EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Yhteisen ilmailualueen luominen Tunisian kanssa

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 603 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Yhteisen ilmailualueen luominen Tunisian kanssa FI FI

3 KOMISSION TIEDONANTO Yhteisen ilmailualueen luominen Tunisian kanssa 1. JOHDANTO 1. Tiedonannossaan Yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä 1 komissio piti tärkeänä yhteisen ilmailualueen luomista naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien Euroopan unionin itäisten ja eteläisten naapurivaltioiden kanssa. 2. Lopullisena tavoitteena on luoda Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja niiden itäisten ja eteläisten rajanaapurien yhteiset markkinat, joilla sovelletaan samoja toimintasääntöjä. Kesäkuun 27. päivänä 2005 kokoontunut liikenneneuvosto vahvisti tämän tavoitteen ilmailun ulkosuhteita koskevan yhteisön politiikan kehittämisestä antamissaan päätelmissä ja kehotti perustamaan Euroopan unionin naapurivaltioiden kanssa yhteisen ilmailualueen vuoteen 2010 mennessä. 3. Euroopan unioni on liittänyt jatkuvasti kasvavaan yhteiseen ilmailualueeseen jo Sveitsin, Norjan ja Islannin ilmailumarkkinat, sen jälkeen yhdeksän Länsi-Balkanin maan ilmailumarkkinat (kesäkuu 2006) ja viimeksi Marokon ilmailumarkkinat joulukuussa 2006 allekirjoitetun ensimmäisen Euro Välimeri-sopimuksen myötä. Komissio aloittaa neuvoston pyynnöstä tähän tähtäävät neuvottelut myös Jordanian ja Israelin kanssa ja jatkaa neuvottelujaan Ukrainan kanssa. Euroopan unionin ja sen naapurimaiden ilmailusuhteiden tiivistäminen on keskeisen tärkeää Euroopan ilmailuteollisuuden kehittymiselle. Lähes 20 prosenttia yhteisön ulkopuolisista kansainvälisistä lennoista suuntautuu Euroopan unionin naapurimaihin. Niiden kanssa ylläpidettävät ilmailusuhteet, jotka koskevat kaikkia markkinasegmenttejä (vapaa-ajan matkailu, matkailu perhesyistä, työmatkat), ovat siten yhtä merkittävät kuin ilmailusuhteet Pohjois-Amerikan maihin. Yhteinen ilmailualue tarjoaa kasvumahdollisuuksia ja toimii myös erinomaisena aluetta yhdistävänä tekijänä ja taloudellisen kehityksen vauhdittajana. Se on siis täysin Barcelonan prosessin ja Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa käynnistetyn toimintasuunnitelman mukainen hanke. Uudessa Barcelonan prosessi: Välimeren unioni -aloitteessa sovelletaan myös tätä samaa lähestymistapaa. 4. Pyrkimys laajentaa yhteistä ilmailualuetta Välimeren eteläpuolisiin maihin tekee Tunisiasta Euroopan unionin luonnollisen kumppanin. Assosiaatiosopimuksella 2 käynnistetyssä Euro Välimeri-kumppanuusjärjestelyssä korostetaankin tarvetta tiivistää yhteistyötä liikenteen alalla, lisätä osapuolten välistä sääntely-yhteistyötä ja uudenaikaistaa lentoasemainfrastruktuuria ja ilmaliikenteen hallintaa. 5. Tämä yhteiseen ilmailualueeseen tähtäävä aloite on siis pohjimmiltaan samassa linjassa muiden Euroopan unionin Välimeren maihin kohdistamien erilaisten toimien kanssa. Hankkeen tavoite on myös Välimeren molemmille puolille yhteinen. Tunisia 1 2 KOM(2005) 79 lopullinen, EU:n ja Tunisian välinen assosiaatiosopimus allekirjoitettiin heinäkuussa FI 2 FI

4 ilmaisi halukkuutensa neuvotella kattavasta ilmailusopimuksesta Euroopan yhteisön kanssa Euromed Aviation -ilmailuhankkeessa, jonka Euroopan unioni käynnisti tiivistääkseen ilmailualan yhteistyötä Välimeren eteläpuolisten maiden kanssa. Tällainen yhteisön ilmailusopimus tarjoaisi uusia tilaisuuksia koko ilmailualalle (lentoliikenteen harjoittajat, lentoasemainfrastruktuurin hallinnoijat, maahuolintapalvelujen tarjoajat) sekä matkustajille Välimeren molemmin puolin. Yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden ja Tunisian kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvät rajoitukset, jotka kohdistuvat lentoliikenteen harjoittajien viikoittaisiin vuoroihin, hyväksyttyjen lentoliikenteen harjoittajien määrään, käytettäviin lentoasemiin ja hintoihin, voitaisiin kumota. Samalla ryhdyttäisiin vähitellen yhdenmukaistamaan sääntelyä. 2. ILMAILUSUHTEIDEN LÄHENTÄMINEN TÄRKEÄÄN KUMPPANIIN 6. Tunisia on taloudellisen painoarvonsa ja Euroopan unionin kanssa ylläpitämiensä ilmailusuhteiden laajuuden ansiosta luonnollinen kumppani, jonka kanssa voidaan ryhtyä viipymättä tavoittelemaan neuvoston vuonna 2005 asettamaa päämäärää: yhteistä ilmailualuetta. 7. Euroopan unioni on Tunisian tärkein kauppakumppani: 73 prosenttia Tunisian tuontituotteista on peräisin Euroopasta, ja 31 prosenttia Tunisian viennistä suuntautuu Eurooppaan. Kauppavaihdon arvo oli vuonna 2006 lähes 16 miljardia euroa. Tunisia onkin yksi Euroopan unionin tärkeimmistä Välimeren eteläpuolisista kauppakumppaneista. 8. Tunisiaan suuntautuvasta matkailijavirrasta 82 prosenttia tulee Euroopasta. Matkailu on maalle tärkeä ulkomaisen valuutan lähde. Tunisian matkailuala on ilmeisten maantieteellisten syiden vuoksi voimakkaasti riippuvainen lentoyhteyksistä Eurooppaan. Euroopan ja Tunisian lentoliikennemarkkinat ovatkin tiiviisti kytköksissä toisiinsa, mistä kertoo myös se, että Tunisian ja yksittäisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä on tehty 21 lentoliikennesopimusta. Lähes 8,5 miljoonaa matkustajaa lensi Tunisian ja Euroopan välillä vuonna Määrä on kasvanut 10 vuoden aikana yli 40 prosenttia. Tärkeimmät yksittäiset markkina-alueet olivat vuonna 2007 Ranska (3,5 miljoonaa lentomatkustajaa), Saksa (1,2 miljoonaa), Italia (1 miljoona), Yhdistynyt kuningaskunta ( ), Belgia ( ) ja Tšekki ( ). 9. Tunisiaan matkusti ulkomailta vuonna 2006 kaiken kaikkiaan 10,5 miljoonaa matkustajaa, joten Euroopan suhteellinen osuus on huomattava. Tunisialaiset lentoliikenteen harjoittajat hoitivat kansainvälisestä liikenteestä kaksi kolmasosaa. Osuus on tätäkin suurempi Eurooppaan suuntautuvassa lentoliikenteessä, jossa esimerkiksi Ranskan ja Tunisian välisillä keskeisillä markkinoilla tunisialaisten liikenteenharjoittajien osuus oli 70 prosenttia. Suurimmat reittiliikennettä harjoittavat yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ovat keskittäneet lentonsa Tunisiin ja pyrkivät houkuttelemaan itselleen maksukykyistä asiakaskuntaa samalla kun ne tarjoavat myös tarvittavat jatkoyhteydet varmistaakseen, että keskuslentoasema säilyy houkuttelevana. Muut yhteisön lentoliikenteen harjoittajat harjoittavat toimintaa myös vapaa-ajan matkailumarkkinoilla, mutta toistaiseksi niitä hallitsevat tunisialaiset lentoyhtiöt. FI 3 FI

5 10. Suurin tunisialainen lentoliikenteen harjoittaja on Tunisair, joka hoitaa 37 prosenttia lentoliikenteestä Tunisiaan/Tunisiasta. Se kuljetti 3,8 miljoonaa matkustajaa vuonna Tunisian valtio, joka on perustanut yhtiön, omistaa pääomasta nykyisin 74 prosenttia. Loput osakkeet ovat vapaasti vaihdettavissa. Tunisair-konsernin palveluksessa on suoraan tai välillisesti lähes henkilöä ja sen toimiala kattaa kaikki ilmailun osa-alueet, myös huollon ja maahuolintapalvelut. Tunisair-konserni on nykyaikaistanut toimintaansa kansainvälisessä kiristyneessä kilpailutilanteessa toteuttamalla rakenneuudistuksia eli perustamalla tytäryhtiöitä, joissa työskentelee yhteensä lähes työntekijää. Tunisair-konsernin omaan lentokalustoon kuuluu kolmekymmentä Boeing- ja Airbus-ilma-alusta. Kahdessakymmenessä näistä koneista ei ole lainkaan bisnesluokkaa, mikä kertoo siitä, että yhtiö panostaa ennen kaikkea vapaa-ajan matkailijoihin. 11. Vapaa-ajan matkailijat ovat pääkohderyhmänä myös kahdella muulla tunisialaisella kansainvälistä liikennettä harjoittavalla lentoyhtiöllä, Nouvelairilla ja Karthago Airlinesillä. Ne ovat matkailualan (hotellit, matkatoimistot) aloitteesta perustettuja charter-lentoyhtiöitä. 12. Nouvelair, jonka matkailualan konserni Tunisian Travel Services (TTS) perusti vuonna 1989, liikennöi 25 maahan (120 lentoasemalle) pääasiassa Eurooppaan. Sen toimipaikka on Monastirissa. Nouvelairin lentokalustoon kuuluu 13 Airbus-ilmaalusta, joilla se kuljetti vuonna 2006 lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa. Sen osuus Tunisian kansainvälisen lentoliikenteen markkinoista oli 16 prosenttia. Karthago Airlines perustettiin puolestaan vuonna 2002 liikennöimään charter-lentoja Djerbaan ja Djerbasta. Se on Karthago-konsernin omistuksessa ja liikennöi vuokrakoneilla matkanjärjestäjien kausiluontaisten tarpeiden mukaan. Lentoyhtiö on kirjautunut pörssiin ja sen hallussa on 6 prosenttia Tunisian kansainvälisen lentoliikenteen markkinoista. Karthago Airlines ja Nouvelair ovat pohtineet yhteistyömahdollisuuksia tai jopa sulautumista, sillä niiden liiketoimintamallit ovat samantyyppiset mutta niillä on kuitenkin eri kotikentät (Monastir ja Djerba). Tällainen Tunisian ilmailumarkkinoiden yhdentyminen olisi hyvin linjassa Euroopan yhteisön kanssa tehtävän ilmailusopimuksen kanssa ja antaisi tunisialaisille lentoliikenteen harjoittajille paremmat mahdollisuudet asemoitua sääntelystä vapautetuilla ilmailumarkkinoilla ja vastata koventuvaan kilpailuun. Markkinoiden vapauttaminen, joka seuraisi yhteisön kanssa tehtävästä sopimuksesta, johtaisi nimittäin siihen, että Tunisian viranomaiset eivät enää pystyisi ohjailemaan Tunisiaan liikennöivien eurooppalaisten lentoyhtiöiden hintoja eivätkä asettamaan perinteisiä yhteisön lentoyhtiöiden omistajuutta ja määräysvaltaa koskevia rajoituksia. 13. Tunisian ja Euroopan yhteisen ilmailualueen tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet ovatkin huomattavat sekä kuluttajille että lentoliikenteen harjoittajille ja lentoasemille. Lisäksi kuten Euromed Aviation -ilmailuhankkeessa tehty selvitysmatka 3 osoitti, Tunisian tämänhetkinen sääntelykehys on riittävän vakaa ja kehittynyt siihen, että osapuolten lainsäädäntöjen lähentäminen yhteisön vaatimustason pohjalta on lyhyellä aikavälillä mahdollista. Se onkin yksi yhteisen ilmailualueen päätavoitteista. Tunisian ilmailuviranomaiset ovat aloittaneet 3 Tunisiassa toteutettavan Euromed Aviation -ilmailuhankkeen matkaraportti (nro MED 2006/ ). FI 4 FI

6 eurooppalaisen mallin mukaan muun muassa uudistuksen, jonka tarkoituksena on erottaa valvontatoiminnot liikenteenharjoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Samoin voitiin todeta, että lentoturvallisuuden ja lennonvarmistuspalvelujen taso on lähellä parasta eurooppalaista tasoa, kun otetaan huomioon ICAOn suosittelemiin normeihin ja käytäntöihin verrattavissa olevien vaatimusten, EASAn sääntöjen sekä Eurocontrolin turvallisuusvaatimusten (ESARR) noudattaminen. Lainsäädännön lähentämistä kohti yhteisön vaatimustasoa on kannustettu ja tuettu myös Euromed Aviation -hankkeessa, jossa laadittiin erityisesti Tunisialle suunnattu teknisen avun ohjelma yksilöllisten tarpeiden pohjalta. 3. YHTEISÖN LÄHESTYMISTAVAN HYÖDYT JA LISÄARVO 14. Siviili-ilmailuala (johon luetaan mukaan infrastruktuuri, lentoliikenteen harjoittajat ja muut toimintahaarat) on merkittävä osa Euroopan taloutta. Yksistään lentoliikenteen harjoittajien osuus Euroopan unionin lisäarvosta on noin 0,6 prosenttia, ja ne työllistävät yli henkeä (0,4 prosenttia kaikesta muun kuin rahoitusalan liiketoiminnan työvoimasta) 4. Kaiken kaikkiaan ala työllistää Euroopan unionissa noin kolme miljoonaa henkeä. Ilmailun sisämarkkinoita alettiin luoda 1990-luvun alkupuolella. Sisämarkkinat ovat parantaneet merkittävästi alan dynaamisuutta ja tehokkuutta ja synnyttäneet huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Vuosina yhteisön sisäisten reittien määrä kasvoi yli 40 prosenttia. Yhteisön suurimpien lentoliikenteen harjoittajien tuottavuus kasvoi 87 prosenttia vuosina Tunisialle asteittaisesta integroitumisesta näille ilmailun yhteismarkkinoille olisikin vain myönteisiä seurauksia, kun se pääsisi hyötymään Euroopan unionin kokemuksesta tällä alalla. Yhteismarkkinoiden laajentaminen liikenneoikeuksien vapauttamisen ja sääntelyn yhdenmukaistamisen pohjalta luo lisäarvoa myös Euroopan teollisuudelle ja sen asiakkaille. 15. Yksittäiset jäsenvaltiot ovat tähän asti tehneet Tunisian kanssa yleensä rajoittavia lentoliikennesopimuksia, joissa säännellään markkinoiden avaamista ja rajoitetaan lentoliikenteen harjoittajien ja matkustajien mahdollisuuksia. Lentoliikenteen harjoittajien käyttämää kapasiteettia rajoitetaan erilaisin mekanismein, eikä niillä aina ole edes oikeutta määrätä vapaasti hintojaan. Yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla ei myöskään ole kahdenvälisten sopimusten nojalla oikeutta liikennöidä kaikille Tunisian lentoasemille miltä tahansa eurooppalaiselta lentoasemalta. Nykyinen EU:n jäsenvaltioiden ja Tunisian kahdenvälisten lentoliikennesopimusten järjestelmä vääristää liikenteen jakautumista ja saattaa asettaa jotkut yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kuluttajat epäedullisempaan asemaan. 16. Kattava sopimus Euroopan yhteisön kanssa mahdollistaisi tilanteen korjaamisen, ja siitä seuraava suorien lentoreittien lisääntyminen EU:n ja Tunisian välillä mahdollistaisi myös kauppavaihdon ja matkailijavirtojen tuntuvan kasvun 6. Marokon ja Euroopan unionin yhtenäismarkkinoiden tarjoamien esimerkkien perusteella Eurostat, Statistics in focus, 37/2005, ISBN Yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä annetun komission tiedonannon liite, KOM(2005) 79 lopullinen. Marokon kanssa joulukuussa 2006 allekirjoitetun Euro Välimeri-sopimuksen jälkeen liikenne lisääntyi 18 prosenttia. EU:n ja Marokon välillä kuljetettiin lähes 8 miljoonaa matkustajaa vuonna FI 5 FI

7 liikenne lisääntyisi ensimmäisinä sopimuksen voimaantuloa seuraavina vuosina noin prosenttia. Matkustajamäärissä se tarkoittaisi noin 1,5 miljoonan matkustajan lisäystä. Tätä ennustetta jossa oletetaan nykyisten makrotaloudellisten ja poliittisten olosuhteiden pysyvän ennallaan joudutaan todennäköisesti vielä korjaamaan ylöspäin, sillä Tunisian markkinoiden kasvumahdollisuudet ovat erinomaiset. 17. On todennäköistä, että huomattava osa taloudellisesta hyödystä suuntautuisi Euroopan lentoliikennealalle ja Euroopan koko taloudelle. Toisaalta tunisialaisia lentoliikenteen harjoittajia olisi helpompi ottaa mukaan olemassa oleviin kaupallisiin liittoutumiin yhteisön lentoliikenteen harjoittajien rinnalle, jolloin voitaisiin kehitellä yhdistelmätuotteita ja parempia palveluja matkustajille. 18. Ilmailumarkkinoiden avaamiseen on liityttävä myös lainsäädännön lähentäminen eräillä keskeisillä aloilla, joita ovat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristö ja valtiotukisäännöt, jotta kilpailuedellytykset olisivat kaikille samat. Tavoitteena on, että lentoliikenteen vaatimustaso olisi korkea Välimeren kummallakin puolella. Ympäristönäkökohdat on sisällytettävä sopimukseen ottamalla huomioon EU:n sitoutuminen ilmailun kestävään kehittämiseen. Sopimus ei saa rajoittaa Euroopan unionin mahdollisuuksia käyttää sääntelyä tai taloudellisia välineitä lieventääkseen lentoliikenteen lisääntymisestä seuraavia ei-toivottuja vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, ilmanlaatuun ja meluhaittoihin lentoasemien ympäristössä. Kun Tunisian lainsäädäntöä lähennetään kohti Euroopassa vallitsevaa vaatimustasoa, ainoa mahdollinen vertailukohta on yhteisön tason lainsäädäntö. Tätä varten Euroopan komissiolle on annettava valtuudet neuvotella Tunisian kanssa kattavasta ilmailusopimuksesta, jonka lopullisena tavoitteena on yhdistää Tunisian ilmailumarkkinat kokonaan yhteiseen ilmailualueeseen Euroopan unionin kanssa. 19. Yhteisen ilmailualueen luominen Tunisian kanssa edistää myös alueellista yhdentymistä, joka käsittää Euroopan unionin kanssa ylläpidettävien ilmailusuhteiden lisäksi myös Välimeren eteläpuolisten maiden keskinäisen lentoliikenteen. Euroopan yhteisö sisällytti tätä silmällä pitäen Marokon kanssa tehtyyn ilmailusopimukseen maantieteellistä laajentamista koskevan lausekkeen, jolla ennakoitiin Tunisian kaltaisten maiden liittymistä yhteiseen ilmailualueeseen. Yhtäältä EU:n ja Marokon ja toisaalta EU:n ja Tunisian välisten ilmailusuhteiden vapauttaminen voisi siis mahdollisesti johtaa siihen, että myös Tunisian ja Marokon väliset ilmailumarkkinat avautuisivat. Tässä vaiheessa vaikuttaa kuitenkin järkevämmältä neuvotella ilmailusopimukset erikseen kunkin Välimeren eteläpuolisen valtion kanssa, vaikka sopimusten taustalla oleva lähestymistapa onkin sama ja sopimuksilla on yhteyksiä toisiinsa. Näin säilytetään Euroopan naapuruuspolitiikan näkökulma ja vastataan maiden toiveisiin etuoikeutetuista kahdenvälisistä suhteista Euroopan unionin kanssa. Erilliset sopimukset jättävät myös enemmän joustonvaraa ja mahdollistavat erilaisen suhtautumisen tiettyihin asioihin. 20. Jos komissiolle annetaan valtuudet neuvotella Tunisian kanssa, se on myös merkki Euroopan unionin päättäväisestä aikomuksesta saavuttaa neuvoston vuonna 2005 asettamat poliittiset tavoitteet ja avata ilmailumarkkinansa naapurimailleen edellyttäen, että samalla lähennetään lainsäädäntöä. Yhteisen ilmailualueen luominen FI 6 FI

8 Tunisian kanssa tukisi alueellista yhteistyötä ja kaikkien Välimeren eteläpuolisten maiden ilmailumarkkinoiden yhdentymistä. 4. PÄÄTELMÄT 21. Komission mielestä on tärkeää tarjota Tunisialle tiiviimpää yhteistyötä siviiliilmailun alalla. Kattava ilmailusopimus maan kanssa mahdollistaisi samalla sekä lentoliikennesopimusten perinteisten kaupallisten näkökohtien kattamisen että kunnianhimoisen kehyksen luomisen sääntely-yhteistyön kehittämiselle lentoturvallisuuden, ilmailun turvaamisen ja ilmaliikenteen hallinnan aloilla. Myös teollisuusyhteistyö maiden välillä helpottuisi. 22. Siviili-ilmailuala tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia liikenneyhteistyön kehittämiseen yleensä. Siitä koituu molemminpuolista hyötyä sekä Tunisialle että Euroopan unionille. Olisikin pyrittävä siihen, että lentoliikenteestä tulee yksi EU:n ja Tunisian välisen yhteistyön keskeisistä aloista ja että Tunisia saisi näin uuden esimerkin mahdollisuudesta tulla osaksi yhteisörakenteita ja eurooppalaisia markkinoita. 23. Sopimus on merkittävä askel kohti Euroopan unionin ja sen Välimeren alueella sijaitsevien naapurimaiden yhteisen ilmailualueen toteuttamista. Ilmailualueen perustaminen on yksi ilmailun ulkosuhteita koskevan yhteisön politiikan päätavoitteista ja yleisesti ottaen tärkeä osa Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Tunisian kanssa tehtävä ilmailusopimus toisi huomattavaa poliittista ja taloudellista lisäarvoa ja voisi toimia mallina muille samankaltaisille sopimuksille muiden Välimeren eteläpuolisten valtioiden kanssa. Näin se edistäisi maiden alueellista yhdentymistä. 24. Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa neuvostolle, että sille annetaan valtuudet aloittaa neuvottelut kattavan sopimuksen tekemiseksi yhteisen ilmailualueen luomisesta Tunisian kanssa. Komissio tekee läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa ehdotetussa neuvoston päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden täsmentämiseksi ja saavuttamiseksi. FI 7 FI