Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 97. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1 krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 97 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:10-19:50 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1 krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman, poissa klo , 84 Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Jukka Lahti Kai Lintunen Jorma Malila Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Ville Hokkanen yleiskaavasuunnittelija 83 Petri Suominen suunnittelupäällikkö 83 Susa Eräranta arkkitehti 83 Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 97 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Stefan Ahlman Kirsi Louhelainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4.krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 97 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 75 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 76 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön alkuvaiheen 6 tilannekatsaus ja linjaukset, pöydälle Kulmakorpi I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen 17 nähtäville (MRA 27 ), alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä Lintulaakso IA, asemakaavan muutosehdotuksen 26 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara 80 8 Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, asemakaavan 33 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 81. kaupunginosa Niipperi Tuomarila I, asemakaavan muutosehdotuksen 39 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen 44 hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara 83 Keran osayleiskaavan luonnosaineiston hyväksyminen 56 nähtäville (MRA 30 ), alue Rakennuskiellon määrääminen Keran osayleiskaavan 75 alueella, Karamalmin ja Nihtisillan eräille kortteleille ja yleisille alueille. 85 Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys 80 tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista 86 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesityksen ja 82 taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat vuosille Kaupunkisuunnittelulautakunnan opinto- ja 88 tutustumismatka Jyväskylään 88 Päätöksiä ja kirjelmiä 90

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että asia 13 ( 87) käsitellään ensimmäisenä asiana ja sen jälkeen siirrytään esityslistan mukaiseen käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtaja Markkulan esittämän käsittelyjärjestyksen. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stefan Ahlman. Stefan Ahlmanin ollessa estyneenä 83 ja 84 käsittelyn ajan pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön alkuvaiheen tilannekatsaus ja linjaukset, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh Aulis Palola, puh Matti Liukkonen, puh Seija Lonka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön käynnistämisvaiheen tilannekatsauksen sekä päättää, että 1 yleiskaavan pohjaksi laaditaan alueen asukkaiden, alueen sidosryhmien sekä luottamushenkilöiden yhteistyöllä yhteinen maankäytön visio Vision keskeisiä periaatteita ja tarkastelun teemoja ovat: a Ohjataan asumista kyläalueille ja keskuksiin, jolloin luodaan edellytykset yhdyskuntarakenteen eheytymiselle ja palveluiden turvaamiselle. b Kehä III alueen roolia vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeino- ja logistiikkavyöhykettä. c Pohjois-Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan seuturakenteessa. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka- ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). d Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 97 e Alueen viherrakenne ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön käynnistämisvaiheen tilannekatsauksen sekä päättää täydentää tätä asiaa koskevia aikaisemmin tekemiään päätöksiään ( ja ) seuraavasti: 1 Yleiskaava-alueen alustavaa rajausta tarkistetaan lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti siten, että alue käsittää Vihdintien vaikutusalueen Vihdin rajalle asti. Tästä tehdään virkatyönä kartta tämän päätöksen liitteeksi. 2 Yleiskaavan pohjaksi laaditaan alueen asukkaiden, alueen sidosryhmien sekä luottamushenkilöiden yhteistyöllä yhteinen maankäytön visio Vision keskeisiä periaatteita ja tarkastelun teemoja ovat: a Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten ja potentiaalisten uusien kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Erityisesti korostetaan maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. b Kehä III alueen roolia vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeino- ja logistiikkavyöhykettä. Tutkitaan mahdollisuuksia vahvistaa länsisuunnan merkitystä työpaikka-alueena: Turunväylän ja Nupurintien vaikutusalueet. Tästä hyvä esimerkki on Ämmässuon ekoteollisuuspuisto. c Pohjois-Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka- ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). d Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo,

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 97 Päätös Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. e Alueen viherrakenne (sisältäen yleisten luontoarvojen lisäksi etenkin ekologiset yhteydet sekä järvet ja virtavedet) ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan. 3 Lautakunta asettaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyötä varten seurantaryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä yleiskaavatyön etenemistä sekä edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja hyvää asukas- ja sidosryhmäyhteistyötä. Yleiskaava-alueen laajuuden ja eri osien toiminnallisten eroavuuksien vuoksi on tarkoituksenmukaista, että työryhmä työskentelee osin jakautuneena kahteen osaan: Vihdintien vaikutusalue (jäseninä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Markku Markkula ja Kirsi Louhelainen sekä Osallistuva Espoo kehitysohjelman puheenjohtaja Simon Elo ja Pohjois-Espoon asukasfoorumin puheenjohtaja Raimo Tiilikainen) sekä Turunväylän vaikutusalue (jäseninä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Stefan Ahlman, Jukka Lahti ja Pirjo Kemppi-Virtanen sekä Vanhan Espoon asukasfoorumin puheenjohtaja Kari Sipilä). Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. 4 Lautakunta kiirehtii toimenpiteitä, joilla täsmennetään yleiskaavatyön organisointia (lähtökohtana lautakunnalle kaavoitusohjelman yhteydessä esitelty muistio ) siten, että asetetut asemakaavoitusta helpottavat ja nopeuttavat tavoitteet saavutetaan. Tätä edistää työn organisointi siten, että yleiskaavan ehdotusvaiheeseen päästään jo vuonna Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön käynnistämisvaiheen tilannekatsauksen sekä päättää täydentää tätä asiaa koskevia aikaisemmin tekemiään päätöksiään ( ja ) seuraavasti: 1 Yleiskaava-alueen alustavaa rajausta tarkistetaan lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti siten, että alue käsittää Vihdintien

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 97 vaikutusalueen Vihdin rajalle asti. Tästä tehdään virkatyönä kartta tämän päätöksen liitteeksi. 2 Yleiskaavan pohjaksi laaditaan alueen asukkaiden, alueen sidosryhmien sekä luottamushenkilöiden yhteistyöllä yhteinen maankäytön visio Vision keskeisiä periaatteita ja tarkastelun teemoja ovat: a Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten ja potentiaalisten uusien kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Erityisesti korostetaan maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. b Kehä III alueen roolia vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeino- ja logistiikkavyöhykettä. Tutkitaan mahdollisuuksia vahvistaa länsisuunnan merkitystä työpaikka-alueena: Turunväylän ja Nupurintien vaikutusalueet. Tästä hyvä esimerkki on Ämmässuon ekoteollisuuspuisto. c Pohjois-Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka- ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). d Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. e Alueen viherrakenne (sisältäen yleisten luontoarvojen lisäksi etenkin ekologiset yhteydet sekä järvet ja virtavedet) ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan. 3 Lautakunta asettaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyötä varten seurantaryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä yleiskaavatyön etenemistä sekä edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja hyvää asukas- ja sidosryhmäyhteistyötä. Yleiskaava-alueen laajuuden ja eri osien toiminnallisten eroavuuksien vuoksi on tarkoituksenmukaista, että työryhmä työskentelee osin jakautuneena kahteen osaan: Vihdintien vaikutusalue (jäseninä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Markku Markkula ja Kirsi Louhelainen sekä Osallistuva Espoo kehitysohjelman puheenjohtaja Simon Elo ja Pohjois-Espoon asukasfoorumin

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 97 puheenjohtaja Raimo Tiilikainen) sekä Turunväylän vaikutusalue (jäseninä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Stefan Ahlman, Jukka Lahti ja Pirjo Kemppi-Virtanen sekä Vanhan Espoon asukasfoorumin puheenjohtaja Kari Sipilä). Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. 4 Lautakunta kiirehtii toimenpiteitä, joilla täsmennetään yleiskaavatyön organisointia (lähtökohtana lautakunnalle kaavoitusohjelman yhteydessä esitelty muistio ) siten, että asetetut asemakaavoitusta helpottavat ja nopeuttavat tavoitteet saavutetaan. Tätä edistää työn organisointi siten, että yleiskaavan ehdotusvaiheeseen päästään jo vuonna Liite Selostus 1 POKE, rajaus Vihdintien eteläpuoli 2 POKE, vision rajaus Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun siten, että tärkeimpänä toiminnallisesti rajattavana osayleiskaava-alueena on Vihdintien vaikutusalue Kehän III:lta Kalajärven paikalliskeskuksen kautta Vihdin rajalle. Työ tulee organisoida siten, että tehdään rinnakkain voimassa olevan yleiskaavan ajanmukaisuuden analyysia, kaavoituksen työohjelmassa olevia asemakaavoja ja koko alueella tarvittavan kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja muiden palvelujen toteutussuunnittelua. Parhaimmillaan tämä johtaa alueen hyvän toimivuuden edellyttämään yhteyksien ja palvelujen rakentamiseen siten, että uusi asutus ja palvelut rakentuvat keskenään oikea-aikaisesti ja kaikki tahot (ELY, nykyiset ja uudet asukkaat, muut) ovat tyytyväisiä ja tavoitteeksi asetettu pientalorakentaminen etenee. Toisena osayleiskaava-alueena on Länsiradan vaikutusalue. Lisäksi lautakunta kehotti kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun yleiskaavan ja asemakaavojen yhteisvaikutusten arvioinnilla. Kaupunkisuunnittelukeskusta kehotettiin laatimaan ehdotuksen koko yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä esitettävistä lisäresursseista esitettäväksi kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Aikataulutuksessa ja organisoinnissa kehotettiin priorisoimaan Vihdintien vaikutusalueen osayleiskaavaa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 97 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alustava rajaus Yleiskaavatyön tilanne Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut yleiskaavan valmistelun Espoon keski- ja pohjoisosiin. Suunnittelualue käsittää Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Kaava-alue sisältää myös Espoonkartanon alueen, jota rajaa etelässä Kehä III ja lännessä Lapinkyläntie, sekä Soittilan alueen Siikajärveltä. Lisäksi kaavaalueeseen kuuluu Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamaton alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa olevan Espoon pohjoisosien yleiskaavan valmistelu aloitettiin vuonna 1984 ja osa I on saanut lainvoiman Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I ei enää kaikilta osin pysty vastaamaan muuttuvan kaupungin ja kehittyvän seudun haasteisiin. Visio 2050 Nyt valmisteilla olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa tehdään maankäytön visio vuoteen Vision tavoitteena on löytää Espoon tahtotila seudun kehityksessä. Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen alueella sekä nykyisten kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Yleiskaavalla tullaan vastaamaan Espoon kaupungin kasvutavoitteisiin luomalla kaupunkirakennetta eheyttävillä maankäyttöratkaisuilla edellytykset hyvälle joukkoliikenteelle ja Länsiradan tulevaisuudelle. Kaavalla pyritään osaltaan vastaamaan kaupungin 2500 asunnon vuositavoitteeseen.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 97 Prosessi ja aikataulu Nyt suunniteltavan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alue käsittää yli kolmanneksen koko Espoon maapinta-alasta. Visiovaiheessa kerätään lähtötietoja ja tarkastellaan alueen suhdetta sekä pääkaupunkiseutuun että Helsingin seutuun. Visiotyön aikana tehdään tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa sekä kuullaan asukkaiden ja muiden osallisten näkökulmia alueen suunnitteluun. Visiotyön jälkeen päätetään yleiskaavan tavoitteet ja aloitetaan yleiskaavaluonnoksen valmistelu. Yleiskaavan vahvistamisen tavoitevuosi on Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alustava aikataulu Vuorovaikutus ja asukasyhteistyö Visiotyön aikana kerätään asukkailta sekä muilta osallisilta tietoa ja ideoita pohjois- ja keskiosien yleiskaavoitusta varten. Syksyllä 2014 tulee koko Espoota koskeva kaikille avoin internet kysely, jossa kaikilla on mahdollisuus antaa palautetta kartalle piirtämällä tai kirjoittamalla. Tarkoituksena on järjestää asukasyhdistysten jäsenille yhteinen visiotyöpaja elokuussa 2014 sekä ainakin yksi kaikille avoin asukastilaisuus syyskuussa Kaupunkisuunnittelulautakunnalle voidaan tarvittaessa järjestää visiotyöpaja syys-lokakuussa. Asemakaavat pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueella Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueella on kaavoituksen työohjelmassa vireillä yli 50 asemakaavaa. Asemakaavoittajien kanssa katsotaan yhdessä, mitkä kaavat voivat edetä yleiskaavan valmistelun aikana ja mihin kaavoihin tarvitaan lisää selvityksiä tai seudullisia tarkasteluja. Seurantaryhmä Lautakunta voi halutessaan perustaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyölle seurantaryhmän, jota valmistelijat informoivat sovituin väliajoin tai tarpeen mukaan visiotyön etenemisestä.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 97 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan vision keskeisiä periaatteita Asumisen ohjaaminen kyläalueille ja keskuksiin Yhdyskuntarakennetta eheytetään ohjaamalla lisärakentaminen kyläalueille. Kyläalueiden kehittämistä tarvitaan myös asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Kylien kehittämisessä kiinnitetään huomiota mm. ekologisuuteen, yhteisöllisyyteen ja monipuoliseen pientalomaiseen asuntotuotantoon sekä palveluihin. Ekologisista tekijöistä kiinnitetään huomiota mm. paikallisiin olosuhteisiin sopiviin energiaratkaisuihin, liikkumisen energiankulutukseen ja siihen, että asumismuoto, arjen sujuminen tukee ilmastotavoitteita ja energian säästöä. Kylien kehittämisessä pyritään löytämään keinoja, joilla muun muassa voitaisiin parantaa maaseutualueen ikääntyvien ikäluokkien palveluja nykyistä edullisemmin. Yhteisöllisyys tuottaa onnistuessaan turvallisuutta ja kotikylän tunteen. Tavoitteena on asukasmäärä, joka mahdollistaa kaava-alueen palveluille mahdollisimman hyvin saavutettavan, monipuolisen ja kylämäisen kokonaisuuden. Kylien keskusta-alueille pyritään luomaan edellytykset omakotitonttien lisäksi yhteisöllisille korttelikokonaisuuksille, joihin liittyy esteetöntä asumista erilaisille asukasryhmille yhteistiloineen, työ ja harrastustiloja, liiketoimintaa ja myös julkisia palveluja koko kylän tarpeisiin. Tällainen naapurustokeskus on parhaimmillaan, kun se on toteutettu tiloiltaan monikäyttöisenä pientalomaisella, kodinomaisella tavalla. Kehä III alueen roolin vahvistaminen työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeino- ja logistiikkavyöhykettä. Kehä III aluetta vahvistetaan työpaikka-alueena. Kehä III on seudullinen väylä kansainvälisiin yhteyksiin; lentokentälle ja satamaan. Työpaikka-alueiden sijoittaminen liikenteellisesti hyvin saavutettaville alueille lähelle liikenteen solmukohtia tukee seudullisia tavoitteita. Teiden varsilla työpaikka-alueet toimivat tarvittaessa myös melusuojauksena asunto- ja virkistysalueille. Espoon eteläosien tiivistyessä osa yrityksistä saattaa hakeutua muille alueille logistisista, tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Uusia työpaikka-alueita tarvitaan myös Espoon keski- ja pohjoisosiin, jotta voidaan turvata Espoon työpaikkaomavaraisuus.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 97 Pohjois-Espoon ja Vihdintien roolia seuturakenteessa vahvistetaan Visiotyössä otetaan liikenteen osalta erityisesti huomioon joukkoliikenteen kehittyminen sekä pyöräily- ja jalankulkuyhteyksien parantaminen. Vision yhtenä teemana on liikkuminen ja siihen liittyen tehdään alueellisia tarkasteluja työmatkojen suuntautumisesta ja työmatkojen pituuksista sekä matka-ajoista eri alueilla. Lisäksi syksyllä tulevan kaikille avoimen internetkyselyn avulla pyritään saamaan tietoja asukkaiden tekemistä päivittäisistä matkoista. Vihdintien rooli seudullisena yhteytenä korostuu Kehäradan liikennöinnin aloittamisen myötä. Kalajärven alueeseen vaikuttaa merkittävästi Nurmijärven ja Vantaan liikenne- ja maankäyttöratkaisut. Ensi vuonna käyttöön otettava Kehärata sekä kehittyvä Kivistön alue palveluineen tulee vaikuttamaan Vantaan, Espoon ja Nurmijärven asukkaiden liikkumiseen. Erityisesti Kalajärven alueen kehittämistä mietitään yhteistyössä Nurmijärven ja Vantaan kanssa. Alueen länsiosan, erityisesti Histan ja Forsbackan alueiden, maankäyttöratkaisuja mietitään niin että luodaan edellytykset Länsiradan tulevaisuudelle. Alueen maankäyttöratkaisuilla pyritään tukemaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen kehittymistä seudullisena jätteenkäsittelyn, teollisuuden, varasto- ja logistiikan alueena. Espoon keskuksen roolin vahvistaminen osana seuturakennetta Visiotyössä pyritään tuomaan esille Espoon keskuksen tärkeä rooli seudun länsiosalle. Alue toimii seudullisena joukkoliikenteen solmukohtana. Rantarata ja tulevaisuudessa myös Länsirata sekä seudullisesti tärkeät tieyhteydet antavat hyvät mahdollisuudet alueen kehittymiselle. Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen, Vihti yhdistymisselvitystä (EKKV) tehtäessä Espoon keskus on nähty yhtenä alueen tärkeimmistä keskuksista. Alueen viherrakenteen ja kulttuuriarvojen monimuotoisuuden turvaaminen Alueella on erilaisia luonto- ja ympäristöarvoja sekä valtakunnallisesti tärkeitä kulttuuriympäristöjä. Seudullisesti ja paikallisesti tärkeät virkistysalueet pyritään tunnistamaan ja niiden saavutettavuus pyritään turvaamaan. Luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot selvitetään ja otetaan huomioon alueiden kehittämisessä. Kesän 2014 aikana tehdään vision maisemateemaan liittyvä kulttuuriympäristötiedon tarkastelu ja analysointi. Visiotyössä pyritään tunnistamaan alueen maa- ja metsätalouden tuotantoedellytykset niin että tuotanto voi kehittyä ja monipuolistua.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 97 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön käynnistämisvaiheen tilannekatsauksen sekä päättää, että 1 yleiskaavan pohjaksi laaditaan alueen asukkaiden, alueen sidosryhmien sekä luottamushenkilöiden yhteistyöllä yhteinen maankäytön visio Vision keskeisiä periaatteita ja tarkastelun teemoja ovat: a Ohjataan asumista kyläalueille ja keskuksiin, jolloin luodaan edellytykset yhdyskuntarakenteen eheytymiselle ja palveluiden turvaamiselle. b Kehä III alueen roolia vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeino- ja logistiikkavyöhykettä. c Pohjois-Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan seuturakenteessa. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka- ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). d Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. e Alueen viherrakenne ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydälle panosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 97 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / / Kulmakorpi I, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 75. kaupunginosa, Kolmperä Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräyksen 11 :n kohta "Gumbölenjoen..." kuulumaan "Gumbölenjoen vesistön..." - sivun 5 kappale Mitoitus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä kem 2, jolloin aluetehokkuus on ea = 0,23. Teollisuudelle osoitetaan noin kem 2, toimitiloille noin kem 2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin kem 2 ja huoltoasemalle noin 950 kem 2. Kulloinkin toteutettavaan teollisuus-, toimitila- sekä liike- ja toimistorakentamiseen liittyvien myymälätilojen määrää ohjataan asemakaavalla. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta:

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 97 Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Jukka Lahti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kulmakorpi I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Kulmakorpi I - Vinkelkärr I asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 4782, joka käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kehottaa jatkamaan kaavan seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakuntakäsittelyyn mennessä kevyen liikenteen verkoston suunnittelua sekä varmistamaan miten voidaan varmistaa tämän alueen käytön ja Nupurintien lisääntyvän liikenteen seurauksena yhä välttämättömämmäksi tulevan Nupurintien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, 4 järjestää yleisötilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jukka Lahden. Liite 3 Kulmakorpi I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4 Kulmakorpi I, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 97 Oheismateriaali Selostus - Kulmakorpi I, tapahtumaluettelo - Kulmakorpi I, kaavamääräykset - Kulmakorpi I, kaavakartta - Kulmakorpi I, havainnekuva - Kulmakorpi I, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut vuonna 2008, että alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat. Alueen rakennusoikeus on noin k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kulmakorpi I Vinkelkärr I, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 4782, käsittää korttelit sekä erityis-, liikenne- ja katualueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue (Muodostuvat uudet korttelit )

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 97 Vireilletulo Alueen kaavoitus on aloitettu Ämmässuon asemakaavan suunnittelun aikoihin ja näistä laadittiin yhteinen tavoiteohjelma. Valtuusto hyväksyi Ämmässuon asemakaavan vuonna Kulmakorven kaavaehdotus on ollut nähtävillä rakennuslain aikana vuonna Kaavahanketta ryhdyttiin jatkovalmistelemaan vasta 2000-luvulla, ja kuulemiset järjestetään nyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Alueen kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2001 nimikkeellä Ämmässuo ja Kulmakorpi I. Kulmakorpi I:n päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty sekä Alueen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen koillispuolella ja rajoittuu pohjoisessa Nupurintiehen ja lännessä Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Alue on pääosin sekametsää ja tällä hetkellä siellä on jonkin verran yritystoimintaa sekä moottoriurheilurata. Katu- ja kulkuyhteydet Ämmässuon ja Kulmakorven läjitysalueelle sijaitsevat alueella. Kulmakorpi I:n läheisyydessä ovat Kolmperän asuinalue sekä Kakarlammen luonnonsuojelualue. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava-, ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja se hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on vireillä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 97 Asemakaavaehdotus on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Alue on merkitty yleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin alueeksi, T ja pieneltä osalta virkistysalueeksi, V. Asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana asiasta jätettiin 9 kirjallista mielipidettä, ja saatiin 1 lausunto ja 2 kannanottoa. Yksi mielipide saapui nähtävillä olon jälkeen. Asemakaava Yleisperustelu Kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut alueen tavoitteista työohjelman yhteydessä seuraavaa: Kulmakorven alue kuuluu voimassa olevaan, Espoon pohjoisosien yleiskaavaan osa I. Siinä alue on osoitettu pääosin teollisuuden ja varastoinnin alueeksi. Kulmakorpi rajoittuu idässä ja lounaassa valtuuston hyväksymään Ämmässuon asemakaavaan. Moottoritien pohjoispuolella sijaitsee Histan osayleiskaavan luonnosalue. Alueella toimii pieniä varastoja teollisuusyrityksiä sekä betoniasema. Ne ovat vuokralla lyhyillä sopimuksilla. Alueen itäpäässä on motocrossrata, jonka vuokrasopimus on päättymässä. Toiminta tullaan siirtämään Kulmakorpi II alueelle, johon on yleiskaavassa osoitettu alue moottoriurheilulle. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueelle on käyty neuvotteluja laajoista hankkeista, mm. kahdesta eri logistiikkakeskuksesta (30 ha, k-m²). Nämä hankkeet ovat rauenneet. Tällä hetkellä neuvotellaan ns. rekkaparkin sijoittamisesta ja siihen liittyvästä palveluista (huoltoasema, sosiaalitilat). Alueen kehittämisen kannalta tulee ottaa huomioon Histaa koskevat suunnitelmat. Se tarkoittaisi Kulmakorvessa Turunväylän ja Nupurintien reunavyöhykkeen suunnittelua muuksi kuin varastoalueeksi, esimerkiksi alueelle sopivan toiminnan mukaisesti toimisto tai liiketilaksi. Alue tulisi suunnitella toiminnallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 97 Periaatelinjauksia on pyritty huomioimaan asemakaavaehdotuksessa mahdollisuuksien mukaan huomioiden kuitenkin alueen maanomistusolot ja jonkin verran muuttuneet toiminnalliset tavoitteet sekä tulevat muutokset viereisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa. Myös maakuntakaavan mukainen ratalinjaus Histan kautta länteen on huomioitu aluevarauksena. Suunnittelussa on huomioitu alueen maanomistajien kehittämistavoitteita. Kaava alueen vieressä sijaitseva Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on monipuolinen yhdyskuntia palveleva laitos, jonka läheisyys asettaa joitakin eritysehtoja maankäytön suunnittelulle. HSY:n tavoitteena on kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa huomioiden pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelyssä ja -kuljetuksissa tapahtuneet merkittävät muutokset Vantaan jätevoimalan käyttöönoton myötä. Kulmakorpi I alueen asemakaavaehdotuksessa on pyritty huomioimaan myös näitä muutoksia. Kulmakorpi I:n kaava-alueen maankäyttö on pääosin teollisuutta ja varastointia. Alueella mahdollistetaan myös toimitila- ja toimistorakentamista. Tavoitteena on monipuolinen ja imagoltaan korkeatasoinen työpaikka-alue logistisesti hyvällä paikalla. Parhaimmillaan alueen yritykset voivat hyötyä toistensa läheisyydestä ja parantaa palvelujaan. Tavoitteena on, että lähialueiden nykyiselle ja mahdolliselle tulevalle asutukselle ei koidu merkittäviä haittoja vaan joitakin lieveilmiöitä voidaan asemakaavan myötä hillitä. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 68 ha. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, jolloin aluetehokkuus on ea = 0,23. Teollisuudelle osoitetaan noin k-m 2, toimitiloille noin k-m 2 ja liike- ja toimistorakentamiselle noin k-m 2 ja huoltoasemalle noin 950 k-m 2. Kulloinkin toteutettavaan teollisuus-, toimitila- sekä liike- ja toimistorakentamiseen liittyvien myymälätilojen määrää ohjataan asemakaavalla. Maankäyttö ja kaupunkikuva Kulmakorven alueesta rakentuu oletettavasti pitkähkön ajan kuluessa laaja teollisuus- ja varastoalue (T, T-1 ja T-2). Alue on suunnattu paljon tilaa ja suuria toimitiloja vaativille yrityksille. Osalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita saa sijoittaa myös asfaltti- ja betoniaseman sekä maa-aineksen kierrätykseen liittyviä laitoksia. Alueelle osoitetaan teollisuustonttien lisäksi toimitila- ja toimistotontteja (KTY ja K), joissa voi toimia myös sellaisia yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluita alueen työntekijöille ja ulkopuolisille asiakkaille, tai joiden toiminnalle sijainti keskustassa ei muutoin ole välttämätöntä. Myös toimintaan liittyvien myymälätilojen rakentaminen on joillakin korttelialueilla mahdollista. Alueelle esitetään tontit huoltoasemalle (LH) ja pienehkölle liikerakennukselle (KL). Teollisuustonteilla pölyävät toiminnat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisiin katoksiin tai muutoin suojatulle alueelle.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 97 Kaupungin tavoitteena on valmis tonttitarjonta. Alueen katuverkko ja infrastruktuuri on tarkoitus rakentaa suhteellisen valmiiksi, jolloin alueen yhtenäinen laatutaso voidaan taata ja samalla helpotetaan yrittäjien kynnystä asettua alueelle. HSY:n ja yksityisten omistamille kiinteistöille, jotka ovat osittain rakentuneet, osoitetaan pääosin teollisuus- ja varastorakentamista sekä maa-aineksen käsittelyyn ja jalostamiseen liittyvää rakentamista. HSY:n tavoitteena on kehittää kiinteistöään siten, että se palvelee myös tulevan Ämmässuon ekoteollisuuspuiston toimintaa. Rudus Oy:n omistaman Turvapuiston toiminnat halutaan säilyttää alueella ja mahdollistaa myös palvelun laajentaminen. Toimintoihin liittyvät toimistot ja liiketilat ovat mahdollisia. Alueen yleisilmettä pehmentämään ja parantamaan osoitetaan tonttien pääkadunpuoleisille reunoille nauhamaiset, katualuetta reunustavat istutusalueet. Istutusalueet selkeyttävät katutilaa sekä yhtenäistävät ja jaksottavat laajaa kaava-aluetta. Istutusalueille esitetään pääosin suurikokoisia puulajeja, jotta korkeat teollisuus- ja varastorakennukset eivät korostuisi katutilaa hallitsevina elementteinä. Lajistolla ja istutusten sijoittelulla yhtenäistetään aluetta ja vältetään ympäristön monotonisuutta. Nupurintien varressa olevilla korttelialueilla on keskimäärin 30 metriä leveä istutusvyöhyke, jota ei louhita ja joka säilyy puustoisena. Alueelle sijoittuvien yritysten näkyvyyttä esimerkiksi Turunväylälle ei kuitenkaan haluta kokonaan estää. Alueen kaupunkikuvaa ohjataan mm. rakennusten kerrosluvun, aitaamisen ja istutusten osalta. Vaikka alue rakentuu vaiheittain, on tavoitteena kaupunkikuvaltaan melko yhtenäinen alue. Liikenne Kaava-alueen liikenne tulee Nupurintieltä Kulmakorventietä sekä Ämmässuontietä pitkin. Kulmakorventie on mahdollista rakentaa HSY:n jätteenkäsittelykeskukselle asti, jolloin kulkuyhteydet paranevat ja katuverkon kuormitusta voidaan jonkin verran jakaa. Katualueet ja liittymät on mitoitettu raskaalle liikenteelle. Jalankulku- ja pyörätiet rakennetaan katujen varsille. Kulmakorventien mitoituksessa on otettu huomioon myös mahdollisen moottoriurheilualueen sijoittuminen sekä maa-aineksen käsittelyalueet Kulmakorpi I:n kaava-alueen eteläpuolella. Kaavassa esitetään yksi yleiselle pysäköinnille tarkoitettu alue, mikä on tarkoitettu lähinnä raskaiden ajoneuvojen käyttöön. Alueen kunnallistekniikka rakennetaan pääsääntöisesti ennen tonttien luovuttamista. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma valmistui alkuvuonna 2013 ja aluevarauksia tarkistettiin mm. katu- ja liittymäalueiden mitoituksen osalta 2014.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 97 Maakuntakaavan mukainen Espoo - Lohja - Salo -rata huomioidaan asemakaavaehdotuksessa aluevarauksena. Kulkuyhteydet kaava-alueelle ovat Nupurintieltä. Nupurintie sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, ja tie on valtion omistuksessa. Nupurintien kehittäminen nykyisiä ja tulevia liikennemääriä paremmin palvelevaksi tulisi käynnistää. Myös kevyenliikenteen reitit Nupurintien varteen olisi syytä rakentaa, kun tien varren maankäyttö lisääntyy. Tällä edistettäisiin työpaikkapyöräilyä ja parannettaisiin myös lähialueiden pyöräily-yhteyksiä. Maisema ja luonnonolot Alueen luonto tulee muuttumaan ainakin kaava-alueen sisällä, jossa rakentaminen ja tätä varten suoritettava louhinta hävittävät kalliokasvillisuutta. Kakarlammen suuntaan on jätetty suojaviheralue, joka on suojana luonnonsuojelualueelle päin. Tälle alueelle on asennettu pohjaveden seurantaputket alueen vesitalouden seurantaa varten. Nupurintien varteen on suunnitelmissa jätetty puustoisena säilytettävä kaistale, jonka leveys vaihtelee maastomuotojen mukaan. Kyseinen metsävyöhyke toimii suurmaisemassa välittävänä elementtinä ja häivyttää louhittavan alueen reunaa Nupurintien suuntaan. Rakennettavalta alueelta aiheutuvat hulevedet esitetään viivytettäväksi suojaviheralueiden hulevesialtaissa ennen niiden ohjaamista Gumbölenjoen vesistöön. Myös rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavalla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusten arviointi Suunnittelukeskus Oy on laatinut Ämmässuon - Kulmakorven toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin Raportissa on arvioitu alueelle tulevien hankkeiden ja maankäytön muutosten vaikutuksia. Kulmakorpi I:n kaava-alueen louhinnasta on asemakaavoituksen rinnalla käynnistetty YVA-menettely, koska alueen louhinnan pinta-ala ja vuosittainen louhintamäärä ylittävät asetuksessa määritellyt rajat. YVAprosessissa keskitytään louhinnasta suoraan ja välillisesti aiheutuviin vaikutuksiin, ja tavoitteena on määritellä tulevia lupaehtoja louhinnan vaatimaa ympäristölupaa varten. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 97 Nähtävänä kokouksessa: Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Ympäristövaikutusselvitys Kulmakorven asemakaava-alueen luontoselvitys Kulmakorven lepakkoraportti Korttelien viitesuunnitelma Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne / kirjaamo, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Kirkkonummen kunta, lausuntopyyntö - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / / / Lintulaakso IA, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh Lotta Kari-Pasonen, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso IA asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso IA Fågeldalen IA asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että mikäli muutoksenhakija niin haluaa, alue voidaan kaavoittaa pientaloalueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisella tehokkuudella. Alueesta tulee tehdä laadullisesti korkeatasoinen, sillä myös tämä tehokkuus e = 0,4 on noin kaksinkertainen verrattuna tämän kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien pientaloalueiden tehokkuuteen. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Ahlmanin, jäsen Nevanlinnan ja jäsen Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 97 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että hänen tekemänsä palautusesitys kannatuksen puuttuessa raukeaa ja että varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsenet Kemppi-Virtanen ja Karhu ovat vastustaneet palautusehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat palautusehdotusta vastaan äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsenet Pöntynen, Lahti, Nevanlinna, Louhelainen, Salo, Ahlman, Palomäki ja Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Palautusehdotusta vastustivat jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Poissa oli jäsen Klar- Nykvist. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä neljää vastaan (8/4), yhden ollessa poissa, hyväksyneen palautusehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Suvi Karhu jätti eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen Lintulaakso 1 A, alue päätökseen palauttaa asemakaava uudelleen valmisteluun. Palautuksessa oleva kerrosalan vähennys ei kohtele maanomistajia tasavertaisesti, kun verrataan viereiseen tonttiin ja siihen pari vuotta sitten valmistuneeseen kerrostaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila ilmoittivat kannattavansa jäsen Karhun jättämää eriävää mielipidettä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Liite Oheismateriaali 5 Lintulaakso IA, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 Lintulaakso IA, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 7 Lintulaakso IA, mielipidekartta - Lintulaakso IA, tapahtumaluettelo - Lintulaakso IA, kaavamääräykset - Lintulaakso IA, kaavakartta - Lintulaakso IA, ajantasa-asemakaava

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 97 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lintulaakso IA Fågeldalen IA, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6811, käsittää korttelin kaupunginosassa (Leppävaara), alue ja siihen liittyvä Lintulaakso I, muutos, asemakaavan muutosehdotus, käsittää osan katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Vireilletulo Lapti Oy on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , muutettu Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolella IV-V -kerroksinen asuinkerrostalo.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 97 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella korttelissa on voimassa Lintulaakso IA - asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta korkeintaan 40 % saa käyttää teollisuus- ja varastotilana. Suurin sallittu kerrosluku on ¾II ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoituttuna e = 0.40, mikä vastaa noin 2050 k-m². Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Sininärhentien katualueella on voimassa Lintulaakso I-asemakaavan muutos. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 4 kirjallista mielipidettä, joissa vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. Ehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa tai kannanottoa. HSY ilmoitti, että asemakaavan muutoksessa tulee huomioida ilmanlaatu ja, että korttelin eteläreunaan on merkittävä johtokuja. Tonttiyksikkö ilmoitti, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - laskettu rakennusoikeuden määrää k-m 2 :stä k-m 2 :iin - siirretty rakennusalan ja osa-alueiden rajoja - sallittu asuntoihin liittyvät työtilat

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 97 - lisätty määräys: Asuntojen ulko-oleskelutiloiksi tarkoitettuja parvekkeita tai terasseja saa sijoittaa ainoastaan oleskelupihan puolelle. - lisätty määräys: Sininärhentien puoleisen pysäköintialueet tulee rajata muurein tai istutuksin. - muutettu kääntöpaikkaa - lisätty toinen rakennusala talousrakennukselle - lisätty pysäköintipaikka - lisätty johtomerkintä alueen eteläreunaan - poistettu uloke-merkintä - lisätty rakennukseen jätettävä kulkuaukko -merkintä - muutettu/lisätty/poistettu istutettavia alueen osia - osoitettu alueita hulevesien hallintaa varten - lisätty hulevesiä koskeva kaavamääräys - tehty teknisiä täydennyksiä ja korjauksia Asemakaavan muutos Maanomistajat ovat valtuuttaneet rakennusliike Lapti Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta, jolla mahdollistetaan IV-V -kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Suunnittelualue on asemakaavoitettu liike- ja toimisto-rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi, mutta ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan muutoksessa kolmen eri maanomistajan tontit yhdistetään ja tavoitteena on asuinkerrostalon sijoittaminen suunnittelualueelle. Alueen keskellä sijaitsevan s-merkityn rakennuksen säilyminen ei ole mahdollista. Rakennuksen rakennustaiteellisella arvolla ei ole seudullista merkittävyyttä. Asuinkerrostalokortteli (AK) Korttelin käyttötarkoitus muutettaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan IV-V:een siten, että matalampi osa sijoittuu pientaloalueen puolelle (länsipuolelle). Rakennusoikeus korotetaan kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta e = noin 0,9. Rakennuksessa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Rakennuksen länsijulkisivu tulee jäsennöidä pienimittakaavaiseksi ylimmän kerroksen terassin, parvekkeiden ja aukotuksen avulla. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilojen tulee olla ikkunallisia. Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle (Sininärhentien puolelle). Pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 97 asuinkerrostalon itäpuolelle. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 85 k-m², kuitenkin vähintään 1 ap asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulla olla myös ulkotiloissa. Asuntojen ulko-oleskelutiloiksi tarkoitettuja parvekkeita tai terasseja saa sijoittaa ainoastaan oleskelupihan puolelle. Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin Selvitykset FCG Oy on laatinut kaavamuutoksesta meluselvityksen Kaavamääräyksissä on huomioitu selvityksen mukaiset liikenteen aiheuttaman melun suojaustoimenpiteet. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakijalle on lähtenyt lasku, joka käsittää asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja muistutuksista - Havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy, ) - Meluselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, )

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 97 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet - Sivistystoimi/Tilat- ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 97 91/ / Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 81. kaupunginosa Niipperi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Juvanmalmi II, muutoksen ja Juvanmalmi II osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Juvanmalmi II, muutos Juvamalmen II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6840, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Niipperi) ja siihen liittyvän Juvanmalmi II Juvamalmen II, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää virkistysalueen 81. kaupunginosassa (Niipperi), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että kaavamääräyksistä poistetaan T-1 merkinnästä rajoite Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemillä muutoksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 97 Liite 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Juvanmalmi II, muutoksen ja Juvanmalmi II osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Juvanmalmi II, muutos Juvamalmen II, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6840, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Niipperi) ja siihen liittyvän Juvanmalmi II Juvamalmen II, asemakaavan muutosehdotuksen, joka käsittää virkistysalueen 81. kaupunginosassa (Niipperi), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Oheismateriaali Selostus - Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, tapahtumaluettelo - Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, kaavamääräykset - Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, kaavakartta - Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, ajantasa-asemakaava - Juvanmalmi II, muutos ja Juvanmalmi II, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja laajentaa korttelialuetta pohjoisessa sijaitsevalle 706 m 2 kokoiselle lähivirkistysalueelle. Alueen käyttötarkoitus muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Juvanmalmi II, muutos Juvamalmen II, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6840, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Niipperi) ja siihen liittyvä Juvanmalmi II Juvamalmen

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 97 II, asemakaavan muutosehdotus, joka käsittää virkistysalueen 81. kaupunginosassa (Niipperi), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 81013/2 omistaja, Kiinteistö Oy Läntinen Teollisuuskatu 2. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Niipperissä Juvanmalmin teollisuusalueen lounaiskulmassa osoitteessa Läntinen teollisuuskatu 2 / Pieni teollisuuskatu Kortteli on rakennettu kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Rakentaminen on tapahtunut vaiheittain vuosina Korttelissa sijaitsee noin k-m 2 kokoinen kauppavarasto pysäköintialueineen. Kerrosluku vaihtelee yhdestä kahteen kerrosta. Tontti on pääosin aidattu. Tontin kaakkoiskulmaa viistää polkumainen kevyen liikenteen raitti (Vanha Juvanniityntie), joka yhdistää Läntisen teollisuuskadun Hevostilantiehen. Yhteys on valaistu. Pienen teollisuuskadun päässä olevalla lähivirkistysalueella kasvaa pääasiassa lehtipuita ja alue on hoitamaton. Alueella ei ole virkistysarvoja, eikä sen kautta ole järjestetty kulkuyhteyttä. Suunnittelualueella on valmis kunnallistekniikka. Osa putkista ja johdoista kulkee tontilla sekä lähivirkistysalueella. Kaavamuutosalueen pohjois- ja itäpuolella on kaavan mukaisesti toteutuneita teollisuus- ja varastokäytössä olevia rakennuksia. Kaavamuutosalueen länsipuolella on noin 100 metriä leveä peltoalue, joka toimii suojavyöhykkeenä pellon takana olevalle asuinalueelle. Kaavamuutosalueen etelä- ja lounaispuolella on pientaloaluetta. Teollisuustontin ja pientaloalueen välissä on noin metriä leveä puustoinen lähivirkistysalue. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 97 Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualueen pohjoisosa on yleiskaavassa osoitettu teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T), joka varataan ensisijaisesti teollisuudelle ja varastoinnille sekä niitä palveleville tiloille. Alueella voidaan sallia myös suuria varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kauppaa. Alueen eteläosa on yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi (V), joka varataan yleiseen virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön. Virkistysalueen poikki kulkee pääulkoilureitti. Ulkoilureitin sijainti on ohjeellinen. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Tontilla 81013/2 on voimassa Juvanmalmi II niminen asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e = 0.55 mukaan kerrosluvun ollessa kaksi (II). Yleisen alueen osalla on voimassa Juvanmalmi II niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupungin-valtuustossa ja vahvistettu sisäasiainministeriössä Alue on kaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi mielipidettä, joista neljässä vastustetaan kaavamuutosta. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. suoja-alueen pienenemiseen ja maisemointiin, asuinalueelle aiheutuviin haittoihin nykyisen toiminnan muuttuessa, läpikulkuyhteyden jättämiseen Pieneltä teollisuuskadulta länteen päin sekä tontilla kulkeviin johtoihin ja putkiin. Kannanottoja ei jätetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettuja mielipiteitä on otettu huomioon kaavaehdotuksen suunnittelussa seuraavasti: - alueen käyttötarkoitus on muutettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi - kaavakarttaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa - kaavamuutosalueen etelärajalla rakentamista ohjataan rakennusalan rajalla, joka on neljän metrin päässä tontin rajasta - kaavassa on määräys rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta, joka on

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 97 Asemakaavan muutos Yleisperustelu Juvanmalmin teollisuusalue on Espoon merkittävimpiä teollisuuteen ja varastointiin keskittyneitä alueita, jonka toimintamahdollisuudet halutaan säilyttää. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen toiminnan säilyminen ja laajentaminen rakennusoikeutta nostamalla ja tontin 81013/2 pohjoispuolella olevan lähivirkistysalueen käyttötarkoitusta muuttamalla. Lähivirkistysalueen muuttaminen kortteliksi mahdollistaa vaadittujen autopaikkojen sijoittamisen alueelle. Asuinalueen läheisyydestä johtuen alueen käyttötarkoitus muutetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Maankäyttö Suunnittelualue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Tontin rakennetusta kerrosalasta saadaan enintään 25 % käyttää tontilla sijaitsevan laitoksen toimistotiloja varten. Kaavamuutoksella 706 m 2 kokoinen lähivirkistysalue muuttuu korttelialueeksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella 3037 k-m 2. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (II). Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on Suunnittelualueen etelärajalle on merkitty rakennusalan raja 4 metrin päähän rajasta. Itärajalla kulkee 8 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa, johon on istutettava puita enintään 3 m etäisyydelle toisistaan. Suunnittelualueella kulkee maanalaisia johtoja, joita varten kaavaan on lisätty merkintä maanalaista johtoa varten varatulle alueen osalle. Ne osat tontista, joita ei käytetä huoltoajoon, pysäköintiin tai rakentamiseen on istutettava puilla ja pensailla. Ulkovarastointiin käytettävät alueet on aidattava. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksesta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 97 Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus, Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - HSY Vesi, HSY Vesi, lausuntopyyntö

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / / / Tuomarila I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuomarila I valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tuomarila I - Domsby I, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6831, joka käsittää korttelin sekä virkistys- ja pysäköintialueet 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Tuomarila I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 10 Tuomarila I, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tuomarila I, tapahtumaluettelo - Tuomarila I, kaavamääräykset - Tuomarila I, kaavakartta - Tuomarila I, ajantasa-asemakaava

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 97 Selostus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan päivittäistavarakaupan sijoittuminen nykyisen kaavan mukaiselle YSV-korttelialueelle muuttamalla alueen käyttötarkoitusta ja tarkistamalla korttelialueen rajausta. Samalla varataan nykyiseltä yleiseltä pysäköintialueelta uusi kääntöpaikka busseille. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tuomarila I - Domsby I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6831, käsittää korttelin sekä virkistys- ja pysäköintialueet 40. kaupunginosassa (Tuomarila), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Tuomarilassa Pitkännotkontien eteläpuolella Kaksoiskiventien risteyksen kohdalla osoitteessa Pitkännotkontie 27. Suunnittelualueella on nykyään yleinen pysäköintialue (LP-1) sekä bussien kääntöpaikka. Asemakaavan mukaista kerho-, sosiaali- ja viihdetoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YSV) ei ole toteutettu. Voimassa oleva maakunta-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 97 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös ). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavasta jätettiin vahvistamatta Östersundomin alue, jonka suunnittelu jatkuu. Tämän alueen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään paikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan joulukuussa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on käynnistynyt vuoden 2013 lopulla. Kaava valmistellaan koko Uudenmaan 26 kunnan alueelle. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä virkistysalueeksi (V). Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Tuomarila I - niminen asemakaava on hyväksytty ja vahvistettu sisäasiainministeriössä , Tuomarila I -niminen asemakaavan muutos on hyväksytty ja vahvistettu kaupunginhallituksessa MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistosta jätettiin kolme kannanottoa sekä kaksi mielipidettä. Kannanottojen sekä mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteenä.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 97 Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja - määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta ja kaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavan muutos Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue KL. Korttelialueelle on rakennettava autopaikkoja vähintään 1 ap / 50 k-m². Vaadituista autopaikoista on rakennettava 2 kpl liikuntaesteisille alkavaa 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Pyöräpysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pp / 40 k-m². Pyöräpysäköintipaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Väestönsuoja-, tekniset- sekä huoltotilat saadaan rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Auto- ja pyöräpaikkanormeihin ei vaikuta rakennusoikeuden lisäksi sallittujen tilojen kerrosala. Jätehuolto-, huolto- ja lastaustilat tulee kattaa ja rajata muusta ympäristöstä seinällä, muurilla, aidalla tai vastaavalla rakenteella siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Korttelialue tulee erottaa katualueesta istutuksin tai rakennelmin (esim. tukimuuri). Katualueet Uusia katualueita syntyy, kun osa nykyistä yleistä pysäköintialuetta muutetaan katualueeksi. Samoin osin nykyisestä YSV-korttelialueesta muutetaan katualueeksi. Virkistysalueet Pitkännotkon lähivirkistysalue pienenee muutoksessa hieman, kun korttelialuetta laajennetaan muutamilla metreillä etelään ja hieman itään. Muutoksella ei osoiteta uusia virkistysalueita. Ajoyhteys Suunnittelualueella on Pitkännotkontieltä kaksi ajoneuvoliittymää, joista toinen liittymä palvelee päivittäistavarakauppaa ja toinen liittymä kierrätyspistettä sekä ajoyhteyttä tonteille ja Päivittäistavarakaupan ajoyhteys Pitkännotkontieltä tapahtuu suunnitteilla olevasta kiertoliittymästä. Sopimusneuvottelut Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on kaupungin omistuksessa. Vuokrasopimus tehdään tai tontti myydään asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Sopimusneuvottelut hoitaa Espoon kaupungin tonttiyksikkö.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 97 Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakija - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Puustellinmäki, muutos, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Puustellinmäki muutos asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Puustellinmäki muutos, asemakaavan muutoksen, sekä siihen liittyvät muutokset, piirustusnumero 6573, joka käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 sekä osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosa (Leppävaara) alue (Muodostuu osa korttelia 51071), 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 283,33 euroa, eli yhteensä 1 683,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Liite Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 11 Puustellinmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 12 Puustellinmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 97 Oheismateriaali Selostus - Puustellinmäki, tapahtumaluettelo - Puustellinmäki, kaavamääräykset - Puustellinmäki, kaavakartta - Puustellinmäki, ajantasa-asemakaava - Puustellinmäki, havainnekuva Kaavamuutoksella muutetaan Kehä I:n tunnelin pohjoisosan päälle sijoittuvien korttelien sisäisiä järjestelyjä. Tunnelin toteutus on tuonut rakenneteknisiä rajoituksia, joita alkuperäisessä kaavassa ei ollut mahdollista ennakoida. Tavoitteena on aikaansaada toteutuskelpoinen ja viihtyisä asuntoalue tunnelirakenteiden tekniset seikat huomioiden. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että korttelin pohjoisosan istutuksia ja pysäköintijärjestelyjä kehitetään nähtävilläolon aikana. Asemakaavaan on lisätty pysäköintialuetta vehreyttäviä ja jäsentäviä määräyksiä ja merkintöjä. Kaavakarttaan on lisätty istutettavia alueita jakamaan paikoitusaluetta. Lisäksi määräyksissä edellytetään, että pysäköimispaikat tulee jäsennellä pensain- ja pienpuin ja että kattamattomat pysäköimispaikat tulee päällystää nurmikivin. Asemakaava mahdollistaa myös viherseinien rakentamisen köynnöskasveilla. Suuria rakenteita tai suureksi kasvavia puita ei voi kansirakenteen rakenneteknisten ominaisuuksien takia sallia. Tämän takia vehreyden ja jäsentelyn on tapahduttava hienovaraisesti ja pienimuotoisesti, mikä toisaalta tuo vehreyden kulkijan korkeudelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kokouksessa käydyssä keskustelussa edellyttänyt, että korttelissa muutetaan rakennuksen kerroslukuja siten, että Ruutikujan puolella kerrosten määrää vähennetään yhdellä ja Mestarinkadun puolella lisätään yhdellä. Tällöin Mestarinkadun puoleisten asuinkerrostalojen kerrosluku on 9 ja Ruutikadun puoleisten 6. Lisäksi esittelijä oli esittänyt kaavamääräyksien 4 :ään lisättäväksi seuraava lause: Ylimmän kerroksen arkkitehtuurin tulee muodostaa kaukomaisemassa erottuva aihe ja julkisivussa on korostettava vertikaalisuutta eri materiaalein, väreillä sekä aukotuksilla. Tämän lisäksi kaavakarttaan esitettiin lisäys katualueelle istutettavasta puurivistä sekä suojaviheralueelle (EV) merkintä lu-1: Istutettava alueen osa, joka tulee luiskata ja alle istuttaa pensaita. Kokouksessa käsitellyt sekä esittelijän, että lautakunnan tekemät lisäykset sisällytettiin asemakaavaehdotukseen ennen kuin se laitettiin nähtäville. Lautakunnan edellyttämä näkymäkuva on toteutettu pohjoisesta päin. Parhaiten suunnittelualueen liittymistä ympäristöön pystytään tarkastelemaan suunnittelualeen pohjoispuolesta. Täältä kuvakulmaksi on valikoitunut jalankulkijan näkymä Mäkkylän puistotieltä päin.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 97 Kuvassa esitetyt uudisrakennukset muodostavat selkeän kokonaisuuden kaukomaisemassa, jota korostaa rakennusten vahva pystysuuntainen massoittelu ja ikkuna-aukotukset sekä ylimmän kerroksen lennokas kattomaailma. Rakennukset ovat kuitenkin massoittelultaan ja rakennuskorkeuksiltaan luonteva osan ympäröivää rakennuskantaa. Etelästä päin katsottuna suunnittelualueen rakennukset eivät erotu suurmaisemassa ympäristön maastonmuotojen, rakennusten sekä erilaisten tiealueella sijaitsevien rakenteiden takia. Mestarinkadun varren talot eivät hahmotu yhtä aikaa suurmaisemassa mistään ilmansuunnasta katsottuna, vaan rakennukset ovat hahmotettavissa kulkiessa Mestarinkatua pitkin. Korttelin rakennusten hienovarainen massoittelu ja julkisivutoteutus on saanut päätteekseen elegantin taitetun kattomaailman. Kortteleiden toteutukset ovat periaatteiltaan yhtäläiset, mikä luo yhtenäisyyttä, mutta toteutustapojen erilaisuus korostaa omia kortteleita kokonaisuuksina. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinmäki, muutos - Boställsbacken, ändring, Mäkkylä I, muutos - Mäkkylä I, ändring, Vallikallio I, muutos - Vallberget I, ändring, Vallikallio IA, muutos - Vallberget IA, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6573, käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 ja osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 97 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mestarinkadun varrella osin entisen Kehä I:n ajoratojen tilalla ja Kehä I:n tunneliosuuden päällä. Kaavamuutosalueella on yksi asuinkerrostalo ja tunnelin ilmanvaihdon väliaikainen piippu. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualueelle on osoitettu asuntoalue (A) ja kehitettävä kaupunkimainen asuntoalue (A1). Laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Mestarintunneli asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Voimassa olevissa asemakaavoissa muutosalue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kortteliin on osoitettu kuusi rakennusalaa, joiden suurin sallittu kerrosluku on IV VI. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä k-m 2. Koko korttelialueen pysäköinti on osoitettu kahteen kerrokseen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Korttelissa tontin 2:lle on osoitettu kolme rakennusalaa, joiden suurin sallittu kerrosluku on VI XII. Rakennusoikeutta on k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = 2,0. Autopaikat on osoitettu rakennusten ja pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen kahteen kerrokseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta saatiin kaksi muistutusta ja kuusi lausuntoa/kannanottoa. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi mielipide. Muistutuksissa pidettiin rakennuksia liian korkeina.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 97 Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamääräyksiä on tarkistettu ja kaavaselostusta täydennetty valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen saatujen lausuntojen ja kannanottojen sekä lautakunnan ohjeistuksen pohjalta. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutos Tavoitteena on aikaansaada toteutuskelpoinen ja viihtyisä korttelialue Kehä I:n tunnelin pohjoisosan päälle huomioiden tunnelirakenteiden aiheuttamat tekniset rajoitteet, mitkä kohdistuvat sekä rakennusten rakenteisiin että viheristutuksiin. Korttelien ja kaavamuutoksen tarve on tullut ensisijaisesti tunnelirakenteiden aiheuttamasta rakenneteknisistä syistä ja tunnelin savunpoistopiipun sijainnin tarkentumisen myötä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m². Rakennusoikeus säilyy lähes ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) AK korttelialueiden kokonaispinta-ala on noin m². Rakennusoikeutta on korttelissa noin k-m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0,75. Korttelissa rakennusoikeutta on noin k m 2, mikä vastaa tehokkuutta e = 2,4. Korttelissa rakennukset on mahdollista sijoittaa tunneliosuudella ainoastaan kahteen kohtaan, joihin on jo sijoitettu tulevia rakennusten perustuksia varten holkit. Lisäksi rakennukset tulee tukeutua Mestarinkadun puolelta kallioon. Ruutikadun puolella mahdollistetaan kahden asuinkerrostalon rakentaminen pihakannen päälle. Kerrostalojen kerrosluvut ovat Mestarinkadun puolella IX ja Ruutikadun puolella VI. Korttelialueen pihataso on Mestarinkatu on noin 2 3 metriä tulevaan piha-aluetta korkeammalle. Piha-aluetta ei voida korottaa tunnelin kantavuusrajojen takia. Korkeuseroa häivytetään rakennuksin, kevyillä rakenteilla sekä istutuksin. Korttelista muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus, jossa rakennusten lomassa on laajat korttelialueen yhteiset pihat pelikenttineen ja kasvimaineen. Piha-alueet tulee suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena tontinrajoista riippumatta. Autopaikat sijoitetaan Ruutikadun puolella asuintalojen ja pihakannen alle ja korttelialueen pohjoispuolella tunnelikannenpäälliselle pysäköintialueelle.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 97 Korttelissa tontti 2:ssa tarkistetaan rakennusten kerroslukuja sekä merkitään iv-savuntoistopiipun rakennusala vastaamaan toteutunutta sijaintia. Poistoilmapiippu liittyy Ruutikadun alle rakennettuun tunnelin tekniseen tilaan. Väliaikainen piippu tullaan korvaamaan pysyvällä asuinkerrostalojen rakentamisen aikana. Lopullinen piippu tulee sopeuttaa osaksi viereistä rakennusta erillisenä rakenteena tai sen tulee olla ulkoasultaan itsenäinen ympäristöä rikastuttava taideteos. Korttelin pistekerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on VIII. Kahden eteläisimmän rakennuksen korkeutta on nostettu kahdella kerroksella ja Ruutikadun sekä Mestarinkadun risteyksessä sijaitsevan rakennuksen suurinta sallittua kerroslukumäärää laskettu neljällä kerroksella voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusoikeusmäärä on noussut k-m2. Pysäköinti on osoitettu kahteen kerrokseen rakennusten ja pihakannen alle. Julkisivut Molemmissa kortteleissa pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla punatiili. Toissijaisena saa käyttää vaaleaa rappausta tai yksiväristä kivipinnoitetta. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Rakennusten identiteettiä korostetaan siten, että ylin kerroksen arkkitehtuurin tulee erottua kaukomaisemassa omaleimaisena aiheena. Lisäksi rakennusten julkisivujen vertikaalisuutta tulee korostaa materiaaleilla, väreillä sekä aukotuksilla. Lähtökohtana on Mestarinkadun varteen muodostuva harmoninen rakennusten ketju, mikä kuitenkin selkeästi erottuu omaksi kokonaisuudekseen. Julkisivumateriaalit tulee olla laadukkaita sekä kestäviä. vaurioitumisvaaran takia lämpörappauksen käyttö ei ole sallittua maantasossa eikä pihakannen päällä ensimmäisessä kerroksessa. Pihakannenalaisen pysäköintilaitoksen julkisivut eivät saa olla sokkelimaisia eivätkä umpinaisia, vaan niiden tulee soveltua asuinkerrostalojen arkkitehtuuriin. Pysäköinti Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 ap / 100 k-m 2 asuntokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 0,8 ap / asunto. Lisäksi on toteutettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava lukittuun, katettuun tilaan 1 polkupyöräpaikka / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 polkupyöräpaikkaa / asunto. Lisäksi pihalle lähelle sisäänkäyntejä tulee järjestää polkupyöräpaikkoja. Korttelin pysäköintialuetta ohjaavia määräyksiä sekä merkintöjä on tarkennettu lautakunnan ohjeistuksen mukaisesti. Asemakaavakarttaan on lisätty viherrakentamista jakamaan paikoitusaluetta osiin istuttamalla pensaita ja pienpuita.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 97 Lisäksi on määritelty, että kattamattomat pysäköimispaikat tulee päällystää nurmikivillä. Nurmikivien väliin kasvava ruoho antaa vehreyttä ja myös osoittaa toimintojen paikat. Pysäköintialuetta rajaavien katosten ja talousrakennusten seinustoille on osoitettu istutettavan köynnöskasveja. Köynnöskasveja suositellaan käytettävän viherrakentamisessa myös niissä kansiosuuksissa, joissa puiden istuttaminen on mahdotonta. Lisäksi köynnöskasvit tukineen vievät vähän tilaa, jolloin niitä voidaan käyttää jakamaan pysäköintiruutuja. Hulevedet Hulevedet tulee ensisijaisesti hoitaa pintavaluntoina ja rakenteiden sallimissa määrin viivyttää ennen johtamista kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Viivytysrakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tunnelirakenteiden vaurioitumisvaaran takia hulevesiä ei saa imeyttää. Liikennetunneli Kaavassa esitetään Mestarintunnelin kallion ja betonikannen alainen liikennetunneli. Tunnelin yläpuolisella kortteli- tai katualueella tunnelin kalliokattoon kajoavia toimenpiteitä ei saa tehdä ilman tienpitäjän suostumusta. Suojaviheralue (EV) Alue sijaitsee Kehä I:n tunneliosuuden pohjoispäässä betonikannen päällä. Suojaviheralueelle on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, joka jatkuu Kiviporanpolku nimisenä jalankulku- ja pyörätienä. Yhteys on jo rakennettu ja se täyttää esteettömyyden perustason vaatimuksen (pituuskaltevuus maksimissaan 8 %). Viheralueen tunnelinsuuaukon puoleinen reunassa on istutettavan alueen osa, joka tulee luiskata ja alalle istuttaa pensaita. Tavoitteena on luiskauksen ja istutuksien lisäksi säleiköillä ja niitä pitkin kasvavilla köynnöskasveilla luoda vihermuuri kehätielle. Luiskaus sekä säleikkö runsaine istutuksineen antavat ympäristölle puistomaisen vaikutelman ja sulkevat vilkkaan liikennealueen pois kulkijan näkökentästä. Tunnelirakenteiden sallimassa määrin tulee istuttaa pienpuita kävely- ja pyörätien varteen. Pienpuut ja vehreä säleikkö muodostavat kujanteen. Pienpuissa suositellaan kukkivia puita, kuten kirsikkaa ja säleiköissä köynnöksiä, joissa on kaunis syysväri antamaan vaihtuvan väriloiston läpi kasvukauden. EV-alueen ja AK-korttelialueen rajalle suositellaan leikattavaa ainavihantaa pensasaitaa, joka tuo väriä kasvuajan ulkopuolellakin. Katualue Mestarinkadun katualuetta kavennetaan korttelin kohdalla. Rakennusaloja on jouduttu laajentamaan katualueelle, jotta perustukset voidaan rakentaa ehjälle kalliolle. Mestarinkatu on jo rakennettu ja

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 97 rakentamisessa on huomioitu kavennettu katualue. AK-korttelialueen (51071) puoleinen jalankulku- ja pyörätie on rakennettu väliaikaisesti korttelialueelle eikä Mestarinkadun ajoradan viereen. Asuinkorttelin puuttumisen ja tasoerojen takia jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Mestarinkadun ajoradan viereen olisi vaatinut kalliita toimenpiteitä, kuten tukimuureja, jotka olisivat rikkoontuneet asuinrakentamisen aikana. Näin ollen katsottiin edullisemmaksi tehdä kevyempi ja halvempi yhteys väliaikaisesti korttelialueen puolelle. Kun asuinrakennukset rakennetaan, jalankulku- ja pyörätie siirretään Mestarinkadun ajoradan viereen. Myös yhteys Mestarinkadulta Ruutikadulle on jo rakennettu. Ruutikadun katualueelle on rakennettu muutama autopaikka Mestarintunnelin piipun huoltoajoneuvoja varten. Jalankulku ja pyöräily Jalankulku- ja pyörätie (Kiviporanpolku) on jo rakennettu tunneliosuuden pohjoispäähän ja se täyttää esteettömyyden perustason vaatimuksen (pituuskaltevuus maksimissaan 8 %). Myös Mestarinkadulta Laturinkujalle johtava Laturintörmän jalankulku- ja pyörätie (aiemmin oli suunniteltu portaita) on rakennettu. Suurista korkeuseroista johtuen esteettömyyden perustasosta on jouduttu tinkimään ja yhteyden maksimi pituuskaltevuudeksi on hyväksytty 10 %. Mestarinkadulta Laturinkujalle on kuitenkin esteettömyyden perustason täyttävä yhteys Porarinkadun kautta. Muinaismuistoalue (sm) Laturintörmän koillispuolella sijaitsee I maailmansodan aikainen tukikohta. Alue on muinaismuistolailla rauhoitettu. Melu ja ilmanlaatu Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys ( , Promethor Oy). Melusuojaustoimenpiteet on huomioitu kaavamääräyksissä. Kehä I:n liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutus kaava-alueelle on arvioitu minimi- ja suositusetäisyyksiä käyttäen. Asumisen minimietäisyydet ilmanlaadun suhteen täyttyvät kaava-alueella. Voimassa olevaan kaavaan nähden tilanne paranee, koska piha-alueet ja rakennukset on sijoitettu kauemmaksi Kehä I:n tunnelin suuaukosta. Kaavassa on määrätty, että korvausilman sisäänottoaukkojen sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 97 Päätöshistoria Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävillä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Korttelisuunnitelmat - Kopio lyhentämättömästä mielipiteestä - Meluselvitys ( , Promethor Oy) Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Puustellinmäki muutos valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Puustellinmäki muutos, asemakaavan muutosehdotuksen, sekä siihen liittyvät muutokset, piirustusnumero 6573, joka käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 sekä osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosa (Leppävaara) alue (Muodostuu osa korttelia 51071), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 97 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Puustellinmäki muutos valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Puustellinmäki muutos, asemakaavan muutosehdotuksen, sekä siihen liittyvät muutokset, piirustusnumero 6573, joka käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 sekä osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosa (Leppävaara) alue (Muodostuu osa korttelia 51071), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - kaavamääräyksiin 4 :n lisätään lause: Ylimmän kerroksen arkkitehtuurin tulee muodostaa kaukomaisemassa erottuva aihe ja julkisivussa on korostettava vertikaalisuutta eri materiaalein, väreillä sekä aukotuksilla. - Asemakaavaehdotuksen kaavakarttaan tehdään seuraavat lisäykset: - katualueelle istutettava puurivi, - suojaviheralueelle (EV) merkintä lu-1: Istutettava alueen osa, joka tulee luiskata ja alle istuttaa pensaita. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätökseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Korttelin sisällä muutetaan rakennuksen kerroslukuja siten, että Ruutikujan puolella kerrosten määrää pienennetään yhdellä ja Mestarinkadun puolella lisätään yhdellä. Korttelin pohjoisosan istutuksia ja pysäköintijärjestelyjä kehitetään nähtävillä olon aikana.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 97 Keskustelun kuluessa varajäsen Malila ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattama, että puheenjohtajan ehdotuksen lisäksi kaavamääräyksen 1 :n kohta: 1 autopaikka asuntokerrosalan 100 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 0,8 ap/asunto muutetaan kuulumaan: 1 autopaikka asuntokerrosalan 100 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. sekä kaavamääräyksen 1 :n lisätään lause: 0,2 moottoripyörä/mopopaikkaa asuntokerrosalan 100 neliömetriä kohti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaukset ja puheenjohtajan korjauksen yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että varajäsen Malilan ehdotusta on vastustettu, joten siitä on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka ovat varajäsen Malilan ehdotuksen kannalla äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Pöntynen, Karhu, Lahti, Klar-Nykvist, Nevanlinna, Louhelainen, Salo, Ahlman, Palomäki, Markkula eli 10 jäsentä ja varajäsen Malilan ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Oila, Kemppi-Virtanen, Malila eli 3 jäsentä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kolmea vastaan (10/3) hyväksyneen tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen. Esittelijän korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Puustellinmäki muutos valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Puustellinmäki muutos, asemakaavan muutosehdotuksen, sekä siihen liittyvät muutokset, piirustusnumero 6573, joka käsittää korttelin ja korttelin tontin 2 sekä osan katu- ja liikennealuetta, 51. kaupunginosa (Leppävaara) alue (Muodostuu osa korttelia 51071), muutettuna seuraavasti: korttelin sisällä muutetaan rakennuksen kerroslukuja siten, että Ruutikujan puolella kerrosten määrää pienennetään yhdellä ja Mestarinkadun puolella lisätään yhdellä,

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 97 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että korttelin pohjoisosan istutuksia ja pysäköintijärjestelyjä kehitetään nähtävilläolon aikana. Tiedoksi - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Uudenmaan ELY-keskus, ote liitteineen - Kaupunkisuunnittelukeskus, Palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Hakija, ote ilman liitteitä

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Keran osayleiskaavan luonnosaineiston hyväksyminen nähtäville (MRA 30 ), alue Valmistelijat / lisätiedot: Ville Hokkanen, puh Marianne Kaunio, puh Petri Suominen, puh Ritva Helminen-Halkola, puh Sami Suviranta, puh Vuokko Rouhiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Keran osayleiskaavan luonnosaineiston: kolme vaihtoehtoista kaavakarttaa piir. nro 6856/1, päivätty , piir. nro 6856/2, päivätty , piir. nro 6856/3, päivätty sekä Keran osayleiskaavan kaavaselostus- ja vaikutusselvitysraportti, päivätty , Pöyry Finland Oy, 2 vahvistaa nimen Kera viralliseksi osa-alueen nimeksi, 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, 4 järjestää osayleiskaavan luonnosaineistosta asukastilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n Käsittely Jäsen Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin varapuheenjohtaja Louhelainen. Käsittelyn alussa valmistelijat Ville Hokkanen, Petri Suominen ja Susa Eräranta esittelivät asian.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 97 Päätös Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava kohta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että valmistelutyötä jatketaan siten, että rinnan nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn kanssa vuorovaikutusta toteutetaan avoimesti ja valmistelun aikataulua kiristetään siten että virasto valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotuksen valmistelua koskevat ohjeet käsiteltäväksi jo lokakuun 2014 aikana. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Ulla Palomäki. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Keran osayleiskaavan luonnosaineiston: kolme vaihtoehtoista kaavakarttaa piir. nro 6856/1, päivätty , piir. nro 6856/2, päivätty , piir. nro 6856/3, päivätty sekä Keran osayleiskaavan kaavaselostus- ja vaikutusselvitysraportti, päivätty , Pöyry Finland Oy, 2 vahvistaa nimen Kera viralliseksi osa-alueen nimeksi, 3 pyytää tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä, 4 päättää, että valmistelutyötä jatketaan siten, että rinnan nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn kanssa vuorovaikutusta toteutetaan avoimesti ja valmistelun aikataulua kiristetään siten että virasto valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotuksen valmistelua koskevat ohjeet käsiteltäväksi jo lokakuun 2014 aikana. 5 järjestää osayleiskaavan luonnosaineistosta asukastilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Ulla Palomäen.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 97 Oheismateriaali - Kera, kaavaluonnos, vaihtoehtokartta 1 - Kera, kaavaluonnos, vaihtoehtokartta 2 - Kera, kaavaluonnos, vaihtoehtokartta 3 - Kera, liikenneluonnos 1 - Kera, liikenneluonnos 2 - Kera, liikenneluonnos 3 Aiemmat käsittelyvaiheet ja päätökset asia oli esillä Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kuukausikokouksessa elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Keran asemanseudun kehittämiseksi osayleiskaavatyön Keran osayleiskaava kuulutettiin vireille Kaupunginhallitus päätti osayleiskaavan tavoitteet Vaihtoehdot, arvioinnit ja vertailut esiteltiin maanomistajien ja alueen toimijoiden osallisryhmälle järjestetyssä tilaisuudessa Keran osayleiskaavan maankäytön vaihtoehtojen tilannekatsaus pidettiin lautakuntainfona. Selostus Selostuksen tiivistelmä Kaupunginhallituksen tavoitepäätöksen mukaisesti tuodaan nyt käsittelyyn Keran osayleiskaavan valmisteluaineisto. Valmisteluaineisto sisältää kolme luonnosvaihtoehtoa. Osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskustaaluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. Mitoituksena on tutkittu vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on asukasta ja työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle mahdollistetaan monimuotoinen työpaikkakehitys. Vaihtoehdoista saadut mielipiteet, lausunnot ja vastineluonnokset tuodaan lautakunnalle tiedoksi, jolloin lautakunta voi antaa tarkempia valmistelukehotuksia koskien kaava-alueen osa-alueita. Tämän jälkeen luonnosaineisto työstetään yhdeksi suunnitelmaksi, joka toimii osayleiskaavaehdotuksen pohjana. Työstäminen tehdään lautakunnan valmistelukehotusten pohjalta syksyllä Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 230 hehtaaria (2,3 km 2 ). Suunnittelualuetta rajaavat Turunväylä, Kilonväylä ja Turuntie. Kaava-alue rajautuu Kauniaisten kaupungin rajaan. Vuonna 2011 työpaikkoja oli alueella Asukkaita alueella oli 830 vuoden 2013 alussa.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 97 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä. Vireilletulo ja OAS Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaupungin ilmoituslehdissä Osayleiskaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä kaavaaluetta on luonnoksissa laajennettu Karantien itäpuolelle. Vuorovaikutus Keran asemanseudun toimijoille järjestettyjen tilaisuuksien lisäksi alueella käynnistettiin syksyllä 2012 maanomistajien visiotyö. Syksyllä 2013 ryhmän toimintaa jatkettiin nimellä Keran osallisryhmä. Joulukuussa 2013 kaupunkisuunnittelukeskuksen kaavaa laatimaan kilpailuttama konsultti esitteli kolme vaihtoehtoista rakennemallia laajemmalle joukolle Keran alueen toimijoita ja maanomistajia sekä maanomistajien konsultteja. Keran asemanseudun kehittämistä on esitelty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kuukausikokouksessa kaupunkisuunnittelukeskuksessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) mukaan alue on iso ja tärkeä kehittämisen kohde ja elinkeinopoliittisesti merkittävä asia. Alueen kaavoitus vaatii osayleiskaavan ennen asemakaavoitusta. Osayleiskaavatyössä on tarkasteltava muun muassa erilaisia tehokkuusvaihtoehtoja ja arvioitava vaikutuksia. Aloitusvaiheen keskustelu- ja tiedotustilaisuus pidettiin Espoon valtuustotalolla. Sen yhteydessä järjestettiin ryhmätyö, jossa otettiin kantaa kaupungin tavoitteisiin ja visioitiin tulevaisuutta neljällä teema-alueella:

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 97 Houkutteleva korttelikaupunki & käveltävä ympäristö, Monimuotoiset työpaikat ja palvelut, Sujuva raideliikenne ja liikkuminen sekä Elämyksellinen vapaa-aika ja virkistysyhteydet. Alueen nimistö Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä esittää nimeä Kera viralliseksi osa-alueennimeksi. Nimeä käytetään samassa muodossa suomeksi ja ruotsiksi. Nimi merkitään Espoon opaskarttaan sopivaan kohtaan Keran aseman lähelle, ja sitä voidaan tarvittaessa alkaa käyttää alueopastuksessa. Osa-alueennimet Karamalmi - Karamalmen ja Nihtisilta - Knektbro jäävät edelleen käyttöön, mutta niiden tarkoittamista alueista rajataan pois radanvarsivyöhyke eli Keran osa-alue. Alueen kuvaus Nykyisin tunnistettavissa oleva Keran asemanympäristön työpaikka-alue on rakentunut pääosin luvuilla. Osa työpaikka-alueen toiminnoista on siirtynyt tai siirtymässä muualle. Muutamia kiinteistöjä on nykyään tyhjillään. Kaupunkikuvassa hallitsevia ovat laajat logistiikka-, teollisuus- ja työpaikkatoimintojen vyöhykkeet radan molemmin puolin, sekä pohjoisosan työpaikka-alue. Maasto on muutamaa pienehköä selännealuetta lukuun ottamatta suurimmaksi osaksi suhteellisen tasaista ja alavaa. Alueen asemakaavoitetusta rakennusoikeudesta on käyttämättä noin 45 prosenttia (tilanne syyskuussa 2012). Keran alue on jo pääosin tiiviisti rakennettu eikä alue ole luonnontilassa. Alue on pääosin yksityisten omistuksessa. Alueella on yhteensä 160 yksityistä maanomistajaa. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Kilon logistiikkakeskus Oy c/o SOK Kiinteistötoiminnot (Inex) sekä Nokia Solutions and Networks. Suunnittelualueen suurin yhtenäinen asuinalue on kaava-alueen keskellä sijaitseva Nihtimäen pientaloalue. Alue sijoittuu osaksi Espoon keskuspuiston ja Leppävaaran urheilupuiston virkistys- ja ulkoilualueverkostoa. Alueen julkiset palvelut sijaitsevat rantaradan eteläpuolisilla alueilla. Nihtimäessä on kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Nihtitorpassa ovat Länsi- Uudenmaan poliisilaitos, Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus sekä Lillklobbin taidekeskus. Alueella on lisäksi mm. huoltoasemia ja hotelli. Kutojantien eteläpäähän on juuri valmistunut uusi päivittäistavarakauppa. Asukkaat hakevat palveluita Leppävaaran, Kilon ja Kauniaisten suunnista. Alue sijoittuu rantaradan molemmin puolin. Keran juna-asemalta on nopea junayhteys mm. Leppävaaraan (n. 3 km matka-ajan ollessa 4 min), Espoon keskukseen (6 km/8 min) ja Helsinkiin (n. 14 km/16 min). Asemalla pysähtyy S-, E- ja U-junat. Turunväylä, Nihtisilta, Kehä II, Turuntie ja Karantie ovat alueen ajoneuvoliikennettä välittävät väylät. Alueen eteläisenä sisäisenä yhteytenä Nihtisillasta asemalle vie Kutojantie.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 97 Karantiellä ja Karaniityntiellä-Karapellontiellä kulkee useita seudullisia ja Espoon sisäisiä bussilinjoja. Turuntien ja rantaradan varressa kulkee seudulliset pyörätiet, samoin Nihtisillan varressa. Keran alueen sisällä on useita alueellisia pyöräteitä. Liikenne Espoossa raportin mukaan pyöräilyn ja jalankulun vuonna 2012 alkanut kasvu jatkui vuonna Pyöräilijämäärä kaupunkikeskuksissa kasvoi keskimäärin 11 % edellisenä vuoden määrästä. Pitkän matkan yhteyksillä pyöräilijämäärä lisääntyi noin 14 %. Raportin mukaan kävely lisääntyi keskustapisteissä keskimäärin 5 %. Espoon rautatieasemilta nousi syksyllä 2013 lähiliikenteen juniin noin matkustajaa. Nousijamäärät kasvoivat useilla asemilla, mutta pienenivät Kauklahden ja Keran asemilla. Alue on suurimmaksi osaksi liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Alueella on kattava HSY:n hulevesiviemäriverkosto. Turunväylä on merkittävä melunlähde alueella. Kaava-alueella on 12 mahdollisesti saastunutta niin sanottua SAMASErekisterikohdetta (SAMASE on ympäristöministeriön asettama saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti). Alueen kemikaaliriskit on pääosin selvitetty vuoden 2012 aikana. Kolme yritystä kuuluu EU:n neuvoston antaman ns. Seveso II-direktiivin mukaisten laitosten luetteloon, jota Turvatekniikan keskus (Tukes) ylläpitää. Tukes on määritellyt voimalaitokselle 1 km konsultaatiovyöhykkeen. Yleis- ja asemakaavoissa tulee tarvittaessa antaa kaavamääräyksiä, jotka koskevat kaavoitettavan alueen eri käyttötarkoituksia ja ohjaavat rakennuslupia ja muuta rakentamista. Suunnittelua ohjaavat säädökset Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 39 määrittelee yleiskaavan sisältövaatimukset. Vaatimusten soveltamisessa täytyy ottaa huomioon kaavan ohjaustavoite ja tarkkuus. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään myös yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Erityisesti yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta (MRL 42). Yleiskaava voidaan myös laatia osittain tai kokonaan oikeusvaikutuksettomana (MRL 45). Alueidenkäytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana toimii maankäyttö- ja rakennuslain 5, jonka mukaan kaavan tulee edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavatyön lähtökohtina toimivat MRL 22 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa sekä täsmentää ja

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 97 konkretisoida kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtioneuvosto päätti 13. marraskuuta 2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tavoitteita tarkistettiin, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön uusiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyvät Helsingin seudun erityiskysymykset. Maakuntakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallintooikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kehä II:n varteen Suurpelto - Kera alueelle on osoitettu tiivistettävä taajamatoimintojen alue - kehittämisperiaatemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaisesti, aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Tiivistettävän alueen laajuus täsmentyy ja sen tehokkuus määritellään kuntakaavoituksessa. Vaikka 2. vaihemaakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen, suunnittelulla on vaikutuksia seudulliseen maankäyttöön. 2._vaihekaava Myös 4. vaihemaakuntakaava on vireillä. Vaihekaavassa käsitellään elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta ja kulttuuriympäristöjä. Valmistelu vie aikaa kolmisen vuotta ja tavoitteena on, että kaava vahvistuisi Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä sekä lausunnoilla untakaava Kaupunkisuunnittelukeskus laati 2010 Espoon elinkeinovyöhykkeiden kehityskuvan. Laadinnassa on otettu huomioon muun muassa Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2030 visio ja strategia (2006). Siinä Keran alue on elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeinen rantaradan asemanseutu. Tällä hetkellä Espoon kaupunkirakenteen kudelmia tuotetaan Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Elinkeinokudelman puitteissa on mahdollista visioida myös Keran osayleiskaavan tai sen vaikutuspiirissä olevia alueita. Espoon kaavoitusohjelmassa mukana olevaa työtä tukee myös se, että Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen laatimassa Uusimaa-ohjelman Visio ja strategia 2040, Strategiset valinnat raportissa nostetaan yhdeksi strategian toimenpiteeksi Uudenmaan aseman vahvistaminen start up -yritysten kansainvälisenä keskittymänä.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 97 Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL 2020) Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin kerrosneliömetriä, jolla luodaan edellytyksiä noin 2500 asunnon vuosituotannolle. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehotti kokouksessaan kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan, että vuositasolla syntyy asuntorakennusoikeutta vähintään k-m², jotta varmistettaisiin mahdollisuudet rakentaa mainitut vähintään asuntoa vuodessa. Yleiskaava- ja asemakaavatilanne Keran osayleiskaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Alue on pääosin työpaikka-aluetta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Yksi kaavan kumotuista osista sijaitsee Keran osayleiskaava-alueella. Tilanne muuttuu toiseksi, mikäli laaja työpaikkaalue poistuu eivätkä siitä aiheutuva raskaan liikenteen melu ja tonteilla säilytettävät vaaralliset aineet vaikuta uuden, rakennettavan asuinalueen suunnitteluun. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat sekä uudet liikenneverkon ja raideliikenneverkon osuudet. Kaava-aluetta koskevat osuudet ovat Espoon kaupunkirata, raideyhteys Suurpellon kautta kohti Matinkylää ja Kehä II:n jatke Vanhalta Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle. Espoon eteläosien yleiskaavassa määritellyn viheralueverkoston rungon muodostavat taajaan asutun Etelä-Espoon keskellä Keskuspuisto sekä Leppävaaranpuisto. Tärkeimmät jokilaaksot ovat Espoonjokilaakso, Suomenojan laakso ja Gräsanojan laakso. Kaava-alue on asemakaavoitettu. Rantaradan pohjoispuoli on asemakaavoitettu 1970-luvun alussa, eteläpuoli 1980-luvun alussa. Alueella on tällä hetkellä joitakin rakentumattomia tontteja, sekä tontteja, joiden rakennukset ovat tyhjillään. Alueella on vireillä viisi asemakaavamuutosta. Kauniaisten maankäytön suunnittelun tilanne Kauniaisten kaupunginvaltuuston hyväksymä Kauniaisten Maankäytön yleissuunnitelma (Masu 2) sisältää koko kaupungin alueen maankäytön kehittämistä koskevat tavoitteet sekä yleispiirteisen suunnitelman eri toimintoihin varatuista alueista. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kauniaisten kaupungin maankäytön ja asumisen

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 97 kehityskuva on strateginen asiakirja. Kehityskuvan tarkastelujakso yltää vuoteen 2017, mikä vastaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman mukaista ajanjaksoa. Kauniainen on sitoutunut 600 asunnon tuotannon edellytysten muodostamiseen tarkastelujaksolla. Osayleiskaavaluonnosten kuvaus Osayleiskaavaluonnoksiksi on laadittu kolme vaihtoehtoista luonnosta. Luonnokset on kuvattu osayleiskaavan selostuksessa. Vaihtoehtojen vaikutukset ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden toteutuminen on arvioitu. Kaikki vaihtoehdot täyttävät lautakunnan asettamat tavoitteet kaupunkirakenteen tiiveydestä ja mitoituksesta. Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty asumista kaavan ydinalueelle, rantaradan molemmin puolin ja alue toteutetaan tehokkaana kerrostalovaltaisena asuinalueena. Aluetehokkuudet osayleiskaavojen asumiseen osoitetuilla aluevarauksilla voivat vaihdella välillä noin ea = 0,3 - ea = 3,5 kaikissa vaihtoehdoissa. Rakentamisen tehokkuutta ja lopullista mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Kaikissa vaihtoehdoissa keskus sijoittuu joukkoliikennereittien risteämiskohtaan juna-aseman yhteyteen. Kaavaluonnosten väliset kaupunkirakenteelliset erot kulminoituvat siihen kuinka Kutojantien - Karapellontien ympäristö rakentuu, miten viheralueet ja puistot on jäsennelty sekä miten ja kuinka laajoina kävelykeskusalueet toteutuvat. Kutojantien - Karapellontien ympäristö toteutuu kaikissa kaavaluonnoksissa eri tavoin. Kaikissa vaihtoehdossa on osoitettu työpaikkavaltaiselle maankäytölle pohjoinen Nokian alueympäristöineen sekä Nihtisillan alue Turunväylään ja moottoritieliittymään liittyen. Liikennejärjestelmän periaatteet ovat kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiset. Alueen läpi kulkevaa kaupunkirataa hyödynnetään alueen joukkoliikenteen runkona. Suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien tuloon ja linjaukseen alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Alueen joukkoliikennejärjestelmää täydennetään luomalla edellytykset linja-autoliikenteen lisäämiselle. Lisäksi huomioidaan raideliikennehankkeiden pitkä toteutusaika ja tämän edellyttämä vaiheittaisuus joukkoliikenteen järjestämisessä. Kaikissa vaihtoehdoissa edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä niin alueen sisällä kuin seudullisillakin pyöräilyreiteillä. Myös ajoneuvoliikenne on kävelyä ja pyöräilyä suosiva. Yhteydet joukkoliikenneasemille ja pysäkeille, sekä palveluihin ja viheralueille on kaikissa vaihtoehdoissa suunniteltu sujuviksi ja laadukkaiksi. Alue kytketään toimivaksi osaksi laajempaa viheraluejärjestelmää. Kaikissa vaihtoehdoissa säilytetään ja kehitetään työpaikka-alueita, osoitetaan uusia palveluita ja lisätään asumista. Kaikissa vaihtoehdoissa säilytetään nykyiset asuinalueet.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 97 Melusuojaustarpeet on osoitettu kaavassa. Meluntorjunta voidaan toteuttaa meluesteillä tai melua sietävillä rakennuksilla. Sekä rautatie että uusi pikaraitiotielinjaus aiheuttavat toteutuessaan melu- ja tärinäriskejä lähialueilleen. Tämä tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Rakenteellisen meluntorjunnan tarve keskittyy keskuksen ympäristöön. Vaihtoehto 1 Työpaikkapainotteisen vaihtoehdon (VE1) kaupunkirakenteen keskeinen tekijä on asumisen sijoittuminen ainoastaan Keran ydinalueelle, radan molemmin puolin. Olemassa olevat työpaikka-alueet suojaavat asuinaluetta liikenteen aiheuttamalta melulta ja niitä voidaan kehittää melko vapaasti ilman asumisen aiheuttamia reunaehtoja. Uuden asuntoalueen yhtenäisyys, tiiviys ja koko edesauttavat alueen oman identiteetin muodostumista. Asemanseudun maankäyttö on sekoittunutta ja alueen palvelut keskittyvät pääosin sinne. Asemanseudulle on osoitettu lähipalvelualue. Palvelualue on kävelyetäisyydellä asunnoista. Nykyinen toiminta Kutojantiellä pyritään säilyttämään ja rakennusoikeutta lisätään. Varasto- ja tuotantotiloja on mahdollista muuttaa esimerkiksi liikuntatiloiksi Kutojantien eteläpäässä. Vaihtoehto jatkaa alueen teollista perinnettä, kuitenkin maankäyttö monipuolistuu asumisen lisääntymisen myötä. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat omille alueilleen eikä asuminen näin aiheuta merkittäviä reunaehtoja työpaikka-alueiden kehittämiselle. Työpaikka-alueet suojaavat asuinaluetta liikenneväyliltä kantautuvalta melulta. Alueen viherverkko jäsentää osaltaan em. maankäyttötoimintojen rakennetta alueella ja kytkee alueen asumiseen varatun osan erityisesti Kilon ja Leppävaaran suuntaan. Lähipuistot sijoittuvat asuinalueiden keskelle. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Vaihtoehto 2 Asuntopainotteisen vaihtoehdon (VE2) kaupunkirakenteen keskeinen tekijä on asumisen levittäytyminen koko Keran alueelle. Asuinalueen laajuudesta ja asukasmäärän suuruudesta johtuen Keran alue on jaettavissa useisiin osa-alueisiin, jotka voidaan toteuttaa vaihtelevilla tehokkuuksilla ja typologioilla. Asumisen ydinalue aseman ympäristössä rakennetaan korkealla tehokkuudella. Asemanseudun maankäyttö on sekoittunutta ja alueen palvelut keskittyvät pääosin sinne. Keskus on kooltaan suurempi kuin muissa vaihtoehdossa ja voi laajeta myös radan päälle. Radan pohjoispuolelle muodostetaan alueen toinen keskus. Vaihtoehdon kaupunkirakenteen keskeinen tekijä on Kutojantien- Karapellontien toteuttaminen siten, että vain julkinen ja kevyt liikenne pääsee kulkemaan alueen läpi, radan ali.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 97 Olemassa oleva yritystoiminta poistuu vähitellen asumisen tieltä. Alueen profiili muuttuu nykyistä asumispainotteisemmaksi, mikä heijastuu myös työpaikkatoimintojen luonteeseen ja määrään. Asumiseen voi liittyä seudullisestikin merkittäviä vapaa-ajanpalveluja (esim. Kutojantien varren kiinteistöjen uudiskäyttö, kaarihallin hyödyntäminen). Kera jatkaa Kauniaisten-Leppävaaran itä-länsisuuntaista asumisen vyöhykettä. Puistot ovat muita vaihtoehtoja laajempia, suurimmasta asukasmäärästä johtuen. Puistot sijoittuvat keskeisille paikoilla asuinalueilla. Viherverkko jäsentää osaltaan em. maankäytön rakennetta alueella ja kytkee asumisen sekä Kilon ja Leppävaaran suuntaan että Kauniaisten suuntaan. Viher- ja kevyen liikenteenreitit kytkevät toiminnalliset keskukset yhteen. Kevyen liikenteen reitit kulkevat, tonttikatujen ohella, pääosin viheralueiden sisällä. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin Vaihtoehto 3 Sekoittuneen maankäytön vaihtoehdon (VE3) kaupunkirakenteen keskeinen tekijä on Kutojantie-Karapellontien toteuttaminen kaupunkimaisena bulevardina ja kaupunkitilojen sarjana. Karapellontien eteläreunalla maankäyttö on sekoittunutta. Bulevardin varressa on sekä asumista, että työpaikkoja, palveluita ja puistoja. Nykyiset logistiikka- ja teollisuusalueet radan molemmin puolin varataan pääosin asumispainotteiselle maankäytölle. Asuminen lomittuu Kutojantien varren sekoittuneeseen maankäyttöön. Nykyiset toimistorakennukset Kutojantiellä pyritään säilyttämään ja rakennusoikeutta lisätään. Uutta asumista tulee Kutojantien varren purettavien teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjen tilalle sekä olevien toimistorakennusten väliin. Vaihtoehdon selkärangan muodostaa pikaraitiotien reitin keskeiselle osalle osoitettu sekoittuneiden toimintojen kaupunkimainen vyöhyke. Keskustatoiminnot palveluineen keskittyvät asemanseudulle sekä raitiotiereitin varrelle. Kadunvarsitilat tarjoavat vaihtoehdon keskuksessa sijaitseville liikepaikoille ja samalla laajentavat toimintoja myös keskuksen ulkopuolelle. Sekoittuneen maankäytön alueelle voi sijoittua myös vapaaajanpalveluja ja asumista. Maankäyttö ja rakennettu ympäristö on kerroksellista ja pienin askelin toteutuvaa sekä alueen historiaan tukeutuvaa. Palvelut ovat monipuolisia ja hyvin saavutettavia. Alueen viherverkko kytkeytyy osaksi bulevardia ja jäsentää osaltaan maankäytön rakennetta alueella ja kytkee alueen tehokkaasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin ja työpaikkamäärä noin

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 97 Liikennesuunnitelmien nykytilanne Espoon kaupunkiradan jatkeen ratasuunnitelma, joka on käynnistynyt Espoon kaupungin ja Kauniaisten yhteistyössä. Kaupunkiratahanke yhteysvälillä Leppävaara - Kauklahti sisältyy HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelman vuoteen 2020 mennessä rakennettaviin kehittämishankkeisiin. Suunnitelmaluonnos tulee syksyllä 2014 kuntiin lausunnolle. Espoon kaupunkiradan suunnittelu liittyy laajemmin pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Leppävaaran ja Espoon välisen osuuden rakentaminen neliraiteiseksi tekee mahdolliseksi erottaa lähi- ja kaukojunien liikennöinnin omille raiteilleen Helsingin ja Espoon välillä. Kaksi etelän puoleisinta raidetta on suunniteltu jäävän pelkästään lähiliikenteen käyttöön. Lähiliikenteen vuoroväliä voidaan näin tihentää, liikenteen luotettavuus paranee, liityntäliikenteen toimivuus paranee ja Espoosta länteen jatkavan junaliikenteen määrää voidaan lisätä nykyisestä. Ratasuunnitelman yhteydessä ratkaistaan Keran aseman ja siihen liittyvien alikulkujen sekä muiden siihen liittyvien toimintojen, kuten liityntäpysäköinnin, sijainti. Ratasuunnitelma valmistuu vuoden 2013 aikana ja se on tarkoitus hyväksyä Liikennevirastossa vuonna Kehä II:n yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Suunnitelma sisältää Kehä II:n ja Karapellontien eritasoliittymän, jonka toteuttaminen erillään Kehä II:n jatkamisesta on epätodennäköistä. Yleissuunnitelma odottaa parhaillaan Liikenneviraston hyväksymistä. Kehä II:n jatkaminen on ajoitettu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) vuoden 2020 jälkeiseen täydentymisvaiheeseen. Espoon raideliikennevisio vuodelle 2050 on laadittu kaupunginhallituksen aloitteesta vuonna Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi Espoon raideliikennevision tiedoksi ja linjasi, että Suurpellon alueen kytkemistä metroon ja rantarataan on edistettävä. Raideliikennevisiota päivitetään parhaillaan osana kaikki kulkumuodot sisältävää liikenneverkkovisiota. Uudessa visiossa otetaan tarkemmin huomioon tavoitteet lisätä maankäyttöä muun muassa Keran alueelle. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimintastrategia v.2025 HSL:n toimintastrategiassa ja visiossa vuodelle 2025 joukkoliikenne on ykkösvalinta. Strategian kolmas tavoite koskee Keran osayleiskaavaa. Tavoitteen mukaan raideliikenneverkkoon perustuva liikennejärjestelmä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa seudun vetovoimaisuutta. Keran liityntäpysäköintipaikkojen määrää on esitetty liityntäpysäköintistrategiassa lisättäväksi 200 autopaikkaan ja 300 polkupyöräpaikkaan. Erityisesti polkupyöräpysäköinnillä on mahdollista lisätä alueen asukkaiden joukkoliikenteen käyttöä. HSL esittää runkobussilinjastosuunnitelmassa Jokeri 2-runkolinjan perustamista välille Matinkylä - Leppävaara - Myyrmäki - Malmi - Vuosaari.

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / 97 Tämä runkolinja tulee kulkemaan Kehä II:n jatkamisen jälkeen Keran aseman kautta. Siihen asti linja tulee suunnitelman mukaan kulkemaan Espoossa Kehä II:ta, Turunväylää, Kehä I:tä ja Lintulaaksontietä. Reitin muuttaminen aikaisemminkin on mahdollista, kun radan ali avataan katuyhteys. Kaavan tavoitteisiin vaikuttavia aiempia lähtökohtia ja suunnitelmia Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt Espoo-strategiasta Strategia tunnetaan nimellä Espoo-tarina. Espoo-tarinan mukaan nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi yksi uusista paikalliskeskuksista on ekologinen Kera tulevan kaupunkiradan varrella. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman. Ohjelman tavoitteena on kehittää kaupungin elinvoimaisuutta Espoo-tarinan mukaisesti. Kaupunki tavoittelee pysyvää tuottavuuden parannusta. Keran osayleiskaavaa koskevina konkreettisina mittareina kehitysohjelmassa nostetaan esiin liikkumisen ja saavutettavuuden parantaminen sekä kestävät yhdyskunta sekä monipuoliset asumisen ratkaisut. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Kestävä kehitys - ohjelman. Ohjelman yleiset hyötytavoitteet kuten kestävä elämäntapa, kestävä verkostomainen kaupunki, kestävät liikkumisratkaisut ja energiaratkaisut ovat Keran osayleiskaavan tavoitteita tukevia tavoitteita. Kaupunginhallitus on päättänyt Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteistä ja niiden noudattamisesta. Kaavoitusohjelmaa arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon kerrosalasta sijoittuu alle 1 km:n etäisyydelle raideliikenteen asemista tai joukkoliikennekaupungin alueelle. Koko Espoossa tavoite on, että uudesta asuinkerrosalasta vähintään 60 prosenttia ja uudesta työpaikkakerrosalasta vähintään 75 prosenttia sijoittuu ko. alueille. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila raportissa todetaan, että palveluja keskitetään solmukohtiin hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskuksien ja tulevan Länsimetron asemien läheisyyteen. Elinvoimainen metropoli, tulevaisuuden tekijät metropolialueen kilpailukykystrategiassa nostetaan esille kolme teemaa: saavutettavuus ja sujuvuus, kokeilevuus ja sallivuus sekä hyvinvointi ja kestävyys. Suunnittelun aikataulu Vireille 2013 Tavoitteet 2013 Visio ja maankäyttövaihtoehdot Luonnosvaihe Ehdotusvaihe

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 97 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Nähtävänä kokouksessa ja lautakunnan jäsenille Webforumissa: viranomaisneuvottelun muistio asukastilaisuuden muistio asukastilaisuuden yhteenveto - Keran osayleiskaava - erillisselvitykset - tilanne Maanomistajien visiotyö Keran osayleiskaava-alueen rakennusten inventointi ja arvottaminen, , arkkitehtitoimisto Inkeri Makkonen - Kera - maisemamuistio, Emma Andersson, Selvitys sivistystoimen palveluista Keran osayleiskaavaa varten, vaihtoehdot 1-3, , Sorvari Sinikka - Keran asemanseudun maankäyttö - pysäköintiselvitys. Luonnosmateriaalia Espoon kaupunkiradan liityntäpysäköinnin tarveselvitys, Espoon kaupunkiradan liityntäpysäköinnin tarveselvitys, Espoon kaupunkiradan vaikutus Keran alueen melutilanteeseen 2030 laskennallinen meluselvitys, , WSP Finland - Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2035, Keran oyk:n lähialueet - Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa - Alustavien osayleiskaavaluonnosten vaikutusten arviointi Espoon kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden toteutuminen, muistio Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää käynnistää Keran osayleiskaavatyön ja hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet 1.1 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan energiatehokas, raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue. 1.2 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena asukasta ja työpaikkaa. 1.3 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana, hyvin saavutettavana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 70 / Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukasmitoituksen pohjalta. 1.5 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. 1.6 Keran kaava-alueella varmistetaan toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. 1.7 Ainakin yhden mitoitusvaihtoehdon tulee mahdollistaa keskitetty pysäköintiratkaisu. 1.8 Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta. 1.9 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. 2 Merkitsee tiedoksi asian oheismateriaalina olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja päättää asettaa asukastilaisuuden puheenjohtajaksi. Käsittely Jäsen Stefan Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki, 28, 4-kohta). Esittelijä teki tekniset korjaukset: päätöskohta 2 muutetaan kuulumaan: Merkitsee tiedoksi asian kokouksessa nähtävillä olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. esityslistan Vireilletulo ja OAS kappaleen teksti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asian oheismateriaalina muutetaan kuulumaan: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kokouksessa. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 71 / 97 päätöskohta 1.1 muutetaan kuulumaan: Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. päätöskohdan 1.2. muutetaan kuulumaan: Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on asukasta ja työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu. päätöskohta 1.3 muutetaan kuulumaan: Keran elinkeino- ja yritystoimintaaluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. päätöskohta 1.4 muutetaan kuulumaan: Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. päätöskohta 1.5. muutetaan kuulumaan: Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. päätöskohta 1.7. muutetaan kuulumaan: Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. Keskustelun kuluessa jäsen Harriet Klar teki jäsen Jukka Lahden kannattamana seuraavan ehdotuksen: päätöskohdan 1.2. mitoitusta koskeva virke muutetaan kuulumaan: Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on asukasta ja työpaikkaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että päätösehdotuksesta on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ensin äänestetään kokouksessa tehtyjen muutosehdotusten välillä ja näin voittanut asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Tämä äänestysjärjestystä koskeva ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka ovat puheenjohtajan ehdotuksen kannalla äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat jäsen Klarin ehdotusta, äänestävät ei. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan seitsemällä äänellä neljää vastaan (7/4) hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtajan esittämän ehdotuksen.

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 72 / 97 Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko äänestyksen mukaisesti muutettu päätösehdotus hyväksyä esittelijän ehdotuksen sijasta. Kun sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja ehdotti, että asukastilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Kirsi Louhelainen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää käynnistää Keran osayleiskaavatyön ja hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet. 1.1 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. 1.2 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on asukasta ja työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu. 1.3 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. 1.4 Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. 1.5 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. 1.6 Keran kaava-alueella varmistetaan asukkaiden viihtyvyys suunnittelemalla toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 73 / 97 Kaupunginhallitus oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. 1.7 Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. 1.8 Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta. 1.9 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. 2 Merkitsee tiedoksi asian kokouksessa nähtävillä olevan päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3 Lautakunta järjestää tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja päättää asettaa asukastilaisuuden puheenjohtajaksi Kirsi Louhelaisen. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat Keran osayleiskaavan tavoitteet: 1 Keran osayleiskaava-alue on osoitettu liitteenä olevalla otteella Etelä- Espoon osayleiskaavasta. 2 Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja. 3 Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on asukasta ja työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 74 / 97 4 Keran elinkeino- ja yritystoiminta-aluetta kehitetään edelleen tehokkaana ja seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. Tavoitteena on niin houkutteleva asuinalue, että alueella työssäkäyvät suurelta osin myös asuvat tällä alueella. 5 Keran kaupalliset ja julkiset alueet mitoitetaan asukas- ja työpaikkamitoituksen pohjalta. 6 Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan. 7 Keran kaava-alueella varmistetaan asukkaiden viihtyvyys suunnittelemalla toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa. 8 Koko alueella korostetaan keskitettyjen pysäköintiratkaisujen käytäntöä. 9 Nihtimäen pientaloalue säilytetään ja liitetään osaksi kehitettävää asuntoaluetta. 10 Alueiden rakentamisen vaiheistuksella tulee varmistaa, että alueella olevat SEVESO -direktiivin mukaiset kohteet eivät vaaranna edellä mainittua maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää asuinalueiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. Käsittely Päätös Laura Kiijärvi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 1-mom. 6-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 75 / / / Rakennuskiellon määrääminen Keran osayleiskaavan alueella, Karamalmin ja Nihtisillan eräille kortteleille ja yleisille alueille. Valmistelijat / lisätiedot: Ville Hokkanen, puh Lotta Kari-Pasonen, puh Mauri Hämäläinen, puh Susa Eräranta, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 määrää rakennuskieltoon Kilossa Keran osayleiskaavan alueella Karamalmin ja Nihtisillan korttelit , 54007, 54020, 54023, 54026, 54027, 54029, ja yleisine alueineen kaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi saakka maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla. Kielto ei koske korjausrakentamista, jota koskevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan voi rakennusvalvontaviranomainen ratkaista kuultuaan kaavoitusviranomaista. 2 Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta määrää päätöksen tulemaan voimaan ennen, kuin se on saanut lainvoiman maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla. Käsittely Jäsen Ahlman poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin varapuheenjohtaja Louhelainen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 3, joka kuuluu: Kaupunkissuunnittelulautakunta kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa arvioimaan esille tulleita ja tulevia asemakaavan muutoshakemuksia siten, että tästä rakennuskiellosta voidaan poiketa, mikäli muutos edistää alueen tavoiteltua kehitystä ja on yleiskaavatavoitteiden mukainen. Yleiskaavatyön aikataulutuksella pitää pyrkiä tuloksiin siten, että tämä rakennuskielto voidaan purkaa jo ennen vuotta Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemillä lisäyksillä hyväksyä. Koska kukaan ei

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 76 / 97 vastustanut tätä, totesi puheenjohtajan tämän tuleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 määrää rakennuskieltoon Kilossa Keran osayleiskaavan alueella Karamalmin ja Nihtisillan korttelit , 54007, 54020, 54023, 54026, 54027, 54029, ja yleisine alueineen kaavan laatimista varten viiden vuoden ajaksi saakka maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin nojalla. Kielto ei koske korjausrakentamista, jota koskevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan voi rakennusvalvontaviranomainen ratkaista kuultuaan kaavoitusviranomaista. 2 Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta määrää päätöksen tulemaan voimaan ennen, kuin se on saanut lainvoiman maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla. 3 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa arvioimaan esille tulleita ja tulevia asemakaavan muutoshakemuksia siten, että tästä rakennuskiellosta voidaan poiketa, mikäli muutos edistää alueen tavoiteltua kehitystä ja on yleiskaavatavoitteiden mukainen. Yleiskaavatyön aikataulutuksella pitää pyrkiä tuloksiin siten, että tämä rakennuskielto voidaan purkaa jo ennen vuotta Oheismateriaali Selostus - Kera, rakennuskieltoalue Vireillä olevan Keran osayleiskaavan alueella sijaitsevia teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueita yleisine alueineen esitetään asetettavaksi rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskiellon avulla käytetään maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mahdollistamia kunnan ohjauskeinoja alueen maankäytön suuntaamiseen laadittavana olevan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisiksi.

77 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 77 / 97 Esitys rakennuskieltoalueeksi on osoitettu yllä olevalla kartalla sinisellä viivoituksella. Keran osayleiskaavan rajaus on kuvassa punaisella viivalla. Osayleiskaava Rakennuskieltoon esitettävä alue käsittää keskeisen alueen Keran asemanseudusta ja on pinta-alaltaan noin 84 hehtaaria. Rakennuskieltoon esitettävä alue käsittää Keran osayleiskaavan alueella sijaitsevat nykyiset teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueet , 54007, 54020, 54023, 54026, 54027, 54029, ja yleisine alueineen. Keran osayleiskaava-alue on kokonaispinta-alaltaan noin 230 hehtaaria. Etelässä suunnittelualuetta rajaavat Turunväylä, lännessä Kilonväylä ja pohjoisessa Turuntie. Idässä kaava-alue rajautuu Nuijalantiehen, Karantiehen ja edelleen Karaniityntiehen.