KUMPPANUUS. Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUMPPANUUS. Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5 /2010 Vaalassa ilmastotyö on arjen pieniä tekoja, kunnanjohtaja Tytti Määttä sivulla 36 kertoo. sivu 22 Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen KUMPPANUUS KANNATTAA sivu 6 Helsingin rinnakkaisrakentaminen on asukkaan etu sivu 25 Pyörreflotaatio tehostaa jäteveden puhdistusta sivu 40 Malmö puhdistaa liikenteen päästöjä aktiivisella betonilla sivu 48

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 5 / elokuuta 12 Lieksan tekninen johtaja Heikki Rautiainen (vas.) ja Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan pj. Hannu Mikkilä kertovat kuntayhteistyön lisänneen säästöjä ja joustavuutta hankinnoissa. 18 Pormestari Timo P. Nieminen kertoo ECO 2 -hankkeen sivuilla, miten Tampereesta tulee ilmastopoliikan edelläkävijä. 25 Helsinki kehitti rinnakkaisrakentamisesta mallin, jolla Suutarilaan nousi 20 energiapihiä omakotitaloa laadukkaasti ja edullisesti. 43 Järvenpää hoitaa vesihuoltoverkostojensa korjausvelkaa tehostetulla saneerausohjelmalla ja vastuullisilla taksapäätöksillä. TEKNISET PALVELUT YIT:n ja Mikkelin yhteisyritys tekee hyvää tulosta 6 Mikkeli suunnittelee myös kiinteistönhuollon ulkoistamista 10 Lieksa ja Nurmes yhdistivät teknisen hallinnon 12 Askolan, Myrskylän ja Pukkilan yhteislautakunta kaatui alkuunsa 14 ILMASTONMUUTOS Tampereen ECO 2 on Suomen suurin ilmasto- ja energiahanke 18 Kuntaliitto tarkisti ilmastolinjauksiaan 21 Vaalassa energia, hankinnat ja lähiruoka ovat osa ilmastotyötä 22 Lahti käynnisti Green City -ohjelman 23 YHDYSKUNTA Helsingin kehittämä rinnakkaisrakentaminen on asukkaan etu 25 Kallavesi kruunasi Kuopion asuntomessut 28 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 37 Kuntien Putkimestarit 38 VESIHUOLTO Hämeenlinnassa pyörreflotaatio tehostaa jäteveden puhdistusta 40 Järvenpään Vesi kampittaa korjausvelkaa 43 Länsi-Turunmaa on paras hajajätevesikunta 45 lehti.kuntatekniikka.fi LIIKENNE Ruotsissa aktiivinen betoni puhdistaa katuilmaa 48 Länsimetro etenee Espoossa 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkien äiti 27 Kolumni/Mette Granberg: Hetkeä ajatellessa ja odotellessa 47 Uutisia 51 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 KUNTAMARKKINAT ohjelma keskiaukeamalla Kuntatekniikka 5/2010 3

4 valinta! Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen KUMPPANUUS KANNATTAA sivu 6 Helsingin rinnakkaisrakentaminen on asukkaan etu sivu 25 5 /2010 Pyörreflotaatio tehostaa jäteveden puhdistusta sivu 40 Vaalassa ilmastotyö on arjen pieniä tekoja, kunnanjohtaja Tytti Määttä sivulla 36 kertoo. sivu 22 Malmö puhdistaa liikenteen päästöjä aktiivisella betonilla sivu 48 Kannen kuva: Paula Myöhänen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Ei vara venettä kaada Menneenä kesänä korjailtiin kaikkien aikojen lämpöennätyksiä ja uimavedet järvissä olivat yhtä lämpimiä kuin uimahalleissa. Siltatyömailla valutöitä jouduttiin lykkäämään, kun betonivalut uhkasivat helteessä kuivua liian nopeasti. Hoitolaitoksissa kärsittiin kohtuuttoman kuumasta sisäilmasta. Sitten rouvat pistivät ranttaliksi, kun Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt riehuivat heinä-elokuun vaihteessa Etelä- ja Keski-Suomessa. Veteraanit vertasivat eräitä Järvi-Suomen metsien tuhoalueita heille tuttuun Talin-Ihantalan maastoon 66 vuoden takaa. Lankapuhelimet mykistyivät ja matkapuhelinliikenne takkusi. Kotitalouksia oli ilman sähköä pahimmillaan yli kaksi viikkoa. Paikoin satoi golfpallon kokoisia rakeita. Myrskyt nostivat puheenaiheeksi varautumisen sekä kodeissa, yrityksissä että julkishallinnossa. Vakavimpia vahinkoja ihmisille aiheutui Porin Sonisphere-festivaalilla. Sen johdosta saattaakin olla paikallaan pohtia suurten yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyjä, vaikka Porissa lienee toimittu vakiintuneen hyvän käytännön ja turvamääräysten mukaisesti. Kaikkiin luonnonvoimien oikkuihin on mahdoton viisaankaan varautua. Taskulampun, tulitikkuja, säilykkeitä, vettä ja kärsivällisyyttä soisi silti hankittavan varastoon pahan päivän varalle. Varautumisen merkitystä tuntuu olevan vaikea muistaa silloin, kun kaikki sujuu hyvin. Jos se silloin unohtuu, ollaan jo myöhässä. Kuntien varautumiseen ja valmiussuunnitteluun saadaan toivottavasti uutta potkua, kun pelastuslaitoksille kaavaillaan asiassa vahvempaa roolia. Tulevaisuuteen ylipäänsä on varauduttava, ei pelkästään kriisitilanteisiin. Esimerkkinä on tässä lehdessä Järvenpään Veden varautuminen verkostosaneerauksiin suunnittelua ja talouden hallintaa kehittämällä. Kansijutussa puolestaan kerromme Mikkelin ja YIT:n kumppanuuden tuloksista katujen ja ulkoalueiden kunnossapidossa. Alkusysäys tähänkin oli osaamisen ja laadukkaan palvelun turvaaminen kustannustehokkaasti. Yhdestoista hetki liekö viimeinen? Rakennustyömaiden Telinetorstai-teemapäivä järjestettiin yhdennentoista kerran kesäkuussa. Teemapäivän tarkoituksena on kannustaa rakennusalan yrityksiä parantamaan putoamisturvallisuutta työmaillaan. Kannustuksen tueksi ilmeisesti tarvittaisiin kovempiakin otteita, sillä vain pari päivää ennen tämänvuotista Telinetorstaita Kuntatalon ikkunoista saattoi seurata vertaansa vailla olevaa leikkiä ihmishengellä naapurikorttelin kolmikerroksisen rakennuksen vesikattosaneeraustyömaalla. Missä mahtoi olla turvallisuuskoordinaattori, missä pääurakoitsijan ja tilaajan vastuu? Katso kattoakrobatiakuva sivulta 51 jos uskallat. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Katujen ja yleisten alueiden hoidossa laatu ja hinta KUMPPANIT YIT & MIKKELI YIT:n Kari Piispanen (vas.) ja Mikkelin kaupungin Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä kohta kaksi vuotta kestäneeseen yhteistyöhön. Ongelmat on saatu purettua, ja erityisesti yhteistyön malleja on opeteltu. 6 Kuntatekniikka 5/2010

7 TEKNISET PALVELUT kohdallaan tekevät hyvää tulosta Mikkelin kaupungin ja YIT:n yhteisyrityksen alkutaival on sujunut tyydyttävästi: säästöä on syntynyt ja palvelut ovat pelanneet. Soraääniä on kuulunut vain työntekijäpuolelta, jonka mukaan yksityiskohtaisen sopimuksen puute tuo ongelmia yhteistyöhön. Seuraavana kaupungin ulkoistamislistalla ovat kiinteistöjen huolto, käyttö ja kunnossapito. TEKSTI: Kari Kauppinen KUVAT: Paula Myöhänen Yksityiskohtaisen sopimuksen puuttuminen näkyy Mikkelin kaupungin ja YIT Kuntatekniikan välisessä yhteistyössä tulkintaeroina. Yhteisyritys on hoitanut katujen ja puistojen kunnossapidon ja rakentamisen alkaen. Sopimuksen teolle pitäisi jättää aikaa ja laatia siitä sellainen, että asiat ovat selkeitä. Toki siitä tulee iso paperi, sanoo henkilöstön edustaja ja käytännön työtä organisoiva pääluottamusmies Martti Paavilainen YIT Kuntatekniikasta. Esimerkiksi kolme kuukautta ei ole riittävän pitkä aika tällaisen sopimuksen laatimiselle. Mikkelissä ollaan kuitenkin sovittelevia ja varsin tyytyväisiä yhteisyrityksen alkuun eikä tulkintaeroja pidetä sinällään ongelmallisina. Sekä tilaaja- että tuottajapuolen ylin johto kiittelee Kuntatekniikka 5/2010 7

8 TEKNISET PALVELUT Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen perää yksityisiltä yhtiöiltä kovaa laatuvastuuta oman työn jäljestä. Mikkelissä on kokemuksia, että suuretkaan urakoitsijat eivät ole aina noudattaneet sopimuksia täsmällisesti. yhteistyön sujumista ja on omista näkökulmistaan tilanteeseen tyytyväinen. Palvelun laatu on täyttänyt hyvin sille sopimuksessa asetetut vaatimukset. Muutos on ollut iso. Kaikessa on vastoinkäymisiä ja yhteensovittamisia, mutta mitään sellaista ei ole ollut, mikä kyseenalaistaisi ratkaisun, Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jor- YIT KUNTA- TEKNIIKKA OY Mikkelin kaupungin ja YIT Rakennuksen yhdessä omistama (60 % / 40 %) yhtiö. Tuottaa kunnallistekniikan ylläpitoa ja rakentamista sekä kiinteistöjen alueiden hoitoa, rakentaa vesijohtoverkostoa vesilaitoksen ohella, vuokraa autoja kaupungin käyttöön. Aloitti toimintansa Alussa 65 työntekijää, nyt eläköitymisten myötä 58 (keski-ikä 57,5 vuotta); lisäksi puolen vuoden kausityöntekijöitä 15; koululaisia 135, jotka ovat neljän viikon pestillä ja työsuhteessa kaupunkiin mutta työskentelevät YIT Kuntatekniikalle. Liikevaihto liki 8 miljoonaa; kaupungin ostamien töiden määrä tällä hetkellä %. Kaupungin töitä taattu 2014 loppuun eli kuuden vuoden siirtymäaika, sitten vapaa kilpailu. ma Holopainen toteaa. Tilaaja on reklamoinut muutamista liikenneväylien hiekoitukseen, lumen auraukseen ja pihojen ylläpitoon liittyvistä tapauksista. Toisaalta voidaan olettaa, että tilaajan tekemä sopimuksen valvonta on ollut tarkempaa kuin aiemmin (kaupungin oma valvonta). Oleellinen asia on, että kilpailua syntyy. Sitähän tässä haetaan. Jos kilpailumahdollisuuksia ei luoda, ei ole tarjoajiakaan. YIT Kuntatekniikan toimitusjohtaja Kari Piispanen sanoo, että puolitoista vuotta on liian lyhyt aika arvioida, miten sopimuksessa on kokonaisuudessaan onnistuttu. Piispanen ei pidä sopimusongelmia isoina ja sanoo, että asiat on sovittu riittävän tarkasti. Jos sopimuksessa käsiteltäisiin kaikki mahdollisesti esiin tulevat asiat, siitä tulisi varsin massiivinen paperi. Tulkintaerot on ratkaistu neuvottelemalla. Kaupunki säästi aurauksessa Jorma Holopainen toteaa, että kaupunki maksaa ostamastaan palvelusta kiinteää hintaa, johon eivät esimerkiksi sääolot vaikuta (ns. normaalioloissa). Lumen poikkeuksellinen määrä on kaupungin ja YIT Kuntatekniikan sopimuksessa ainoa kohta, YIT:n henkilöstöä edustava Martti Paavilainen sanoo työturvallisuuden ja työterveydenhuollon parantuneen yksityistämisen myötä. YIT:ssä ollaan tiukkoina työturvallisuusasioissa ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään kaupunkityönantajaa enemmän huomiota. 8 Kuntatekniikka 5/2010

9 Jätä ja hanki järkevästi Puutarhuri Tarja Kuitunen työskentelee yhdessä Mikkelin käyntikorteista, Naisvuorella. Työolot ovat hyvät, mutta tiedonkulussa ja tiettyihin asioihin reagoimisen nopeudessa on työnantajalla ollut Kuitusen mukaan toisinaan puutteita. joka voi liikuttaa hintaa. Voidaan arvioida, että poikkeuksellisen luminen talvi oli kaupungille edullinen. Tarkkaa summaa on vaikea laskea. Yhtenä arviona on todettu, että yksikköhintaisena kevätkausi olisi ollut kaupungille euroa kalliimpi kuin nyt maksettu palveluhinta. Ulkoistamisella kaupunki haki juuri esimerkiksi hintavakautta, sitä että palvelun hinta on ennalta tiedossa. Toimitusjohtaja Kari Piispanen sanoo, ettei sopimuksessa mainittu keskisadanta ylittynyt. Sopimuksessa on ehto, että mikäli Mikkelin alueen keskisadanta ylittyy yli kymmenen prosenttia useamman vuoden keskiarvosta laskettuna, laukeaa neuvottelu mahdollisista kaupungin maksamista lisäkorvauksista. YIT Kuntatekniikan käytännön töiden johdossa on puolestaan tulkittu, että lunta tuli niin paljon, että kaupungin olisi pitänyt maksaa lisää. Kuiva kesä puolestaan on säästänyt urakoitsijan rahoja loppukesästä, sillä nurmikoita ei ole tarvinnut leikata lainkaan tai se on ehditty tehdä omana työnä. Nurmikot eivät ole yksinkertaisesti kasvaneet. Ulkopuolisia aliurakoitsijoita ei ole tarvinnut käyttää. Laatu on myös tuottajan kilpailuvaltti Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muurosen mukaan tuottajan pitäisi pystyä panostamaan juuri siihen, että tilaajan määrittelemä laatu täyttyy eikä tilaajan tarvitse työn jälkeä juuri valvoa. Jos jokin pensasryhmä jätettäisiin hoitamatta, siinä menisi pohjatyö hukkaan. Seuraavalle urakoitsijalle jäisi hirmuinen revohka laittaa asia kuntoon, Muuronen teoretisoi. Sama tilanne on leikkipaikkojen kunnostuksessa, jotta niiden rakenteellinen kunto ja käytettävyys säilyvät. Ettei päästetä niitä siihen kuntoon, että ne repsahtavat ja niiden korjaaminen menee investointirahoista eikä kuulu (tällaisen) sopimuksen piiriin. Pidettäisiin huoli asioista kuin ne olisivat omia. Tämä on selkästi myös urakoitsijan kilpailuvaltti. Kaupunki ei voi ostaa liian halvalla YIT Kuntatekniikan pääomistaja on Mikkelin kaupunki 60 prosentilla, vähemmistöosakkaana YIT 40 prosentilla. Jorma Holopainen sanoo, Kuntatekniikka 5/2010 9

10 Jorma Holopainen on tilaajapuolen päällikkö. Jatkossa kaupunki keskittyy enemmän tarjousten ja sopimusten sisällön kehittämiseen. Kari Piispanen on tuottajapuolen päällikkö. YIT:llä odotetaan kokemusten karttumista yhteistyöstä; toistaiseksi kaikki on mennyt varsin hyvin. että kehitettävää on erityisesti sopimuksissa. Kaupunki ja YIT Kuntatekniikka ovat tavanneet säännöllisesti ja arvioineet yhteistyötä. Kaupunki on myös hankkimassa ulkoisen asiantuntijan tilaustoiminnan kehittämiseen. Meillä on käynnistynyt projekti, jossa valmistellaan kilpailutusasiakirjoja ja tulevia sopimusmalleja. Tähän asti kilpailutusprosessit on hoidettu omana työnä, Holopainen kertoo. Kaupunki on sitoutunut ostamaan 2014 loppuun mennessä tietyn määrän palveluita YIT Kuntatekniikalta. Sen jälkeen kaikki toiminnot ovat vapaan kilpailun piirissä. Onko mahdollista, että YIT Kuntatekniikka tekee kaupungin töistä niin alhaisen tarjouksen, että se voittaa ne ja kerää tässä tarjouksessa hävityt rahat muilta tilaajilta, Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander? Elämme kuitenkin kilpailussa. Jos kaupunki saisi urakoita poikkeuksellisen halvalla, muilta pitäisi periä poikkeuksellisen kallista hintaa. Ja kun erityisesti yritykset kilpailuttavat vähänkään isommat hankinnat, niin vaikea olisi nähdä, että näin voisi toimia ainakaan kovin pitkään. Mikander on muutoin tyytyväinen yritysjärjestelyyn kaikin puolin: toiminnot ovat pelanneet ja rahaa säästynyt. YIT Kuntatekniikka teki noin euron tuloksen ensimmäisenä 14 kuukauden tilikautena. Kaupungin omistusosuutta YIT Kuntatekniikassa tarkastellaan myöhemmin. Kaupunki saattaa luopua omistuksestaan. MITEN MUUALLA? Varkaus Ulkoisti kunnallistekniikan rakentamisen ja ylläpidon Omaan toimintaan verrattuna säästöä Kuntalaiskyselystä kävi ilmi, että laatu on parantunut. Kotka Teki selvityksen kuntatekniikan ja tilapalveluiden yksityistämisestä mutta päätyi jatkamaan omana toimintana. Rakentamisesta 80 prosenttia kilpailutettu jo nyt. Askola Hankkinut kunnan kiinteistöjen ja infrastruktuurin ylläpidon palvelut yksityiseltä ja rakennuttanut teknisen toimen hankkeet yksityisellä vuodesta 2005, ostaa pääosin myös töiden ja investointien suunnittelun. Henkilökuntaa teknisessä toimessa vain tekninen johtaja. Töiden laatu vastannut tilauksia. Vertailulaskelmia omana työnä teettämiseen ei ole tehty. Suunnitteilla Mikkelin kaupunki järjestelee teknisten ylläpitopalveluiden eli kiinteistöjen huollon, käytön ja kunnossapidon ulkoistamista yksityiselle yhtiölle. Asiasta päättää syyskuussa kokoontuva kaupunginvaltuusto. TEKSTI: Kari Kauppinen KUVA: Paula Myöhänen Rakennusmiehet Sakari Manninen (vas.) ja Jari Ripatti tekevät Lähemän lastentalon piharemonttia. He kertovat, että työt ja työmääräykset ovat pysyneet samanlaisina, vaikka työnantaja on vaihtunut. Vaihtoehtona ulkoistamiselle on toimintojen jatkaminen kaupungin työnä. Tällöin kaupungin on palkattava lisää henkilökuntaa ja saatava toiminta tehokkaaksi. Viime vuosina ostopalveluiden määrä on lisääntynyt, kun yksikköön ei ole palkattu ketään. Mikäli työt organisoidaan jatkossakin kaupungin oma- 10 Kuntatekniikka 5/2010

11 TEKNISET PALVELUT Kirvesmiehet Raimo Arpiainen (vas.) ja Jaakko Kimari remontoivat luokkahuonetta Rantakylän yhtenäiskoululla tällä hetkellä kaupungin työnä, mutta ensi vuoden alusta ehkä yksityisessä yhtiössä. myös kiinteistöjen huollon ulkoistaminen na työnä, perusresurssit ja tietty erityisosaaminen pitää olla itsellä, sillä meillä on niin iso kiinteistömassa, Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen sanoo. Paljon on sellaista hätätyötä, mikä on tehtävä heti. Sen ostaminen ulkopuolelta ei ole edullista. Esimerkiksi lvi- ja sähkölaitteiden rikkoutumiseen on reagoitava heti. Mikäli kaupunki jatkaisi nykyistä käytäntöä, juuri kiiretyönä tehdyt ostopalvelut rasittaisivat merkittävästi kaupungin budjettia. Ulkoistamisessa ei edellä mainituista ongelmista ylimääräisiä rasitteita tulisi sopimuksen sisällöstä riippuen, vaan ne kuuluisivat tarjouskilpailun voittaneen yrityksen riskiin. Ulkoistaminen on todennäköistä Kaupunki hakee muutoksilla luonnollisesti säästöjä ja parannusta työn laatuun. Kuntatekniikka-lehden saamien tietojen mukaan valtuuston todennäköisin ratkaisu on ulkoistaminen, sillä kaupungin omana toimintana jatkaminen vaatisi kolmentoista uuden työntekijän palkkaamista, eikä valtuusto lämpene herkästi tällaiselle ajatukselle. Poliittisessa väännössä toki erilaiset keikaukset ovat mahdollisia. Syyskuussa päätös tehdään tarjouskilpailun voittaneen yksityisten yhtiöiden YIT Kuntatekniikan ja YIT Kiinteistötekniikan yhteistarjouksen sekä kaupungin oman kehittämisselvityksen välillä. Entisellä mallilla ei kuitenkaan jatketa. Jompikumpi näistä vaihtoehdoista toteutuu, Riitta Väänänen sanoo. Uuteen toimintamalliin siirrytään ensi vuoden alusta. Viiden vuoden siirtymäaika Jos ulkoistaminen toteutuu, toiminnot sulautetaan osaksi YIT:n ja kaupungin yhteisyritystä, YIT Kuntatekniikkaa. Yritys tuottaa tällä hetkellä ympäristön ja liikennealueiden ylläpidon sekä kunnallistekniikan rakentamisen palvelut. Teknisten ylläpitopalveluiden liittäminen osaksi YIT Kuntatekniikkaa muotoilee osakesalkkua siten, että kaupungin osuus pienenee 60:sta 50,2 prosenttiin. Päätösvalta säilyy siis kaupungilla. Kaupunki takaa yhtiölle ensimmäisenä kolmena vuotena 3,5 miljoonan euron edestä ostoja vuosittain. Neljäntenä vuonna taattujen ostojen osuus on noin 2,5 miljoonaa euroa. Viidentenä vuonna ostotakuu pienenee noin 1,5 miljoonaan, ja 2016 alusta kaikki työt ovat vapaassa kilpailussa. Henkilöstölle on taattu työsuhdeturva viideksi vuodeksi. Tosin heidät voi lomauttaa sinä aikana. Kaikki siirtyvät yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kaikki vanhat työntekijät noudattavat nykyistä työehtosopimusta nykyisen tes-kauden, vuoden 2011 loppuun. Henkilöstö moitti kuulemattomuudesta Tarjouskilpailussa Mikkeli lähetti tarjouspyynnön kahdelletoista yritykselle (potentiaaliselle tarjoajalle). Tarjousten vertailuperusteina käytettiin hinta-laatuvertailua. Hinnan painoarvo oli 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Kilpailutus tehtiin avointa hankintamenettelyä käyttäen. Tarjousten vertailun suoritti ohjausryhmä, johon kuuluivat teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen edustajat, teknisen toimen virkamiehiä ja henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajien mukaan tilapalvelujen henkilöstöä ei kuultu ennen asian käsittelyn aloittamista keväällä teknisessä lautakunnassa. Lautakuntakäsittely tarkoitti tuolloin päätöstä käynnistää asiasta valmistelu. Kuntatekniikka 5/

12 Yhteistä hyvää haetaan palvelukulttuurien eroista LIEKSA JA NURMES yhdistivät Pielisen Karjalan naapurukset kaivoivat runsas vuosi sitten vanhat yhteistyösuunnitelmat naftaliinista. Näin saatiin aikaiseksi yhteinen tekninen lautakunta ja johtavien viranhaltijoiden ryhmä. Yhdistetyin voimin on helpompi kohdata tulevaisuuden haasteet. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu hoidetaan toisessa yhteislautakunnassa. Itä- Suomeen puuhataan myös 19 kunnan yhteistä jätelautakuntaa. TEKSTIT JA KUVAT Paavo Taipale Yhteistyön valmistelu alkoi jo 2000-luvun alussa, jolloin Lieksalla ja Nurmeksella oli yhteinen tekninen johtaja käynnistynyt Paras-hanke, jossa vaadittiin kokonaisvaltaista yhteistyötä, kuitenkin halvautti vauhtiin päässeen teknisen sektorin yhteistyövalmistelun. Kunnat pohtivat Wiitaunionin mallin käyttöönottoa, mutta riittävää poliittista yhteisymmärrystä ei saavutettu. Syksyllä 2008 käytiin kunnallisvaalit. Käsityksemme oli, että yhteistyö on hautautunut, mutta kaupunginjohtajat ottivat asian uudelleen esille. Ei kulunut kuin muutama viikko, kun vastavalitut kaupunginhallitukset edellyttivät yhteistyön selvittämistä uudelleen. Tavoitteena oli yhteinen lautakunta 2010 alusta, joten aikaa oli puolisen vuotta, Lieksan kaupungin tekninen johtaja Heikki Rautiainen muistelee. Uusi yhteinen lautakunta Kaupunkien omat vaalien jälkeen vain vuoden toimineet tekniset lautakunnat lakkautettiin ja perustettiin uusi yhteinen lautakunta. Siihen valittiin myös aivan uusia jäseniä, jotka eivät aiemmin ole olleet missään kunnallisissa luottamustehtävissä. Lieksa on valinnut lautakuntaan viisi jäsentä ja Nurmes neljä, joista 12 Kuntatekniikka 5/2010

13 TEKNISET PALVELUT Lieksan keskustan houkuttelevuutta on tarkoitus parantaa uudistamalla kaupungin pääkadun ilme kokonaan. Pielisentien ja Kulttuuriaukion saneeraushankkeen kustannusarvio on 2,5 miljoonaa euroa. huolimatta teknisen hallinnon Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä /Sito Oy yksi on puheenjohtaja. Kun paikkajako saatiin ratkaistua, muut asiat sujuivat joutuisasti. Yhteisiä asioita tässä hoidetaan, ja koko työskentely perustuu luottamukseen. Jo ensimmäistä lautakunnan kokousta avatessani totesin, että emme ole kummankaan kunnan edustajia vaan yhteisen teknisen toimen luottamuselimen jäseniä, Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Hannu Mikkilä sanoo. Hän ehti aiemmin johtaa puhetta kaksi kautta Nurmeksen teknisessä lautakunnassa. Lieksa-Nurmes -asetelmaa ei lautakunnassa ole syntynyt missään vaiheessa, eikä kokouksissa tähän mennessä ole edes äänestetty kertaakaan, miehet toteavat tyytyväisinä. Noin puolet lautakunnan jäsenistä on valtuutettuja, joten linkit valtuustoihin ovat myös kunnossa. Hyödyt näkyvät myöhemmin Yhteistyön alkuvaiheessa kustannukset nousevat väistämättä ja hyödyt tulevat vasta myöhemmin. Heikki Rautiaisen mukaan tavoitteeksi ei asetettu säästöjä vaan teknisten palvelujen turvaaminen. Se on erityinen haaste, kun sijaitsemme moneen muuhun paikkaan verrattuna syrjäisellä alueella. En ole edes yrittänyt julistaa tämän järjestelyn säästöistä mitään, Rautiainen korostaa. Kuluvan vuoden talousarviot on aikataulusyistä vielä laadittu erillisinä. Keväällä tehtiin ensimmäisiä täsmennyksiä talousarvioon ja ensi vuoden talousarvio laaditaan yhteiseltä pohjalta. Talousarvion rakenteet pyritään nyt yhtenäistämään, mutta kuntien rahat tulevat olemaan aina erillään. Yhteinen rahoitus koskee vain yhdeksää johtavaa viranhaltijaa, jotka ovat Lieksan palveluksessa. Muu henkilöstö on entisten työnantajiensa palveluksessa. Tämä oli ammattijärjestöille yhteistyöjärjestelyn kynnyskysymys, Rautiainen ja Mikkilä kertovat. Yhteisen lautakunnan ja teknisen viraston hallintosääntö saatiin sorvattua kohtalaisen helposti. Delegointia viranhaltijoille Tekninen johtaja Heikki Rautiainen (vas.) ja Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Hannu Mikkilä pohtivat katualueen saneeraussuunnitelmia Pielisentiellä. Ensimmäiselle osuudelle on jo katusuunnitelma valmis ja rahoitus olemassa, miehet kertovat. Kuntatekniikka 5/

14 Kuntatekniikan saneeraustarpeita riittää. Lieksanjoen ylittävä kapea teräsbetoninen kaarisilta on nykyisin kaupungin katuverkon osa ja kaipaa kipeästi peruskorjausta. Lieksan vesitornin säiliöosa on jouduttu saneerausta odoteltaessa kietomaan verkkoon. lisättiin jonkin verran ja esimerkiksi hankintavaltuuksia hieman nostettiin. Teknisen lautakunnan hankintaraja lähes kaksinkertaistettiin euroon, jolloin yhteishankintoja voidaan tehdä joustavammin ja kuluja säästäen. Henkilövalinnoissa lautakunnan valta säilyi kuitenkin poikkeuksellisen vahvana. Yhteisten viranhaltijoiden henkilöstökustannukset jaetaan likimäärin kuntien asukaslukujen suhteessa. Yhteisiä viranhaltijoita ei toistaiseksi ole koottu samaan toimipisteeseen, vaan he liikkuvat tarpeen mukaan kuntien välillä. Tietojärjestelmät yhdistetään vähitellen tulevina vuosina. Toistaiseksi käytössä on vielä useiden palvelutarjoajien järjestelmiä. Vaikka väki Pielisen Karjalassa vähenee, katuja tai vesijohtoja ei voida kiinteistöiltä katkoa. Jatkossa kaikkia palveluja ei kuitenkaan tarvita samassa laajuudessa kuin aiemmin, joten vakanssien vapautuessa niiden täyttämistä harkitaan aina tarkkaan, Rautiainen painottaa. Teknisen sektorin yhteistyön vaikutusta muuhun kuntien väliseen yhteistyöhön on vielä liian aikaista arvioida. Kuntaliitoksesta on seudulla puhuttu melko vähän. Lieksan ja Nurmeksen koko asettaa jo omat haasteensa, eikä kuntaparin alueelta löydy selvää keskustaa. Olennaista on se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet kehittyvät, tuleeko piirimalli vai jotakin muuta. Nämä ovat kansalaisille paljon suurempia asioita kuin kuntatekniikan kysymykset, Mikkilä arvioi. Palvelutuotannon vaihtoehdot pohdintaan Lieksalla on perinteisesti ollut vahva oma palvelutuotanto-organisaatio. Ulkoalueista kaupunki hoitaa omana työnä lähes kaikki, Nurmeksessa ostopalveluina hoidetaan noin 40 prosenttia. Siivous- ja kiinteistönhoito hoidetaan molemmissa kunnissa täysin oman henkilöstön voimin. Palvelutarjontaa ei välttämättä kaikilla aloilla ole. Sijaintimme huomioon ottaen on kovin vaikea kuvitella tilannetta, jossa omaa tuotanto-organisaatiota ei olisi lainkaan. Pahin tilannehan olisi se, että joutuisimme yhden tarjoajan varaan, Heikki Rautiainen pohtii. Askolan, Myrskylän ja Pukkilan yhteislautakunta kaatui alkume Askolan, Myrskylän ja Pukkilan kunnat itäisellä Uudellamaalla muodostivat yhteisen teknisen lautakunnan 2009 alussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasluku on noin Tavoitteena oli palvelujen turvaaminen ja asiantuntemuksen vahvistaminen kokoamalla pienten kuntien vähäiset resurssit yhteen. Yhteinen lautakunta kaatui kuitenkin jo samana keväänä sopimuksen tulkintaerimielisyyksiin. Askolan kunta ulkoisti teknisen sektorin palvelut yksityiselle toimijalle viranomais- ja tilaajatehtäviä lukuun ottamatta jo 2005 huhtikuussa. Yhteisen lautakunnan myötä tavoitteena oli ulkoistaa myös Myrskylän ja Pukkilan teknisten palvelujen tuotanto samalla, kun Askolan palveluista olisi järjestetty nykyisen sopimuskauden päättyessä tarjouskilpailu. Tältä osin yhteistyösopimusta kuitenkin luettiin kunnissa hiukan eri tavoin. Kyllä yhteinen lautakunta viime kädessä kaatui sopimukseen kirjattuun palvelujen ulkoistamistavoitteeseen. Pukkilassa haluttiin vielä neuvotella ulkoistamisesta ja irtautua siitä, Askolan kunnan tekninen johtaja Jouni Martikainen tulkitsee. Hänen arvionsa mukaan muilta osin yhteistyö olisi hyvin kelvannut Pukkilalle. Kun lähtökohtana oli palvelujen ulkoistaminen, meillä ei ollut valmiuksia lähteä yhteistyötä jatkamaan. Meillä oli käsitys, että palvelutuotannon kokonaisvaltainen ulkoistaminen ei olisi yhteistyön välttämätön edellytys. Mitään muuta suurempaa ongelmaa emme yhteisessä lautakunnassa nähneet, Pukkilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki vahvistaa. Vanhassa vara parempi Lehtimäki näkee Askolan kokemukset palvelujen ulkoistamisesta ristiriitaisina. Lisätyöt ovat nostaneet kustannuksia ja sopimusta on vaikea räätälöidä sellaiseksi, ettei niitä tulisi. Pienissä kunnissa on aika paljon sellaista työtä, jota varsinkin teknisen sektorin työntekijät te- 14 Kuntatekniikka 5/2010

15 TEKNISET PALVELUT Hän ei usko, että Lieksassa päädyttäisiin Varkaudessa viime vuonna toteutetun järjestelyn tyyppiseen ratkaisuun. Oma organisaatio on ollut tärkeä Lieksan luottamushenkilöille ja ammattiyhdistyksen ote on vahva. Yhteisen lautakunnan alkukesällä hyväksymässä toimialastrategiassa edellytetään palvelutuotantovaihtoehtojen perusteellista arviointia. Se ohjaa molempien kaupunkien toimintaa teknisen sektorin osalta, sillä kaupunginhallituksilla ei ole otto-oikeutta lautakunnan päätöksiin. Toimialastrategia ei tietenkään voi olla ristiriidassa kaupunkien strategioiden kanssa. Nurmeksessa yksityinen palvelutarjonta on varsin hyvin vastannut tarvetta. Lieksassa sen sijaan esimerkiksi pihojen talvihoitourakoitsijoita ei tahtonut löytyä millään ja tarjousten hintataso oli kovin korkea, Rautiainen kuvaa tilannetta. Kun Lieksassa ei perinteisesti ole arvostettu yksityistä urakointia, yrittäjät vetävät hintoja hatusta, koska ovat tottuneet siihen, että urakoita ei Lieksassa kuitenkaan saa, lataa Mikkilä, joka on nurmeslainen yrittäjä itsekin. Nurmeksessa käytetään paljon ns. omajohtoista työtä, jossa konetyö vuokrataan urakoitsijoilta. Heikki Rautiaisen ja Hannu Mikkilän mielestä yhteisen lautakunnan ja viranhaltijayhteistyön hyödyt näkyvät vasta pitemmällä aikavälillä. Yhteistyö perustuu luottamukseen, eikä sitä voi rakentaa pelkkien laskelmien varaan. Jätekukko kiekuu laajalla alueella Alun perin pohjoissavolainen Jätekukko hoitaa jätehuollon palvelutehtävät myös Lieksan ja Nurmeksen osalta. Aiemmin jätehuoltoa oltiin vahvasti perustamassa Pielisen Karjalan kuntien omaa jäteyhtiön varaan, mutta alan rakennejärjestelyjen nopeuden ja kustannussyiden vuoksi alueen kunnat päätyivät Jätekukon osakkaiksi Joensuusta ei Pielisen Karjalan jätteille sijaa löytynyt. Yhtiön 19 osakaskunnan alueella on toiminut jätehuollon neuvottelukunta. Siellä heräsi ajatus kuntien yhteisen jätelautakunnan perustamisesta, ja tätä esitettiin myös viranhaltijatyöryhmän tekemässä selvityksessä. Kuntien neuvotteluissa on hyväksytty sopimusmalli ja johtosääntömalli lautakunnalle. Tavoitteena on käynnistää lautakunnan toiminta ensi vuoden alussa, Rautiainen kertoo. Lautakunta hoitaisi kunnille kuuluvat jätehuollon viranomaistehtävät. Valmistelusta huolehtisi Kuopion kaupungin organisaatiossa toimivat viranhaltijat. On väitetty, että Jätekukko elää omaa elämäänsä ja paisuu tarpeettomasti. Omistajaohjaus on koettu puutteelliseksi. Esimerkiksi jätehuoltomääräysten laatimisen osalta kunnilla on parantamisen varaa, Heikki Rautiainen arvelee. Jätehuollon valvonta järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisen osalta on Lieksan ja Nurmeksen alueella ollut haasteellista. Myös jätekuljetusten kilpailutus on ollut kuuma peruna. Jätekukon järjestämän tarjouskilpailun voitti hiuksenhienolla erolla valtakunnallinen yritys, ja paikallinen yrittäjä jäi nuolemaan näppejään. Tämä oli omiaan lisäämään kuntalaisten kritiikkiä Jätekukkoa kohtaan, vaikka jätemaksut alenivatkin. treillä ulkoistustavoite säikäytti uudet luottamushenkilöt kevät varsinaisten työtehtäviensä ohessa. Sitä on vaikea sisällyttää ulkoistamissopimuksiin, Lehtimäki pohtii. Pukkilassa teknistä sektoria johtaa nyt oma kunnaninsinööri ja kunnan palveluksessa on muutama kiinteistönhoitaja. Muita toimialan palveluja ostetaan pääasiassa paikallisilta yrittäjiltä. Teknisen lautakunnan tehtävät hoitaa kunnanhallitus. Myrskylä peesaili Pukkilaa yhteistyösopimuksesta perääntymisessä. Päättäjät arvioivat, että yhteistyö Askolan kanssa kahdestaan ei tuo riittävää lisäarvoa. Askolan palvelupaketti saattaa laajentua Ensimmäisen palvelusopimuksen optiovuodetkin on nyt Askolassa käytetty ja tarjouskilpailu Askolan teknisistä palveluista tuleville vuosille on alkamassa. Pientä säätöä hankinnan sisältöön olemme tekemässä. Palveluntuottajan kokonaisvastuuta muun muassa materiaalihankinnoista lisättäneen. Viranhaltijatasolla keskustelua on käyty myös siivouspalvelujen sisällyttämisestä sopimukseen, Jouni Martikainen hahmottelee tulevaisuutta. Toistaiseksi siivous on hoidettu omana työnä osana keskushallinnon tehtäviä. Askolan kunnan palveluksessa on 11 henkilötyövuoden verran siivoushenkilöstöä. Se on enemmän kuin aiemmin teknisen toimen palveluksessa oli. Kun palvelusopimuksen laajentaminen yli kuntarajojen ei onnistunut, niin nyt tavoittelemme sopimuksen koon kasvattamista sisäisesti. Palvelujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on luonnollisesti kuitenkin tärkeintä, Martikainen sanoo. Tarjouspyynnön laajentaminen siivoukseen menee kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Tavoitteena on saada koko hankintaprosessi päätökseen vielä kuluvan vuoden puolella. Näin mahdolliseen palveluntuottajan vaihtumiseen maaliskuun lopussa olisi aikaa varautua. Kuntatekniikka 5/

16 Liikenne 2010

17

18 ECO Tampere 2 luotsaa koko seutukuntaa edelläkävijäksi ryhtyi sanoista ECO 2 ekotehokas Tampere hanke käynnistyi toukokuussa. Uuden hankkeen myötä kaupunki pyrkii ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Kyseessä on ensimmäinen näin suuri kuntasektorin ilmastoja energiahanke Suomessa. Elli Kotakorpi projektiasiantuntija, ECO 2 Tampereen kaupunki, kaupunkikehitysryhmä ECO 2 käynnistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä. Neuvottelukuntaa johtaa pormestari Timo P. Nieminen, eli hankkeella on kaupungin johdon vahva tuki. ECO 2 kehittää uusia kaupunkisuunnittelun ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja tukee yhteistyöhankkeita, joilla etsitään ratkaisuja ekotehokkaan kaupungin rakentamiseen. Uusien toimintatapojen kautta saavutetaan Tampereen kaupungin ilmastotavoitteet, jotka on kirjattu mm. keväällä 2010 hyväksyttyyn Tampereen seudun ilmastostrategiaan sekä EU:n pormestareiden ilmastositoumukseen, jonka Tampereen pormestari on allekirjoittanut. Näiden sitoumusten mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Tampereella yli 20 prosenttia 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on 40 prosentin päästövähennys 2030 mennessä asukasta kohden, mikä on vaativa tavoite kasvavalla kaupunkiseudulla. Ilmastostrategia on Tampereen seudun yhteinen. Myös Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti ovat sitoutuneet sen toimenpiteisiin. Hankkeen kantavana ajatuksena on, ettei ilmastonmuutoksen torjunta ole Tampereen kaupungille uhka vaan mahdollisuus tehdä Tampereesta viihtyisämpi ja menestyvämpi kaupunki. Ilmastonmuutos tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Toinen tärkeä periaate on, että ilmastonmuutos on niin laajaalainen ongelma, ettei mikään toimija yksin voi sitä ratkaista. Siksi yhteistyö eri toimijoiden kaupungin, liike-elämän, tutkijoiden ja kaupunkilaisten kesken on ensiarvoisen tärkeää. Kolmivuotista käynnistysvaihetta tukee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sen jälkeen hanke jatkuu Tampereen kaupunginvaltuuston päättämänä strategisena hankkeena aina 2020 asti. Laajalla yhteistyöllä tuloksiin ECO 2 on herättänyt paljon kiinnostusta. Keväällä hanke vastaanotti paljon tukihakemuksia, joista 18 Kuntatekniikka 5/2010

19 ILMASTONMUUTOS ILMASTOTEKOIHIN ECO2 ekotehokas Tampere hankkeen päätoimija Tampereen kaupunki Käynnistysvaiheen rahoittaja Sitra Käynnistysvaihe , jatkuu 2020 saakka Tavoitteet: Tampereen ilmastotavoitteiden toteuttaminen, vähähiilisen kaupunkirakenteen edistäminen, ympäristöliiketoiminnan tukeminen, edelläkävijyys ilmastopolitiikassa Tärkeimmät toiminta-alueet: rakentaminen, energia, liikenne Hankkeen johtaja Pauli Välimäki, projektiasiantuntijat Elli Kotakorpi ja Antti Nikkanen ensimmäiset seitsemän hyväksyttiin alkukesästä. Seuraavan kerran ECO 2 -hanketuen myöntämistä käsitellään syksyllä. Tällä kertaa hyväksytyt hakemukset olivat Tampereen keskusareenan ja kannen ekotehokkuusselvitys, Tampereen seudun hiilijalanjäljen laskenta, ekotehokkuustyökalun kehittäminen kaavoituksen käyttöön, Tampereen alueen palvelurakennukset ekotehokkaiksi -hanke, autojen yhteiskäyttöselvitys, Tampereen kaupunkipyörät, ja rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskuksen alkukartoitus. Polttoainevalinnalla suuri merkitys ECO 2 :n rahallisesti tukemien hankkeiden lisäksi kaupungin eri yksiköt ovat käynnistäneet omia energia- ja ilmastohankkeita. Kaupungin omistaman Tampereen sähkölaitoksen tavoitteena on tuottaa 2020 mennessä uusiutuvilla polttoaineilla 30 prosenttia energiasta ja 2040 mennessä jopa 80 prosenttia. Pääosa uusituvasta energiasta olisi metsä- ja peltoenergiaa. Lisäksi tuulivoiman tuotantoa lisätään, vanhan vesivoiman tuotantoa tehostetaan ja Tarastenjärven Hämeensilta talvella, kuva Tampereen kaupunki kaatopaikalta saatavan biokaasun talteenottoa lisätään. Uusiutuvaa energiaa saadaan myös jätevedestä ja jätteistä, jos suunnitteilla oleva keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyjätevoimala toteutuvat. Keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Uusien energiaratkaisujen seurauksena kasvihuonekaasupäästöt vähenevät yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Toinen suurhanke on raideliikenteen kehittäminen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt periaatepäätöksen uudesta seu- Kuntatekniikka 5/

20 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hankkeen tavoitteena on julkisten palvelurakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Kaupungin lisäksi mukana ovat Tampereen ev.lut. seurakunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kesko, Pirkanmaan Osuuskauppa ja Pirkanmaan Isännöitsijät ry. Hanketta koordinoi Axovaatio Oy. Tampereen keskusareena ja kansi on Tampereen lähitulevaisuuden suurhanke. Tampereen kaupunki, Tampereen Keskusareena Oy ja NCC Property Development Oy suunnittelevat junaradan päälle Sorin sillan molemmin puolin kantta, jolle rakennettaisiin monitoimihalli, harjoitusjäähalli, toimisto- ja asuintaloja, hotelli sekä pysäköintitalo ja kevyen liikenteen yhteydet. Kyse on Tampereen oloissa erittäin mittavasta keskustan täydennysrakennushankkeesta. Sen vuoksi ECO 2 päätti tukea areenan ja kannen energia- ja ilmastovaikutusten ja ekotehokkaiden toteutustapojen selvittämistä. Selvitys sisältää koko hankkeen energiadullisesta joukkoliikennejärjestelmästä, joka perustuu bussien lisäksi lähijuniin ja katuraitiotiehen. Raideliikenteen suunnittelu alkaa tänä syksynä ja ensimmäinen linja Hervannasta keskustaan ja Lielahteen valmistuisi suunnitelmien mukaan vielä tällä vuosikymmenellä. Ekotehokkaat pilotit näyttävät suuntaa Ilmastoystävällistä kaupunkia kehitettäessä konkreettiset pilotit ovat tärkeitä. Niiden avulla voi osoittaa, että ilmastoystävälliset ratkaisut ovat mahdollisia ja taloudellisesti kannattavia. Ensimmäinen tällainen pilotti on Luh- 20 Kuntatekniikka 5/2010 taankadun passiivienergiatason päiväkoti, joka rakennetaan Vuoreksessa 2012 järjestettävien asuntomessujen yhtenä teemana on ekotehokkuus. tason arvion, paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisen sekä rakentamisen, rakennusmateriaalien ja liikenteen hiilijalanjäljen laskennan. Energia- ja ilmastotavoitteiden kytkeminen kaavoitukseen ja aluesuunnitteluun on yksi ECO 2 - tavoitteita. Tämä edellyttää uusien laskentavälineiden ja mittareiden kehittämistä kaavoituksen ekotehokkuuden arvioimiseen. VTT ja Helsingin kaupunki ovat Kaupunki haluaa näyttää suuntaa sitoutumalla rakentamaan vain Seitsemän kohdetta saa Tampereen ECO 2 -tukea Yksi ECO 2 -tukea saavista kohteista on kaupungin lähitulevaisuuden suurhankkeen, Tampereen keskusareenan ja kannen ekotehokkuusselvitys. kehittäneet kaupunkisuunnittelun ekotehokkuuden arviointityökalua, joka on testivaiheessa. Tampereen kaupunki on lähtenyt mukaan työkalun testaukseen. Syksyn aikana työkalun avulla arvioidaan Vuoreksen Koukkujärven asemakaavaluonnos ja Peltolammin täydennysrakentamisen yleissuunnitelma. Motivan autojen yhteiskäyttöselvityksessä kartoitetaan, miten kaupunki voisi ottaa käyttöön autojen yhteiskäyttöpalvelun. Esittelyvideo osoitteessa www. eco2.fi kertoo hankkeen sisällöstä. Videolla esiintyvät mm. pormestari Timo P. Nieminen ja rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila. Videossa on englanninkielinen tekstitys. A-energiatason tai sitä energiatehokkaampia uudisrakennuksia. Tähän Tampere haastaa myös yksityiset rakentajat mukaan. Matalaenergiarakentaminen on tärkeä teema myös vuoden 2012 asuntomessuilla, jotka järjestetään Tampereen Vuoreksessa. Alueella on voimassa tiukka rakennustapaohjeistus, joka tähtää matalaenergiarakentamiseen. Toteuttajia valittaessa energia- ja ekotehokkuus on yksi pääkriteereistä. Passiivi- tai nollaenergiatalon alueelle rakentavat saavat viiden vuoden ajan 50 prosentin alennuksen tonttivuokrasta. Toinen kestävään liikenteeseen liittyvä ECO 2 :n tukema hanke ovat kaupunkipyörät, jotka ilmestyivät Tampereen katukuvaan kesäkuun alussa. Hanketta toteuttaa kaupunki yhdessä Tampereen seurakuntayhtymän ja työllistämisyhdistys Etappi ry:n kanssa. Pispalan kumppanuus ry suunnittelee Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskusta. Toinen rakentamiseen liittyvä neuvontahanke on Energiansäästön ja rakentamisen neuvontakeskus, joka aloittanee toimintansa 2010 lopulla. Neuvontakeskus antaa rakentamisen ekotehokkuusneuvontaa rakentajille ja remontoijille. Keskus on osa kaupungin uudenlaista toimintakulttuuria, jossa esimerkiksi rakennusvalvonnan roolia hyvän rakentamisen edistäjänä laajennetaan neuvontaan. ECO 2 kannustaa rakentajia ekotehokkuuteen myös Energiatehokkain pientalo ja uudisrakennuskohde -kilpailulla. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013 RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit Jari Jokinen 11.2.2013 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TECHNOPOLIS 23.3.2011 Seutustrategia vs. tekniset palvelut Seudun suurista infrahankkeista

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 LAPUA Pöytäkirja Mika Yli-Petäys/Mirva Korpi 23.08.2011 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 Aika: 29.8.2011,

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kestävät hankinnat keskimäärin 1,2 % halvempia Kestävillä hankinnoilla keskimäärin 25 % vähennys

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot