OUDOT ILMIÖT ENNUSTAVAT TULEVA A. Elina Hiltunen: TYÖELÄMÄ MURROKSESSA PYSYTKÖ MUKANA?

Transkriptio

1 PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 1-15 TYÖELÄMÄ MURROKSESSA PYSYTKÖ MUKANA? 7 TAPAA OLLA TYÖ- MARKKINOIDEN HOTTIS IRTI AJASTA JA PAIKASTA MONEN KERROKSEN ERIARVOISTA VÄKEÄ SOKEA SUUNNITTELI MOBIILIPELIN VAADIMME KESÄTYÖTÄ TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE! MUODOSTELMALUISTELU: URHEILUA JA TAIDETTA JÄÄKIEKKO KUULUU SUOMALAISILLE VOIMA-ASENTO VAHVISTAA BITCOINIT OVAT KÄYPÄÄ VALUUTTAA Elina Hiltunen: OUDOT ILMIÖT ENNUSTAVAT TULEVA A JÄSENLEHTI

2 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTON JÄSENLEHTI PÄ ÄTOIMITTAJA KRISTIINA AHONEN TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL / FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU MARKO VON KONOW 20 Tulevaisuus töissä Kone korvaa ihmisen. Työt viedään Suomesta halpoihin maihin. Osa töistä on jo siirtynyt kuluttajien tehtäväksi. Työttömiltä vaaditaan ilmaista työtä. Ja toisaalta, työn mielekkyys nousee entistä tärkeämmäksi! Onneksi Suomessa työmarkkinoiden asioista sovitaan kolmikantaisesti, joten muutokset eivät tapahdu yhtäkkiä tai ilman tolkkua. KIRJOITTAJAT SARI ALHAVA TERHI FRIMAN SUSANNA HAANPÄÄ TERHI HAUTAMÄKI ANTTI ISOKANGAS NOORA KAASINEN KATARIINA KRABBE VIRPI MELLERI KIRSI POIKOLAINEN JAANA TAPIO TIINA TORPPA KUVA AJAT JA KUVITTAJAT RISTO ANTIKAINEN JONNA KOSKI JUHA MYLLYMÄKI SAKARI PIIPPO TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY FREDRIKINKATU 24 A HELSINKI P sisältö SUSANNA.CYGNEL@ FONDAMENTA.FI TOIMIN JUTUT 16 Tulevaisuuden tietäjä Futuristi Elina Hiltusen mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan yrittäjämäistä asennetta. Pitää ottaa vastuuta ja sopeutua projektiluontoisiin töihin. 28 Ilman vakituista työpistettä Toimistonomadi Janne Saarikko uskoo, että uudenlaisen työelämän keskiössä on luovuus eli että kaikenlaiset työt pitää hoitaa luovemmin irti ajasta ja paikasta. 34 Monen kerroksen väkeä Vakituiset, määräaikaiset, harjoittelijat, tarvittaessa töihin tulevat ja vuokratyöntekijät. Edut ja vaatimukset vaihtelevat vakanssin mukaan, mutta on mietittävä, kuinka yhteistyö ja tasa-arvoisuus saadaan toteutumaan. TOIMIN VAKIOT 3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU 8 TYÖ & PARI Arto ja Eeva hoitavat silmiä. 12 PARASTA TYÖSSÄNI Lempi Mattila. 13 KOTILÄKSYT Antti Isokangas luki luovasta järkevyydestä. 14 OMAT RAHAT Bitcoinit TAPA A olla työmarkkinoiden hottis. 32 VAPAATA AIKAA Satu Portin muodostelmaluistelee. 33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA nappaa unenpäästä kiinni. 43 UUSI ALKU Eeli Alamäki, 9, aikoo suojella eläimiä. TOIMIN PALSTAT 4 TOIMI OIKEIN Asiantuntijat vastaavat. 5 URA & IHMISET Lukiolaiset kesätöihin. Aikuisopiskelua monesta hyvästä syystä. Näin työelämä kehittyi vuosien varrella. 6 TYÖ & TERVEYS Ota voima-asento. Kofeiinin korvike: rummuta itsesi virkeäksi. Katkaise pahan olon kierre. Työuupunut nappaa kielteiset äänensävyt. Muistitreeniä. 9 MYÖS NAISILLE Jääkiekko on suomalaisten juttu. 10 TRENDI & TÖRMÄYS Ohjelmointi sopii näkövammaiselle. Pääkaupunkiseudun vetonaulat. Ekologinen pukeutuminen. Oikeus olla oma itsensä joka iässä. 37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT SÄHKÖPOSTI TOIMI@ERTO.FI JULKAISIJA ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY MEDIAMYYNTI KRISTIINA AHONEN P. (09) PAINOPAIKKA FORSSA PRINT 2015 AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN JUHA MYLLYMÄKI KUVASI KANTEEN ELINA HILTUSEN. 2 TOIMI

3 pääkirjoitus ERTOSSA TAPAHTUU 2015 Toimimme jäsentemme tahdon mukaisesti. YKSILÖLLINEN JÄSENPALVELU ON TOIMINNAN YDINTÄ. Jäsenmäärämme kasvoi vuoden alussa reilulla tuhannella, kun Suomen Optomet rian Ammattilaiset SOA yhdistyi ERTOon. Lämpimästi tervetuloa optikkoväki! Viime vuoden iso jäsenkysely on näyttänyt suunnan ERTOn tämän vuoden toimintasuunnitelmalle. Tuki ja turva ovat kaiken toiminnan lähtökohdat. Jäsenet haluavat ERTOn vaikuttavan etenkin työsuhteen ehtoihin ja työelämän lainsäädäntöön. Tavoitteenamme on varmistaa sosiaalisesti oikeudenmukaiset ja kestävät päätökset eri sukupuolten, sukupolvien ja tulotasojen kannalta. Erityishuomion kohteena on sopimuksettomien alojen ansiokehityksen turvaaminen. Yksilöllinen jäsenpalvelu on liiton toiminnan ydintä. Tätä toteutamme päivittäin muun muassa työsuhdeneuvonnassa, jäsenrekisterissä ja työttömyyskassassa sekä hoitamalla riita-asioita ja oikeusjuttuja. ERTOn aluejärjestöt vastaavat jäsenten toiveisiin työhyvinvoinnin edistämisestä ja alueellisuudesta järjestämällä monipuolista toimintaa virkistyksestä vaalipaneeleihin. ERTOn oma Emma-akatemia tukee jäsenten osaamista ja sitä kautta työssä jaksamista, työllisyyttä ja tuottavuutta. Emma-akatemiassa jokainen voi täydentää ammatillisia taitojaan edullisesti. ERTO Nuoret puolestaan järjestävät toimintaa alle 36-vuotiaille jäsenille. Työelämän pähkinöitä -kiertueella puheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja käyvät tänä vuonna 20 paikkakunnalla kertomassa jäsenille ajankohtaisista liiton ja työelämän asioist a ja kouluttamassa henkilöstön edustajia eli HEDejä tes-tilanteesta, vuosilomalaista ja yt-laista. Sähköinen asiointi on vaihdettu jäsenpalautteiden perusteella helppokäyttöiseksi easioinniksi ja paljon toivottu mahdollisuus maksaa jäsenmaksuja e-laskulla on toteutettu. ERTOn nettisivut uusitaan täysin sekä ilmeeltään että rakenteeltaan. Lisäksi Emma-akatemia saa omat nettisivut. ERTO on sitoutunut toimimaan jäsentensä tahdon mukaisesti. Vastaamalla kyselyihimme voit vaikuttaa liiton toimintaan. Palautetta saa toki antaa myös kyselyjen välillä. Kristiina Ahonen päätoimittaja Jurin Juttu ERTON PUHEENJOHTAJA JURI AALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA. ERTO K ANNATTA A HANKETTA uudeksi palkansaajien keskusjärjestöksi. Keskusjärjestöjen mahdollisilla muutoksilla ei ole mitään vaikutusta ERTOn tai sen jäsenyhdistysten itsenäisyyteen tai sopimusoikeuteen. Ammattiliittojen jäsenten tarpeet ovat hyvin samanlaisia keskusjärjestöstä, sukupuolesta, palkkatasosta tai koulutuksesta huolimatta. Jäsenten arjessa haasteita ovat muun muassa työttömyys, irtisanomiset, harmaat ylityöt, pätkätyöt, toimeentulo ja sopimuksettomat alat. Nykyisillä keskusjärjestörakenteilla voidaan jatkaa, mutta kaikki nykyiset keskusjärjestöt korvaava uusi järjestö olisi aito vastavoima työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Onnistuakseen uuden keskusjärjestön tulee olla puolueista riippumaton, avoin, demokraattinen, vaikutusvaltainen ja siihen pitää liittyä liittoja jokaisesta nykyisestä keskusjärjestöstä. Jäsenet tarvitsevat nykyistä vahvempaa edunvalvontaa ja uusi Palkansaajien keskusliitto pystyisi sitä tarjoamaan. TOIMI

4 ura&ihminen toimi oikein Kysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! Marjukka Mikola KTK, uravalmentaja, UP! Partners Matti Orkovaara varatuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Kesätyötä omalle lapselle?tyttäreni on 17 vuotta ja etsii ensi kesäksi töitä. Sorrunko nepotismiin, jos yritän järjestää hänelle kesätyötä omasta työpaikastani? Vanhempi saa ja hänen pitääkin auttaa, edistää ja tukea nuoren työllistymistä, mutta liiallinen tuki voi ehkäistä nuoren itsenäistymistä ja omien työnhakutaitojen kehittymistä. Työnhakutilanteen tulisi olla aito valintatilanne, jossa paras hakija valitaan. Vanhemman tärkeä rooli on auttaa nuorta kehittämään työnhakutaitojaan, jotta hänet valitaan hakutilanteessa omalla persoonallaan ja osaamisellaan. Perheyrityksissä on luontevaa, että perheenjäsenet työskentelevät yrityksessä ja hankkivat laaja-alaista kokemusta yrityksen toiminnasta. Tällöin kesätyöuran aloittaminen vanhempien yrityksessä on perusteltua. Muuten vanhemman rooli kesätyöpaikan löytämisen edistämisessä voi olla esim. verkostojen hyödyntäminen, avoimista paikoista vinkkaaminen ja hakemuksen laadinnassa avustaminen. Vanhempi tietää, mitä asioita osaamisessa ja persoonassa kannattaa korostaa, jotta nuori tulisi valituksi parhaana hakijana. Ensimmäisen kesätyöpaikan järjestämisessä avustaminen ei vielä liene nepotismia pahimmillaan, mutta uran alkuun päästyään jokaisen tulisi kuitenkin pärjätä työnhaussa omilla avuillaan. Marjukka Mikola Kuinka pääsen etätyöhön??haluaisin tehdä yhden päivän viikossa etänä kotoa käsin. Onko etätyöskentelystä olemassa jotain säädöksiä tai ohjeistusta? Etätyön tekemisestä on aina sovittava työntekijän ja työnantajan kesken. Osassa tapauksissa etätyötä tehdään säännönmukaisesti, kun taas osassa satunnaisesti tai tilapäisesti, joten ohjeet ja niiden sisällöt vaihtelevat suuresti työn ja tilanteen mukaan. Kummankin osapuolen etuna on sopia ennakolta tehtävät työsuoritteet ja niihin varattu aika. Usein työtehtäviin voidaan myös vain sopia sisältö, eikä siihen käytettävään aikaan puututa. Tällöin työhön tarvittava aika tulee arvoida riittäväksi, jotta ei teetetä ylityötä ilman ylityökorvauksia. Usein kuitenkin molempien etu on sopia tietyn urakan tekemisestä ilman erillistä työaikaraporttia. Etätyö pitkälti perustuu myös liukuvan työajan ideaan, eli voi tehdä työn itse haluamana aikana. Joissain töissä kirjaudutaan työnantajan järjestelmiin ja suoritetaan siellä työtä, joka voidaan mitata samalla tavalla kuin toimistossa tehtävä työ, joten niissä etätyö onkin tavallisempaa eikä työaikakontrolli tuota ongelmia. Suositeltavaa on kuitenkin yrityskohtaisesti laatia ohjeet etätyölle, jolloin se koskee tasavertaisesti kaikkia työntekijöitä, vaikka yksittäisen päivän tekeminen etätyönä jäisikin esimiehen ja työntekijän kesken aina erikseen sovittavaksi. Matti Orkovaara Osingot osakkeisiin vai asuntolainaan??saan keväällä muutama tuhat euroa osinkoa osakkeista. Kannattaako minun lyhentää osinkorahoilla asuntolainaa vai hankkia uusia osakkeita? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ylimääräiset rahat kannattaa laittaa osakkeisiin. Asuntolainojen korot pysyvät vielä joitakin vuosia hyvin alhaisella tasolla, joten kustannus asuntolainasta on historiallisesti ajatellen erittäin alhainen. Ylimääräisiä lyhennyksiä kannattaa harkita, kun korot lähtevät nousuun. Osakemarkkinoilla tullaan näkemään edelleen arvonnousua, koska Euroopan Keskuspankin setelikoneen pyöritys päätyy suurelta osin arvopaperimarkkinoille ja se nostaa osakkeiden hintoja. Hinnoissa alkaa olla ilmaa, mutta parin vuoden ajan osakkeiden hinnat keskittyvät yleisesti hyvin ainakin muuta taloutta paremmin. Parin vuoden kuluttua vastaus olisi todennäköisesti päinvastainen. Ralf Sund 4 TOIMI

5 KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK ura&ihminen Tässä olen erityisen hyvä KUNNAT TARJOAVAT vuosittain jonkin verran tiettyjä töitä nuorille, ja kaupan kassalle voi päästä hyvällä tuurilla. Mutta laajemminkin voi työpaikkoja katsella. Kannattaa hakea kesätöitä omien kiinnostusten ja harrastuneisuuden mukaan ja tuoda rohkeasti omaa osaamistaan esiin, kehottaa varapuheenjohtaja Henni Roini Suomen Lukiolaisten Liitosta. Jos vaikka soittaa bändissä ja vapaa-aika on yhtä musiikkia, kannattaa kysellä työpaikkoja musiikkiliikkeistä, lasten leireiltä tai vaikka levy-yhtiöistä. Takaisin koulunpenkille Paras keino on mennä itse paikalle, jos siihen tarjoutuu tilaisuus. Etenkin pienyrittäjiä kannattaa lähestyä henkilökohtaisesti. Ole rohkea! Et menetä mitään, että käyt esittäytymässä ja kertomassa mahdolliselle kesätyönantajalle vahvuuksistasi. Suomen Lukiolaisten Liitto osallistuu tänä keväänä kesätyöohjelmaan, joka koostuu työntekijätaitokoulutuksista ja työelämän kehittämisestä yhdessä työnantajakumppanien kanssa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaiselle Suomen lukiolaiselle löytyisi kesätyö. Lukion työelämälähtöisyys on hyvin lähellä nollaa. Kun koulussa ei valmenneta eikä tutustuteta opiskelijoita työelämään, on vaikeaa saada töitä ja ymmärtää työelämän vaatimuksia. Kesätyöohjelmamme vastaa tarpeeseen, johon lukiot eivät ole vielä kyenneet vastaamaan, Roini kertoo. Lukiolaisten Liiton koordinoimia koulutuksia ja työpajoja järjestetään kevään aikana ainakin Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. ITSENSÄ KEHITTÄMINEN, työuralla eteneminen sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen. Nämä ovat hyviä syitä palata koulunpenkille, kuten myös paremmat ansiotulot tai työttömyyden uhka. Monet opiskelevat ihan vaan saadakseen uuden harrastuksen tai yleissivistystä. Joustavia opiskeluvaihtoehtoja aikuisille tarjoavat esimerkiksi avoimet yliopistot, avoimet ammattikorkeakoulut, kansalaisopistot ja etälukiot. Opiskelutapojen kirjo on laaja, ja verkkokurssejakin pidetään. Etälukio soveltuu koko lukion oppimäärän tai yksittäisten kurssien opiskeluun etenkin yleissivistystä hakevalle. Avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu avaavat mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tai ammattitaidon täydentämiseen. Oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Kansalaisopistojen kurssit ovat avoimia kaikille, oli koulutustausta tai ikä mikä tahansa, ja ne ovat hyvä tapa opiskella omaksi iloksi hankkia uusi harrastus tai kartuttaa kielitaitoa. Asiakkaan kiitos pitää tien päällä MATK ATYÖL ÄISET OVAT MELKO TYYTYVÄISIÄ TYÖHÖNSÄ, kertoo Työterveys laitoksen tutkimus. He uskovat jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, ja palkkakin on kuulemma kohdallaan. Kaikkein parasta on asiakkailta saatava myönteinen palaute. Kuinka TYÖELÄMÄ MUUTTUI VUOSIEN VARRELLA Ahkera ammattimies (v ) Koulutustaso on matala: ehkä pari vuotta kansakoulua ja työ opettaa tekijäänsä. Miehet tekevät palkkatyötä ja naiset ilmaista työtä kotona sekä maa- ja metsätaloudessa. Ihmissuhteet ovat autoritäärisiä ja sosiaalisesti tiukkarajaisia: johtajat ja työläiset. Kouluja käynyt palkkatyöläinen (v ) Naiset rynnistävät palkkatöihin, kun työpaikat teollisuudessa ja palvelualalla lisääntyvät. Monella takanaan monivuotinen koulutusväylä. Työläisen ja toimihenkilön välinen hierarkia madaltuu. Aletaan puhua työviihtyvyydestä. Keskiluokkainen palvelualan ammattilainen (v ) Työvoima virtaa palvelusektorille. Toimihenkilöistyminen johtaa keskiluokkaistumiseen. Ammattiyhdistykseen kuulumisesta tulee normi ilman luokkavastakohtaisuuksia. Työpaikan ilmapiiri ja esimiestyön laatu nousevat esiin. Yrittäjähenkinen vastuunottaja (v ) Yksilön vastuu työstä korostuu eli kaikilta vaaditaan yrittäjähenkisyyttä. Arvostetaan työntekijän joustavuutta, verkostoitumista ja tunneälyä. Jaksamisen ja työssäjatkamisen haasteet kasvavat. Lähde: Suomalainen työntekijyys (Vastapaino) TOIMI

6 työ&terveys Kädet ylös ja menestykseen Tarkkaile itseäsi oletko avoimessa, voimaa ja luottamusta ilmentävässä asennossa vai suppeassa, varuillaan olevassa asennossa? Me tiedämme jo, että sanaton viestintä vaikuttaa siihen, mitä muut ihmiset meistä ajattelevat. Tietynlainen kehonkieli huokuu voimaa ja rohkeutta, kun taas toinen kielii arkuudesta ja heikkoudesta. Mutta pystyisimmekö vakuuttamaan itsellemme, että olemme vahvoja ja pystyviä? Sosiaalipsykologi, Harvard Business Schoolin professori Amy Cuddy tutki, mitä tapahtuu, jos me valitsemme kehonkielemme tietoisesti. Kävi ilmi, että kehon asennoilla on valtavan suuri merkitys siihen, miten näemme itsemme. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos ihminen on kahden minuutin ajan niin sanotussa voima-asennossa, eli pitää esimerkiksi käsiään ilmassa urheilukilpailun voittajan tavoin, elimistön kemiallinen koostumus muuttuu. Testosteronin määrä nousee ja kortisolin määrä laskee selvästi. Näiden hormonien määrä kehossa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka dynaamiselta ja voimakkaalta ihminen vaikuttaa, sekä siihen, miten hän kestää stressaavia tilanteita. Kaksi minuuttia voima-asennossa kohensi itseluottamusta ja paransi riskinottokykyä. Ja kun testihenkilöt ottivat alistuvan tai ponnettoman asennon kahdeksi minuutiksi, testosteronin määrä laski ja kortisolin määrä nousi huomattavasti. Amy Cuddyn tutkimusryhmä tarkasteli ilmiötä käytännössä järjestämällä työpaikkahaastatteluja. Ennen haastattelua puolet hakijoista otti voima-asennon kahdeksi minuutiksi ja puolet alistuvan asennon. Ei liene yllätys, että haastattelijoiden mielestä kaikki parhaat hakijat olivat itsensä voima-asennolla sparranneita. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI KOFEIININ KORVIKE Rummuta itsesi virkeäksi Kun iltapäivän nuupahdus iskee, älä tankkaa kahvia ja suklaata, vaan kokeile tätä luomupiristettä. Nouse seisomaan, laita sormet nyrkkiin ja taputtele kehoasi aivan kuin se olisi rumpu. Koputtele aluksi kevyesti päätä. Naputtele kasvoja ja kurkkua hellemmin sormenpäillä ja rummuttele taas nyrkein rintakehä, vatsa, kyljet ja selkä. Kulje jalkojen ulkoreunaa pitkin alas ja sisäreunaa pitkin ylös, sitten käsien sisäsyrjää pitkin ranteista kainaloon ja ulkosyrjää pitkin olkapäästä ranteeseen. Toista harjoitus. Aivot ja keho virkistyvät! Veri kiertää kohisten! 6 TOIMI

7 KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK Parempi huomen SUOMESSA JOKA KOLMAS ihminen kärsii läheisen liiasta alkoholinkäytöstä. Kyse on niin yleisestä ongelmasta, ettei sitä tarvitse kietoa häpeään: kohtalotovereita riittää kaksi miljoonaa. Tärkeintä on hakea reippaasti apua ja tarjota sitä pahan olon kierteen katkaisemiseksi. Häpeän tunne on läheisille erittäin todellinen ja voi estää avun haun itselle, kertoo kuntoutussuunnittelija Laura Barck Mielenterveyden keskusliitosta. Avun hakeminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää sekä oman mielenterveyden että läheisten, muun muassa lasten hyvinvoinnin kannalta. Isän tai äidin päihteiden käytöstä kärsinyt lapsi tai nuori on vaarassa sairastua mielenterveysongelmiin aikuisena. Nämä ongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Mutta jos asiaan puututaan oikein, sairastumisriski laskee jopa 40 prosenttia. Sukupolvien kierteen voi siis katkaista. Läheisen juomisesta kärsineitä ihmisiä autetaan esimerkiksi päihdealalla, mielenterveystyössä tai perus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkuun pääsee soittamalla kriisipuhelimeen tai hakeutumalla terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. TAAS POMO NALKUTTAA JOS TUNTUU, ETTÄ KUULET töissä pelkästään ikäväsävyistä nalkutusta ja valitusta, saatat kärsiä työssä jaksamisen ongelmista. Korvatulppien hankintaa tärkeämpää onkin tarkistaa, kärsitkö työuupumuksesta. Veny ajan kanssa SUOSI SEKUNTIA kestäviä pitkiä venytyksiä, jos haluat notkeammaksi eli lisätä lihastesi liikkuvuutta ja avata liikeratoja. Jotkut hyötyvät vertaistuesta enemmän kuin ammattiavusta. Päihteiden riskikäyttäjien läheisille onkin olemassa tukiryhmiä kasvokkain ja netissä. Mielenterveyden keskusliitto on mukana A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli -hankkeessa, jonka tavoitteena on vanhempien päihteiden käytöstä aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ylisukupolvisuuden ehkäisy. Työuupunut ihminen saattaa olla ihan skarppi ja tehdä hommansa hyvin, sillä havaintotarkkuudessa työuupuneilla ei näyttäisi olevan ongelmaa. Sen sijaan emotionaalisilla ärsykkeillä, kuten äänensävyllä, on vaikutusta. Työuupuneet ovat tavanomaista herkempiä ja nopeampia reagoimaan kielteisiin ääniin ja vastaavasti hitaampia reagoimaan myönteisiin ääniin. Uupuneiden aivot reagoivat nopeasti taustalta kuuluvaan puheeseen, jossa on esimerkiksi vihainen sävy, kertoo psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta, jossa tehtiin asiasta aivotutkimushanke. työ&terveys Kuinka VOIT KEHITTÄÄ MUISTIASI KUNTOA VOI PARANTAA lisäämällä liikuntaa. Muistiakin voi kehittää säännöllisellä harjoittelulla. Treenaa aivojasi: pelaa shakkia, sudokua, muistipelejä, kokoa palapelejä tai tee ristisanatehtäviä. Poikkea rutiineista: kävele uutta reittiä tai tee aamutoimet uudessa järjestyksessä. Käytä aistejasi uudella tavalla: kirjoita toisella kädellä tai laske kolikoita tunnustelemalla. Lue kirja ja keskustele lukemastasi jonkun kanssa. Avarra maailmaasi kulttuurin avulla: käy teatterissa, museossa, konsertissa tai taidenäyttelyssä. Elvytä vanha harrastus tai aloita uusi opiskele kieli, päätä joskus aloittamasi neule, kaiva lenkkarit kaapista ja suuntaa ulos, opettele soittamaan jotain instrumenttia tai liity kuoroon, aloita teatteriharrastus ja tutustu ennakkoluulottomasti uusiin ihmisiin. Pidä huolta myös elämäntavoistasi. Hyvinvoivat aivot muistavat paremmin. Yritä siis parhaasi mukaan huolehtia riittävästä unesta, terveellisestä ruokavaliosta ja vältä päihteiden runsasta käyttöä. Kiire ja stressi eivät paranna muistia päinvastoin. Lähde: TOIMI

8 työ&pari TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVA RISTO ANTIKAINEN Arto Hartikainen, 51, optikko, Kuopion Silmäasema Eeva Rissanen, 47, silmälääkäri, Kuopion Silmäasema Mutkaton parivaljakko Parasta yhteistyössämme on, että toista saa aina nykäistä hihasta, toteavat Arto ja Eeva. ARTO HARTIKAINEN: Teen näöntarkastuksia, silmäterveyden perustarkastuksia ja silmän rakenteen sekä toiminnan tutkimuksia. Jos havaitsen tutkimuksissa jotakin poikkeavaa, ohjaan asiakkaan silmälääkärille eli Eevan luo, ja hän tutkii tilanteen tarkemmin. On mukava laittaa asiakas eteenpäin Eevan vastaanotolle. Tiedän, että hän on työssään perusteellinen ja että hänellä on aikaa ottaa selville, mistä kunkin asiakkaan tilanteessa on kyse. Eeva puolestaan lähettää asiakkaan juttusilleni, jos on kyseessä jotakin erityistä liittyen karsastukseen tai linssien voimakkuuksien määrittämiseen. Työhuoneemme on saman käytävän varrella, joten työasioiden hoitaminen sujuu sutjakasti. Parasta on, että voin koputtaa Eevan oveen ja kysyä heti, mikäli jokin asia askarruttaa. Työkaverina hän on avoin ja miellyttävä emme muutenkaan ole mitään kurttuotsaista porukkaa. Kahvitauolla rupattelemme tuiki tavallisia asioita esimerkiksi lapsista tai viikonlopun vietosta. Toisinaan tosin puhe saattaa tauollakin lipsahtaa työasioiden puolelle. MEILLÄ ON YHTEINEN TAVOITE: RATKOA NÄKÖONGELMAT. EEVA RISSANEN: Olemme olleet Arton kanssa työkavereita reilut kolme vuotta. Hän saattaa lähettää asiakkaan minulle, kun tarvitaan silmälääkärin asiantuntemusta, eli jos hän epäilee asiakkaalla esimerkiksi kohonnutta silmänpainetta tai kaihia tai olettaa, että silmän rakenteessa tai näkökyvyssä on jotakin poikkeavaa. Usein nykäisen Artoa hihasta heti, kun kaipaan hänen apuaan jossain asiassa ja kun se asia on vielä tuoreessa muistissa. Arto on erinomainen optiikan alan asiantuntija ja tietää silmälasien linssien tyypeistä sekä tuotteista tarkemmin kuin minä. Erityisalanaan hänellä on karsastukseen liittyvät ongelmat ja niiden korjaaminen prismalaseilla. Jos asiakkaalla on tällaisia ongelmia, laitan hänet mielellään tarvittaessa Arton juttusille. Yhteistä työsarkaamme ovat myös piilo- ja työlasit. Arto on sanavalmis, mukava ja helposti lähestyttävä työkaveri. Huumorintajumme on samanlainen. Meillä ei ole kissanhännänvetoa siitä, kuka tekee mitäkin ja miten. Meillä on yhteinen tavoite: ratkoa asiakkaiden näköongelmat mahdollisimman hyvin. 8 TOIMI

9 KOONNUT TUOMAS LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille KIEKON TENHO Jääkiekko on pieni laji maailmalla, mutta Suomessa lätkä on vuosi toisensa jälkeen maan katsotuin palloilulaji. Mikä tekee siitä niin mahtavaa? NOPEUS. Jääkiekko on vauhdikasta. Hokkareilla pääsee kovaa ja voi tehdä pikaisia suunnanmuutoksia. Kovan tempon seurauksena pelitilanteet vaihtuvat nopeasti ja maalipaikat aukeavat kuin tyhjästä. Lajia seuraavan on pidettävä katseensa tiukasti kiekossa, jotta maukas maali ei pääse livahtamaan ohi silmien. FYYSISYYS. Kiekko on kontaktilaji, johon kuuluvat taidokkaat taklaukset ja sitkeät kulmaväännöt. Oikeaaikainen kontakti voi sotkea vastustajan kuvion ja muuttaa oleellisesti pelin kulkua. Fyysisyys tuo pelin seuraamiseen tietynlaisen primitiivisen adrenaliinilatauksen. YLLÄTYKSELLISYYS. Pelin nopeus ja kontaktit johtavat virheisiin sekä ennakoimattomiin tilanteisiin. Joukkueiden suorituskyvyssä, latauksessa ja sisäisessä henkilökemiassa tapahtuvat muutokset saattavat kääntää voimasuhteet pikavauhtia päälaelleen. Jos altavastaajaksi arvioitu joukkue pelaa korttinsa oikein, se voi hyvinkin nollata vastapuolen tähtien kimalluksen. Myös jäähyt ja onnenkantamoiset sotkevat joukkueiden voimasuhteita. TAIDOKKUUS. Näyttävät kuviot, tarkat laukaukset, juonikkaat harhautukset ja huipputorjunnat ovat kaunista katseltavaa. Kyllä siinä silmä lepää, kun kuukausitolkulla yhdessä treenannut kentällinen saa pelin kulkemaan tai yksittäinen pelaaja onnistuu ohittamaan vastustajia kuin pujottelukeppejä. Puhumattakaan niistä upeista maaleista, jotka vapauttavat endorfiiniryöpyn keskittyneen katsojan kehossa. TUNNE. Lätkä on intensiivistä ja pulssi nousee niin kaukalossa kuin lehtereilläkin. Tunne vie mukanaan. Räjähtävää riemua, syvää pettymystä, jopa primitiivistä raivoa. Keskellä tuhatpäistä katsojajoukkoa voi tuntea olevansa varsinaisessa tunteiden valtameressä. Jääkiekon herpaantumaton seuraaminen on tietynlainen terapiaistunto, joka saa katsojan unohtamaan hetkeksi arkisen aherruksen ja kokemaan voimakkaita tunteita turvallisesti. PUHEENAIHE. Koska lätkää seuraa likimain koko kansa, se on oivallinen puheenaihe niin illanvietoissa kuin palaverien tunnelmaa kevennettäessä. Varsinkin kevään koittaessa Liigan Play Offit ja Suomen pärjääminen MMkisoissa tarjoavat ensiluokkaisen puheenaiheen. Puolituttujen kanssa voi puhua muustakin kuin säästä. SM-liigan Play Off -ottelut eli pudotuspelit alkavat ns. Villi kortti -kierroksella ja päättyvät finaaliotteluihin huhtikuun lopulla. KHL:n Play Off -ottelut ovat parhaillaan käynnissä ja mestaruus ratkeaa huhtikuun lopulla. Suomalaisjoukkueista KHL:ssä pelaa Helsingin Jokerit. Jääkiekon MM-kisat pelataan Tšekin Prahassa ja Ostravassa LÄTK Ä ON INTENSIIVISTÄ TOIMI

10 trendi&törmäys KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK EKOLOGINEN PUKEUTUMINEN Vaatteet on mun aatteet YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN PUKEUTUMINEN vaatii suunnitelmallisuutta. Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä noin 13 kiloa vuodessa, joten valinnoilla on väliä. Ensimmäisenä, opi tuntemaan tyylisi ja päätä, mitä haluat pukeutumisellasi kertoa itsestäsi. Mieti, millaisia kuteita kaapistasi puuttuu. Voit jopa koota oman muotikansiosi erilaisista kuvista ja kankaista ja verrata kansiota kaappisi sisältöön. Tuntemalla oman tyylisi et tule ostaneeksi vaatteita, joita et kuitenkaan käytä. Hanki laadukkaita vaatteita, jotka on valmistettu luontoa ja ihmistä kunnioittaen. Jos mahdollista, tarkista vaatteen alkuperä. Ekologisuutta on kierrätys, myös vaatteissa. Vaihtakaa samantyylisten kavereiden kanssa asusteita, koruja, laukkuja ja jopa vaatteita, jos olette samaa kokoa. Etenkin juhlakuteet ja asusteet kannattaa hyödyntää isomman porukan kesken, koska ne lojuvat suurimman osan vuodesta komeron perukoilla tyhjän panttina. Opettele pitämään vaatteestasi hyvää huolta. Korjaa pienet viat tai käytä ammattiompelijaa. Säilyttää vaatteesi oikein: esimerkiksi neuleet eivät pidä roikottamisesta. Kolmasosa vaatteen ympäristövaikutuksista syntyy sen pesemisestä. Uhraa vähän aikaa pesumerkintöjen opetteluun ja muista, että vaatteen saa puhtaaksi myös alhaisemmassa lämpötilassa. Muista myös, että villa puhdistuu tuulettamalla. Lähteet: hidastaelämää.fi, studio55.fi Lähde: Pukuhuone-blogi, lisää tietoa: TASA-ARVON MAAILMA OIKEUS OLLA OMA ITSENSÄ MONET LUVUILLA syntyneet ihmiset ovat joutuneet piilottamaan sukupuoli-identiteettinsä eli todellisen minänsä suojellakseen itseään ja läheisiään. Heistä puhutaan hiljaisena sukupolvena; monella on sekä julkinen että salattu minä. Heitä on leimattu sairaiksi ja rikollisiksi, mikä on vaikuttanut elämänkulkuun ja lähisuhteisiin. Nyt maailma on muuttunut ja ikäihmisen pitäisi voida olla oma itsensä: olisi tärkeää, että esimerkiksi palvelutalon tai päiväkeskuksen asiakas kokisi voivansa kertoa avoimesti omista tarpeistaan, peloistaan ja toiveistaan vaikka ei niin lopulta tekisikään. Haluaisin pystyä kertomaan -opas on osa Yhdenvertainen vanhuus -projektia. Se tekee näkyväksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden vanhuuteen liittyviä ajatuksia ja tarpeita. Se antaa käytännön vinkkejä yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioon ottamiseen. SUOMI TUTUKSI Pikavisiitillä pääkaupunkiseudulla Tyttäreni koulun saksalaisesta ystävyyskoulusta saapui yläasteikäisiä nuoria tutustumaan suomalaiseen kouluun ja pääkaupunkiseutuun. Näillä mentiin: 1. Suomenlinna. Tämä kestosuosikki on must-kohde milloin tahansa ja minkä ikäisille tahansa. Parhaimmillaan se toki on kauniina kesäpäivänä piknik-korin, frisbeen ja uima-asun kanssa, mutta toimii muinakin vuodenaikoina. 2. Ne kolme kirkkoa. 14-vuotias saksalaispoika oli myyty Tuomiokirkosta ja Temppeliaukion kirkosta, vaikkei olisi etukäteen sitä itsekään uskonut. Uspenskin katedraali kuuluu kärkikolmikkoon. 3.Lätkämatsi livenä. Vannoutuneen futisfanin viikon kohokohta oli istua muun katsojan joukossa. Pelaajat luistelivat kuulemma kovempaa kuin telkkarista katsoen uskoisi. 4. Heureka. Harvassa paikassa on saatu tiede näin kiinnostavaksi ja konkreettiseksi. Saa koskea! 5. Nuuksio tai Kaitalampi. Luonnon rauha, kännykkä äänettömälle ja miksei vielä makkara tulille. Toimii vähintään yhtä hyvin kuin joogaretriitti Intiassa. Bonus: Suomi-ilta. Ystäviä koolle, suomiherkkuja tarjolle, suomalaista musiikkia taustalle tästä jää varmasti ainutlaatuisia muistoja. Yllätys: Linnanmäki ei kiinnostanut yhtä paljon kuin muut ehdotetut kohteet. Huvipuistot kun tuppaavat olemaan aika samanlaisia joka maassa. Ensi kerralla: Nämä jäivät kokeilematta: mökkielämä saunomisineen, melonta soutustadionin luona, Korkeasaari, uimastadion, Megazonen lasersota, Serenan vesipuisto sekä lähialueet, kuten Porvoon vanhakaupunki ja Fiskars. Pinnalla nyt NOUSUSSA ON kotiruoka. Makaronilaatikko, siskonmakkarasoppa, läskisoosi, silakkapihvit, uunimakkara, jauhelihamureke, nakkikastike, pannukakku ja köyhät ritarit. Ruskean kastikkeen tekeminen on jälleen kansalaistaito. JA SUKELTA A katuruoka. Ei kun street food. Mitä hienoa siinä on, että nyhtöpossua ja majoneesia kääritään johonkin quesadillaan? Onhan meillä lihapiirakka, porilainen ja makkaraperunat. 10 TOIMI

11 trendi&törmäys Ohjelmoija, joka ei pelkää haasteita Tuukka Ojala, 20, opiskelee Tampereella ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa toista vuotta. Hän aikoo valmistuttuaan suunnitella ohjelmistoja alan yrityksessä. Myös koulutusala kiinnostaa tätä nuorta miestä, joka on täysin sokea. En tunne ketään toista näkövammaista, joka opiskelee tietojenkäsittelyä näkevien parissa, joten ratkaisut pitää keksiä itse. Sillä tavalla pääsen nopeammin eteenpäin, kuin jos alkaisin etsiä valmiita ratkaisuja jostain, Ojala kertoo. Ensimmäisen vuosikurssin ohjelmaan kuului pelin suunnitteleminen yhteistyökumppani Nokian Asha-puhelimelle. Tehtävä huolestutti Ojalaa ensin, mutta työ eteni ja haasteet ylitettiin yhdessä tiimin kanssa: PailRide julkaistiin Ovi Storessa viime toukokuussa ja sen on ladannut puhelimeensa jo yli ihmistä. Pelien suunnittelussa täysin sokeaa haastaa se, että työvälineet ovat joskus hyvin visuaalisia. Toisaalta näkökyky korvautuu muilla tärkeillä ominaisuuksilla. Koska en voi tarkistaa kaikkea näöllä, muistini on kehittynyt. Se helpottaa isojen ohjelmasuunnitelmien hahmottamista. Jossain vaiheessa uraansa, ehkä jo opiskeluaikana, Ojala toivoo pääsevänsä puuttumaan lasten ja nuorten perusopetukseen. Peruskoulun opetussuunnitelmaan on lisätty ohjelmointi. Toivon, että saan olla mukana miettimässä, miten sitä opetetaan koulussa näkövammaisille. Viimeaikoina näkövammaisten kolmannen asteen opiskelijoiden määrä on romahtanut kaikilla aloilla. Ojala kannustaa näkövammaisia hakeutumaan opintielle, vaikka sitten tietojenkäsittelyalalle, jos se tuntuu omalta. Tämä on mahdollista ja kivaa! Elämä aiheuttaa ongelmia, mutta niistä pitää selvitä, jos haluaa tehdä asioita. KUVA SAKARI PIIPPO JOTTA OTTIATUOTA HÖLÖKYNKÖLÖKYN ja oolsprait. Hups, loikkasiko suusta sammakko? Ei haittaa, sillä hokematkin tulevat aina uudelleen. Retroa nääs. Nuoriso kyselee taas ihan pokkana, että mitäs se tiuku repii. Siitä se riippuu, mistä se roikkuu. Auts! Vielä nauramme sille, kun kaikki oli jäätävää, kuumottavaa tai ehkä semisti eeppistä. Ja dyydit ja jäbät duunas ja väsäs. Ja kaupan kassa osasi sanoa vain yhden sanan. Jes. Aikas noloa. TOIMI

12 parastatyössäni TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI Lempi Mattila, 61 Parasta työssäni on ASIAKASKONTAKTIT ovat työssäni parasta. Osa asiakkaistani on vanhoja tuttuja, joiden kanssa vaihdellaan kuulumisia ja lähetellään lasten tai lastenlasten kuvia. Minulla on asiakkaita ympäri Suomea. Voi miten rikas suomen kieli onkaan ja miten sitä puhutaan maan eri kolkissa! Tämän huomasi ennen vielä selvemmin, kun asiakkaiden kanssa juteltiin puhelimessa. Sähköposteja tuppaa kirjoittamaan asiallisemmin ja fiksummin, jolloin persoona häviää helposti. Teen töitä huolitsijan tittelillä, mutta pienessä firmassa hoidan kaikenkirjavia vientiin ja tuontiin kuuluvia töitä: tulliasioita, rahtikirjojen tekoa ja yhteydenpitoa edustajiin, laiva- ja lentoyhtiöihin sekä kollegafirmoihin. Etenkin italialaisten ja tanskalaisten kollegojen kanssa teen tiivistä yhteistyötä englanniksi. Olisi hienoa osata myös venäjää, sillä Venäjä on iso, mukava alue ja pidän kovasti työskentelystä venäläisten kanssa. Kaikki kiperätkin tilanteet elämässä järjestyvät, kun ajattelen mottoani pittää suhtautua, pittää suhtautua. Nappasin sen Aku Korhoselta elokuvasta Kukonlaulusta kukonlauluun Määräaikainen työntekijä, sosiaalitoimisto, Lahti Viennin apulainen ja myöhemmin messuosaston työntekijä, Oy Huolintakeskus Ab, Hulinan kasvatti siis, Lahti Huolitsija, Oy Henry Nielsen Ab ja Polarexpress Oy, Lahti 1990 Tuontipuolen huolitsija, Oy Huolintakeskus Ab, Lahti 1993 Huolitsija, Alpi Suomi Oy, Lahti 2025 Olen eläkkeellä. Silloin on enemmän aikaa ystäville, eikä työ niin sanotusti haittaa vapaaaikaa. Kaikenlainen kulttuuri kiinnostaa myös, ja siihenkin ehtii perehtymään. 12 TOIMI

13 VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI. kotiläksyt Uusi luomiskertomus Luovuus ei ole pelkästään tapa toimia tai tapa ajatella, vaan sekä että. Suomesta ei puutu luovuutta. On vain yksi asia, jota täällä on todennäköisesti vielä enemmän: puhetta luovuudesta. Juuri tälläkin hetkellä jossain päätä maatamme on käynnissä seminaari, jossa käsitellään luovuutta tapana nostaa Suomi uuteen nousuun. Lehdet ja kirjakaupat ovat täynnä neuvoja luovuuden vapauttamiseen. Valtioneuvosto on jopa nimennyt luovuuden yhdeksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden pääteemoista. Ei ole ihme, että kaikkialle tunkeva luovuuspuhe kyllästyttää monia. Talouslaman vitutuksenvärisessä kaamoksessa törmäilee häkellyttävää kulttuurista luovuudentahtoa sädehtivä kansa ja syytää ilmoille hölynpölyä, raivopamfletteja, rationaalista kritiikkiä, vitsejä, empaattista tsemppausta ja sysikyynistä voitonpyyntiä lohturuokaresepteillä, kirjoittaa luovuuspuheesta hämmentynyt kirjailija Riku Korhonen Image-lehdessä. TV-TUOTTAJANA, KONSULTTINA ja yleisnerona kunnostautunut Saku Tuominen julistaa myös, ettei maailma tarvitse enää ainuttakaan luovuuskirjaa. Itsevarmaan tapaansa Tuominen antaa julistuksensa uuden luovuuskirjansa takakannessa. Luova järkevyys pyrkii kuitenkin sanoutumaan irti yleisimmistä luovuutta koskevista käsityksistä. Tuominen vastustaa puhetta luovasta hulluudesta ja ajatuksesta, että luovuus olisi pellepelottomien ja juoppojen taiteilijoiden etuoikeus. Hän ei myöskään usko, että luovuus kukoistaisi yritysten innovaatioprosesseissa, jotka pyrkivät tuotteistamaan luovuutta, mutta päätyvät tukahduttamaan sen sovinnaisen päätöksenteon alle. Luova järkevyys -kirjan alaotsikko onkin Arkisen luovuuden ylistys. Luovuudessa ei ole kyse ainoastaan ajattelun tai toiminnan tavasta, vaan molemmista. Hyvistäkään ideoista ei ole hyötyä, ellei niitä tunnisteta toteuttamisen arvoisiksi, eikä parhaistakaan suunnitelmista, ellei niitä viedä maaliin asti. Ei iphonen nerokkuuskaan ollut pelkästään kosketusnäytössä. Nokia kehitti omaa kosketusnäyttöpuhelintaan jo Applea ennen, mutta ei vain lopulta pitänyt laitetta toteuttamisen arvoisena. Ratkaisuksi Tuominen esittelee kehittämänsä #luovuus-mallin, joka määrittelee luovuuden keskeisiksi LUOVUUS ON OIKEIDEN KYSYMYKSIEN ESITTÄMISTÄ. osa-alueiksi ideoiden tunnistamisen ja niiden käytännön toteuttamisen. Samalla hän erittelee luovuuden kaksi tasoa: pienen l-kirjaimen arkiluovuuden ja suurten mullistusten ja ison ällän Luovuuden. Ennen kaikkea hän pyrkii löytämään keinoja, joilla arkiset luovuuden teot voisivat johtaa nykyistä useammin suuriin, yrityksiä ja kokonaisia toimialoja mullistaviin oivalluksiin. TUOMISEN AJATUKSET ja ilmaisu ovat kirkkaita ja hän tietää mistä puhuu. Hän ei jätä teesejään pelkiksi heitoiksi, vaan perustelee ne selkeästi ja kuvittaa vielä kaupan päälle käytännön esimerkeillä. Ei voi olla ajattelematta, että luovuuspuheeseen kyllästynyt kirjailija Riku Korhonenkin voisi allekirjoittaa Saku Tuomisen näkemykset. Ehkä hän tosin huomauttaisi, että kirjan oikolukuun olisi kannattanut panostaa muutama tunti enemmän, sillä toistuvat kirjoitus- ja kielioppivirheet eivät erityisesti tue viestiä järjestelmällisestä ajattelusta ja kurinalaisesta toiminnasta. Luovuuden kaltaisia abstrakteja asioita on helpompi analysoida kun ohjeistaa. Tuominenkin on oivaltavimmillaan kuvatessaan luovuuden eri tasoja ja niihin liittyviä ongelmia. Ohjeet luovuuden edistämisestä jäävät toimintamalleiksi, joiden hyödyllisyys todennäköisesti vaihtelee lukijasta ja yrityksestä toiseen. Onneksi ongelmien tunnistaminen on keskeinen osa niiden ratkaisua. Pitkälle pääsee jo esittämällä itselleen Tuomisen erinomaisesti määrittelemiä kysymyksiä. Miten tunnistan hyvän idean huonosta? Miksi en tee hyville mitään silloinkaan kun tunnistan ne? Ehkä luovuuden edistämiseen ei edes tarvita toimintamalleja. Muistuttaahan Tuominen itsekin, ettei luovuudessa pohjimmiltaan ole kyse vastauksien antamisesta vaan oikeiden kysymyksien esittämisestä. TOIMI

14 omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN KUVITUS JONNA KOSKI BITTIR AHAA VIRTUAALILOMPAKOSSA Pitääkö virtuaalivaluutoista, kuten bitcoineista tietää jotain? Ainakin aloittelevan käyttäjän on syytä tuntea riskit. Virtuaalisista rahoista tunnetuin on bitcoin, mutta se ei ole suinkaan ainoa. Niitä on jo kymmeniä ja niitä noteerataan julkisesti. Virtuaalivaluutta elää pitkälti samojen sääntöjen mukaisesti kuin oikeakin raha. Mutta onko oikea raha sen oikeampaa kuin bitti-tai kryptorahakaan, onkin jo filosofinen kysymys, sillä kaikki vaihdannan välineet ovat ihmisten välisiä sopimuksia ja niiden toimivuus edellyttää osapuolten luottamusta sopimusten pitävyyteen. Virtuaalivaluutan arvo vaihtelee suhteessa muihin valuuttoihin, sillä voi ostaa tavaroita ja palveluita ja sitä itseään voi ostaa ja myydä. Sitä voi myös luoda eli louhia. Hyödyke, jota on olemassa rajattomasti, on markkinalakien mukaisesti arvoton. Siksi virtuaalivaluutan (selvyyden vuoksi puhutaan nyt vain yhdestä eli bitcoinista) liikkeeseenlaskumäärä on rajoitettu ja siitä on näin tehty rajallinen luonnonvara. Bitcoinien luomisessa on jäljitelty arvometallien louhintaa. Valuutan vuonna 2008 luonut taho, joka ilmoitti nimekseen Satoshi Nakamoto ei tiedetä onko kyseessä henkilö vai ryhmä määritteli säännöt uusien bitcoinin liikkeeseen laskulle ja verkoston ylläpitämiselle. Uusien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein automaattisesti ja siten ennen pitkää, noin vuonna 2040, saavutetaan liikkeeseen laskettujen virtuaalirahojen maksimimäärä, joka on 21 miljoonaa kappaletta. Mitä vähemmän järjestelmän etukäteen määräämästä bitcoin-kiintiöstä on jäljellä, sitä vaikeampaa niitä on louhia. Näin virtuaalivaluutta jäljittelee todellisuutta ja reaalimaailman lakeja. BITCOINEJA LOUHITAAN tietokoneilla. Louhinta tarkoittaa käytännössä järjestelmän bitcoin-kirjanpidon ylläpitämistä. Bitcoinit tallennetaan käyttäjien yhteiseen kirjanpitoon. Siirrot varmistetaan louhijoiden tietokoneiden laskentatehon avulla, ja siitä louhijat saavat vastineeksi bitcoineja. Koneet ratkaisevat 14 TOIMI

15 omatrahat koko ajan monimutkaistuvia matemaattisia yhtälöitä, joten laitteita täytyy uusia ja ne käyttävät suuria määriä sähköä. Bitcoinien louhiminen on siis kallista puuhaa. Siksi hakkerit voivat varastaa muiden palvelimia tähän tarkoitukseen. Käytännössä kukaan ei enää louhi yksin, vaan louhijat toimivat ammattimaisesti ja ovat liittoutuneet keskenään niin sanotuksi pooleiksi. Monien mielestä louhinnan suuri sähkönkulutus onkin bitcoinien isoin ongelma. Jos valuuttaa olisi käytössä laajalti, vaikkapa satojen miljardien eurojen arvosta, kulutus voisi olla enemmän kuin koko Suomen sähkönkulutus, mikä ei ole ekologisesti kestävää. Bitcoin-liiketoiminta on anonyymiä ja luonteensa vuoksi toistaiseksi sääntelyn, kuten viranomaisten ja verottajan ulottumattomissa. Käyttäjien tilejä eli niin sanottuja bitcoin-osoitteita ei ole sidottu käyttäjien henkilötietoihin. Siksi valuuttaa käytetään monenlaisin hämäriin tarkoituksiin, kuten huumekauppaan tai rahanpesuun. Tämä ei silti tarkoita, ettei se olisi kätevä maksuväline. Esimerkiksi bitcoinien siirtely virtuaalilompakosta toiseen on halpaa. Jotkut yritykset tarjoavat tuotteitaan bitcoin-käyttäjille alennuksella, koska nekin säästävät näin transaktiokuluissa. SUOMEN VEROTTAJA EI SUINKAAN ole uinahtanut virtuaalivaluuttojen suhteen. Se on julkaissut ohjeen, jonka mukaan virtuaalivaluuttana saatu tulo on tuloa siinä missä muutkin. Harva käyttäjä kuitenkaan piittaa tästä ja varsinkaan bitcoinin arvonmuutoksilla tienaavat tai valuuttaa louhivat tahot tuskin ilmoittavat voittojaan veroilmoituksessa samalla tunnollisuudella kuin pörssikauppaa käyvät. Syy on yksinkertaisesti se, että valvova taho ja kolmannet osapuolet puuttuvat. Siksi virtuaalivaluuttoja kutsutaan myös vertaisvaluutoiksi. Bitcoinin mullistavuus on, että se on aidosti globaali valuutta. Rahan siirto onnistuu nopeasti, yksityisesti ja lähes ilmaiseksi. Virtuaalivaluutta ei tarvitse pankkeja. Sen on myös valuutan heikko kohta, sillä sen arvo heittelee rajusti, kun mikään keskuspankin tapainenkaan ei tule puuttumaan markkinoihin tai pelastamaan bitcoinin arvoa. Viime aikoina sen arvo on laskenut huikeasti, enemmän kuin minkään muun valuutan arvo. Bitcoin-rahavarannon arvo oli tammikuussa 2015 noin kolme miljardia dollaria. Bitcoin ei ole enää mikään nörttien extreme-harrastus, vaan lähentyy koko ajan kuluttajien arkipäivää. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Kemiönsaaressa sijaitsevasta ukrainalaisessa omistuksessa olevasta bitcoin-tehtaasta, joka toimii Taalintehtaan vanhassa valssaamossa. Kemiössä bitcoineilla voikin ostaa vaikka leipää paikallisesta kaupasta. Helsingissä Asematunnelin Äx-levykaupassa on vuodesta 2013 ollut automaatti, jossa käteistä rahaa voi vaihtaa bitcoineiksi. Verkossa toimii sadoittain yrityksiä, jotka hyväksyvät VIRTUAALI- VALUUTTA EI TARVITSE PANKKEJA. bitcoinin maksuvälineeksi. On myös olemassa palvelu, jonka avulla palkkansa tai osan siitä voi muuttaa bitcoineiksi. Bicoinin käyttöön ottava tarvitsee bitcointilin ja virtuaalilompakon. Molemmat saa helposti netistä, mistä voi myös ostaa valmiiksi ladatun turvalompakon. Yleinen tapa menettää bitcoininsa on hukata virtuaalilompakkonsa tai salasanansa lompakko kannattaa toisin sanoen varmuuskopioida. Yrittäjälle, joka myy tuotteitaan bitcoineilla, ison riskin muodostaa kurssiheilahtelu: mikäli yritys ei heti vaihda valuuttaa esimerkiksi euroiksi tai dollareiksi, maksu saattaa menettää arvonsa. VERKKOON ON SYNTYNYT monenlaista uutta liiketoimintaa bitcoineista, niiden siirtelystä ja tallettamisesta. Myös perinteiset pankit osallistuvat niiden kauppaan. Valuutan tulevaisuudesta on vaihtelevia näkemyksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan sen arvo saattaa romahtaa lopullisesti tai se osoittautuu katastrofiksi siihen liitetyn rikollisuuden vuoksi. Toiset taas pitävät sitä tulevaisuuden valuuttana. Jälkimmäinen profetia voi hyvinkin olla oikeassa, vaikka bitcoinin ympärillä on ollut jo muutamia suuria ja pienempiä konkursseja. Suuria määriä bitcoineja on esimerkiksi varastettu, muun muassa Mt Goxista, joka oli johtava bitcoin-kauppapaikka, mutta hävisi kokonaan kartalta. Toisaalta, villissä lännessäkin aikanaan aseet paukkuivat ja syntyi rumaa jälkeä, kun valtauksista taisteltiin. On inhimillistä, että kun jonnekin syntyy uusia, säätelemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia, niitä testatessa tulee virheitä ja tappioita, joissa jotkut menettävät omaisuuksia. Asiantuntijana jutussa toimi ohjelmistoyritys Leikin perustaja ja toimitusjohtaja, FT Petrus Pennanen. Bitcoin pähkinänkuoressa Yleisin virtuaalivaluutta. Muita ovat muun muassa Ripple, Litecoin, BitShares ja PayCoin. Kurssi vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lasketaan liikkeeseen, ostetaan ja myydään vertaisverkossa ilman pankkeja. Enimmäismäärä ennalta määrätty järjestelmän sisällä. Verotus ja muu sääntely toistaiseksi epäselvällä tolalla. Käy yhä useammissa liikkeissä maksuvälineenä. Verkossa sillä voi ostaa lähes mitä vain. Käyttöönotto vaatii tilin eli bitcoin-osoitteen ja virtuaalilompakon. TOIMI

16 16 TOIMI

17 K ATSE TULEVAISUUTEEN TEKSTI VIRPI MELLERI KUVAT JUHA MYLLYMÄKI Pienet oudot videot tai nettilinkit ovat suurimmalle osalle meistä kuriositeetteja. Elina Hiltuselle ne ovat heikkoja signaaleja. Kun samanlaisia signaaleja tupsahtelee tiheämmin, ne saattavat ennakoida suurempaa trendiä. TOIMI

18 Elina Hiltunen on futuristi ja yrittää katsoa tulevaisuuteen. Pelkkä ajatus herättää monenlaisia tunteita: ihailua, pelkoa ja epäilystä. Miten muka? En ole ennustajaeukko enkä osaa ennustaa tulevaisuutta, vaan mietin erilaisia vaihtoehtoja, jotka voivat toteutua tulevaisuudessa, Hiltunen selittää. Erilaisia tulevaisuuksia hahmoteltaessa otetaan huomioon suuret trendit, kuten ilmastonmuutos tai väestön ikääntyminen, mutta lisäksi futuristi seuraa koko ajan niin sanottuja heikkoja signaaleja pieniä, ehkä outojakin tapahtumia tai ilmiöitä. Esimerkiksi matkapuhelimia ja tietokoneita pidettiin aluksi outoina juppien juttuina ja egon jatkeina. Niille naureskeltiin. Nyt teknologiasta on tullut niin arkipäiväistä, että jopa neuvoloissa joudutaan puuttumaan vauvojen median käyttöön. Hiltunen näkee heikkoja signaaleja kaikkialla. Tuoreita bongauksia ovat muun muassa pikkutyttöjen omat kauneushoitolat Yhdysvalloissa ja Health Goth -ilmiö, jossa synkeästi pukeutuvat gootit ovat alkaneet käyttää urheilubrändien vaatteita. Fat Girl Dancing -ilmiössä erittäin lihava amerikkalaistyttö julkaisi itsestään tanssivideoita YouTubessa ja sai oman tvohjelman, jossa hän puhuu ylipainoisten oikeudesta tanssia ja nauttia kehostaan. Nämä ovat kieltämättä mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta onko tällaisilla huomioilla muuta kuin viihdearvoa? Tulevaisuuden muutokset näkyvät konkreettisina pieninä siemeninä tässä päivässä. Yhden tai kahden signaalin perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä tulevaisuudesta, mutta useampi bongaus voi jo olla merkki kasvavasta trendistä. Liike-elämässä tällainen tieto voi antaa etulyöntiaseman, Hiltunen kertoo. Esimerkiksi Fat Girl Dancing -ilmiö voisi saada jonkun suomalaisen fitness-yrittäjän luomaan tanssiklubin naisille, joiden painoindeksi on yli 30. Hän voisi kokeilla pienin kustannuksin, riittääkö klubille kysyntää. Jos idea lähtee lentoon, hän on edelläkävijä. Jos ei lähde, mitään ei ole menetetty ja hän voi kokeilla seuraavaksi jotain muuta. HYVÄ FUTURISTI ON ELINA HILTUSEN mukaan utelias, helposti innostuva ja valmis tekemään kovasti töitä. Jos mielii ennakoida tulevaa, on tiedettävä kaikesta jotain, eli futuristi lukee paljon, tarkkailee ympäristöään ja kuuntelee ihmisiä. Omaa What s Next Consulting -yritystään pyörittävä Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomiinsinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän kirjoittaa, puhuu, kouluttaa ja tekee liikkeenjohdon strategista konsultointia. Myös EU:lta tulee välillä toimeksiantoja: parhaillaan Hiltunen laatii skenaarioita, mitä tapahtuisi, jos luottamus EU:ta kohtaan tulevaisuudessa romahtaisi. Innovaatiotyöpajojen vetäminen yritysten henkilöstölle on inspiroivaa työtä. Kun tehdään innovaatioita, tehdään nimenomaan tulevaisuutta. Missioni on, että töissä pitää olla myös hauskaa, sillä luovuus ei kukoista vakavassa ja ilottomassa ilmastossa. Olen kehittänyt menetelmiä, jotka tavallaan pakottavat ihmiset luovuuteen. Yksi on strateginen sattumointi, jossa yrityksen työntekijät nostavat erilaisia kortteja: kohderyhmäkortin, trendikortin ja teemakortin. Tehtävänä on keksiä pienessä ajassa esimerkiksi sellainen tuote tai palvelu, joka olisi tarkoitettu koirille, jota myydään jouluisin ja jonka taustatrendinä on väestön ikääntyminen. Toisessa harjoituksessa mietitään, mitä uusia tuotteita voisi luoda, jos esimerkiksi Cafe Picnic ja Amazon fuusioituisivat. Hiltunen itse pulppuaa intoa ja uusia ideoita jatkuvalla syötöllä. Joitain vuosia sitten, vielä Nokialla työskennellessään hän lähti luomaan työhyvinvointikampanjaa. Kaikki tietävät miltä tuntuu fucking monday, mutta Hiltunen kehitteli sen korvikkeeksi Hugging Mondayn. Valimaanantaista tuli halimaanantai. Kun myös Voi Hyvin -lehti innostui kampanjasta, se vietiin Helsingin keskustan Narinkkatorille, jossa ohikulkijoille tarjoiltiin halauksia. Vaihtoehtoisesti sai silitellä ja halailla myös koiria. Hiltunen on nopea. Idean uusimpaan projektiinsa, Tiedettä tytöille, hän sai suihkussa. Tavaramerkki oli rekisteröity samana päivänä ja parin viikon kuluttua julkistettiin nettisivut. Nyt Hiltunen etsii yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on saada 3 18-vuotiaita tyttöjä kiinnostumaan luonnontieteistä ja jakaa stipendeinä esimerkiksi tiedelehtien vuosikertoja. Projektin muusana toimi Hiltusen oma 12-vuotias tytär. Diplomi-insinöörin ja tekniikan tohtorin tyttärelle on ollut luonnollista hurahtaa tieteisiin, ja tiedelehdet katoavat lastenhuoneeseen. Erään kerran tytär tuli kysymään: Mikä on Bosen-Eisteinin kondensaatti? Onneksi isä osasi vastata. Tieteen maailma on kovin miehinen maailma ja myös kaikki tiedepainotteiset lelut legoista autojen rakentamiseen on suunnattu pojille. Haluaisin muuttaa asenteita ja viedä tiedettä myös tyttöjen maailmaan. Voisivatko esimerkiksi prinsessat tehdä tiedettä? MILLAISIA TÖITÄ ME TEEMME 20 vuoden kuluttua ja millaisia taitoja silloin tarvitaan? Tätä Elina Hiltunen pohtii viime vuonna julkaistussa kirjassaan Teknoelämä 2035, jonka hän teki yhdessä miehensä Kari Hiltusen kanssa. Työelämä on hyvin kansainvälistä ja työtä tehdään purskeittaisesti, enemmän tai vähemmän projektiluonteisesti. Hiltusen mukaan tekoälystä ja roboteista tulee arkipäivää, mutta niitä on turha pelätä. Teknologia ei vie työpaikkoja, mutta se kyllä muuttaa töitä. Taksikuskit korvasivat aikoinaan hevoskuskit ja tulevaisuudessa meillä saattaa olla automaattiliikenne, mutta jonkun pitää sitäkin ohjelmoida ja huoltaa. Tieteen alalla on jatkossakin töitä. Maailmas- 18 TOIMI

19 OLEN NUORESTA PITÄEN RAKENTANUT OSAAMISTANI. KUK AAN EI VOI OTTAA SITÄ POIS, VAIKK A TYÖPAIKK A MENISI. sa riittää haasteita sekä ongelmia ja tiede etsii niihin ratkaisuja. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan muun muassa kielitaitoa ja kulttuurien ymmärrystä, hoiva- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiimityötaitoja. Ympäristöasioiden, kierrätyksen ja materiaalien uudelleenkäytön ympärille syntyy uusia ammatteja. Myös käsityötaidot ja perusselviytymistaidot saattavat nousta arvoon arvaamattomaan, jos hinnat nousevat. Silloin on hyvä osata parsia sukka ja erottaa syötävät marjat myrkyllisistä. Tulevaisuuden osaaja kouluttautuu ja uudistuu koko ajan. Hänellä on yrittäjämäinen asenne ja kyky ottaa vastuuta paitsi työstään, myös itsestään ja osaamisestaan. Hiltunen itse oppi tämän jo parikymppisenä, kun hän sai valmistuttuaan vain yhden kahden kuukauden mittaisia työpestejä. Hän ei jäänyt kärvistelemään epävarmuuteen, vaan käänsi kokemuksen voimavaraksi. Olen nuoresta pitäen satsannut itseeni ja rakentanut omaa osaamistani, koska kukaan ei voi ottaa sitä pois. Työpaikka voi mennä, mutta osaaminen pysyy. Pyrin jatkuvasti haastamaan itseäni ja hankkimaan uusia taitoja. Hiltunen kärsi uransa alkuvaiheessa esiintymispelosta, mutta lähti improvisaatioryhmään opettelemaan heittäytymistä ja on nykyään ammattipuhuja. Esiintyminen menee nykyään niin rutiinilla, että on uuden aluevaltauksen paikka: hän aikoo vetää ensimmäisen kolmen minuutin stand-up-keikkansa keväällä. Hiltunen on myös opetellut sanomaan kyllä, kun uudet tilaisuudet kävelevät vastaan. Hän vastasi myöntävästi, kun häntä pyydettiin tekemään kirja amigurumien virkkauksesta. Kirjassa annettiin ohjeita Dibitassu-hahmojen virkkaukseen, ja seuraavassa kirjassa virkattiin Angry Birds -hahmoja. Kolmas virkkauskirja ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa. Lapsille suunnattu tietokoneajattelua käsittelevä ohjelmointikirja, jonka Elina tekee yhdessä lastensa kanssa, ilmestyy syksyllä Vapaa-ajallaan Elina Hiltunen harrastaa kuntokickboxingia ja joogaa sekä viihtyy perheen labradorinnoutajan ja puudelin seurassa. Elina Hiltunen, 43 futuristi 3 tapaa KATSOA TULEVAISUUTEEN 1. Pystyy ennakoimaan, mitä omassa elämässä tapahtuu ja voi valmistautua muutokseen. 2. Saa uusia liikeideoita. Kun ennakoi trendit, tuote tai palvelu on jo valmis, kun suurten massojen kiinnostus herää. 3. Se on hauskaa. On jännittävää bongailla heikkoja signaaleja ja nähdä niiden vahvistuvan. TOIMI

20 20 TOIMI % ON HUOMANNUT, ETTÄ TYÖELÄMÄ MUUTTUU.