with. The process discourse is described with the sentence: Where did they learn those models? and it refers to changing power relationships: When before the actors in the field were mainly politicians and municipal officials, now within the process are also active cultural and citizen organizations. The place discourse is named with the sentence: Now we have this kind of place., and it contains not only the idea of the past and memories, but also issues relating to current identity and the cultural centre usage by people. When the base-camp of knowledge-power was chan- 5

13 ged, and because the cultural heritage developed from an improper direction (i.e. eminating from the citizens themselves and from central government agencies), it seems that neither a real mutual understanding of cultural heritage nor the significance of Old Paukku as cultural heritage has yet come into existence during the case study. There has been considerable impact both within the case study and the discourses arising out of it, from the so-called official ongoing discussion of the concept cultural heritage within the built environment, which is used in environmental administration and also in municipal planning. This research work aims hopefully to increase understanding by joining the concept cultural heritage and its formulation discursively and locally, leading to a situation in which the experience of place and process would gain in significance. For town planning and town politics the significance of this research means not only the power of narrative and example, but surely also the value of places and the events joined which people remember together, in other words, the collective memory. Keywords discourse, discourse analysis, case study research, collective memory, culture, cultural heritage, Foucault, hermeneutics, identity, image, meaning, meaning-giving, memory, place, power, power analytics, process 6

14 Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Tiivistelmä... 3 Abstract... 5 Sisällysluettelo Johdanto Vanhaa Paukkua käsittelevän tapaustutkimuksen lähtökohdat Kulttuurikäsitteistä Kulttuuripolitiikan diskursseja Suomessa Kulttuuriympäristö hallinnon diskursseissa Suljetusta alueesta avoimeksi kulttuurin keskukseksi Paukun alueen rakentamisen historiaa Miljöön tutkiminen Esisuunnittelu ja päätös käytöstä Vanhan Paukun suunnittelu ja rakentaminen Merkityksen ja identiteetin jäljillä Tutkimuksen tekeminen Tutkijan positio ja hermeneuttista ymmärtämistä Tutkimuskohteen valinta Tapaustutkimuksesta yleensä Tutkimuskysymykset Tutkimuksen vaiheet Lomakekysely Teemahaastattelut Diskurssien analyysiä Kulttuurinen ja diskursiivinen käänne Kulttuurin jatkuva muodonmuutos Merkitykset diskurssissa Habermasin diskurssietiikka Foucault n diskurssi- ja valta-analytiikka Keskustelua Merkityksen ja muistin paikat Paikan imago Suunnittelijan ja maantieteilijän paikka Kokemus Kenen identiteetti? Muistin variaatiot

15 6. Reflektointia toimijoiden kokemuksiin Muistikuvat suunnittelun alkuvaiheista Muuttuiko menneisyys puheissa? Rakennettu kulttuuriympäristö ja imago Erilaisten diskurssien esiin-tulomahdollisuudet Reflektio tutkijan omaan puhuntaan Haastatteluilla kohti ymmärtävää tulkintaa prosessidiskurssit Toimijoiden puhe diskurssien esiintulopaikkana Kulttuurisuus prosessidiskurssissa Prosessinäkemys ja toimintaympäristön muutoksia Siirtyminen strategisen suunnittelun aikaan Lapualla Prosessi, foorumi ja oppiminen hallinnossa Imagon rakentamista vai identiteetin muutos? Prosessi- ja paikkadiskurssien yhteisiä piirteitä Paikan vahvuus imagoa tukemassa Identiteetti ja kansanluonne Paikan kokemus Vanha Paukku muistin paikkana Vanhan Paukun identiteetin muutos Merkityksellistetty kulttuuriympäristö Diskurssit prosessissa Tieto-vallan kotipesät muuttuvat Kulttuuriympäristö vallan symbolina Kulttuuriympäristön muo-dostuminen tapaustutkimuksen valossa Kuvaluettelo Kaavioluettelo Kirjallisuusluettelo

16 Kuva 1. Lapuan kulttuurikeskus Vanha Paukku ilmakuvassa vuonna Johdanto Planning is the organisation of hope an imagination of future, what they wait! (Forester ) 1.1 Vanhaa Paukkua käsittelevän tapaustutkimuksen lähtökohdat Vuosituhannen vaihteen lähestyessä olin työssäni kaupunginarkkitehtina mukana mielenkiintoisessa kulttuurisessa muutosprosessissa, jossa vanha teollisuusalue rakennettiin kulttuurikeskukseksi ja samalla sen arvottomana pidetyt rakennukset muuttuivat osaksi valtakunnallista kulttuuriympäristöä. Lapuan kaupunki osti vuonna 1992 entisen Valtion patruunatehtaan alueen, joka sijaitsi keskellä kaupunkia. Seuraavan vuosikymmenen aikana vanhat teollisuusrakennukset kävivät läpi ison muutoksen, ja ne korjattiin uuteen käyttöön. Lapuan Patruunatehtaan alue muuttui Kulttuurikeskus Vanhaksi Paukuksi konkreettisella rakentamistyöllä, mutta muutoksia tapahtui myös diskursiivisesti ihmisten puheissa ja merkityksiä antamalla. Kyseessä oli valtava muutos, jonka esille saamiseksi kannatti tehdä tutkimusta, kuvata ja kirjoittaa siitä. Oma päätökseni alkaa tutkijaksi teki tästä tapauksesta myös eräänlaisen toimintatutkimuksen, jossa tutkija on itse ollut mukana tapauksessa toimijana (suunnitteleva arkkitehti, kaavoittaja, projektinvetäjä). Vaikka tutkimuspäätöstä ei vielä suunnitteluvaiheessa konk- 9

17 reettisesti ollut olemassa, tulivat suunnittelun vaiheet kuitenkin tarkasti dokumentoiduksi kunnassa päätöksenteon yhteydessä. Tehdasalueen suunnittelu piti aloittaa nykytilan dokumentoinnilla: kaikki alueen rakennukset oli mitattava, kuvattava ja piirrettävä nykyhetken mukaisesti, eikä yleensä lähtökohtana käytettäviä alkuperäisiä piirustuksia ollut olemassakaan. Menneen ajan dokumenttien puute synnytti vahvan halun kuvata sekä kirjoittamalla että valokuvaamalla suunnittelun ja rakentamisen aikaiset tapahtumat. Tällaista laadullista tapaustutkimusta voi käyttää narratiivisesti ja visuaalisesti havainnollistamiseen, mutta siinä on aineksia myös reflektoivaan syventämiseen ja analyyttiseen yleistämiseen. Koska tapaus kuitenkin on tutkittu jälkeenpäin, ei ole tarkoituksenmukaista yrittää käyttää sitä toimintatutkimuksena varsinaiseen empiirisen testaamiseen. Oma oletukseni tapauksesta oli alun alkaen seuraava: Vanha teollisuusalue muutetaan rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (rakennusperinnöksi) ja kulttuuriympäristö otetaan sitten markkinoinnilla imagokäyttöön. Siinä näkyy oma intentioni kertoa, että rakennusperintö tai kulttuuriympäristö, kuten sitä tässä tutkimuksessa nimitän, on arvokasta ja se voi antaa myös taloudellista hyötyä kunnalle. Halusin tällä tapaustutkimuksella saattaa toimijan tietoni ja oman suunnittelijan kokemukseni myös muiden käyttöön. Yhden osan tutkimuksesta muodostaa tapauksen kuvaus. Suunnittelijana olen tottunut aina hakemaan vaihtoehtoja, ja nytkin halusin selvittää, millaisia muita kokemuksia ja näkemyksiä oli ollut tapauksen ympärillä. Pyrin reflektoimaan omaa kertomustani muiden mukana olleiden toimijoiden haastatteluihin. Varsinaisesti merkityksen muutos, merkityksellistäminen, on tarkoitus nostaa esille diskurssianalyysin avulla ja näin osoittaa, että muutos on tapahtunut eikä kyseessä ole vain suunnittelijan oma kokemus. Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa teen selkoa diskurssin käsitteestä ja sen muutoksesta paradigman muuttuessa. Vuorovaikutuksen ihanteet päätyivät vuosituhannen vaihteessa Suomen maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja yhdyskuntasuunnittelun argumentatiivinen käänne saavutti yhden lakipisteen. Tämän käänteen jälkeen, jota toiset pitävät jopa kommunikatiivisena paradigman muutoksena, käynnistyi seuraava eli kulttuurinen käänne. Työssäni kaupunkisuunnittelijana ja kaavoittajana pyrin koko 1990-luvun toteuttamaan kommunikatiivisen suunnittelun ihannetta; tämän ihanteen perusta lepää Habermasin diskurssietiikassa ja kommunikatiivisessa aktissa. Nyt 2000-luvulla, kun olen ollut tapauksen tutkijana enkä enää muuten sen toimijana, on eletty kulttuurisen käänteen aikaa. Olen hakenut selityksiä kulttuurifilosofiasta ja päätynyt prosessuaaliseen kulttuurikäsitykseen sekä postmodernisteihin ja ismejä vapaasti käyttävään relativistiseen Foucault hon. Foucault n diskurssi- ja valta-analytiikka on antanut parempia välineitä tutkimustapaukseni analysointiin kuin Habermas ja hänen ihanteellinen puheaktinsa. Arkkitehtuurinkin alalla käytetään nykyään lähtökohdiltaan erilaisia tutkimustapoja. Joissakin lähdetään liikkeelle lähitieteiden teorioista, toisissa tarkoituksena on arkkitehtuurin oman teoriaperustan kehittäminen. Koska olen jo yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut arkkitehdin ammatissa, on luontevinta valita käytännöstä lähtevä tutkimus. Ammatillista toimintaa koskevassa tutkimuksessa voi olla kyse tiedosta tietämisestä tai suunnittelukäytännöistä ja niiden tutkimisesta. Siihen voi liittyä ns. hiljainen tieto ja reflektointi, ja usein siinä on toimintatutkimuksellinen ote. Tutkimuskohteekseni valitsin suun- 10

18 nitteluprojektin, jossa oli mahdollista kertoa kehitystarina ja jotain uutta. Se, että valitsin tutkimukseni aiheeksi Vanhan Paukun tapauksen, joka monen vuoden ajan muodosti merkittävän osan virkatyöstäni, johtuu toisaalta rakkaudestani kohteeseen ja koko kaupunkiini, mutta myös siitä, että tästä tapauksesta minulla on toimijan tietoa. Tunnen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin, ja minulla on siitä omakohtainen kokemus ja siis mahdollisesti sellaista tietoa, joka ei edes voisi paljastua ulkopuoliselle tutkijalle. Halusin myös kertoa tarinan, jossa kulttuuri ja rakennusperintö olivat alusta alkaen keskeisessä osassa, eivätkä vain statistin roolissa: melkein kokonaisen vuosikymmenen ajan kestänyt vanhan tehdasalueen muuttaminen julkiseksi tilaksi näyttäytyi haastavana tutkimuskohteena. Tämän tutkimuksen kohteena on ollut siis jo lähes kokonaan toteutunut Lapuan Vanhan Paukun projekti, johon osallistuin sekä arkkitehtina että kaavoittajana. Nyt (2006) on kulunut yli vuosikymmenen siitä, kun vanhan patruunatehtaan alue Lapuan kaupungin sydämessä siirtyi kaupungin omistukseen. Viime vuosituhannen loppu oli hektistä suunnittelun ja toteuttamisen vaihetta, ja rakentaminen jatkuu edelleen. Tutkimuksessani olen palannut suunnittelun alkuun ja lähtökohtiin ja etsinyt reflektoiden tapauksen ympärille kehittyneitä diskursseja ja merkityksenantoja. Kulttuuriympäristön (tai rakennussuojelun) arvomaailman mukaan ottaminen kaupunkisuunnitteluun on liittynyt ammatillisen identiteettini kehittymiseen opiskelun alusta asti. Perusopintojeni aika yliopistossa oli 1970-luvulla, jolloin olemassa olevaa ympäristöä säilyttävästi lähestyvä suunnitteluote ei ollut muodissa, mutta rakennussuojelu sai kuitenkin rakennustaiteen historian kautta (yhtenä taidehistorian osa-alueena) merkittävän sijan ajatusmaailmassani. Ilmassa oli tuolloin muiden vallankumouksellisten asioiden lisäksi kapinaa modernismin ylivaltaa vastaan, ja Oulun koulu alkoi etsiä regionalistisesti juuria professori Reima Pietilän innoittamana. Ei varmaankaan ollut sattumaa, että työurakseni muodostui kaavoittajan ja kaupunginarkkitehdin virka, enkä päätynyt suuria uudissuunnitelmia esittäväksi sankariarkkitehdiksi. Tähän liittyi eräänlainen valtavirtaa vastaan asettuminen ja toisinajattelun mahdollisuus. Suomalainen moderni arkkitehtuuri ihannoi funktionalismia ja uudistamista niin voimakkaasti, että rakennussuojeluun saatettiin liittää ajatus pysähtyneisyydestä ja taantumuksesta. Kunnallisessa päätöksenteossa on nykyisin tärkein argumentti eräänlainen teknis-taloudellinen näkemys, jota nimitetään kokonaistaloudellisuudeksi. Tämän taloudellisuuden kaapuun puetun diskurssin eli rahan vallan alta on hankalaa tuoda esille muita näkökohtia, jotka painottaisivat esimerkiksi esteettistä tai sosiaalista lähestymistapaa. Lainsäädännössä kyllä korostetaan monipuolista vaikutusten arviointia, mutta kuntien itsenäinen asema jättää arviointien toteuttamiselle usein toivomisen varaa, kun politiikan ja demokratian ilmapiiri vaihtelee eri kunnissa. Oman kokemukseni ja esiymmärrykseni mukaan muiden kuin taloudellisten vaikutusten esiintuominen saatetaan päätöksentekoympäristössä leimata tottelemattomuudeksi ja yhteistä konsensusta häiritseväksi. Kun perusteleminen pitää joka kerta aloittaa alusta, käy niin, ettei koskaan ehdi ajoissa maaliin eli yksittäisissä suunnittelutapauksissa ei pysty osoittamaan riittävästi teknis-taloudellisista diskursseista poikkeavien näkemysten käyttökelpoisuutta. Tässä on yksi peruste lisää tehdä valintani mukaista tapaustutkimusta. Vanhan Paukun tapauksessa erilaiset näkemyk- 11

19 set ja diskurssit saivat mahdollisuuden tulla esille, ja niiden muutoksen kuvaus ja analyysi voi auttaa erilaisten näkemysten ja vaikutusten esilletuontia yleensä suunnittelussa tai muissa kohdeprojekteissa. Alkuperäinen oletustarinani Vanhasta Paukusta oli, että hylätty teollisuusalue muuttui kunnan toimilla toiseen käyttöön kulttuurikeskukseksi ja -ympäristöksi ja sitten luotu kokonaisuus piti kunnan markkinoinnissa ottaa imagokäyttöön. Mutta oliko vanhan patruunatehtaan alue jo aiemminkin olemassa kulttuuriympäristönä, vaikka siitä ei tiedetty eikä sitä ollut kukaan tutkinut? Hallinnollisesti (valtion taholta) Vanha Paukku määriteltiin vähitellen samaan aikaan tapaustutkimuksen edetessä kulttuuriympäristöksi. Tapahtuiko merkityksellistäminen pelkästään virallisten diskurssien paikallistumisen seurauksena, vai liittyikö vanhaan teollisuusalueeseen muitakin tunnettuja tai tuntemattomampia merkityksiä, jotka hakivat itselleen esiinnousun mahdollisuuksia diskursseissa? Tapaustutkimuksen lähtökohtana on tapaus, joka itsessään on niin mielenkiintoinen, jopa ainutkertainen, että se kannattaa dokumentoida ja tutkia. Juuri tällaisena olen nähnyt Vanhan Paukun tapauksen. Pyrkimyksenä on tuottaa intensiivistä ja yksityiskohtaista tietoa tutkittavasta tapauksesta, mutta myös ilmiöiden monimuotoisuudelle on tarkoitus antaa tilaa. Tutkija yrittää nähdä kohteen kokonaisuutena holistisesti eikä vain ota siitä esille joitain tiettyjä piirteitä tai muuttujia. Vaikka tarkoituksena ei ole muodostaa mitään yleispätevää mallia, syvällinen ymmärtäminen ja vuorovaikutus tutkimuksessa voivat johtaa analyyttiseen yleistämiseen. Parhaimmillaan tapaustutkimus voi tuottaa uusia käsitteellistämisen tapoja, jotka voivat toimia analyyttisinä ajattelun välineinä myös muissa vastaavanlaisissa konteksteissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: (1) Miten kulttuuriympäristö diskursiivisesti muodostui Vanhan Paukun tapauksessa? (2) Miten olemassa olevat ja uudet merkitykset ilmenivät, muuttuivat ja taistelivat prosessin aikana? (3) Miten kulttuuriympäristö nousee esiin kunnallisessa suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa tapaustutkimuksen esimerkin perusteella? Tutkimukseni on lähtenyt liikkeelle halusta ymmärtää jotain, joka on jo tapahtunut, ja löytää siihen selityksiä ja tukea yhdyskuntasuunnittelun lisäksi yhteiskuntatieteistä, kulttuurifilosofiasta, humanistisesta maantieteestä sekä kulttuurintutkimuksesta. Johdanto-osassa kerron kulttuurin erilaisista määritelmistä ja esitän niin sanotun virallisen diskurssin kulttuuriympäristön käsitteestä. Sitä käytetään ympäristöhallinnossa ja näin ollen myös kuntien kaavoituksessa, ja se on kuulunut omaan työhöni; se on ollut muovaamassa omaa asennettani ja osuuttani syntyneisiin diskursseihin. Toivon, että tutkimus osaltaan lisää sitä koskevaa ymmärrystä eri tahoilla. 1.2 Kulttuurikäsitteistä Toimintaympäristöni on ollut kunta, ja siellä kulttuuri on yleensä tarkoittanut sivistyspuolen toimintaa. Se ei ole liittynyt oman alueeni eli teknisen sektorin vastuualueeseen muulloin kuin toimitiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa. Työssäni Vanhan Paukun suunnittelijana toiminkin lähinnä tuottajana paikalle, jonka tilaajana oli kulttuuritoimi. Kulttuuri liitetään kunnassa niin vahvasti sivistystoimeen, että maankäytön 12

20 suunnittelun puolelle ei osata tai haluta antaa sille kuuluvaa vastuuta edes rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurimaiseman asioista. Sanaa kulttuuri käytetään usein rinnakkaisterminä sellaisille laajoille käsitteille kuin sivistys tai edistys, perinne tai sivilisaatio. Laajasti käsitettynä kulttuuri voi tarkoittaa kulttuuriperintöä tai erilaisia tutkimuksenaloja kuten kulttuuriantropologiaa, -politiikkaa tai -sosiologiaa. Suppeampana käsitteenä kulttuurilla voidaan tarkoittaa myös jotain ns. osa- tai alakulttuuria, kuten elokuva- tai lastenkulttuuria, kaupunki-, maaseutu-, mies- tai naiskulttuuria. Puhutaan myös toiminta-, yritys- ja talonpoikaiskulttuurista, ylikansallisesta kulttuurista tai vastakulttuurista. Nykysuomen sanakirja (WSOY 1985, 570) lähtee kulttuuri-sanan määrittelyissään sanasta viljellä (lat. cultura). Se esitteleekin ensimmäisenä, tosin nykyisin harvinaisena merkityksenä kulttuurille maan tai joidenkin kasvien konkreettisen viljelyn. Päämerkityksenä esitetään ihmiskunnan tai jonkin kansan tai kansaryhmän tms. aikojen kuluessa saavuttama aineellisen ja henkisen kehityksen tila tai aste kaikkine ilmiöineen, teknillinen, taloudellinen tai henkinen viljely. Tässä tutkimuksessa kulttuuri esiintyy monessa eri merkityksessä. Kulttuuri on yksi kunnan toimialoista, ja sen piiriin kuuluvat museot, taidemuseot ja yhdistys- ja harrastustoiminnan tuloksena syntyvän kulttuurin tukeminen. Koulu- ja kirjastotoimi liittyvät siihen läheisesti ja kuuluvat samaan hallinnonalaan, joka kunnassa voi olla nimeltään esimerkiksi sivistystoimi. Valtionhallinnossa kulttuuri on Opetusministeriön toimialaa kirjastojen ja muiden kulttuurilaitosten rahoituksen kautta. Museovirasto on muun muassa Opetusministeriön alainen laitos. Hyvin laajasti käsitettynä kulttuuri voi tarkoittaa kulttuuriperintöä (cultural heritage). Kulttuuria voi yrittää määritellä myös dikotomisen käsiteparin osana, kuten kulttuuri ja luonto. Tällaisen määrittelyn kautta lienee syntynyt kulttuuriympäristön käsite ympäristöhallintoon luonnonympäristön vastapariksi. Tapaustutkimukseni Paukkuprojektissa vuonna 1993 käytettiin kulttuuria yritysten (teollisuuden) vastaparina, kun oli tarkoitus saada aikaan vaihtoehtoisia malleja päätöksenteon pohjaksi. Dikotomioiden avulla käsitteitä määriteltäessä on oltava varovainen, ettei liitä niihin painolastiksi niille kuulumattomia arvovarauksia. Arkkitehdin puheessani huomaan käyttäväni kulttuurisia arvoja kovien taloudellisten arvojen vastakohtana, ja pitäväni niitä sitten parempina tai ainakin puolustettavina. Kiistän kuitenkin, että olisin tapaustutkimukseni alun tapahtumissa sen vuoksi asettunut kulttuurimallin kannattajaksi, että olisin pitänyt elitistisesti kulttuurista käyttöä arvokkaampana kuin esimerkiksi pienteollisuuskäyttöä. Ajatukseni kulttuurimallin paremmuudesta perustui siihen, että alueen suunnittelu kokonaisuutena tai yleensä ollenkaan olisi mahdollista vain kaupungin hallinnoimassa käytössä eli kulttuurikäytössä, ei lainkaan pienten yritysten käytössä. 1.3 Kulttuuripolitiikan diskursseja Suomessa Suomalaiseen kulttuuri- tai taidepolitiikkaan kuuluu edelleen yhtenäinen kansallinen kulttuuri-identiteetti, koska suomalaisuuden syntyyn ennen itsenäisyyden aikaa liittyi voimakas eri taiteenalojen nousukausi. Maassamme on paljon erilaisia kulttuuri-instituutioita, ja laitokset kattavat verkostona lähes koko maan. Kulttuuria on paljon tarjolla, ja valtionhallinnon näkemyksen 13

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

OSALLISTAVAN KOULUSUUNNITTELUN MENETELMIÄ menettelytapoja

OSALLISTAVAN KOULUSUUNNITTELUN MENETELMIÄ menettelytapoja OSALLISTAVAN KOULUSUUNNITTELUN MENETELMIÄ menettelytapoja MUUTTUVA OPPIMAISEMA - tulevaisuuden koulun horisontti II seminaari Oulu 27.9.2012 Tuulikki Tuominen RYM Sisäympäristö-tutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. Anita Kangas TOIMINTATUTKIMUS JA PAIKALLINEN KULTTUURIPOLITIIKKA Anita Kangas TOIMINTATUTKIJANA 1975-1979 Keski-Suomen kulttuuritoimintakokeilu Lain kuntien kulttuuritoiminasta kokeilu ennen lain ja asetuksen säätämistä.

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015 SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA Taija Roiha KANTU-päivät 2015 Kolmannen sektorin määrittely Institutionalisoitunut rakenne Ei-julkisia Eivät tavoittele taloudellista voittoa Itsehallinnollisuus

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Sosiaalinen media tietolähteenä:

Sosiaalinen media tietolähteenä: Sosiaalinen media tietolähteenä: - Esimerkkejä Suomesta ja maailmalta - Paikkamuistojen joukkoistaminen Nikkilässä Pilvi Nummi tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto / kaavoitusarkkitehti, Sipoon kunta Some-data

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 ONKO MODERNILLA VÄLIÄ? Seminaari Oulu 8.5.2014 Yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ICOMOS ICOMOS on kansainvälinen asiantuntijajärjestö,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot