Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta

Transkriptio

1 Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain sekä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettua lakia sekä ylioppilastutkinnoista annettua lakia. Vuodesta 2016 lukien kaikkien perusopetuksen oppimäärän ja perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden tiedot tallennettaisiin opiskelijavalintarekisteriin. Jatkossa myös perusopetuksen järjestäjät osallistuisivat opiskelijavalintarekisterin pitoon. Opiskelijavalintarekisterin tietosisältöä laajennettaisiin muutoksella vastaamaan sen nykyisiä tarpeita, jotka liittyvät viranomaistehtävien suorittamiseen, kuten koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seurantaan, koulutuksen suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä tilastointiin ja tutkimuksiin. Opiskelijavalintarekisterin tietoja käytettäisiin jatkossakin nykytilaa vastaavalla tavalla henkilön hakeutuessa perusopetuksen lisäopetukseen ja perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Ylioppilastutkintorekisterin käyttötarkoitusta ja tietosisältöä muutettaisiin siten, että rekisterin tietoja voitaisiin käyttää lukiokoulutuksen rahoituksen määräämiseksi. Rekisteriin talletettaisiin tieto lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavien tutkintojen suorittamisesta. Ylioppilastutkintoa ja ylioppilastutkintorekisteriä koskeviin säännöksiin ehdotetaan tehtäväksi vuosina vaiheittain tapahtuvan ylioppilastutkinnon sähköistämisen edellyttämät muutokset. Koesuoritukset ja arvostelumerkinnät säädettäisiin ylioppilastutkintorekisteriin talletettaviksi, minkä lisäksi tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

2 YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annettua lakia (1058/1998). Ehdotetut muutokset koskevat lain 1 luvussa tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin säännöksiä sekä 2 luvussa tarkoitetun ylioppilastutkintorekisterin säännöksiä. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ehdotetut muutokset koskevat lain 1 :ää. Voimassa olevien opiskelijavalintarekisteriä koskevien säännösten perusteella opiskelijavalintarekisteriä on käytetty henkilön hakeutuessa perusopetuksen lisäopetukseen sekä perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Opiskelijavalintarekisteriin on tallennettu perusopetuksen lisäopetukseen ja perusasteen jälkeiseen koulutukseen hakeutuvia henkilöitä koskevat tiedot. Koulutukseen hakeutuvan henkilön tietoja tallennetaan opiskelijavalintarekisteriin merkittävissä määrin opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisesta opintohallintojärjestelmästä teknisellä käyttöyhteydellä. Esityksessä ehdotetaan opiskelijavalintarekisterin tietosisällön laajentamista siten, että rekisteriin tallennettaisiin kaikkien Suomessa perusopetuksen sekä perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden tiedot. Voimassa olevien ylioppilastutkintorekisteriä koskevien säännösten perusteella rekisteriä on käytetty ylioppilastutkinnon järjestämistä, ylioppilastutkintoja koskevien tietojen säilyttämistä ja tutkinnon toimivuuden seurantaa varten. Rekisteriin on talletettu tietoja ainoastaan henkilöistä, jotka osallistuvat ylioppilastutkintoon. Ylioppilastutkintorekisterin tietoja on jatkossa tarkoitus käyttää myös lukiokoulutuksen rahoituksen määräämiseksi. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus on tarkoitus valmistella siten, että se tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Esityksessä ehdotetaan ylioppilastutkintorekisterin tietosisällön laajentamista siten, että rekisteriin talletettaisiin tieto lukion oppimäärän tai sitä vastaavien opintojen sekä ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavien International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon sekä eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt ylioppilastutkinnon sähköistämisestä. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet muuttuvat sähköisiksi vaiheittain vuosina Kevään 2019 tutkintokerrasta alkaen kaikki kokeet toteutetaan sähköisiä päätelaitteita ja tiedonsiirtomenetelmiä käyttäen. 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Lainsäädäntö Lain 1 :ssä säädetään opiskelijavalintarekisteristä ja sen pitäjästä. Opiskelijavalintarekisteri koostuu kahdesta osarekisteristä: korkeakoulujen hakurekisteristä ja ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisteristä. Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriä ylläpitää Opetushallitus. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut osallistuvat korkeakoulujen hakurekisterin pitoon ja ammatillisen koulu- 2

3 tuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisterin pitoon. Lain 2 :ssä säädetään opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksesta. Opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksena on opinnoista ja opiskelijavalinnoista tiedottamiseen, koulutukseen hakeutumisen, opiskelijavalinnan ja opiskelupaikan vastaanottamisen järjestämiseen sekä koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seuraamiseen, opiskelijoiden valintaa, valintojen kehittämistä ja opintojen järjestämistä varten tarpeellisten tietojen antamiseen yliopistoille, ammattikorkeakouluille, ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjille sekä perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjille, tiedottamiseen koulutusmahdollisuuksista ilman opiskelupaikkaa jääneille hakijoille, tietojen tuottamiseen hakijoista ja opiskelijaksi otetuista koulutusjärjestelmän seurantaa ja arviointia varten sekä muihin opiskelijoiden valitsemista varten tarpeellisiin toimintoihin. Lain 3 :ssä säädetään opiskelijavalintarekisterin tietosisällöstä. Pykälä mukaan opiskelijavalintarekisteriin voidaan tallentaa perusopetuksen lisäopetukseen ja perusasteen jälkeiseen koulutukseen hakeutuvan henkilön tietoja. Näitä tietoja ovat muun muassa henkilö- ja yhteystiedot, hakijan aikaisempaa koulutusta ja suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot, koulutukseen hakemista ja valinnan perusteita koskevat tiedot, valinnan tulosta, opiskelupaikan vastaanottamista ja oppilaitokseen kirjoittautumista tai ilmoittautumista koskevat tiedot sekä hakijan suostumus tai kielto nimi- ja osoitetietojen luovuttamiseen koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten. Lain 4 :n perusteella Opetushallituksella on oikeus opiskelijavalintarekisterin pitäjänä saada koulutukseen hakevan henkilön tietoja ylioppilastutkintorekisteristä, Väestörekisterikeskukselta, työ- ja elinkeinoviranomaisilta, perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiltä. Nämä tiedot siirretään merkittävissä määrin opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisesta opintohallintojärjestelmästä teknisellä käyttöyhteydellä. Myös tiedot henkilön suorittamista ammattikorkeakoulututkinnoista, ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista sekä alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tiedot opintosuorituksista ja niiden arvosanoista saadaan siirrettyä teknisellä käyttöyhteydellä korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Lisäksi pykälän 2 momentissa säädetään koulutukseen hakevalle annettavasta ilmoituksesta, jonka perusteella hakijalle annetaan ilmoitus siitä, mitä häntä koskevia tietoja talletetaan opiskelijavalintarekisteriin. Lain 5 :ssä säädetään tietojen luovuttamisesta. Tietoja luovutetaan muun muassa perusopetuksen lisäopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille sekä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opiskelijavalintarekisteritietoja luovutetaan asianomaiselle ministeriölle ja Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, opiskeluterveydenhuollon järjestäjälle, nuorisolaissa (72/2006) tarkoitettua etsivää nuorisotyötä järjestävälle kunnalle ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain (1270/1997) 3 :ssä säädetylle ulkomaalaisrekisterin rekisterinpitäjälle. Lain 6 :n perusteella opiskelijavalintarekisteritietoja säilytetään viisi vuotta. Koulutuksen arvioinnin ja seurannan kannalta tarpeelliset tai tutkimuksen lähdeaineistona muusta syystä arvokkaat tiedot säilytetään kuitenkin pysyvästi siten kuin arkistolaitos erikseen määrää. Oppijanumero sekä ne yksilöivät tunnistetiedot, joiden perusteella oppijanumero on annettu, säilytetään kuitenkin pysyvästi. 3

4 Ylioppilastutkinnosta sekä ylioppilastutkintolautakunnasta säädetään lukiolaissa (629/1998), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) sekä niiden nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ylioppilastutkinnosta (915/2005). Perussäännökset ylioppilastutkinnosta ja ylioppilastutkintolautakunnasta sisältyvät lukiolakiin. Lain 18 :n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Pykälän 3 momentin mukaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erikseen lailla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osallistumisesta ylioppilastutkintoon, kokeista ja niiden uusimisesta, arvostelusta ja muusta tutkinnon toimeenpanosta. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa 4 momentin mukaan yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluihin. Lukiolain 18 b:ssä säädetään ylioppilastutkintolautakunnasta. Pykälän 1 momentin mukaan opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettu laki sisältää perusluontoiset säännökset tutkinnon järjestämisestä sekä tutkintoon ja kokeisiin osallistuvien oikeusasemasta ja oikeusturvasta. Lain 1 :n 1 momentin mukaan lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä. Muun henkilön kuin lukion oppimäärää suorittavan opiskelijan oikeudesta suorittaa tutkinto säädetään lukiolain 18 a :ssä, jonka mukaan ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin saa osallistua, jos on suorittanut 1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän; 2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon; tai 3) edellä 2 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä ylioppilastutkintolautakunnan määräämät lisäopinnot. Ylioppilastutkintolautakunta määrää siis ylioppilastutkintoon osallistumiselta edellytettävät lisäopinnot, mikäli kyseessä on vähintään kaksivuotinen mutta alle kaksi ja puolivuotinen ammatillinen tutkinto. Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan lainsäädännössä kokelaiksi. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 3 :ssä säädetään kokeiden järjestämisestä. Pykälän 1 momentin mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti koko maassa. Tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa 2 momentin mukaan lukiolain 30 :n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori. Lain 4 :n 2 momentin mukaan rehtorin tehtävänä on tutkia, täyttääkö kokelas kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n 1 momentin mukaan jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavas- 4

5 ti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat. Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta päättää 1 momentissa tarkoitettujen järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 30 kohdan mukaan kokelaan koesuoritukset ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Ylioppilastutkintorekisteristä säädetään opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 2 luvussa. Lain 7 :n mukaan ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten. Ylioppilastutkintorekisteriä pitää ylioppilastutkintolautakunta. Lain 8 :ssä säädetään rekisterin tietolähteistä, tietosisällöstä ja tietojen säilytysajasta. Pykälän 1 momentin mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden järjestämistä varten tarpeelliset tiedot ja kokelaiden lukiokoulutusta koskevat tiedot kerätään rekisteriin lukiokoulutuksen järjestäjiltä. Rekisterinpitäjä merkitsee rekisteriin suoritettuja ylioppilastutkintoja koskevat tiedot. Lautakunta saa tarpeelliset tiedot koulutuksen järjestäjiltä maksutta (L ylioppilastutkinnon järjestämisestä 16 ). Pykälän 2 momentin mukaan ylioppilastutkintorekisteriin talletetaan 1) kokeisiin ilmoittautuneista ja osallistuneista nimi, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli sekä suoritettua lukiokoulutusta koskevat tiedot; 2) kokelaiden saamat arvosanat ja pistemäärät eri kokeista; sekä 3) tutkinnon suorittamisen tai hylkäämisen, tutkinnon jälkeen uusittujen kokeiden sekä tutkinnon täydentämisen ajankohta. Ylioppilastutkintorekisteriin voidaan 3 momentin mukaan tallettaa edellä mainittujen tietojen lisäksi rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia, kokelaskohtaisia tietoja ylioppilastutkinnosta sekä tutkinnon suorittamistavasta ja järjestämisestä. Ylioppilastutkintorekisterin tiedot säilytetään pykälän 4 momentin mukaan pysyvästi. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 12 :n mukaan ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta, sekä henkilölle, joka on osallistunut tutkintoon lukiolain 18 a :n 1 momentin nojalla. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :n 2 momentin mukaan rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnalle lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä ne kokelaat, joille ei anneta lukion päättötodistusta eikä todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Tietojen luovuttamista koskevan 9 :n mukaan opiskelijavalintarekisteriin luovutetaan 8 :n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin lain 2 :n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Lisäksi ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Lain 10 :n mukaan ylioppilastutkintorekisteriin sovelletaan lisäksi, mitä henkilötietojen käsittelystä muualla laissa säädetään. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 :n 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy koetehtävien ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan 5

6 aineiston säilyttämistä varten arkistolain (831/1994) mukaisen arkistonmuodostussuunnitelman. Arkistolain 8 :n mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja -tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Asiakirjojen säilytysaikoja määrättäessä on otettava huomioon, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty. Arkistolaitos määrää, mitkä asiakirjat tai asiakirjoihin sisältyvät tiedot säilytetään pysyvästi. Opintopolku.fi -palvelu Opetushallitus on toteuttanut Opintopolku.fi -palvelun Oppijan verkkopalvelut -hankkeena, joka on osa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma). Hankkeen tavoitteena on edistää hallinnolliset rajat ylittävien tehokkaiden työ- ja toimintatapojen kehittämistä. Opintopolku.fi -palvelu on sähköinen palvelukokonaisuus, josta löytyy kattavasti koulutuksen ja opetuksen järjestäjän palveluita. Palvelujen käyttäjiä ovat esimerkiksi koulutukseen hakeutujat, opiskelijat, oppilaitokset, yritykset sekä julkishallinto. Opintopolku.fi -palvelu tarjoaa helppokäyttöisiä, luotettavia ja turvallisia palveluita elinikäisen ja yksilöllisen oppimispolun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opintopolku.fi -palvelu sisältää tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Sen kautta voi löytää koulutusvaihtoehtoja ja hakea niihin. Tietojen siirto opiskelijavalintarekisteriin Perusopetuksen järjestäjät siirtävät oppilaidensa tiedot rekisteriin keväällä. Perustietojen siirrossa siirretään opiskelijavalintarekisteriin perusopetuksen päättäneiden henkilö- ja yhteystiedot sekä suoritustiedot. Suurimmalla osalla opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä on käytössään opintohallintojärjestelmät, joista tiedot siirretään teknisellä käyttöyhteydellä. Ne harvat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, jotka siirtävät tiedot Excel-muodossa, muodostavat Excel-taulukon pääasiassa opintohallintojärjestelmästä ohjelmallisesti. Arvosanatietojen tallennus on mahdollista tehdä myös Opintopolku-palvelussa, jos esimerkiksi oppilaitoksessa on vain muutamia oppilaita. Opintopolku-palvelussa arvosanojen tallentaminen on mahdollista tehdä käsin tiedonsiirron sijaan. Ylioppilastutkinnon järjestäminen ja sähköistäminen Edellä kuvatun ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön puitteissa ylioppilastutkintolautakunnan toimivallassa on antaa lukiolain 18 b :n 2 momentin mukaisesti tarkemmat määräykset ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden sisällöstä, järjestelyistä ja arvostelusta. Määräykset ylioppilastutkinnon toimeenpanosta, mukaan lukien muun muassa kokeiden konkreettisesta suorittamistavasta, sisältyvät ylioppilastutkintolautakunnan yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin, joiden viimeisin versio on annettu keväällä Määräyksestä käy ilmi, että koesuoritukset merkitään kynää käyttäen paperille. Kunkin kokeen koekohtaisissa määräyksissä annetaan tarkemmat ohjeet siitä, miten koesuoritukset kirjoitetaan. Mikäli kokelaalla on vamma tai lukihäiriö, kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi pistekirjoitus tai tekstinkäsittely tietokoneella. Tarkemmin määrätään lisäksi muun muassa koe- 6

7 tehtävien vastaanottamisesta ja säilyttämisestä, koeajasta sekä koesuoritusten ja muun materiaalin toimittamisesta ylioppilastutkintolautakuntaan. Lisäksi lautakunta on antanut koekohtaisia määräyksiä sekä määräyksiä kuulovamman, lukihäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa. Mikäli kokelaalla on lukihäiriö, sairaus tai vamma, kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä tutkinnon kokeiden suorittamista varten. Erityisjärjestelynä voi ylioppilastutkintolautakunnan määräyksen mukaan tulla kyseeseen oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta erillisessä koetilassa. Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksen mukaisesti lautakunnan sensorit säilyttävät koesuoritukset puolitoista vuotta sen jälkeen, kun kyseinen tutkintokerta on saatu päätökseen. Tämän ajan kuluttua suoritukset hävitetään. Koesuorituksia kuitenkin arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta. Nämä otokset ovat ylioppilastutkintolautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona. Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt ylioppilastutkinnon sähköistämisestä. Ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina Ensimmäiset sähköiset kokeet järjestetään syksyn 2016 tutkintokerralla ja kevään 2019 tutkintokerrasta alkaen kaikki kokeet ovat sähköisiä. Tähän liittyen lautakunta on antanut ohjeet sähköisen ylioppilaskokeen koetilojen sähkösuunnitteluun sekä ohjeen sähköisen ylioppilaskokeen päätelaitteista. Sähköisessä ylioppilastutkinnossa tullaan käyttämään kokelaiden omia päätelaitteita sekä ylioppilastutkintolautakunnan kehittämää käyttöjärjestelmää, jonka tehtävä on tarjota kokelaille yhtenäinen alusta kokeiden suorittamista varten. Lukion vastuulla ovat kokeen järjestämiseen liittyvät järjestelyt, mukaan lukien koetilan verkosta ja palvelimista vastaaminen. 2.2 Nykytilan arviointi Opiskelijavalintarekisteriin on tallennettu lähtökohtaisesti ainoastaan perusopetuksen jälkeen jatkokoulutukseen hakeutuvien tiedot. Käytettävissä ei ole ollut koko ikäluokkaa koskevia tietoja, mikä on hankaloittanut koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seurantaa, nuorisotakuun sekä etsivän nuorisotyön toteuttamista sekä tilastointia ja tutkimusta. Kun perusopetuksen päättäneistä ei ole ollut käytössä koko ikäluokkaa kuvaavaa tietoa, koulutukseen hakeutumista, sijoittumista ja jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäämistä ei ole pystytty kartoittamaan. Tietoja on jouduttu kokoamaan useasta eri tietolähteestä, eikä kattavaa tietopohjaa ole saatu. Jotta koko ikäluokkaa koskevat tiedot olisi täsmällisesti ja luotettavasti saatavilla, tulisi opiskelijavalintarekisteriä koskeviin säädöksiin tehdä tarvittavat muutokset. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016 ja sen on suunniteltu tulevan voimaan Suunnitelmien mukaan ylioppilastutkintorekisterin tietoja olisi tarkoitus käyttää vuoden 2017 rahoituksen määräytymiseksi mahdollisesti jo vuoden 2016 osalta, jonka vuoksi rekisterilain muutos on välttämätöntä tehdä ennen varsinaisen rahoituslain muutosta. Ylioppilastutkintorekisteriä koskeviin säännöksiin tulisi tehdä tarvittavat muutokset, jotka mahdollistaisivat lukiokoulutuksen rahoituksen määräämiseksi tarvittavien tietojen saamisen ylioppilastutkintorekisteristä. Ylioppilastutkinnon ja sitä tasoltaan vastaavien tutkintojen kokoaminen samaan rekisteriin olisi myös perusteltua tutkintojen kokonaisuuden seurannan ja arvioinnin kannalta. 7

8 Ylioppilastutkinnon sähköistämisen myötä suuri määrä tutkinnon järjestämiseen liittyvää aineistoa siirtyy sähköiseen muotoon, ennen kaikkea kokelaiden koesuoritukset ja niihin kuuluvat arvostelumerkinnät. Koesuoritukset ovat salassa pidettäviä asiakirjoja, joihin sisältyy myös kokelaiden henkilötietoja. Koesuorituksilla on myös kiinnostavuutta tieteellisen tutkimuksen kannalta. Niiden ei kuitenkaan ole katsottu kuuluvan ylioppilastutkintorekisteriin eikä niiden tallettamisesta ja säilyttämisestä säädetä ylioppilastutkintoa koskevissa säädöksissä. Ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin sisältyy lisäksi tutkinnon sähköistämisen kannalta säännöksiä, jotka voivat aiheuttaa tulkintaongelmia. Lisäksi säädöksiin sisältyy säännöksiä, jotka eivät sanamuodoltaan täysin vastaa voimassa olevaa käytäntöä. Ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin tulisi mainituilta osin tehdä tarvittavat täsmennykset. 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Opiskelijavalintarekisteriä koskevan esityksen tavoitteena on varmistaa, että kaikkien peruskoulun ja peruskoulun lisäopetuksen päättäneiden tiedot saataisiin ajantasaisesti, luotettavasti ja kattavasti opiskelijavalintarekisteriin, jolloin ne olisivat käytettävissä hauissa ja valinnoissa, koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijavalinnan seurannassa sekä tietoa hyödyntävien viranomaisten, kuten Tilastokeskuksen ja etsivää nuorisotyötä tekevien kuntien, käytössä. Kaikkien oppilaiden tietojen siirtäminen on tarkoituksenmukaista, jotta opinto-ohjaajat voivat seurata omien oppilaidensa osalta, onko henkilö hakeutunut yhteishaussa tai muussa perusasteen jälkeisessä haussa koulutuksiin. Valtakunnallisella tasolla olisi mahdollista seurata, kuinka moni perusopetuksen oppimäärän suorittaneista tai perusopetuksen lisäopetusta suorittavista on hakenut perusasteen jälkeisiin opintoihin. Tietoja tarvitaan muun muassa nuorisotakuun seurantaa varten. Voimassa olevien säännösten perusteella perusopetuslaissa tarkoitetut perusopetuksen järjestäjät eivät osallistu opiskelijavalintarekisterin pitoon. Ainoastaan perusopetuksen lisäopetusta järjestävät opetuksen järjestäjät osallistuvat opiskelijavalintarekisterin pitoon. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevia säännöksiä siten, että perusopetuksen järjestäjät voisivat osallistua opiskelijavalintarekisterin pitoon. Voimassa olevien säännösten perusteella opiskelijavalintarekisteriin tallennetaan ainoastaan niitä henkilöitä koskevat tiedot, jotka ovat hakeutuneet perusopetuksen lisäopetukseen taikka perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät velvoitettaisiin tallentamaan opiskelijavalintarekisteriin vuodesta 2016 lukien kaikkien perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden tiedot. Perusopetuslain 25 :n mukaisesti oppivelvollisuus voi päättyä kahdella tavalla. Joko oppilas saavuttaa perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot ja taidot eli saa perusopetuksen päättötodistuksen yleensä 16-vuotiaana tai oppivelvollisuus päättyy viimeistään sen vuoden kevätlukukauden päättyessä, kun oppilas täyttää 17 vuotta. Tällöin oppilas ei saa perusopetuksen päättötodistusta, mutta oppivelvollisuus katsotaan päättyneeksi. Aikaisemmin opetuksen järjestäjille ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa perusopetuksen päättäneitä, vaan pelkästään koulutukseen hakeutuneet oppilaat. Muutos mahdollistaisi kohdennettujen toimenpiteiden suuntaamisen ja ilman jatkokoulutusta jäävien nuorten joukon kartoittamisen. Lisäksi muutos helpottaisi heidän hakeutumistaan jatkokoulutukseen myöhemmin, sillä heidän tietonsa olisivat rekisterissä jo valmiina. 8

9 Ylioppilastutkintoa koskevien ehdotusten tavoitteena on varmistaa, että siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon on lainsäädännön kannalta ongelmatonta. Tarkoituksena on ajantasaistaa säännöksiä vastaamaan voimassa olevaa käytäntöä ja sähköisen ylioppilastutkinnon aiheuttamia muutoksia sekä selkiyttää tulkinnallisia lainkohtia ja siten ehkäistä mahdollisia tulkintaongelmia. Ylioppilastutkintoa ja ylioppilastutkintorekisteriä koskevien ehdotusten tavoitteena on varmistaa, että ylioppilastutkintorekisterin tietoja voidaan käyttää lukiokoulutuksen rahoituksen määräämiseksi. Lisäksi tavoitteena on, että siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon on lainsäädännön kannalta ongelmatonta. Tarkoituksena on ajantasaistaa säännöksiä vastaamaan voimassa olevaa käytäntöä ja sähköisen ylioppilastutkinnon aiheuttamia muutoksia sekä selkiyttää tulkinnallisia lainkohtia. Ylioppilastutkintorekisterin käyttötarkoitusta koskevaan pykälään lisättäisiin mahdollisuus käyttää ylioppilastutkintorekisterissä olevia tietoja lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksen määräämiseksi. Näitä tietoja olisivat tiedot suoritetusta ylioppilastutkinnosta ja tieto lukion oppimäärän tai sitä vastaavien opintojen suorittamisesta sekä International Baccalaureate -tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittamisesta. Ylioppilastutkintorekisterin tietosisältöä koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rekisteriin talletettaisiin tieto lukion oppimäärän tai sitä vastaavien opintojen sekä ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavien tutkintojen suorittamisesta. Rahoituksen perusteeksi arvioidaan tarvittavan koulutuksen järjestäjäkohtaiset vuosittaiset lukumäärätiedot. Muutoksilla varauduttaisiin lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituslainsäädännön muuttamiseen. Koulutusta koskevat tiedot kerättäisiin rekisteriin koulutuksen järjestäjiltä. Tiedot talletettaisiin ylioppilastutkintorekisteriin, vaikka henkilö ei osallistuisi ylioppilastutkintoon. Ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten rekisteriin talletettaisiin myös tieto Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden ehdotetaan olevan kirjallisia tai sähköisiä. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden koesuoritukset ja niihin kuuluvat arvostelumerkinnät ehdotetaan säädettäväksi ylioppilastutkintorekisteriin talletettaviksi. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltuminen ylioppilastutkintorekisterin sisältämiin tietoihin ehdotetaan varmistettavan nimenomaisella säännöksellä. Ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin tehtäisiin lisäksi muita teknisiä muutoksia. 4 Esityksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset Opetushallitus tekisi opiskelijavalintarekisterin tiedonkeruun laajentamiseen liittyvät työt osana normaalia virkatyötä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät tallentavat merkittävissä määrin opiskelijavalintarekisteriin tietoja opintohallintojärjestelmistään teknisellä käyttöyhteydellä jo nykyisellään. Opiskelijavalintarekisterin muutoksista johtuvat opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmien muutokset ovat vähäisiä. Tämän vuoksi esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. 9

10 Ylioppilastutkintoa koskevilla ehdotuksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Ylioppilastutkintolautakunta toteuttaa ylioppilastutkintorekisterin tarpeelliset muutokset osana ylioppilastutkinnon sähköistämistä. Uutena tehtävänä ylioppilastutkintorekisteriin tallennettaisiin vastaisuudessa tiedot lukion oppimäärän tai sitä vastaavien opintojen sekä International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Tiedot kerätään mahdollisimman laajasti sähköisesti. Koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan työtaakan lisääntyminen on vähäinen. Koulutuksen järjestäjällä on oman toimintansa järjestämistä varten tieto siitä, ketkä suorittavat mainitun oppimäärän tai tutkinnon, eikä tietojen toimittaminen ylioppilastutkintorekisteriin talletettavaksi aiheuta merkittävää lisätyötä. Lisäksi ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden koesuoritukset ja arvostelumerkinnät talletettaisiin jatkossa ylioppilastutkintorekisteriin. Ylioppilastutkintolautakunta toteuttaa ylioppilastutkintorekisterin tarpeelliset muutokset osana ylioppilastutkinnon sähköistämisen yhteydessä tapahtuvaa tietojärjestelmiensä kehittämistyötä. Ylioppilastutkintoa koskevilla ehdotuksilla ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 4.2 Yhteiskunnalliset vaikutukset sekä vaikutukset viranomaisten toimintaan Esityksessä ehdotetaan, että vuodesta 2016 lukien kaikkia perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden tiedot tallennettaisiin opiskelijavalintarekisteriin. Ehdotetut muutokset eivät lisää opetuksen tai koulutuksen järjestäjien tehtäviä eikä työmäärää. Seurantatietojen kokoamisessa muutoksen arvioidaan vähentävän opetuksen järjestäjien työmäärää, sillä tiedoista ei tarvitse erotella niiden peruskoulun päättävien tietoja, jotka eivät hae jatkokoulutukseen. Muutoksella vähennettäisiin useiden eri viranomaisten työtä, sillä tiedot saataisiin keskitetysti opiskelijavalintarekisterin kautta. Esimerkiksi Tilastokeskus saisi koko ikäluokan perustiedot rekisteristä. Niitä perusopetuksen päättäneitä, jotka ovat ylittäneet oppivelvollisuusiän, ei ole vuositasolla arviolta kuin noin 200 henkeä. Esityksellä ei siksi heidän osaltaan arvioida olevan mainittavia vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Ehdotetut muutokset helpottavat hakeutumista perusopetuksen lisäopetukseen sekä perusasteen jälkeiseen koulutukseen vuodesta 2016 lukien. Ylioppilastutkintorekisteriin keskitettäväksi ehdotettu tieto on koulutuspoliittisesti merkittävää ja siten koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeää. Lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon sekä sitä vastaavien tutkintojen suorittamistietojen kerääminen keskitetysti yhteen rekisteriin vähentää esimerkiksi erilliskyselyjen tarvetta ja säästää siten resursseja sekä parantaa ylioppilastutkinnon kehittämisen edellytyksiä. Tieto on myös lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittämisen kannalta välttämätöntä kerätä. Ylioppilastutkintolautakunnan tulisi ylioppilastutkintorekisterin pitäjänä varmistaa, että rekisteri toimii säädösten edellyttämällä tavalla. Ehdotuksilla ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia ylioppilastutkintolautakunnan toimintaan, sillä lautakunta toteuttaa ylioppilastutkinnon sähköistämistä, mihin sisältyy myös ylioppilastutkintorekisterin uudistaminen ja sähköisen asioinnin käyttöönotto. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden koesuoritusten säätäminen ylioppilastutkintorekisteriin talletettaviksi parantaisi tietosuojaa, sillä koesuoritukset muodostavat laajan henkilötietoja ja salassa pidettäviä tietoja sisältävän tietoaineiston, jonka säilyttämistä ja säilytysaikaa ei voimassa olevassa ylioppilastutkintoa koskevassa lainsäädännössä säännellä. Sähköiseen yli- 10

11 oppilastutkintoon siirtyminen helpottaa koesuoritusaineiston käsittelyä ja käytännössä mahdollistaa sen kattavan tallettamisen, mikä parantaa koesuoritusten tutkimuskäytön edellytyksiä. 4.3 Sukupuolivaikutukset Opiskelijavalintarekisteriä käytetään pääasiassa henkilön hakeutuessa perusopetuksen lisäopetukseen sekä perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Opiskelijavalintarekisteriin tallennettaisiin nykytilaa vastaavalla tavalla rekisteröidyn sukupuoli, jota voidaan pitää tilastoinnin ja tutkimuksen kannalta olennaisena muuttujana. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta opiskelijavalintoihin. Esitystä voidaan pitää sukupuolineutraalina. Esityksellä ei ole arvioitu olevan sukupuolivaikutuksia. Ylioppilastutkintoa koskevilla muutosehdotuksilla ei ole sukupuolivaikutuksia. Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamista koskevien tietojen kattava kerääminen kuitenkin parantaa lukiokoulutukseen liittyvää tietopohjaa, joka on tarpeen esimerkiksi koulutuksen sukupuolittuneisuuteen liittyvissä koulutuspoliittisissa arvioinneissa. 4.4 Kuntavaikutukset Esityksessä ehdotetaan, että perusopetuksen ja perusopetuksen järjestäjät velvoitetaan luovuttamaan perusopetuksen ja sen lisäopetuksen päättäneiden tiedot opiskelijavalintarekisteriin. Ehdotettu muutos tuo uuden velvoitteen kunnalle, joiden velvollisuus perusopetuksen järjestäminen on. Opiskelijavalintarekisterillä on tälläkin hetkellä oikeus saada tietoja opetuksen järjestäjiltä, mutta tarkoituksena on muuttaa järjestelmä siten, että tulevaisuudessa kaikkien perusopetuksen päättäneiden tiedot saataisiin rekisteriin kattavasti. Esityksen katsotaan helpottavan opetuksenjärjestäjien menettelyä, sillä heidän ei tarvitse muutoksen jälkeen erotella peruskoulun päättävien tiedoista niitä oppilaita, jotka eivät hae jatkokoulutukseen. Esitys ei muuta käytäntöä laajasti, sillä jo nykyisellään lähes kaikkien peruskoulunsa päättäneiden tiedot viedään opiskelijavalintarekisteriin. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden oppilaiden osuus rekisteröitävistä on hyvin vähäinen, arviolta noin 200 henkeä vuosittain, joten vaikutus käytäntöön heidän osaltaan ei ole laaja. Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia kunnille kuten yllä on esitetty kohdassa Asian valmistelu Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Esityksen valmistelun yhteydessä esitysluonnoksesta on pyydetty lausuntoa Helsingin eurooppalaiselta koululta, Helsingin saksalaiselta koululta, sekä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lta, Opetushallitukselta, Tietosuojavaltuutetun toimistolta, Tilastokeskukselta, Suomen ammattikoulutuksen johtajat ry:ltä, Suomen Kuntaliitolta, Suomen opinto-ohjaajat ry:ltä, Suomen rehtorit ry:ltä ja Ylioppilastutkintolautakunnalta. 6 Riippuvuus muista esityksistä Esitys ei ole riippuvainen muista esityksistä. 11

12 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut 1.1 Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä 1. Rekisteri ja rekisterinpitäjä. Lain 1 :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetut opetuksen järjestäjät osallistuisivat opiskelijavalintarekisterin osarekisterin pitoon. Ylläpitoon osallistuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että perusopetuksen järjestäjien tulisi ilmoittaa rekisteriin perusopetuksen päättäneiden tiedot. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia muutoksia. 2. Käyttötarkoitus. Lain 2 :n 1 momentin 1 ja 2 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos. Pykälän 1 momentista muutettaisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nimike lain nykyisen nimikkeen mukaiseksi. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nimikettä muutettiin lailla 787/2014. Lain nimikkeen muutos on tullut voimaan Pykälään ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. 3. Tietosisältö. Lain 3 :n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi kohta 6. Kohdan tarkoituksena on säätää siitä, mitä tietoja perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättäneistä tulisi tallentaa rekisteriin. Perusopetuksen päättäneillä tarkoitetaan perusopetuslain 25 :n mukaisesti perusopetuksen päättötodistuksen saaneita sekä oppivelvollisuusiän ylittäneitä oppilaita, jotka ovat päättäneet oppivelvollisuuden kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Opiskelijavalintarekisteriin tallennettaisiin perusopetusasetuksen (852/1998) 12 :ssä tarkoitetut tiedot päättötodistuksen arvosanoista, jotka ovat välttämättömiä tietoja henkilön hakiessa perusopetuksen lisäopetukseen taikka perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Lisäksi rekisteriin merkittäisiin päättötodistuksen antopäivä tai oppivelvollisuuden päättymispäivä. Lisäksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi lähinnä kielellisiä muutoksia. 4. Tietolähteet. Lain 4 :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että termi Koulutukseen hakevalle muutetaan muotoon Rekisteröitävälle. Muutoksen tarkoituksena on selventää momentin tarkoittavan myös niitä perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättäneitä, joiden tiedot lakimuutoksen myötä lisätään rekisteriin, mutta jotka eivät ole hakemassa jatko-opintoihin. Lain 4 :n ehdotetaan lisättävän uusi 3 momentti. Tarkoituksena on velvoittaa perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjät luovuttamaan pykälässä mainitut tiedot opiskelijavalintarekisteriin vuodesta 2016 lukien. 7. Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin mahdollisuus käyttää ylioppilastutkintorekisterissä olevia tietoja lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksen määräämiseksi. Näitä ylioppilastutkintorekisterissä olevia tietoja olisivat muuttuvassa 8 :ssä säädetyt tiedot suoritetusta ylioppilastutkinnosta ja tieto ylioppilastutkinnon suorittamiseksi vaadittavan lukion oppimäärän tai sitä vastaavien opintojen suorittamisesta sekä International Baccalaureate -tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittamisesta. Rahoituksen perusteeksi arvioidaan tarvittavan koulutuksen järjestäjäkohtaiset vuosittaiset lukumäärätiedot. Momentin 12

13 muutoksella varauduttaisiin lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen rahoituslainsäädännön muuttumiseen. 8. Tietolähteet, tietosisältö ja tietojen säilytysaika. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että rekisterinpitäjä merkitsee ylioppilastutkintorekisteriin ylioppilastutkinnon suorittamista koskevat tiedot ja koulutuksen järjestäjä toimittaa muut pykälässä tarkoitetut tiedot. Momenttia selkeytettäisiin ja se saatettaisiin vastaamaan pykälän muuttuvaa 2 momenttia. Voimassa olevan 1 momentin ilmaus rekisterinpitäjän rekisteriin merkitsemistä tiedoista on epätarkka, sillä se koskee vain suoritettuja ylioppilastutkintoja koskevia tietoja. Säännöstä täsmennettäisiin siten, että rekisterinpitäjä merkitsee rekisteriin ylioppilastutkinnon suorittamista koskevat tiedot, mikä pitää sisällään myös ylioppilastutkintolautakunnan rekisteriin merkitsemät yksittäisiä kokeita koskevat tiedot. Näin säännöksen sanamuoto vastaisi paremmin käytäntöä. Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteriin talletettavista tiedoista. Momentin uuden 1 kohdan mukaan ylioppilastutkintorekisteriin talletettaisiin suoritettua ylioppilastutkintoon osallistumisen ja ylioppilastutkinnon myöntämisen edellyttämää koulutusta koskevat tiedot. Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Ylioppilastutkintoon osallistuvan pohjakoulutus ei kuitenkaan välttämättä ole lukiokoulutus, vaan se voi lukiolain 18 a :n 1 momentin mukaisesti olla myös ammatillista koulutusta. Tämä tieto on lukiokoulutuksen järjestäjällä, sillä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 3 :n 2 momentin mukaisesti tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa lukiolain 30 :n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori. Lukion oppimäärän tai ammatillisen tutkinnon suorittaminen on ylioppilastutkintotodistuksen myöntämisen edellytys. Momentin 2 kohtaan lisättäisiin maininta koesuorituksista sekä niihin liittyvistä arvostelumerkinnöistä, joita ei voimassa olevassa laissa säädetä rekisteriin talletettaviksi. Nykyisin ylioppilastutkintolautakunta on arkistoinut pysyvästi pienen satunnaisotoksen koesuorituksia jokaiselta tutkintokerralta. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona. Ylioppilastutkinnon sähköistäminen mahdollistaa koko koesuoritusaineiston järjestelmällisen tallettamisen, jonka tarkoituksena on, että materiaalia voitaisiin tarvittaessa hyödyntää tieteellisessä tutkimuksessa. Koesuoritukset muodostavat laajan salassa pidettäviä tietoja ja henkilötietoja sisältävän tietovaraston, jonka lainsäädännöllinen asema on tarpeen selkiyttää. Tiedot säilytettäisiin muiden rekisteriin sisältyvien tietojen tapaan pysyvästi. Momentin uudessa 4 kohdassa säädettäisiin, että rekisteriin talletettaisiin tieto lukion oppimäärän tai sitä vastaavien opintojen ja ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavien ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 17 :ssä tarkoitettujen tutkintojen suorittamisesta. Viimeksi mainittuja ovat International Baccalaureate -tutkinto, Reifeprüfung-tutkinto sekä Eurooppa-koulujen eurooppalainen ylioppilastutkinto. Kaikkien samanarvoisten tutkintojen suoritustietojen tallentaminen samaan rekisteriin on tarpeellista 7 :ssä säädetyn ylioppilastutkinnon toimivuuden seurannan ja rahoituksen määräämisen mahdollistamiseksi suunnitellulla tavalla. Mainitut tiedot talletettaisiin riippumatta siitä, osallistuuko henkilö ylioppilastutkintoon. Lukion oppimäärää vastaavilla opinnoilla tarkoitetaan International Baccalaureate -tutkintoon johtavia opintoja, joista annetaan päättötodistus. Sen sijaan Reifeprüfung-tutkinto on yksi kokonaisuus, jota ei voida irrottaa sitä edeltävistä opinnoista. Vastaavasti kuin ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautuneista ja osallistuneista, rekisteriin talletettaisiin oppimäärän 13

14 tai tutkinnon suorittajasta nimi, henkilötunnus, sukupuoli ja äidinkieli. Tieto oppimäärän tai tutkinnon suorittamisesta sisältäisi suorittamispäivämäärän. 9. Tietojen luovuttaminen. Pykälässä säädetään, mitä tietoja ylioppilastutkintorekisteristä voidaan luovuttaa. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan ylioppilastutkintorekisterin tietojen luovuttamiseen sovelletaan pykälän 1 ja 2 momentin lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, julkisuuslaki) säädetään. Voimassaolevan lain perusteella on epäselvää, soveltuuko julkisuuslaki täydentävästi ylioppilastutkintorekisterin tietoihin, sillä säännös on kirjoitettu tyhjentävään muotoon ja lain 10 :ssä, jossa säädetään muiden säännösten soveltamisesta, mainitaan ainoastaan henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Kokelaan koesuoritukset ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja. Viranomainen voi lain 28 :n mukaan antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjastaan tieteellistä tutkimusta, tilastointia taikka viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Julkisuuslaissa säädetään lisäksi oikeudesta saada itseään koskevia tietoja. Koevastausten sisältämien henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin lain 10 :n mukaisesti lisäksi henkilötietolain (532/1999) säännöksiä. Luovutettaessa ylioppilastutkintorekisteristä kokelaiden koevastauksia olisi huomioitava se, onko vastaanottajalla lain mukaan oikeus käsitellä vastauksiin sisältyviä henkilötietoja. Tarvittaessa henkilötiedot olisi poistettava luovutettavista koevastauksista. Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteriin luovutetaan 8 :n 2 momentissa tarkoitetut, opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot niistä henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin 2 :n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Kun rekisteriin jatkossa talletettaisiin tiedot myös ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavien tutkintojen suorittamisesta, olisi perusteltua, että myös tämä tieto luovutettaisiin ylioppilastutkintorekisteristä opiskelijavalintarekisteriin opiskelijavalintaa varten. Tietojen luovuttamista koskevat muutokset kuitenkin arvioitaisiin erikseen myöhemmin. Koulutuksen järjestäjäkohtaisia vuosittaisia lukumäärätietoja voitaisiin rekisteristä luovuttaa suoraan julkisuuslain nojalla. 1.2 Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 1. Ylioppilastutkinto ja pakolliset kokeet. Pykälän voimassaolevan 2 momentin mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet ovat kirjallisia. Säännöstä muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden olevan kirjallisia tai sähköisiä. Sähköisillä kokeilla tarkoitettaisiin sähköisten päätelaitteiden ja tiedonsiirtomenetelmien avulla toteutettavia kokeita. Näin säännöksessä tunnistettaisiin se, että kokeet voidaan toteuttaa perinteisen kirjallisen muodon lisäksi sähköisin menetelmin. Siltä osin kuin laissa tai asetuksessa ei toisin säädetä, lukiolain (629/1998) 18 b :n 2 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden käytännön järjestämistapaa ei ole lainsäädännössä tarkoin määritelty, vaan tämä riippuu ylioppilastutkintolautakunnan antamista määräyksistä. Myöskään sähköisten kokeiden tarkempaa järjestämistapaa ei laissa 14

15 säänneltäisi. Näin ollen ylioppilastutkintolautakunta voisi tältä osin antaa määräyksiä koejärjestelyistä. Hallintoasian sähköisestä käsittelystä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Laki on yleislaki, jota sovelletaan sikäli, kuin erityislaissa ei toisin säädetä. Lakia sovelletaan sekä hallintoasian käsittelyssä että soveltuvin osin ns. tosiasiallisessa hallintotoiminnassa. Ylioppilastutkinnon järjestäminen on tosiasiallista hallintotoimintaa, mutta siihen sisältyy myös esimerkiksi koesuoritusten arviointiin liittyvien hallintopäätösten tekemistä. Lain 9 :n 1 momentin mukaan vireillepanossa ja asian muussa käsittelyssä vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain perusteluissa ei ole otettu kantaa siihen, pitääkö kirjallisen muodon vaatimus sisällään myös sähköisessä muodossa toteutettavat kokeet. Analogisesti voidaan tulkita, että ylioppilastutkinnossa sähköinen koe olisi lainsäädännön mukainen kirjallinen koe. Säännös ylioppilastutkinnon kokeiden muodosta ei kuitenkaan suoranaisesti koske hallintoasian käsittelyä, vaan kokeiden tosiasiallista järjestämistapaa. Säännökseen ehdotetun lisäyksen tarkoituksena onkin poistaa mainittu tulkinnallinen epäselvyys. Säännöksen muutoksen myötä olisi selvää, että ylioppilastutkintolautakunta voi määrätä ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet suoritettaviksi pääsääntöisesti sähköisesti. 2 Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden koesuorituksia ja arvostelumerkintöjä koskeva muutos rajattaisiin käytännön syistä koskemaan ylioppilastutkinnon sähköistämisen siirtymävaiheessa vain sähköisessä muodossa tallennettuja koevastauksia. Paperimuodossa olevia koesuorituksia ei ole siirtymäaikana tarkoituksenmukaista siirtää sähköiseen muotoon rekisteriin talletettaviksi. Kevään 2019 tutkintokerrasta alkaen, jolloin koko tutkinto suoritetaan sähköisesti, rekisteriin talletettaisiin kaikki koesuoritukset, mukaan lukien mahdollisesti poikkeustapauksissa paperimuodossa suoritetut. 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Perustuslain 10 :n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuutta sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista (ks. esim. PeVL 25/2010 vp, s. 2/II, PeVL 27/2006 vp, s. 2/I ja PeVL 14/2002 vp, s. 2). Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp, s. 5). Perustuslain edellyttämällä tavalla ehdotetuissa muutoksissa on otettu huomioon henkilötietojen suojan näkökulmasta rekisteröinnin perusteet, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö ja niiden sallittu käyttötarkoitus sekä tietojen säilytysajat että rekisteröidyn oikeusturva. Myös arkaluonteisten tietojen luovuttaminen on arvioitu perusoikeuksien yleisten edellytysten kan- 15

16 nalta ja luovuttaminen on säännelty laissa tarkkarajaisesti. Edellä mainitun perusteella voidaan katsoa, että sääntely olisi asianmukainen perustuslain 10 :n yksityisyyden suojan näkökulmasta. Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa, että ehdotettu laki voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset: Lakiehdotukset 1. Laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 :n 2 momentti, 2 :n 1 momentti, 3 :n 1 momentti, 4 :n 2 momentti, 7 :n 1 momentti sekä 8 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti ja 2 :n 1 momentti laissa 1262/2013 sekä 3 :n 1 momentti laissa 560/2009, sekä lisätään 3 :n 1 momenttiin, sellaisena kun se on laissa 560/2009, uusi 6 kohta, 4 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1262/2013, uusi 3 momentti ja 9 :ään uusi 3 momentti, seuraavasti: 1 luku Opiskelijavalintarekisteri 1 Rekisteri ja rekisterinpitäjä 16