Maksuton ekirja ei-kaupalliseen käyttöön. Copyright: Peltimannekiinit
|
|
- Helinä Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Peltimannekiinit maailmalla PUUNJALOSTUSKONEIDEN VIENNIN PIONEERIEN TARINOITA
3 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. KUSTANTAJA MYYNTI Peltimannekiinit Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta HELSINKI ISBN , e-kirja ISBN Ulkoasu ja taitto: Public Design Oy Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere, 2012
4 Peltimannekiinit maailmalla PUUNJALOSTUSKONEIDEN VIENNIN PIONEERIEN TARINOITA Omistamme tämän kirjan niille peltimannekiineille, jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme laajemmille vientimarkkinoille. 1
5 Sisällysluettelo Alkusanat... 6 Lukijalle... 9 Perustamiskokouksen pöytäkirja, säännöt, esite Historiikki Peltimannekiinit 20 vuotta Muistelu Kehran sellutehtaasta Virossa NEUVOSTOLIITTO Toivekappale Rajanylitys Vainikkalassa 1960-luvulla Svetogorsk-projekti Sveto ja neuvostokauppa Karkotus Neuvostoliitosta Muisteloita Neuvostoliiton-kaupasta Tussikynällä hurmaten Puukko lahjaksi Maljapuheita Suunnistusvaikeuksia Hokkasen vatsavaivat Mistä tietää, että kauppa on tulossa Shakki ja matti Neuvottelut miestenhuoneessa Neuvottelut Moskovassa 1976 ja ilmaiset pumput Prommashimportin sopimus ilman myöhästymissakkoa Siperia on laaja maa Pikasakko Moskovalaisittain Hygeniaa sivistyneesti Puna-armeijan kunnia Siperialainen sauna Shatsarap eli tavarahävikkiä Malinka muu muu Valokuvilla vaikeuksiin Valuuttakontrolli Moskovassa Ruplia, ruplia Marlboro-kartongilla kyytiin Koulutusmatka Baltiaan Stahanovilainen työmies Vapautumisen tunnelmia Virossa
6 MUU ITÄBLOKKI Prahan auton nastarenkaat Ierikka Manner Brnossa Hodoninin vanerikone- ja rimalevytehdaskaupat Ceausescun tasoa Suceava Eräs tehdaskauppaneuvottelu Romaniassa Akkuvesiostoksilla Bukarestissa Markkinointitoimenpiteitä Hannu Bukarestissa Jorma Makkonen Prahassa ja aivopesun uhri Sherlock Holmes Prahassa Piispa Henrik Slovakiassa Sturovo Tohtori Hojnoksen mökki Väiski Lassila järjestykseenpanijana Jatkuva keitto Dunaújváros Tyttöjen suosiossa Alpo Rysti, legendaarinen keksijä Rankka talvi Näin Puolassa Pöllien uimakoulu Diplomaattinen selkkaus Checkpoint Charlie (Berliini 1970-luvulla) Kaalimaasaksaa Sutenööri kaupanvälittäjänä Isorokkokaranteenissa EUROOPPA Peltimannekiinin kotimatka Romaniasta Hilsen Carlsen Hylkeennäköinen mies Kuningas messuilla Lento Hel-Hell-Mad Pääjohtajan lounas Unelias agentti Mikä kaarelle muodostajan nimeksi? Kuinka suuri on suurin?
7 AMERIKAT Pioneerina Chilessä Tunnin suurlähettiläs Lähetä joulukortit ajoissa Pelottava maanjäristys Chilessä Taksikyytejä Etelä-Amerikassa Tangon taikaa Cuba Marttalan matkakumppani Varkauteen Kenialainen taksikuski Ammattiyhdistystoimintaa ja kieltolakia Louisianassa Karjalauma karkuteillä Kun Tampella taas aloitti paperikoneiden teon AASIA Matkalla Pohjois-Koreaan Pohjois-Korean erikoisuuksia 1970-luvulla Kelvoton kopiokone Seikkailu Kaukoidässä Saigon Ulan Batorin jää Mongolian ihmeet Metexin tekninen symposium Kiinassa Kiinalainen keskiarvo Kiinalainen kiirastuli Elämää kommuunissa Ihmeellisiä kokemuksia Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikoihin Paluumatkan yllättävä muutos Ministeri suojelusenkelinä Kiinalaista know how'ta Donghae Pulp -sellutehdasprojekti Etelä-Koreassa Ystävyyttä yli rajojen eli miten molemminpuolinen luottamus syntyy Kauppoja ja gastronomiaa leikkikalu-kiinassa Vice President, joka ei tiennyt mitään Japanilaiset mökillä saaristossa Standby Japlish Mr. Marskin tarina Hullu mies Turkissa
8 KOMMELLUKSIA JA OPETTAVAISIA TARINOITA Tuulen energiaa mittaamassa Kustannukset jakoon painien Monitaitoiset miehemme maailmalla Urpo Parkkonen, kuivan huumorin mainio taitaja Morris Mini ja elefantti Tuliaiset Hyvässä seurassa Haiseva aviomies Hyvä viini Suomen kielen taitaja Sveitsissä Barbaari Sopivasti ajoitettu kahvitauko Hygieniaa Intiassa Juhlat Swazimaassa Kopelointia Valokuvaaminen kielletty Kaikkeen sitä tavallinen insinööri joutuu Peltimannekiinit kuuluisuuksien katveessa Presidentin tapaaminen Unkarissa Elizabeth Taylor ja Richard Burton Budapestissa Oviseikkailu Selviytymispakkaus Irish Coffee VSOP Tipaton maaliskuu Sitä sun tätä matkan varrelta Myyntimiehet saavat lisävoimia
9 Alkusanat Viime sotien päätyttyä voittajavallat, lähinnä Neuvostoliitto, esittivät rauhanehtoina muun muassa mittavien sotakorvausten suorittamista Neuvostoliitolle. Erittäin suuri osa niistä muodostui luovutettavista koneista, erikoisesti rautatievaunuista ja laivoista. Perisuomalaiseen tapaan maamme suhtautui sitoumuksiinsa, vaikkakin pakon edessä tehtyihin, kaikella mahdollisella tarmolla ja toiminnalla. Luovutukset alkoivat heti aseiden hiljennyttyä, ja nopeassa tahdissa luotiin organisaatiot ja alettiin pikaisesti suunnitella asevalmistuksen muuttamista koneteollisuudeksi. Perusteltiinpa aivan uuttakin metalliteollisuutta. Oli suoranainen ihme, miten nopeasti saatiin kaikki polkaistua liikkeelle. Työvoimaa oli runsaasti käytettävissä. Samoin oli johtamiseen tottunutta entistä upseeristoa varmaankin eniten reserviläisten piiristä. Jo varhain alettiin huolestua, mitä tehtailla ja ammattiinsa perehtyneellä työvoimalla tehdään, kun sotakorvaukset aikanaan saataisiin loppuunviedyiksi. Vaikka neuvostopoliitikot lupailivat jatkuvia maksullisia tilauksia sotakorvausten jälkeen, haluttiin välttää liiallista riippuvaisuutta silloin ei kovin miellyttävästä partnerista. Vuonna 1948 perustettiin metalliteollisuuden vientiorganisaatio Metex etsimään ulkomaisia kohteita nousevan metalliteollisuutemme työllistämiseksi. Teko vaikutti varmaan silloin, kuten nytkin, aika ennakkoluulottomalta ja optimistiselta. Kukahan olisi valmis ostamaan pienen Suomen melkoisen kokemattomalta metalliteollisuudelta esimerkiksi tärkeitä investointituotteita? VIKTOR/SHUTTERSTOCK 6
10 Perustajiksi tulivat lähes kaikki merkittävimmät ja monet pienemmätkin alan yritykset. Kaikki perustui yksityiselle pohjalle ilman valtion osallistumista. Mukana oli kyllä myös valtio-omisteisia yhtiöitä, kuten Valtion Metallitehtaat (myöhemmin Valmet, myöhemmin Metso), jonka osakkeista valtio vieläkin omistaa osan. Mukana oli lisäksi muun muassa Outokumpu. Yksityiset perustajat olivat Ahlström, Hackman, Jylhävaara, Kone, Rosenlew, Stenberg, Strömberg, Suoman Kaapelitehdas, Tampella, Vuoksenniska, Ruona, Sako, Sohlberg ja Wärtsilä, joka oli välillä pois, mutta liittyi uudelleen vuonna Vielä samana syksynä liittyivät mukaan Enso-Gutzeit, Fiskars, Kymin OY, Raute, Lokomo, Lönnström, Ovako, Rauma-Repola ja Valmet. Myöhemmin vuoden 1948 jälkeen liittyneistä merkittävimpiä ovat Nokia 1966, Outokumpu 1962, Sateko 1963, UPO 1950 ja Valon Kone Peltimannekiinit ry:n kannalta kiinnostavimmat ovat tietenkin puunjalostusteollisuuden koneita valmistaneet yhtiöt Ahlström, Jylhävaara, Lypsyniemen Konepaja (Enso-Gutzeit), Rauma-Repola, Raute, Rosenlew, Tampella, Valmet ja Wärtsilä. Osallistuvia konepajoja oli enemmänkin, sillä monella yhtiöllä oli enemmän kuin yksi paja. Toimintapääomaa saatiin muun muassa liittymismaksuilla ja osastokohtaisilla vuosimaksuilla. Neuvostoliitto oli alkanut ostaa joitakin koneita tai laitteistoja bilateraalikaupoilla sotakorvaustoimituksista saamiensa kokemusten rohkaisemana. Minulle on jäänyt käsitys, että näistä toimituksistaan jäsenyritykset maksoivat Metexille provisiota. Se mahdollisti osaltaan toiminnan muilla ulkomaan markkinoilla, sillä Neuvostoliiton-kauppansa hoitamiseen yrityksillä oli jo laaja kokemus, joten Metexin myötävaikutusta ei, aivan alkuvaihetta lukuunottamatta, paljonkaan tarvittu. Näin Metex saattoi käyttää kertyvät varat uusien kauppojen etsintään muilta markkinoilta. Ennakkoluulottomasti lähtivätkin metexiläiset etsimään mahdollisuuksia useista maista ja jopa muista maanosista. Kun asiakas saatiin sen verran kiinnostumaan, että antoi kyselyn ajankohtaisesta hankinnastaan, ryhtyi metexiläinen koordinaattori keräämään yhteen eri tehdasosastojen tarjouksia kokonaisuudeksi usealta eri jäsenyritykseltä. Varsinkin puunjalostuskoneistojen valmistajakandidaatteja oli jäsenten keskuudessa kaikkia osastoja varten. Tarvittaessa hankittiin jotain puuttuvia laitteita muilta ja jopa ulkomaisilta valmistajilta. Metexin palvelukseen oli saatu puunjalostusteollisuuden palveluksessa ansioituneita insinöörejä, jotka pystyivät valvomaan jäsenyritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä niiden yhteensopivuuden toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnilleen tällä tavalla toiminta jatkui koko Metexin olemassaolon ajan, noin 50 vuotta. Näin pystyttiin toimittamaan täydellisiä tehdaskokonaisuuksia, mikä oli monelle asiakkaalle 7
11 8 hyvin tärkeää. Metex otti sopimuksessa kokonaistakuun, ja jäsenyritykset olivat takuiden takana. Metexin toiminta käsitti paljon muitakin tuotteita, koneistoja ja kokonaisuuksia muidenkin kuin puunjalostusprojektien osalta, mutta tässä teoksessa keskitymme vain paperi-, sellu- ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden koneisiin. Metexiläisten osuus projektitoiminnassa oli lähinnä projektien etsinnässä ja kyselyiden hankinnassa sekä jäsenyritysten kokoamisessa toimintakykyisen ja -haluisen yhteisön organisoimiseen ja tarjouksen kokoamiseen sekä projektien seurantaan paikan päällä. Toisessa tai oikeastaan kolmannessa vaiheessa, joka saattoi kestää useita vuosia, tuli aikaansaada asiakkaan luona uskottavat teknilliset, informatiiviset ja kauppaa valmistelevat tekniset neuvottelut. Näissä yhteistoiminta jäsenyritysten kanssa ja niiden kesken olivat ratkaisevia koko projektin onnistumisen kannalta. Metex nautti kohtuullisen suurta luottamusta asiakaskunnassaan hyvän know how'n ansiosta. Se kylläkin perustui täydellisesti asiakasyritysten hyvään osaamiseen, jonka Metex sitten pyrki hyödyntämään projekteissa. Jäsenyritysten henkilöt eli insinöörit eli nykyiset peltimannekiinit olivat täysin rinnoin mukana yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Juuri mainittuun tekniseen yhteistoimintaan perustui koko menestys sekä siihen, että Metexin tehtävänä oli toimia jäsenyritystensä taloudellisen tuloksen hyväksi eikä pyrkiä omiin voittoihin. Nämä periaatteet olivat kantavia voimia koko Metexin 50-vuotisen toiminnan ajan. Kun Metex siirtyi yksityiseen omistukseen, nämä periaatteet alkoivat murentua ja aika pian toiminta loppui, vaikka jonkin aikaa vanhat hyvät henkilösuhteet pitivät vielä yhteistoimintaa yllä. Näissä tarinoissa ei enempää kosketella perusasioita eikä strategioita, vaan pitäydytään arkipäivän myyntityössä iloineen ja suruineen, ei niinkään johdon, vaan tavallisten puurtajien parissa. Tosin monet puurtajat olivat aikansa myös johtotehtävissä. Nimitystä peltimannekiini meistä kauppamiehistä käytti ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla Metexin yli-insinööri Ville Nurminen. (Jollei viikatemies olisi vieraillut liian varhain, hän kuuluisi varmasti itseoikeutettuna yhdistykseemme.) Idea seuramme, klubimme tai yhdistyksemme perustamiseen syntyi varsinaisesti Jorma Katilan (PM7) läksiäisissä Metexin ostaneen Kaukomarkkinat Oy:n saunalla elokuussa 1992, kun Metex alkoi jo lopetella toimintaansa ja viimeinen mohikaani jäi eläkkeelle. PM7
12 Lukijalle Kädessäsi olevan kirjan syntysanat lausuttiin jo vuosia sitten Peltimannekiinien vuosikokouksessa. Ensimmäinen ajatus oli koota joukko hupaisia juttuja tapahtumista, joissa joku meistä on uransa aikana ollut mukana. Projektin aikana kehkeytyi ajatus, että kertoisimme myös eräiden konepajateollisuuden suurprojektien tai merkittävien päänavausten tapahtumista; onhan Peltimannekiineilla ollut etuoikeus olla monessa tällaisessa mukana. Keräsimme tarinoita vuodesta 2003 alkaen, mutta vasta vuoden 2010 lopussa perustimme tarinatoimikunnan koordinoimaan juttujen ja valokuvien keräämistä ja työstämistä. Tarinatoimikuntaan kuuluivat PM 8 puheenjohtajana sekä PM 7, PM 26 ja PM 28. Vuoden 2011 aikana toimikunta kokoontui useamman kerran, tarinoita kirjoitettiin tiheään tahtiin ja työmäärä kasvoi kasvamistaan. Loppuvaiheessa myös Peltimannekiinien puheenjohtaja PM 25 osallistui aktiivisesti kirjaprojektiimme. Lukija antakoon meille anteeksi kirjassa mahdollisesti olevat virheet, onhan suuri osa jutuista kerrottu muistikuvien ei muistiinpanojen mukaisesti. Kun monesta kertomastamme tapahtumasta on kulunut kymmeniä vuosia, lienee inhimillistä, että jutut eivät ole täysin sen mukaisia, mitä aikoinaan tapahtui. Vakuutamme kuitenkin, että ainakin tarkoituksemme on ollut pysyä totuudessa. Erityisen tarkasti olemme pyrkineet varmistamaan edellä mainittujen suurprojektien ja markkinapäänavausten tapahtumat. Monissa näissä on ollut useitakin Peltimannekiineja mukana ja tällöin on voitu tarkistaa asiat monelta taholta. Paitsi se, että Peltimannekiineilla on ollut halu kertoa tuleville sukupolville, että Elettiinpä ennenkin, kirjan syntyyn on ratkaisevasti vaikuttanut Metex-säätiöltä saamamme taloudellinen tuki, mistä lausumme parhaat kiitoksemme. Peltimannekiinien sananmukaisesti rautainen tosin nyt jo varsin ruostunut ammattitaito ei olisi alkuunkaan riittänyt kirjan painokuntoon saattamiseen; niinpä otimme nöyrinä vastaan Teknologiateollisuus ry:n Kristiina Kasken tarjoaman avun, jonka myötä keräämämme eri tasoiset tekstit on stilisoitu ja järjestelty mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kiitos sinulle, Kristiina, suurenmoisesta panoksestasi kirjan tekemisessä. Syyskuussa 2012 Peltimannekiinit 9
13 10
14 11
15 12
16 13
17 Peltimannekiinit ry-niminen kilta on rekisteröimätön yhdistys, Suomen puunjalostuskoneiden myynnissä ja markkinoinnissa työskennelleiden vanhempien herrasmiesten veljesjärjestö, jonka tarkoituksena on yhteydenpito raskaan metalliteollisuuden kokemusta omaavien myyntihenkilöiden kesken. Kilta perustettiin Tampereella vuonna 1993, vaikkakin sen syntysanat lausuttiin elokuussa Sääntöjensä mukaan Peltimannekiinit on vakavasti otettava etujärjestö eikä se sen vuoksi ole liittynyt SAK:hon. Kokouksissaan jäsenet saavat puhua politiikkaa, mutta julkilausumiin yhteisö ei vaivaudu. Peltimannekiinit ei aja naisasiaa eikä puutu alkoholipolitiikkaan, mutta kokouksissaan veljet saattavat puhua naisista ja viinistä kunhan liittävät teemaan myös laulun. Alkoholia ei varsinaisesti suosita, vaan periaatteena on nauttia se pois houkuttelemasta. Veljeskunnan muotoutumisen taustalla on lukujen aikainen asetelma, jossa Suomen raskas metalliteollisuus oli muodostanut yhteisen vientirenkaan Metex-nimisenä osuuskuntana hoitamaan sotakorvaustoimitusten loputtua raskaan metallin vientiä. Renkaassa olivat mukana mm. senaikaiset Ahlströmin, Enso-Gutzeitin, Rauma-Repolan, Rauten, Rosenlewin, Tampellan ja Valmetin metalliteollisuuden yksiköt. Näiden firmojen yhteisissä myyntiponnisteluissa Peltimannekiinien jäsenet tapasivat toisiaan yhteisissä tarjousten suunnittelukokouksissa ja myyntineuvotteluissa eri maissa ja maanosissa. Koska jäsenyhtiöillä oli päällekkäisiäkin tuoteryhmiä, veljet olivat toisinaan keskenään kilpailijoita, mutta sovun löydyttyä esiinnyttiin asiakkaan edessä yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Myyntineuvottelut asiakkaan maassa kestivät yleensä päiväkausia, usein viikkojakin. Näin jäi neuvottelijoille iltaisin aikaa yhdessäoloon ja virallisista business-suhteista muodostui ystävyyssuhteita, jotka ovat säilyneet vaikka em. Metex-yhteistyö vuosien kuluessa muuttikin muotoaan. Valtaosa Peltimannekiineista on jämeräpartaisia teekkareita ja sama nuoruusajan henki on edelleenkin jäsenistössä, vaikka parta on jo harmaa kuten päälakikin. Viisi- ja kuusikymmenluvun Äpy -lehden ja Nyytisten armoitettu hovirunoilija Sulo Riento Liukas on kiteyttänyt veljeskunnan historian seuraavilla kuolemattomilla värssyillä: Jo muinoin TAATOT Laulo ILMARIN pajasta JA teki runoo SAMMON LeveRanssiAjasta Se jo sillon oli TEGNIIKKA niin RauTasta VaiKKei ollu tietoo öljynporauslautasta 14 Nää nyky ManneKiiniT oli Sitä sorttia, Et Net ahkerasti harrasti EXPORTTIA Net lähti reissuun rohkeilla mielillä Ja teki protokollaa BaaBeLin kielillä Ei netkään alinomaa jaksanu workkia Vaan joskus piti avaella korkkia Ku välillä vähän voiteli kaulaa Taas jakso TYÖ- JA PYRINTÖLAULUJA laulaa
18 Peltimannekiinien jäsenistö käy selville seuraavasta jäsenluettelosta. Jäsenet ovat numeroidut. Numerointi perustuu salaiseen järjestelmään, jossa korostuu jäsenien tasa-arvoisuus killan piirissä. Kiltaan valituista jäsenistä viisi on jo siirtynyt autuaammille vientimarkkinoille. Nro Jäsen Asema killassa Tausta Jukka Syrjänen Metex, Kaukomarkkinat 2 Erik Saiha Rauma-Repola, Tampella 3 Hannu Puranen kunniajäsen Ahlström, Valmet-Karhula 4 Osmo Nykänen Metex, Ulkomaankauppaliitto 5 Jorma Katila kunniajäsen Rosenlew, Metex, Kaukomarkkinat 6 Pekka Jouhikainen Metex 7 Raimo Hiekkanen kunniapuh.joht. Metex 8 Tage Hauki hall. jäsen, kunniapäätoimittaja Tampella, Valmet, Metso 9 Kalle Angervuori Metex, Rauma-Repola 10 Esko Tähtinen kunnialukkari Rauma-Repola, Rauma 11 Matti Tuominen Rauma-Repola, Rauma 12 Mikko Rantanen Rauma-Repola, Rauma 12A Antti Raitakari kunniapääsihteeri Rauma-Repola, Rauma 14 Seppo Peltonen Rosenlew, Rauma 15 Olli Karhu Ahlström, Valmet-Karhula 16 Uolevi Ilvonen Rauma-Repola, Metex 17 Folke Pettersson Metex, Ahlström, Kamyr 18 Erkki Korpela Wärtsilä, Metso 19 Rabbe Hemmilä kunniajäsen Metex, Tampella, Valmet 20 Martti Unkuri Rauma-Repola, Rauma 21 Harri Malmberg Met.teoll.keskusliitto 22 Håkan Romantschuk Tampella, Kymmene 23 Leo Varjonen Rauma-Repola 24 Ahto Rissa Wärtsilä, Valmet, TVW 25 Juhani Pohjolainen puheenjohtaja Enso-Gutzeit, Enso 26 Johan von Pfaler sihteeri Tampella, TVW, Valmet, Metso 27 Otto Freund Valmet, Wärtsilä, TVW 28 Kalevi Unkila hall.jäsen Tampella, TVW, Valmet, Metso 29 Kalevi Flinkman Tampella, Madden Machine, Valmet, Metso 30 Timo Willner Tampella, TVW, Valmet 31 Erkki Rissanen Metex 32 Lars Engström Metex 33 Olli Brotherus Nokia, Tampella, Valmet 15
19 Historiikki Kiltamme perustamisidea syntyi PM 5 Jorma Katilan eläköitymisjuhlassa elokuussa 1992, joten syksyllä 2012 tuli kuluneeksi 20 vuotta perustamisideasta. Nimitystä Peltimannekiini käytti aikoinaan Metexin yli-insinööri Viljo Nurminen jo 1970-luvulla, mutta mistään yhdistyksestä ei silloin ollut puhetta. Varsinainen perustamiskokous, jossa säännötkin vahvistettiin, pidettiin Tampereen Kylpylän tiloissa , jolloin vierailimme Tampellan Kattilatehtaalla. Mukaan olivat kerenneet noin paristakymmenestä kutsutusta seuraavat jäsenet PM 1, PM 2, PM 3, PM 4, PM 5, PM 6, PM 7, PM 8 ja PM 9. Eri kokouksissa myöhemmin hyväksyttiin jäseniksi vuoteen 2011 mennessä kaikkiaan 33 Mannea. Näistä vuoteen 2012 mennessä viisi Peltimannekiinia on siirtynyt laajemmille vientimarkkinoille. Ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin Porissa Rauma Oy:n edustushuvila Hiltulassa , jolloin vierailimme Rauma Oy:n Porin Tehtailla sekä Rosenlewin Teollisuusmuseossa. Toinen vuosikokous pidettiin Karhulassa Valmet-Karhula Oy:n edustushuvilalla Päivällä vierailimme Pumpputehtaalla, Valimossa ja Valmet-Karhulassa. Kolmas vuosikokous pidettiin Tallinnassa Hotel Stroomissa Silloin vierailimme vuonna 1938 käynnistetyssä Kehran Sellu- ja Paperikombinaatissa, jossa oli ollut ensimmäisiä selluteknologian konetoimituksia Suomen ulkopuolelle. Pitkään pysähdyksissä ollut tehdas oli nyt indonesialaisen Horizon Pulp & Paperin omistuksessa. Neljäs vuosikokous pidettiin Helsingissä Hotelli Lordissa, vanhan Polin Pokkamontussa Vierailimme Valmetin Järvenpään Tehtailla sekä Teknillisen korkeakoulun sellu- ja paperitekniikan laboratoriossa Espoossa. 16 Viides vuosikokous pidettiin Fiskarsissa ja Karjaalla Hotelli Sociksessa Ennen sitä vierailimme Saksitehtaalla ja Fiskars Forumin kokouskeskuksessa. Lisäksi kävimme tutustumassa ruukkikylän käsityöläistiloihin ja Onoma Shopiin. Ylimääräinen kokous oli Espoossa Metexin 50-vuotisjuhlassa syksyllä 1998.
20 Seitsemäs vuosikokous pidettiin jälleen Helsingissä Metalliteollisuuden Keskusliiton toimistossa, jossa toimitusjohtaja Harri Malmberg esitti tiiviin mutta mielenkiintoisen katsauksen metalli- ja elektroniikkateollisuuden tilanteesta. Kahdeksas kokous pidettiin syyskokouksen nimellä Kuusankoskella Hotelli Sommelossa. Ennen kokousta vierailimme Myllykosken paperitehtaalla ja tutustuimme Maailman perintölistakohteeseen, Verlan tehdasmuseoon. Yhdeksäs vuosikokous pidettiin Turussa Svenska Klubbenin Helan -kabinetissa, jota edelsi vierailu Metson Pansion Tehtaalla. Kymmenes vuosikokous pidettiin Porissa Björneborgs Segelföreningenin paviljongissa Kallossa Kokousta edelsivät Leineperin ruukkiin ja Outokumpu Pori Copperiin sekä Metso Oyj:n konepajayksiköihin tutustumiset ja seurasi Metso Oyj:n ehtoollistrahteeraus Kallossa. Yhdestoista vuosikokous pidettiin ruuhka-suomessa Espoossa Kaukomarkkinoiden edustustiloissa Saimme kuulla Kaukomarkkinoiden ja varsinkin Metexin senhetkisestä toiminnasta Metexin toimitusjohtajan Jussi Neuvon opastamana. Ennen sitä vierailimme Jaakko Pöyryn toimistossa ja tutustuimme Tekniikan Museoon. Kahdestoista vuosikokous pidettiin Tampereella Hotelli Tammerin Tammer-kabinetissa , jolloin oli kulunut kymmenen vuotta killan perustamisesta. Ennen kokousta käytiin tutustumassa Allpressin painotalossa Alma-Media konserniin ja nykyaikaiseen painotekniikkaan. Allpressin tarjoaman maukkaan lounaan jälkeen kävimme tutustumassa Tamfeltin tuotantoon toimitusjohtaja Risto Hautamäen opastamana. Vuosikokouksessa Tamfelt tarjosi Dry Martinit ja illallisen päätteeksi Meukowit kahvin kera. Kolmastoista vuosikokous pidettiin Kotkassa ravintola Meriniemen kabinetissa Kokousta edelsivät tutustumiset Lexel Oy:n Strömforsin Tehtaaseen lounaineen ja Suomen Sokerin, sittemmin Daniscon, sokeritehtaan toimintaan. Neljästoista vuosikokous pidettiin Raumalla ravintola Tallbossa Kokousta edelsi vierailu Olkiluodon ydinvoimalaitoksella lounaineen. Iltapäivällä vierailimme UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaalla tehtaanjohtaja Pertti Asunmaan isännöimänä. 17
21 Viidestoista vuosikokous pidettiin Savonlinnan Casinolla Ennen kokousta vierailimme Andritz-yhtymän Savon linna Works Oy:n konepajalla (entinen Lypsyniemen Konepaja), missä myös lounastimme. Iltapäivällä vierailimme Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kuitulaboratoriossa ja WetEnd Technologies Oy:n toimistossa. Kuudestoista vuosikokous pidettiin Heinolassa Vierumäen Kalliokammissa Kokousta edelsivät tutustuminen Pohjoismaiden suurimman kierrättäjän Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaaseen ja Stora Enso Heinolan Flutingtehtaisiin lounaineen. Iltapäivällä olimme olympiavoittaja Pekka Vasalan vieraina. Meidät kuntotestattiin ja Vierumäki tuli esitellyksi. Seitsemästoista vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Kasinolla Aamupäivällä UPM:n tehtaanjohtaja Raimo Särkelä kertoili metsäteollisuuden nykytilasta ja erikoisesti UPM:n ja sen Kaukaan tehtaan tilanteesta ja suunnitelmista ja tarjosi maukkaan lounaan. Iltapäivällä oli ohjelmassa Lappeenrannan Teknillisen yliopiston erilaisiin tutkimussysteemeihin tutustumista. Kahdeksastoista vuosikokous pidettiin Jyväskylässä Scandic-hotellin kabinetissa Aamupäivällä yksikönjohtaja Jari Vähäpesola presentoi Metso Paperin toimintaa. Lounaan jälkeen tehtiin perusteellinen tehdaskierros Rautpohjan laitoksiin. Yhdeksästoista vuosikokous pidettiin Helsingissä Hotelli Linnan Lilja-kabinetissa Aamupäivällä vierailimme Fortumin Suomenojan voimalaitoksella, jossa laitosjohtaja Alpo Savolainen esitteli laitoksen ja yhtiö tarjosi maukkaan lounaan. Iltapäivällä kävimme VTT:llä perehtymässä heidän maailmanlaajuiseen tutkimusohjelmaansa ja kuulimme, miten he jatkavat KCL:n perinteitä. Kahdeskymmenes vuosikokous pidettiin Tampereella Svenska Klubbenin tiloissa Aamupäivällä tutustuimme Vaahto Oy:n vilkkaaseen toimintaan paperikonealalla ja nautimme yhtiön tarjoaman hienon lounaan. Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikokous, 20-vuotisjuhlakokous, pidettiin Heinolassa Vierailimme ennen sitä Stora Enson pakkaustehtaalla Lahdessa ja Hämeen ratsurykmentissä Hennalan varuskunnassa. 18
22 Joukko Peltimannekiineja Metexin 50-vuotisjuhlassa Peltimannekiineja tehdasvierailulla VALOKUVAAMO IRMA Peltimannekiinien 20-vuotisjuhlakokous Heinolassa Eturivissä vasemmalta: PM 7 Raimo Hiekkanen (kunniapuheenjohtaja), PM 10 Esko Tähtinen (kunnialukkari), PM 26 Johan von Pfaler (sihteeri), PM 25 Juhani Pohjolainen (puheenjohtaja), PM 28 Kalevi Unkila (hall.jäsen), PM 8 Tage Hauki (hall. jäsen, kunniapäätoimittaja), PM 3 Hannu Puranen (kunniajäsen). Ylärivissä vasemmalta: PM 5 Jorma Katila (kunniajäsen), PM 32 Lars Engström, PM 22 Håkan Romantschuk, PM 2 Erik Saiha, PM 29 Kalevi Flinkman, PM 21 Harri Malmberg, PM 17 Folke Pettersson, PM 30 Timo Willner, PM14 Seppo Peltonen. Takarivissä vasemmalta: PM 12A Antti Raitakari (kunniapääsihteeri), PM 33 Olli Brotherus, PM 1 Jukka Syrjänen, PM 12 Mikko Rantanen, PM 31 Erkki Rissanen. Poissa: PM 6 Pekka Jouhikainen, PM 11 Matti Tuominen, PM 19 Rabbe Hemmilä (kunniajäsen), PM 20 Martti Unkuri, PM 23 Leo Varjonen, PM 24 Ahto Rissa, PM 27 Otto Freund. 19
23 Peltimannekiinit 20 vuotta Tämä selostus teollisuuden kehityskaaresta on taustakehys julkaisun kertomuksille. Niissä tarkastellaan erityisesti metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden vientikaupan tilanteita. Lukijan on hyödyllistä tietää, minkälaisten vaiheiden kautta on tultu siihen, että maailmalla on valittu Suomessa kehitettyjä ja valmistettuja vaativan teknologian tuotteita investoitaessa erinomaisen paljon pääomia vaativaan metsäteollisuuteen. Tässä joudutaan paljon yleistämään ja käyttämään epätarkkoja termejä kuten metalliteollisuus, joka nykyään on korvattu käsitteellä teknologiateollisuus, joka sekään ei ole kovin tarkka sisällöltään. Tarkoituksena ei ole ollut kirjoittaa alan historiaa, vaan todeta eräitä kehityskulkuja. Niinpä tässä oletetaan, että lukija tuntee Suomen teollisuutta niin, että tietää metalliteollisuuteen kuuluvan merkittäviä alaryhmiä kuten metallinjalostus, valimot, metallituoteteollisuus ja koneenrakennus ja että sen rinnalla on olennaisia teollisuuden aloja kuten sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus. Tarkasteluajanjakso ulottuu jossain määrin 1980-luvun lopulle. 20 Kuva 1. Suomen talouden rakenne (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito)
24 TEOLLISUUDEN KEHITYS ALKOI METSÄSTÄ JA MAANKUOREN AARTEISTA Metsäsektori oli 1800-luvulla Suomen talouden merkittävin teollinen kehitysblokki, jonka vaikutuksesta suuri osa muuta teollista toimintaa on syntynyt. Teollinen toiminta perustui puuhun, vesivoimaan ja vesistöjen tarjoamiin kuljetusreitteihin. Ensi vaiheen liiketoimintaa edustivat tervan poltto laivanrakennukseen ja sahatavara pääasiallisesti rakentamisen tarpeisiin. Tuotantovälineet hankittiin ulkomailta. Niiden mukana maahamme siirtyi vuosien saatossa myös osaamista, jota tarvittiin paitsi käytössä myös huollossa ja korjauksissa. Toinen suuri metalliteollisuudelle mahdollisuuksia tarjonnut raaka-ainepohjainen alue oli vastaavasti maankuoren aarteet eli kaivosklusteri. Kehitys on kulkenut samoin kuin metsäpuolella. Raakaaineiden hyödyntäminen rautaruukeissa oli ensin tuontikoneiden ja - teknologian varassa. Seuraavana vaiheena oli koneiden korvaaminen kotimaisella tuotannolla, sitten koneiden ja laitteiden valmistus vientimarkkinoille ja omien sovellutusten lisääminen perustuotteisiin, korkean tekniikan tuotannon ja systeemiosaamisen kehittäminen ja konsulttipalvelujen laajentaminen. (Vartia, Ylä-Anttila). Kolmantena metalliteollisuuden kehitysajurina oli maatalouden koneellistuminen ja neljäntenä kuljetusteknologian voimakas kehittyminen. Kuva 2. Tavaraviennin ja BKT:n volyymin kehitys (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito) 21
25 Kaikessa edellä tarkoitetussa on ratkaisevaa ollut tekniikan kehityksen herkeämätön seuranta ja siihen osallistuminen. Tässä ei voi kyllin korostaa insinööritieteiden ja varsinkin teknisen ja taloudellisen koulutuksen merkitystä. Ensimmäisenä varsinaisena konepajana pidetään John Julinin, David Cowien ja Anders Ericssonin Fiskarsiin 1830-luvulla perustamaa konepajayritystä, jonka yhteydessä oli valimo kaksine kupu-uuneineen. Ensimmäinen suuri tilaus oli Finlaysonin Tampereelle tilaamat 90 rautapylvästä uuteen kehräämöön. Konepajan päätuotteiksi tulivat laivojen höyrykoneet ja maatalouskoneet. David Cowie ja Anders Ericsson siirtyivät 1840-luvulla Turkuun ja perustivat 1844 Aurajoen itärannalle konepajan, Åbo Mekaniska Verkstadin. Se valmisti valtion, siis suuriruhtinaskunnan tilauksesta höyrykoneita ja Saimaan kanavan sulkuportteja. Alalle tuli muitakin valmistajia ja kilpailu pilasi hintatasot. Niinpä Cowie ja Andersson myivät osuutensa yhtiöstä. Cowien osuuden ostaja oli William Crichton. Kaikki kolme olivat työskennelleet Samuel Owenin konepajassa Tukholmassa. Crichton oli insinööri ja varsin tunnettu Pietarissa, missä hän oli luonut hyvät suhteet Venäjän laivastoon. Hän perusti Turkuun hinaustelakan ja laivanrakennus aloitettiin. Yhtiön strategia oli aikaan sopiva: konepaja valmisti laivoihin tarvittavat koneistot ja telakka alukset riippumatta siitä, olivatko ne puusta vai raudasta. 22 Kuva 3. Metalliteollisuuden tuotanto ja vienti (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito)
VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotIlkka Kouri. Lean taskukirja
Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotTeknologiateollisuuden / Suomen näkymät
Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTeollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan
Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan
LisätiedotREACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate
REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine
LisätiedotHonkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous
Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous 12.4.2019 Toimitusjohtajan katsaus 12.4.2019 Toimitusjohtaja Marko Saarelainen HONKA LUKUINA 1958 perustettu 50 maata 85 000 rakennusta Maailman ensimmäinen teollisesti
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotMervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen
Muotoilun muutos Muotoilun Tittelisivu muutos Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen Sisällys Johdanto teknologiateollisuuden muuttuviin muotoilukäytäntöihin
LisätiedotMetallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011
Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211 Tiedote 16.7.211 Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotValuraudat ja valuteräkset
Valuraudat ja valuteräkset Raaka-ainekäsikirja 2 2. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman
LisätiedotBrändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1
Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY
LisätiedotRAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.
HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotMARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016
EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotPk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012
1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
Lisätiedota) laatii meriteknisen teollisuuden toimintaedellytyksiä koskevat yhteiset kannanotot sekä tiedottaa näistä,
1 (7) 23.7.2018 Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Meriteollisuus ry. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Marine Industries ja ruotsiksi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTyöelämäjakson raportti
Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotLIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016
Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotQ tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus
Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotRahoitusratkaisuja vientiin
Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia
LisätiedotReilu palkitsemisjärjestelmä
VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
Lisätiedot1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotYksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.
Yksikään hyvä hanke ei saisi jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia. Yrityksen elinkaari Finnveran monipuoliset rahoituspalvelut yrityksen eri vaiheisiin. Liiketoiminnan aloittaminen - Lainat ja
LisätiedotSaksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa
BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
Lisätiedot22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011
22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotKaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen?
TIEDOT JULKAISUVAPAITA 3.6. KLO 9.00 Kaatuvatko vientikaupat rahoitusosaamisen puutteeseen? Vientikaupan rahoitusbarometri 8 Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC 3.6.8 Tutkimuksen
LisätiedotTikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotMuokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos
Muokatut teräkset Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista
Lisätiedotmetsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.
Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset
LisätiedotYritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur
Yritys Airamin historia alkaa vuodesta 1921 jolloin perustettiin Suomen Sähkölampputehdas Oy. Nimen alkuperästä on eri teorioita: Osram, Tungsram, ram-pääte kun raaka-aineena Volfram ai, ram vaiko naisten
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2017
Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 217 5 % Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 26 217 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotText. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014
Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotYRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT
PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.
Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.
LisätiedotFinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto
FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja
LisätiedotLähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki
BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotArla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla
Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla
LisätiedotKohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,
Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen
LisätiedotMITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
LisätiedotQ1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012
Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6
LisätiedotPk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema
TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit
LisätiedotAhlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008
Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
Lisätiedot