Toolilainen 4/2010 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toolilainen 4/2010 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. www.toolkeskustelu.fi! Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 4/2010 Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla Kohti eurooppalaista tasoa s. 6 Tehoa prosessiin s. 10

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 Kohti eurooppalaista tasoa...6 Laadusta tinkimättä...8 Tehoa prosessiin...10 Kollega työpöytänsä ääressä, Mari Pyysalo...12 Inssi-seminaari Tampereella...13 Lahden alaosaston yhteisölliset aktiviteetit: matkailua ja jääkiekkoa...14 Historiallisten ajoneuvojen kokoontumisajo...16 Tiimioppiminen innostusta, yhdessä tekemistä ja vastuunkantoa...18 Käyttäjäpsykologia...20 Yhteistyö yliopiston kanssa kummankin etu...22 Kaivosseminaari 2010 Kokkolassa...23 TOOLin seniorit taas liikenteessä...25 Syksyn kulttuurisatoa ja tunnelmia...28 Hitaasti...30 Kirjat...31 Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla 4/2010 Toolilainen 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Draamaa pakolla etiikkaa valinnaisesti, vai toisinpäin? leissivistävän koulutuksen tuntijakoja ol- muttamassa. Keskustelu on käynyt Ylaan kuumana uusista oppiaineista ja valinnaisuuksista. Draamaa ollaan ajamassa pakolliseksi ja samaan aikaan ollaan luopumassa etiikasta itsenäisenä pakollisena oppiaineena. ragedia, komedia ja farssi ovat historiallisesti T tarkasteltuina draaman päälajeja. Tragediassa hyville ihmisille on tyypillisesti käynyt huonosti, kun taas komediassa huonoille ihmisille on käynyt hyvin. Farssin tarkoitus on puolestaan usein ollut saada yleisö nauramaan. Etiikka voidaan ymmärtää ajattelutavaksi, jolla pyritään löytämään vastauksia moraalisiin kysymyksiin. Kysymyksin voidaan pohtia mm. sitä, kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella, mikä tekee teosta oikean ja mitä eettisiä sääntöjä tulisi noudattaa. raamaa tai etiikkaa ei vielä ole tietääkseni Desitetty oppiaineiksi ammattikorkeakouluihin tekniikan ja liikenteen alalle, mutta kyllä sekä draaman että etiikan läsnäolo tai puute on aistittavissa tässäkin oppilaitosmuodossa. Vaikka useat tahot ovat pyrkineet kehittämään ammattikorkeajärjestelmää, niin voidaan vain kaihoisasti muistella aikaa yli viisitoista vuotta sitten, ennen suomalaisia ammattikorkeakouluja. Tekniikan ja liikenteen alalla hakijatilastot, läpäisynopeudet ja -asteet 1990-luvun alussa olivat huomattavasti paremmat kuin nykyisin. Lisäksi nämä ennen ammattikorkeajärjestelmää valmistuneet ovat pystyneet rakentamaan omalta osaltaan sitä suomalaista taloudellista hyvinvointia, jonka varassa yhteiskuntamme on toiminut. akkodraama-ajattelusta tulee siirtyä etiikan Psuuntaan ammattikorkeakouluissa tekniikan ja liikenteen alalla! Pitää saada vastauksia kysymyksiin. Miten saadaan varmistettua riittävän laadukas koulutus? Miten saadaan riittävä taloudellinen panostus ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalle? Miten saadaan toimialalle suunnattu raha ohjattua opetukseen ja sen kehittämiseen ei hallintorakenteisiin? Miten opiskelijat saavat riittävän määrän opetusta ja ohjausta? Miten opetustehtävissä olevat pystyvät kehittämään itseään ja toimintaansa? Miten varmistetaan osaavan henkilöstön hakeutuminen ja pysyminen opetustehtävissä? Miten aluevaikuttamis- ja tki-tehtäviin kohdennettava raha saadaan hankittua rasittamatta opetukseen ohjattua rahaa? elkät vastauksetkaan eivät toki riitä, vaan Ptarvitaan tekoja. Edunvalvontatyö on arkista ja pitkäjänteistä. Tuntuu hassulta ja turhauttavalta sanoa, että ilman toolilaista edunvalvontatyötä asiat olisivat vielä heikommin. Mutta näin on, ja toolilaisten työ ei ole tarpeetonta kiitoksia kaikille työskentelyyn osallistuneille. Nyt on erityisen hyvä hetki kiittää myös Toolilaisen pitkäaikaista päätoimittajaa Jukka Kurenniemeä työstä, jota hän on tehnyt tekniikan ja liikenteen opetusalan hyväksi kiitos Jukka tähänastisesta työstäsi ja sen jatkumisesta! yöskentelyn tulee jatkua muutenkin koko Tjäsenkentässämme. Pyydän jokaista jäsentämme vierailemaan keskustelupalstallamme ja vaikuttamaan edunvalvontatyöhömme. Aktiivisuutemme ja järjestäytymisasteemme tulee kehittyä. Työaikasuunnitelmat tulee palauttaa vähintään viisitoista vuotta sitten vallinneelle tasolle. Historiallisia draaman päälajeja emme tarvitse, eettisesti kestävää opetustoiminnan kehittämistä kylläkin! Hyvää vuodenvaihteen aikaa koko jäsenkunnallemme ja yhteistyötahoillemme toivottaen Hannu Räsänen Toolilainen 4/2010 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Drama med våld etik valfritt, eller tvärtom? an håller på att ändra den allmänbildande Mutbildningens timfördelning. Diskussionen har gått het om nya läroämnen och valbarhet. Man håller på att göra drama obligatoriskt och samtidigt avstå från etik som ett självständigt obligatoriskt läroämne. ragedi, komedi och fars är historiskt sett Thuvudgenrerna i drama. I tragedierna har det typiskt slutat illa för goda människor, medan i komedier igen har det gått bra för dåliga människor. Ändamålet med farsen har å sin sida ofta varit att få publiken att skratta. Etiken kan uppfattas som ett tänkesätt med vilket man söker svar på moraliska frågor. Man kan genom frågor bl.a. fundera på hur man borde bemöta andra individer, vad som gör en åtgärd rätt och vilka etiska regler man borde följa. ittills har såvitt jag vet inte drama eller Hetik föreslagits som läroämnen inom yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor, men nog kan man känna av närvaron av eller bristen på drama och etik även där. Trots att många instanser har försökt utveckla yrkeshögskolesystemet, så kan man bara längtansfullt dra sig till minnes tiden för drygt femton år sedan, före de finska yrkeshögskolorna. Inom teknik- och kommunikationssektorn var sökandestatistiken, genomströmningen och t.o.m. sysselsättningsgraden betydligt bättre än idag även under den stora finska lågkonjunkturen i början av 1990-talet. Dessutom har dessa före yrkeshögskolans tid utexaminerade ingenjörer för egen del lyckats på ett avgörande sätt bygga upp den finska ekonomiska välfärd vårt samhälle verkat i. måste flytta från tvångsdrama- Mtänkandet mot etiken i teknik- och kommunikationsbranschen i yrkeshögskolorna! Man måste få svar på frågorna. Hur kan man säkra en utbildning av tillräckligt hög kvalitet? Hur skall man åstadkomma en tillräcklig ekonomisk satsning inom denna sektor? Hur skall man få de resurser som satsas på branschen kanaliserade till undervisningen och utvecklingen av den inte till administrationsstrukturer? Hur får de studerande tillräckligt undervisning och handledning? Hur kan de som undervisar utveckla sig själv och sin verksamhet? Hur säkrar man att kunnig personal söker sig till och stannar i undervisningsverksamheten? Hur kan man skaffa pengar avsedda för lokalt inflytande och forskningsuppdrag utan att belasta undervisningsmedlen? nbart svaren räcker ju inte, det behövs Eåtgärder. Intressebevakningen är vardaglig och långsiktig. Det känns tokigt och frustrerande att säga, att utan TOOLs intressebevakningsarbete skulle läget vara ännu sämre. Men så är det, och TOOLmedlemmarnas arbete är inte onödigt tack till alla som deltagit. Nu är det också särskilt lägligt att tacka Toolilainens långvariga chefredaktör Jukka Kurenniemi för det arbete han gjort för teknik- och kommunikationssektorns bästa tack Jukka för ditt arbete så här långt och dess fortsättning! rbetet måste även annars fortsätta inom Ahela medlemskåren. Jag ber varje medlem att besöka vår diskussionskanal och påverka vår intressebevakning. Vår aktivitet och anslutningsgrad måste utvecklas. Arbetstidsplanerna måste återställas åtminstone till den nivå de hade för femton år sedan. Vi behöver inte historiska dramers huvudgenrer, men nog etiskt hållbar utveckling av undervisningsverksamheten. Jag önskar hela medlemskåren och våra samarbetspartners ett trevligt årsskifte Hannu Räsänen 4 4/2010 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Tusina täyteen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Jukka Kurenniemi Lumikonkatu 1 A Tampere TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Kauko Kallio Hannu Räsänen Mirka Toivola TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x Tämä on viimeinen Toolilaisen numero, josta päätoimittajana vastaan. Pesti alkoi vuoden 1999 ensimmäisestä numerosta, joten täyteen ehtii tulla päätoimittajan pestissä kaksitoista vuotta tärkeää edunvalvontatyötä ja sen tunnetuksi tekemistä. Insinöörikoulutus on tänä aikana vakinaisten ammattikorkeakoulujen myötä kokenut melkoisen myllerryksen, joka ei vieläkään ole päättynyt. Ammattikorkeakoulujen uudet tehtävät ovat suunnanneet resursseja ja toimintaa merkittävässä määrin pois opetuksesta. Tällä on saavutettu paljon hyvää ammattikorkeakoulujen uusilla painopistealueilla, mutta samalla opintojen keskeytymiset ja valmistuvien läpimenoajat ovat kasvaneet merkittävästi. Toolilainen 4/2010 Insinöörikoulutuksen huolenaiheet eivät juurikaan ole näinä vuosina muuttuneet. Edellinen päätoimittajamme Matti Komi kirjoitti kaksitoista vuotta sitten viimeisessä pääkirjoituksessaan (Toolilainen numero 4/1998) muun muassa seuraavaa: Opiskelijamääriin pohjautuva rahoitusjärjestelmä on luonut ammattikorkeakoulujen kesken kilpailun oppilasmääristä. Jokainen opiskelija on ylläpitäjälleen maksava asiakas ja jokainen opintonsa keskeyttävä ostopäätöksen peruuttaja. Asiakkaistahan on pidettävä kiinni. Ja edelleen: Määrän kasvaessa laadun ylläpito vaikeutuu ja ak- TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2010 Aineistopäivä Ilmestyy tiivinen markkinointihenkisyys voi pitkällä aikajänteellä koitua koko amk-järjestelmän tappioksi. Yhä edelleen insinöörikoulutuksessa tasapainoillaan tuon saman tuskan kanssa. Läpimenoasteita pitäisi pystyä nostamaan kuitenkaan laadusta tinkimättä. Ja tämä kaikki samalla kun opetuksen resurssit ovat kautta linjan merkittävästi laskeneet noistakin vuosista. Kiitos kaikille lukijoillemme kannustuksesta ja aktiivisesta vuorovaikutuksesta kuluneiden vuosien aikana. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jukka Kurenniemi TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Jukka Kurenniemi TAKAKANSI: Jarkko Vuori 5 5

6 Sampsa Kupari Kohti eurooppalaista tasoa TOOLin valtuusto kokoontui Hämeenlinnaan syyskokoukseensa jälleen runsaslukuisesti. Hämeenlinna ympäristönä oli monelle tuttu jo viime kevään Inssi -hankkeen kokouksen tiimoilta. Valtuusto valitsi yksimielisesti Hannu Räsäsen Metropoliasta uudelle kaksivuotiskaudelle puheenjohtajaksi sekä uudeksi varapuheenjohtajaksi Pasi Revon Jyväskylästä. Erovuoroisten hallituksen jäsenien tilalle valittiin Merja Hanhimäki Tampereelta ja Harri Heikura Varkaudesta sekä Marjut Kulmala laboratorioinsinöörien ehdottamana. Tavoitteena opetuksen laatu Toimintasuunnitelman puiminen on perinteisesti ollut kokouksen aikaa vievin tapahtuma eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Huolellisesta valmistelusta huolimatta mukaan pääsee aina joukko painovirepaho- UILn koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas ja valtuuston puheenjohtaja Kirsi Lndfors johdattelivat koulutusspoliittista keskustelua. laisia ja ne on toki hyvä saada mallilleen. Mutta olennaisimpina muutoksina aiempiin oli selkeä tavoite edunvalvonnan tehostumisesta. Konkreettisina tavoitteina hyväksyttiin opetustuntien rajoittaminen 400:ään vuodessa sekä palkan tarkistus runsaalla tuhannella eurolla kuukaudessa. Palkka on aikojen saatossa jäänyt jälkeen ja opetustuntien määrässä lienee vain oikeus ja kohtuus seurata yliopistolehtoreiden ja eurooppalaisten kollegoittemme tasoa. Laatuyliopistojen tasoon on näistäkin vielä runsaasti matkaa. Työnantajan lienee hyvin vaikea perustella miksi suomalaisen opettajan tulisi tehdä kaksinkertainen määrä työtä peruspalkalla. Tällöin tasokkaan opetuksen antaminen myös on käytännössä mahdotonta. Työaikasuunnitelmat ovat muuttuneet koko ajan heikommiksi ja tämän vuoksi ne on syytä laatia etukäteen ja huolella. Valitettavasti kuitenkin ainakin moraalisen painostuksen edessä opettajat tekevät paljon ilmaista ylityötä. Tällainen ei mitenkään selkeytä käytännön toimintamalleja vaan lisää stressiä. Keskustelussa todettiin tarpeelliseksi pitää kiinni tehdyistä suunnitelmista tai purkaa ne tarvittaessa auki ja rakentaa h mukaan uudelleen. Tekniikan kansallisen korkeakoulutuksen strategian tavoitteet todettiin kannatettaviksi erityisesti opettaja oppilassuhteen kehittämiseksi nykyisestä n. 1:20 1:10:een. Joissakin oppilaitoksissa suhde on vieläkin huonompi (jopa 1:42) ja valtion määrärahoista käytetään arvion mukaan alle neljäsosa opetukseen. Toolkeskustelu.fi Keskustelupalsta www. toolkeskustelu.fi todettiin avautuneeksi. Pasi Repo kehotti jäseniä hyödyntämään palstaa tiedonvälityksessä ja muun muassa lähettämään hallitukselle vinkkejä käytännön toimintaan. Näin jäsenten ääni pääsee entistä paremmin esiin käytännön toiminnassa. Myös kotisivut tarjoaa runsaasti hyödyllistä tietoa. Rinnakkaisjäsenyyden ehtoja käsittelevät neuvottelut TEK:n ja UIL:n kanssa ovat käynnissä. Jo lähiaikoina mahdollistunee opetusalalla edullinen tapa hankkia tekniikan alan ammattilehtiä ja lisätä insinööri-identiteettiä myös järjestäytymisen kautta. 6 4/2010 Toolilainen

7 Hannu Saarikangas vieraili UIL:n koulutuspoliittisen tilannekatsauksen tiimoilta. Tilanne kokonaisuudessaan on nykyisin huolestuttava. Läpäisyasteet ovat laskussa ja painuvat selvästi alle puoleen pääsääntöisesti. Kuitenkin työttömien valmistuneiden lukumäärä on kasvanut. On pelko, että teollisuus siirtää toimintojaan Suomesta toimintaympäristön edellytysten heikentyessä. Näistä yksi merkittävä tekijä on osaavan henkilökunnan saatavuus. Suomalaisen insinöörikoulutuksen kansainväliseen tasoon vertaaminen on hankalaa, mutta mahdollisesti jo tulevana talvena useita koulutusohjelmia tulee karsiutumaan Feanin listoilta, koska ne eivät täytä kansainvälisen insinöörijärjestön laatukriteerejä. Jotkin osapuolet vähättelevät asiaa, mutta käytännössä 28 maan jäsenistä muodostuva Feani on neuvottelukumppani EU:n kanssa, joten sillä lienee huomattava painoarvo. Pasi Repo (kuvassa oikealla) Jyväskylästä valittiin TOOLin varapuheenjohtajaksi. Toimenpiteinä UIL esittää hyvin pitkälle TOOLin ajamia kohtia eli mm. rahoituksen lisäämistä ja koulutuksen tason ylläpitoa. Kokonaisuutena nähtiin insinöörikoulutuksen olevan murrostilassa. Tämä luo paineita opettajille ja TOOLille, jotta laadukkaan opetuksen mahdollistavat työehdot voidaan luoda. Paikallistason neuvottelut voivat olla joissakin tapauksissa hyvin hankalia, kun työnantaja keskustelee muttei välitä vastapuolen näkemyksistä. Hyvänä tavoitteena tulevalle hallitukselle nähtiin valtakunnallisesti yhtenevien työehtojen suosituksen luominen. Tammertekniikka Vahvasti mukana tekniikan alan ammattikorkeakoulujen opetuksessa Lauri Hietalahti SÄHKÖKÄYTTÖ- JA HYBRIDITEKNIIKKA AJONEUVO- JA TYÖKONEKÄYTTÖÖN Raimo Jääskeläinen MAARAKENNUKSEN JA LOUHINNAN PERUSTEET Raimo Jääskeläinen MAARAKENNUKSEN JA LOUHINNAN PERUSTEET Raimo Jääskeläinen GEOTEKNIIKAN PERUSTEET -KIRJAAN EUROKOODEJA KÄSITTELEVÄ LIITE Nämä ja paljon muuta saatavilla OTA YHTEYTTÄ! Toolilainen 4/2010 7

8 Harri Miettinen, lehtori Reijo Rasmus, yliopettaja Kuvat Jukka Kurenniemi Laadusta tinkimättä? Akava Pirkanmaa järjesti Tampereen ammattikorkeakoululla lokakuun alkupuolella koulutuspoliittisen seminaarin Pirkanmaa-globaali kouluttaja. Yhtenä merkittävänä aiheena oli, miten taataan koulutuksen laatu? Paneelikeskusteluun osallistuivat rehtorit Markku Lahtinen TAMKista, Markku Kivikoski Tampereen teknillisestä yliopistosta ja vararehtori Harri Melin Tampereen yliopistosta sekä OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, TEK:in toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, EK:n aluepäällikkö Päivi Myllykangas ja Pirkanmaan yrittäjien koulutuspäällikkö Pertti Rantamäki. Osallistujien alkupuheenvuoroissa ja paneelissa, jonka juonsi toimitusjohtaja Mika Uusi-Pietilä, tuli esille keskeisiä koulutuspoliittisia näkökohtia pirkanmaalaisittain, mutta koko Suomen asia ja globaalikin näkökulma korostui. Katse oli kaikilla tulevaisuuteen ja mietittiin kuumeisesti, mitä voitaisiin tehdä, jotta me suomalaiset pärjäämme tässä entistä nopeammin muuttuvassa, maapalloistuvassa maailmassa. Puheenvuoroissa tulivat esille erityisesti laatu ja kansainvälisyys. Markku Lahtinen korosti, että koulutuksen on oltava laadultaan kansainväliset kriteerit täyttävää. Myös TTY:n, joka on nyt Suomen ainoa tekniikan yliopisto, uudessa strategiassa nousevat esille erityisesti laatu ja kansainvälisyys. Suomessa pitäisi pyrkiä jalostusasteen nostoon, koska tuotannollinen toiminta onkin supistumassa. Heikki Kauppi TEK:stä korosti, että teknologia on Suomen vaurauden perusta ja pelkäsi, ettei Suomen korkeakouluopetus pysy enää kansainvälisesti riittävän korkeatasoisena. Tästähän on hyvänä esimerkkinä tekniikan opettaja-opiskelijasuhde, joka on Suomessa kansainvälisesti mitaten jäänyt auttamattomasti jälkeen. Jotakin olisi tehtävä. Laadusta on tältä osin tingitty jo riittävästi. Rehtorit Markku Lahtinen (Tamk) ja Markku Kivikoskti (TTY) olviat vakuuttuneita Pirkanmaan korkeakouluyhteistyön myönteisestä kehityksestä. OAJ:n Olli Luukkainen toi esille monia keskeisiä näkökohtia koulutukseen. Katse on suunnattava tulevaisuuteen, ja koko koulutusketju loppuun asti on oltava kunnossa. Erityisesti nuorten korkeakoulutettujen työllisyyteen on panostettava. Uutta luodaan uusilla rajapinnoilla yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja tällöin on korostettava kumppanuutta, joka tuo lisäarvoa sekä koulutukseen että yrityksille. Opettajat ovat siinä ensiarvoisessa asemassa, koska he vaikuttavat suuriin opiskelijamäärin toiminnallaan. On korostettava opettajien työnkiertoa opettamisen ja yrityselämän rajapinnoilla sekä oikeasti tunnustettava opettajan roolin tärkeys. EK:n Päivi Myllykangas oli samoilla linjoilla todeten verkosto-osaamisen tärkeäksi. Toki yrityksetkin on saatava entistä pontevammin mukaan, myös taantuma-aikoina. Yrittäjien Pertti Rantamäki halusi saada korkeakoulujen tutkimustuloksia helpommin yrittäjien saataville. Miten liikkuvuutta yritysten ja oppilaitosten välillä voidaan edistää? Kysymys todettiin ikuisuusongelmaksi, mutta... Työtä on tehtävä yritysten ja opetuksen rajapinnoilla aidosti siten, että työssäolo tukee opiskelua ja opetusta eikä ole vain rahanansaintapaikka. Samoin asenteita työelämässä ja korkeakouluissa olisi muokattava entistä enemmän aidon yhteistyön ja konkretian suuntiin. Itse asiassa oppilaitokset voisivat tehdä yksiköittäin lyhyen esityksen tarpeista, joita niillä on yritysyhteistyöhön ja esittää ne korkeakoulujen alakohtaisissa neuvottelukunnissa ja käydä niitä esittämässä myös yrityksissä Yritysten ja oppilaitosten tärkeäksi kohtaamispaikaksi todettiin mm. TKI-toiminta, joka ei saa olla erillisen henkilöstön toimintaa. TKI-projektit on toteutettava opettajavoimin siten, että opettajat vapautetaan 4/2010 3/2010 Toolilainen 8

9 määräajaksi opetustehtävistä projekteihin osallistuessaan. Paneelissa todettiin myös tarvittavan opintojaksoja, joissa yritysjohtajilla, opettajilla ja opiskelijoilla olisi vahva keskinäinen vuorovaikutus. Opetustyö olisi tehtävä yrityksissä toimiville houkuttelevaksi ja opetustyön pitäisi olla meriitti, ei rasite. Ajatuksena, jotta yhteistyö sujuu, pitää olla näkymä, jossa molemmat osapuolet voittavat, yritys ja oppilaitos; yritysmentorit, TKI-töiden tulokset, osaava työvoima, jne. Samaan vielä yleisöstä lisättiin toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön merkitys. Tampereella esimerkiksi TTY ja Hervannassa sijaitseva Valimoinstituutti tekevät yhteistyötä, samoin ammattilukiot saivat kannatusta. TAMK tekee paljon eritasoista yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kenellä on vastuu luoda työpaikkoja? Jos tätä kysyy poliitikoilta, saa vastauksen jos toisenkin. Niin tässä Akava Pirkanmaan paneelissakin; eduskunnalla, hallituksella, yhteiskunnalla. Ja, ihmisillä itsellään! Yrittäjyys olisi tehtävä kiinnostavaksi ja kannattavaksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen olisi annettava työelämätaitoja. Opiskelijoiden kontaktit yrityksiin ovat ensi arvoisen tärkeitä opiskeluaikana, jotta yrittäjyys tulisi tutuksi ja löytyisi se kannattava liikeidea! Panelistit toivat tässä esille mm. kannustuksen yrittäjyyteen, kyseenalaistamisen taidot, työelämätuntemuksen, ja kansainvälistymisen, joka luo uutta työtä. Todettiin, että tässäkin kohtaa opettajat ovat tärkeässä roolissa, hän kertoo kokemuksistaan ja vie näin kansainvälistymisen viestiä eteenpäin. TTY:llä on jopa Lehtorit liikkeelle -kampanja, joka kannustaa opettajia kv-vaihtoon. Myös ammattikorkeakouluissa on mittarit opettajien kansainvälistymiselle. Mutta, mutta, Työstä kaikki lähtee ja sitä riittää koulutuksessa, Pirkanmaallakin. Laadusta tinkimättä. Olli Luukkainen korosti puheenvuorossaan, että hyvään lopputulokseen pääsemiseksi koko koulutusketjun on oltava kunnossa. Avauspuheessaan Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen loi mäköaloja Pirkanmaan koulutusyhteistyön kehittymiseen kansainvälistymisen näkökulmasta. Olli Luukkainen. Toolilainen 4/2010 9

10 Hannu Saarikangas Johtaja Uusi Insinööriliitto Tehoa prosessiin Sain syksyllä käsiini Tilastokeskuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemän tilaston tekniikan koulutusalalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vuonna 2002 ja vuonna 2003 aloittaneista opiskelijoista. Tilastoon oli koottu vuoden 2008 tilanne siten, että läpäisyprosenttiin oli laskettu samassa oppilaitoksessa samalla koulutusalalla suoritetut tutkinnot. Toki on huomattava, että siirtymää oppilaitoksesta toiseen on, mutta sen varaan ei mielestäni tulosten selittelyä kannata rakentaa. Olin sanalla sanoa surullinen tilastoa lukiessani. A mmattikorkeakoulututkinnon vuonna 2002 aloittaneista oli näillä kriteereillä saanut valmiiksi 57 prosenttia ja vuonna 2003 aloittaneista 50 prosenttia vuoteen 2008 mennessä. Tekniikan alalla luvut olivat 45 prosenttia ja 35 prosenttia. Viidessä vuodessa ainoastaan joka kolmas oli saanut tutkintonsa valmiiksi. Olipa joukossa oppilaitoksia, joissa näin laskettu läpäisyprosentti jäi alle kahdenkymmenen. Eihän näin voi jatkua, jotain on tehtävä edes jonkinasteisen katu-uskottavuuden takaamiseksi. Tähän on tultu, nyt olisi muutoksen aika Nykytilanteeseen on tietysti syynsä. Kun katsotaan aikaa taaksepäin, niin sieltä löytyy lukuisia ratkaisuja, jotka ovat väistämättä vaikuttaneet läpäisyn heikkenemiseen; oppilaitosverkoston kasvattaminen, sisäänoton erittäin voimakas kasvu, pakollisen ennakkoharjoittelun poistuminen, nykyinen rahoitusjärjestelmä, nuorten pakkohaku, jne. Listaa voi helposti jatkaa. Yhteistä niille on ollut se, että ne on usein tehty muilla kuin koulutuspoliittisilla perusteilla. Meidän insinöörikoulutuksesta huolta kantavien on oikeus kysyä, onko tehtyjen ratkaisujen hinta ollut liian kova ja miten voimme nykymenolla turvata kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen insinöörikoulutuksen tason? Nykyään tilanne on se, että myös muu kuin suorittava työ uhkaa häipyä Suomesta. Suuret suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset ovat viime aikoina tehneet suunnitelmia ja päätöksiä, joilla suunnittelu- ja kehitystyötä ollaan viemässä halvemman palkkatason maihin. Se on myös viite siitä, että tällä tavalla yritykset välillisesti haastavat suomalaisen insinöörikoulutuksen tason ja laadun. Olen useaan otteeseen todennut, että täysillä pyöriessään Suomen elinkeinoelämä työllistää vuosittain koulutuksen kannalta tarkoituksenmukaisesti noin 4000 uutta ammattikunnan jäsentä. Nyt kun kulku tökkii, se näkyy myös vastavalmistuneiden sijoittumisessa työmarkkinoille. Uuden Insinööriliiton tekemän vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen mukaan vain hiukan runsaat puolet kyselyyn vastanneista oli saanut vakinaisen työpaikan huhtikuuhun 2010 mennessä. Paluuta entiseen ei silti ole, haluttiin sitä tai ei. On mietittävä mahdollisuuksia, joita nykyisin on käytössä. Suomessa on valittu osaamisen linja, jolla elintasomme ja yhteiskuntarakenteemme pidetään yllä. Se edellyttää korkeatasoista koulutusta kaikilla kouluasteilla sekä hyvälaatuista ja monipuolista koulutustarjontaa työelämään siirtyneiden ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Korkeatasoisen koulutuksen vaatimus on tosin joissain piireissä ymmärretty korkeakoulutasoisena koulutuksena kaikille. Määrälliset tavoitteet ovat ohittaneet laatuvaatimukset, jolloin lopputulos on ollut vähemmän mairitteleva. Rakenteita ja prosessia on kehitettävä Tarkoituksenamme on käsittääkseni aidosti kilpailla eurooppalaisittain huipputasoisen insinöörikoulutuksen tuottamisesta. Silloin ei voi olla tarkoituksenmukaista, että käynnistämme koulutusohjelmia, joista ei viisi vuotta aloittamisen jälkeen ole valmistunut edes 20 prosenttia opiskelijoista. Samalla on hyvä muistaa, että aloittajaryhmät ovat olleet pieniä. Toistan tässä yhteydessä tekniikan alan korkeakoulutuksen kansallista strategiaa pohtineen 4/2010 Toolilainen 10

11 työryhmän esityksen siitä, että alkavalla ryhmällä pitäisi olla minimikoko, jotta sen läpivienti olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Riittävä ryhmäkoko mahdollistaisi samalla edes jonkintasoisen valinnaisuuden tutkinnon suuntaamiseksi. Tätä kirjoitettaessa selvityshenkilöt viimeistelevät esitystään ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon uudistamistarpeista ja siinä tarvittavista toimenpiteistä. Nykyistä rahoitusjärjestelmää voidaankin pitää yhtenä syynä syntyneeseen tilanteeseen. Ammattikorkeakoulujen julkinen rahoitus on hiukan vajaa miljardi euroa vuonna 2011 ja se jaetaan puhtaasti määrällisin perustein. Noin 10 miljoonan euron tasoa oleva tuloksellisuusrahoituksen osuus on marginaalinen, jos ajatellaan rahoituksen ohjaavaa vaikutusta. Mielestäni meidän tulisi pohtia siirtymistä vähitellen sellaiseen malliin, jossa olisi opiskelijamäärälle immuuni perusosa sekä riittävän suuri tuloksellisuusrahoituksen osuus, johon jokainen ammattikorkeakoulu voisi omin toimin vaikuttaa. Sen jaossa pitäisi ottaa huomioon sekä huippujen palkitseminen että kehitys, jossa jokainen oppilaitos kilpailee itsensä kanssa. Tämä takaisi kaikille kehityskykyisille ja haluisille mahdollisuuden tuloksellisuusrahaan. Uran alku kangertelee Vuosi 2009 oli vuosituhannen kehnoin, jos sitä tarkastelee vastavalmistuneen insinöörin silmin. Työllistyminen heikkeni edelleen painuen niin alas, että vain joka toinen vuonna 2009 valmistuneista oli löytänyt itselleen huhtikuuhun 2010 mennessä vakituisen työpaikan. Toolilainen 4/2010 Erityisen nurjasti tilanne oli kohdellut naisia. Sen lisäksi, että työpaikan löytyminen oli kiven alla, oli sen löytymiseen kulunut aika kasvanut ja mikä ikävintä, myös epätarkoituksenmukaisesti työllistyneiden osuus oli joillakin koulutusaloilla huolestuttavan korkea. Jotain on pahasti vialla, jos neljännes jonkin tekniikan koulutusalan vastavalmistuneista insinööreistä ilmoittaa ensimmäisen työpaikkansa olevan täysin koulutusta vastaamatonta alansa työtä. Sama ilmiö näkyy myös siinä, että heikoiten palkattu kymmenys vastavalmistuneista sai selkeästi pienempää palkkaa kuin vastaava ryhmä vuotta aiemmin. Töihin on ollut pakko mennä palkasta ja työtehtävän laadusta välittämättä. Se ei pitkän päälle ruoki mielikuvaa insinööriammatista eikä sen harjoittajista alansa huippuosaajina. Ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin. Samaisessa tutkimuksessa kysyimme vastavalmistuneilta heidän tulevaisuuden ajatuksistaan. Tuntui lohdulliselta, kun peräti 95 prosenttia vastaajista uskoi omaavansa monia hyviä ominaisuuksia ja omaavansa arvoa ihmisenä vähintään yhtä paljon kuin muut. Yli 90 prosenttia heistä uskoi tulevansa hyvin toimeen muiden kanssa ja pystyvänsä omaksumaan uusia asioita. Myös suhde työn tekemiseen oli terveellä pohjalla, sillä vain runsas 10 prosenttia olisi lopettanut työn teon kokonaan, jos saisi niin paljon rahaa, ettei työn teko olisi välttämätöntä. Sen sijaan huolissaan voidaan olla siitä, että vain hiukan alle puolet oli asettanut uralleen selkeitä tavoitteita. Jotain nuorten insinöörien tulevaisuuden haaveista kertoo se, että vastaajista lähes 60 prosenttia halusi työskennellä viiden vuoden kuluttua asiantuntijatehtävissä. Esimiestehtävien veto oli huomattavasti pienempää, sillä vain vajaa kolmannes tunsi niihin kiinnostusta viiden vuoden tavoitteenaan. Samansuuntaista vetoa asiantuntijatehtävien puoleen oli havaittavissa myös vuonna 2004 valmistuneille tehdyssä seurantatutkimuksessa, jossa selvitettiin heidän viittä ensimmäistä työvuottaan. Tekemisen paikka Ylisuurista aloituspaikkamääristä, kehnosta läpäisystä, heikentyneistä matemaattis-luonnontieteellisistä perustiedoista, heikkolaatuisesta koulutuksesta ja huonosta työelämäyhteydestä on puhuttu ties kuinka kauan. Erilaisia koulutukseen vaikuttavia ratkaisuja on tehty osin koulutuspoliittisin, osin työvoimapoliittisin ja osin aluepoliittisin perustein. Yhteistä niille kaikille on ollut yleensä se, että jotain yksittäistä ongelmaa on lähdetty paikkaamaan kokonaisuus unohtaen. Ja jälki on sen mukaista. Kun akuuttia työvoimapulaa paikataan aloituspaikkoja lisäämällä, mennään metsään. On olemassa lukuisia esimerkkejä, joissa yksittäinen ongelma olisi ollut ratkaistavissa hyvin yksinkertaisesti, jos tekniikan alan koulutusta, ammattikorkeakouluja tai jopa korkeakouluja olisi tarkasteltu kokonaisuutena tekemällä yhteistyötä ja keskittämällä voimavaroja nykyistä enemmän. Ei aluevaikuttaminen enempää kuin mikään muukaan ammattikorkeakoulun tehtävä edellytä kaikkien alojen nuorisoasteen tutkintokoulutusta jokaisessa toimipisteessä, pikemminkin päinvastoin profiloituminen saattaisi tuoda huomattavasti paremman lopputuloksen. 11

12 Mirka Toivola Kollega työpöytänsä ääressä Mari Pyysalo Mari Pyysalo on voittanut useita kertoja opettajien sulkapalloilun Suomen mestaruuden OAJ:n kisoissa. Aiemmin myös kaksinpelissä, viime vuosina varsinkin nelinpelissä. Hän opettaa Saimaan ammattikorkeakoulussa insinööreille englantia ja ruotsia sekä suomea vieraana kielenä. Kollega Mari on huumorintajuinen, reipas, järjestelmällinen, looginen ja mukava sekä hyvä neulomaan ja laulamaan. Syntymäaika ja -paikka: 1964 Lappeenranta. Asuinpaikka ja -tapa: Lappeenrannassa vm omakotitalossa. Koulutus: FM Mitä oppitunteja sinulla on tänään? Suomen alkeita, englannin teknistä kirjoittamista. Mitä noilla tunneilla teette? Opiskelemme suomea ja Suomen kulttuuria, kirjoitamme englanniksi teknisiä raportteja. Mitä muuta teet työpaikalla? Opetuksen lisäksi työhöni kuuluu muun muassa suunnittelua, kokouksia ja opinnäytetöiden tarkastamista. Mitä yleensä teet työpäivän jälkeen? Kävelen kotiin, noin 4 kilometriä. Mikä oli haaveammattisi pikkutyttönä? Pappi, näyttelijä, poliisi. Itse asiassa nuo kaikki toteutuvat jollakin tavalla nykyisessä työssäni Mikä uutinen päivän lehdessä kiinnosti? Kotikaupungin majavasota : pitäisikö asutuksen lähelle pesiytyneet Kanadan majavat tappaa vai säästää. Mikä on intohimosi? Siivoushommat kotona, sekä sisällä että ulkona. Mikä kirja tai lehti on yöpöydälläsi? Me olimme nuoria sotilaita. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi? Kotiruoka ja rasvaton maito. Minkä teatteriesityksen näit viimeksi ja mitä siitä pidit? Käyn usein teatterissa ja useimmiten tykkään. Lempimusiikkisi? Kunnon lyriikkaa suomeksi laulettuna. Paras elokuva? Tuulen viemää. Paljasta paheesi! Ei kai näin kiltillä mitään paheita ole Kerro lyhyesti joku hyvin onnistunut työhetki. Varsinkin ulkomaalaiset opiskelijat kiittävät oppitunnista ihan vilpittömästi. Millaisen kielitaidon toivot valmistuvien insinöörien hallitsevan? Niin kuin elämän eri asioissa muutenkin: riittävän hyvän. Eli sellaisen, että selviävät työssään ja elämässään. Mikä siinä sulkapalloilussa kiehtoo? Se on niin intensiivistä. Mitään muuta ei voi ajatella pelatessaan. Miksi olet siinä niin hyvä? Minulla on hyvä ulottuvuus eli pitkät raajat. Kerro lopuksi vitsi: Mitä eroa on blondilla ja tietokoneella? Tietokoneeseen tarvitsee syöttää tiedot vain kerran. 12 4/2010 Toolilainen

13 INSSI-seminaari Tampereella Pienen hengähdystauon jälkeen INSSI-hanke järjestää jälleen valtakunnallisen seminaarin, johon kokoontuu laaja joukko tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmien opetuksesta, kehittämisestä ja vetovoimasta vastaavia henkilöitä sekä sidosryhmien edustajia. Seminaaripaikka on TAMKin juhlasali ja osoite on Kuntokatu 3, Tampere. Vuosi 2011 tulee olemaan kiivasta muutosten suunnittelun aikaa, koska vuoden 2010 loppupäässä ja vuoden 2011 alkupuoliskolla julkistetaan paljon linjauksia, selvitysraportteja, arviointiraportteja, selontekoja, uusi KESU ja uusi hallitusohjelma. Opiskelijahaku- ja valintajärjestelmän uudistaminen on käynnistynyt, ja sen tavoitetila määritellään vuonna Insinöörikoulutuksen vetovoima on kasvanut kolmen vuoden aikana 18 % ja on nyt 2,2. Insinöörikoulutuksen läpäisyaste on noin % laskentatavasta riippuen, eikä se ole kehittynyt vastaavalla tavalla. Nämä seikat sekä korkeakoulujen rakennemuutos ja opiskelijahaun niputtaminen haastavat sisäisiin muutoksiin, jossa tekniikan alan kannattaa olla itse aktiivinen. INSSI-seminaari käsittelee ammattikorkeakoulujen yhteisenä verkostohankkeena toteutetun Tekniikan alan amk-koulutuksen kehittämishanke INSSIn työn tuloksia ja alan ajankohtaisia haasteita edellä kuvatussa kentässä. Seminaarissa kuullaan OKM:n ajankohtaiskatsaus ja esitykset amk:ien työelämäyhteistyöstä, hyvän oppimisprosessin yhteisistä piirteistä, insinöörikoulutuksen uudesta joustavammasta mallista, yhteisen markkinointiviestinnän keinoista se kä opiskelukykyä edistävistä toimista. Seminaarissa käsitellään myös valtakunnallisen yhteistyön hyödyllisyyttä, tuloksia ja jatkomahdollisuuksia. Seminaarin osallistujamaksu on 70. Ilmoittautumislinkki avataan sivuille Toolilainen 4/

14 Teksti: Reijo Heikkinen, Kristian Rintala, Matti Pitkälä Kuvat: Maija Varala ja Olli Kaikkonen Lahden alaosaston yhteisölliset matkailua ja jääkiekkoa Lahden teknillisen oppilaitoksen opettajat ry:n kesäperinteisiin on kuulunut jo vuosien ajan yhteinen kesäretki jonnekin mielenkiintoiseen kohteeseen. Alaosaston panos matkan järjestymiseen on ollut merkittävä ilman alaosaston tukea tällaista tuskin olisi syntynytkään. Yhteisen matkan järjestämisen alkutaipaleella haluttiin parantaa työyhteisöä ja siksi toivotettiin tervetulleeksi koko työyhteisömme jäsenet. Kaikkihan eivät voi, tahdosta tai toimestaan huolimattaan, olla jäseniä yhdistyksessämme. Lahden tekniikan väkeä yhteisen päivällisen jälkeen. Kesämatkan odotus Keskustelu yhteisistä matkoistamme alkaa jo syyskaudella, syyskokouksen aikoihin. Kokouksessa päätämme matkan kohteen ja sitten valittu työryhmä alkaa valmistella asiaa. Matkailu kiinnostaa ja siitä jutellaan paljon kahvipöydissä. Yhteisöllistä toimintaa ei juurikaan ole muissa ammattiyhdistyksissä tapana ollut järjestää, joten tämä on aikaansaanut jopa muutaman jäsenen liittymisen TOOL:iin ja liittymisen jälkeen ei tällaisista yhteisistä jutuista haluakkaan jäädä paitsi. Monelle tällainen alaosaston toiminta onkin usein näkyvintä toimintaa, vaikka toiminnan päätarkoitus onkin etujen valvonnassa. Useat alaosastomme jäsenet odottavatkin yhteistä kesämatkaamme vähintään yhtä innokkaasti kuin OAJ:n viikkojulkaisua, joka tavallisesti koetaan toiseksi konkreettiseksi vastineeksi jäsenmaksulle. Savonlinnasta Zell am Moseliin Aikaisemmin yhdistyksemme kesäretket suuntautuivat kotimaahan ja mm. Savonlinna tuli tutuksi useaan otteeseen. Muitakin lähiseutuja, kuten eteläinen Helsinki, eli Viro sekä Ruotsi on tullut tutuksi pitkäaikaisille jäsenillemme, Ahvenanmaata unohtamatta. Vuonna 2004 halpojen lentoyhtiöiden rantauduttua Suo- meen, alkoikin Euroopan kohteet tuntua helpoilta ja jännittäviltä Savonlinnan tai Mäntyharjun lomaan. Kyseisenä kesänä 2004 teimme ensimmäisen lentomatkan Saksaan, Moseljoen varressa olevaan pieneen kaupunkiin nimeltään Zell am Mosel. Viehättäväksi todetulla seudulla oli erinomainen vaikutus työyhteisömme henkiseen hyvinvointiin ja siksi seuraavinakin vuosina kohteemme suuntautuivat tuolle samaiselle viininviljelysseudulle Mosel- tai 14 4/2010 Toolilainen

15 aktiviteetit: Rein-joen rantamaisemiin. Eurooppa on tullut lähemmäksi tai ainakin helpommaksi myös low-budget-matkaajille sopivaksi. Tällaiselle työyhteisön matkalle, joka kuitenkin maksetaan pääosin omista varoista, ei voida kovin kallista tai pitkää matkaa ottaa. Kipukynnykseksi onkin asettunut 350 euroa/matkustaja, jolla voi viettää 3-4 päivää valikoituneessa seurassa keski- Euroopassa. Omatoiminen matkanjärjestely Matka järjestettiin aikoinaan aina yhden hyvin kohdemaata ja sen kieltä tuntevan henkilön toimesta. Mutta nyttemmin sellaisen henkilön jäätyä ansaitsemalleen eläkkeellä ja vastaavien henkilöiden puutteesta syntyikin uusi käytäntö matkan järjestämiseksi, eli henkilökohtainen omatoimisuus. Kun matkan kohde hotelleineen ja lentoineen päätetään yhdessä jo vähintään puolta vuotta ennen matkaa, voi jokainen matkalle aikova varata itse samanaikaiset lennot ja saman hotellin. Tätä käytäntöä päästiin jo kokeilemaan alkukesästä, jolloin matkakohteemme oli upea Keski-Euroopan suurkaupunki Praha. Toolilainen 4/2010 Matkan järjestelyt todettiin erittäin toimiviksi tälläkin tavalla. Tosin ensimmäisen kerran laskuun menköön muutama pikku moka. Kaikki matkailijat eivät kaikesta huolimatta varanneet samaa lentoa ja hotellia. Tämä hajotti väkisinkin seuruettamme hieman vaikka kaikki olivat kuitenkin osanneet valita saman kaupungin ja suurin piirtein samoina päivinä pääsykokeiden jälkeen. Tähän ongelmaan löytyi kuitenkin auttava ratkaisu, nimittäin yhteinen päivällinen. Sovimme jo hyvissä ajoin ennen matkaa yhteisestä päivällisestä, joka sitten osoittautuikin erittäin miellyttäväksi hetkeksi, josta soisi muodostuvan näille matkoilla mukavan perinteen. Työkaverukset pääsivät vertailemaan matkakokemuksiaan, jolloin moni sai vielä hyviä vinkkejä loppumatkaa varten. Oli myös mukava illastaa ystävien kanssa ennen kesälaitumille lähtöä. Monia kollegoja näkee seuraavan kerran vasta syksyllä. Budapest, täältä tullaan! Täytyy todeta, että hyvässäkin työyhteisössä on mahdoton saada n. 30 henkilöä kulkemaan yhtenä laumana, eikä niin tarvitse ollakaan. Ihmisillä on aina erilaisia kiinnostuksen kohteita TEKU HOCKEY-liiga ja suuri joukko ryhmäytyykin pienempiin yksiköihin oman kiinnostuksen mukaan, joten oli aivan riittävän hyvä, että oltiin kuitenkin suunnilleen samassa kaupungissa suunnilleen samaan aikaan. Nyt on jo sovittu vuoden 2011 kevätretken kohde ja ajankohta. Valitsimme syyskokouksessa kaksi henkilöä etsimään sopivat lennot ja hotellin, jotka taas jokainen voi itse varata. Kun varaus tehdään pareittain kahden hengen huoneisiin, saadaan hinta mahdollisen alhaiseksi. Budapest, täältä tullaan! Opettajien joukkue oppilaiden jääkiekkoturnauksessa Lahden amk:n tekniikan alan mekatroniikkaosastolla opiskelijat ovat jo useamman vuoden ajan järjestäneet yhden päivän mittaisen jääkiekkoturnauksen opiskelijoiden vuosikurssien välillä. Viime keväänä oli myös opettajien joukkue ensimmäisen kerran mukana. Opettajien joukkueen menestystä ei varmistanut sekään, että opettajat varasivat ennen turnausta muutaman kuukauden ajaksi viikoittaisen kiekkovuoron jäähallista harjoittelua varten. Ei mitään rusettiluistelua Syksyllä 2010 jääkiekkoharrastetoimintaa lisättiin oleellisesti varaamalla viikottainen kiekkovuoro ajan jaksolle loka-huhtikuu. Aivan ilmaista jääkiekon harrastaminen ei ole, kuten yleisesti on tiedossa. Hallivuokra 33 vuorolle on lähes Päijät-Hämeen koulutuskonserni on osoittanut parina viime vuotena henkilöstölle virkistämis- ja kehittämiskäyttöön määrärahoja yhteisöllisen toiminnan parantamiseksi. Useat opettajat halusivat laittaa tämän määrärahan yhteisten jääkiekkovuorojen kustannuksiin. Jääkiekkoilu em. hallivuoroilla on kuitenkin avoin koko työyhteisömme jäsenille. Lisäksi opiskelijoita on kutsuttu mukaan, jolloin opettajien ja oppilaiden välinen sosiaalinen kanssakäyminen on saanut uusia muotoja. Vaatimuksena kaikille osallistujille on ollut hankkia omat jääkiekkovarusteet, eli mitään rusettiluistelua pelaaminen ei ole ollut. Tekniikan alan yksikkö ja Lahden alaosasto ovat myös avustaneet tätä erinomaista harrastetoimintaa. Kuluneena syksynä avustuksella saatiin ostettua täydelliset maalivahdin varusteet ja pelipaidat. Lukuvuoden aikana pelataan myös TEKUN mestaruudesta. TEKU HOCKEY- liiga pelataan kaksin kertaisena sarjana ja ensimmäisenä vuotena on mukana kolme joukkuetta eli mekatroniikkaosasto, puuosasto ja yhteinen muiden osastojen joukkue. Tästä jääkiekkoharrastuksesta opettajien ja opiskelijoiden kesken on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Valmistautuminen kaudelle on jo aloitettu Lahden TOOL:n alaosaston toimesta varaamalla talousarvioon avustussumma jääkiekkotoimintaan. 15

16 Jukka Kurenniemi Historiallisten ajoneuvojen Vanhat ajoneuvot jos mitkä ovat keskeinen osa tekniikan kehitystä ja sen historiaa. Riigan vanhan kaupungin laidalla torialueelle kerääntyneet SCAN-TOUR 2010 osanottajat keräsivät sankoin joukoin yleisöä ihailemaan menneiden vuosikymmenten kulkupelejä. Mukana oli monia vanhoja klassikoita, joita ei enää kaduilla näe kuin satunnaisesti erilaisissa museoautotapahtumissa. 4/2010 Toolilainen 16

17 kokoontumisajo Toolilainen 4/

18 Päivi Ovaska Koulutuspäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu Tiimioppiminen innostusta, yhd ja vastuunkantoa Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoiden perustama nuori osuuskunta Icaros ja osuuskunnassa opiskelevat tiimiyrittäjät aloittavat tiistai-aamuna treenit. Tuoleja asetellaan valmentajien kanssa yhdessä rinkiin, ja ilmassa on odottavaa jännitystä. Tiimiyrittäjien silmissä hehkuu palo, ja innostuksen ilmapiiri on käsin kosketeltavaa. Tiimiyrittäjät valmentajien kanssa treeneissä osuuskunta Icaroksen toimistossa. Tiimiliideri Mikko Valtonen avaa puheen, ja kaikki kertovat omat tunnelmansa aamulta. Päällimmäisenä keskustelunaiheena ovat asiakaskäynnit: kuinka monta kukin on käynyt, miltä tuntui, ja saatiinko projekteja tai niiden aihioita. Viestintäpäällikkö Jenni Mätöllä on huolenaiheena, miten saisi yrityksen nettiyhteyden toimimaan mahdollisimman pian. Häntä myös mietityttää, miten asiakkaita pitäisi lähestyä. Tiimiyrittäjä Matias Hovi jatkaa tästä ja esittää omia näkemyksiään asiakaskäynneistä. Asiakaspäällikkö Anssi Hinkkanen täydentää Matiaksen näkemyksiä muun muassa pukeutumiseen liittyvillä seikoilla. Keskustelu asiakaskäynneistä kehittyy tiimiyrittäjien täydentäessä toinen toistaan. Treenit pidetään tiimiyrittäjien toimistotilassa ammattikorkeakoulun kellarissa. Toimistossa on aidon IT-yrityksen tunnelma: ilmastointiputket katossa näkyvissä, pienet ikkunat yhdellä seinällä. Näinhän kaikki menestyvät IT-yritykset ovat aloittaneet toimintansa Piilaakson autotalleissa. Kaikilla tiimiyrittäjillä ja heidän valmentajillaan on yhteinen ajatus siitä, että ympäristöllä on oppimisessa merkitys, suurempi kuin ajattelemmekaan. Toimistossa on sohva, sohvapöytä, toimistopöytiä ja tuoleja. Seinillä on listoja menneistä ja tulevista projekteista, tiimiyrityksen syksyn tavoitteista sekä tärkeinä tiimiyrityksen missio, visio ja arvot. Kaiken kaikkiaan ympäristössä on tavoitehakuisen tekemisen meininki. Ja tietenkin tuo innostus: me ollaan yhdessä tiimi ja me opitaan yhdessä! Tällaista voi opiskelu ja oppiminen olla, jos vain annan nuorille opiskelijoille mahdollisuuden innostua ja ottaa vastuuta. Jos annan mahdollisuuden etsiä heille itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Siinä sivussa annan mahdollisuuden ansaita vähän rahaakin. Tiimiyrittäjyyden oppimisprosessi kestää 3 vuotta. Oppimisprosessin menetelmät ja työkalut on alun perin kehittänyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia-niminen yrittäjyyden erikoisyksikkö. Nämä menetelmät perustuvat oppivan organisaation perusperiaatteisiin. Opiskelijat perustavat osuuskuntamuotoisena toimivan tiimiyrityksen. Sen yrittäjät toimivat eri tehtävissä yritystoiminnan peruslakien mukaisesti, myyvät projekteja ja tekevät töitä asiakkaille. Projektit liittyvät tyypillisesti tietoteknisten taitojen myyntiin, markkinointiin, tapahtumien järjestämiseen tai asiantuntijana toimimiseen. Tiimiyritys toimii oppimisympäristönä, jossa yrittäjät jakavat kokemuksia ja oppivat toinen toisiltaan. Liiketoiminta perehdyttää opiskelijaa liiketalouteen, markkinointiin, johtamiseen, yrittäjyyteen sekä ITalan koko kirjoon. Tiimi ideoi itse projektinsa, myy ne asiakkaille ja toteut- 4/2010 Toolilainen 18

19 essä tekemistä taa ne. Kaikki sen jäsenet ovat vastuussa toiminnan tuloksellisuudesta ja toimivuudesta. Tiimiyrittäjistä valittu hallitus sekä nelihenkinen johtoryhmä on päävastuussa koko yrityksen kehittämisestä. Hallituksessa työskentely antaa tilaisuuden johtamisen oppimiseen. Käytännön tekemisen lisäksi tiimiyrittäjät kartuttavat tietoperustaansa lukemalla alan kirjallisuutta. Projekteja ja kirjallisuuden herättämiä oivalluksia käsitellään kaksi kertaa viikossa järjestettävissä treeneissä. Treenien sisällöstä ja valmistelusta vastaavat tiimiyrityksen jäsenet. Valmentaja Mirka Toivola Toolilainen 4/2010 vastaa oppimisen ohjauksesta ja arvioinnista. Lisäksi oppimista arvioivat asiakkaat, oma tiimi ja tiimiyrittäjä itse. Pentti Sydänmaalakka sanoo kirjassaan Älykäs johtajuus: Ihminen ei ole kaivo, joka täytetään, vaan kynttilä, joka sytytetään. Nopeasti kehittyvässä maailmassa on tärkeää uuden oppiminen. Oleellista ei ole enää tieto vaan taidot. Taidot, joiden avulla onnistun sopeutumaan muutoksiin ja selviytymään kaaoksen keskellä. Taidot, joiden avulla osaan hankkia uutta tietoa ja soveltaa sitä käytäntöön. Rohkea johtaja Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutuspäällikkö Päivi Ovaska palkittiin vuoden rohkeimpana johtajana Tiimimestarit Areenalla -tapahtumassa. Tiimimestarit on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian valmentajavalmennusohjelma. Ideana on tuoda bisnesmaailman ajattelua opiskeluun. Ovaskan palkitsemista perusteltiin sillä, että hän on rajoja rikkova, inspiroiva ja esimerkillinen henkilö, joka luo onnistumisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Valintaan osallistui satoja Tiimimestarit-koulutuksessa olevia opettajia ja yrittäjiä ympäri Suomen. Yritän saada opiskelijat innostumaan asiasta ja etsimään tietoa sen sijaan, että antaisin heille valmiita ratkaisuja, kuten perinteisesti tekniikan opetuksessa on ollut tapana. Valmennan 11 opiskelijan osuuskuntaa, jossa opiskelijat itse luovat uraa ja verkostoja. Päivi Ovaska on valmistunut diplomi-insinööriksi ja tekniikan tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. Ennen opettajaksi ryhtymistä hän työskenteli it-alan yrityksissä pääkaupunkiseudulla ja Lappeenrannassa, muun muassa Telia-Soneralla. Ihmisenä Päivi Ovaska on innostunut uuden kehittämisestä, tunneälykäs, innostava sekä tavoitteellinen ihminen. Tuohon innokkuuteen liittyy usein malttamattomuus asioiden kehittymisen etenemiseen. Perheeseen kuuluu it-alalla työskentelevän aviomiehen lisäksi kolme aikuista lasta sekä kaksi espanjanvesikoiraa. Vapaa-aikanaan hän harrastaa koirien kanssa agility-urheilua ja lenkkeilyä sekä kesäisin purjehdusta. Myös lukeminen on hänelle rakas harrastus. Suomi vuonna 2025 Vuotuinen Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari järjestetään EDUCA messujen yhteydessä klo Helsingin Messukeskuksessa, Rautatieläisenkatu 5. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Pääjärjestäjänä toimii OAJ:n pedagoginen järjestö Tekniikan Opettajat TOP ry. Ohjelma 12:45 Tilaisuuden avaus 13:00 Insinööriliiton katsaus alan koulutus- ja työllisyysnäkymiin puheenjohtaja Pertti Porokari, UIL 13:30 Fear AMK-Factor - Insinöörikoulutus tehosekoittimessa FT Pasi Repo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 14:00 Matematiikan opetuksen tulevaisuuden näkymät. Opetusneuvos Leo Pahkin, Opetushallitus 14:30 Kahvitauko 15:00 Degrowth, mitä miksi milloin, Tutkimuspäällikkö, KTT Timo Järvensivu, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu 15:30 Vihreä talouskasvu 16:00 Yhteenveto Ilmoittautumiset perjantaihin mennessä osoitteeseen OAJ:n kurssisihteeri TAF seminaariin liittyvät lisätiedustelut erityisasiantuntija Lauri Kurvonen OAJ:stä, 19

20 Mari Ekman Käyttäjäpsykologia Läpi elämän ihmisen toimintaa avustavat lähes kaikkialla erilaiset tekniset laitteet ja apuvälineet. Jos tekniset laitteet ja apuvälineet ovat oikein suunniteltuja, ne helpottavat olennaisesti elämistämme. Teknisistä laitteista ja apuvälineistä on kuitenkin hyötyä vain, jos käyttäjät osaavat käyttää niitä oikein. Käyttäjäpsykologia tutkii juuri tätä asiaa eli ihmisen ja laitteiden vuorovaikutusta. Nykypäivän teknisessä maailmassa tekniset laitteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme ja laitteiden toimivuus ja helppo käytettävyys ovat tärkeitä asioita. Teknisten laitteiden suunnittelijoiden on siis tiedettävä teknisen puolen lisäksi myös, miten ihmisen psykologiset ominaisuudet vaikuttavat laitteiden suunnitteluun ja käyttöön. Jos teknisten laitteiden suunnittelijalta ei löydy tarpeeksi laajaa tietämystä, voivat seuraukset olla kohtalokkaat. Tässä ei siis ole kyse vain bisneksestä vaan myös ihmisten turvallisuudesta. Vuorovaikutuksen tutkimus ja kehitys Vuorovaikutustutkimuksen lähtökohtana pidetään toisen maailmansodan aikana alkanutta ergonomian tutkimusta. Ergonomia tarkastelee sitä tapaa, jolla ihminen liitetään koneeseen, sekä sitä, miten ihmisen ja koneen vuorovaikutus organisoidaan. Toisen maailmansodan aikana tutkittiin ihmisen sovittamisesta esimerkiksi panssarivaunuun tai lentokoneeseen. Kyseessä oli siis erilaisten sotakoneiden hallintajärjestelmien ergonominen tutkimus. Ergonomian tutkimus voidaan jakaa kahteen pääalueeseen, jotka ovat fyysinen ergonomia sekä kognitiivinen ergonomia. Fyysinen ergonomia tutkii, miten fyysinen ympäristö vaikuttaa ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on erilaisten mittarien erotettavuus ja järjestys. Kognitiivinen ergonomia tutkii ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ihmisen kognitiivisten toimintojen pohjalta. Ihmisen kognitiivisia toimintoja ovat esimerkiksi tarkkaavaisuus, muisti ja ajattelu. Muita tutkimusalueita ovat käytettävyystutkimus, kognitiivinen tekniikka sekä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus. Käytettävyystutkimus tutkii laitteiden käytettävyysominaisuuksia eli sitä, kuinka helppoa, miellyttävää ja hyödyllistä laitteiden käyttäminen on, sekä myös käyttösuoritusten tehokkuutta ja virheettömyyttä. Ihminen tekee sitä vähemmän virheitä, mitä helpompi laitetta on käyttää. Kognitiivisen tekniikan tarkoituksena on minimoida teknisen ympäristön kompleksisuuden ihmisen toiminnalle aiheuttamia ongelmia. Kognitiivinen tekniikka tutkii, miten suunnitella ja rakentaa ympäristöjä, joissa ihmisen on helppo toimia. Eniten huomiota saanut tutkimuksen osa-alue on ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutustutkimus. Tämän tutkimusalueen käytännöllinen merkitys on poikkeuksellisen suuri. Tämä tutkimusalue on laaja ja kehittyy jatkuvasti. Esimerkkinä kehityksestä on merkkipohjaisten käyttöliittymien korvaaminen graafisilla käyttöliittymillä sekä ohjelmointityökalujen paremmuus. Vuorovaikutustutkimuksen ongelmat ja niiden seuraukset Vuorovaikutustutkimus on monitieteistä tutkimusta, jossa pyritään yhdistämään ja hyväksi käyttämään eri näkökulmia. Toisin sanoen, pyritään ihmistieteellisen tietämyksen ja tekniikan osaamisen harmoniaan. Ongelmia kuitenkin on. Toinen niistä on eri tieteenalojen välisen tiedon vaihdon nopeus sekä tarkoituksenmukainen kohdistaminen. Toinen ongelma on suunnittelijoiden ihmistietämyksen puute. Teknisten laitteiden hyvä tuntemus ja arkitietämys ihmisen toiminnasta eivät pelkästään riitä. Suunnittelijat myös luulevat usein, että introspektiivisesti eli itseään tarkkailemalla he ymmärtävät riittävän hyvin, miten ihminen toimii ja millainen olio ihminen on. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan suunnittelun pohjana olisi syytä käyttää ihmistutkimuksesta saatuja tietoja. Suunnittelun on perustuttava kokonaan ihmistä ja tekniikkaa koskevaan tieteelliseen tietoon. Yllättävän harvoin tunnetaan riittävän hyvin ihmistieteiden tutkimustulokset ja ihmistä ohjaavat periaatteet. Unohdetaan, että ihmisen toiminta ei perustu mekaniikan, kemian tai fysiikan lakeihin eli ihminen ei toimi koneen tavoin luonnonlakien pohjalta. Sen sijaan ihmistä ohjaavat tietyt psykologiset ja sosiaaliset lainmukaisuudet. Vuorovaikutustutkimuksen ongelmilla on seuraukset. Ongelmista seuraa huonolaatuisia tuotteita, viivästyneitä työsuorituksia, palvelujen alikäyttöä, hidasta uusien laitteiden käyttöönottoa, käyttäjien ärtymystä sekä markkinointivaikeuksia. Näistä kaikista edellä mainituista seurauksista voi seurata taloudellisia tappioita. Mielestäni taloudelliset tappiot eivät kuitenkaan ole pahin seuraus ongelmista vaan se, että valitettavan usein ongelmat johtavat onnettomuuksiin. Suunnitteluvirheet voivat aiheuttaa työtapaturmia ja jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Esimerkiksi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhdeksi syyksi ovat onnettomuustutkijat sanoneet suunnitteluvirhettä. Käyttäjäpsykologiaa pitäisi opettaa Käyttäjäpsykologia on siis vähintäänkin yhtä tärkeä tietotekniikan osa-alue kuin tekninen osaaminen. Mutta miksi ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelma painottuu niin paljon tekniseen osaamiseen, ja laitteiden käytettävyys ja käyttäjät unohdetaan lähes kokonaan? Lähde: Saariluoma, P. Käyttäjäpsykologia: Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa 20 4/2010 Toolilainen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi?

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi? OPETUSMINISTERIN TAPAAMINEN 2 14.9.2012, klo 13.30 14.45 EDUSKUNTATALO, HELSINKI Läsnä: Opetusministeri Jukka Gustafsson Opetusneuvos OKM Elise Virnes Hirvonen Maija, AEO ry, JAMK AOKK Kekki Kimmo, AEO

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot