Maksuton ekirja ei-kaupalliseen käyttöön. Copyright: Peltimannekiinit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maksuton ekirja ei-kaupalliseen käyttöön. Copyright: Peltimannekiinit"

Transkriptio

1

2 Peltimannekiinit maailmalla PUUNJALOSTUSKONEIDEN VIENNIN PIONEERIEN TARINOITA

3 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. KUSTANTAJA MYYNTI Peltimannekiinit Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta HELSINKI ISBN , e-kirja ISBN Ulkoasu ja taitto: Public Design Oy Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere, 2012

4 Peltimannekiinit maailmalla PUUNJALOSTUSKONEIDEN VIENNIN PIONEERIEN TARINOITA Omistamme tämän kirjan niille peltimannekiineille, jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme laajemmille vientimarkkinoille. 1

5 Sisällysluettelo Alkusanat... 6 Lukijalle... 9 Perustamiskokouksen pöytäkirja, säännöt, esite Historiikki Peltimannekiinit 20 vuotta Muistelu Kehran sellutehtaasta Virossa NEUVOSTOLIITTO Toivekappale Rajanylitys Vainikkalassa 1960-luvulla Svetogorsk-projekti Sveto ja neuvostokauppa Karkotus Neuvostoliitosta Muisteloita Neuvostoliiton-kaupasta Tussikynällä hurmaten Puukko lahjaksi Maljapuheita Suunnistusvaikeuksia Hokkasen vatsavaivat Mistä tietää, että kauppa on tulossa Shakki ja matti Neuvottelut miestenhuoneessa Neuvottelut Moskovassa 1976 ja ilmaiset pumput Prommashimportin sopimus ilman myöhästymissakkoa Siperia on laaja maa Pikasakko Moskovalaisittain Hygeniaa sivistyneesti Puna-armeijan kunnia Siperialainen sauna Shatsarap eli tavarahävikkiä Malinka muu muu Valokuvilla vaikeuksiin Valuuttakontrolli Moskovassa Ruplia, ruplia Marlboro-kartongilla kyytiin Koulutusmatka Baltiaan Stahanovilainen työmies Vapautumisen tunnelmia Virossa

6 MUU ITÄBLOKKI Prahan auton nastarenkaat Ierikka Manner Brnossa Hodoninin vanerikone- ja rimalevytehdaskaupat Ceausescun tasoa Suceava Eräs tehdaskauppaneuvottelu Romaniassa Akkuvesiostoksilla Bukarestissa Markkinointitoimenpiteitä Hannu Bukarestissa Jorma Makkonen Prahassa ja aivopesun uhri Sherlock Holmes Prahassa Piispa Henrik Slovakiassa Sturovo Tohtori Hojnoksen mökki Väiski Lassila järjestykseenpanijana Jatkuva keitto Dunaújváros Tyttöjen suosiossa Alpo Rysti, legendaarinen keksijä Rankka talvi Näin Puolassa Pöllien uimakoulu Diplomaattinen selkkaus Checkpoint Charlie (Berliini 1970-luvulla) Kaalimaasaksaa Sutenööri kaupanvälittäjänä Isorokkokaranteenissa EUROOPPA Peltimannekiinin kotimatka Romaniasta Hilsen Carlsen Hylkeennäköinen mies Kuningas messuilla Lento Hel-Hell-Mad Pääjohtajan lounas Unelias agentti Mikä kaarelle muodostajan nimeksi? Kuinka suuri on suurin?

7 AMERIKAT Pioneerina Chilessä Tunnin suurlähettiläs Lähetä joulukortit ajoissa Pelottava maanjäristys Chilessä Taksikyytejä Etelä-Amerikassa Tangon taikaa Cuba Marttalan matkakumppani Varkauteen Kenialainen taksikuski Ammattiyhdistystoimintaa ja kieltolakia Louisianassa Karjalauma karkuteillä Kun Tampella taas aloitti paperikoneiden teon AASIA Matkalla Pohjois-Koreaan Pohjois-Korean erikoisuuksia 1970-luvulla Kelvoton kopiokone Seikkailu Kaukoidässä Saigon Ulan Batorin jää Mongolian ihmeet Metexin tekninen symposium Kiinassa Kiinalainen keskiarvo Kiinalainen kiirastuli Elämää kommuunissa Ihmeellisiä kokemuksia Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikoihin Paluumatkan yllättävä muutos Ministeri suojelusenkelinä Kiinalaista know how'ta Donghae Pulp -sellutehdasprojekti Etelä-Koreassa Ystävyyttä yli rajojen eli miten molemminpuolinen luottamus syntyy Kauppoja ja gastronomiaa leikkikalu-kiinassa Vice President, joka ei tiennyt mitään Japanilaiset mökillä saaristossa Standby Japlish Mr. Marskin tarina Hullu mies Turkissa

8 KOMMELLUKSIA JA OPETTAVAISIA TARINOITA Tuulen energiaa mittaamassa Kustannukset jakoon painien Monitaitoiset miehemme maailmalla Urpo Parkkonen, kuivan huumorin mainio taitaja Morris Mini ja elefantti Tuliaiset Hyvässä seurassa Haiseva aviomies Hyvä viini Suomen kielen taitaja Sveitsissä Barbaari Sopivasti ajoitettu kahvitauko Hygieniaa Intiassa Juhlat Swazimaassa Kopelointia Valokuvaaminen kielletty Kaikkeen sitä tavallinen insinööri joutuu Peltimannekiinit kuuluisuuksien katveessa Presidentin tapaaminen Unkarissa Elizabeth Taylor ja Richard Burton Budapestissa Oviseikkailu Selviytymispakkaus Irish Coffee VSOP Tipaton maaliskuu Sitä sun tätä matkan varrelta Myyntimiehet saavat lisävoimia

9 Alkusanat Viime sotien päätyttyä voittajavallat, lähinnä Neuvostoliitto, esittivät rauhanehtoina muun muassa mittavien sotakorvausten suorittamista Neuvostoliitolle. Erittäin suuri osa niistä muodostui luovutettavista koneista, erikoisesti rautatievaunuista ja laivoista. Perisuomalaiseen tapaan maamme suhtautui sitoumuksiinsa, vaikkakin pakon edessä tehtyihin, kaikella mahdollisella tarmolla ja toiminnalla. Luovutukset alkoivat heti aseiden hiljennyttyä, ja nopeassa tahdissa luotiin organisaatiot ja alettiin pikaisesti suunnitella asevalmistuksen muuttamista koneteollisuudeksi. Perusteltiinpa aivan uuttakin metalliteollisuutta. Oli suoranainen ihme, miten nopeasti saatiin kaikki polkaistua liikkeelle. Työvoimaa oli runsaasti käytettävissä. Samoin oli johtamiseen tottunutta entistä upseeristoa varmaankin eniten reserviläisten piiristä. Jo varhain alettiin huolestua, mitä tehtailla ja ammattiinsa perehtyneellä työvoimalla tehdään, kun sotakorvaukset aikanaan saataisiin loppuunviedyiksi. Vaikka neuvostopoliitikot lupailivat jatkuvia maksullisia tilauksia sotakorvausten jälkeen, haluttiin välttää liiallista riippuvaisuutta silloin ei kovin miellyttävästä partnerista. Vuonna 1948 perustettiin metalliteollisuuden vientiorganisaatio Metex etsimään ulkomaisia kohteita nousevan metalliteollisuutemme työllistämiseksi. Teko vaikutti varmaan silloin, kuten nytkin, aika ennakkoluulottomalta ja optimistiselta. Kukahan olisi valmis ostamaan pienen Suomen melkoisen kokemattomalta metalliteollisuudelta esimerkiksi tärkeitä investointituotteita? VIKTOR/SHUTTERSTOCK 6

10 Perustajiksi tulivat lähes kaikki merkittävimmät ja monet pienemmätkin alan yritykset. Kaikki perustui yksityiselle pohjalle ilman valtion osallistumista. Mukana oli kyllä myös valtio-omisteisia yhtiöitä, kuten Valtion Metallitehtaat (myöhemmin Valmet, myöhemmin Metso), jonka osakkeista valtio vieläkin omistaa osan. Mukana oli lisäksi muun muassa Outokumpu. Yksityiset perustajat olivat Ahlström, Hackman, Jylhävaara, Kone, Rosenlew, Stenberg, Strömberg, Suoman Kaapelitehdas, Tampella, Vuoksenniska, Ruona, Sako, Sohlberg ja Wärtsilä, joka oli välillä pois, mutta liittyi uudelleen vuonna Vielä samana syksynä liittyivät mukaan Enso-Gutzeit, Fiskars, Kymin OY, Raute, Lokomo, Lönnström, Ovako, Rauma-Repola ja Valmet. Myöhemmin vuoden 1948 jälkeen liittyneistä merkittävimpiä ovat Nokia 1966, Outokumpu 1962, Sateko 1963, UPO 1950 ja Valon Kone Peltimannekiinit ry:n kannalta kiinnostavimmat ovat tietenkin puunjalostusteollisuuden koneita valmistaneet yhtiöt Ahlström, Jylhävaara, Lypsyniemen Konepaja (Enso-Gutzeit), Rauma-Repola, Raute, Rosenlew, Tampella, Valmet ja Wärtsilä. Osallistuvia konepajoja oli enemmänkin, sillä monella yhtiöllä oli enemmän kuin yksi paja. Toimintapääomaa saatiin muun muassa liittymismaksuilla ja osastokohtaisilla vuosimaksuilla. Neuvostoliitto oli alkanut ostaa joitakin koneita tai laitteistoja bilateraalikaupoilla sotakorvaustoimituksista saamiensa kokemusten rohkaisemana. Minulle on jäänyt käsitys, että näistä toimituksistaan jäsenyritykset maksoivat Metexille provisiota. Se mahdollisti osaltaan toiminnan muilla ulkomaan markkinoilla, sillä Neuvostoliiton-kauppansa hoitamiseen yrityksillä oli jo laaja kokemus, joten Metexin myötävaikutusta ei, aivan alkuvaihetta lukuunottamatta, paljonkaan tarvittu. Näin Metex saattoi käyttää kertyvät varat uusien kauppojen etsintään muilta markkinoilta. Ennakkoluulottomasti lähtivätkin metexiläiset etsimään mahdollisuuksia useista maista ja jopa muista maanosista. Kun asiakas saatiin sen verran kiinnostumaan, että antoi kyselyn ajankohtaisesta hankinnastaan, ryhtyi metexiläinen koordinaattori keräämään yhteen eri tehdasosastojen tarjouksia kokonaisuudeksi usealta eri jäsenyritykseltä. Varsinkin puunjalostuskoneistojen valmistajakandidaatteja oli jäsenten keskuudessa kaikkia osastoja varten. Tarvittaessa hankittiin jotain puuttuvia laitteita muilta ja jopa ulkomaisilta valmistajilta. Metexin palvelukseen oli saatu puunjalostusteollisuuden palveluksessa ansioituneita insinöörejä, jotka pystyivät valvomaan jäsenyritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä niiden yhteensopivuuden toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnilleen tällä tavalla toiminta jatkui koko Metexin olemassaolon ajan, noin 50 vuotta. Näin pystyttiin toimittamaan täydellisiä tehdaskokonaisuuksia, mikä oli monelle asiakkaalle 7

11 8 hyvin tärkeää. Metex otti sopimuksessa kokonaistakuun, ja jäsenyritykset olivat takuiden takana. Metexin toiminta käsitti paljon muitakin tuotteita, koneistoja ja kokonaisuuksia muidenkin kuin puunjalostusprojektien osalta, mutta tässä teoksessa keskitymme vain paperi-, sellu- ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden koneisiin. Metexiläisten osuus projektitoiminnassa oli lähinnä projektien etsinnässä ja kyselyiden hankinnassa sekä jäsenyritysten kokoamisessa toimintakykyisen ja -haluisen yhteisön organisoimiseen ja tarjouksen kokoamiseen sekä projektien seurantaan paikan päällä. Toisessa tai oikeastaan kolmannessa vaiheessa, joka saattoi kestää useita vuosia, tuli aikaansaada asiakkaan luona uskottavat teknilliset, informatiiviset ja kauppaa valmistelevat tekniset neuvottelut. Näissä yhteistoiminta jäsenyritysten kanssa ja niiden kesken olivat ratkaisevia koko projektin onnistumisen kannalta. Metex nautti kohtuullisen suurta luottamusta asiakaskunnassaan hyvän know how'n ansiosta. Se kylläkin perustui täydellisesti asiakasyritysten hyvään osaamiseen, jonka Metex sitten pyrki hyödyntämään projekteissa. Jäsenyritysten henkilöt eli insinöörit eli nykyiset peltimannekiinit olivat täysin rinnoin mukana yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Juuri mainittuun tekniseen yhteistoimintaan perustui koko menestys sekä siihen, että Metexin tehtävänä oli toimia jäsenyritystensä taloudellisen tuloksen hyväksi eikä pyrkiä omiin voittoihin. Nämä periaatteet olivat kantavia voimia koko Metexin 50-vuotisen toiminnan ajan. Kun Metex siirtyi yksityiseen omistukseen, nämä periaatteet alkoivat murentua ja aika pian toiminta loppui, vaikka jonkin aikaa vanhat hyvät henkilösuhteet pitivät vielä yhteistoimintaa yllä. Näissä tarinoissa ei enempää kosketella perusasioita eikä strategioita, vaan pitäydytään arkipäivän myyntityössä iloineen ja suruineen, ei niinkään johdon, vaan tavallisten puurtajien parissa. Tosin monet puurtajat olivat aikansa myös johtotehtävissä. Nimitystä peltimannekiini meistä kauppamiehistä käytti ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla Metexin yli-insinööri Ville Nurminen. (Jollei viikatemies olisi vieraillut liian varhain, hän kuuluisi varmasti itseoikeutettuna yhdistykseemme.) Idea seuramme, klubimme tai yhdistyksemme perustamiseen syntyi varsinaisesti Jorma Katilan (PM7) läksiäisissä Metexin ostaneen Kaukomarkkinat Oy:n saunalla elokuussa 1992, kun Metex alkoi jo lopetella toimintaansa ja viimeinen mohikaani jäi eläkkeelle. PM7

12 Lukijalle Kädessäsi olevan kirjan syntysanat lausuttiin jo vuosia sitten Peltimannekiinien vuosikokouksessa. Ensimmäinen ajatus oli koota joukko hupaisia juttuja tapahtumista, joissa joku meistä on uransa aikana ollut mukana. Projektin aikana kehkeytyi ajatus, että kertoisimme myös eräiden konepajateollisuuden suurprojektien tai merkittävien päänavausten tapahtumista; onhan Peltimannekiineilla ollut etuoikeus olla monessa tällaisessa mukana. Keräsimme tarinoita vuodesta 2003 alkaen, mutta vasta vuoden 2010 lopussa perustimme tarinatoimikunnan koordinoimaan juttujen ja valokuvien keräämistä ja työstämistä. Tarinatoimikuntaan kuuluivat PM 8 puheenjohtajana sekä PM 7, PM 26 ja PM 28. Vuoden 2011 aikana toimikunta kokoontui useamman kerran, tarinoita kirjoitettiin tiheään tahtiin ja työmäärä kasvoi kasvamistaan. Loppuvaiheessa myös Peltimannekiinien puheenjohtaja PM 25 osallistui aktiivisesti kirjaprojektiimme. Lukija antakoon meille anteeksi kirjassa mahdollisesti olevat virheet, onhan suuri osa jutuista kerrottu muistikuvien ei muistiinpanojen mukaisesti. Kun monesta kertomastamme tapahtumasta on kulunut kymmeniä vuosia, lienee inhimillistä, että jutut eivät ole täysin sen mukaisia, mitä aikoinaan tapahtui. Vakuutamme kuitenkin, että ainakin tarkoituksemme on ollut pysyä totuudessa. Erityisen tarkasti olemme pyrkineet varmistamaan edellä mainittujen suurprojektien ja markkinapäänavausten tapahtumat. Monissa näissä on ollut useitakin Peltimannekiineja mukana ja tällöin on voitu tarkistaa asiat monelta taholta. Paitsi se, että Peltimannekiineilla on ollut halu kertoa tuleville sukupolville, että Elettiinpä ennenkin, kirjan syntyyn on ratkaisevasti vaikuttanut Metex-säätiöltä saamamme taloudellinen tuki, mistä lausumme parhaat kiitoksemme. Peltimannekiinien sananmukaisesti rautainen tosin nyt jo varsin ruostunut ammattitaito ei olisi alkuunkaan riittänyt kirjan painokuntoon saattamiseen; niinpä otimme nöyrinä vastaan Teknologiateollisuus ry:n Kristiina Kasken tarjoaman avun, jonka myötä keräämämme eri tasoiset tekstit on stilisoitu ja järjestelty mielekkääksi kokonaisuudeksi. Kiitos sinulle, Kristiina, suurenmoisesta panoksestasi kirjan tekemisessä. Syyskuussa 2012 Peltimannekiinit 9

13 10

14 11

15 12

16 13

17 Peltimannekiinit ry-niminen kilta on rekisteröimätön yhdistys, Suomen puunjalostuskoneiden myynnissä ja markkinoinnissa työskennelleiden vanhempien herrasmiesten veljesjärjestö, jonka tarkoituksena on yhteydenpito raskaan metalliteollisuuden kokemusta omaavien myyntihenkilöiden kesken. Kilta perustettiin Tampereella vuonna 1993, vaikkakin sen syntysanat lausuttiin elokuussa Sääntöjensä mukaan Peltimannekiinit on vakavasti otettava etujärjestö eikä se sen vuoksi ole liittynyt SAK:hon. Kokouksissaan jäsenet saavat puhua politiikkaa, mutta julkilausumiin yhteisö ei vaivaudu. Peltimannekiinit ei aja naisasiaa eikä puutu alkoholipolitiikkaan, mutta kokouksissaan veljet saattavat puhua naisista ja viinistä kunhan liittävät teemaan myös laulun. Alkoholia ei varsinaisesti suosita, vaan periaatteena on nauttia se pois houkuttelemasta. Veljeskunnan muotoutumisen taustalla on lukujen aikainen asetelma, jossa Suomen raskas metalliteollisuus oli muodostanut yhteisen vientirenkaan Metex-nimisenä osuuskuntana hoitamaan sotakorvaustoimitusten loputtua raskaan metallin vientiä. Renkaassa olivat mukana mm. senaikaiset Ahlströmin, Enso-Gutzeitin, Rauma-Repolan, Rauten, Rosenlewin, Tampellan ja Valmetin metalliteollisuuden yksiköt. Näiden firmojen yhteisissä myyntiponnisteluissa Peltimannekiinien jäsenet tapasivat toisiaan yhteisissä tarjousten suunnittelukokouksissa ja myyntineuvotteluissa eri maissa ja maanosissa. Koska jäsenyhtiöillä oli päällekkäisiäkin tuoteryhmiä, veljet olivat toisinaan keskenään kilpailijoita, mutta sovun löydyttyä esiinnyttiin asiakkaan edessä yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Myyntineuvottelut asiakkaan maassa kestivät yleensä päiväkausia, usein viikkojakin. Näin jäi neuvottelijoille iltaisin aikaa yhdessäoloon ja virallisista business-suhteista muodostui ystävyyssuhteita, jotka ovat säilyneet vaikka em. Metex-yhteistyö vuosien kuluessa muuttikin muotoaan. Valtaosa Peltimannekiineista on jämeräpartaisia teekkareita ja sama nuoruusajan henki on edelleenkin jäsenistössä, vaikka parta on jo harmaa kuten päälakikin. Viisi- ja kuusikymmenluvun Äpy -lehden ja Nyytisten armoitettu hovirunoilija Sulo Riento Liukas on kiteyttänyt veljeskunnan historian seuraavilla kuolemattomilla värssyillä: Jo muinoin TAATOT Laulo ILMARIN pajasta JA teki runoo SAMMON LeveRanssiAjasta Se jo sillon oli TEGNIIKKA niin RauTasta VaiKKei ollu tietoo öljynporauslautasta 14 Nää nyky ManneKiiniT oli Sitä sorttia, Et Net ahkerasti harrasti EXPORTTIA Net lähti reissuun rohkeilla mielillä Ja teki protokollaa BaaBeLin kielillä Ei netkään alinomaa jaksanu workkia Vaan joskus piti avaella korkkia Ku välillä vähän voiteli kaulaa Taas jakso TYÖ- JA PYRINTÖLAULUJA laulaa

18 Peltimannekiinien jäsenistö käy selville seuraavasta jäsenluettelosta. Jäsenet ovat numeroidut. Numerointi perustuu salaiseen järjestelmään, jossa korostuu jäsenien tasa-arvoisuus killan piirissä. Kiltaan valituista jäsenistä viisi on jo siirtynyt autuaammille vientimarkkinoille. Nro Jäsen Asema killassa Tausta Jukka Syrjänen Metex, Kaukomarkkinat 2 Erik Saiha Rauma-Repola, Tampella 3 Hannu Puranen kunniajäsen Ahlström, Valmet-Karhula 4 Osmo Nykänen Metex, Ulkomaankauppaliitto 5 Jorma Katila kunniajäsen Rosenlew, Metex, Kaukomarkkinat 6 Pekka Jouhikainen Metex 7 Raimo Hiekkanen kunniapuh.joht. Metex 8 Tage Hauki hall. jäsen, kunniapäätoimittaja Tampella, Valmet, Metso 9 Kalle Angervuori Metex, Rauma-Repola 10 Esko Tähtinen kunnialukkari Rauma-Repola, Rauma 11 Matti Tuominen Rauma-Repola, Rauma 12 Mikko Rantanen Rauma-Repola, Rauma 12A Antti Raitakari kunniapääsihteeri Rauma-Repola, Rauma 14 Seppo Peltonen Rosenlew, Rauma 15 Olli Karhu Ahlström, Valmet-Karhula 16 Uolevi Ilvonen Rauma-Repola, Metex 17 Folke Pettersson Metex, Ahlström, Kamyr 18 Erkki Korpela Wärtsilä, Metso 19 Rabbe Hemmilä kunniajäsen Metex, Tampella, Valmet 20 Martti Unkuri Rauma-Repola, Rauma 21 Harri Malmberg Met.teoll.keskusliitto 22 Håkan Romantschuk Tampella, Kymmene 23 Leo Varjonen Rauma-Repola 24 Ahto Rissa Wärtsilä, Valmet, TVW 25 Juhani Pohjolainen puheenjohtaja Enso-Gutzeit, Enso 26 Johan von Pfaler sihteeri Tampella, TVW, Valmet, Metso 27 Otto Freund Valmet, Wärtsilä, TVW 28 Kalevi Unkila hall.jäsen Tampella, TVW, Valmet, Metso 29 Kalevi Flinkman Tampella, Madden Machine, Valmet, Metso 30 Timo Willner Tampella, TVW, Valmet 31 Erkki Rissanen Metex 32 Lars Engström Metex 33 Olli Brotherus Nokia, Tampella, Valmet 15

19 Historiikki Kiltamme perustamisidea syntyi PM 5 Jorma Katilan eläköitymisjuhlassa elokuussa 1992, joten syksyllä 2012 tuli kuluneeksi 20 vuotta perustamisideasta. Nimitystä Peltimannekiini käytti aikoinaan Metexin yli-insinööri Viljo Nurminen jo 1970-luvulla, mutta mistään yhdistyksestä ei silloin ollut puhetta. Varsinainen perustamiskokous, jossa säännötkin vahvistettiin, pidettiin Tampereen Kylpylän tiloissa , jolloin vierailimme Tampellan Kattilatehtaalla. Mukaan olivat kerenneet noin paristakymmenestä kutsutusta seuraavat jäsenet PM 1, PM 2, PM 3, PM 4, PM 5, PM 6, PM 7, PM 8 ja PM 9. Eri kokouksissa myöhemmin hyväksyttiin jäseniksi vuoteen 2011 mennessä kaikkiaan 33 Mannea. Näistä vuoteen 2012 mennessä viisi Peltimannekiinia on siirtynyt laajemmille vientimarkkinoille. Ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin Porissa Rauma Oy:n edustushuvila Hiltulassa , jolloin vierailimme Rauma Oy:n Porin Tehtailla sekä Rosenlewin Teollisuusmuseossa. Toinen vuosikokous pidettiin Karhulassa Valmet-Karhula Oy:n edustushuvilalla Päivällä vierailimme Pumpputehtaalla, Valimossa ja Valmet-Karhulassa. Kolmas vuosikokous pidettiin Tallinnassa Hotel Stroomissa Silloin vierailimme vuonna 1938 käynnistetyssä Kehran Sellu- ja Paperikombinaatissa, jossa oli ollut ensimmäisiä selluteknologian konetoimituksia Suomen ulkopuolelle. Pitkään pysähdyksissä ollut tehdas oli nyt indonesialaisen Horizon Pulp & Paperin omistuksessa. Neljäs vuosikokous pidettiin Helsingissä Hotelli Lordissa, vanhan Polin Pokkamontussa Vierailimme Valmetin Järvenpään Tehtailla sekä Teknillisen korkeakoulun sellu- ja paperitekniikan laboratoriossa Espoossa. 16 Viides vuosikokous pidettiin Fiskarsissa ja Karjaalla Hotelli Sociksessa Ennen sitä vierailimme Saksitehtaalla ja Fiskars Forumin kokouskeskuksessa. Lisäksi kävimme tutustumassa ruukkikylän käsityöläistiloihin ja Onoma Shopiin. Ylimääräinen kokous oli Espoossa Metexin 50-vuotisjuhlassa syksyllä 1998.

20 Seitsemäs vuosikokous pidettiin jälleen Helsingissä Metalliteollisuuden Keskusliiton toimistossa, jossa toimitusjohtaja Harri Malmberg esitti tiiviin mutta mielenkiintoisen katsauksen metalli- ja elektroniikkateollisuuden tilanteesta. Kahdeksas kokous pidettiin syyskokouksen nimellä Kuusankoskella Hotelli Sommelossa. Ennen kokousta vierailimme Myllykosken paperitehtaalla ja tutustuimme Maailman perintölistakohteeseen, Verlan tehdasmuseoon. Yhdeksäs vuosikokous pidettiin Turussa Svenska Klubbenin Helan -kabinetissa, jota edelsi vierailu Metson Pansion Tehtaalla. Kymmenes vuosikokous pidettiin Porissa Björneborgs Segelföreningenin paviljongissa Kallossa Kokousta edelsivät Leineperin ruukkiin ja Outokumpu Pori Copperiin sekä Metso Oyj:n konepajayksiköihin tutustumiset ja seurasi Metso Oyj:n ehtoollistrahteeraus Kallossa. Yhdestoista vuosikokous pidettiin ruuhka-suomessa Espoossa Kaukomarkkinoiden edustustiloissa Saimme kuulla Kaukomarkkinoiden ja varsinkin Metexin senhetkisestä toiminnasta Metexin toimitusjohtajan Jussi Neuvon opastamana. Ennen sitä vierailimme Jaakko Pöyryn toimistossa ja tutustuimme Tekniikan Museoon. Kahdestoista vuosikokous pidettiin Tampereella Hotelli Tammerin Tammer-kabinetissa , jolloin oli kulunut kymmenen vuotta killan perustamisesta. Ennen kokousta käytiin tutustumassa Allpressin painotalossa Alma-Media konserniin ja nykyaikaiseen painotekniikkaan. Allpressin tarjoaman maukkaan lounaan jälkeen kävimme tutustumassa Tamfeltin tuotantoon toimitusjohtaja Risto Hautamäen opastamana. Vuosikokouksessa Tamfelt tarjosi Dry Martinit ja illallisen päätteeksi Meukowit kahvin kera. Kolmastoista vuosikokous pidettiin Kotkassa ravintola Meriniemen kabinetissa Kokousta edelsivät tutustumiset Lexel Oy:n Strömforsin Tehtaaseen lounaineen ja Suomen Sokerin, sittemmin Daniscon, sokeritehtaan toimintaan. Neljästoista vuosikokous pidettiin Raumalla ravintola Tallbossa Kokousta edelsi vierailu Olkiluodon ydinvoimalaitoksella lounaineen. Iltapäivällä vierailimme UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaalla tehtaanjohtaja Pertti Asunmaan isännöimänä. 17

21 Viidestoista vuosikokous pidettiin Savonlinnan Casinolla Ennen kokousta vierailimme Andritz-yhtymän Savon linna Works Oy:n konepajalla (entinen Lypsyniemen Konepaja), missä myös lounastimme. Iltapäivällä vierailimme Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kuitulaboratoriossa ja WetEnd Technologies Oy:n toimistossa. Kuudestoista vuosikokous pidettiin Heinolassa Vierumäen Kalliokammissa Kokousta edelsivät tutustuminen Pohjoismaiden suurimman kierrättäjän Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaaseen ja Stora Enso Heinolan Flutingtehtaisiin lounaineen. Iltapäivällä olimme olympiavoittaja Pekka Vasalan vieraina. Meidät kuntotestattiin ja Vierumäki tuli esitellyksi. Seitsemästoista vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Kasinolla Aamupäivällä UPM:n tehtaanjohtaja Raimo Särkelä kertoili metsäteollisuuden nykytilasta ja erikoisesti UPM:n ja sen Kaukaan tehtaan tilanteesta ja suunnitelmista ja tarjosi maukkaan lounaan. Iltapäivällä oli ohjelmassa Lappeenrannan Teknillisen yliopiston erilaisiin tutkimussysteemeihin tutustumista. Kahdeksastoista vuosikokous pidettiin Jyväskylässä Scandic-hotellin kabinetissa Aamupäivällä yksikönjohtaja Jari Vähäpesola presentoi Metso Paperin toimintaa. Lounaan jälkeen tehtiin perusteellinen tehdaskierros Rautpohjan laitoksiin. Yhdeksästoista vuosikokous pidettiin Helsingissä Hotelli Linnan Lilja-kabinetissa Aamupäivällä vierailimme Fortumin Suomenojan voimalaitoksella, jossa laitosjohtaja Alpo Savolainen esitteli laitoksen ja yhtiö tarjosi maukkaan lounaan. Iltapäivällä kävimme VTT:llä perehtymässä heidän maailmanlaajuiseen tutkimusohjelmaansa ja kuulimme, miten he jatkavat KCL:n perinteitä. Kahdeskymmenes vuosikokous pidettiin Tampereella Svenska Klubbenin tiloissa Aamupäivällä tutustuimme Vaahto Oy:n vilkkaaseen toimintaan paperikonealalla ja nautimme yhtiön tarjoaman hienon lounaan. Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikokous, 20-vuotisjuhlakokous, pidettiin Heinolassa Vierailimme ennen sitä Stora Enson pakkaustehtaalla Lahdessa ja Hämeen ratsurykmentissä Hennalan varuskunnassa. 18

22 Joukko Peltimannekiineja Metexin 50-vuotisjuhlassa Peltimannekiineja tehdasvierailulla VALOKUVAAMO IRMA Peltimannekiinien 20-vuotisjuhlakokous Heinolassa Eturivissä vasemmalta: PM 7 Raimo Hiekkanen (kunniapuheenjohtaja), PM 10 Esko Tähtinen (kunnialukkari), PM 26 Johan von Pfaler (sihteeri), PM 25 Juhani Pohjolainen (puheenjohtaja), PM 28 Kalevi Unkila (hall.jäsen), PM 8 Tage Hauki (hall. jäsen, kunniapäätoimittaja), PM 3 Hannu Puranen (kunniajäsen). Ylärivissä vasemmalta: PM 5 Jorma Katila (kunniajäsen), PM 32 Lars Engström, PM 22 Håkan Romantschuk, PM 2 Erik Saiha, PM 29 Kalevi Flinkman, PM 21 Harri Malmberg, PM 17 Folke Pettersson, PM 30 Timo Willner, PM14 Seppo Peltonen. Takarivissä vasemmalta: PM 12A Antti Raitakari (kunniapääsihteeri), PM 33 Olli Brotherus, PM 1 Jukka Syrjänen, PM 12 Mikko Rantanen, PM 31 Erkki Rissanen. Poissa: PM 6 Pekka Jouhikainen, PM 11 Matti Tuominen, PM 19 Rabbe Hemmilä (kunniajäsen), PM 20 Martti Unkuri, PM 23 Leo Varjonen, PM 24 Ahto Rissa, PM 27 Otto Freund. 19

23 Peltimannekiinit 20 vuotta Tämä selostus teollisuuden kehityskaaresta on taustakehys julkaisun kertomuksille. Niissä tarkastellaan erityisesti metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden vientikaupan tilanteita. Lukijan on hyödyllistä tietää, minkälaisten vaiheiden kautta on tultu siihen, että maailmalla on valittu Suomessa kehitettyjä ja valmistettuja vaativan teknologian tuotteita investoitaessa erinomaisen paljon pääomia vaativaan metsäteollisuuteen. Tässä joudutaan paljon yleistämään ja käyttämään epätarkkoja termejä kuten metalliteollisuus, joka nykyään on korvattu käsitteellä teknologiateollisuus, joka sekään ei ole kovin tarkka sisällöltään. Tarkoituksena ei ole ollut kirjoittaa alan historiaa, vaan todeta eräitä kehityskulkuja. Niinpä tässä oletetaan, että lukija tuntee Suomen teollisuutta niin, että tietää metalliteollisuuteen kuuluvan merkittäviä alaryhmiä kuten metallinjalostus, valimot, metallituoteteollisuus ja koneenrakennus ja että sen rinnalla on olennaisia teollisuuden aloja kuten sähkötekninen ja elektroniikkateollisuus. Tarkasteluajanjakso ulottuu jossain määrin 1980-luvun lopulle. 20 Kuva 1. Suomen talouden rakenne (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito)

24 TEOLLISUUDEN KEHITYS ALKOI METSÄSTÄ JA MAANKUOREN AARTEISTA Metsäsektori oli 1800-luvulla Suomen talouden merkittävin teollinen kehitysblokki, jonka vaikutuksesta suuri osa muuta teollista toimintaa on syntynyt. Teollinen toiminta perustui puuhun, vesivoimaan ja vesistöjen tarjoamiin kuljetusreitteihin. Ensi vaiheen liiketoimintaa edustivat tervan poltto laivanrakennukseen ja sahatavara pääasiallisesti rakentamisen tarpeisiin. Tuotantovälineet hankittiin ulkomailta. Niiden mukana maahamme siirtyi vuosien saatossa myös osaamista, jota tarvittiin paitsi käytössä myös huollossa ja korjauksissa. Toinen suuri metalliteollisuudelle mahdollisuuksia tarjonnut raaka-ainepohjainen alue oli vastaavasti maankuoren aarteet eli kaivosklusteri. Kehitys on kulkenut samoin kuin metsäpuolella. Raakaaineiden hyödyntäminen rautaruukeissa oli ensin tuontikoneiden ja - teknologian varassa. Seuraavana vaiheena oli koneiden korvaaminen kotimaisella tuotannolla, sitten koneiden ja laitteiden valmistus vientimarkkinoille ja omien sovellutusten lisääminen perustuotteisiin, korkean tekniikan tuotannon ja systeemiosaamisen kehittäminen ja konsulttipalvelujen laajentaminen. (Vartia, Ylä-Anttila). Kolmantena metalliteollisuuden kehitysajurina oli maatalouden koneellistuminen ja neljäntenä kuljetusteknologian voimakas kehittyminen. Kuva 2. Tavaraviennin ja BKT:n volyymin kehitys (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito) 21

25 Kaikessa edellä tarkoitetussa on ratkaisevaa ollut tekniikan kehityksen herkeämätön seuranta ja siihen osallistuminen. Tässä ei voi kyllin korostaa insinööritieteiden ja varsinkin teknisen ja taloudellisen koulutuksen merkitystä. Ensimmäisenä varsinaisena konepajana pidetään John Julinin, David Cowien ja Anders Ericssonin Fiskarsiin 1830-luvulla perustamaa konepajayritystä, jonka yhteydessä oli valimo kaksine kupu-uuneineen. Ensimmäinen suuri tilaus oli Finlaysonin Tampereelle tilaamat 90 rautapylvästä uuteen kehräämöön. Konepajan päätuotteiksi tulivat laivojen höyrykoneet ja maatalouskoneet. David Cowie ja Anders Ericsson siirtyivät 1840-luvulla Turkuun ja perustivat 1844 Aurajoen itärannalle konepajan, Åbo Mekaniska Verkstadin. Se valmisti valtion, siis suuriruhtinaskunnan tilauksesta höyrykoneita ja Saimaan kanavan sulkuportteja. Alalle tuli muitakin valmistajia ja kilpailu pilasi hintatasot. Niinpä Cowie ja Andersson myivät osuutensa yhtiöstä. Cowien osuuden ostaja oli William Crichton. Kaikki kolme olivat työskennelleet Samuel Owenin konepajassa Tukholmassa. Crichton oli insinööri ja varsin tunnettu Pietarissa, missä hän oli luonut hyvät suhteet Venäjän laivastoon. Hän perusti Turkuun hinaustelakan ja laivanrakennus aloitettiin. Yhtiön strategia oli aikaan sopiva: konepaja valmisti laivoihin tarvittavat koneistot ja telakka alukset riippumatta siitä, olivatko ne puusta vai raudasta. 22 Kuva 3. Metalliteollisuuden tuotanto ja vienti (Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito)

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Muokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos

Muokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Muokatut teräkset Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen Sähköä ja tekniikkaa Satakunnassa jo yli 65 vuotta Liikevaihto 2012 n. 4 milj. Henkilökuntaa 25 Mekeltek Oy on yksi

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot