Veturimiesten liiton juhlanäyttely avattu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veturimiesten liiton juhlanäyttely avattu"

Transkriptio

1 3/2008 Veturimiesten liiton juhlanäyttely avattu Edunvalvontatyötä 110 vuotta Perusradanpidon tilanne lähes kestämätön Vetureiden radio-ohjaus

2 Pääkirjoitus Helsingissä 20. päivänä syyskuuta 2008 VETURIMIESTEN LIITON EDUNVALVONTATYÖTÄ 110 VUOTTA Veturimiesten liitto viettää tänä vuonna 110 vuotisjuhlavuottaan. Merkkitapahtumaa juhlistetaan loppuvuoden Tampereen Työväenmuseo Werstassa avoinna olevalla näyttelyllä nimeltään Veturimiesten matkassa, joka ensi vuoden alkupuoliskoksi siirtyy Hyvinkään Rautatiemuseoon. Näyttely on maksuton liiton jäsenille ja heidän perheilleen. Näyttelyn antiin voi tutustua tämän lehden liitteenä olevasta näyttelyselostuksesta kuvineen ja se julkistetaan myös liiton nettisivuilla. Mennyttä veturimieselämää erilaisine sattumuksineen ja kommelluksineen kuvaa juuri julkaistu Risto Holopaisen kirja Etupäässä veturimiehet, joka on postitettu kaikille liiton jäsenille. Liitto on veturimiesten edunvalvonnan väline. Työturvallisuus, palkkaus, työaika ja muut työsuhteen ehdot ovat edunvalvonnan keskiössä. Myös veturinkuljettajien koulutus ja junaturvallisuus ovat veturimiesten ay toiminnan kiinnostuksen kohteita ja liitto panostaa näiden laadun ja tason kohotukseen. Veturimiesten työ on muuttunut 110 vuoden aikana. Valtaventtiilillä hallittu höyryn voima on muuttunut sähkön sirinäksi muuntajassa ja biteiksi nykyaikaisen vetokaluston tietojärjestelmissä. Veturinkuljettaja hallitsee työssään valtavia voimia ja kantaa suurta vastuuta. Veturinkuljettajien työ on vaativaa turvallisuuskriittistä työtä, joka on tekniikan kehityksen myötä muuttumassa ja on jo pitkälti muuttunut tietotyöksi. Myös jatkuvasti kehittyvä junien kulunvalvontajärjestelmä on yksi esimerkki raideliikenteen tietotekniikasta. Työehtosopimus on edunvalvontatoiminnan keskeinen tuote. Nykyinen Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Pauli Kettunen kirjoitti 70 luvulla maisterityönään Veturimiesten liiton historian, joka ansiokkaasti selvitti liitolle tuolloin kertynyttä 75 vuotista taivalta. Teoksen nimi Anoen, taistellen, neuvotellen kuvaa osuvasti liiton edunvalvontatoiminnan kehitystä ja muutosta: Venäjän aikaisesta rautatievirastosta oli tultu itsenäisen Suomen työtaisteluvaiheiden kautta hallittuun neuvottelutoimintaan. Veturimiesten liitto oli tuolloisen neuvottelutoiminnan kärkikaartia. Neuvottelu- ja sopimusoikeudet olivat kuitenkin rajoitettuja ja kaikkea rahankäyttöä säätelivät maan hallitus ja ministeriöt sekä eduskunnan hyväksymä valtion tulo- ja menoarvio. Veturimiehet olivat virkamiehiä ja virkamieslainsäädäntö määritteli edunvalvontatoiminnan rajoja. Virkamiehet saivat lakisääteisen sopimisoikeuden vasta 1970 luvun alussa, jolloin säädettiin virkaehtosopimusjärjestelmä. Sopimustoiminta oli erittäin keskitettyä ja virkamiesten keskusjärjestöjen kontrolloimaa. Myös tässä järjestelmässä liitto otti paikkansa ja puolusti asemiaan olemalla Virkamiesten ja Työntekijöiden Yhteisjärjestö VTY ry:n aktiivinen toimija. Vuonna 1995 tapahtunut VR liikelaitoksen osakeyhtiöittäminen oli uusi merkkipaalu liiton sopimustoiminnassa. Yhtiöittämisen myötä VML sai itsenäiset työehtosopimusoikeudet, minkä jälkeen liitto on tehnyt sekä liittokohtaisia että tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin pohjautuvia työehtosopimuksia. Vuoden 2001 uuden työsopimuslain perusteella VML:n TES on tunnustettu yleissitovaksi työehtosopimukseksi, mikä oli ollut myös liiton tavoitteena. Yleissitovuus takaa liiton sopimustoiminnan painoarvon rautatiekilpailun avaamistilanteissa. Veturimiesten työehtosopimusoikeudet turvaavat myös tulevien veturinkuljettajapolvien työehdot. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa liiton edunvalvontatyötä. Työn onnistuminen edellyttää nykyisiltä ja tulevilta veturimiehiltä aktiivisuutta, kriittisyyttä, järjestösidonnaisuutta ja järjestödemokratiassa tehtyihin päätöksiin sitoutumista. Yhteistyössä pystymme tähän. 2 Veturimies 3/2008

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: VETURIMIESTEN LIITON EDUNVALVONTATYÖTÄ 110 VUOTTA: 4 Puheenjohtajan palsta: Nyt olisi aika satsata rautateihin 6 Hallituksen kuulumisia 8 Timo Tanner 60 v 9 Henkilösrörahasto 10 Pääluottamusmies Vetureiden radio-ohjaus 21 Stadlerin tehtaalla 22 Satamarata Työsuojelu 12 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 13 Kemin talliremontti 14 Tupakka ja sen vaikutukset asemalla Ympäristö 16 Ympäristöystävällisyydestä rautateille kilpailuetua 18 Taloudellinen ajotapa Kentältä 25 Teppo Nurminen: Muutama kysymys turvallisuudesta 38 Ohikiitäneet vuodet 110 vuotiaan liiton juhlaliite löytyy keskiaukeamalta, sivulta 24 eteenpäin. Siinä esitelty näyttely on ilmainen jäsenille perheineen. Vetureiden radio-ohjaus tuo uusia laitteita ohjaamoihin, sivut 10 ja 14. Perheet leireilivät Pyhän Astelissa, sivut Moottoripyörä ja veturimies on yhä tutumpi yhdistelmä, jotkut ehtivät Jäämerelle, toiset Huhmariin. Sivut Vapaa-aika 26 Jalkapalloa Kuopiossa 28 Voimanostoa maailman huipulla 30 Veturimiesten kurssitapaamisia 32 Motoristit Huhmarissa 34 Nuoren miehen unelma 36 Perheleiri Pyhän Astelissa 39 Veturinkuljettajakurssi 1/68 40 Suolaista ja makeaa! 41 Veturimiesten Beach Volley -kisa ja rantaonginta 42 Lentopallo Ristikko Veturimies-lehden seuraaavat ilmestymispäivät ovat: Aineiston on oltava toimittajalla: Kannen kuvat: Juhlamitali, Rautatiemuseo Pikkujumpo Outokummun mäessä, VML:n arkisto Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja: Timo Tanner puh: (09) , Toimittaja: Markku Vauhkonen GSM fax (09) Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Koti os: Kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2008: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 3/2008 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Nyt olisi aika satsata rautateihin Liikenne- ja viestintäministeriössä toiminut radanpidon toimintamallien kehittämistä pohtinut työryhmä jätti kesäkuussa loppuraporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläiselle ja valtion omistajaohjausasioista vastaavalle ministeri Jyri Häkämiehelle. Työryhmä esittää loppuraportissaan, että VR Rata Oy:n raskaista työkoneista ja niiden käyttöhenkilökunnasta muodostettaisiin konepooli. Kulloinkin radanrakennusurakan voittanut urakoitsija voisi saada konepoolista koneet työntekijöineen käyttöönsä. Työryhmä esittää myös, että radanpidon läpinäkyvyyden sekä raideliikenteen liikenteen kilpailun edistämisen nimissä liikenteenohjaus tulee erottaa VR:stä pikaisesti. Lisäksi työryhmä esittää maa-alueiden jaon tarkistamista. Näillä toimenpiteillä nykyiset radanrakentamiseen sekä ylläpitoon liittyvät toiminnat saadaan omistajan mielestä läpinäkyvimmiksi ja tehokkaimmiksi. Esitystä äkkiä lukemalla ei tältä tunnu, vaan mieleen nousee päällimmäiseksi epäilys siitä, onko kysymyksessä ainoastaan ideologinen näkemys VR:n ohjaamiseksi vähitellen pelkäksi kuljetusoperaattoriksi. Mitä seuraavaksi esitetään? Toivottavasti kaiken lähtökohtana myös vastaisuudessa pidetään yhteistoimintaa sekä huolehditaan rautateiden toimintaedellytyksistä koko maan kattavasti. Liikennemäärärahat Ei ole ensimmäinen kerta, kun Veturimieslehdessä kirjoitetaan ratarahojen niukkuudesta. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarviossa ratarahojen osalta on todella ongelmallinen. Hyvä asia on, että pitkään kaavaillun kehäradan rakentaminen pääsee vihdoinkin alkamaan ensi vuonna. Töiden pitäisi valmistua vuonna 2014 ja silloin koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään saadaan liitetyksi lisää merkittävä osa rautateitä. Kehäradan valmistumisen myötä myös veturimiestyö lisääntyy pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Erittäin ongelmallista hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä on perusradanpidon määrärahojen taso, joka on merkittävästi alempi kuin kuluvan vuoden budjetissa. Rahoituksen tasoa alentaa nykyisestä muun muassa se, että perusradanpidon rahoitusta vähentäisivät Esko Ahon metsätyöryhmän esitykset. Osa ratamäärärahoista osoitettaisiin puuhuollon turvaamiseksi tehtäviin vähäliikenteisten ratojen peruskorjaukseen. On selvää, että rahat teollisuuden puuhuollon kannalta tärkeiden osuuksien kunnostamiseen tulee löytää, mutta tämä tulisi tehdä ehdottomasti lisärahoituksena eikä perusradanpidosta ottamisena. Nyt esitetyllä budjetin rahoitustasolla esimerkiksi Seinäjoki- Oulu rataosuuden töiden jatkuminen jää nähtäväksi. Näin menetellen työt eivät missään tapauksessa jatku välittömästi ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen. Ei voi kuin ihmetellä valtion toimia tilanteessa, jossa henkilöliikenteessä junamatkustamisen suosio kansalaisten keskuudessa on korkealla ja matkustajamäärien kehitys vähintäänkin kiitettävällä tasolla. Samaan aikaan maassamme on vireillä useita kaivannaisteollisuuden hankkeita, joiden kuljetusratkaisujen ja ehkä myös niiden Suomeen sijoittumisen perustana ovat toimivat logistiset yhteydet. Useilla teollisuuden kannalta merkittävillä rataosilla olisi kiire kasvattaa sekä akselipainoja että läpäisykykyä. Kansalaisten tietoisuuteen ovat iskostuneet ilmastonmuutos ja sen vaikutukset. Liikenteen päästöjen vähentäminen on länsimaissa koettu erääksi keskeiseksi tekijäksi ilmaston muutoksen hillitsemisessä. Juna sopii ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona hyvin tähän kuvioon. Juna on todellinen vaihtoehto kansalaisten matkustamistavaksi silloin, kun tarjontaa on riittävästi, matka-aika on kilpailukykyinen omalla autolla tehtävälle matkalle ja liikenne on täsmällistä sekä laadukasta. Junaliikenteen tarjonnan osalta ratojen yksiraiteisuus on eräs merkittävä tekijä silloin, kun henkilö- ja tavaraliikennettä sovitetaan samoille rataosille. Matka-ajan kannalta tärkeimmät kysymykset tämän päivän rautatieliikenteessä Suomessa ovat väylien kunto sekä niiden kunnossapitoon sekä kehittämiseen osoitettavat valtion budjettirahat. Operaattorin kalusto mahdollistaa tänään matka-aikojen lyhentämisen. Täsmällisyyteen vaikuttavat monet asiat. Nopeusrajoitukset ja ratatöiden yhteen sovittaminen muun liikenteen kanssa sekä muut väylän kuntoon liittyvät tekijät näyttelevät tässäkin erittäin merkittävää osuutta. Matkustamisen muuhun laatuun vaikuttavat käytettävän kaluston taso sekä asiakkaan saama palvelu ja ne riippuvat tietysti ainoastaan operaattorin omista toimista. Parannetaanko toimintaedellytyksiä? Edellä kuvatun perusteella voidaan mielestäni perustellusti esittää kysymys, halutaanko Suomessa valtiovallan taholta todella parantaa rautateiden toimintaedellytyksiä koko maassa vai valitaanko tie, jossa liikennettä voidaan hoitaa vain tietyillä rataosuuksilla tehokkaasti. Yhtä hyvin voidaan kysyä, halutaanko rautateiden toimintaedellytysten parantamisella aidosti vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin Suomessa tulevaisuudessa? Kaikkien näkyvissä olevien tekijöiden valossa nyt olisi aika satsata merkittävästi nykyistä enemmän rautateihin ja tässä suhteessa pallo on maan hallituksella ja sen tahtotilassa. 4 Veturimies 3/2008

5 Liiton ajankohtaista Kuntavaalit TESTAA ÄÄNESTYSHALUSI 1. Haluatko laadukasta terveydenhoitoa nopeasti ja kohtuuhintaan? Kyllä Ihan sama 2. Haluatko lapsille korkeatasoisia päiväkoteja ja nuorille kouluja? Kyllä Ihan sama 3. Haluatko arvokkaan ja turvallisen vanhuuden luottaen siihen että palvelut toimivat? Kyllä Ihan sama 4. Haluatko asua edullisesti ja viihtyisästi turvallisessa ympäristössä? Kyllä Ihan sama Tulos: Vähintään yksi kyllä-vastaus: Sinulle tulevaisuudella on merkitystä. Äänestä, niin voit paremmin! Kuntavaalit Ennakkoäänestys Veturimies 3/2008 5

6 Liiton ajankohtaista Liiton ajankohta Hallituksen kuulumisia Hallitus on keskustellut saneerattujen 25- sarjan vetureiden varustelusta radio-ohjausta varten. Päätettiin lähettää VR Oy:n toimitusjohtajalle asiasta kirje, jossa ilmoitetaan, ettei veturimiesten liitto hyväksy saneerattua veturikalustoa radio-ohjauskäyttöön. Liiton seuraava vaalikokous pidetään Vaalikokousta edeltävänä päivänä pidetään hallituksen kokous. Vaalikokouksessa valitaan liitolle uudet johtohenkilöt niin hallitukseen kuin valtuustoonkin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Pääluottamusmies ja erityisvaltuutettu jatkavat oman toimikautensa loppuun. Kokoustoimet pidetään kuljetusliittojen kokoustiloissa Hakaniemessä. Toimintaohjelman laatiminen käynnistetään työvaliokunnan toimesta, edelleen hallituksen käsiteltäväksi. Toimintaohjelmaa varten toteutetaan syksyn aikana viime valtuuston kokouksessa hyväksytty esitys jäsenkyselystä. Timo Tanner käy keskustelut SAK:n jäsenpalveluosaston kanssa kysymysten laadinnasta. Kysely pyritään hoitamaan mahdollisimman laajasti sähköisesti. Sääntövaliokunta kokoontuu vielä tarkentamaan käsittelyssä olleet sääntömuutosesitykset, jotka ovat luonteeltaan teknisiä. Kylmälahden työt ovat valmiit, joitain pieniä seikkoja lukuun ottamatta (laajakaistan asennus tms) Ylläksellä työt etenevät aikataulun mukaan. Valvojana kohteessa toimii Matti Kainulainen, joka on tuttu mies Merikiinteistön töiden myötä. Ensimmäinen työmaakatselmus Ylläksellä on pidetty Kohde valmistuu keväällä 2009 ja on jäsenistön käytössä syksystä alkaen. Savonlinnan lomapaikka Vesamaan liittyen on Järvi - Suomen Energia tehnyt sähköistystarjouksen. Tarjous sisältää liittymän kooltaan 3 x 25 A, mittauskeskuksen ja sen asennuksen seinälle. Toimitusaika on keväällä mennessä. ITF järjestää lokakuussa Brysselissä nuorille kuljetusalan työntekijöille suunnatun tutustumis- ja perehdyttämistapaamisen. VML:n edustajaksi tapaamiseen valittiin Tero Palomäki Helsingin osastosta. Seuraava hiihtoleiri on keväällä Vuokatissa ja se halutaan nyt viisi päiväisenä, keskiviikosta sunnuntaihin. Ensimmäinen työmaakatselmus Ylläksellä on pidetty Kohde valmistuu keväällä 2009 ja on jäsenistön käytössä syksystä alkaen. 6 Veturimies 3/2008

7 ista Liiton ajankohtaista Nordea Pankki Suomi Oyj Liitto MasterCard yksi kortti, monta etua Hanki nyt oman liittosi näköinen Liitto MasterCard -kortti, johon sisältyy kansainvälisen maksuaika- ja luottokortin tarjoamat edut: euron luottoraja päivittäisostoksia ja suurempiakin hankintoja varten korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla Internet Ostoturva -vakuutus ja Kodinturva-vakuutus Avainasiakkaanamme saat kortin ilman vuosimaksua Hae korttia verkkopankissa osoitteessa nordea.fi tai liittosi jäsenetusivujen kautta. Lisätietoja saat Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe Avainasiakkaalle MasterCard-korttiluoton todellinen kulut huomioiva vuosikorko on 12,37 % (06/2008). Laskennassa on käytetty 3 kk euriborkorkoa, 7,5 %:n marginaalia sekä euron käytössä olevaa luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Vakuutukset myöntää vakuutusyhtiö AIG Europe S.A. (sivuliike). Veturimies Teemme sen 3/2008 mahdolliseksi 7

8 Liiton ajankohtaista Mikko Laakkonen Uutispäivä Demari Rautatiet ovat tulevaisuuden kuljetusmuoto Hyvin harvalla Suomen maassa on yhtä kattava käsitys rautatiealasta kuin Veturimiesten liiton pääsihteerillä Timo Tannerilla. 60 vuotta täyttänyt Tanner on työskennellyt liiton pääsihteerinä ja lakiasioiden asiantuntijana lähes 30 vuotta. Siinä ajassa hän on ehtinyt nähdä alan muutokset ja kehityksen. Ay-toiminnan konkarilla on visio myös rautatiealan tulevaisuudesta. Rautatiet koetaan nyt tulevaisuuden kuljetusmuotona sekä Suomessa että maailmalla, hän sanoo. Ympäristön saastuminen, liikenneruuhkat ja polttoaineiden korkea hinta pelaavat kaikki rautatieliikenteen pussiin. Veturimiehen työ onkin noussut Suomessa muodikkaaksi alaksi. Tannerin mukaan alan kiinnostavuus näkyy myös koulutukseen pyrkivien nuorten määrässä. Nykyään koulutukseen otetaan vuosittain noin sata hakijaa. Kiinnostus on todella kovaa, vain noin kaksi prosenttia pyrkivistä pääsee läpi. Myös liitto täyttää vuosia Juhlapäiväänsä Tanner vietti perheen seurassa ilman suurempia muodollisuuksia. Hän muistuttaa myös edustamansa ammattiliiton taannoisesta merkkipäivästä. Veturimiesten liitto perustettiin 27. päivänä maaliskuuta vuonna 1898 Tampereella, eli täyteen tuli tänä vuonna 110 vuotta. Veturimiesten liitto on Suomen vanhimpia ammattiliittoja, hän sanoo. Perinteikkään liiton tulevaisuus näyttää hyvältä. Pääsihteeri itse on kuitenkin siirtymässä ensi vuoden puolella eläkepäivien viettoon. Uutta vapaaaikaa tulee täyttämään ainakin uusi golf-harrastus, johon Tanner sanoo puolisonsa kanssa hurahtaneen. Tulevaisuusinvestointeja tarvitaan Ilman tulevaisuuden haasteita ei rautatieala jää. Kiskoilla harjoitettavan tavaraliikenteen avautuminen kilpailulle voi tuoda muutoksia tullessaan. Lainsäädännöllisesti tämä on jo tehty, mutta toista yhtiötä ei ole VR:n rinnalle vielä tullut, Tanner sanoo. Hänen mukaansa asia riippuu jatkossa poliittisesta tahdosta. Rautateiden henkilöliikennettä ei ole pakko kilpailuttaa, mutta niin voidaan myös tehdä, jos halua moiseen on. Tanner itse kyseenalaistaa kilpaluista mahdollisesti saatavan hyödyn. Tämä ei jää ainoaksi tulevaisuuden kysymysmerkiksi. Myös inventoinnit rataverkon kehitykseen ovat kova haaste. Investointimäärärahoja pitäisi huomattavasti nostaa. Näin pystyttäisiin varmistamaan tulevaisuudessakin kehittyvä ja turvallinen raideliikenne, hän toteaa. Timo Tanner Syntynyt Helsingissä Avoliitossa, kaksi lasta päättyneestä avioliitosta. Oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto. Opiskeluaikoina mukana Demariopiskelijoiden toiminnassa, entinen HYY:n edustajiston jäsen ja sosiaalisihteeri. Valmistumisvaiheessa 1976 Kiljavan ammattiyhdistysopiston työlainsäädännön opettajaksi Veturimiesten Liiton palvelukseen pääsihteeriksi ja lakimieheksi. 8 Veturimies 3/2008

9 Liiton ajankohtaista Tietoa jäsenille Jäsenyys henkilöstörahastossa VR:n henkilöstöllä on jatkuva jäsenyys VR konsernin henkilöstörahastossa. Viiden jäsenyysvuoden jälkeen rahastoon kertyneistä varoista on nostettavissa rahaston vuosittain päättämä määrä, 0-15%. Työsuhteen jatkuessa on ensimmäisen kerran oikeus rahastoosuuden nostoon Jäsenkirjeessä on tarkempi selvitys rahasto-osuudesta. Jäsentiedot ovat katsottavissa myös osoitteessa kirjaudu jäsenpalveluun - kohdassa. Myös jäsentietoihin liittyvät ilmoitukset ja muutokset voi tehdä sähköisesti. Ilmoituksen kokonaan sähköiseen jäsenpalveluun siirtymisestä voi myös käydä tekemässä palvelu.fi - kirjaudu jäsenpalveluun - kohdassa. Tämän jälkeen ei enää lähetetä jäsenkirjettä postitse. Sähköiseen jäsenpalveluun siirtyminen vähentää rahaston yhteisiä hallinnointikustannuksia. Henkilöstörahaston hallitus on valtuuttanut Rahastopalvelu RP Oy:n hoitamaan jäsenosuuksien laskennan, maksamisen ja oikaisuvaatimusten käsittelyn. Olet perustetun VR-konsernin henkilöstörahasto hr:n jäsen. Perustamishetkellä rahastonjäseniksi tulivat VR-konsernin henkilöstörahaston työsuhteessa kuusi (6) kuukautta olleet henkilöt. Myöhemmin VR- konsernin palvelukseen tulevien henkilöiden jäsenyys rahastossa alkaa seuraavan kuukauden alusta siitä, kun työsuhde on ollut voimassa kuusi (6) kuukautta. Voittopalkkio-osuuden jakaminen Henkilöstörahasto sai VR-konsernin vuoden 2007 tuloksesta ,16 euron voittopalkkioerän. Rahastolle maksettavat voittopalkkioerät jaetaan yhtiökohtaisesti jäsenten henkilökohtaisiksi osuuksiksi vuosilomaan oikeuttavien kuukausienperusteella. Sijoitustoiminnan tuotto Rahaston hallitus sijoittaa rahastoon kertyneet varat ja niille kertyneet sijoitusten tuotot lasketaan jäsenten osuuksiin jokaisen jäsenen henkilökohtaisen rahasto-osuuden suhteessa vuosittain rahaston tilinpaatos- päivänä Rahaston sijoitustoiminta aloitettiin , joten ensimmäisellä tilikaudella ei jaeta sijoitustentuottoja. Jäsenkirje Sen jälkeen, kun osallistut ensimmäisen kerran voittopalkkionjakoon, tulet saamaan vuosittain jäsenkirjeen, jossa on henkilökohtainen selvitys rahastoon kertyneistä varoista. Rahasto-osuuksien maksaminen Työsuhteen jatkuessa rahastonjäsenellä on oikeus nostaa rahasto-osuudestaan vuosittain 15 % sen jälkeen, kun rahaston jäsenyys on kestänyt 5 vuotta. Perustamishetkellä rahaston jäseneksi tulleille maksetaan ensimmäisen kerran kyseisiä rahasto-osuuksia 3O Työsuhteen päätyttyä maksetaan kertynyt rahasto-osuus kokonaisuudessaan. Kun rahasto-osuus on maksettu, jäsenyys rahastossa päättyy. Henkilöstörahastolain mukaan rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy työsuhteen päättymissyyn perusteella seuraavasti: Henkilön itse irtisanoutuessa tai työnantajan irtisanoessa työsopimuksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi maksetaan rahasto-osuus yrityksen yhden täydentilikauden ( ) kuluttua. Esim., kun työsuhde päättyi omasta pyynnöstä, rahasto-osuus maksetaan Määräaikaisen työsuhteen päättyessä, tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä tapahtuneen irtisanomisen, yrityskaupan tai kuoleman johdosta maksetaan rahasto-osuus työsuhteen päättymistä ensiksi seuraavan rahaston tilinpäätöspäivän (31.5.) jälkeen. Esim., kun työsuhde päättyi , rahasto-osuus maksetaan Henkilön siirtyessä eläkkeelle rahasto-osuus maksetaan neljän vuoden kuluessa jäsenen oman valinnan mukaisesti. Esim., kun työsuhde päättyi , osuuden voi nostaa kokonaan tai ositettuna mennessä. Rahasto-osuudesta 20 % on verovapaata ja 80 %:sta toimitetaan ennakonpidätys sivutuloveroprosentin mukaan. Rahasto-osuuksia maksetaan kerran vuodessa, syyskuun lopussa. Henkilöstörahaston käytännön asioiden hoitamisesta on tehty sopimus Rahastopalvelu RP Oy:n kanssa. Rahastopalvelusta saat lisätietoja henkilöstörahasto-asioista, puh tai sähköpostitse Ystävällisin terveisin Henkilöstörahaston hallitus Veturimies 3/2008 9

10 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Vetureiden radio-ohjaus Vetureiden radio-ohjaus on herättänyt kysymyksiä, joihin koetan nyt vastata tämänhetkisen tiedon pohjalta. Käyttöönottosuunnitelmasta kirjoitin viimeksi ja siinä on kaikki ratapihapäivystys siirtymässä radio-ohjaukseen. Rajaukset ovat ainakin aluksi hyvin selkeät, sillä olemme sopineet veturien radio-ohjauksesta ratapihoilla, emme muusta. Paljon on esitetty toisenlaisiakin huhupuheita, mutta kannattaa keskittyä vain painettuun tietoon eikä uskoa, saatikka jatkaa, huhupuheita. Koulutuksen olisi pitänyt alkaa ensimmäisen paikan osalta, mutta se ei ole vielä alkanut. Syy lienee koulutusohjelman hyväksymisessä tai pikemminkin sen hyväksymättömyydestä. Vetureista on tätä kirjoittaessa varustettu yksi veturi, joka oli jo kokeilussa mukana ja sen on tarkoitus toimia kouluttajien koulutuksessa ja Vuosaaren sataman radio-ohjaajien koulutusveturina. Toisena kohteena on Kuusankoski (ratapihapäivystys radio-ohjauksella) ja sen pitäisi alkaa vuodenvaihteessa. Nyt kuitenkin ollaan koulutuksen osalta myöhässä käyttöönottosuunnitelmasta ja saa nähdä alkaako toiminta suunnitelman mukaan. Veturien varustelusta, lähinnä mihin Dv12 vetureihin ne asennetaan jos niitä ei asenneta kaikkiin, käydään keskustelua liiton ja työnantajan välillä. Olisihan se sääli, että parhaiten saneerattu ohjaamo olisi käyttämättömänä ja huonoimmat linjaliikenteessä. Lisäksi keskustellaan muusta ohjaamoihin liittyvästä, kuten siisteys ja istuinsuojat. Kun jollain paikalla siirrytään radioohjukseen, alkaa siellä koulutus niiden henkilöiden osalta, jotka siirtyvät linja- liikenteeseen. Joko tyyppikoulutus tai kertaus kalustoon ja tarvittavat perehdytykset, jonka jälkeen paikkakunnalle siirretään tarvittava määrä linjatöitä. Linjatyö jaetaan samoilla periaatteilla kuin se on jaettu tähänkin asti, eli pyritään tasapuolistamaan eri työpisteiden kesken mahdollisuuksien mukaan. Työrajoitteiset siirretään sellaisiin tehtäviin, jossa he voivat suoriutua omalla paikkakunnalla. Siirtoja ei tulla suorittamaan työnantajalähtöisesti vaan työntekijät työllistetään omalla paikkakunnalla. Työntekijä voi halutessaan siirtyä tekemään veturinkuljettajan töitä toiselle paikkakunnalle ja radio-ohjaus mahdollistaa työntekijöiden hakemia siirtoja paikkakunnalta toiselle alkaessaan. Sellaisia on muutama jo nyt haettu. Radio-ohjauksen paikallinen suunnitelma laaditaan paikallisesti Cargon henkilökunnan toimesta ja se esitellään sitten paikalliselle luottamusmiehelle, ellei häntä ole jo käytetty asiantuntijana sitä laadittaessa. Paljon on asioita vielä auki, mutta asia etenee. Jos on jotain asian tiimoilta epäselvää niin soittaa voi minulle tai Ojalan Karille ja jos emme jotain tiedä niin otamme selvää. Toki voi lähestyä sähköpostillakin. Ajopaikkaverkoston simulointi Ajopaikkaverkoston simuloinnissa on otettu huomioon radio-ohjauksen käyttöönotto ja se valmistuu tämän kuun loppuun mennessä. Asialla on vielä hallintojen käsittely loppuraportista tekemättä. Numerollisesti paikkakuntien suuruudet poikkeavat jonkin verran aiemmasta nolla-ajosta ja joillakin paikoilla se muuttui radikaalistikin radio-ohjuksen myötä. Täytyy kuitenkin muistaa että ajopaikkaverkoston simulointitulosta käytetään tulevaisuuden ajopaikkojen rekrytointien pohjana, eikä sillä aikaansaada siirtoja paikasta toiseen vaan päinvastoin. Mahdollistetaan ja ajoitetaan työntekijöiden siirtymiset heidän niin halutessaan ja samalla varaudutaan tulevaisuuden uusiin kuljetuksiin. Uutena on tulossa mm. Talvivaara ja kehärata, jotka molemmat tuovat lisää töitä veturimiehille. Lisäksi on monia muita hankkeita vireillä jotka voivat muuttaa kuljetusmääriä rajustikin. Haaveita ei kuitenkaan ole otettu osaksi tulevaisuuden työmääriä arvioitaessa. Samalla käsiteltiin siirtopankissa olevat hakemukset ja niihin asetettiin aikahaarukka siirtojen toteutumiselle ja sovittiin kahden ensimmäisen siirron aika. Toki siihenkin vaikuttaa työtilanne eli kuljetusmäärien muutokset. Samalla kertaa laitettiin viiden pisteen raja siirtoihin ja se tullaan kertomaan työhöntulohaastattelussa työnhakijoille. Nythän ensimmäiset hakevat siirtoa jo kuljettajakurssin teoriavaiheessa. Tällainen ei mahdollista suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa kun kuitenkin halutaan jollain aikataululla toteuttaa työntekijän toive siirtyä toiselle paikalle tekemään töitä. Lisäksi siirtopankki jäädytettiin kahdeksi vuodeksi, jotta voitaisiin ilmoittaa sinä aikana siirtyville ajankohta etukäteen. Uudet hakemukset asettuvat odottamaan tuon ajankohdan päättymistä. Kaikki tämä on voimassa nykyisellä kuljetusmäärällä ja tulevien ennusteiden pysyessä muuttumattomina. Jos siinä tulee muutoksia niin asia palaa uudelleenharkintaan. Tämän lisäksi 10 Veturimies 3/2008

11 Liiton ajankohtaista voidaan siirtää radio-ohjauksen myötä vapautuvia veturinkuljettajia, heidän niin halutessaan, sellaisille paikoille joissa veturinkuljettajia tarvitaan. Sellaisia paikkoja alkaa rataverkolla olla kohta parikymmentä, sillä koulutus laajenee ensi- ja seuraavana vuonna jo usealle uudelle paikalle. VIPU-hanke Kun muutkin ovat nyt päässeet nauttimaan VIP-järjestelmän tekemistä työvuoroista muutaman kuukauden, niin se voidaan silloin uudistaa. Kyse tässä hankkeessa on pohjimmiltaan kuitenkin Tahko-järjestelmän tulosta tiensä päähän. Tahko on palkanlaskennan järjestelmä, jolla tänä päivänä syötetään palkanlaskennan tiedot eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on vähentää manuaalityötä palkanlaskennassa ja siirtyä kuljettajien osalta sähköiseen tuntikorttiin 2010 vuoden alusta. Muiden henkilöstöryhmien osalta on tarkoitus alkaa jo 2009 alussa. Kuljettajien työehtosopimus kuulemma on niin vaikea, ettei sitä saa muutettua kaikilta osin samassa aikataulussa muiden henkilöstöryhmien kanssa. Vippiin tulee samalla joukko uusia mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla ja nähtäväksi jää kuinka järjestelmää käytetään meidän osalta. Täytyy muistaa ettei järjestelmä tee lopullisia ratkaisuja vaan sen käyttäjät. Hankkeesta enemmän seuraavassa lehdessä, kunhan asiat ovat hieman edenneet paremmin tiedotettavaan suuntaan. Radio- ohjausveturin ramppeja on muutettu ja kaiteita joko korotettu tai lisätty. Radio-ohjauslaitteisto asennetaan vesisäiliön tilalle. Pesuallas sekä viemäriputkisto poistetaan. Tilalle tuleekosteuspyyheannostelulaite telineineen. VETUREIDEN RADIO-OHJAUS KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA Laitteistoon kuuluva relekotelo tulee tilanpuutteen vuoksi ohjaamon lattian alle. K Laiho Käyttöönottoprojekti 8 / 08 9 / / / / 08 1 / 09 2 / 09 3 / 09 4 / 09 5 / 09 6 / 09 7 / 09 8 / 09 9 / / / / 09 1 / 10 2 / 10 3 / 10 4 / 10 5 / 10 6 / 10 7 / 10 8 / 10 9 / / / / 10 1 / 11 2 / 11 3 / 11 4 / 11 5 / 11 6 / 11 7 / 11 8 / 11 9 / / / / 11 1 / 12 2 / 12 3 / 12 4 / 12 5 / 12 VSA KUK KOK RMA KTA JÄS KV OULU IMR HL HNK TKU PRI HMA TPE KEM ILR JNS SLD PM KUO RI J Kivikoura Junaliikenteen perussuunnittelu Veturimies 3/

12 Työsuojelu Kari Ojala Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Koulutuspäiville oli jälleen kerran kutsuttu molemmat osastojen kantavat ayaktiivit. Päivät pidettiin toistamiseen Vantaan Sokos hotellin hyvissä ja toimivissa tiloissa. Samalla saatiin myös nauttia talon hyvästä ruuasta sekä mukavasta henkilökunnasta. Päivien avauksen aloitti Liikenneneuvos Hannu Pennanen. Hän kertoi sen hetkisestä tilanteesta kuten vapaakilpailusta, direktiivipaketista 3 joka koskee kuljettajan ajokorttia sekä radio- ohjauksesta. Uusia kuljetuksia Gargon kuljetuspäällikkö Raimo Siivonen jatkoi ehkä hieman valoisimmilla asioilla eli kertoi uusista tulevaisuuden näkymistä, jotka tulisivat paljonkin vaikuttamaan VR:n kuljetuksiin, vaikka niistä saataisiin osakin meidän hoidettavaksi. Puunkuljetuksissa on selvästi havaittavissa kuljetusvirtojen muutoksia ja siihen on ainakin yhtenä osana puuteollisuuden kova rakennemuutos. Talvivaaran kaivoskuljetukset alkavat loppuvuodesta ja siinä on haastetta saada kuljetukset toimimaan alusta asti moitteettomasti. Autokuljetuksista Venäjälle käytiin hieman keskustelua ja yhteinen näkemys oli, että nämä kuljetukset pitää saada rautateille. Asiaan toivotaan nopeita päätöksiä jotta päästäisiin eroon pitkistä rekkajonoista. Tulosta tehty ja tehdään Liikennepäällikkö Petri Auno jatkoi Raimon jälkeen hyvien asioiden kertomista eli VR:n tulos on ollut alkuvuodesta hyvällä mallilla. Kasvua on tapahtunut henkilöliikenteen kuin myös tavaraliikenteen osalta. Keväällä oli veturimiesten lukumäärä Veturimiehiä paljon puhuttanut lepojen määrä oli saatu laskemaan koko maassa 2415:een. Myös Miksussa oli saatu nostettua kuljettajan tehokkuusprosenttia 52,8 %:iin kaikista työvuoroista joissa ajetaan junaa. Senhän me varmaan olemme jo saaneet huomata tiukkoina kääntymis- ym. aikoina. Petri kertoi myös kuljettajan puhelimista, jotka ovat jo varmaan kuljettajilla kun tätä lehteä lueskelette. Myös vikailmoituksen tekoon tulee puhelimen myötä muutoksia. Turvallisuudesta Ylilääkärin Otso Ervastin sekä Tykypäällikkö Liisa Ilvesmäki- Saarisen esitykset koskivat kuinkas muuten terveyttä ja sen hoitoa. Saatiin tietoa sl-päivistä ja niiden prosenteista sekä alkoholin vaikutteista työkykyyn. Kaikkien ajankohtaisten asioiden jälkeen kuunneltiin Turvallisuusyksikön päällikkö Yrjö Poutiaisen esitelmää turvallisuudesta rautateillä. Ilman esityskalvoja hän puhui selkeästi asiat ja varmasti niin, että kaikki sai- vat tietoa missä mennään sillä saralla rautateillä. Edunvalvonta Toisen päivän asiat koskettelivat liiton toimintaa sekä edunvalvontaa. Risto liiton puheenjohtajana kertoi Ylläksen mökkien hankinnasta sekä Kylmälahden remontista, joka on valmistunut. Suosittelen tutustumaan paikkaan. Rakennus on onnistuneen saneerauksen ansiosta muuttunut edukseen. Päivien aikana syvennyttiin ay- toiminnan harmaan arkeen niin plm Ari Kostiaisen kautta kuin myös pääsihteeri Timo Tannerin avustuksella. Ari myös kertoi hieman veturin radio- ohjauksen suunnitelman etenemisestä. Lopuksi etv. kertoi Immosen Jukan avustuksella gsm-r radion käyttöönotosta Vuosaaren liikenteen osalta ja muutenkin valaistiin koko projektin osalta sen eteenpäin menemistä. Yhteenvedon ja kahvin jälkeen päätettiin tämän vuoden yhteiset koulutuspäivät. Todettiin, että asiaa on jälleen kerran paljon vietävissä osaston kokouksiin. Koulutuspäivillä olivat paikalla osastojen luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. 12 Veturimies 3/2008

13 Työsuojelu Kari Ojala VML etv. Kemin talliremontti sosiaalitilojen osalta on vihdoinkin kunnossa Hankkeen tarkoituksena oli järjestää Kemin lepohuoneet täyttämään asetetut vaatimukset. Esimiestilat siirtyivät työhöntulopisteen läheisyyteen. Lisäksi saneerauksen tarkoituksena oli tehdä tilat toimiviksi tavoitetilan mukaisille henkilömäärille, huomioiden myös naiskuljettajat. Kemissä oli käytössä kuusi lepohuonetta käsittävä lepohuonerakennus. Lepohuoneen sijainnista johtuen meluhaitat ja tärinä olivat huomattavat, koska lepohuone sijaitsi vetotien ja sähköveturien seisontaraiteen välissä. Rakennus on edelleen olemassa ja on malliltaan parakkimallinen, perustettu pilarien päälle. Siinä ei ole kunnollista ilmanvaihtoa ja melun vuoksi ikkunoiden kautta tuulettaminen ei ole ollut mahdollista. Peruskorjaus oli tehty Meluongelmat lisääntyivät huomattavasti sähköistyksen laajetessa Rovaniemelle asti. Sähköistyksen yhteydessä tehty Kemin ratapiharemontti muutti ratapihan liikennöintiä niin, että lepohuoneen takana olevaa raidetta 945 alettiin käyttää vaihtotöissä vetotienä. Tämä lisäsi melua ja esti huoneiden tuulettamisen ikkunoiden kautta. Vanha lepohuonerakennus tullaan purkamaan. Tämä oli yksi niistä monista syistä joiden johdosta piti miettiä mihinkä tullaan lepohuonemajoitus tulevaisuudessa järjestämään. TP-tila Nykyiset henkilöstötilat ja toimistot sijaitsivat Kemin veturitallilla kolmessa kerroksessa. Tilat oli peruskorjattu 1970 luvun puolivälissä, jonka jälkeen rakennukseen oli tehty maaliremontti 1990 luvulla. Ensimmäisessä kerroksessa oli kahvio, sekä ahtaat tallipäivystys- ja miehistöhuonetilat. Toisessa kerroksessa sijaitsi päällikön toimisto ja kaksi tyhjää huonetta, jotka vapautuivat Cargon käytöstä Nämä huoneet olivat peräkkäin ja kulku perimmäiseen huoneeseen tapahtui muiden huoneiden lävitse, jolloin huoneita ei voitu hyödyntää järkevästi. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat pukuhuone- ja peseytymistilat. Tallipäivystystila ja miehistöhuone olivat ahtaita ja epäkäytännöllisen mallisia. Molemmissa oli lisäksi läpikulkumahdollisuus, jolloin esimerkiksi miehistöhuoneessa ilmoitustaulut olivat ympäri huonetta. Keskittämällä toiminnot veturitallille voitaisiin hyödyntää pukutilojen yhteydessä olevia naisten WC- ja suihkutiloja, jolloin sauna- ja pesutiloissa voisi myös huomioida naiskuljettajat Remontti on aina pitkä Tässä hieman taustatietoa siitä mitkä oli Kemin tilojen saneerauksen tarpeellisuudet. Vanhat ja ahtaat tilat sekä ilmastoinnin puute olivat niitä isoimpia huolia. Pienten ja monen mielestä isojenkin asioiden jälkeen päästiin itse remontin makuun. Remontin suunnittelu alkoi infotilaisuudella Kemissä, jossa paikalla oli VR-yhtymän kiinteistöpäällikkö Aimo Karjalainen. Palaverissa kartoitettiin lepohuone-, toimisto- ja muut sosiaalitilatarpeet. VR-yhtymän edustaja ilmoitti tilaisuudessa, että pyritään käyttämään nykyisiä tiloja hyödyksi, mutta jos tila ei riitä niin ulkoseinät ovat tilatarpeen rajana. Urakkatarjouksien korkean hinnoittelun perusteella pilkottiin työ pienempiin osiin, jolloin saneeraus voitiin aloittaa. Urakkasopimukset allekirjoitettiin kaikkien urakoitsijoiden kanssa Vastaanottotarkastus suoritettiin työmaakokouksen yhteydessä Vastaanottotarkastuksessa tuli ilmi pieniä puutteita, jotka korjattiin tai lisättiin parin seuraavan viikon aikana. Toivottavasti ollaan siinä tilanteessa että Kemin sekä muidenkin varikoiden veturimiehet voivat nauttia uusista, viihtyisistä ja mukavista tiloista sekä hiljaisista lepohuoneista. Veturimies 3/

14 Työsuojelu Kari Ojala VML etv Tupakka ja sen vaikutukset asemalla VR:llä on henkilöstön kanssa sovittu VR:n työpaikoilla tupakointia koskevista pelisäännöistä. Toimenpiteet koskevat koko henkilöstöä, yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Samassa yhteydessä toteutetaan myös tiettyjä, matkustajatupakointia rajoittavia toimenpiteitä. Käytännössä toimenpiteet tarkoittavat niin matkustajien kuin VR:n henkilöstön tupakoinnin rajoittamista junissa ja asema-alueilla, matkustajien osalta tässä vaiheessa Helsingin päärautatieaseman alueella. Henkilöstön tupakointi Henkilöstön tupakointi ei jälkeen ole enää sallittua työasussa asiakaspalvelutilanteissa. Toisin sanoen toimenpiteillä halutaan varmistaa asiakkaillemme savuttomat palvelutilanteet junissa, autoissa, rautatieasemilla ja henkilöliikenteen laitureilla. Rajoittamalla henkilöstön tupakointia halutaan edistää henkilökunnan hyvinvointia ja nostaa VR:n imagoa sekä vastata runsaaseen tupakointia koskevaan asiakaspalautteeseen. Työpisteiden sisätiloihin ei rakenneta uusia erillisiä tupakointitiloja. Kiinteistöyksikkö osoittaa tarvittaessa työasuun pukeutuneelle henkilöstölle asemakohtaisesti paikat, joissa tupakointi on sallittua. Myös VR-konsernin siviiliasuinen henkilöstö käyttää samoja, sallittuja tupakointialueita. Esimiesten on keskusteltava työyhteisöissä tupakoinnin paikallisista pelisäännöistä. Muutoksia Helsingin asemalla Helsingin rautatieaseman katettu laiturialue on 6.10 alkaen savuton alue. Tupakointikielto koskee myös pääsisäänkäyntien edustoja sekä Rautatietorin puoleista porrastasannetta. Kielto koskee matkustajia sekä työasuista VR:n henkilökuntaa. Savuton alue varustetaan yhteistyössä RHK:n kanssa asianmukaisin kieltotauluin ja tuhkakupit poistetaan. Tupakointikiellon alaisille alueille ei tulla perustamaan erillisiä tupakointipaikkoja. VR:n henkilöstölle ja sen yhteistyökumppaneille osoitetaan katettu tupakointipiste pääkonttorin sisäpihalta. Kiellolla parannetaan junien siisteyttä ja asema-alueiden viihtyisyyttä ympäristölupauksen mukaisesti. Samalla vastataan runsaaseen asiakaspalautteeseen ja huomioidaan viranomaisten kannanotot asema-alueen savuttomuudesta. Tupakoinnin lopettamiseen tukitoimia VR:n henkilöstöä kannustetaan lopettamaan tupakointi, koska sekä aktiivinen että passiivinen tupakointi on merkittävä sairauksia lisäävä tekijä. Työterveyshuollon toiminnan yhtenä painopisteenä vv on tupakoinnin lopettamisen tukeminen. Työpaikat ja paikallinen työterveyshuolto sopivat työpaikoille tupakasta vieroittautumisen neuvonta- ja ohjaustilaisuuksia kampanjan aloitusviikolla. Helsingissä toimiva henkilökunta voi myös osallistua Helsingin asemalla Hengitysliiton järjestämään yleisötilaisuuteen. Työsuojelutoimikunnat esittävät työterveyshuollon v toimintasuunnitelmiin neuvonta- ja ohjaustilaisuuksia koetun tarpeen mukaan ja työterveyshuolto ne toteuttaa. Tupakanpolton lopettamisen tueksi järjestetään vieroitusryhmiä ja tupakoinnin juuri lopettaneille kuntoremonttijaksoja. Tupakoinnin lopettamisen -teema ja keuhkojen toiminnan arviointi on olennainen osa Terveysverstastapahtumia. VR järjestää tupakoinnin lopettamista tukevan viestintäkampanjan ja kilpailun tupakanpolton lopettaneille. Työvaatetus Sateinen kesä on kääntynyt syksyn puolelle ja kun muuttolinnut lähtevät etelään niin työlaukut tulevat länteen. Eli vihdoin ja viimein olemme saaneet hankintasopimuksen aikaiseksi työlaukuista ja ne tulevat, toivottavasti suoraan työpaikalle syyskuun loppuun mennessä. Tilaus kohtasi vaikeuksia, koska siihen on vaikeutti Kiinan surullisen kuuluisa maanjäristys, joka tuhosi niin taloja, ihmisiä kuin isoja tehdasalueitakin. Työlaukkujen osalta rajaaminen tapahtui samoilla periaatteilla kuin kännyköiden suhteen. Sievin sandaalimalli otettiin kevään aikana tuotelistalle ja sinisen kravatin materiaali muutettiin toisenlaiseksi. Omasta henkilökohtaisesta ledilampusta käydään vielä keskustelua. Ohjaamo Ohjaamon tavaroiden kiinnityksestä olemme keskustelleet ja osaltaan näkemys yhtenäinen eli kaikki irtotavara on ohjaamossa saatava kiinnitettyä niin, etteivät ne onnettomuustapauksessa irtoile ja aiheuta kuljettajalle vahinkoa. Lähiliikennekaluston osalta edetään nopeaan tahtiin ainakin kond. jakkaran kiinnityksen suhteen ja dieselkalustossa on jo ainakin osa Dv 12 sarjan ohjaamoista käyty kunnossapidon puolesta tarkastamassa ja kiinnittämässä tavarat paikoilleen. On käynyt ilmi, että vetokalustossa olevia lämpömittareita on käpälöity ja ns emissioarvoja on muutettu!? Lehden sivuilla on kuva kuinka ainakin erään mallin arvon voi tarkastaa ja korjata! Kalusto SR on tulossa syyskuun aikana 14 Veturimies 3/2008

15 Työsuojelu On käynyt ilmi, että vetokalustossa olevia lämpömittareita on käpälöity ja ns emissioarvoja on muutettu. Vieressä ohje oikean arvon säätämiseksi. Hyvinkään konepajalle ja siihen tullaan tekemään sivuikkunamuutos. Nykyinen alas laskettava ikkuna vaihdetaan sivulta aukeavaksi jolloin saadaan sivuseinä lämpö- ja äänieristettyä. Samassa yhteydessä tähän veturiin tehdään vielä muita melua vähentäviä parannuksia. Äänieristysmatto asennetaan konesuojanpuolelle ja käytäväovien ikkunat peitetään äänieristysmatolla ohjaamon puolelta Turvalaitteen poljinmuutos tehdään myös eli laitetaan kevyempi versio nykyiseen nähden. Toivottavasti näillä muutoksilla saadaan melua pienennettyä ja lämpöä parannettua. Radio- ohjausveturin ns. toinen kappale, 2524 valmistuu syyskuun aikana Pieksämäen konepajalta. Sen ramppeja on muutettu ja kaiteita joko korotettu tai lisätty. Lisäksi on todettava, että Dv12 -radio-ohjausveturien ohjaamosta poistettavan vesisäiliön tilalle ei asenneta korvaavaa säiliötä. Lisäksi pesuallas sekä viemäriputkisto poistetaan. Tilalle asennetaan kosteuspyyheannostelulaite (SCTEX ) telineineen. (Kuvia pääluottamusmiehen jutun yhteydessä.) Ruokailu Työpaikkaruokailun hoitaa Helsingin asemalla Eurest. Kyseinen toimija on toiminut tiloissa kohta pari vuotta ja sinä aikana on tapahtunut jo kolme hinnannousua, yhteensä 13,50%. Jokainen varmaan voi itse miettiä jos on ko. paikassa käynyt syömässä, että mitä näillä korotuksilla on saatu aikaiseksi. Ruuan parantamista vai palvelun lisäystä, mene ja tiedä. Vaikka remonttia on tehty niin kuitenkin kokonaisuus koko ruokalogistiikassa tökkii aika pahasti. Lisäksi on sovittu että yhteistoimintasopimuksen sisältöä VR:n kanssa tarkistetaan tiettyjen tekstiepäselvyyksien ja tulkintavaikeuksien takia. Syksyllä Eurest teettää Höyrypannussa VR:lle räätälöidyn asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyn tarkoituksena on toimia ns. nolla- tasona laatukriteereitä ja tulevia palvelutason tavoitteita sekä mittareita määriteltäessä. Toivottavasti ne jotka tätä ruokapaikkaa käyttävät, ehtivät myös täyttää kyselykaavakkeen, jolloin saadaan juuri asiakkaan näkemys kehittämisestä ja tyytyväisyydestä. 2W GSM-R käsipuhelin VR- Yhtymä on hakenut RVI:lta käyttölupaa ajoneuvotelineessä olevan 2W GSM-R käsiradiopuhelimen käyttämiseen ohjaamoradiona. Rautatievirasto toteaa, että 2W GSM- R käsiradiopuhelin on ohjaus- hallinta ja merkinanto - osajärjestelmän osatekijä, jonka käyttöönotto ei edellytä erikseen käyttöönottolupaa. Saatujen testituloksien perusteella Rautatievirasto ei näe estettä 2W GSM- R käsiradiopuhelimen käyttämiseen ohjaamoradiona 8W ohjaamoradion sijasta siirtymäaikana, kun siirrytään analogisesta radioverkosta digitaaliseen radioverkkoon. Siirtymäaikana voidaan vanhempaan kalustoon asentaa 2W GSM-R käsiradiopuhelin ja uudempaan kalustoon 8W GSM-R ohjaamoradio. Vuosaaren liikenteen alkaessa marraskuussa tullaan varustamaan 14 Sr1veturia 2W GSM-R radiolla. Tällä haetaan kokemusta kuuluvuuden ja käytön osalta ja sen jälkeen tehdään päätöksiä kuinka edetään tämän hankkeen osalta. Jokaisen oman ja työtoverin turvallisuuden takia ilmoita työturvallisuuden vaaratilanteet VR:n tavoitteena on nolla- tapaturmaa ajattelumalli. Jokaista vakavaa työtapaturmaa kohti tapahtuu 300 läheltä piti tilannetta. Tekemällä vaaratilanteet näkyviksi huolehdit omasta ja työkaverisi turvallisuudesta. Vaaratilanteen ilmoittaminen on helppoa ja nopeaa. Havaitessasi vaaratilanteen tai läheltä piti - tilanteen, tee vaaratilanneilmoitus Poraan kohtaan työturvallisuuden vaaratilanne. Veturimies 3/

16 Ympäristö Kirjoittajat: Vesa Stenvall VR Osakeyhtiö Laatu- ja ympäristöpäällikkö Samuli Suuriniemi VR Osakeyhtiö, Kunnossapitopalvelut Järjestelmäinsinööri Ympäristöystävällisyydestä rautateille kilpailuetua Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on tuonut uutta sisältöä ympäristökeskusteluun. Aikaisemmin mielenkiinnon kohteena olivat erilaiset päästöt ja kemikaalit, mutta nykyisin ilmastonmuutos on keskeinen osa ympäristökeskustelua. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös liikennepolitiikkaan, koska liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja. Tämä on tuonut uutta nostetta rautatieliikenteeseen, jota pidetään ympäristön kannalta hyvänä liikennemuotona. Useissa maissa tehdäänkin taloudellisia satsauksia rataverkkoon rautatieliikenteen markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Myös Suomessa vireillä olevat ja suunnitellut uudet ratahankkeet ovat vahva osoitus yhteiskunnan tahdosta edistää ympäristöystävällistä rautatieliikennettä. VR on jo pitkään toiminut puhtaamman ympäristön puolesta. Joulukuussa 2007 julkaistujen 12 ympäristölupauksen myötä VR sitoutuu tarjoamaan asiakkailleen lähivuosina entistä ympäristöystävällisempiä kuljetuspalveluja. Ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen lupaus on, että vuoden 2012 loppuun mennessä VR lupaa puolittaa junaliikenteen hiilidioksidipäästöt. Samaan tavoitteeseen tähtää myös toinen lupaus, jossa tavoitteena on vähentää junaliikenteen matkustajakohtaista energiankulutusta 20 %. Lisäksi VR on mukana tavarakuljetusten ja logistiikan sekä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksissa, joilla pyritään saavuttamaan EU:n liikenteelle asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden osalta. Hiilidioksidipäästöjen puolittamisessa tärkeä tekijä on sähköisellä raideliikenteellä, jonka etuna on riip- kwh/km Sm4-energiankulutus, pohjoiseenpäin K I H R Ri-Lh,Kv,Tpe Z G Kuvaaja 1. Energiankulutus kwh/km Mitattuja energiankulutuksia linjatunnuksittain Sm4-junalla. Energiankulutusta mitattiin myös Sm2-junassa elokuussa. Mittaus osoitti, että Sm2 selviää kaikilla reiteillä pienemmällä energiamäärällä. Sm4-junan pääkäytön parempi hyötysuhde ja sähköjarru eivät yhdessäkään pysty kompensoimaan junan suurempaa painoa Sm2:een verrattuna. pumattomuus öljystä ja muista fossiilisista kykyään. Koska sähkövedon osuus on polttoaineista. Kun muissa henkilöliikenteessä jo yli 90 %, tarvikykyään. liikennemuodoissa vasta tutkitaan taan tavoitteen saavuttamiseksi lisää vaihtoehtoja öljylle, on VR:llä jo mahdollisuus matkustajia juniin ja junien energiaaa käyttää päästötöntä energitehokkuus edelleen paremmaksi. Pa- päivittäisessä käytössä. Uuden rantuneen palvelun ja uuden kaluston sähkösopimuksen myötä VR siirtyi tämän myötä on matkustajakehitys parin viireää vuoden alussa käyttämään ns. vihmeisen vuoden aikana ollut poikkeuk- sähköä, josta ei käytännössä aiheudu sellisen hyvä. hiilidioksidipäästöjä. Junaliikenteen energiankulutuksellisen Energiatehokkuus on rautateiden seen vaikuttavat junaliikenteen yleinen ehdoton kilpailuetu. Energiankulutus sujuvuus ja käytettävä ajotapa. Häiriötilanteista matkustajaa ja tavaratonnia kohti on johtuvat ylimääräiset pysäh- muita liikennemuotoja selvästi alhaisempi. dykset ja pistemäiset nopeusrajoikustajakohtaista Lupauksella vähentää mattukset lisäävät energiankulutusta merdykset energiankulutusta 20 kittävästi. Siten aikataulun mukainen %:lla halutaan osoittaa sitä, että VR liikenne on turvallisuuden ja täsmällisyyden omalla toiminnallaan haluaa edelleen lisäksi yleensä myös energia- parantaa omaa ympäristösuoritustehokasta. 16 Veturimies 3/2008

17 Kullakin kuljettajalla on junan ajamisessa oma kädenjälkensä. Yleisenä periaatteena voisi henkilöliikenteen puolelta todeta, että suurinta sallittua nopeutta ei kannata tavoitella, mikäli aikataulu sallii alhaisemman nopeuden. Lähiliikenteessä ei myöskään kannata kiihdyttää lyhyillä asemanväleillä korkeisiin ajonopeuksiin. Tavaraliikenteessä on rullauksen sovittaminen maaston ominaisuuksiin energian kulutuksen kannalta olennaisinta. Hyvällä ympäristömaineella voidaan osoittaa henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaille, että rautateiden palveluja kannattaa käyttää. Yhteiskunnan päättäjille vastaava viesti on, että rautateiden kehittämiseen kannattaa sijoittaa. Lisäksi energiankäytön tehokkuudella on VR:lle taloudellistakin merkitystä. Ympäristö Energiamittaukset Vuodenvaihteessa mitattiin Sm4-junan energiankulutusta sekä normaalissa kaupallisessa liikenteessä että eri ajotyyleillä. Ajotapakokeissa kuljettajana toimi Mikko Tikkanen. Mittauslaitteisto oli asennettu junaan 6328 ja kuvaaja 1 kertoo normaalissa liikenteessä mitattuja arvoja. Kokonaisenergiankulutus Kuvaaja 2. Yhteenlaskettu meno- ja paluumatkan energiankulutus M-reitillä eri ajotavoilla M1 oli ensimmäinen ajo, jolloin ajettiin hyvin epätaloudellisesti. Tämä tarkoitti voimakkaita kiihdytyksiä, tarpeettoman suurtanopeutta ja napakkaa jarrutusta asemalle. M2 ja M3 ajettiin taloudellisesti eli kiihdyttämällä kohtuulliseen nopeuteen ja rullaamalla. M4-vuoron ajoi linjakuljettaja ilman opastusta. M5 ajettiin taas taloudellisesti ja M6 linjakuljettajan toimesta ilman ohjeita. kwh M1 M2 M3 M4 M5 M6 Ripeä, mutta miellyttävä kiihdytys, nopeuden sovittaminen aikatauluun ja nopeuden ylläpito maaston muutokset hyödyntäen. Turhien pysähdysten minimointi ennakoimalla liikennetilanteita ja hyvissä ajoin ennen pysähtymistarvetta loppurullaus sekä mahdollisuuksien mukaan sähkö- tai hydrodynaamisen jarrun tehokas hyödyntäminen. Maltillinen, ennakoiva ajotapa säästää kalustoa ja kuljettajaa, molempien huollon tarve vähenee! Veturimies 3/

18 Liiton ajankohtaista Tällä hetkellä veturinkuljettajan mahdollisuus seurata oman ajotavan vaikutusta kulutukseen on hyvin rajallinen, koska energian kulutusmittareita löytyy vain Sr 2 vetureista ja kuudesta Dv 12 veturista (2715, 2530, -32, -34, -37 ja -38). Jatkossa olisi erittäin tärkeää, että kuljettaja voisi muussakin vetokalustossa seurata junan ajamisen ohella ajotavan vaikutusta kulutukseen, näin tehdystä työstä saisi välittömän palautteen. Kuvan Ecodrive laitteen näyttö on Dv 12 veturissa. Kirjoittajat Mikko Tikkanen Jukka Immonen Taloudellinen ajotapa Olemme varmasti jokainen huomanneet sähkön ja polttoaineen hinnan nousun vaikutukset niin asumisessa kuin vapaa-ajan vietossa, samoin on myös yritysten reagoitava energian hintojen nousuun. Veturinkuljettajan työtehtävissä on mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen. Kuitenkin on muistettava, että taloudellisen ajotavan tuoma taloudellinen hyöty ei ole ainut tavoite. Puhtaamman ympäristön eteen tehtävä työ on kokenut jatkuvaa arvon nousua, tämän vuoksi myös asiakkaat suosivat yrityksiä, jotka tekevät työtä ympäristön hyväksi. 18 Veturimies 3/2008

19 Kilpailu aiheuttaa paineita säästöihin Maantieliikenne on meitä vähintäänkin vaunun mitan edellä. Siellä työt ennakoivan ajotavan eteen on aloitettu jo 80-luvun puolella. Eikä jatkossa maantieliikenne varmaankaan ole ainoa kilpailija, rautateillä sisäinen kilpailu on todennäköisesti aiheuttamassa lisää paineita energian ja ympäristön säästämiseksi. Taloudellinen ajotapa muutoksen aika Ihminen on luonnostaan muutosvastainen, mikä osaksi johtuu siitä, kun muutokset usein aiheuttavat tarpeen muuttaa jo opittuja toimintamalleja ja siten tuovat mukanaan lisää työtä. Keskuudessamme on jo virinnyt keskustelua energian säästämisestä veturinkuljettajan työssä. Veturinkuljettajat ovat ottaneet tämän energiaa säästävän ajotavan hankkeen hyvin vastaan, mutta monesti esiin nousee useita seikkoja, jotka vesittävät yksittäisen veturinkuljettajan ponnistelut taloudellisen ajotavan puolesta. Näitä ovat pistemäinen kulunvalvonta, muiden ammattiryhmien ratkaisut tai liian kireiksi laaditut aikataulut, joita ei pysty noudattamaan ratatöiden ja muiden rajoittavien tekijöiden vuoksi. Osa näistä haasteista on vain hyväksyttävä, kuten paljon keskustelua herättäneet laituripolkurajoitukset ja sitten on asioita, joihin on mahdollista vaikuttaa pitkäjänteisellä yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. (liikennesuunnittelu, liikenteenohjaus, jne.) Taustatyötä kohta jo kaksi vuotta Olemme jo voineet aikaisemmin lukea Veturimies- ja VR-NYT -lehdistä, että viime aikoina on VR:lläkin tutkittu ajotavan vaikutusta energiankulutukseen. Tällä hetkellä veturinkuljettajan mahdollisuus seurata oman ajotavan vaikutusta kulutukseen on hyvin rajallinen, koska energian kulutusmittareita löytyy vain Sr 2 vetureista ja kuudesta Dv 12 veturista (2715, 2530, -32, -34, - 37 ja -38). Jatkossa olisi erittäin tärkeää, että kuljettaja voisi muussakin vetokalustossa seurata junan ajamisen ohella ajotavan vaikutusta kulutukseen, näin tehdystä työstä saisi välittömän palautteen. Muutamille rataosille on jo kerätty suuntaa antavat arvot siitä, mitkä ovat junakohtaiset energiankulutukset junatyypeittäin. Ongelmana on kuitenkin kulutusmittareiden puuttuminen, kun taas maantieliikenteen puolella vastaavat mittarit alkavat olla vakiovarusteita. Lisäksi on tehty myös ns. ajonuotteja, joiden tarkoitus on helpottaa ajamista erityisesti silloin, kun rataosa ei vielä ole tullut tutuksi. Erityisesti nämä ajonuotit palvelevat ajettaessa tavarajunalla, vaihtelevissa maastoolosuhteissa. Myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junille on laadittu ohjeelliset nopeudet, joita noudattamalla on mahdollista ajaa juna aikataulun mukaisesti, mutta kuitenkin siten, ettei turhaan aja maksiminopeutta pysähdysten välillä. Veturinkuljettajan mahdollisuudet säästää energiaa junan ajamisessa. Rautatieliikenteessä taloudellinen ajotapa muistuttaa pääosin maantieliikenteessä toimivia taloudellisen ajamisen pääkohtia. Kiihdytystä ei tule venyttää pitkäksi, vaan kiihdytyksen tulisi olla ripeä mutta miellyttävä, tässäkin on huomioitava maaston hyödyntäminen. Tämän jälkeen on nopeutta ylläpidettäessä otettava huomioon maaston muutokset ja hyväksyttävä nopeuden aleneminen ylämäissä. Tiedossa olevaa pysähdystä tai nopeusrajoitusta lähestyttäessä on hyvissä ajoin siirryttävä rullaukseen. Nopeuden sovittaminen käytettävissä olevaan aikaan Lähtökohta on siinä, että kuljettaja sovittaa käyttämänsä ajonopeuden aikataulun mukaan, niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Läheskään aina ei ole pakko ajaa aikataulun suomaa suurinta sallittua nopeutta, esimerkiksi Tikkurila Riihimäki välillä ei normaalisti 160km/h IC- junalla tarvitse ajaa yli 140km/h pysyäkseen aikataulussa. Maaston hyödyntäminen Kokemus ja ammattitaito korostuvat erityisesti maaston hyödyntämisessä, riippuen ajoalueesta on maastonhyödyntämisen rooli hyvinkin merkittävä ja on huomattava, että maaston vaihtelua on syytä käyttää hyväksi Ympäristö ajettaessa niin henkilö- kuin tavarajunalla. Ihmiselle luopuminen on kovin vaikeaa, niin myös jo saavutetusta nopeudesta. Sähkövetokalusto onkin tasoittanut monta mäkeä kun ylämäessä veturinkuljettaja herkästi antaa vain lisää ampeereita kuin antaisi vauhdin hiipua ja ottaisi seuraavassa alamäessä tai tasamaalla vauhdin takaisin. Hyviä esimerkkejä löytyy varmasti jokaisen ajoalueelta. Massaan sidotun energian hyödyntäminen Nopeusrajoitusta tai asemaa lähestyttäessä jää herkästi käyttämättä rautatiekaluston hyvät rullausominaisuudet. Usein on myös niin, että kun jarrutuksen jättää viime tippaan on mielellinen kuvitelma ajansäästöstä suurempi kuin todellinen ajansäästö. Rullaajat ovat varmasti leppoisampia kuin ne, jotka ajavat viime tippaan asti Sn:ää ja sitten jännittävät pysähtyykö se juna laituriin tai että kumpi sen jarrutuksen suorittaa siihen vaihteelle kuljettaja vai JKV laite. Veturinkuljettaja voi siis ajotavallaan säästää niin energiaa kuin myös itseään. Milloin rullaaminen sitten kannattaa ja paljonko nopeus voi laskea onkin haaste veturinkuljettajan ammattitaidolle, sillä rullauksen aloituskohtahan voi olla jo esimerkiksi ylämäessä. Rullauksesta siirtyminen nopeuden ylläpitoon on kuitenkin tehtävä riittävän aikaisin, ettei tarvitse jälleen kerätä nopeutta ylämäkeen esimerkiksi 20km/h sen vuoksi, että on voinut rullata vaikka 10 kilometriä. Nopeudesta luopuminen Vähennettäessä nopeutta tulisi ensisijaisesti hyödyntää rullausta ja sitten sähkö- tai hydrodynaamista jarrua (Dm 12). Näin voidaan säästää myös huoltokustannuksia mekaanisten jarrulaitteiden osalta ja pystytään hyödyntämään energian takaisin syöttömahdollisuus (Sm 3 4 ja Sr 2). Esimerkiksi seitsemän vaunun IC -junalla yksi jarrutus Sr2 -veturilla sähköjarrua käyttäen nopeudesta 160km/h nopeuteen 30km/h tuottaa noin 80-90kWh. Veturinkuljettaja ei voi yksin toteuttaa maksimaalista säästöä, jos mukaan ei saada mm. liikennesuunnittelua ja liikenteenohjausta. Yksi turha kiihdytys seitsemän vaunun IC -junalla Sr2 Veturimies 3/

20 Ympäristö -veturilla nopeudesta 80km/h nopeuteen 160km/h kuluttaa noin kWh. Esimerkiksi junakohtauksia suunniteltaessa tulisi huomioida junapaino sekä liikennepaikan sijainti. Huolellinen junakohtauksien suunnittelu mahdollistaisi nopean, sujuvan ja yhä turvallisemman junaliikenteen. Mäkeen jäämisen riski pienenisi ja kevyen sekä lyhyen junan ajaminen lyhyellekin sivuraiteelle on nopeampaa kuin raskaan junan. Liikenteenohjauksen tulisi myös informoida veturinkuljettajaa pysähtymistarpeesta, sivuraiteelle menemisestä ja edellä kulkevasta junasta tai yksiköstä, jos se on hitaampi. Paremman yhteistyön mahdollistamiseksi olemme jo aloittaneet työn kartoittamalla liikennepaikkojen soveltumista junakohtauksiin, monessa tapauksessa on siten, että sama liikennepaikka ei ole molempiin suuntiin paras mahdollinen junakohtauksien toteuttamiseksi. Näillä tekijöillä on myös selvä vaikutus työn mielekkyyteen ja kuormittavuuteen. Alla: Matkustaja- ja tavaraliikenteen junille on tehty ajonuotteja, joista esimerkkinä lähiliikenteen ohjeelliset nopeudet N junalle. Taloudellinen ajotapa lähiliikenteessä Mielikuva kiihkeästä lähiliikenteestä voi herkästi aiheuttaa tunteen, ettei sen tyyppisessä liikenteessä pysty hyödyntämään taloudellisen ajotavan oppeja. Pysähtymiskäyttäytyminen vaihtelee lähiliikenteessä eri junien välillä, koska reittitunnuksia on useita. Veturinkuljettajalla kestää jonkin aikaa oppia sopivat nopeudet, jotka riittävät pysähdysten välillä. Liikenteen rytmityksen ja junajärjestyksen tunteminen helpottaa tilanteiden ennakoimista, tämä mahdollistaa turhien pysähdysten välttämisen. Lähiliikenteessä 1-2 minuutin pysähdysten välissä on monesti turha ylittää 60-80km/h nopeutta. Kuljettajille jotka aloittavat ajamisen lähiliikennejunilla, on laadittu ohjeelliset nopeudet asemien välille. Ohjeet on tarkoitettu sovellettaviksi ruuhka-ajan ulkopuolella. Vaihtotyössäkin on myös mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseen ja erityisesti siihen millaisen mielikuvan annamme asiakkaalle työskennellessämme niin tehdas- kuin asema-alueilla. Sidosryhmien välinen yhteistyö on tärkeä osa vaihtotyön tekemistä, yhdessä työnsuunnittelun kanssa. Kuljettaja yksin voi vaikuttaa optimaalisen vetotehon käyttöön välttämällä turhia kiihdytyksiä ja valitsemalla käytettävä nopeus todellisen tarpeen mukaan. Välttämällä veturin turhaa tyhjäkäyntiä voidaan vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen sekä hyvän yrityskuvan muodostumiseen. Turhasta tyhjäkäynnistä kärsii myös veturinkuljettaja itse. Työnopastuksella on hyvin merkittävä rooli viedä taloudellisen ajotavan oppeja uusille veturinkuljettajille, tämän vuoksi työnopastajat ovat ensimmäisinä mukana, kun taloudellisen ajotavan koulutuksia järjestetään. Olemme mukana monihyväisessä paketissa Työmme vaikuttaa niin luontoon kuin muuhun ympäristöön ja omaan viihtyvyyteemme. Voimme myös omalla ajotavalla vaikuttaa siihen paljonko yrittäjällä jää viivan alle ja se tulee näkymään varmasti kalustossa ja sen kautta työoloissa. Sujuva, aikataulun mukainen liikenne vähentää turhia jarrutuksia ja luo hyvät mahdollisuudet säästää energiaa. Taloudellinen ajotapa lyhykäisyydessään Ripeä, mutta miellyttävä kiihdytys, nopeuden sovittaminen aikatauluun ja nopeuden ylläpito maaston muutokset hyödyntäen. Turhien pysähdysten minimointi ennakoimalla liikennetilanteita ja hyvissä ajoin ennen pysähtymistarvetta loppurullaus sekä mahdollisuuksien mukaan sähkö- tai hydrodynaamisen jarrun tehokas hyödyntäminen. Maltillinen, ennakoiva ajotapa säästää kalustoa ja kuljettajaa, molempien huollon tarve vähenee! 20 Veturimies 3/2008

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2011 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr16 10 Dr14 11 Dv12 12 Dm12 13 Dm7 14 Muu museokalusto Dokumentissä esitellään

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2012 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 23.08.2010, kello 13:00 16:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Poissa Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2012 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr35 10 Dr16 11 Dr14 12 Dv12 13 Dm12 14 Dieselkäyttöinen museokalusto 15 Höyrykäyttöinen

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille

Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Tämä ohje on tarkoitettu niille suunnistajille joilla ei ole koskaan ollut nk. lisenssiä. Mikäli sinulla on joskus ollut lisenssi, niin ohjeet Irman käyttöön löytyvät

Lisätiedot

KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus

KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus Markkinaoikeus PL 118 00131 Helsinki Viite: 483/09/JH KEMINMAAN KUNNAN VASTINE OULUN SÄHKÖNMYYNTI OY:N HAKEMUKSEEN Keminmaan kunta (hankintayksikkö) kiistää Oulun Sähkönmyynti

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Pirkkalan seurakunta KIRKKONEUVOSTO. 16.4.2014 klo 17.30. Seurakunnan toimisto

Pirkkalan seurakunta KIRKKONEUVOSTO. 16.4.2014 klo 17.30. Seurakunnan toimisto KIRKKONEUVOSTO 16.4.2014 klo 17.30 Seurakunnan toimisto KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 4 / 2014 Sivu 2 71 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkojärjestyksen mukaan n kokouksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot