FORTUM WASTE SOLUTIONS OY:N (ENTINEN EKOKEM OYJ) ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 FORTUM WASTE SOLUTIONS OY:N (ENTINEN EKOKEM OYJ) ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 RIIHIMÄKI Postal Address Visiting Address Phone/Fax P.O. Box 181 FI Riihimäki FINLAND Kuulojankatu 1 FI Riihimäki FINLAND Tel

2 JOHDANTO...2 POLTTOLAITOSTEN KUVAUKSE...3 LAITOKSEN TOIMINTA VUONNA Jätteiden vastaanotto, vienti, tuonti ja varastointi Polttolaitosten toiminta Muut laitokset...7 YMPÄRISTÖNTARKKAILU Vuoden 2016 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit Päästöt ilmaan Jätteenpolton lauhdevedet Häiriötilanteet ja seisokit Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta YHTEENVETO ILMAN LAADUN TARKKAILUSTA JA YMPÄRISTÖN TILAN SEURANNASTA V

3 2 1. JOHDANTO (ent. Ekokem Oyj) Riihimäen tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan rajalla osoitteessa Kuulojankatu 1, Riihimäki. Tuotantolaitoksilla käsitellään vaarallisia jätteitä mm. jätevoimaloissa ja korkealämpötilauunissa Jätteiden pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Epäorgaanisia, vaarallisia jätteitä käsitellään fysikaalis-kemiallisin menetelmin siihen tarkoitetulla laitoksella. Laitosalueella on myös nykyaikainen prosessi loisteputkien käsittelemiseksi ja niiden lasin ja metallien erottelemiseksi ja ohjaamiseksi teollisuuden raaka-aineiksi. Kaikista laitoksella käsitellyistä jätteistä toimitetaan loppusijoitukseen vain sellaiset jätteet, joille ei ole olemassa hyödyntämismahdollisuutta. Riihimäen tuotantolaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Energiantuotanto vastaa kaikesta Riihimäen ja noin kaksi kolmasosaa Hyvinkään kaupungin tarvitsemasta kaukolämmön peruskuormasta. Arinatekniikkaan perustuvissa voimaloissa hyödynnetään energiaksi syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätteitä. Voimala 1 otettiin käyttöön vuonna 2007 ja Voimala 2 vuoden 2012 lopussa. Vaarallisia jätteitä käsitellään korkealämpötilapoltossa rumpu-uunitekniikalla. Niiden poltosta syntyvä energia on hyödynnetty kaukolämpönä jo vuodesta 1984 laitoksen toiminnan alusta alkaen. Energiantuotannossa hyödynnetään jätevirtoja, joita ei voida kierrättää. Kun kierrätykseen kelpaamattomalla jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, vähennetään samalla myös kasvihuonekaasupäästöjä. Riihimäen laitosalueen päästöjen ja ympäristötarkkailu koostuu pinta- ja pohja- sekä jätevesien laadun seurannasta sekä polton päästömittauksista. Lisäksi laitosalueen ympäristön tilaa tutkitaan vuosittain otettavilla bioindikaattorinäytteillä ja mahdollisia hajupäästöjä seurataan hajuraadin kierroksin. Ympäristöntarkkailu toteutetaan hyväksytyn ja voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

4 3 2. POLTTOLAITOSTEN KUVAUKSET 2.1 Polttolinja 1 Savukaasujen pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Polttolämpö, 20 MW, otetaan kattilassa talteen ja jalostetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton lopputuotteena syntynyttä kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina. Polttolinjan savukaasut puhdistetaan parhaalla mahdollisella tekniikalla. Kaasunpuhdistuksen toimintoja ovat jäähdytys pesuriliuosvedellä, partikkelien poisto kaksikenttäisellä sähkösuodattimella, happamien kaasujen pesu kahdessa pesurissa, dioksiinin ja metallisen elohopean poistoon käytetyn kemikaalin syöttö ja sen poisto kuitusuodattimella sekä savukaasun veden lauhduttaminen ja siitä saatavan energian talteen otto. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa, joka sijaitsee reilun 20 metrin korkeudessa

5 4 2.2 Voimala 1 Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon lajiteltu jäte puretaan. Bunkkerista tasalaatuiseksi sekoitettu jäte siirretään kahmarilla syöttösiilosta tulipesään. Viisivaiheisella porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Laitoksen polttoaine teho on 55 MW. Typen oksidien pelkistämiseksi tulipesään syötetään ammoniakkivettä. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar, kuten muuallakin Ekokemin höyryverkossa. Savukaasujen puhdistuslinja koostuu sumutuskuivaimesta, sähkösuodattimesta, lämmönvaihtimesta, suola happo- ja rikkidioksidipesureista, kuitusuodattimesta ja savukaasun lauhduttimesta, jolla vesihöyryn energia saadaan kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina

6 5 2.3 Voimala 2 Voimala 2:ssa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilaisia teollisuusjätteitä. Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon jäte puretaan. Bunkkerista jäte siirretään automaattikahmarilla suurempaan sekoituslohkoon. Tasalaatuiseksi kahmarilla sekoitettu jäte työnnetään syöttösiilosta tulipesään, jossa porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Arina on 60 m2 suuruinen ja polttoaineteho 35 MW. Arinavyöhykkeistä kaksi on vesijäähdytteisiä ja kaksi ilmajäähdytteisiä. Polttoilma puhalletaan arinalevyjen alta ja lisäilmaa syötetään tulipesän seinälle. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar, kuten muuallakin laitoksen höyryverkossa. Savukaasunpuhdistus käyttää kemikaalina sammutettua kalkkia, joka syötetään reaktoriksi kutsuttuun kanavanosaan. Sitä ennen on annosteltu aktiivihiiltä, joka pidättää elohopeaa ja dioksiineja. Kaasumaiset happamat yhdisteet reagoivat pölymäisen kalkin kanssa matkalla kuitusuodattimeen, jolla haitalliset aineet poistetaan. Savukaasupuhaltimen jälkeen on piipun alaosassa märkäpesuri, joka varmistaa puhdistustuloksen. Puhdistuksen ohella saadaan savukaasun lämpöenergiaa talteen kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina

7 6 3. LAITOKSEN TOIMINTA VUONNA Jätteiden vastaanotto, vienti, tuonti ja varastointi Vastaanotetut jätteet yhteensä Muualle Suomeen toimitetut jätteet Ulkomaille toimitetut jätteet t t 724 t 3.2 Polttolaitosten toiminta Vuonna 2016 Polttolinja 1:n sekä Voimala 1:n ja Voimala 2:n päästöt ovat jätteenpolttoasetuksen 26 :n mukaisia. Päästöjen vertailut raja-arvoihin ovat esitetty tämän raportin sivulla 9 ja 10 sekä raportin lopussa olevassa liitteessä 1. Poltolinja 1 Polttolinja 1:n tekninen toimintavarmuus toteutui suunnitellusti. Myös tuotannollisesti vuosi toteutui suunnitellusti. Vuoden 2016 suurin investointi oli kaasunkäsittelyn sähkösuotimen uusinta. Voimala 1 Voimala 1:n tekninen toimintavarmuus toteutui suunnitellusti. Myös tuotannollisesti vuosi toteutui suunnitellusti. Voimala 2 Voimala 2:n tekninen toimintavarmuus toteutui suunnitellusti. Tuotannollisesti vuoden tavoitetta ei saavutettu. Kiertotalouskylän toiminnan käynnistyminen vaikutti voimala 2:lla käsiteltävän jätteen koostumukseen. Käsiteltävän jätteen lämpöarvo oli osan vuotta tavoitetasoa korkeammalla. Jätteenkäsittely polttolaitoksilla Jäte Polttolinja t Voimala t Voimala t Yhteensä t Kuona t t t t Tuhka t t t t Käyttöaste 98,6 % 100,5 % 98,4 % Energiantuotanto 2016 Jätteistä tuotetaan kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle sekä sähköä omaan käyttöön.

8 7 Kaukolämpö Sähköntuotanto 501,6 GWh 114,4 GWh 3.3 Muut laitokset Fysikaalis-kemiallinen laitos Haihdutuslaitos Laitosvastaanotto, pakattu jäte Vesilaitos, sade- ja prosessivedet Viemäröitävä vesi Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon t t t m m3 Vesilaitoksella käsitellään alueella muodostuvat jätevesiä ja kerättäviä vesiä kierrätys- tai viemäröintikelpoisiksi. Prosessissa kierrätettiin alueelta kerättyjä vesiä, joista valmistettiin höyrykattiloiden lisävettä. Jätevesistä 98 % oli sade-, suoto- ja prosessivesiä ja loput saniteettivesiä. 4 YMPÄRISTÖNTARKKAILU 2016 Toteutettu tarkkailu savukaasujen päästömittaukset (Voimala 1 ja 2 sekä polttolinja 1) Lauhdevesien sekä viemäröitävien vesien laadun ja määrän seuranta pohjavesitarkkailu Ulkopuoliset tutkimuslaitokset tekemät selvitykset pinta- ja pohjavesitarkkailu maaperän seurantatutkimus kasvistotutkimukset viemäröitävien vesien tarkkailu

9 8 Vuoden 2016 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit SAVUKAASUMITTAUKSET 1. Polttolinja 1 Vuosipäästömittaukset 2016 ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset ja tiivistelmä 2. Voimala 1 Vuosipäästömittaukset 2016 ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset ja tiivistelmä 3. Voimala 2 Vuosipäästömittaukset 2016 ja ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset ja tiivistelmä Ramboll Finland Oy POHJA- JA PINTAVESITUTKIMUKSET 4. Riihimäki, pohjavesitarkkailu Riihimäki, pintavesitarkkailu 2016 Ramboll Finland Oy, Ramboll Analytics Oy KASVISTO- JA MAAPERÄTUTKIMUKSET 6. Bioindikaattoriseuranta Maaperän seurantatutkimus Ramboll Finland Oy JÄTEVEDET 8. Jätevesien velvoitetarkkailu v Ramboll Finland Oy MUUT SELVITYKSET 9. Riihimäen laitosalueen hajuhaittojen tarkkailu

10 9 4.2 Päästöt ilmaan Polton päästövaatimusten toteutuminen Jätteenpolton kokonaispäästöt olivat kokonaisuutena alhaisia eikä vuorokausipäästöylityksiä ollut (liite 1). Savukaasujen mittaustuloksista lasketut pitoisuuden vuosikeskiarvot alittivat lupaehtojen ohjearvot. Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet sekä vuosipäästöt polttolinjoittain esitetään alla olevassa kahdessa taulukossa Savukaasujen keskimääräiset pitoisuudet 2016 Komponentti CO *) SO2 *) NO2 *) TOC *) HCl *) HF *) Hiukkaset *) NH3 *) O2 *) CO2 *) H2O *) Hg *) Cd + Tl **) Muut metallit **) ***) TCDD/F ****) Yksikkö % % % ng/m3n PL1 Voimala 1 Voimala 2 5,06 5,03 0,76 12,8 11,5 2,0 129,9 174,8 163,0 1,01 1,15 0,83 0,01 0,45 0,07 0,17 0,03 0,03 0,30 1,47 0,30 2,30 0,22 0,01 9,8 9,0 7,8 8,60 9,8 11,5 19,2 19,1 24,6 0,0077 0,0011 0,0025 0,0003 0,0021 0,0021 0,011 0,016 0,011 0,0024 0,0100 0,0028 Vrk rajaarvo ,05 0,05 0,5 0,1 *) Käyttötunneilla painotetuista kuukausikeskiarvoista lasketut vuosikeskiarvot; jatkuvatoiminen mittaus **) vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ***) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V; vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ****) näytteenkeräysajoilla painotettu keskiarvo, min 6 kpl näytteitä/a; jatkuvatoiminen näytteenotto

11 10 Polton kokonaispääästöt 2016* Komponentti Yks. PL1 t/a 1,75 CO t/a 4,4 SO2 t/a 45,1 NO2 t/a 0,35 TOC t/a 0,003 HCl t/a 0,06 HF t/a 0,10 Hiukkaset t/a 0,003 NH3 t/a CO2 2,69 Hg 0,27 As 0,106 Cd 2,23 Cr 0,14 Co 0,70 Cu 0,36 Mn 0,38 Ni 0,35 Pb 0,13 Sb 0,27 Tl 0,27 V g/a 0,0008 TCDD/F Voimala 1 Voimala 2 Kokonaispäästö 4,02 0,40 6,2 9,2 1,0 14,7 139,4 86,4 270,9 0,92 0,44 1,7 0,36 0,037 0,4 0,02 0,02 0,1 1,18 0,16 1,4 1,84 0,12 2, ,86 13,4 17,0 0,53 0,32 1,12 0,45 0,32 0,88 3,37 1,37 6,97 0,40 0,50 1,05 3,44 1,53 5,7 1,04 0,64 2,04 3,02 2,05 5,4 2,23 0,63 3,21 0,26 0,16 0,56 0,53 0,32 1,12 0,53 0,32 1,12 0,0080 0,0015 0,0103 *Taulukon tulokset on esitetty kuivissa savukaasuissa. Päästötulokset on laskettu tarvittaessa mittausmenetelmän alarajaa käyttäen. 4.3 Jätteenpolton lauhdevedet Jätteenpolton lämmöntalteenotossa syntyvien lauhdevesillä on omat raja-arvot ennen vesienkäsittelyä Ylitykset Kiintoaine Raskasmetallit 0 kpl 0 kpl Kiitoainepitoisuus on tutkittu päivittäin. Lupamääräyksen mukaisesti vähintään 95 %:ssa näytteistä kiintoainepitoisuuden tulee alittaa 45 mg/l.

12 Häiriötilanteet ja seisokit Häiriötilanteista ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa. Vuoden 2016 seisokkitunnit: Polttolaitos 1 977,5 h Voimala 1 659,7 h Voimala 2 450,8 h 4.5 Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta Jatkuvatoimiset päästömittarit ovat toimineet luotettavasti. Luotettavuus tarkistettiin ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä AST-tarkistusmittauksillaLupa-asiat Päätökset - Riihimäen vaarallisen jätteen kaatopaikka Ympäristölupapäätös nro 277/2016/11ESAVI/313/04.08/2011 Riihimäen Muovijalostamon toiminta Ympäristölupapäätös nro 95/2016/1 ESAVI/2201/2015 Riihimäen viemäriin johdettavien jätevesien raja-arvojen muuttaminen nro 96/2016/1 ESAVI/8193/2015

13 12 5 YHTEENVETO ILMAN LAADUN TARKKAILUSTA JA YMPÄRISTÖN TILAN SEURANNASTA V Päästöt ilmaan Jätteenpolton kokonaispäästöt olivat kokonaisuutena alhaisia eikä vuorokausipäästöylityksiä ollut. Lyhytaikaisten ylitysten (30 min keskiarvo) määrät: Voimala 1 Voimala 2 PL 1 0 kpl 0 kpl 0 kpl Hajuhavainnot 2016 Hajuihin liittyviä ympäristötiedusteluja tehtiin kuusi kappaletta. Hajuraati, jossa oman henkilöstön lisäksi on mukana myös lähinaapuri sekä Gasum Oyj edustaja, kiersi koko Kiertotalousalueella. Hajuraati havaitsi kierroksillaan jätteen hajuja useimmiten Hausjärven käsittelykeskuksen alueella, mutta myös Ekojalostamon ja Voimaloiden läheisyydessä. Jätevedet Vuonna 2016 todettiin 4 pitoisuus- tai kuormitusraja-arvojen ylitystä Ylityksistä kolme oli mineraaliöljyjen kuormitusarvon ylityksiä ja yksi alkoholin kuormitusarvon ylitys. Viemäriin johdettiin vettä yhteensä m3 Pohjavedet Vesinäytteitä otettiin vuonna 2016 Ekokem 1 kerta/kk 31 havaintopisteestä Ulkopuolinen 2 kertaa/a 48 havaintopisteestä Näytteissä ei todettu merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna ja pitoisuudet ovat pääosin samalla tasolla kuin edeltävinä vuosina. Laitosalueella tehtiin pohjaveden suojapumppausta 11 pumppauspisteestä, joista pohjavettä pumpattiin yhteensä n m3 Pintavedet Hatlamminsuonojan ja Punkanojan vedenlaatu noudatti pääosin aiemmin todettua tasoa. Hatlamminsuonojan ravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan heinä-elokuussa edellisvuosien tapaan. Rautaa lukuun ottamatta vedestä todetut metallipitoisuudet olivat alhaisia koko vuoden kuten yleensä aikaisemminkin.

14 13 Punkanojan veden rautapitoisuudet olivat edellisten vuosien keskimääräisellä tasolla, muut raskasmetallipitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Punkanojan typpi- ja fosforipitoisuudet olivat edellisten vuosien tasolla. Niskaojan (N2) vedestä todettiin tutkituista raskasmetalleista molemmilla havaintokerroilla kuparia ja nikkeliä. Havaintopisteen vedestä on aiemminkin todettu pieniä pitoisuuksia tutkittuja metalleja. Hatlamminsuonojan sedimenttinäytteen tutkitut metallipitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua sinkin, kromin ja kuparin osalta, todetut vaihtelut pitoisuuksissa ovat saman suuruisia kuin aikaisempina vuosina. Sedimentistä todetut metallipitoisuudet alittivat asetuksessa 214/2007 esitetyt haitta-ainekohtaiset kynnysarvot edellä mainittujen metallien osalta. Punkanojassa sedimentistä todetut metallipitoisuudet olivat samankaltaiset edellisiin vuosiin nähden. Arseeni pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyn haittaainekohtaisen kynnysarvon, joka oli ylittynyt aikaisemminkin. Johtopäätöksenä vuoden 2016 seurannasta voidaan todeta, ettei ojavesien eikä ojasedimenttien laadussa todettu merkittäviä muutoksia aiempien vuosien tuloksiin verrattuna. Siten tarkkailuvuonna Riihimäen laitosalueen toiminnalla ei ollut selvästi havaittavia vaikutuksia laitosaluetta ympäröivien pintavesien tilaan. Pintavesitarkkailua tullaan jatkossa toteuttamaan Hämeen ELYkeskuksen hyväksymän Riihimäen laitosalueen ja Hausjärven teollisuusjätekeskuksen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti (HAMELY/1235/2015 ja HAMELY/1236/2015). Tarkkailupisteet Hatlamminsuonoja ja niskaojan piste (N1) poistuvat tarkkailuohjelmasta. Bioindikaattoritutkimukset Sammalen raskasmetalli- ja arseenipitoisuuksissa suurimmat pitoisuudet mitattiin vuonna 2016 pääsääntöisesti laitosalueen välittömässä läheisyydessä valtatien molemmin puolin, sekä Hatlamminmäen pohjoisrinteessä. Näytealojen sijainti suhteessa vallitsevaan tuulensuuntaan ei erottunut aineistossa. Kokonaisuudessaan laitosalueen ympäristössä mitatut sammalen raskasmetallipitoisuudet olivat tutkimusvuonna 2016 vastaavalla tasolla kuin tutkimuksen taajamatausta-alueella ja pääosin maaseudun tausta-alueella. Pitoisuuksia voidaan pitää seudullisesti ja valtakunnallisen tason tarkastelussa keskimääräisinä ja tyypillisinä. Jäkälänäytteistä määritetyt PCB-pitoisuudet olivat aiempien vuosien tapaan hyvin alhaisia; määritysraja ylittyi ainoastaan kolmella näytealalla laitosalueen eteläpuolella. Näistä kahdella näytealalla pitoisuus oli hieman suurempi kuin aiempina tutkimusvuosina 2014 ja Erilaisten analyysimenetelmien ja määritysrajojen johdosta PCB-pitoisuuksia ei voida suoraan vertailla ennen vuotta 2014 mitattuihin pitoisuuksiin. Yleisesti vuonna 2016 mitatut pitoisuudet asettuivat laitosalueen ympäristössä 2000-luvun tutkimuksessa mitattujen pitoisuuksien tasolle. Valtaosa jäkälänäytteiden PCDD/PCDF-yhdisteiden pitoisuuksista jäi alle määritysrajan. Valtaosa laitosalueen ympäristössä lasketuista näytealakohtaisista toksisuusekvivalenteista (TEQ) olivat vastaavalla tasolla kuin taajama-alueella sijainneella tausta-alueella. Pitoisuudet olivat pääosin vastaavalla tasolla kuin vuonna 2015 ja useiden näytealojen osalta selvästi alhaisempia kuin vuonna 2014 Maaperän seurantatutkimus

15 14 Vuonna 2012 tehdyn seurantatutkimuksen jälkeen laaditussa maaperän kunnostustarpeen arvioinnissa todettiin, että laitosalueen ulkopuolisilla alueilla ei ole tarvetta maaperän kunnostamiselle (Ramboll 2012). Koska epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet humus- ja mineraalimaanäytteissä olivat kaiken kaikkiaan alhaisia ja samaa suuruusluokkaa kuin aiempina seurantavuosina, ei maaperän kunnostukselle ole tarvetta vuoden 2016 seurantatutkimuksenkaan tulosten perusteella. Aiempien seurantatutkimusten ja tämän vuotuisten seurantatulosten myötä voidaan olettaa, että humuskerroksen elohopeapitoisuudet pysyvät tämänhetkisellä tasolla, tai alkavat vähitellen laskea. Laitosalueen ulkopuolisen alueen maaperän elohopeapitoisuuksien seurantaa jatketaan ja mikäli pitoisuuksissa havaitaan nousua, on kohonneiden pitoisuuksien levinneisyyttä mahdollista tarkentaa lisätutkimuksin Timo Kantola ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö