KEHITTÄMISVERKOSTON PÄÄTÖSSEMINAARI

Transkriptio

1 KEHITTÄMISVERKOSTON PÄÄTÖSSEMINAARI Tampere Kehitysjohtaja Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla

2 OPETUSHALLITUKSEN MUUTOKSEN SUUNTA Suuntautuminen tulevaisuuteen Oppimisen edistäminen keskeisenä tehtävänä Koulumuotojen välinen yhteys tiivistyy ehyt oppimisen polku Yhteistyö ja verkottuminen toimintatapana Arviointitieto ja tutkimus palvelemaan kehittämistä Palvelutehtävät hyvin johdettuna kokonaisuutena Kehittämistehtävä korostuu > Maailman parhaan oppimisen kehittäjä 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla

3 Koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta huolehtiminen Kansallinen linjaukset ja tuki - järjestelmän oikeudenmukaisuus ja laatu, alueellinen tasa-arvo arvo Paikalliset päätökset ja ohjaus - oikeudenmukaisuus kunnassa ja koulutuksen laatu, koulujen tasa-arvo arvo ja toimintaedellytykset Koulun tehtävä oppimisen ja kehityksen tuki, oppilaiden tasa-arvo arvo 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla

4 Koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta huolehtiminen Kansalliset linjaukset ja ohjaus Paikalliset linjaukset ja ohjaus Verkostoyhteistyö voimavarana Koulun työ, opetus ja oppiminen 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla

5 Koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta huolehtiminen Kansalliset linjaukset ja ohjaus Seutukunnallinen yhteistyö voimavarana Paikalliset linjaukset ja ohjaus Verkostoyhteistyö voimavarana Koulun työ, opetus ja oppiminen 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

6 Muutokset tiedon määrässä ja luonteessa Ubiikkiyhteiskunta, kaikkialla vaikuttava teknologia 4 Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit, monikielisyys, monikulttuurisuus 3 Sosiaaliset rakenteet 2 1 Luonnon kuluminen 1 = Taito toimia itsenäisesti, vahva identiteetti 2 = Taito kohdata erilaisuutta ja toimia toisten kanssa 3 = Taito käyttää välineitä vuorovaikutteisesti 4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla

7 HYVÄÄ OPETUSTA JA OPPIMISTA JOUSTAVASSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ Koulutuksella on keskeinen asema Suomen kehittämisessä hyvinvoivaksi tietoyhteiskunnaksi Koulutuksen kehittämisen keskeiset periaatteet ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen koulutuksen korkea laatu luottamus kuntiin, kouluihin ja opettajiin; kansallinen ohjaus ja tuki, paikallinen toteutus kansallisen, paikallisen ja koulun tason toiminnan joustava yhteys yhteistyö yhteiskunnan muiden sektoreiden kanssa varhainen puuttuminen ja vahva tuki 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla

8 KOULUTUKSEN LAATU Oppimistulokset OECD:n maiden huippua perusopetuksen päättövaiheessa Vaille perusopetuksen päättötodistusta jääviä alle 0.05 % 95 % jatkaa välittömästi perusopetuksen jälkeen, tavoite on 97 % 74.5 % vuotiaista opiskelee kolmannella asteella (ammattikorkeat, korkeakoulut, yliopistot) Pienet koulujen ja alueiden väliset erot oppimistuloksissa Vain 4 % suomalaisista kouluista sijoittui tuloksiltaan alle OECD-maiden keskiarvon, ei yhtään heikoimpaan ryhmään 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla

9 What s so great about Finland? (Andreas Schleicher 2006, The Economics of Knowledge) One element of Finland s success has been the capacity of policy makers to pursue reform in ways that went beyond optimising existing structures, policies and practices, and moved towards fundamentally transforming the paradigms and beliefs that underlay educational policy and practice until the 1960 s. A key principle in the Finnish reforms was to link high expectations and strong support systems for schools in ways that encouraged and enabled teachers and school principals to assume responsibility for learning outcomes for each and every student. Finland has also backed its schools up with strong support systems, helping to build networks of schools that could stimulate and spread innovation, collaborate with education authority and each other and provide curriculum diversity, extended services and community support. 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

10 HAASTEET Kuinka säilyttää opetuksen erinomainen taso ja parantaa sitä edelleen? Miten vahvistaa kasvatusta? Miten ymmärtää ja tulkita koulua ympäröivän maailman muutosta ja muutoksen vaikutusta opetukseen ja oppimiseen? Miten saada koulutus ja oppiminen entistä paremmin yhteiskunnan kehittymisen voimavaraksi? Miten luoda kestävää tulevaisuutta rakentavaa oppimista ja koulutusta? 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

11 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Siirtyminen uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta Erilaisten oppijoiden huomioonottaminen ja erityistarpeisiin vastaavan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen alisuoriutumisen ehkäisy, oppimisvalmiuksien vahvistaminen ja jatkoopintovalmiuksien turvaaminen Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveen kasvun tukeminen, kouluyhteisön hyvinvoinnin lisääminen Yhteistyön ja verkottumisen vahvistaminen Koulutuksen ja oppilaan/opiskelijan arvioinnin laadun kehittäminen 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

12 SUOMEN OPETUSSUUNNITELMAJÄRJESTELMÄ Laissa ja opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuihin tavoitteisiin perustuva ohjausjärjestelmä Kunnilla vastuu ja itsenäistä päätösvaltaa opetuksen järjestämisestä Kansallinen, kunnallinen ja koulun taso jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään Opettajien tärkeä rooli opetussuunnitelma-asioissa kaikilla tasoilla Opetussuunnitelma on enemmän prosessi kuin produkti; sillä on tärkeä asema koulutuksen kehittämisessä 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

13 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITYS 1970 Valtakunnallinen ops Kansakoulu+oppikoulu Lainsäädäntö POPS I ja II =peruskoulu Ops-päätös (KH) Siva-koulutus 1985 Kunnan ops Kunta ylläpitäjänä: Peruskoululaki ja -asetus Paikallisen painotuksen Tuntijakopäätös (VN-84) mahdollisuus Ops-perusteet (KH-85) 1994 Koulukohtainen ops Rehtorien ja opettajien Peruskoululaki ja -asetus asiantuntemus käyttöön Tuntijakopäätös (VN-93) Sitoutuminen Ops-perusteet (OPH-94) Profiloituminen Informaatio-ohjaus 2004 Yhtenäisen perus- Koulut ja opettajat Perusopetuslaki ja -asetus opetuksen ops yhteistyöhön Tavoite- ja tuntijako- Oppilaan arvioinnin asetus (VN-01) yhdenmukaisuus Ops-perusteet (OPH-04) 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla

14 OHJAUSJÄRJESTELMÄ Perusopetuslaki 1998 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Opetussuunnitelman perusteet 2004 (OPH) Opettajien koulutus (yliopistot, OPH, kunnat) Paikallinen opetussuunnitelma (kunnat, koulut) Oppimateriaalit (kustantajat, OPH) Opetus ja oppiminen 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla

15 PERUSTEIDEN KESKEISET MUUTOKSET Kunnan, koulun ja opettajien rooli; valtakunnallisen, kunnallisen ja koulun välinen yhteistyö opsin laadinnassa Perusopetuksen yhtenäisyys Kodin ja koulun yhteistyö, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristön merkitys Oppimisen yksilöllisen tuen, erityisopetuksen ja oppilashuollon merkitys Opetussuunnitelma opettajan työvälineenä 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla

16 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTA JA KESKEISET PÄÄMÄÄRÄT 2004 Yhteiskunnalliset muutokset (kansainvälisyys, työelämän muutokset, tarpeellisten tietojen ja taitojen uudelleen määrittely) Ohjausjärjestelmän muutokset (lainsäädäntö, esiopetus) Oppimistulosten parantaminen Oppilaan arvioinnin vertailtavuus Huolenpito oppilaista Opetussuunnitelman perusteiden ohjaavuuden lisääminen paikallisen opetussuunnitelmatyön tueksi Opetussuunnitelmien riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden turvaaminen 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla

17 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LINJAUKSET 2004 Laaditaan rakenteeltaan uuden tuntijaon mukaisesti perusopetuksen yhtenäisyyttä korostaen Arvoperusta, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja toimintakulttuuri tuodaan esiin vahvemmin Aihekokonaisuudet määritellään valtakunnallisesti Oppilaanohjauksen ja oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön linjaukset kirjataan perusteisiin Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt täsmennetään 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla

18 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LINJAUKSET 2004 Kaikki erityisopetuksen osa-alueet esitetään samoissa perusteissa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus nostetaan vahvemmin esiin Terveystieto uutena oppiaineena Oppiaineiden nivelkohtiin laaditaan hyvän osaamisen kuvaukset oppilaan arvioinnin tueksi 9. luokan päätteeksi laaditaan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 jokaiseen oppiaineeseen 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla

19 KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Opettajan- koulutus koulutus Kunnan linjaukset Opetussuunnitelman perusteet Oppikirjat Oppikirjat Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta Perusopetuslaki ja -asetus 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla

20 Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Aihekokonaisuudet Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet Oppimisen tuki Ohjaus Oppilashuolto Yhteistyö 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla

21 PERUSTEIDEN VALMISTELUPROSESSI OPETUSHALLITUS Ohjausryhmä Oppimateriaalikustantajat 27 opetussuunnitelmaryhmää 11 alueellista ops-verkostoa Ops-prosessinohjaajat prosessinohjaajat 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla

22 Opetussuunnitelmaseuranta Useassa eri vaiheessa vuosina Opetussuunnitelma-analyysit, kyselyt, haastattelut Hyödynnetään tukitoimien suunnittelussa, päätöksenteossa, kehittämisessä Syksyllä 2005 analysoitiin n. 20 kokeilukoulujen ja kuntien opetussuunnitelmaa 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla

23 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA PERUSOPETUKSESSA Vuosi 2005 Kevät 2006 Syksy 2006 analysoitiin 11 opetuskokeiluun osallistuneen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmat, aineistossa sekä kuntien että koulujen opetussuunnitelmia (noin 20) tehty kysely kaikille opetuskokeiluun osallistuneille kunnille ja kouluille, analysoidaan kyselyaineisto; järjestetty seminaari ops-prosessinohjaajien kanssa (jatkuvat syksyllä) raportoidaan kyselyn tulokset, valmistellaan koko maan kattavaa kyselyä ja opetussuunnitelma-analyysia 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla

24 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA PERUSOPETUKSESSA Vuosi 2007 kerätään valtakunnallinen otos opetussuunnitelmia, jotka analysoidaan Lukuvuosi toteutetaan laaja valtakunnallinen kysely kunnille ja kouluille, selvitetään sen pohjalta mahdollisten lisäselvitysten tarve ja laaditaan kokonaisarvio uudistuksen toteutumisesta 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla

25 Analyysin tuloksia (suppea otanta) Tuntijako asetuksen mukainen, hiukan ongelmia oppiaineiden nivelkohdissa ja taito- ja taideaineiden tuntikertymässä Opetuksen ja kasvatuksen yleiset tavoitteet vain muutamassa Kunnan osuus suuri, % 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla

26 Analyysin tuloksia (suppea otanta) Kuntakohtaisesti erityisesti kieliohjelma, erityisopetus, oppilashuolto, arviointi Koulukohtaisesti etenkin oppimisympäristö, toimintakulttuuri, kodin ja koulun yhteistyö Tavoitteet ja sisällöt jaettu vuosiluokille kuntakohtaisesti muutamassa suuressakin kaupungissa 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla

27 Prosessinohjaajien arviota 90 % - käyttöön otto edennyt melko hyvin tai erittäin hyvin 50 % - perusteiden ohjaavuus sopiva 18 % - perusteet ohjaavat liian vähän 32 % - perusteet ohjaavat liikaa 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla

28 Prosessinohjaajien arviota 56 % kokenut ongelmia tuntijaon soveltamisessa Ongelmia aiheuttavat tuntijaon uusi rakenne, valinnaisaineiden tuntimäärä, A2-kielen tuntien sijoittaminen, tuntien jakaminen taide- ja taitoaineiden kesken Vaikeaa opetussuunnitelman laadinnassa aihekokonaisuudet (63 %) tavoitteiden ja sisältöjen jako vuosiluokille (38 %) oppimiskäsityksen konkretisointi (35 %) 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla

29 Linjausten toteutuminen 1 Perusopetuksen yhtenäisyys: toteutuu hyvin Tarkkuuden lisääminen: näkyy etenkin oppiaineissa, ongelmina työtapojen ja arvioinnin kuvausten niukkuus, oppimiskäsitys jää konkretisoitumatta Aihekokonaisuudet: puolessa nimetty oppiaineet, täsmennyksiä, oppiaineiden yhteistyötä ja konkretisointia niukalti 29 Osaamisen ja sivistyksen asialla

30 Linjausten toteutuminen 2 Oppilashuolto: painotukset hyvin, hankalinta kriisi- ja ongelmatilanteet sekä vastuunjako Kodin ja koulun yhteistyö: linjattu hyvin yhteistyö, tiedonkulku, arviointi- ja kehittämiskeskustelut mukana Erityinen tuki: varhainen tuki, moniammatillinen yhteistyö korostuvat, paikallinen työstäminen niukahkoa, puutteita HOJKS:ssa ja opetuksen järjestämisessä toiminta-alueittain 30 Osaamisen ja sivistyksen asialla

31 Linjausten toteutuminen 3 Kieli- ja kulttuuriryhmät: kuvattu vain suurissa kaupungeissa, ongelmia yleisen tuen kuvaamisessa Ohjaus: vuosiluokkien 1-6 osuus puuttuu monista, vaikeuksia työnjaon ja vastuualueiden kuvaamisessa sekä nivelvaiheiden ohjauksessa Terveystieto: tunnit hajautettu luokille 7-9, hiukan puutteita alempien luokkien sisällöissä ja kokonaisuuden hahmottumisessa 31 Osaamisen ja sivistyksen asialla

32 Linjausten toteutuminen 4 Arviointi: linjaukset hyvin, puutteena hiukan kapea käsitys arvioinnista, hiukan horjuvuutta hyvän osaamisen kuvauksissa ja päättöarvioinnin kriteereissä Tietostrategia: mukana kaikilla Toiminnan arviointi ja kehittäminen: vain joka toisessa opetussuunnitelmassa 32 Osaamisen ja sivistyksen asialla

33 Yhteenvetoa Perusteet ohjaavat paremmin, opetussuunnitelmien tarkkuus ja yhdenmukaisuus lisääntynyt Paikallista liikkumavaraa käytetty varovaisesti Kunnan ohjaus tiukentunut ja koulun tason päätöksen teko vähentynyt Valmistelu laajapohjaista Erityisen tuen, turvallisuuden, hyvinvoinnista huolehtimisen näkökulmat vahvistuneet Moniammatillinen toiminta ja yhteistyön lisääntyminen näkyy opseista 33 Osaamisen ja sivistyksen asialla

34 Miten jatketaan? Ops-prosessin onnistuminen on ratkaiseva opsin laadun ja vaikuttavuuden kannalta Kuntien voimavaroissa suuria eroja Miten opetussuunnitelman toimeenpanoa seurataan ja tuetaan kunnissa Miten yhdessä suuntaudutaan tulevaisuuteen? 34 Osaamisen ja sivistyksen asialla

35 YHTEYDET: Osaamisen ja sivistyksen asialla

36 KIITOS! 36 Osaamisen ja sivistyksen asialla