Valtuutetut tulevaisuuden kunnan rakentajina Kuntasäätiön tarjoama koulutus uusille valtuustoille

Transkriptio

1 Valtuutetut tulevaisuuden kunnan rakentajina Kuntasäätiön tarjoama koulutus uusille valtuustoille #tulevaisuudenkunta

2 Muutosten valtuustokausi Kunnan rooli painottuu uudelleen, valtuutetun rooli vahvistuu Yhteistyö ja yhdyspinnat: hyvinvointi, elinvoima Vastuu kuntalaisista, vastuu tulevaisuudesta Ennakointikyky ja strateginen johtaminen Koulutuksen takana ovat: Suomen kuntasäätiö Kuntaliiton perustama 2016 Edistää kuntien elinvoimaa, demokratiaa ja itsehallintoa 2017 painopiste: Tulevaisuuteen suuntautuva luottamushenkilötyö ja päätöksentekokyky on kunnallisen itsehallinnon perusta ja kunnan elinvoimaisuuden edellytys. Suomen Kuntaliitto Kuntien yhdistys: Edunvalvonta, kehittäminen, asiantuntija- ja tietopalvelu Tekee yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta. Strategian kärjet: askeleen edellä, yhteistyötä yli rajojen, uudistava kulttuuri. FCG Finnish Consulting Group Kuntaliiton tytäryhtiö Kuntakoulutus, konsultointi, suunnittelupalvelut, myös markkinoilla ja kansainvälisesti Monialainen, asiakaslähtöinen kunta-asioiden osaaja. 2

3 1. Muutosten valtuustokausi 3

4 Kesänavajaiset keskustassa! Museoon on avautunut uusi näyttely, pitääkin käydä katsomassa. Lainasin kitaran kirjastosta! Kunta takaa arjen sujuvuuden Leikkipuiston viereen tuli ulkokuntosali ja senioripuisto! Hanasta tulee raikasta juomavettä - ei tarvitse vesipulloja kiikutella! Puistoon on tullut uusi skeittipuisto! Käsittelivät juuri kuntalaisaloitteeni valtuustossa. Kuopukseni rakastaa päiväkodin satuhetkiä, isoveli haluaisi vain pelata jalkapalloa! Naapuriimme tulee uusia taloja ja kadutkin kunnostetaan! Kävin kunnan kompostointikurssilla ja opin, miten saan ruuantähteistäni ravinteet kasvimaalleni ja käyttöön! 4

5 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? 5

6 Muutosten valtuustokausi Voimassa/päätetty Kuntalaki, voimassa kaikki säännökset Ammatillisen koulutuksen reformi, voimaan Valmisteilla Sote- ja maakuntauudistus Kasvupalvelu-uudistus Valtionosuusjärjestelmän uudistus Erityislainsäädännön muutokset 6

7 7

8 8

9 2. Kunnan rooli tulevaisuudessa 9

10 ARTTU2 Päättäjätutkimus 2017: Kuntapäättäjien arviot seuraavien asioiden vaikutuksesta oman kunnan toimintaedellytyksiin valtuustokautta ajatellen. Vastausten %-jakaumat. (N=976) Paikallisen elinkeinoelämän kehitys Suomen talouden kehitys Sote-ja maakuntauudistus Lainsäädäntö ja valtionohjaus Väestömuutokset Digitalisaatio Ihmisten muuttuvat arvot Maahanmuutto % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Paljon (4+5) Ei vähän, ei paljon (3) Vähän (1+2) Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Päättäjätutkimus 2017 / Siv Sandberg, ÅA 10

11 Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten näkemykset tärkeimmistä asioista hyvässä kotikunnassa keväällä 2017 % vastanneista valinnut kolmen tärkeimmän joukkoon (N-2017= ) Hyvät palvelut 47,6 Hyvä asuinympäristö 46,2 Turvallisuus Perhe ja muut läheiset Luonnonläheisyys Hyvä asunto Hyvät liikenneyhteydet 35,6 30,8 30,7 28,3 25,9 Hyvät toimeentulomahdollisuudet 17,7 Yhteisöllisyys ja naapurisuhteet 7,5 Jokin muu 1,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Finlands framgång skapas lokalt ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M. Pekola-Sjöblom

12 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö Kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta Finlands framgång skapas lokalt

13 Elämänlaatunsa koki hyväksi 54,5% Järjestö-ja vapaaehtoistoiminta an sijoitettu euro tuottaa kuusi euroa Luottamus oman kunnan päättäjiin on kriittistä. Noin 10% työikäisistä syö masennuslääkkeitä Finlands framgång skapas lokalt Nuorisotyöttömiä (15-24v) oli vuonna , n.10% ikäluokasta Lähteet: Tilastokeskus, Sotkanet.fi, Juhani Laasanen (2011) 13

14 Kunnassa x toimii samassa rakennuksessa 1-6 luokkien peruskoulu ja päiväkoti. Pedagoginen jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen on joustava ja arjessa painotetaan liikunnallisuutta. Koulupäivän jälkeen tiloissa toimii kansalaisopiston ryhmiä sekä lukuisia harrastuskerhoja, joita toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kirjasto on lainaustoiminnan ja tietopalvelun lisäksi eri ikäisten kuntalaisten kohtaamispaikka. Lapsille on monenlaista ohjelmaa, jolloin kirjasto tulee tutuksi pienestä pitäen. Nuoret voivat koulupäivän jälkeen tehdä läksyjä tai kuunnella musiikkia. Kulttuuritapahtumia ja näyttelyitä järjestetään aktiivisesti. Hiljaista työskentelyä varten on erilliset tilat ja lukusalin yhteydessä toimii yrittäjävetoinen kahvila. 14

15 Kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä Kuntalaiset huolehtivat omasta ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnista ja terveydestä voimavarojensa puitteissa. Kunta myös tulevaisuudessa edistää omalta osaltaan kuntalaisten hyvinvointia. Tehtävä on laaja-alainen ja se edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuntalaisten hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat. Oleellista on myös, että maakuntien kanssa sovitaan yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. s. Video Kunnan hyvinvoinnin edistäminen ei ole korjaavaa vaan kutsuvaa toimintaa.

16 Utajärvellä on järjestetty perjantaisin hyvinvointitansseja, jotka ovat savuttomia, päihteettömiä ja täysin ilmaisia. Oulussa toimii Höyhtyän Välke välittämisen keskus, joka on kaikille avoin kansalaisten olohuone. Tiloissa toimii muun muassa kaupungin hyvinvointipiste, jonne voi arkiaamuisin mennä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Liperissä vapaa-ajan asujia kannustetaan tekemään ns. turvallisuuskävelyjä mökeillään ja tarkkailemaan turvallisuutta eri ikäisten näkökulmista. 16

17 Osallistuva budjetointi on käytössä mm. Helsingin nuorisopalveluissa, jossa se kulkee nimellä Ruutibudjetti. Lahdessa on mobiiliyhteisö, sovellus nimeltä Porukka, jonka kautta asukkaat voivat vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon ja saavat tietoa kaupungin asioista ja kehityksestä. Järvenpäästä alkunsa saanut Siskot ja Simot on luovan välittämisen yhteisö, joka edistää matalankynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jolla pyritään tuomaan hyvää mieltä itselle ja muille. 17

18 Salossa on paikallisille työttömille tarkoitettu palvelupiste Voimala Hyrynsalmen, Puolangan ja Paltamon kunnat ulkoistivat työllisyyden hoidon yhdistykselle. Kiuruvedellä syödään luomua ja lähiruokaa. Lähi- sekä luomuruoka on otettu osaksi kaupunkistrategiaa ja tarkoituksena on lisätä niiden osuutta kunnan ruokapalveluissa. Video: 18

19 Kehittämisyhteisöjen kokoaminen Paikalliset erityispiirteet huomioivien ratkaisujen löytäminen Innovaatioympäristöjen luominen Paikkakunnan vetovoimaisuus: Hyvinvoinnin edistäminen Maankäyttö, asuminen ja liikenne + tietoverkot Palvelut ja sujuva arki Sivistys ja kulttuuri Visio tulevaisuudesta: suvaitsevaisuus, avoimuus, dynaamisuus Työllisyyttä ja innovaatioita edistävät hankinnat: Kaupunki innovaatioekosysteeminä uudet alueet energiajärjestelmien, jätehuollon, älykkäiden rakenteiden jne. testausalustana (preferenssi laajemmille markkinoille) Hankinnat toiminnan kehittämisen instrumenttina (palvelusetelit, markkinoiden huoltaminen, sosiaaliset kriteerit) Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Yritystoiminnan kehittymistä tukevat kehittämishankkeet Yritystontit ja toimitilat Alueen markkinointi Avoin data yritystoiminnan alustana Elinvoimainen kunta kasvun ja työllisyyden vahvistajana Koulutuspolitiikka: Työelämän muuttuvia tarpeita vastaava koulutustarjonta kuntien tavoitteellinen oppilaitosten omistajapolitiikka Korkeakouluyhteistyö: yliopistokeskukset, lahjoitusprofessuurit, hanketoiminta Yritysten ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyö Koulutuspaikat ja syrjäytymisen ehkäisy Tuki vaikeasti työllistyville: TYP toiminta: yksilöllinen polku työmarkkinoille Kohtaanto hankkeet piilotyöpaikkojen esiin kaivamiseksi ja tuki yrityksille palkkatuen hyödyntämisessä Työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Työttömyyden pitkittymisen ehkäisy äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa kehittämisyhtiöt keskeisiä Kaupunginosatyö segregaation haittojen ehkäisemiseksi Asuntotarjonta, päivähoito, kotouttaminen jne. Rakennerahastot Maaseuturahasto AIKO-hankkeet MAL- ja kasvusopimukset Kasvupalvelut LEADER Muut rahoitusvälineet 19

20 Kunnissa yhdistellään työllisyyttä edistäviä toimintoja akselilla työllisyys,- elinkeino-, koulutus-, sote- ja hyvinvointipalvelut. Kunnilla on paikallistoimijoina paras tuntemus oman alueensa tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja - tarpeista sekä sen asiakkaista ja kykyä yhteen sovittaa työtä ja tekijöitä. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on kuntavetoinen toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TE-palvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. 20

21 Joensuussa Ilmastotori-hankkeen avulla kohti hiilineutraalia Joensuuta Lappeenranta siirtyi maailman ensimmäisenä kaupunkina EKOenergian käyttöön. Jyväskylässä entisen paperitehtaan alueelle nouseva Kankaan alueesta pyritään tekemään viisas ja kestävän elämäntavan mukainen asunto- sekä toimitila-alue. Ekologisuus on lähtökohtana sekä aluesuunnittelussa että rakentamisessa. Vaasassa kuljetan biokaasubusseilla. Biokaasubussien ottaminen osaksi joukkoliikennettä on Vaasan kaupungilta panostus puhtaaseen ja paikalliseen energiaan. Forssassa on käytössä kiinteistöjen vesimittarien etäluenta. Asiakkaat saavat ajantasaisen laskun ja tiedon vedenkulutuksestaan. Järjestelmä helpottaa myös vesijohtovuotojen selvittämistä. 21

22 Rovaniemellä toimii 9 aluelautakuntaa, jotka tulevat vastaamaan oman alueensa lähipalveluista ja kehittämisestä. Kyyjärven kunta on perustanut yhteisöllisen verkkolehden Nopola Newsin, jota kuntalaiset toimittavat yhdessä. Kunnassa säilytettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus kunnan ja asukkaiden aktiivisuuden ja oman toiminnan ansiosta. Mikkeli on jaettu viiteen aluejohtokuntaan, tehtävänä on kehittää ja valvoa alueen asukkaiden hyvinvointia, tukea ja edistää alueen kehittämishankkeita, sekä edistää paikallista toimintaa ja kulttuuria. 22

23 Karvialla rakennettiin kevyen liikenteen väylä talkoilla. Kunta maksoi materiaalit ja koneiden polttoaineet, ELY-keskus hankki maat ja valvoi, mutta maanrakennustyöt tehtiin talkootöinä. Nurmijärvellä järjestetään pari kertaa vuodessa järjestötreffejä, joissa kootaan saman pöydän ääreen paikallisia yhdistys- ja kuntatoimijoita keskustelemaan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa koskevista asioista. Tämän lisäksi kerran vuodessa Nurmijärven kunta ja Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto järjestävät kerran vuodessa Kumppanuusfoorumin, jossa kunnan työntekijät ja järjestötoimijat keskustelevat kuinka kuntalaisten hyvinvointia voitaisiin edistää kunnan ja järjestöjen yhteistyön avulla. Kitee solmii kumppanuussopimuksia palvelutuotannossa (esim. tapahtumat, vanhusten viriketoiminta, luontopolkujen kunnostus) kolmannen sektorin kanssa, jolla tuetaan sekä kaupungin, että kumppanin omaa toimintaa. 23

24 3. Kunnan toimintatavat muutoksessa 24

25 Kuntiin kohdistuvien muutosten moninaisuus Sopiva toimintatapa ja kuntana olemisen tapa riippuvat paikallisista olosuhteista ja tarpeista. Jäntti, Anni. (2016) Kunta, muutos ja kuntamuutos. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto. (s. 116) 25

26 Ruskossa on kehitetty Opentunti suunnittelutyökalu, mahdollistaa opettajien suunnitelmien ja ideoiden levittämisen ilman erillisiä alustoja. Saloon asennettiin liiketunnistimelliset katuvalot. Järvenpäässä yritetään rohkaista seniori-ikäisiä kaupunkilaisia tutustumaan tietotekniikkaan ja teknologiaan. Jyväskylässä otettiin lähisärki korvaamaan tuontitonnikalaa. Kuntakokeiluja Miten teillä? Eurajoelle on luotu henkilöstön kokonaisvaltainen hyvinvointiohjelma. Lapinjärvi on päättänyt olla Suomen ensimmäinen ihmislähtöinen kunta. Asikkalassa perusopetus ja varhaiskasvatus yhdistettiin yhdeksi yksiköksi. Helsingin Kalasatamaa kehitetään asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa kokeillen. 26

27 Yhdyspintapalvelut 1. Miten sovitaan yhteiset tavoitteet? 2. Miten järjestetään monitoimijaiset yhteistyösuhteet, vuorovaikutteiset yhteistoimintakäytännöt ja toimintatavat? 3. Minkälaisia sopimuksia tarvitaan? Kunnat mm. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus ja maankäyttö, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinkeinojen kehittäminen, asumispalvelut, järjestöyhteistyö, tukipalvelut, osallisuus Maakunnat Finlands framgång skapas lokalt 27

28 Alueiden suunnittelu ja kaavoitus (kunta, maakunta) Ikäihmisten ja erityisryhmien liikunta (maakunta, kunta, järjestöt) Liikunnan harrastustoiminta (järjestöt, kunta, yritykset) Esimerkkejä yhdyspinnoilta Liikunnallinen varhaiskasvatus (kunta) Hyvinvoinnin edistäminen liikunnalla Liikuntapaikat ja -alueet (kunta) Päiväkoti (kunta) Arjen puitteet, työ- ja koulumatkat, työpaikkaliikunta (kunta, maakunta, yritykset) Liikkuva koulu (kunta) Neuvola (maakunta) Lastensuojelu (maakunta) Kuntouttava liikunta (maakunta) Finlands framgång skapas lokalt 28

29 Tulojen rakenne - esimerkkeinä Savonlinna, Espoo ja Loppi TULOJEN RAKENNE ,3 % 6,3 36,1 % 54,6 % 2,9 % 7,6 % 6,7 % 4,0 % 78,8 % 3,1 % 4,5 35,2 % 57,9 % Kunnallisvero Valtionosuudet Kiinteistövero Yhteisövero Rahoituserät * Siirtymätasaus TULOJEN RAKENNE ,1 % 1,2 % 5,6 % 4,2 % 9,5 % 9,6 % 17,8 % 12,7 % 7,9 % 30,7 % 23,5 % 74,2 % 48,8 % 55,7 % -0,3 % -0,7 % Savonlinna Espoo Loppi Finlands framgång skapas lokalt * korkotuotot, muut rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut -0,8 % -5,2 % -0,1 % -1,4 % Savonlinna Espoo Loppi 29

30 Finlands framgång skapas lokalt