KUMPPANUUS. Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUMPPANUUS. Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 5 /2010 Vaalassa ilmastotyö on arjen pieniä tekoja, kunnanjohtaja Tytti Määttä sivulla 36 kertoo. sivu 22 Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen KUMPPANUUS KANNATTAA sivu 6 Helsingin rinnakkaisrakentaminen on asukkaan etu sivu 25 Pyörreflotaatio tehostaa jäteveden puhdistusta sivu 40 Malmö puhdistaa liikenteen päästöjä aktiivisella betonilla sivu 48

2 Maahantuoja:

3 SISÄLTÖ 5 / elokuuta 12 Lieksan tekninen johtaja Heikki Rautiainen (vas.) ja Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan pj. Hannu Mikkilä kertovat kuntayhteistyön lisänneen säästöjä ja joustavuutta hankinnoissa. 18 Pormestari Timo P. Nieminen kertoo ECO 2 -hankkeen sivuilla, miten Tampereesta tulee ilmastopoliikan edelläkävijä. 25 Helsinki kehitti rinnakkaisrakentamisesta mallin, jolla Suutarilaan nousi 20 energiapihiä omakotitaloa laadukkaasti ja edullisesti. 43 Järvenpää hoitaa vesihuoltoverkostojensa korjausvelkaa tehostetulla saneerausohjelmalla ja vastuullisilla taksapäätöksillä. TEKNISET PALVELUT YIT:n ja Mikkelin yhteisyritys tekee hyvää tulosta 6 Mikkeli suunnittelee myös kiinteistönhuollon ulkoistamista 10 Lieksa ja Nurmes yhdistivät teknisen hallinnon 12 Askolan, Myrskylän ja Pukkilan yhteislautakunta kaatui alkuunsa 14 ILMASTONMUUTOS Tampereen ECO 2 on Suomen suurin ilmasto- ja energiahanke 18 Kuntaliitto tarkisti ilmastolinjauksiaan 21 Vaalassa energia, hankinnat ja lähiruoka ovat osa ilmastotyötä 22 Lahti käynnisti Green City -ohjelman 23 YHDYSKUNTA Helsingin kehittämä rinnakkaisrakentaminen on asukkaan etu 25 Kallavesi kruunasi Kuopion asuntomessut 28 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 37 Kuntien Putkimestarit 38 VESIHUOLTO Hämeenlinnassa pyörreflotaatio tehostaa jäteveden puhdistusta 40 Järvenpään Vesi kampittaa korjausvelkaa 43 Länsi-Turunmaa on paras hajajätevesikunta 45 lehti.kuntatekniikka.fi LIIKENNE Ruotsissa aktiivinen betoni puhdistaa katuilmaa 48 Länsimetro etenee Espoossa 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkien äiti 27 Kolumni/Mette Granberg: Hetkeä ajatellessa ja odotellessa 47 Uutisia 51 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 KUNTAMARKKINAT ohjelma keskiaukeamalla Kuntatekniikka 5/2010 3

4 valinta! Niemisen Valimon kansistoissa on kaikki kohdallaan. Laatu, turvallisuus, kotimaisuus ja kuljetusetäisyydet. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta Puh Puh kedm.fi

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Kari Piispanen ja Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen KUMPPANUUS KANNATTAA sivu 6 Helsingin rinnakkaisrakentaminen on asukkaan etu sivu 25 5 /2010 Pyörreflotaatio tehostaa jäteveden puhdistusta sivu 40 Vaalassa ilmastotyö on arjen pieniä tekoja, kunnanjohtaja Tytti Määttä sivulla 36 kertoo. sivu 22 Malmö puhdistaa liikenteen päästöjä aktiivisella betonilla sivu 48 Kannen kuva: Paula Myöhänen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Ei vara venettä kaada Menneenä kesänä korjailtiin kaikkien aikojen lämpöennätyksiä ja uimavedet järvissä olivat yhtä lämpimiä kuin uimahalleissa. Siltatyömailla valutöitä jouduttiin lykkäämään, kun betonivalut uhkasivat helteessä kuivua liian nopeasti. Hoitolaitoksissa kärsittiin kohtuuttoman kuumasta sisäilmasta. Sitten rouvat pistivät ranttaliksi, kun Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt riehuivat heinä-elokuun vaihteessa Etelä- ja Keski-Suomessa. Veteraanit vertasivat eräitä Järvi-Suomen metsien tuhoalueita heille tuttuun Talin-Ihantalan maastoon 66 vuoden takaa. Lankapuhelimet mykistyivät ja matkapuhelinliikenne takkusi. Kotitalouksia oli ilman sähköä pahimmillaan yli kaksi viikkoa. Paikoin satoi golfpallon kokoisia rakeita. Myrskyt nostivat puheenaiheeksi varautumisen sekä kodeissa, yrityksissä että julkishallinnossa. Vakavimpia vahinkoja ihmisille aiheutui Porin Sonisphere-festivaalilla. Sen johdosta saattaakin olla paikallaan pohtia suurten yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyjä, vaikka Porissa lienee toimittu vakiintuneen hyvän käytännön ja turvamääräysten mukaisesti. Kaikkiin luonnonvoimien oikkuihin on mahdoton viisaankaan varautua. Taskulampun, tulitikkuja, säilykkeitä, vettä ja kärsivällisyyttä soisi silti hankittavan varastoon pahan päivän varalle. Varautumisen merkitystä tuntuu olevan vaikea muistaa silloin, kun kaikki sujuu hyvin. Jos se silloin unohtuu, ollaan jo myöhässä. Kuntien varautumiseen ja valmiussuunnitteluun saadaan toivottavasti uutta potkua, kun pelastuslaitoksille kaavaillaan asiassa vahvempaa roolia. Tulevaisuuteen ylipäänsä on varauduttava, ei pelkästään kriisitilanteisiin. Esimerkkinä on tässä lehdessä Järvenpään Veden varautuminen verkostosaneerauksiin suunnittelua ja talouden hallintaa kehittämällä. Kansijutussa puolestaan kerromme Mikkelin ja YIT:n kumppanuuden tuloksista katujen ja ulkoalueiden kunnossapidossa. Alkusysäys tähänkin oli osaamisen ja laadukkaan palvelun turvaaminen kustannustehokkaasti. Yhdestoista hetki liekö viimeinen? Rakennustyömaiden Telinetorstai-teemapäivä järjestettiin yhdennentoista kerran kesäkuussa. Teemapäivän tarkoituksena on kannustaa rakennusalan yrityksiä parantamaan putoamisturvallisuutta työmaillaan. Kannustuksen tueksi ilmeisesti tarvittaisiin kovempiakin otteita, sillä vain pari päivää ennen tämänvuotista Telinetorstaita Kuntatalon ikkunoista saattoi seurata vertaansa vailla olevaa leikkiä ihmishengellä naapurikorttelin kolmikerroksisen rakennuksen vesikattosaneeraustyömaalla. Missä mahtoi olla turvallisuuskoordinaattori, missä pääurakoitsijan ja tilaajan vastuu? Katso kattoakrobatiakuva sivulta 51 jos uskallat. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/ Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/ Infra-IT Vesihuolto 8/ Energia Valaistus Turvallisuus

6 Katujen ja yleisten alueiden hoidossa laatu ja hinta KUMPPANIT YIT & MIKKELI YIT:n Kari Piispanen (vas.) ja Mikkelin kaupungin Jorma Holopainen ovat tyytyväisiä kohta kaksi vuotta kestäneeseen yhteistyöhön. Ongelmat on saatu purettua, ja erityisesti yhteistyön malleja on opeteltu. 6 Kuntatekniikka 5/2010

7 TEKNISET PALVELUT kohdallaan tekevät hyvää tulosta Mikkelin kaupungin ja YIT:n yhteisyrityksen alkutaival on sujunut tyydyttävästi: säästöä on syntynyt ja palvelut ovat pelanneet. Soraääniä on kuulunut vain työntekijäpuolelta, jonka mukaan yksityiskohtaisen sopimuksen puute tuo ongelmia yhteistyöhön. Seuraavana kaupungin ulkoistamislistalla ovat kiinteistöjen huolto, käyttö ja kunnossapito. TEKSTI: Kari Kauppinen KUVAT: Paula Myöhänen Yksityiskohtaisen sopimuksen puuttuminen näkyy Mikkelin kaupungin ja YIT Kuntatekniikan välisessä yhteistyössä tulkintaeroina. Yhteisyritys on hoitanut katujen ja puistojen kunnossapidon ja rakentamisen alkaen. Sopimuksen teolle pitäisi jättää aikaa ja laatia siitä sellainen, että asiat ovat selkeitä. Toki siitä tulee iso paperi, sanoo henkilöstön edustaja ja käytännön työtä organisoiva pääluottamusmies Martti Paavilainen YIT Kuntatekniikasta. Esimerkiksi kolme kuukautta ei ole riittävän pitkä aika tällaisen sopimuksen laatimiselle. Mikkelissä ollaan kuitenkin sovittelevia ja varsin tyytyväisiä yhteisyrityksen alkuun eikä tulkintaeroja pidetä sinällään ongelmallisina. Sekä tilaaja- että tuottajapuolen ylin johto kiittelee Kuntatekniikka 5/2010 7

8 TEKNISET PALVELUT Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen perää yksityisiltä yhtiöiltä kovaa laatuvastuuta oman työn jäljestä. Mikkelissä on kokemuksia, että suuretkaan urakoitsijat eivät ole aina noudattaneet sopimuksia täsmällisesti. yhteistyön sujumista ja on omista näkökulmistaan tilanteeseen tyytyväinen. Palvelun laatu on täyttänyt hyvin sille sopimuksessa asetetut vaatimukset. Muutos on ollut iso. Kaikessa on vastoinkäymisiä ja yhteensovittamisia, mutta mitään sellaista ei ole ollut, mikä kyseenalaistaisi ratkaisun, Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jor- YIT KUNTA- TEKNIIKKA OY Mikkelin kaupungin ja YIT Rakennuksen yhdessä omistama (60 % / 40 %) yhtiö. Tuottaa kunnallistekniikan ylläpitoa ja rakentamista sekä kiinteistöjen alueiden hoitoa, rakentaa vesijohtoverkostoa vesilaitoksen ohella, vuokraa autoja kaupungin käyttöön. Aloitti toimintansa Alussa 65 työntekijää, nyt eläköitymisten myötä 58 (keski-ikä 57,5 vuotta); lisäksi puolen vuoden kausityöntekijöitä 15; koululaisia 135, jotka ovat neljän viikon pestillä ja työsuhteessa kaupunkiin mutta työskentelevät YIT Kuntatekniikalle. Liikevaihto liki 8 miljoonaa; kaupungin ostamien töiden määrä tällä hetkellä %. Kaupungin töitä taattu 2014 loppuun eli kuuden vuoden siirtymäaika, sitten vapaa kilpailu. ma Holopainen toteaa. Tilaaja on reklamoinut muutamista liikenneväylien hiekoitukseen, lumen auraukseen ja pihojen ylläpitoon liittyvistä tapauksista. Toisaalta voidaan olettaa, että tilaajan tekemä sopimuksen valvonta on ollut tarkempaa kuin aiemmin (kaupungin oma valvonta). Oleellinen asia on, että kilpailua syntyy. Sitähän tässä haetaan. Jos kilpailumahdollisuuksia ei luoda, ei ole tarjoajiakaan. YIT Kuntatekniikan toimitusjohtaja Kari Piispanen sanoo, että puolitoista vuotta on liian lyhyt aika arvioida, miten sopimuksessa on kokonaisuudessaan onnistuttu. Piispanen ei pidä sopimusongelmia isoina ja sanoo, että asiat on sovittu riittävän tarkasti. Jos sopimuksessa käsiteltäisiin kaikki mahdollisesti esiin tulevat asiat, siitä tulisi varsin massiivinen paperi. Tulkintaerot on ratkaistu neuvottelemalla. Kaupunki säästi aurauksessa Jorma Holopainen toteaa, että kaupunki maksaa ostamastaan palvelusta kiinteää hintaa, johon eivät esimerkiksi sääolot vaikuta (ns. normaalioloissa). Lumen poikkeuksellinen määrä on kaupungin ja YIT Kuntatekniikan sopimuksessa ainoa kohta, YIT:n henkilöstöä edustava Martti Paavilainen sanoo työturvallisuuden ja työterveydenhuollon parantuneen yksityistämisen myötä. YIT:ssä ollaan tiukkoina työturvallisuusasioissa ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään kaupunkityönantajaa enemmän huomiota. 8 Kuntatekniikka 5/2010

9 Jätä ja hanki järkevästi Puutarhuri Tarja Kuitunen työskentelee yhdessä Mikkelin käyntikorteista, Naisvuorella. Työolot ovat hyvät, mutta tiedonkulussa ja tiettyihin asioihin reagoimisen nopeudessa on työnantajalla ollut Kuitusen mukaan toisinaan puutteita. joka voi liikuttaa hintaa. Voidaan arvioida, että poikkeuksellisen luminen talvi oli kaupungille edullinen. Tarkkaa summaa on vaikea laskea. Yhtenä arviona on todettu, että yksikköhintaisena kevätkausi olisi ollut kaupungille euroa kalliimpi kuin nyt maksettu palveluhinta. Ulkoistamisella kaupunki haki juuri esimerkiksi hintavakautta, sitä että palvelun hinta on ennalta tiedossa. Toimitusjohtaja Kari Piispanen sanoo, ettei sopimuksessa mainittu keskisadanta ylittynyt. Sopimuksessa on ehto, että mikäli Mikkelin alueen keskisadanta ylittyy yli kymmenen prosenttia useamman vuoden keskiarvosta laskettuna, laukeaa neuvottelu mahdollisista kaupungin maksamista lisäkorvauksista. YIT Kuntatekniikan käytännön töiden johdossa on puolestaan tulkittu, että lunta tuli niin paljon, että kaupungin olisi pitänyt maksaa lisää. Kuiva kesä puolestaan on säästänyt urakoitsijan rahoja loppukesästä, sillä nurmikoita ei ole tarvinnut leikata lainkaan tai se on ehditty tehdä omana työnä. Nurmikot eivät ole yksinkertaisesti kasvaneet. Ulkopuolisia aliurakoitsijoita ei ole tarvinnut käyttää. Laatu on myös tuottajan kilpailuvaltti Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muurosen mukaan tuottajan pitäisi pystyä panostamaan juuri siihen, että tilaajan määrittelemä laatu täyttyy eikä tilaajan tarvitse työn jälkeä juuri valvoa. Jos jokin pensasryhmä jätettäisiin hoitamatta, siinä menisi pohjatyö hukkaan. Seuraavalle urakoitsijalle jäisi hirmuinen revohka laittaa asia kuntoon, Muuronen teoretisoi. Sama tilanne on leikkipaikkojen kunnostuksessa, jotta niiden rakenteellinen kunto ja käytettävyys säilyvät. Ettei päästetä niitä siihen kuntoon, että ne repsahtavat ja niiden korjaaminen menee investointirahoista eikä kuulu (tällaisen) sopimuksen piiriin. Pidettäisiin huoli asioista kuin ne olisivat omia. Tämä on selkästi myös urakoitsijan kilpailuvaltti. Kaupunki ei voi ostaa liian halvalla YIT Kuntatekniikan pääomistaja on Mikkelin kaupunki 60 prosentilla, vähemmistöosakkaana YIT 40 prosentilla. Jorma Holopainen sanoo, Kuntatekniikka 5/2010 9

10 Jorma Holopainen on tilaajapuolen päällikkö. Jatkossa kaupunki keskittyy enemmän tarjousten ja sopimusten sisällön kehittämiseen. Kari Piispanen on tuottajapuolen päällikkö. YIT:llä odotetaan kokemusten karttumista yhteistyöstä; toistaiseksi kaikki on mennyt varsin hyvin. että kehitettävää on erityisesti sopimuksissa. Kaupunki ja YIT Kuntatekniikka ovat tavanneet säännöllisesti ja arvioineet yhteistyötä. Kaupunki on myös hankkimassa ulkoisen asiantuntijan tilaustoiminnan kehittämiseen. Meillä on käynnistynyt projekti, jossa valmistellaan kilpailutusasiakirjoja ja tulevia sopimusmalleja. Tähän asti kilpailutusprosessit on hoidettu omana työnä, Holopainen kertoo. Kaupunki on sitoutunut ostamaan 2014 loppuun mennessä tietyn määrän palveluita YIT Kuntatekniikalta. Sen jälkeen kaikki toiminnot ovat vapaan kilpailun piirissä. Onko mahdollista, että YIT Kuntatekniikka tekee kaupungin töistä niin alhaisen tarjouksen, että se voittaa ne ja kerää tässä tarjouksessa hävityt rahat muilta tilaajilta, Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander? Elämme kuitenkin kilpailussa. Jos kaupunki saisi urakoita poikkeuksellisen halvalla, muilta pitäisi periä poikkeuksellisen kallista hintaa. Ja kun erityisesti yritykset kilpailuttavat vähänkään isommat hankinnat, niin vaikea olisi nähdä, että näin voisi toimia ainakaan kovin pitkään. Mikander on muutoin tyytyväinen yritysjärjestelyyn kaikin puolin: toiminnot ovat pelanneet ja rahaa säästynyt. YIT Kuntatekniikka teki noin euron tuloksen ensimmäisenä 14 kuukauden tilikautena. Kaupungin omistusosuutta YIT Kuntatekniikassa tarkastellaan myöhemmin. Kaupunki saattaa luopua omistuksestaan. MITEN MUUALLA? Varkaus Ulkoisti kunnallistekniikan rakentamisen ja ylläpidon Omaan toimintaan verrattuna säästöä Kuntalaiskyselystä kävi ilmi, että laatu on parantunut. Kotka Teki selvityksen kuntatekniikan ja tilapalveluiden yksityistämisestä mutta päätyi jatkamaan omana toimintana. Rakentamisesta 80 prosenttia kilpailutettu jo nyt. Askola Hankkinut kunnan kiinteistöjen ja infrastruktuurin ylläpidon palvelut yksityiseltä ja rakennuttanut teknisen toimen hankkeet yksityisellä vuodesta 2005, ostaa pääosin myös töiden ja investointien suunnittelun. Henkilökuntaa teknisessä toimessa vain tekninen johtaja. Töiden laatu vastannut tilauksia. Vertailulaskelmia omana työnä teettämiseen ei ole tehty. Suunnitteilla Mikkelin kaupunki järjestelee teknisten ylläpitopalveluiden eli kiinteistöjen huollon, käytön ja kunnossapidon ulkoistamista yksityiselle yhtiölle. Asiasta päättää syyskuussa kokoontuva kaupunginvaltuusto. TEKSTI: Kari Kauppinen KUVA: Paula Myöhänen Rakennusmiehet Sakari Manninen (vas.) ja Jari Ripatti tekevät Lähemän lastentalon piharemonttia. He kertovat, että työt ja työmääräykset ovat pysyneet samanlaisina, vaikka työnantaja on vaihtunut. Vaihtoehtona ulkoistamiselle on toimintojen jatkaminen kaupungin työnä. Tällöin kaupungin on palkattava lisää henkilökuntaa ja saatava toiminta tehokkaaksi. Viime vuosina ostopalveluiden määrä on lisääntynyt, kun yksikköön ei ole palkattu ketään. Mikäli työt organisoidaan jatkossakin kaupungin oma- 10 Kuntatekniikka 5/2010

11 TEKNISET PALVELUT Kirvesmiehet Raimo Arpiainen (vas.) ja Jaakko Kimari remontoivat luokkahuonetta Rantakylän yhtenäiskoululla tällä hetkellä kaupungin työnä, mutta ensi vuoden alusta ehkä yksityisessä yhtiössä. myös kiinteistöjen huollon ulkoistaminen na työnä, perusresurssit ja tietty erityisosaaminen pitää olla itsellä, sillä meillä on niin iso kiinteistömassa, Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen sanoo. Paljon on sellaista hätätyötä, mikä on tehtävä heti. Sen ostaminen ulkopuolelta ei ole edullista. Esimerkiksi lvi- ja sähkölaitteiden rikkoutumiseen on reagoitava heti. Mikäli kaupunki jatkaisi nykyistä käytäntöä, juuri kiiretyönä tehdyt ostopalvelut rasittaisivat merkittävästi kaupungin budjettia. Ulkoistamisessa ei edellä mainituista ongelmista ylimääräisiä rasitteita tulisi sopimuksen sisällöstä riippuen, vaan ne kuuluisivat tarjouskilpailun voittaneen yrityksen riskiin. Ulkoistaminen on todennäköistä Kaupunki hakee muutoksilla luonnollisesti säästöjä ja parannusta työn laatuun. Kuntatekniikka-lehden saamien tietojen mukaan valtuuston todennäköisin ratkaisu on ulkoistaminen, sillä kaupungin omana toimintana jatkaminen vaatisi kolmentoista uuden työntekijän palkkaamista, eikä valtuusto lämpene herkästi tällaiselle ajatukselle. Poliittisessa väännössä toki erilaiset keikaukset ovat mahdollisia. Syyskuussa päätös tehdään tarjouskilpailun voittaneen yksityisten yhtiöiden YIT Kuntatekniikan ja YIT Kiinteistötekniikan yhteistarjouksen sekä kaupungin oman kehittämisselvityksen välillä. Entisellä mallilla ei kuitenkaan jatketa. Jompikumpi näistä vaihtoehdoista toteutuu, Riitta Väänänen sanoo. Uuteen toimintamalliin siirrytään ensi vuoden alusta. Viiden vuoden siirtymäaika Jos ulkoistaminen toteutuu, toiminnot sulautetaan osaksi YIT:n ja kaupungin yhteisyritystä, YIT Kuntatekniikkaa. Yritys tuottaa tällä hetkellä ympäristön ja liikennealueiden ylläpidon sekä kunnallistekniikan rakentamisen palvelut. Teknisten ylläpitopalveluiden liittäminen osaksi YIT Kuntatekniikkaa muotoilee osakesalkkua siten, että kaupungin osuus pienenee 60:sta 50,2 prosenttiin. Päätösvalta säilyy siis kaupungilla. Kaupunki takaa yhtiölle ensimmäisenä kolmena vuotena 3,5 miljoonan euron edestä ostoja vuosittain. Neljäntenä vuonna taattujen ostojen osuus on noin 2,5 miljoonaa euroa. Viidentenä vuonna ostotakuu pienenee noin 1,5 miljoonaan, ja 2016 alusta kaikki työt ovat vapaassa kilpailussa. Henkilöstölle on taattu työsuhdeturva viideksi vuodeksi. Tosin heidät voi lomauttaa sinä aikana. Kaikki siirtyvät yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kaikki vanhat työntekijät noudattavat nykyistä työehtosopimusta nykyisen tes-kauden, vuoden 2011 loppuun. Henkilöstö moitti kuulemattomuudesta Tarjouskilpailussa Mikkeli lähetti tarjouspyynnön kahdelletoista yritykselle (potentiaaliselle tarjoajalle). Tarjousten vertailuperusteina käytettiin hinta-laatuvertailua. Hinnan painoarvo oli 60 prosenttia ja laadun 40 prosenttia. Kilpailutus tehtiin avointa hankintamenettelyä käyttäen. Tarjousten vertailun suoritti ohjausryhmä, johon kuuluivat teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen edustajat, teknisen toimen virkamiehiä ja henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajien mukaan tilapalvelujen henkilöstöä ei kuultu ennen asian käsittelyn aloittamista keväällä teknisessä lautakunnassa. Lautakuntakäsittely tarkoitti tuolloin päätöstä käynnistää asiasta valmistelu. Kuntatekniikka 5/

12 Yhteistä hyvää haetaan palvelukulttuurien eroista LIEKSA JA NURMES yhdistivät Pielisen Karjalan naapurukset kaivoivat runsas vuosi sitten vanhat yhteistyösuunnitelmat naftaliinista. Näin saatiin aikaiseksi yhteinen tekninen lautakunta ja johtavien viranhaltijoiden ryhmä. Yhdistetyin voimin on helpompi kohdata tulevaisuuden haasteet. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu hoidetaan toisessa yhteislautakunnassa. Itä- Suomeen puuhataan myös 19 kunnan yhteistä jätelautakuntaa. TEKSTIT JA KUVAT Paavo Taipale Yhteistyön valmistelu alkoi jo 2000-luvun alussa, jolloin Lieksalla ja Nurmeksella oli yhteinen tekninen johtaja käynnistynyt Paras-hanke, jossa vaadittiin kokonaisvaltaista yhteistyötä, kuitenkin halvautti vauhtiin päässeen teknisen sektorin yhteistyövalmistelun. Kunnat pohtivat Wiitaunionin mallin käyttöönottoa, mutta riittävää poliittista yhteisymmärrystä ei saavutettu. Syksyllä 2008 käytiin kunnallisvaalit. Käsityksemme oli, että yhteistyö on hautautunut, mutta kaupunginjohtajat ottivat asian uudelleen esille. Ei kulunut kuin muutama viikko, kun vastavalitut kaupunginhallitukset edellyttivät yhteistyön selvittämistä uudelleen. Tavoitteena oli yhteinen lautakunta 2010 alusta, joten aikaa oli puolisen vuotta, Lieksan kaupungin tekninen johtaja Heikki Rautiainen muistelee. Uusi yhteinen lautakunta Kaupunkien omat vaalien jälkeen vain vuoden toimineet tekniset lautakunnat lakkautettiin ja perustettiin uusi yhteinen lautakunta. Siihen valittiin myös aivan uusia jäseniä, jotka eivät aiemmin ole olleet missään kunnallisissa luottamustehtävissä. Lieksa on valinnut lautakuntaan viisi jäsentä ja Nurmes neljä, joista 12 Kuntatekniikka 5/2010

13 TEKNISET PALVELUT Lieksan keskustan houkuttelevuutta on tarkoitus parantaa uudistamalla kaupungin pääkadun ilme kokonaan. Pielisentien ja Kulttuuriaukion saneeraushankkeen kustannusarvio on 2,5 miljoonaa euroa. huolimatta teknisen hallinnon Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä /Sito Oy yksi on puheenjohtaja. Kun paikkajako saatiin ratkaistua, muut asiat sujuivat joutuisasti. Yhteisiä asioita tässä hoidetaan, ja koko työskentely perustuu luottamukseen. Jo ensimmäistä lautakunnan kokousta avatessani totesin, että emme ole kummankaan kunnan edustajia vaan yhteisen teknisen toimen luottamuselimen jäseniä, Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Hannu Mikkilä sanoo. Hän ehti aiemmin johtaa puhetta kaksi kautta Nurmeksen teknisessä lautakunnassa. Lieksa-Nurmes -asetelmaa ei lautakunnassa ole syntynyt missään vaiheessa, eikä kokouksissa tähän mennessä ole edes äänestetty kertaakaan, miehet toteavat tyytyväisinä. Noin puolet lautakunnan jäsenistä on valtuutettuja, joten linkit valtuustoihin ovat myös kunnossa. Hyödyt näkyvät myöhemmin Yhteistyön alkuvaiheessa kustannukset nousevat väistämättä ja hyödyt tulevat vasta myöhemmin. Heikki Rautiaisen mukaan tavoitteeksi ei asetettu säästöjä vaan teknisten palvelujen turvaaminen. Se on erityinen haaste, kun sijaitsemme moneen muuhun paikkaan verrattuna syrjäisellä alueella. En ole edes yrittänyt julistaa tämän järjestelyn säästöistä mitään, Rautiainen korostaa. Kuluvan vuoden talousarviot on aikataulusyistä vielä laadittu erillisinä. Keväällä tehtiin ensimmäisiä täsmennyksiä talousarvioon ja ensi vuoden talousarvio laaditaan yhteiseltä pohjalta. Talousarvion rakenteet pyritään nyt yhtenäistämään, mutta kuntien rahat tulevat olemaan aina erillään. Yhteinen rahoitus koskee vain yhdeksää johtavaa viranhaltijaa, jotka ovat Lieksan palveluksessa. Muu henkilöstö on entisten työnantajiensa palveluksessa. Tämä oli ammattijärjestöille yhteistyöjärjestelyn kynnyskysymys, Rautiainen ja Mikkilä kertovat. Yhteisen lautakunnan ja teknisen viraston hallintosääntö saatiin sorvattua kohtalaisen helposti. Delegointia viranhaltijoille Tekninen johtaja Heikki Rautiainen (vas.) ja Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Hannu Mikkilä pohtivat katualueen saneeraussuunnitelmia Pielisentiellä. Ensimmäiselle osuudelle on jo katusuunnitelma valmis ja rahoitus olemassa, miehet kertovat. Kuntatekniikka 5/

14 Kuntatekniikan saneeraustarpeita riittää. Lieksanjoen ylittävä kapea teräsbetoninen kaarisilta on nykyisin kaupungin katuverkon osa ja kaipaa kipeästi peruskorjausta. Lieksan vesitornin säiliöosa on jouduttu saneerausta odoteltaessa kietomaan verkkoon. lisättiin jonkin verran ja esimerkiksi hankintavaltuuksia hieman nostettiin. Teknisen lautakunnan hankintaraja lähes kaksinkertaistettiin euroon, jolloin yhteishankintoja voidaan tehdä joustavammin ja kuluja säästäen. Henkilövalinnoissa lautakunnan valta säilyi kuitenkin poikkeuksellisen vahvana. Yhteisten viranhaltijoiden henkilöstökustannukset jaetaan likimäärin kuntien asukaslukujen suhteessa. Yhteisiä viranhaltijoita ei toistaiseksi ole koottu samaan toimipisteeseen, vaan he liikkuvat tarpeen mukaan kuntien välillä. Tietojärjestelmät yhdistetään vähitellen tulevina vuosina. Toistaiseksi käytössä on vielä useiden palvelutarjoajien järjestelmiä. Vaikka väki Pielisen Karjalassa vähenee, katuja tai vesijohtoja ei voida kiinteistöiltä katkoa. Jatkossa kaikkia palveluja ei kuitenkaan tarvita samassa laajuudessa kuin aiemmin, joten vakanssien vapautuessa niiden täyttämistä harkitaan aina tarkkaan, Rautiainen painottaa. Teknisen sektorin yhteistyön vaikutusta muuhun kuntien väliseen yhteistyöhön on vielä liian aikaista arvioida. Kuntaliitoksesta on seudulla puhuttu melko vähän. Lieksan ja Nurmeksen koko asettaa jo omat haasteensa, eikä kuntaparin alueelta löydy selvää keskustaa. Olennaista on se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet kehittyvät, tuleeko piirimalli vai jotakin muuta. Nämä ovat kansalaisille paljon suurempia asioita kuin kuntatekniikan kysymykset, Mikkilä arvioi. Palvelutuotannon vaihtoehdot pohdintaan Lieksalla on perinteisesti ollut vahva oma palvelutuotanto-organisaatio. Ulkoalueista kaupunki hoitaa omana työnä lähes kaikki, Nurmeksessa ostopalveluina hoidetaan noin 40 prosenttia. Siivous- ja kiinteistönhoito hoidetaan molemmissa kunnissa täysin oman henkilöstön voimin. Palvelutarjontaa ei välttämättä kaikilla aloilla ole. Sijaintimme huomioon ottaen on kovin vaikea kuvitella tilannetta, jossa omaa tuotanto-organisaatiota ei olisi lainkaan. Pahin tilannehan olisi se, että joutuisimme yhden tarjoajan varaan, Heikki Rautiainen pohtii. Askolan, Myrskylän ja Pukkilan yhteislautakunta kaatui alkume Askolan, Myrskylän ja Pukkilan kunnat itäisellä Uudellamaalla muodostivat yhteisen teknisen lautakunnan 2009 alussa. Kuntien yhteenlaskettu asukasluku on noin Tavoitteena oli palvelujen turvaaminen ja asiantuntemuksen vahvistaminen kokoamalla pienten kuntien vähäiset resurssit yhteen. Yhteinen lautakunta kaatui kuitenkin jo samana keväänä sopimuksen tulkintaerimielisyyksiin. Askolan kunta ulkoisti teknisen sektorin palvelut yksityiselle toimijalle viranomais- ja tilaajatehtäviä lukuun ottamatta jo 2005 huhtikuussa. Yhteisen lautakunnan myötä tavoitteena oli ulkoistaa myös Myrskylän ja Pukkilan teknisten palvelujen tuotanto samalla, kun Askolan palveluista olisi järjestetty nykyisen sopimuskauden päättyessä tarjouskilpailu. Tältä osin yhteistyösopimusta kuitenkin luettiin kunnissa hiukan eri tavoin. Kyllä yhteinen lautakunta viime kädessä kaatui sopimukseen kirjattuun palvelujen ulkoistamistavoitteeseen. Pukkilassa haluttiin vielä neuvotella ulkoistamisesta ja irtautua siitä, Askolan kunnan tekninen johtaja Jouni Martikainen tulkitsee. Hänen arvionsa mukaan muilta osin yhteistyö olisi hyvin kelvannut Pukkilalle. Kun lähtökohtana oli palvelujen ulkoistaminen, meillä ei ollut valmiuksia lähteä yhteistyötä jatkamaan. Meillä oli käsitys, että palvelutuotannon kokonaisvaltainen ulkoistaminen ei olisi yhteistyön välttämätön edellytys. Mitään muuta suurempaa ongelmaa emme yhteisessä lautakunnassa nähneet, Pukkilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki vahvistaa. Vanhassa vara parempi Lehtimäki näkee Askolan kokemukset palvelujen ulkoistamisesta ristiriitaisina. Lisätyöt ovat nostaneet kustannuksia ja sopimusta on vaikea räätälöidä sellaiseksi, ettei niitä tulisi. Pienissä kunnissa on aika paljon sellaista työtä, jota varsinkin teknisen sektorin työntekijät te- 14 Kuntatekniikka 5/2010

15 TEKNISET PALVELUT Hän ei usko, että Lieksassa päädyttäisiin Varkaudessa viime vuonna toteutetun järjestelyn tyyppiseen ratkaisuun. Oma organisaatio on ollut tärkeä Lieksan luottamushenkilöille ja ammattiyhdistyksen ote on vahva. Yhteisen lautakunnan alkukesällä hyväksymässä toimialastrategiassa edellytetään palvelutuotantovaihtoehtojen perusteellista arviointia. Se ohjaa molempien kaupunkien toimintaa teknisen sektorin osalta, sillä kaupunginhallituksilla ei ole otto-oikeutta lautakunnan päätöksiin. Toimialastrategia ei tietenkään voi olla ristiriidassa kaupunkien strategioiden kanssa. Nurmeksessa yksityinen palvelutarjonta on varsin hyvin vastannut tarvetta. Lieksassa sen sijaan esimerkiksi pihojen talvihoitourakoitsijoita ei tahtonut löytyä millään ja tarjousten hintataso oli kovin korkea, Rautiainen kuvaa tilannetta. Kun Lieksassa ei perinteisesti ole arvostettu yksityistä urakointia, yrittäjät vetävät hintoja hatusta, koska ovat tottuneet siihen, että urakoita ei Lieksassa kuitenkaan saa, lataa Mikkilä, joka on nurmeslainen yrittäjä itsekin. Nurmeksessa käytetään paljon ns. omajohtoista työtä, jossa konetyö vuokrataan urakoitsijoilta. Heikki Rautiaisen ja Hannu Mikkilän mielestä yhteisen lautakunnan ja viranhaltijayhteistyön hyödyt näkyvät vasta pitemmällä aikavälillä. Yhteistyö perustuu luottamukseen, eikä sitä voi rakentaa pelkkien laskelmien varaan. Jätekukko kiekuu laajalla alueella Alun perin pohjoissavolainen Jätekukko hoitaa jätehuollon palvelutehtävät myös Lieksan ja Nurmeksen osalta. Aiemmin jätehuoltoa oltiin vahvasti perustamassa Pielisen Karjalan kuntien omaa jäteyhtiön varaan, mutta alan rakennejärjestelyjen nopeuden ja kustannussyiden vuoksi alueen kunnat päätyivät Jätekukon osakkaiksi Joensuusta ei Pielisen Karjalan jätteille sijaa löytynyt. Yhtiön 19 osakaskunnan alueella on toiminut jätehuollon neuvottelukunta. Siellä heräsi ajatus kuntien yhteisen jätelautakunnan perustamisesta, ja tätä esitettiin myös viranhaltijatyöryhmän tekemässä selvityksessä. Kuntien neuvotteluissa on hyväksytty sopimusmalli ja johtosääntömalli lautakunnalle. Tavoitteena on käynnistää lautakunnan toiminta ensi vuoden alussa, Rautiainen kertoo. Lautakunta hoitaisi kunnille kuuluvat jätehuollon viranomaistehtävät. Valmistelusta huolehtisi Kuopion kaupungin organisaatiossa toimivat viranhaltijat. On väitetty, että Jätekukko elää omaa elämäänsä ja paisuu tarpeettomasti. Omistajaohjaus on koettu puutteelliseksi. Esimerkiksi jätehuoltomääräysten laatimisen osalta kunnilla on parantamisen varaa, Heikki Rautiainen arvelee. Jätehuollon valvonta järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisen osalta on Lieksan ja Nurmeksen alueella ollut haasteellista. Myös jätekuljetusten kilpailutus on ollut kuuma peruna. Jätekukon järjestämän tarjouskilpailun voitti hiuksenhienolla erolla valtakunnallinen yritys, ja paikallinen yrittäjä jäi nuolemaan näppejään. Tämä oli omiaan lisäämään kuntalaisten kritiikkiä Jätekukkoa kohtaan, vaikka jätemaksut alenivatkin. treillä ulkoistustavoite säikäytti uudet luottamushenkilöt kevät varsinaisten työtehtäviensä ohessa. Sitä on vaikea sisällyttää ulkoistamissopimuksiin, Lehtimäki pohtii. Pukkilassa teknistä sektoria johtaa nyt oma kunnaninsinööri ja kunnan palveluksessa on muutama kiinteistönhoitaja. Muita toimialan palveluja ostetaan pääasiassa paikallisilta yrittäjiltä. Teknisen lautakunnan tehtävät hoitaa kunnanhallitus. Myrskylä peesaili Pukkilaa yhteistyösopimuksesta perääntymisessä. Päättäjät arvioivat, että yhteistyö Askolan kanssa kahdestaan ei tuo riittävää lisäarvoa. Askolan palvelupaketti saattaa laajentua Ensimmäisen palvelusopimuksen optiovuodetkin on nyt Askolassa käytetty ja tarjouskilpailu Askolan teknisistä palveluista tuleville vuosille on alkamassa. Pientä säätöä hankinnan sisältöön olemme tekemässä. Palveluntuottajan kokonaisvastuuta muun muassa materiaalihankinnoista lisättäneen. Viranhaltijatasolla keskustelua on käyty myös siivouspalvelujen sisällyttämisestä sopimukseen, Jouni Martikainen hahmottelee tulevaisuutta. Toistaiseksi siivous on hoidettu omana työnä osana keskushallinnon tehtäviä. Askolan kunnan palveluksessa on 11 henkilötyövuoden verran siivoushenkilöstöä. Se on enemmän kuin aiemmin teknisen toimen palveluksessa oli. Kun palvelusopimuksen laajentaminen yli kuntarajojen ei onnistunut, niin nyt tavoittelemme sopimuksen koon kasvattamista sisäisesti. Palvelujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on luonnollisesti kuitenkin tärkeintä, Martikainen sanoo. Tarjouspyynnön laajentaminen siivoukseen menee kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Tavoitteena on saada koko hankintaprosessi päätökseen vielä kuluvan vuoden puolella. Näin mahdolliseen palveluntuottajan vaihtumiseen maaliskuun lopussa olisi aikaa varautua. Kuntatekniikka 5/

16 Liikenne 2010

17

18 ECO Tampere 2 luotsaa koko seutukuntaa edelläkävijäksi ryhtyi sanoista ECO 2 ekotehokas Tampere hanke käynnistyi toukokuussa. Uuden hankkeen myötä kaupunki pyrkii ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Kyseessä on ensimmäinen näin suuri kuntasektorin ilmastoja energiahanke Suomessa. Elli Kotakorpi projektiasiantuntija, ECO 2 Tampereen kaupunki, kaupunkikehitysryhmä ECO 2 käynnistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä. Neuvottelukuntaa johtaa pormestari Timo P. Nieminen, eli hankkeella on kaupungin johdon vahva tuki. ECO 2 kehittää uusia kaupunkisuunnittelun ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja tukee yhteistyöhankkeita, joilla etsitään ratkaisuja ekotehokkaan kaupungin rakentamiseen. Uusien toimintatapojen kautta saavutetaan Tampereen kaupungin ilmastotavoitteet, jotka on kirjattu mm. keväällä 2010 hyväksyttyyn Tampereen seudun ilmastostrategiaan sekä EU:n pormestareiden ilmastositoumukseen, jonka Tampereen pormestari on allekirjoittanut. Näiden sitoumusten mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Tampereella yli 20 prosenttia 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on 40 prosentin päästövähennys 2030 mennessä asukasta kohden, mikä on vaativa tavoite kasvavalla kaupunkiseudulla. Ilmastostrategia on Tampereen seudun yhteinen. Myös Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti ovat sitoutuneet sen toimenpiteisiin. Hankkeen kantavana ajatuksena on, ettei ilmastonmuutoksen torjunta ole Tampereen kaupungille uhka vaan mahdollisuus tehdä Tampereesta viihtyisämpi ja menestyvämpi kaupunki. Ilmastonmuutos tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Toinen tärkeä periaate on, että ilmastonmuutos on niin laajaalainen ongelma, ettei mikään toimija yksin voi sitä ratkaista. Siksi yhteistyö eri toimijoiden kaupungin, liike-elämän, tutkijoiden ja kaupunkilaisten kesken on ensiarvoisen tärkeää. Kolmivuotista käynnistysvaihetta tukee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sen jälkeen hanke jatkuu Tampereen kaupunginvaltuuston päättämänä strategisena hankkeena aina 2020 asti. Laajalla yhteistyöllä tuloksiin ECO 2 on herättänyt paljon kiinnostusta. Keväällä hanke vastaanotti paljon tukihakemuksia, joista 18 Kuntatekniikka 5/2010

19 ILMASTONMUUTOS ILMASTOTEKOIHIN ECO2 ekotehokas Tampere hankkeen päätoimija Tampereen kaupunki Käynnistysvaiheen rahoittaja Sitra Käynnistysvaihe , jatkuu 2020 saakka Tavoitteet: Tampereen ilmastotavoitteiden toteuttaminen, vähähiilisen kaupunkirakenteen edistäminen, ympäristöliiketoiminnan tukeminen, edelläkävijyys ilmastopolitiikassa Tärkeimmät toiminta-alueet: rakentaminen, energia, liikenne Hankkeen johtaja Pauli Välimäki, projektiasiantuntijat Elli Kotakorpi ja Antti Nikkanen ensimmäiset seitsemän hyväksyttiin alkukesästä. Seuraavan kerran ECO 2 -hanketuen myöntämistä käsitellään syksyllä. Tällä kertaa hyväksytyt hakemukset olivat Tampereen keskusareenan ja kannen ekotehokkuusselvitys, Tampereen seudun hiilijalanjäljen laskenta, ekotehokkuustyökalun kehittäminen kaavoituksen käyttöön, Tampereen alueen palvelurakennukset ekotehokkaiksi -hanke, autojen yhteiskäyttöselvitys, Tampereen kaupunkipyörät, ja rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskuksen alkukartoitus. Polttoainevalinnalla suuri merkitys ECO 2 :n rahallisesti tukemien hankkeiden lisäksi kaupungin eri yksiköt ovat käynnistäneet omia energia- ja ilmastohankkeita. Kaupungin omistaman Tampereen sähkölaitoksen tavoitteena on tuottaa 2020 mennessä uusiutuvilla polttoaineilla 30 prosenttia energiasta ja 2040 mennessä jopa 80 prosenttia. Pääosa uusituvasta energiasta olisi metsä- ja peltoenergiaa. Lisäksi tuulivoiman tuotantoa lisätään, vanhan vesivoiman tuotantoa tehostetaan ja Tarastenjärven Hämeensilta talvella, kuva Tampereen kaupunki kaatopaikalta saatavan biokaasun talteenottoa lisätään. Uusiutuvaa energiaa saadaan myös jätevedestä ja jätteistä, jos suunnitteilla oleva keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyjätevoimala toteutuvat. Keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä. Uusien energiaratkaisujen seurauksena kasvihuonekaasupäästöt vähenevät yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Toinen suurhanke on raideliikenteen kehittäminen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt periaatepäätöksen uudesta seu- Kuntatekniikka 5/

20 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hankkeen tavoitteena on julkisten palvelurakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Kaupungin lisäksi mukana ovat Tampereen ev.lut. seurakunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kesko, Pirkanmaan Osuuskauppa ja Pirkanmaan Isännöitsijät ry. Hanketta koordinoi Axovaatio Oy. Tampereen keskusareena ja kansi on Tampereen lähitulevaisuuden suurhanke. Tampereen kaupunki, Tampereen Keskusareena Oy ja NCC Property Development Oy suunnittelevat junaradan päälle Sorin sillan molemmin puolin kantta, jolle rakennettaisiin monitoimihalli, harjoitusjäähalli, toimisto- ja asuintaloja, hotelli sekä pysäköintitalo ja kevyen liikenteen yhteydet. Kyse on Tampereen oloissa erittäin mittavasta keskustan täydennysrakennushankkeesta. Sen vuoksi ECO 2 päätti tukea areenan ja kannen energia- ja ilmastovaikutusten ja ekotehokkaiden toteutustapojen selvittämistä. Selvitys sisältää koko hankkeen energiadullisesta joukkoliikennejärjestelmästä, joka perustuu bussien lisäksi lähijuniin ja katuraitiotiehen. Raideliikenteen suunnittelu alkaa tänä syksynä ja ensimmäinen linja Hervannasta keskustaan ja Lielahteen valmistuisi suunnitelmien mukaan vielä tällä vuosikymmenellä. Ekotehokkaat pilotit näyttävät suuntaa Ilmastoystävällistä kaupunkia kehitettäessä konkreettiset pilotit ovat tärkeitä. Niiden avulla voi osoittaa, että ilmastoystävälliset ratkaisut ovat mahdollisia ja taloudellisesti kannattavia. Ensimmäinen tällainen pilotti on Luh- 20 Kuntatekniikka 5/2010 taankadun passiivienergiatason päiväkoti, joka rakennetaan Vuoreksessa 2012 järjestettävien asuntomessujen yhtenä teemana on ekotehokkuus. tason arvion, paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisen sekä rakentamisen, rakennusmateriaalien ja liikenteen hiilijalanjäljen laskennan. Energia- ja ilmastotavoitteiden kytkeminen kaavoitukseen ja aluesuunnitteluun on yksi ECO 2 - tavoitteita. Tämä edellyttää uusien laskentavälineiden ja mittareiden kehittämistä kaavoituksen ekotehokkuuden arvioimiseen. VTT ja Helsingin kaupunki ovat Kaupunki haluaa näyttää suuntaa sitoutumalla rakentamaan vain Seitsemän kohdetta saa Tampereen ECO 2 -tukea Yksi ECO 2 -tukea saavista kohteista on kaupungin lähitulevaisuuden suurhankkeen, Tampereen keskusareenan ja kannen ekotehokkuusselvitys. kehittäneet kaupunkisuunnittelun ekotehokkuuden arviointityökalua, joka on testivaiheessa. Tampereen kaupunki on lähtenyt mukaan työkalun testaukseen. Syksyn aikana työkalun avulla arvioidaan Vuoreksen Koukkujärven asemakaavaluonnos ja Peltolammin täydennysrakentamisen yleissuunnitelma. Motivan autojen yhteiskäyttöselvityksessä kartoitetaan, miten kaupunki voisi ottaa käyttöön autojen yhteiskäyttöpalvelun. Esittelyvideo osoitteessa www. eco2.fi kertoo hankkeen sisällöstä. Videolla esiintyvät mm. pormestari Timo P. Nieminen ja rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila. Videossa on englanninkielinen tekstitys. A-energiatason tai sitä energiatehokkaampia uudisrakennuksia. Tähän Tampere haastaa myös yksityiset rakentajat mukaan. Matalaenergiarakentaminen on tärkeä teema myös vuoden 2012 asuntomessuilla, jotka järjestetään Tampereen Vuoreksessa. Alueella on voimassa tiukka rakennustapaohjeistus, joka tähtää matalaenergiarakentamiseen. Toteuttajia valittaessa energia- ja ekotehokkuus on yksi pääkriteereistä. Passiivi- tai nollaenergiatalon alueelle rakentavat saavat viiden vuoden ajan 50 prosentin alennuksen tonttivuokrasta. Toinen kestävään liikenteeseen liittyvä ECO 2 :n tukema hanke ovat kaupunkipyörät, jotka ilmestyivät Tampereen katukuvaan kesäkuun alussa. Hanketta toteuttaa kaupunki yhdessä Tampereen seurakuntayhtymän ja työllistämisyhdistys Etappi ry:n kanssa. Pispalan kumppanuus ry suunnittelee Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskusta. Toinen rakentamiseen liittyvä neuvontahanke on Energiansäästön ja rakentamisen neuvontakeskus, joka aloittanee toimintansa 2010 lopulla. Neuvontakeskus antaa rakentamisen ekotehokkuusneuvontaa rakentajille ja remontoijille. Keskus on osa kaupungin uudenlaista toimintakulttuuria, jossa esimerkiksi rakennusvalvonnan roolia hyvän rakentamisen edistäjänä laajennetaan neuvontaan. ECO 2 kannustaa rakentajia ekotehokkuuteen myös Energiatehokkain pientalo ja uudisrakennuskohde -kilpailulla. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 LAPUA Pöytäkirja Mika Yli-Petäys/Mirva Korpi 23.08.2011 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 Aika: 29.8.2011,

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/ Aika: Keskiviikko 23.3.2016 klo 13:00-14:40 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere, pj. Olkanen Emilia

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Kuntien ilmastotyöstä

Kuntien ilmastotyöstä Kuntien ilmastotyöstä -välineitä ja tuloksia Ilmastoareena Säätytalo, Helsinki 24.4.2012 Kalevi Luoma www.kunnat.net/ilmastonmuutos Kampanjakunta: 1. Kartoittaa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöt, 2.

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Varkauden kunnallistekniikan palvelutuotannon kilpailutukset 2009 ja 2016

Varkauden kunnallistekniikan palvelutuotannon kilpailutukset 2009 ja 2016 Varkauden kunnallistekniikan palvelutuotannon kilpailutukset 2009 ja 2016 TAUSTAA ULKOISTAMISELLE Kaupungin talouskurimus pakotti etsimään isompia säästöjä nopeammin Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus

ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus Valtakunnallinen lähiöhanke 2008-11 Projektisuunnitelma Ver1.05.09 Asuntotoimi ja projektit Sisällysluettelo 1. Projektin tavoite...2 2. Projektin

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 87 Asianro 3521/10.03.07/2013 Taksa Kuopion kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden vuokrauksesta perittävistä maksuista, muutokset tapahtumilta perittäviin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot