Muonion kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muonion kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 1.8.2011"

Transkriptio

1 Muonion kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma

2 SISÄLTÖ 1.Esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 5 2.Esiopetuksen toteuttaminen Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat 7 3.Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Eheyttäminen Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys 14 2

3 3.2.7.Taide ja Kulttuuri 15 4.Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen yleinen tuki Pedagoginen arvio tehostetun tuen päätöksentekoa varten Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki Pedagoginen selvitys erityisen tuen päätöksentekoa varten Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 27 5.Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus erityisen tuen lapsilla Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki 32 3

4 5.2.1.Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Esiopetuksen oppilashuolta ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmän tehtävät ja vastuualueet Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 40 6.Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Saamenkieliset Romanikieliset Viittomakieliset Maahanmuuttajat Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy 44 7.Arviointi 44 8.Lähteet 46 Liitteet 4

5 1.Liite: Muonion koulun toimintamalli. Yleinen ja tehostettu tuki esiopetuksessa. 2.Liite: Esikoululaisen perustiedot -kaavake 3.Liite: Askeleittain -ohjelman tiedote 4.Liite: Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tornion paperi 1 Esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävät Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom.). Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin jotka edellyttävät yhteisen opetuksen järjestämistä siten, että kaikkien lasten kasvu ja oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin. (YK: n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus 1994, Luxenburgin peruskirja 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006) Esiopetuksen tehtävä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. 5

6 Keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla ja taataan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen, sukupuolten erityistarpeet huomioon ottaen. Esiopetus kuuluu johdonmukaiseen kokonaisuuteen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa, tavoitteet ja sisällöt huomioon ottaen. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, opettajat, huoltajat ja esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvat henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. 2. Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät sekä lapsen yksilöllisistä kehityksen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksestä että yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on: - myönteisen minäkuvan vahvistaminen - oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen - leikin kautta oppiminen - oppimisen ilon säilyttäminen - omaksua perustietoja, -taitoja ja -valmiuksien oppimisen eri alueilta - oppia pohtimaan oikean ja väärän merkityksen - yhteisten pelisääntöjen noudattaminen - hyvien tapojen omaksuminen - ymmärtää tasavertaisuus ja hyväksyä erilaisuus - selviytyä arkipäivän tilanteista - vahvistaa ja kehittää lapsen ilmaisutaitoja - kehittää ja vahvistaa kieli- ja kulttuuri identiteettiä - oppia jäsentämään ja havainnoimaan ympäristöään monipuolisesti 6

7 - ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta nauttiminen sekä tiedostaminen oman toiminnan vaikutuksista - tuoda luonto lähelle lasta jokapäiväisessä toiminnassa 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesta ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa ollaan yhteistyössä kotien kanssa ja lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom.. (477/2003/), 3 3 mom. ja 29 1 mom.). Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. (Perusopetuslaki 3 1 mom.) Lapsella on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus tarvittavaan oppilashuoltoon sekä laissa määriteltyihin opintososiaalisiin etuihin ja palveluihin. (Perusopetuslaki 30 1 mom. 642/ 2010), 31 1 mom. ja 31 1 mom. (477/2003)) Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus käyttää myös päivähoitopalveluita ja päivähoidossa olevalla lapsella on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. (Perusopetuslaki 6 1 mom. (1288/ 1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999)) Esiopetuksen järjestämisen lähtökohtana on turvallisuus. Esiopetusyhteisö on ilmapiiriltään kunnioittava ja ystävällinen. Lapsen päivä luo rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan mahdollisuuden rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun esiopetuksen toimintaan. Lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle huolehditaan mahdollisimman suotuisat edellytykset. Muonion kunnassa esiopetus järjestetään sivistystoimen alaisuudessa. Esiopetuksen laajuus on 700 tuntia. Koulu päättää toteutettavat opetuspäivät. Esiopetuksen opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään kolmetoista oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai muu 7

8 tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, jossa lapsi on itse aktiivinen. Vertaisryhmässä lapset oppivat toisiltaan antamalla virikkeitä ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. 2.3 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Fyysinen ympäristö on suunniteltava esiopetusta varten. Opetustilojen, pihaympäristön, leikkitilojen ja -välineiden on oltava asianmukaisia. Työvälineiden ja materiaalien on oltava lapsen ulottuvilla ja hänen tulee saada käyttää vapaasti tarvikkeita ja työvälineitä sekä huolehtia niistä. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Hyvä oppimisympäristö: - on terveellinen ja tukee lapsen turvallisuutta - ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota - tukee lapsen aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta - tukee lapsen kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arvioimista - tarjoaa lapselle mahdollisuuden leikkiin, omaan rauhaan ja esiopetuksen muuhun toimintaan - on ilmapiiriltään iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön - tukee lapsen kehitystä nykyaikaisen tietoyhteiskuntaan - on kieliympäristönä virikkeinen Hyvä oppimisympäristö syntyy yhteistyössä henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa suunnittelemalla, toteuttamalla ja arvioimalla toimintaa. 8

9 2.4. Työtavat Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Muonion kunnan esiopetuksessa painotetaan varhaista puuttumista (liite 1) sekä luontoa, joka on vahvasti läsnä lappilaisessa identiteetissä ja arkipäivässä. Opettaja tukee oppimista sekä ohjaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan. Opettaja ohjaa lapsen oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiirin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemuksen ja tietojenkäsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin tavoin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöjako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. 9

10 3.2. Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Tavoitteena on Lapsi - kielellisten valmiuksien kehittyminen (sana- ja käsitevarasto) - kuuntelemaan ja keskustelemaan oppiminen - monipuolinen ja rohkea ilmaisu - kielellisen tietoisuuden kehittyminen leikin ja toiminnan avulla - oppii ymmärtämään lukemisen ja kirjoittamisen periaatteita - tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen - oppii valikoivaan ja kriittiseen viestimien käyttöön - saa kokemuksia vieraasta kielestä - innostuu sepittämisestä ja eläytyvästä esittämisestä - lapselle tarjotaan mahdollisuuksia laajentaa kokemuksiaan kriittisesti kysellen, kehittää mielikuvitusta ja saada elämyksiä eri alueilta - kommunikoinnin, luovuuden ja itseilmaisun avulla autetaan lasta oman elämän hallinnassa Puhuminen Lapsi - pukee näkemänsä ja kuulemansa puheeksi 10

11 - kyselee - sepittää ja kertoo tarinoita - esittää eläytyen - selostaa - kehittää puhettaan - leikkii kielellä Kuunteleminen Lapsi - kuuntelee keskittyneesti - kuuntelee eläytyen - kuuntelee luontoa, viestimiä ja hiljaisuutta - erittelee kuulemaansa Kielentietoisuuden kehittäminen Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimukseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi - riimittelee - loruilee - leikkii sanoilla ja lauseilla - leikkii yhdyssanoilla - vertailee sanojen pituuksia - tutustuu erilaisiin sanoihin - kuuntele äänteitä 11

12 - tutustuu äänteen ja kirjaimen vastaavuuteen Ilmaisu Lapsi leikkii vapaita ja ohjattuja leikkejä - esittää - saa virikkeitä monipuoliseen esittämiseen Kirjallisuus Tavoitteena on saada lapsi kiinnostumaan lukemisesta ja kirjoista. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja ym. niin että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lapsi saa kokemuksia eri kirjallisuuden muodoista - sadut, kertomukset - runot, lorut, hokemat, arvoitukset - tietokirjat, sarjakuvat, draama - oppii kirjaston käyttäjäksi Lukeminen ja kirjoittaminen Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana esiopetuksen lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Nämä erilaiset tiedot ja taidot, myös mahdollisesti jo ennen esiopetusta opittu luku- ja kirjoitustaito, otetaan huomioon järjestämällä avoin oppimisympäristö, jossa kukin lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Materiaalina on monipuolisia tekstejä, jotka tarjoavat tilaisuuksia lukea yksin, toisten lasten tai aikuisten kanssa. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä aikuisten antaman mallin että omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla Matematiikka 12

13 Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskustelujen ja pelien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tulee tukea. Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan myös omaa ajattelemistaan. Lasta kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Lasta ohjataan tekemään havaintoja, vertailuja ja luokitteluja esim. koon ja muodon mukaan. Muotoja (ympyrä, neliö jne.) etsitään ja hahmotetaan eri olosuhteissa kuten luonnossa, huoneessa ja kuvissa. Oma tuottaminen, havaitseminen, tunnistaminen ja kuvailu kuuluvat oleellisesti esiopetukseen. Lasta ohjataan hahmottamaan ja havaitsemaan käytännön tilanteissa kaksija kolmiulotteisuutta, sijaintia, suhteita, ja suuntia kuten edessä, takana, vieressä, keskellä, alla, päällä. Värien, muotojen, koon, lukumäärän ja lukujen vertailua harjoitellaan konkreettisesti arkielämän tilanteissa. Mittaamisessa käytetään eri mittavälineitä (pituus-, paino-, tilavuusmitat) Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. 13

14 Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä, esiopetuksen järjestäjä voi päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettisen kasvatuksen tavoitteet Lapsi - kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi - oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja kaikkea elollista sekä ympäristöään - oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja hyväksymään erilaisuutta Uskontokasvatuksen tavoitteet Lapsi - saa mahdollisuuden kohdata uskontoon liittyviä asioita - tutustuu uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään - saa mahdollisuuden tutustua oman uskonnon keskeisiin sisältöihin Esiopetus saa tukea ja tekee yhteistyötä oman seurakunnan kasvatustyötä tekevien työntekijän kanssa. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuriidentiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. Askeleittain-ohjelmalla tuetaan esiopetuksen eettistä- ja elämänkatsomuskasvatusta. 14

15 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Esiopetuksen ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan omaa luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöään, hoitamaan sitä ja toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa ja sen ilmiöitä. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymistä tukee, että lapsi kokee elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Sisällöt Luonto ympärilläni - tutustutaan lähiympäristöön, sen kasveihin ja eläimiin - tarkkaillaan vuodenaikojen vaihtelua luonnossa ja säätä Ihminen - millainen olen - lapsia eripuolilla maailmaa Ympäristön hoitaminen - siisteys - viihtyisyys - suojelu Terveys Terveyskasvatuksen tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen sekä terveydenhoitoon liittyvien perustietojen ja -taitojen oppiminen. Lisäksi tavoitteena on myönteisen minäkuvan kasvu koulussa 15

16 koetun sosiaalisen tuen ja myönteisen oppimiskokemusten avulla sekä sosiaalisen tuen vastaanottamisen ja antamisen oppiminen. Terveelliset ruokailutottumukset sekä omasta terveydestä, siisteydestä ja pukeutumisesta huolehtiminen ovat keskeisiä teemoja esiopetuksen terveyskasvatuksessa. Terveyskasvatus toteutuu luontevasti päivittäin esim. käsien pesun yhteydessä (ruokailu, ulkoilu), ruokailutilanteissa ja varsinkin flunssakautena. Edellä mainittujen teemojen lisäksi keskeisiä sisältöalueita ovat - itsenäinen selviytyminen kodin ulkopuolella - turvallinen koulumatka, turvallinen kouluympäristö, turvallinen koti - unen tarve ja unen merkitys - ensiapu (hälytysnumero, avun hankkiminen, laastarin käyttö, nenäverenvuoto, palovammat ym. yksinkertaisia ensiaputaitoja vaativat pikkuvaivat) Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Lapsi saa harjoitella perinteisiä suomalaisia kesä- ja talviurheilulajeja. Oman kehon tuntemisen kautta kognitiiviseen oppimiseen: 16

17 - kehon osien tunnistaminen ja nimeäminen, esim. peili- ja patsasleikit, tunnusteluleikit, ihmissolmut - kehon suhde tilaan ja toisiin ihmisiin - liikkuminen tilassa, esim. pakeneminen, väistämine, liikkuminen eri suuntiin ja eri tasoissa, erilaiset pelit - voimankäytönsääteleminen, esim. kävely kevyesti/raskaasti, voimistelu- ja rentoutumisharjoitukset - voiman käytön harjoittelu auttaa liikerytmin ja liikkeen virtauksen löytämistä - aikatekijän sääteleminen, esim. liikkuminen hitaasti, nopeasti, lorun, laulun, musiikin tahdissa, tanssit, voimistelu Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapsen aistiherkkyyden, havaintokyvyn ja avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittymistä tuetaan. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä, esim. juhlat, teema- ja läpäisyaiheet. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä. Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistamista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurinen monimuotoisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja rakennetun ympäristön sekä esineympäristön esteettistä ja kulttuurisia arvoja. 17

18 Musiikki Kuuntelemisen taidon kehittäminen - keskittyminen - hiljaisuuden kokeminen ja siitä nauttiminen - erilaisten ääniympäristöjen kokemuksellinen tutkiminen - erilaisten äänien tunnistaminen, erottelu, tuottaminen, luokittelu - ääni- ja musiikkisadut Tunneilmaisun monipuolistaminen musiikkielämysten kautta - erilaisiin musiikinlajeihin tutustuminen - musiikkiin eläytyminen ja sen herättämien mielikuvien purkaminen liikkeen, piirtämisen ja kertomisen avulla - oma ilmaisu musiikin keinoin, esim. musiikkiliikunnassa, dramatisoinnissa ym. - rentoutuminen Musiikillisen muistin harjoittaminen - sanarytmin ja melodian muistaminen ja tuottaminen - sisäinen kuuntelu Laulaminen ja soittaminen - rytmitajun kehittäminen - rytmin ja tempon vaihtelujen tunnistaminen - musiikin peruskäsitteiden harjaannuttaminen (esim. rytmi, melodia) - erilaisiin soittimiin tutustuminen - ilmaisun ilon löytäminen musiikista ja onnistumiskokemusten vahvistaminen - terveen äänenkäytön harjoittaminen - myönteisen yhteishengen kokeminen 18

19 Musiikkiliikunta - laululeikit - kontakti- ja kommunikointikykyjen kehittäminen - liikkeen tuottaminen rytmin ja melodian pohjalta - luovan itseilmaisun ja improvisoinnin kehittäminen 4. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentely on leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetuksen ryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Jokaisella lapsella on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Esiopetuksessa otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä lasten kulttuuritausta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuen tarpeen arviointiin lapsella, jonka perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhäisemmäksi. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010)). Esiopetuksen järjestäjä huolehtii, että lapsen oikeus tukeen toteutuu käytännössä. Lapsen kasvua ja oppimista arvioidaan jatkuvasti ja tuen antaminen aloitetaan riittävän varhain. Huoltajille annetaan tietoa tukitoimista ja mahdollisuus esittää näkemyksestä tuen antamisesta. Ennen esikouluvuoden alkua keväällä pidetään vanhempainilta, johon osallistuvat esikoulunopettaja, erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen ohjaaja. 19

20 Vanhemmille annetaan tietoa esikouluvuoden aikana toimivista kuntouttavista pienryhmistä. Vanhemmat saavat täytettäväkseen joko kevään vanhempainillassa tai syksyllä esikoulun alkaessa kaavakkeen (liite 2), jossa voivat arvioida mistä kuntouttavasta pienryhmästä lapselle olisi tukea. Keväällä kokoontuu myös moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jossa varhaiskasvatuksen ohjaaja, lastentarhanopettaja, lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, psykologi, esikoulunopettaja, erityisopettaja ja seurakunnan lastenohjaaja siirtävät tarpeellista tietoa esiopetukseen tulevista lapsista. Vanhemmilta pyydetään lupa tietojen siirtämiseen. 20

21 21

22 Kuvio: Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa (Tornion paperi) Kasvun ja oppimisen tuki voidaan jaotella karkeasti kolmeen kategoriaan. Esikoululaisten kasvua ja oppimista tuetaan ja vahvistetaan niin, että oppilaiden yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi tehokkaasti ja mahdollisimman varhain. Jokaiselle oppilaalle suunnatusta yleisestä tuesta voidaan asteittain siirtyä tehostettuun ja erityiseen tukeen. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksessa otetaan huomioon kaikkien lasten edellytykset ja tarpeet. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri edistävät lapsen kasvua ja oppimista. Opettaja auttaa lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille ja se on osa kaikkea kasvatusta, esiopetusta ja ohjausta. Opettaja arvioi ja antaa palautetta lapsen kehittymisestä ja edistymisestä, havainnoi tuen tarvetta ja suunnittelee esiopetusta ja oppimisympäristöä sekä mahdollisia tukitoimia. Tuki rakennetaan opettajan sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Esiopetuksessa ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, samanaikaisopetuksella ja opetusryhmiä muuntelemalla. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja voi laatia myös yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan ja avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin. 22

23 Oppilaiden tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja kehitetään käyttämällä opetuksessa Askeleittain ohjelmaa. Näiden taitojen opettamisen tavoitteena on luoda kouluun myönteinen ja toiset huomioon ottava ilmapiiri. Esikouluvuoden aikana toimivat kuntouttavat pienryhmät. Matikkapaja - tukee matematiikan oppimisen valmiuksia - pohjana erityisopettajan pitämä lukukäsitetesti - vanhemmat voivat esittää toiveen, että heidän lapsensa pääsisi ryhmään - ohjaajana erityisopettaja Kielipaja - tukee lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia - ennaltaehkäisee luki-vaikeuksia - ohjaajana erityisopettaja - kielipajaan lapset, joiden vanhemmat ilmoittaneet lastensa geneettisestä riskistä saada luki-vaikeus Sherbourne-jumppa - kehittää motorisia valmiuksia, kehon hallintaa hahmottamista - ohjaajina fysioterapeutti ja kouluterveydenhoitaja - vanhemmat voivat toivoa, että heidän lapsensa pääsisi ryhmään Totaku - tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta kuntouttava - sosiaalisia taitoja vahvistava - ohjaajina psykologi ja fysioterapeutti - ryhmässä olevien lasten vanhemmille oma ryhmä - ryhmä alkaa joka toinen vuosi ja kestää kaksi vuotta 23

24 Oppilaalle annettu yleinen tuki kirjataan Primus järjestelmän oppilaskohtaiseen tuen tarpeen seurantaan. Jos esioppilaalle annettu yleinen tuki ei ole riittävää, on laadittava pedagoginen arvio ja siirryttävä tehostetun tuen vaiheeseen. 1. Pedagoginen arvio tehostetun tuen päätöksentekoa varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Pedagogisen arvion laatimisesta vastaa esiopettaja. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on lapsen hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi tai sosiaalityöntekijä). Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatimisessa hyödynnetään jo mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010)). Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu (Perusopetuslaki 31 a 3 mom.( 642/2010)). 2. Esiopetuksen tehostettu tuki 24

25 Mikäli yleinen tuki ei ole ollut riittävää ja koulunkäynnissä ja oppimisessa on runsaasti haasteita, oppilaan kasvuun ja oppimiseen vaikutetaan tehostetun tuen avulla. Tarkoituksena on ehkäistä oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tuki järjestään laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Huolehditaan lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tuetaan lapsen myönteistä käsitystä itsestään. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tehostetun tuen tukimuotoja ovat seuraavat: - erityisopettajan antama tuki - yksilöllinen ohjaus - joustavat ryhmittelyt - kodin kanssa tehtävä yhteistyö - oppilashuolto Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion sisältö on kuvattu luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppimissuunnitelman laatiminen on pakollista (Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010)). Oppimissuunnitelman laatii esiopetuksen opettaja. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Kaavake oppimissuunnitelmaa varten löytyy Primus-järjestelmästä. 3. Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä 25

26 muista esiopetuksen tukimuodoista (Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010)). Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi sivistystoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Se tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (Perusopetuslaki mom. (642/2010)). Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. (Perusopetuslaki mom. (642/2010)). Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena Pedagoginen selvitys erityisen tuen päätöksentekoa varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten esiopettaja hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Tarvittaessa esiopettaja voi konsultoida erityisopettajaa. Esiopettaja / erityisopettaja esittelee hankkimansa tiedot oppilashuoltoryhmälle, joka tekee pedagogisen selvityksen. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena 26

27 - lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsista aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Primus järjestelmästä löytyy kaavake pedagogisen selvityksen tekemistä varten. Pedagogisen selvityksen tekemisestä vastaa esiopettaja. Pedagogisen selvityksen perusteella rehtori esittää erityisen tuen aloittamista. Hallinnollisen päätöksen erityisen tuen aloittamisesta tekee sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli selviää, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään tuen lopettamisesta päätös ja lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4. Yksilölliset suunnitelmat 4.1. Oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana (Perusopetuslaki 16 a (642/2010). 27

28 Tehostettua tukea varten tehty oppimissuunnitelma perustuu pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laatii esiopettaja yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - lapsen oppimisvalmiudet ja erityistarpeet - oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - yhteistyön kuvaus oppilaan, huoltajan ja muiden toimijoiden kanssa - lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi - suunnitelman laadintaan osallistuneet Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Primus järjestelmästä löytyy oppimissuunnitelma kaavake. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea 28

29 Jokaiselle lapselle voidaan laatia esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua lapsen valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tehostetun tuen vaiheessa tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee lapsen kasvua ja oppimista. Erityinen tuki Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päätöksen toimeenpanoa varten. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tarvittaessa se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. HOJKSin tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma, sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. 29

30 HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - lapsen oppimisvalmiudet ja erityistarpeet - lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet - lapsen esiopetuksen järjestäminen esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisryhmässä - erityisryhmässä esiopetusta saavan lapsen integroituminen muuhun esiopetukseen - moniammatillinen yhteistyö ja eri toimijoiden vastuualueet - esiopetuksen kuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjaus ja valvonta - lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja yhteistyö toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laadintaan osallistuneet Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, HOJKSin laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa. Lisäksi hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla sekä otetaan huomioon mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. HOJKSissa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Primus- järjestelmästä löytyy HOJKS -kaavake. 30

31 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Luvussa 5 kuvataan kasvun ja oppimisen eri tukimuodot. Luvussa kuvataan myös oppilashuolta ja turvallisuuden edistäminen 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (perusopetuslaki 16 2 mom. (642/2010)). Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kolmiportaisen tuen kaikissa vaiheissa. Osa-aikainen erityisopetus on osa yleistä tukea, jos se on satunnaista ja yksittäisiin osa-alueisiin liittyvää. Tehostetun tuen aikana osa-aikainen erityisopetus tukimuotona vahvistuu, on säännöllistä ja pitkäkestoista. Ennen tehostetun tuen aloittamista arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana on osa muuta oppilaalle annettavaa tukea. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Erityisopetus on suunnitelmallista, tavoitteellista, joustavaa ja oppilaan tarpeet huomioivaa. Oppilasta tuetaan kokonaisvaltaisesti. Osa-aikainen erityisopetus voi tavoitteellisesti niveltyä oppilaan saamaan muuhun opetukseen, mutta se voi myös olla luonteeltaan kuntouttavaa, oppimisen ja hahmottamisen eri osa-alueisiin liittyvää sekä oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevää. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea, ohjata ja opettaa niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai sosiaalisissa taidoissa. Osa-aikaisella erityisopetuksella pyritään auttamaan niitä oppilaita, joilla on yleisiä oppimisvaikeuksia tai erityisvaikeuksia. Osaaikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäi- 31

32 sissä oppiaineissa, vaikeuksia vieraan kielen opiskelussa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Erityisopettaja antaa myös puheopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on oikeus. Suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Erityisopettaja seuraa säännöllisesti ja systemaattisesti eri testien avulla oppilaiden lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen valmiuksia sekä tarjoaa niihin tukea. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteita ja sisältöjä voidaan kohdentaa myös psykologin tekemien testien perusteella. Tällöin osa-aikaisen erityisopetuksen rooli on myös kuntouttava Osa-aikainen erityisopetus on yksi varhaisen puuttumisen väline. Erityisopetuksen avulla voidaan tukea oppimisvalmiuksia, ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntyä tai lieventää niitä. Erityisopettajalla on oppimisvaikeuksiin liittyvää asiantuntemusta. Erityisopettaja voi yhdessä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa pohtia keinoja, joilla oppimisen esteitä voidaan lieventää tai poistaa. Osa-aikaisen erityisopettajan konsultaatiota tarvitaan myös silloin, kun arvioidaan oppilaan suoriutumista suhteessa ikätasoon. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisessä tehdään oppilashuollollista yhteistyötä Erityisopetus erityisen tuen lapsilla Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta (Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010)). Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osaalue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS). HOJKS on esitelty luvussa Muonion esikoulussa erityisen tuen lapset ovat integroituna esiopetusryhmässä. Erityistä tukea tarvitsevilla, pidennetyn oppivelvollisuuden lapsilla on koulunkäyntiavustaja. Avustaja on koko esiopetusryhmän käytössä ja hän pystyy tarjoamaan monille lapsille yksilöllistä tukea. 32

33 Inklusiivisen opetuksen edellytys on riittävän pienet opetusryhmät. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus voidaan toteuttaa integroituna vain silloin, kun ryhmäkoot ovat riittävän pieniä. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat opiskelevat alle 20 oppilaan ryhmissä Pidennetty oppivelvollisuus Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opetus järjestetään joko yleisessä tai pidennetyssä oppivelvollisuudessa. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aiemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Järjestämisvaihtoehdot: 5v. 2 -vuotinen esiopetus oppivelvollisuus alkaa 7-vuotiaana. 6v. 2-vuotinen esiopetus oppivelvollisuus alkaa 8-vuotiaana. Tehdään koululykkäyspäätös. 6v. 1 -vuotinen esiopetus oppivelvollisuus alkaa 7-vuotiaana. ESI 1 ja ESI 2 voidaan toteuttaa lapsilähtöisesti joko päiväkodissa tai perusopetuksessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille täytyy tehdä päätös erityisen tuen piiriin kuulumisesta riittävän varhain, jo ennen esiopetuksen alkamista, jotta lakisääteiset erityisen tuen palvelut voidaan toteuttaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa 33

34 Koulun tärkein kumppani on perhe, vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulun tehtävänä on vastata opetuksesta ja tukea oppilaan kasvua. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta ja sitoutumista. Kodin ja koulun yhteistyön tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Lapsen yksilöllisten tarpeiden näkeminen edellyttää myös perheiden erilaisten tarpeiden huomioon ottamista. Tiivis yhteydenpito kodin ja koulun välillä helpottaa tuen löytämistä riittävän ajoissa mahdollisten huolien ilmaantuessa. Perheen tukena on oppilashuollossa moniammatillinen verkosto. Kodin ja esiopetuksen välisen yhteyden pidon välineitä: - vanhempainillat (keväällä ennen esiopetusvuoden alkua) - tiedotteet (syystiedote, reissuvihko) - wilma, sähköinen väline kodin ja koulun yhteistyöhön - oppilaskohtainen yhteydenpito kotiin - vanhempainvartit, arviointikeskustelut ja kehityskeskustelut - vanhempien tapaamiset, puhelinkeskustelut, sähköposti ja tekstiviestit - HOJKS -keskustelut - muut tilaisuudet ja toiminta (juhlat ja teemapäivät) Lisäksi vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan esiopetusta Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Näiden palvelujen tarkoituksen on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää lapsen kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisöön. Tavoitteena on, että sekä toiset lapset että lapsen kanssa toimivat aikuiset tuntevat lapsen tavan kommunikoida. Avustajan antaman tuen pitää edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun 34

35 tavoitteena on tukea yksittäistä lasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään sekä ohjaa lasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Avustajan antama tuki suunnataan yksittäiselle lapselle tai tarvittaessa koko opetusryhmälle. Esiluokanopettaja suunnittelee, opettaa ja arvioi lapsen oppimista ja työskentelyä. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä vastaa opetuksen järjestäjä. Lapsen tarve tulkitsemis- avustajapalveluille arvioidaan yhteistyössä lapsen opettajien, oppilashuollon henkilöstön, Ennen tehostetun tuen aloittamista, osan pedagogista arvioita, arvioidaan lapsen tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve. Jos lapsi on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluita yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsema tulkitsemisja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Ennen erityisen tuen aloittamista arvioidaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja tarve pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista (Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010)). Erityisen tuen päätöksen jälkeen lapselle laaditaan HOJKS, jossa kuvataan lapselle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. 5.3 Esiopetuksen oppilashuolta ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa, joka kuuluu kaikissa kasvatusyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuoltotyö on sekä ennalta ehkäisevää että hoitavaa. Varhainen puuttuminen ja huolen huomaaminen ovat jokaisen lapsen kanssa työskentelevän aikuisen velvollisuus. 35

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN 1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA Hyv. SIVLTK 16.6.2011 56 Voimassa 1.8.2011 alkaen HNI 2011 Sisältö 2 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet... 3 1.1 Tehtävä... 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Määräykset ja ohjeet 2010:27 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Määräykset ja ohjeet 2010:27 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2010:27 ISBN

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Määräykset ja ohjeet 2010:27 Opetushallitus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2010:27 ISBN 978-952-13-4616-3 (nid.) ISBN 978-952-13-4617-0 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 KALLION ALUEEN KUNNISSA Määräykset ja ohjeet 2010:27 Opetushallitus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2010:27 ISBN 978-952-13-4616-3

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ Ilmajoen kunnassa opetuksen järjestämistä ohjaa inkluusioajattelu. Inklusiivisella opetuksella pyritään takaamaan jokaiselle lapselle riittävä

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi Syntymäaika Päväkoti/ryhmä, puh.nro Lastentarhanopettaja Huomioitavaa esim. kieli/kielet, kulttuuri, katsomus jne. Aikaisempi kokemus ryhmästä Lapsen aikaisempi tuki "Minä olen

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 2 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 HAAPAVEDEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU

SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU OPS:in lähtökohdat ja yleiset tavoitteet sekä oppiaineet OPETUSSUUNNITELMA Saaristen koulu on erityiskoulu, joka toteuttaa perusopetuslain 25 2 momentin

Lisätiedot

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus on 2.12.2010 päättänyt Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2010 (Opetushallituksen määräys 51/011/2010). Uusi määräys sisältää useita muutoksia

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Oppilashuollon päivitykset 2014

TAMPEREEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Oppilashuollon päivitykset 2014 Opetushallitus MÄÄRÄYS 2.12.2010 DNRO 51/011/2010 MÄÄRÄYS 3.3.2014 5/011/2014 Lanula 6.4.2011 55 Lanula 12.6.2014 86 TAMPEREEN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Oppilashuollon päivitykset 2014

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Sivistyslautakunta 10.8.2011 Sisältö 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 3 1.1 Tehtävä 3 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 3

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 KIHNIÖN KUNNAN KÄYTÄNTEET 2011

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 KIHNIÖN KUNNAN KÄYTÄNTEET 2011 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2010 ja KIHNIÖN KUNNAN KÄYTÄNTEET 2011 Sisältö 1! Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet!... 5 1.1! Tehtävä!... 5 1.2! Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet!...

Lisätiedot

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset OPH MÄÄRÄYS 2.12.2010 Tässä esitetyt luvut 4 ja 5 täydentävät aikaisempaa Toivakan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmaa. 4 KASVUN

Lisätiedot

Tukitoimet koulupolulla

Tukitoimet koulupolulla Tukitoimet koulupolulla Opetuksen järjestäminen ja tuen määrittely, kun lapsella on kielellisiä pulmia 11.10.2018 Oulu Raisa Sieppi, oppimisen tuen päällikkö Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 10.10.2018

Lisätiedot