Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 7"

Transkriptio

1 1

2 Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 7 Toukokuu 2002 Tämän lehden toimituskunta: Toimituksen osoite: Juhani Silván (vastaava) Risto Hakomäki ja Pekka Wikberg Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. c/o Juhani Silván Vaiveronkatu 32 A 1, Hyvinkää Puh./faksi: GSM: Sähköposti: Paino: Kannen kuva Sisältö: Karkkilan Painopalvelu Oy Korteniemen tilan päärakennus Tammelassa Kuva: Jukka Laitinen Tarvitaanko vielä kotiseutumatkoja... Juhani Silván 5... Pitkiä pellavia Korteniemessä... Jukka Laitinen 9... Helena Hellgrenin kapiokirstu... Pekka Wikberg Maaseudun projekteille uutta rahoitusta... Risto Hakomäki Karkkila muualta muuttaneen silmin... Tuija ja Heikki Heliö Hautausmaan valurautaiset muistomerkit... Tommi Kuutsa Karkkilan luonnon viisi vuodenaikaa... Marja Holli Kaanaan Alppei... Reino Luoto Voileipäpakko... Raimo Laaksonen Vihtiläiskäyntejä 1960-luvun Karkkilassa... Hannu Niklander Suomen markkaa kunnioittaen... Antti Valonen Ilmari Huitin vieraana... Klas Alander Vanhat suomalaiset lehdet luettavanamme... Pekka Wikberg Ja rommia pullo... Juhani Silván Tervasilta... Reino Luoto Kotiseutuyhdistyksellä taas vireä toimintavuosi... Risto Hakomäki Kuka kokoaa huomispäivän matkailueurot... Juhani Silván Matkailujaoksen matka- ja retkiohjelma... Juhani Silván Kotiseutuyhdistyksen tuotteiden myyntihinnat Pyhäjärveläisiä kirkonmiehiä... Jarl Pousar Kirjallisuutta Jäsenlehti n:o 8 ilmestyy syksyllä

3 Pääkirjoitus Tarvitaanko vielä kotiseutumatkoja? Karkkilan Kotiseutuyhdistys on tehnyt ryhmäja teatterimatkoja 1960-luvulta lähtien pian 40 vuotta. Ne tulivat aikanaan suureen tarpeeseen. Silloiselle autottomalle väestölle jo Ikkalasta ja Haavistosta alkoi uusi ja ennen kokematon maailma. Monia asioita, jotka tänään tuntuvat tuiki tavallisilta, silloin ihmeteltiin ja ihasteltiin. Jo pelkästään yöpyminen hotellissa oli matkan arvoinen asia. Hotellin leveätä ja pehmeätä sänkyä vertailtiin omaan, eikä ollut niin väliä, vaikkei uni oudossa paikassa tullut silmään; olihan sängyssä kuitenkin mukava yönseutu köllötellä. Ja miten hienoa oli syödä katetussa pöydässä valkeilta liinoilta. Ravintolakäynteihin ei monellakaan sodan jälkeisinä vuosina ollut mahdollisuuksia. Teatteria ei Karkkilassa ollut eikä vuoroautoilla muualle ehtinyt. Linja-auton jälkeen tulivat laivat. Ensimmäisillä matkoilla joku otti kesähelteellä liikaa päällysvaatteita mukaan, kun luuli, ettei laivamatka kansipaikalla suonut mahdollisuutta mennä laivaan sisälle. Eikä silläkään ollut väliä, että joku vietti tukalan yön ahtaan hytin yläpetillä vuodevaatteita sitovien ristikkäisten kumivöitten välissä, kun luuli niitä turvavöiksi. Lentokonetuoleilta ihailtiin saariston upeita maisemia. Opeteltiin syömään monen ruokalajin aterioita seisovasta pöydästä ja tehtiin halpoja ostoksia laivan myymälässä. Kun oli opeteltu laivamatkan metkut, oli helppo lähteä ulkomaille. Ahvenanmaalta matkat ulotettiin bussilla ensin Ruotsiin ja Norjaan, sitten Keski-Eurooppaan. Vaikka matkoilla edettiin hotellista hotelliin, ei vaivoja huomattu kun katsottavaa, ihailtavaa ja ihmeteltävää riitti jokaiseen hetkeen. Kerran Itävallan-matkalle lähdettiin kahdella täydellä bussilla. Kitzbühelissä kiitollinen hotellinomistaja kiitti vierailua tilaamalla torvisoittokunnan hotellin pääovelle lähtöhetkellä. Ne olivat karkkilalaisille hienoja hetkiä. Sitten alettiin tehdä matkoja lentokoneilla. Nousun hetkellä pureskeltiin kiihkeästi lentoemännän jakamaa purukumia ja puristettiin pelosta naapurin kättä. Tarjoilun yhteydessä joku pyöritteli käsissään lentoemännän jakamaa outoa kosteuspyyhepakkausta ja totesi: Lieneekö Herran ehtoollinen! Pilvien yläpuolella taivaan kirkkaassa sinessä lennettäessä pelko hetkeksi unohtui, mutta laskeutumisen hetkellä se taas palasi. Ja sitten maan pinnalla taputettiin käsiä kiitokseksi siitä, että sittenkin oltiin hengissä. * Moni asia on nyt toisin. Käsitettä hotellimatka ei enää ole. Hotelli on muuttunut vain välttämättömäksi yöpymispaikaksi kahden retkipäivän välissä. Pitkät bussimatkat ovat kaukaisesta Suomesta tehtynä liian kallita, ja bussissa istuminen koetaan myös helposti ikäväksi. Laivamatkoista on uutuudenviehätys kadonnut, ja matkat vaikkapa Viroon taitetaankin mieluummin nopealla katamaraanilla. Terrorismin pelko sävyttää lentomatkoja. Teatteriin pitäisi päästä nykyistä nopeammin ja halvemmalla. Nuoret puolestaan vierastavat selvästi ryhmässä matkustamista. He ovat tottuneet lähtemään liikkeelle omalla autolla omassa pienessä seurassa. Matkustaminen on yhä useammin samaa kiireistä arkirutiinia, mikä muutenkin täyttää elämämme. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan, että kotiseutuyhdistyksen matkoilla kävi viime vuonna en- 3

4 nätysmäärä ihmisiä. Yhdistys teki vuonna 2001 kaikkiaan 29 matkaa ja niihin osallistui noin 900 jäsentä. Tulevan kesän kotimaanmatkailussa vaikuttaa vielä hiljaiselta, mutta esimerkiksi Itävallan-matkalle eivät mahdu kaikki halukkaat, vaikka mukaan otetaan enemmän kuin koskaan ennen. Kaupunginteatterin Kvartettiin varataan jo kevään 2003 paikkoja. Jatkossa matkailun täytyisi tyydyttää niin yhdistystä kuin sen jäseniäkin. Yhdistyksemme matkailun rakenteissa ja sen toteuttamisessa olemmekin uudella vuosituhannella uusien haasteiden edessä. * Tässäkin kotiseutulehdessä on taas useita kirjoituksia, joita jäsenemme ovat lähettäneet. Se on hieno asia. Kirjoittakaa siitä, mikä on sydäntänne lähellä, pöyhikää pöytälaatikoitanne. Kirjoitusvirheitä ei kannata murehtia. Niitä yritetään korjata. Seuraava jäsenlehti ilmestyy loppusyksyllä. Hyvinkäällä Juhani Silván KARKKILAN KOTISEUTUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNTA Hakomäki, Risto Astala, Marita Ahomäki, Ritva, Kataisto, Raili Kivi, Seppo Laine, Kari, Niklander, Hannu Silván, Juhani Suonpää, Voitto Wikberg, Pekka puheenjohtaja, museoasiat, jäsenlehti, julkaisut, tiedottaminen, LUKE johtokunnan sihteeri rahastonhoitaja tapahtumat maaseudun asiat, tapahtumat, LUKE tapahtumat tapahtumat matkailu, julkaisut, jäsenasiat, tiedottaminen tapahtumat varapuheenjohtaja, sukututkimus, julkaisut, jäsenlehti, tiedottaminen 4

5 Pitkiä pellavia Korteniemessä Pellavasaunaan menosta oli jo kesällä paljon keskusteltu ja mielessä odoteltu. Lokakuussa sitten lähdettiin Korteniemen riihelle pellavatalkoisiin. Lampaanvillan karstausta Katariina olikin oppinut jo elokuussa, kun Korteniemen oppaana toimiva Outileena muutamana kertana oli talon tuvassa näyttänyt mallia ja rukillakin kätevästi villalankaa kehrännyt. Hän oli kertonut myös pellavasaunasta ja syksyisistä talkoista, joihin odotettiin työväkeä ja vapaaehtoisia lähiseudulta, varsinkin Tammelan metsäopistolta. Aikaisemmin syksyllä pellavat oli niitetty, liotettu pehmeiksi Liesjärven kivikkoisissa vesissä ja nyt ne odottivat pellavasaunassa, riihen orsilla. Riihtä oli lämmitetty toista viikkoa, jotta pellavat sopivasti kuivuisivat ja siemenet putoisivat lattialta korjattavaksi. otsalla, suuta kuivasi ja pöly keuhkoissa alkoi yskittää. Kun lopulta oli päästy ulos riihestä, alkoi uusi työvaihe, häkilöinti. Siinä ne pitkät pellavat, rohtimet ja aivinat eroteltiin eri koreihin myöhempää kehräystä odottamaan. Raskasta työtä on tämä pellavanpuinti! Häkilöinnissä erotellaan rohtimet ja aivinat kehräystä odottamaan. Loukutus ja lihtaus on raskasta ja hikistä työtä pellavariihessä. Kuumahan riihessä oli kuin saunassa konsanaan. Ja pimeää. Vain öljylyhdyt valonaan metsäopiston tytöt varstasivat pellavanvarsia pölyisessä riihessä. Sitten alkoi loukutus. Sekin oli vielä Katariinalle liian raskasta, mutta lihtausta oli jo helpompi opetella. Hiki virtasi Ahkeran uurastuksen päätteeksi mentiin tietysti saunaan peseytymään. Mutta millaiseen saunaan! Korteniemen yli sata vuotta vanhaa savusaunaa oli lämmitetty jo aamuvarhaisesta, jotta se sitten olisi pellavatalkoolaisille valmiina ajallaan. Taitaa tämänkin saunan lämmittämisessä kulua leppähalkoja ainakin puoli mottia. Katariinalle tämä olikin ensimmäinen kylpyvierailu oikeassa savusaunassa. Aluksihan kaikki tuntui hieman pelottavalta, mutta kun lopulta oli päästy saunomisen tunnelmaan, saattoi varovasti katsella ympärilleen, sen minkä saunanparvelta lähes pimeässä saattoi nähdä. Parveen kiivettiin kapeita tikapuita pitkin ja siel- 5

6 lä ylhäällä odotti pitkä penkki kylpijöitä. Kuumalta ja nokiselta tuntui tuo penkki, mutta onneksi oli huomattu ottaa alhaalta mukaan päreitä, joita oli tarkoitus käyttää istuinalusina kuumalla penkillä. Katariinalle päre oli sopivan kokoinen, mutta isän ahterin alle tarvittiinkin kaksi! Isoihin saaveihin oli nostettu vettä lämpiämään ja siitä oli helppo kousulla kokeilla kiukaan henkeä. Aluksi ei oikein tuntunut löylyä tulevan. Puoli ämpärillistä vettä kiukaalle antoi jo ääntä itsestään ja lempeä löyly valtasi yläparven. Pitkään löylyssä jaksettiinkin, ennen kuin laskeuduttiin parven alle peseytymään. Ja sitten ulos vilvoittelemaan. Voi sitä tunnetta! Korteniemen yli 100-vuotias savusauna Liesjärven rannalla. Jos ei ollut Katariina ennen ollut pellavatalkoissa, niin ei myöskään savusaunassa. Pitkä lokakuinen päivä sai huipennuksensa Korteniemen tuvassa, missä oli saunan jälkeen tarjolla vastaleivottua leipää ja tuvan liedellä haudutettua ruispuuroa voisilmän kera. Niin on ollut päivä kuin "Koiramäen talossa", muisteli Katariina. Liesjärveltä löytyi elämyksiä Tammelan Liesjärvi on tullut monelle karkkilalaiselle tutuksi jo vuosien saatossa. Historiankirjoistakin ilmenee, kuinka monet pyhäjärveläiset ja karkkilalaiset ovat löytäneet aviopuolisonsakin Tammelasta, Portaan ja Liesjärven kylistä. Liesjärven vesistön Kyynäränharju on ollut suosittu näköala- ja retkeilypaikka. Erityisesti juhannuksina saattoi harju olla kansoitettu telttailevista nuorista. Matalan veden aikana voitiin salmesta ajaa jopa autolla yli. Monilla karkkilalaisilla tiedetään olleen kesämökit Liesjärven rannoilla. Muistuu mieleeni Alénit, Calamniukset, Karlssonit, Lehtorannat, Sornikivet Vaikka Liesjärven kylä talvisin elääkin hiljaiseloaan, on siellä kesällä touhua edelleen monin muodoin. Uudempaa aikaa edustaa lohenongintapaikka ja tietysti Keppanakellari. Mökkiläisten lisäksi Liesjärven kansallispuisto vetää puoleensa luontoväkeä, retkeilijöitä, kalastajia ja marjastajia. Hyvät opastetut kulkureitit, nuotiopaikat, puhtaat rannat ja kaunis järvimaisema ovat vertaansa vailla. Ei ihme, että Liesjärveltä löytyy myös Karkkilan partiolaisten Farmi, leirikeskus, joka on ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Mutta kuinka moni tuntee Liesjärvellä Korteniemen perinnetilan? Korteniemeen tutustuimme sattumalta vuonna 1994, kun päätimme Forssasta palatessamme poiketa vilkaisemaan, millaiselta nykyinen Liesjärven kansallispuisto ja Kyynäränharju näyttäisivät monen vuoden jälkeen. Silloin löytyi Korteniemi, pieni maatalo kauniissa niemessä, järven rannalla. Tilalla asuttiin hyvinkin arkista elämää. Saksan perhe - vanhemmat, kaksi lasta ja anoppi - viljelivät maita ja hoitivat pientä karjaa. Kesäisin kuljettiin lähiseudun toreilla myymässä perunaa, vihanneksia, mansikoita ja vapaan kanan munia Talvisin lisäansiota oli hankittava rakennus- ja metsätöistä. Lapset kulkivat pitkät matkat kouluun Letkun kylään. Tuntui kuin olisimme tulleet maailmaan, jossa aika oli pysähtynyt. Siinä syntyi meille suunnaton kiinnostus Korteniemen elämään. Erityisesti muistan juhannusaaton vuonna 1995, kun saimme Erkki-isännältä kutsun saapua savusaunaan. Tilalla oli tapana lämmittää iso, yli 100 vuotta vanha savusauna kaksi kertaa vuodessa: juhannusaattona ja myöhemmin elokuun lopulla kesän päättäjäisiksi. Ympäriltä mökkiläiset saapuivat veneillään Korteniemen rantaan saunomaan ja juhlimaan. Niin lähdimme mekin 6

7 vantaalaisvierainemme Korteniemeen juhannusta viettämään odottavin ajatuksin. Saunomisen nautinto olikin ainutlaatuista ja tunnelma huipentui vielä saunan jälkeen tuvassa, missä lattia oli perinteen mukaan peitelty tuoreilla haavanoksilla. Emännän tarjoillessa kahvia ja vastaleivottua pullaa isäntä istui ikkunan vieressä keinutuolissa, omalla vakiopaikallaan, ja kertoi arkisia asioita tilan ja Liesjärven elämästä, välillä hanuriaankin soitellen. Se juhannus oli meille erilainen! Myös talviset retket voi suunnata Liesjärven maastoon. Tuntui ikävältä ajatella, että niin viihtyisä pientila muutettaisiin asumattomaksi museoksi, joita Suomessa on jo yllin kyllin. Kului pitkiäkin aikoja, ettei enää tehnyt mieli käydä Korteniemessä. Kunnes sitten lopulta uteliaisuus voitti. Kunnostettu perinnetila kauniilla paikalla Korteniemessä. Tästä alkoivat säännölliset vierailumme tilalla. Katariinalle sieltä löytyi oikea pieni kotieläintarha, jossa oli kissoja, koira, kaneja, lampaita, kanoja ja kukko. Paluumatkalla oli usein korissa tuoreita kananmunia, mansikoita tai perunoita. Korteniemeen kaikki lähtivät aina innoissaan. Mutta Seuraavan kesän koittaessa kasvoi mielessäni huoli Korteniemen tulevaisuudesta kuullessamme, että Metsähallitus oli päättänyt tehdä suuria muutoksia tilan toiminnassa. Saksan perhettä, joka oli vuokralaisena asunut isännän syntymätilaa jo vuosikymmeniä ja hoitanut samalla puistovahdin ja kalastuksenvalvojan tehtäviä, oltiin häätämässä tilalta pois kesän lopulla. Metsähallitus ja Museovirasto olivat päättäneet, että Korteniemi palautetaan 1910-luvun ajan mukaiseksi perinnetilaksi. Sähköt poistettaisiin, peltikatot muutettaisiin pärekatoiksi, rakennuksia entisöitäisiin, viljelyyn tuohon aikaan kuulumattomat mansikkamaat muutettaisiin rukiille, pellavalle ja herneelle. Pientilasta perinnetilaksi Muutaman kesän aikana Korteniemessä oli tapahtunut paljon. Tilan valkoinen päärakennus olikin nyt siisti pärekattoinen, punamullattu metsänvartijan torppa. Tupaa koristi tummat hirsiseinät ja perinteiset talonpoikaiskalusteet. Rakennuksen toisessa päässä oleva kamari oli jopa tapetoitu ja sisustettu tyylikkääksi valtionherrojen vierashuoneeksi. Kaikki piharakennukset, navetta, talli, riihi ja aitat, olivat siistissä joskin vanhassa tyylissään. Riukuaidoin aidatuilla pelloilla viljeltiin ruista ja pellavaa. Kanat juoksivat vapaana pihalla, lehmät ja lampaat laitumella. Hevosiakin oli haassa. Tuvassa tuoksui taas kahvi ja vastaleivottu pulla. Talkooväkeä hyöri työn touhussa ja Metsähallituksen palkkaama tilanväki opasti talon töissä. Elettiin, kuten ennenkin, nyt vain 100 vuotta aikaisempaa vaihetta. Näin kansallispuiston opastuskeskuksena toimiva vanha metsänvartijan torppa oli muutettu taitavasti entisestä pientilasta toimivaksi museokokonaisuudeksi, jossa kesäisin nähdään ja koetaan elämää 1910-luvun Suomessa. Suuri huo- 7

8 leni Metsähallituksen ja Museoviraston toimista oli hyvinkin osoittautunut aiheettomaksi! Ja kiitos siitä kuuluu myös taitavalle ja asiansa osaavalle talonväelle, Outileenalle ja muille Korteniemen kesäoppaille, jotka ahertavat tilalla kesäisin kaikkien vieraiden iloksi. Korteniemen tilalla voi osallistua talon töihin ja kesäkauden aikana järjestettäviin talkoisiin, työleireihin ja työnäytöksiin. Tai voi vain ihailla kulttuurimaisemaa ja ostaa tuvasta suuhunpantavaa ja kotiin tuomisia. Korteniemi voisi olla myös ainutlaatuinen paikka viettää erilaisia perhe- ja yritysjuhlia. Kyynäränharjun lähellä olevan maatalon emäntä hoitaa tarvittaessa pitopalveluna tarjoilut 1910-luvun hengen mukaisin herkuin. Taloa ja saunaa voi myös vuokrata yksityisiin tarkoituksiin. Joulukuussa jopa merkittävä kansainvälinen seurue tutustui Korteniemen pihapiiriin. Unescon Maailmanperintökomitea pistäytyi Liesjärvellä pitäessään Helsingissä kongressiaan. Kukapa sinne ei haluaisi vieraitaan viedä! Teksti ja kuvat: Jukka Laitinen Liesjärven ja Korteniemen tapahtumia ja aukioloja voi kesällä tiedustella puhelimella (03) , jopa vastaajaan voi jättää soittopyynnön. Korteniemen kesäopas Outileena on todellinen perinnetyöntaitaja. Metsähallituksen hoidossa oleva Korteniemen tila kuuluukin oleellisena osana nykyiseen Liesjärven kansallispuistoon, jonka kaunista luontoa on suojeltu säästömetsinä jo 1920-luvulta lähtien. Korteniemi toimi pitkään yksinäisenä erämaatorppana, kunnes valtio osti maat vuonna Tältä ajalta ovat kaikki tilan rakennukset säilyneet. Vaikka Korteniemi onkin auki vieraille vain kesäisin, voi toki talvisen hiihtoretkenkin suunnata tänne Liesjärven maastoon. Vain 22 km:n etäisyydellä Karkkilasta Liesjärven Korteniemi onkin mainio kohde päiväretkelle siinä missä lähipitäjissä olevat Marskin maja, Kärkölän kirkko tai Myllymäen Kallen torppakin. Puiston alueella on helppokulkuiset viitoitetut polut Siltalahden nuotiopaikalle, Kopinlahden hienohiekkaiselle uimarannalle ja Savilahden telttailualueelle. Kesän 2002 tapahtumista on tiedossa: Euroopan kansallispuistopäivä la , klo tuvassa leivotaan ruisleipää savusauna vapaasti käytössä kahvia ja pullaa myynnissä Käden taidot kunniaan la , klo Perinnepäivä la , klo Rukiin leikkuu, elokuu 2002 Rukiin puinti, elokuu 2002 Rukiin puinti, syyskuu 2002 Pellavapäivä, pe , klo 9 16 Pellavapäivä, la , klo Savusauna yleensä lämpiää ja on vapaasti löylyteltävissä tapahtumapäivinä. Mutta kannattaa varmistaa puhelimella! 8

9 Helena Hellgrenin kapiokirstu Arkku on yksi vanhimpia irtaimia huonekaluja. Sitä on käytetty monenlaisen tavaran, kuten rahan, elintarvikkeiden, vaatteiden, myötäjäislahjojen tai koko omaisuuden säilyttämiseen ja kuljettamiseen. Lisäksi sitä on voitu käyttää pöytänä ja istuimena luvun puolivälissä arkun loistokausi on ohi. Morsiusarkkua käytetään vielä, mutta muuten arkut sijoitetaan aittoihin, varastoihin ja ullakkotiloihin. Niiden käyttö huonekaluna loppuu ja samalla niiden koristelutarve vähenee ja lakkaa lopulta kokonaan. Perinne jatkuu matka-arkuissa ja monien tuntemina Amerikan arkkuina. Empire-tyylin 1800-luvun alkukymmenien arkut ovat punapohjaisia ja usein mahonkia jäljitteleväksi ootrattuja. Suurin osa museoiden morsiusarkusta on peräisin tältä ajalta. Jos arkkuun maalattujen nimikirjainten viimeinen kirjain on D (D=dotter = ru. tytär), kyseessä on morsiusarkku. Vanhemmissa morsiusarkuissa koristemaalattiin yleisesti arkun sisäkansi, jota pidettiin huoneessa avoinna kaikkien nähtävillä. Hyvin yleisesti sisäkansi oli valkoinen, ja siihen maalattiin ylhäältä avoin laakeri- tai lehtiseppele, jossa on punaisia tai valkoisia marjoja. Myös kruunu tai kukkakruunu-kuvio, verhopoimutelma eli morsiuskatos tai raamatulliset kuvakertomukset ovat koristeaiheita. Monella meistä on vanhoja arkkuja eli kirstuja. Ne ovat yleensä pitkään suvussa kulkeneita esineitä, joiden alkuperää ei kuitenkaan enää tiedetä. Moneen vanhaan kirstuun liittyy tarinoita ja muistitietoa, mutta niiden todenperäisyydestä ei olla enää kovin varmoja. Sukututkimuksen keinoin on mahdollista selvittää vanhojen esineiden historiaa. Vanhoihin puuesineisiin on hyvin usein kaiverrettu tai maalattu vuosiluku sekä ensimmäisen omistajan nimi tai ainakin nimen alkukirjaimet. Ne ovat oikein hyviä lähtökohtia. Myöskin vanhat perukirjat ovat mainioita lähteitä, kun aikaisemmin kaikki esineet vainajan jälkeen merkittiin siihen hyvin tarkkaan. Mikäli esim. vanha kirstu on pysynyt koko ajan samassa suvussa, sen alkuperän selvittäminen ei ole vaikeata. Esineet vaihtoivat kuitenkin usein omistajaa. Vainajan jälkeen pidet- Helena Hellgrenille v tehty kapiokirstu nykyisessä komeudessaan entisöitynä. Se on arvokas muisto neisstä sukupolvista ja heidän käsityöyaidostaan. 9

10 tiin usein huutokauppa, jossa irtaimisto myytiin, ja silloin onkin jo paljon vaikeampaa hakea alkuperäistä omistajaa luvulla huutokaupoissa ei käyty kovin kaukana ja alkuperä saattaa siten löytyä samasta kylästä. Morsius- tai kapiokirstujen kohdalla auttavat kirkonkirjojen vihittyjen luettelot. Useasti morsian on vihitty samana tai seuraavana vuonna kirstuun merkitystä vuosiluvusta. Meidänkin suvussamme kulkee kaksi vanhaa kirstua, joiden alkuperästä ei ollut oikein käsitystä. Toisen kannessa sisäpuolella tekstinä on Helena Hellgren Lisäksi tiedettiin, että se oli tullut isoäitini Matildan os. Hilden kotoa Siikalan Hajakasta Se on kapiokirstu, mutta suvusta ei löytynyt ketään Helena Hellgreniä. Oli siis mietittävä muita vaihtoehtoja. Käytin hyväkseni Suomen sukututkimusseuran Hiskihakuohjelmaa internetissä. Hain Pyhäjärven, Pusulan ja Vihdin vihittyjen luettelosta vihityt ja sieltä tärppäsi. Kirstu on tehty Vihdissä Pääkslahden kylän Heroin talossa syntyneelle Helena Hellgrenille. Hänen vanhempansa olivat Nikolai Nikolainpoika Lohjalta ja Maria Johanintytär Pääkslahdesta. Kirstu on valmistettu v 1832 ja Helena vihittiin Pyhäjärven Siikalan kylän Mäkilän torpan pojan Johan Mikonpojan kanssa. Helena muutti arkkuineen Siikalaan asumaan ja viljelemään Jussinsa kanssa kyseistä torppaa. He saivat neljä lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Johan kuoli myös nuorena, 27-vuotiaana Mutta ei hätää, Helena avioitui Johanin nuoremman veljen Abrahamin kanssa, joka oli syntynyt He saivat vielä yhdessä viisi lasta. Abraham kuoli ja Helena hänen jälkeensä Torpan pitoa jatkoi heidän tyttärensä Erika Vilhelmiina, joka avioitui August Åbergin kanssa. sama mies, joka vielä vuonna 1870 palkittiin karhun kaatamisesta 40 markalla. Johan Fredrikin perunkirjoitukseen v on merkitty kofårtti 6 mk (matka-arkku). Todennäköisesti juuri tuo Helenan arkku, joka on isokokoinen. Arkku oli arvioitu hyvin arvokkaaksi, jos sitä vertaa esim. perukirjaan merkittyyn karhupyssy 1 mk. Hildenillä arkku sitten oli viimeksi hänen pojanpoikansa Kallen omistuksessa, jonka v tapahtuneen kuoleman jälkeen se siirtyi Kallen tahdon mukaisesti hänen sisarelleen Matildalle Koivistoon Alimmaisille. Kirstun tuomiseen liittyy hauska tarina. Koivistoon oli sota-aikana v saatu sähköt ja niin voitiin patterikäyttöinen radio myydä Hajakkaan Hildeneille. Maksuksi saatiin lammas, joka tuotiin Koivistoon tuossa kirstussa. Sitten kun Hildeneille saatiin sähköt, radio siirtyi Olga-sisarelle Kalvanaan. Se kauppahinta on jo tuntematon. Kirstu jatkoi matkaansa. Seuraavaksi sen sai tätini Jenny, joka korjautti arkun ja antoi tyttärelleen Ullalle. Siinä lyhykäisyydessään tuon 170-vuotiaan arvokkaan puuesineen tarina. Toisen kirstun kannessa on teksti Margreda Siitä on merkintä isoisäni isän Henrik Wikbergin perunkirjassa vuodelta 1912 arkku 1 mk 50 p. Tuota alkuperäistä Margareettaa en ole toistaiseksi löytänyt. Todennäköisesti Henrik eli Heikki on ostanut sen jostain huutokaupasta, koska kehenkään sukuun liittyvään henkilöön en saa sitä sopimaan. Arkku on tällä hetkellä tädilläni Eilalla kunnostettuna ja arvokkaana muistona menneiltä ajoilta. Pekka Wikberg Mutta takaisin tuohon kirstuun. Seuraavaksi jouduin tekemään oletuksia. Tuohon aikaan vainajan jälkeen pidettiin yleensä huutokauppa, jossa kaikki irtain myytiin. Kirstun osti Siikalan Öljymäen torppari Johan Fredrik Hilden, joka oli v tullut perheineen Högforsin bruukin Öljymäen torppaan ja toiminut siellä metsänvartijana. Hän oli siis isoäitini Matildan isoisä, Lähteet: Arkku, Leena Willberg, Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja 6 Hiski-tiedosto, Suomen Sukututkimusseura 10

11 Maaseudun projekteille uutta rahoitusta Kun Suomi muutama vuosi sitten liittyi Euroopan Unioniin, merkitsi se monella tapaa suurta muutosta myös suomalaisen maaseudun kannalta. Jo etukäteen tiedossa oli, että maatilojen lukumäärä tulee rajusti vähenemään ja vastaavasti tilakoko kasvamaan. Myös muuttoliikkeen maalta kaupunkiin voitiin olettaa entisestään kiihtyvän. Tämän koko Euroopan mittakaavassa tapahtuvan kehityksen haittavaikutusten torjumiseksi on EU:lla erilaisia suunnitelmia ja rahoitusohjelmia, jotka ovat olleet käytössä myös Suomessa. Yksi EU:n suosima toimintamuoto on ollut ns. toimintaryhmätyö LEADER- ohjelman puitteissa. Kaudella maassamme oli 22 eri toimintaryhmää, jotka kattoivat kolmanneksen Suomen maaseudusta eli asukasta. Uudelle ohjelmakaudelle päätettiin toimintaa laajentaa koskemaan koko Suomea, jolloin toimintaryhmien määrä nousi jo 58:aan. Näin myös Karkkilan alue pääsi ensimmäistä kertaa osalliseksi maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista rahoista. Kotiseutuyhdistys mukana LUKE ry:ssä Kun loppuvuonna 1998 ensimmäisen kerran saatiin tietää tällaisesta mahdollisuudesta, päätettiin perustaa Karkkilan, Vihdin ja Lohjan yhteinen toimintaryhmä tekemään hakemus pääsemisestä mukaan EU:n LEADER -ohjelmaan. Yhdistyksen nimeksi valittiin LUKE, joka tulee sanoista Länsi-Uudenmaan Kehitys LUKE valittiin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä toteuttamaan EU:n LEA- DER+ -ohjelman tavoitteita vuoteen 2006 asti kansallisella POMO+ -rahoituksella. Myös alueen kunnat Karkkila, Vihti ja Lohja päättivät Risto Hakomäki (edessä oik.) ja hänen takanaan toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Sourama olivat allekirjoittamassa Maa- ja metsätalousministeriön kanssa sopimuksen POMO+ -ryhmien toiminnasta. Kuvassa POMO+ ryhmien edustajia. 11

12 tulla mukaan tukemaan LUKE:n toimintaa omalla osuudellaan, joka on 20% julkisesta rahoituksesta. Vuoden 2001 loppupuolella toiminta saatiin täysimittaisesti käyntiin, yhdistykselle valittiin toiminnanjohtaja ja ensimmäisten 12 hankkeen rahoituspäätökset saatiin tehtyä. Tuettujen hankkeiden joukossa oli kaksi myös Karkkilasta; Kotiseutuyhdistyksen Karkkila-multimedia ja Siikalan Pienviljelijäyhdistyksen kehittämis- ja investointihanke. Lohjalta ja Vihdistä on rahoitusta annettu mm. Karstun kylän maisemanhoitoon, Seuratalo Kalliopirtin kunnostukseen, yksityisen päivähoidon kehittämiseen, yhdistysten aktivoimiseen, ojavesien puhdistukseen, Taidetalo Siirilälle, koulun vanhempainyhdistykselle, kylähistoriikin- ja yhdistyshistoriikin tekoon. Tänä vuonna on tähän mennessä päätetty rahoittaa puun energiakäytön kehittämistä, vanhustenhuoltoa haja-asutusalueella sekä asukas- ja vanhempainyhdistysten toimintaa vanhemmuuden tukemisessa. Yhdistyksen hallitus koostuu kaikkien mukana olevien kuntien ja yhdistysten edustajista sekä yksittäisistä maaseudun ihmisistä. LUKE:n jäseninä voivat olla yksityiset henkilöt, yhdistykset ja yhteisöt. Myös Karkkilan Kotiseutuyhdistys on LUKE:n jäsen. Kotiseutuyhdistyksen johtokunnasta LUKE:n hallituksessa istuu kaksi henkilöä; Risto Hakomäki puheenjohtajana ja Seppo Kivi jäsenenä. Toiminnan tarkoitus LUKE:n olemassaolon tärkein tarkoitus on toimia yhdyssiteenä valtion viranomaisten ja maaseudun toimijoiden välillä. Hankkeiden vetäjät voivat olla yksityisiä ihmisiä, yrityksiä, yhteisöjä tai yhdistyksiä. Tärkeintä on, että hanke johon tukea haetaan, on edes jollain tavalla linjassa LUKE:n toiminnan perusajatusten kanssa jotka ovat a) kansalaistoiminnan vahvistaminen, b) kulttuuri ja ympäristö kuntoon sekä hyödyttämään elinkeinoja kestävän kehityksen ja c) haja-asutusalueelle sijoittuvan mikrotason yritystoiminnan tukeminen. Kaiken toiminnan päätavoitteena on maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Painopistealueina ovat kylien (ja asuinalueiden) kehittäminen, asukastoiminta, naiset ja nuoret sekä Karjaanjoen vesistöalue. Maaseuduksi lasketaan koko Karkkilan alue keskustaa myöten. Lohjalla tuen ulkopuolelle jää keskusta-alue ja Vihdissä Nummela. Toiminnan tavoitteet ovat hyvin samansuuntaisia kuin perinteisellä kotiseututyöllä ja alueen kotiseutuyhdistyksillä. Tuen suuruus Tukea jaetaan vuonna 2002 n (1,38 milj.mk). Rahoitettavissa hankkeissa omarahoitusosuuden tulee olla keskimäärin 30%, josta puolet voi olla myös talkootyötä. Tuen maksimimäärä on ( mk), joka voidaan jakaa kolmelle vuodelle. Keskimääräinen hankkeen kokonaiskustannusarvio on n ( mk). Näin tuettavien hankkeiden määrä vuodessa olisi LUKE:n toiveissa on saada jaettavan tuen määrä nousemaan tulevaisuudessa, jolloin vastaavasti useampia hankkeita voitaisiin rahoittaa. Mitä hankkeelta vaaditaan? Seuraavassa lyhyesti hyväksyttävän hankkeen perusvaatimukset: Alue: Lohja, Vihti, Karkkila, poisluettuna tietyt Lohjan ja Vihdin tiheään asutut alueet. Mihin tukea: Maaseudun yritys- ja kehittämishankkeet, jotka toteuttavat Hiiden Talkoot - alueellista kehittämissuunnitelmaa. Hakuaika: Jatkuva haku , alkoi syksyllä Lomake: N:o 370 (yritystoiminta) tai n:o 371 (maaseudun kehittämishankkeet), lomakkeita LUKE:n toimistosta, TE-keskuksesta tai internetistä koti.htm Hakija: Luonnollinen henkilö (18-65v), useampi henkilö yhdessä, yritykset, yhdistykset tai kunnat. Hakeminen: Hakemus lähetetään LUKE:lle, jonka hallitus puoltaa, hylkää tai pyytää lisäsel- 12

13 vityksiä hankkeesta, TE-keskus hyväksyy rahoituksen LUKE:n lausunnon pohjalta. Tuen maksu: Hakemuksesta kuitteja ja kirjanpitoa vastaan jälkikäteen, maksuaika 3v., ennakkoa poikkeustapauksissa max.30% yhdistyksille. Tukikelpoiset menot: Palkat, ostopalvelut, matkakulut, luontoissuoritukset (mm. talkootyö, tavaran lahjoitukset), kiinteistömenot, hankinta- ja käyttömenot, kone- ja laitehankinnat, rakentamiskulut. Ei tukikelpoisia: Yritystoimintaan liittyvät investoinnit, kiinteistön hankintamenot vain poikkeustapauksissa. Kaiken kaikkiaan voimme olla melko tyytyväisiä siihen, että myös paikallisen kotiseututyön tueksi on saatu uusia rahoitusmahdollisuuksia, joiden avulla kotiseututyön tavoitteita voidaan entistä paremmin toteuttaa. Se vaatii kuitenkin yksittäisten ihmisten, kylätoimikuntien, asukasyhdistysten ja yritysten aktiivisuutta. Koko toiminnan perusperiaatehan on omaehtoisuus eli että ylhäältä valtion taholta ei kovin aktiivisesti pyritä ohjailemaan sitä mitä ihmiset haluavat tehdä. Pääasia, että toiminta yleisesti hyväksyttävää ja että se sopii paikallisen toimintaryhmän suunnitelmiin. LUKE:n puitteissa tämä tarkoitta sitä, että se pyrkii rahoittamaan resurssiensa mukaan kaikkia kriteerit täyttäviä hankkeita tai mikäli hanke ei millään sovi sen suunnitelmiin niin neuvomaan sille jonkun muun sopivamman rahoituslähteen. Lisätietoja Lisätietoja saa LUKE:n toimistosta, joka sijaitsee Nummelassa os. Vihdintie 1. Toiminnanjohtaja MMM Sirkka-Liisa Sourama on paikalla arkipäivisin 8-16 ja tavoitettavissa myös puhelimitse Myös allekirjoittanut antaa mielellään lisätietoja. Risto Hakomäki KARKKILAN MUSEOT KESÄLLÄ 2002 Suomen Valimomuseo ja Galleria Bremer Avoinna ke-su klo Valimotyön historiaa, kokoelma Högforsin valutuotteita. Käyttöja koristevalujen myyntipiste. Galleriassa kesäelokuussa Caj Bremerin valokuvia. Tiedustelut puh tai Högforsin masuuni Avoinna ke-su klo 11 16, opastukset tasatunnein. Takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheita Karkkilassa vuosina Tiedustelut puh tai Karkkila-Högforsin työläismuseo Avoinna ke-su klo Högforsin ruukin työväen asumuksia ja elämää. Museokahvila Pakari. Opastukset tasatunnein, ryhmille tilauksesta elämysopastus. Tiedustelut puh tai

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA

OULU JOULUNAJAN VIIKKO-OHJELMA Joulunajan viikko-ohjelma on voimassa 23.12.2011 8.1.2012 PERJANTAI 23.12. / 30.12. / 6.1. 12:00 MOOTTORIKELKKASAFARI ERÄMAAHAN Nauti ulkoilmaelämästä moottorikelkkasafarilla luonnon sydämeen. Reittimme

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 27.12.2016 1/5 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - To 18.2. TAPAHTUMAT 2016 SAUNASEURA SAUNAMAFIA ry TÄYTTI 7 VUOTTA. Kuumat Onnittelut Maailman Aktiivisimmalle Saunaseuralle! - Ti 26.4. Klo 17:30-19:00

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot