Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 43. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:45-19:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Tiina Halttunen Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo toimialajohtaja, poistui klo 19:00 :n 141 käsittelyn aikana Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelupäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Stefan Ahlman Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 135 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Karhuniitynmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 6 asemakaavaksi, alue , 72. kaupunginosa Karhusuo (Kh-Kv-asia) Lintulaakso I A, asemakaavan muutosehdotuksen 16 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Laurinlahti, asemakaavan muutosehdotuksen 25 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti 140 Haukilahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 14. kaupunginosa Haukilahti 141 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti I / 2015 (Kh-asia) 35

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stefan Ahlman.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Karhuniitynmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue , 72. kaupunginosa Karhusuo (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Marno Hanttu, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Karhuniitynmäen asemakaavan ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Karhuniitynmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 2 Karhuniitynmäki, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Karhuniitynmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Karhuniitynmäki, tapahtumaluettelo - Karhuniitynmäki, kaavamääräykset - Karhuniitynmäki, kaavakartta - Karhuniitynmäki, havainnekuva Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Karhusuon koulun merkittävä laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi. Lisäksi osoitetaan turvalliset liikenneyhteydet jalan ja polkupyörällä Nupurintieltä

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 43 Karhuniityntien kautta kouluun sekä Nupurintien liittymässä. Pieneltä osin kaavoitetaan pientaloaluetta Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Karhuniitynmäki - Björnängsbacken, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6884, käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita, 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungin tonttiyksiköltä sivistystoimen ja tilakeskus-liikelaitoksen esityksestä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Vireilletuloon liittyviä muita poliittisia päätöksiä: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti kokouksessaan tärkeänä, että Karhusuon koulun laajennushanke toteutetaan investointiohjelman mukaisesti niin, että se on valmis viimeistään vuonna Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiliitteessä vuosille on Karhusuon koulu ja päiväkodin lisärakennushankkeen määrärahavaraus vuosina Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi Karhusuon koulu- ja päiväkotihankkeen tarveselvityksen osan, joka koski hankkeen mitoitusta ja alustavia huonetilaohjelmia käytettäväksi rakennushankkeen suunnittelun pohjana. Karhusuon koulu suunnitellaan yhtenäiseksi

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 43 3-sarjaiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 698. Samaan kiinteistöön tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on kuusi ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Asemakaava-alue sijaitsee Karhusuon asuinalueen länsiosassa Nupurintien ja Karhuniityn alueen välissä. Suunnittelualueeseen kuuluu Karhusuon koulun tontti ja sen pohjoispuolinen vanha niitty, osa Nupurintietä ja Karhuniityntietä, Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä sijaitsevat pientalokiinteistöt sekä Björnkärrsbäckenin puronotko. Espoon kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta. Pientalokiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, yleisen tien alueen omistaa Liikennevirasto. Asemakaava-alueella sijaitsee vuonna 1961 rakennetut koulu- ja opettajien asuinrakennus sekä vuonna 1988 valmistunut pieni kirjastorakennus. Karhuniityntien varren kiinteistöillä sijaitsee eri-ikäisiä 1-1½ -kerroksisia omakotitaloja. Alueen rakennukset on toteutettu poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Osa pientalokiinteistöistä sijaitsee melualueella, jolla tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq) ylittää päiväajan ohjearvon 55 db nykyisellä liikennemäärällä. Ajoyhteys Nupurintieltä koulutontille on Karhuniityntien ja Karhuniitynkujan kautta. Kyseisillä teillä ei ole erillistä jalkakäytävää. Pientalokiinteistöille ajetaan Karhuniityntien kautta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on reitit pientaloalueen pohjoispuolelta Nupurintieltä koululle sekä idästä Karhusuon asuinalueelta Karhusillan kautta Karhuniityntielle. Asemakaava-alueella, erityisesti koulutontilla ja sen välittömässä läheisyydessä korkeuserot ovat suurehkot, mäet ovat jyrkkäpiirteisiä. Björnkärrsbäckenin lehtomainen puronotko on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi ja Björnkärrsbäcken kalastollisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Alueella on havaittu liito-oravia. Koulutontin länsipuolella sijaitsee muinaismuistolain suojelema kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu kantatie. Suunnittelualuetta sivuaa lännessä virkistysalue ja etelässä moottoriväylä. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen ) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisten palveluiden aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V), jolle on osoitettu pääulkoilureitti. Alueelle on merkitty muinaismuistoalue ja -kohde: merkintä sm2 osoittaa muinaismuistolain

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 43 tarkoittamia tutkimustoimenpiteitä vaativan muinaisjäännöksen sijainnin. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, joka käsittää muun muassa kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Suunnittelualueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä muistutusta sekä saatiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa. Muistutukset koskivat muun muassa seuraavia asioita: - Liikennejärjestelyjen toimivuus ja turvallisuus, liikennemäärät sekä saattoliikenteen sujuvuus - Karhuniityntien sekä Nupurintien ja Karhuniityntien liittymäalueen parantamistoimenpiteet - Isoa koulukeskusta päiväkoteineen ollaan rakentamassa liikenteelliseltä sijainniltaan huonoon paikkaan - Koulun koko, päiväkodin sijoittuminen koulukeskuksen yhteyteen - Liikenteen aiheuttaman melun torjunta - Pientaloalueelle osoitettu rakentamisen määrä - Katu- ja tiealueiksi lunastettavien yksityisten maa-alueiden määrä - Luontoarvot Asemakaavaehdotuksesta jätettiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa. Niissä otettiin kantaa muun muassa liikenteen ja pientaloalueelle kohdistuvan liikennemelun ratkaisemiseen, pientaloalueen rakentamistehokkuuteen, rakentamisen vaikutuksiin maisemassa, yhdyskuntateknisen huollon järjestämiseen sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksiin. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on muutettu seuraavasti viranomaisten lausuntojen ja kannanottojen perusteella: - Osa Karhusuon koulurakennuksesta osoitettu suojeltavaksi sr-1-merkinnällä, jotta turvataan rakennushistoriaselvityksen osoittamia ominaispiirteitä ja arvoja koulurakennuksessa - Muinaisjäännösalueen sm-merkintää tarkennettu lähivirkistys-alueen (VL) puolella korttelialueen merkinnän kanssa yhteneväiseksi ja tarkemmaksi sm-1-merkinnäksi - Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuva lähivirkistysalueen (VL) osa muutettu suojaviheralueeksi (EV) - Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuvan kaupungin omistaman kiinteistön osa muutettu asuinpientalojen korttelialueesta (AP-1) suojaviheralueeksi (EV) - Liikenteen melualueelle sijoittuva pientaloalueen osa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-2) ja ulko-oleskelualueiden melua

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 43 koskeva määräys ulotettu koskemaan Karhuniityntien varren kiinteistöjä Karhunkuopalle saakka - Maantien alueelta (LT) poistettu ohjeellinen hulevesialueen merkintä - Osoitettu muuntamon rakennusala Karhuniityntien varteen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO-1) koillisosaan - Purouoman pohjoisimman osan merkintä w-1 korvattu toimenpiteitä sallivammalla w-2-merkinnällä Lisäksi asemakaavaan on tehty seuraavia muutoksia: - Poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialuetta koskeva pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kellariin salliva määräys - Lisätty YO-1-korttelialuetta koskeva määräys, jonka mukaan rakennuslupavaiheessa tulee esittää puustokartoitus jalopuiden osalta alueelta, johon kohdistuu rakentamistoimenpiteitä - Eko-1-merkintää täydennetty määräyksellä puronotkon säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisena asuinpientalojen korttelialueella - Maastonmuodoiltaan tasaisemmilla korttelialueilla kerroslukumerkinnästä poistettu kellariin pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja salliva merkintä ½k - AP-korttelialueiden lisärakennusoikeudetta vähennetty 20 prosentista 15 prosenttiin - Poistettu määräys, joka sallii rakentamisen neljä metriä lähemmäksi naapurin rajaa - Karhuniityntien katualuetta kavennettu kahdella metrillä Karhuniityntie 4:n kiinteistön kohdalla - EV-1-alueelta poistettu purouoman ohjeellinen w-1-merkintä mahdollistamaan tarvittaessa liikennejärjestelyistä johtuva puron putkitus - Eko-1-merkintä poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialueen länsiosassa - Tehty teknisiä tarkistuksia merkintöjen ja määräysten teksteihin Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Karhusuon koulu on käynyt ahtaaksi nykyisellään. Tilanahtautta helpottamaan koulutontille on rakennettu väliaikainen, siirtokelpoinen koulurakennus. Nykyisen koulun mitoitus palvelee alueen nykyisen asukasmäärän tarpeita. Sivistystoimen asiakasennusteen mukaan Keski-Espoon alueella, radan pohjoispuolella päiväkoti- ja kouluikäisten määrä kasvaa. Peruspalvelujen turvaamiseksi alueelle tullaan tarvitsemaan koulu, joka käsittää luokka-asteet 1-9 noin 700 oppilaalle, sekä päiväkoti, jossa on 126 laskennallista hoitopaikkaa. Esiopetus sisältyy päiväkodin hoitopaikkojen määrään. Sivistystoimi on tarkastellut eri vaihtoehtoja koulun sijainniksi ja päätynyt esittämään Karhusuon koulua laajennettavaksi muun muassa Nuuksion, Nupurin, Pitkäniityn ja Miilukorven alueiden tarpeisiin. Karhusuon koulun

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 43 sijainti on keskeinen alueen koululaisten kannalta. Laajemmin koulu- ja päiväkotiverkkoa tarkastellaan tulevan maankäytön osalta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä. Alueen asemakaavoitus käynnistettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen osan esittämässä laajuudessa. Tavoitteena on, että koulun rakentaminen alkaisi vuoden 2018 alkupuolella, ja rakennus valmistuisi vuoden 2019 joulukuussa. Turvallisten liikenneyhteyksien ratkaisemiseksi asemakaava-alueeseen on otettu mukaan Nupurintien ja koulutontin välinen pientaloalue sekä Nupurintie noin 300 metrin matkalta mukaan lukien Nupurintien -Karhuniityntien-Gumbölentien liittymä. Liikenteen parantamistoimenpiteet on tarkoitus sovittaa koulurakentamisen aikatauluun siten, että ne olisivat tehtyinä jo ennen koulun rakentamisen aloittamista. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,6 ha. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan yhteensä k-m 2. Aluetehokkuusluku on 0,12. Karhusuon koulua varten osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Asuinpientalojen korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e = 0,20 mukaisesti yhteensä k-m 2. Maankäyttö Karhusuon koulun lähiympäristö osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Sille saa sijoittaa tiloja, jotka palvelevat peruskoulua, päiväkotia ja kirjastoa. Kerrosluvun sijaan rakennusalalle määrätään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan likimääräinen korkeusasema +49,0 meren pinnan yläpuolella (mpy). Rakennukset tulee sovittaa ympäristöönsä muun muassa porrastamalla ja osiin jakamalla. Liito-oravan elin- ja liikkumisympäristöt sekä muinaisjäännösalue rajaavat rakennusalaa. Korttelialueelle osoitetaan kaksi ohjeellista urheilu- ja virkistysaluetta (vu) koulun urheilukentiksi. Niiden tuntumaan, Karhuniityntien varteen koulun pohjoispuolelle sekä Karhuniitynkujan päähän koulun eteläpuolelle osoitetaan ohjeelliset pysäköimispaikat (p). Koulukortteliin tulee osoittaa vähintään yksi autopaikka 200 k-m 2 kohti sekä yksi pyöräpaikka 50 k-m 2 kohti. Pyöräpaikoista 20 % tulee toteuttaa katettuun tilaan. Olemassa olevat pientalokiinteistöt osoitetaan asuinpientalojen korttelialueiksi (AP-1 ja AP-2). Niille saa rakentaa kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Kerrosluku on maastonmuodoiltaan tasaisemmilla tonteilla I u3/4 ja rinteeseen sijoittuvilla ½k I u3/4. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuinrakennukseen kytkettyjä tai erillisiä yksikerroksia talousrakennuksia ja/tai autotalleja yhteensä enintään 15 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta. Osoitetulla rakentamistehokkuudella väljä

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 43 pientaloalue tiivistyy täydentämisrakentamisen kautta. Autopaikkoja tulee osoittaa kaksi paikkaa yhtä asuntoa kohti. AP-2-korttelialueella kiinteistöt sijaitsevat melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen mukaan täydentämällä massoittelua erillisellä autotalli- tai varastorakennuksella ja esimerkiksi umpinaisella tonttiaidalla saadaan uudisrakennuksille riittävän laajat piha-alueet, joilla ohjearvot eivät ylity. Asemakaavassa määrätään Nupurintien puoleisten julkisivujen ääneneristävyydestä. Asemakaavassa huomioidaan alueen suojelu- ja luontoarvot. Karhusuon koulun rakennushistoriaselvitys osoittaa koulurakennuksella olevan kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Niiden säilyminen taataan rakennuksen vanhimman osan rajaavalla rakennusalalla ja siihen kohdistuvalla suojelumerkinnällä sr-1. Asemakaava-alueelle laaditun luontolausunnon mukaiset liito-oravan ydinalueet osoitetaan s-1-merkinnällä suojeltaviksi alueen osiksi, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravan suojeltavia elinympäristöjä sijaitsee pääosin YO-1-korttelialueella sekä Karhulaakson lähivirkistys- ja suojaviheralueilla (VL-1 ja EV-1). Eko-1-merkinnällä osoitetaan YO-1- ja AP-korttelialueilla liito-oravan latvusyhteystarpeet. Osassa Björnkärrsbäckenin vesialueetta ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm-1) sijoittuu pääosiltaan Karhuniitynmäen lähivirkistysalueen (VL) puolelle, osittain myös YO-1-korttelialueen puolelle sekä siellä vähäisessä määrin rakennusalalle. Liikenne Suuren koulukeskuksen sijainti päättyvän tien päässä ei ole liikenteellisesti ihanteellinen ratkaisu. Kaavahankkeen liikennetuotos ei ole kovin merkittävä Nupurintiellä, mutta Karhuniityntiellä koulumatkat, saattoliikenne ja huoltoajo lisääntyvät merkittävästi. Karhuniityntien liikennemäärän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoden 2014 liikennemäärästä. Tuleva liikennemäärä ei ole katuverkolle ongelma välityskyvyn kannalta, mutta kaavaratkaisussa varaudutaan liikenteen lisääntymiseen mahdollistamalla saattopaikkojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden rakentaminen sekä Nupurintien liittymän parantaminen turvallisen koulutien takaamiseksi. Autoliikenne Nupurintieltä koululle tapahtuu Karhuniityntien kautta. Kadun suunnittelua rajoittavat itäpuolen puronotkelma ja länsipuolen olemassa olevat kiinteistöt. Karhuniityntielle osoitetaan riittävä tilavaraus katualueeksi, jotta sille voidaan rakentaa sekä ajoväylä että yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leikkauksineen ja pengerluiskineen. Katu tulee noudattamaan pääosin nykyistä tielinjausta. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan liittyen on tutkittu koulutontin liikenneratkaisut. Päiväkodin ja koululaisten saattoliikenne osoitetaan

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 43 pääosin koulun eteläpuolelle, huoltoliikenne sekä henkilökunnan pysäköinti pohjoispuolelle. Hajautuneesta pysäköintiratkaisuista johtuen saattopaikkoja tarvitaan tavallista enemmän, jotta voidaan taata sekä sujuva saattoliikenne että turvallinen koulutie. Saattoliikenteelle on kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä osoitettu reilut 20 autopaikkaa, ja ajoneuvoliikenne on eroteltu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. Koulureitit kulkevat osittain saattoalueen kautta, joten koulutontin jatkosuunnittelussa tulee asiaan kiinnittää huomiota. Saattoliikenteen sujuvuus on yksi merkittävimmistä asioista liikennetuvallisuuden kannalta. Kaavassa osoitetaan ELY-keskuksen vaatima tilavaraus kaksikaistaiselle kiertoliittymälle sekä alikululle Nupurintien alitse. Tilavaraus mahdollistaa bussipysäkkiparin siirtämisen liittymän länsipuolelle Nupurintien varrelle. Nupurintien tarveselvityksessä (Sweco Ympäristö Oy. 2015) on päädytty yksikaistaiseen kiertoliittymään, jonka kapasiteetti on todettu riittäväksi ja myös turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Koulun laajentamiseen liittyvien turvallisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen aiheuttaa Espoon kaupungille kustannuksia. Katualueet ja muut yleiset alueet tulevat kaupungin toteutettaviksi. Nupurintien ja sen risteysalueen parantamistoimenpiteet tapahtuvat Liikenneviraston omistamalla maalla, mutta rakentamiskustannukset tulevat hyvin todennäköisesti kaupungin maksettaviksi, jotta tarpeelliset toimenpiteet saadaan toteutettua ennen koulun valmistumista. Kunnallistekniikan yleissuunnitemaan liittyen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 3,8 miljoonaa euroa, josta liittymäalueen osuus on yksikaistaisena kiertoliittymänä ratkaistuna noin 2,75 miljoonaa euroa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset ja suunnitelmat Rakennushistoriaselvitys Selvityksessä on esitetty Karhusuon koulun ja opettajien asuntolan rakentamisen taustat, alkuperäiset suunnitelmat, laajennus- ja muutostyöt sekä ominaispiirteet, joita ovat mm. koulurakennuksen liittyminen historiallisesti ja toiminnallisesti Karhusuon asuinalueeseen sekä koulun ja opettajien asuntolan taidokas sijoittaminen vaativalle ja pienilmastoltaan vaativalle tontille. Koulurakennus on suunnitteluratkaisuiltaan ja arkkitehtuuriltaan rakentamisajalleen tyypillinen rakennus. Lausunto Karhuniitynmäen kaava-alueen luontoarvoista Työssä tutkittiin liito-oravan esiintyminen alueella sekä arvioitiin kesäkauden käyntien avulla alueen kasvillisuutta. Luontoselvityksessä ei löydetty liito-oravan elinympäristöjen lisäksi sellaisia elinympäristöjä, että

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 43 Päätöshistoria kaavan mahdollistaman rakentamisen vuoksi olisi tarve tehdä yksityiskohtaisempia lajikohtaisia selvityksiä. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Työssä on tutkittu katujen ja liikennealueen tilavaraukset ja liikenteen järjestelyt, samoin koulutontin sisäiset huoltoajoyhteydet, saattopaikka- ja pysäköinti-järjestelyt ohjeellisena. Yleissuunnitelmassa on määritelty yleisten alueiden alustavat rakennuskustannukset. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista - Kopiot lyhentämättömistä lausunnoista ja kannanotoista - Rakennushistoriaselvitys - Luontolausunto Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Karhuniitynmäen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue , 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: tonttiyksikkö, sivistystoimi ja tilakeskus-liikelaitos

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 43 - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Lintulaakso I A, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh Lotta Kari-Pasonen, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen IA asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun siten, että Sininärhentien / Lintulaaksontien myötäinen rakennusmassoittelu porrastetaan selvemmin ja kohtuullisemmin huomioiden massoittelun suhde alueen pientaloasutukseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsevaan kevyen liikenteen siltaan. Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät JAA ja jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palauttamisen puolesta (JAA) äänestivät

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 43 jäsen Lintunen ja puheenjohtaja Markkula eli kaksi (2) jäsentä. Sitä vastustivat jäsen Pöntynen, jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen, varajäsen Halttunen, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen eli yhteensä yksitoista (11) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdellätoista äänellä kahta (11/2) vastaan hylänneen ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen IA asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Lintulaakso I A, mielipidekartta 4 Lintulaakso I A, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - EI julkinen 5 Lintulaakso I A, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Lintulaakso I A, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Lintulaakso I A, tapahtumaluettelo - Lintulaakso I A, kaavamääräykset - Lintulaakso I A, kaavakartta - Lintulaakso I A, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä korottaa rakennusoikeutta ja suurinta sallittua kerroslukua.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksen mukaisesti kerroslukua on madallettu porrastaen pohjoisreunaa kohti ja rakennusoikeutta pienennetty. Kokonaisrakennusoikeutta on laskettu valmisteluaineiston k-m 2 :stä ja palautetun ehdotuksen k-m 2 :stä k-m 2 :iin, ja asuinkerrostalon osalta valmisteluaineiston k-m 2 :stä ja palautetun ehdotuksen k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Länsipuolen autopaikkojen määrää on vähennetty (-16 ap) ja oleskelupiha-aluetta suurennettu. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lintulaakso I A - Fågeldalen I A, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6811, käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue Aloite ja vireilletulo Maanomistajat ovat valtuuttaneet rakennusliike Lapti Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Suunnittelualue ei ole rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vuonna 1951 rakennettu liikerakennus, vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo ja vuonna 1953 rakennettu talousrakennus. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Leppävaarassa Sininärhentien ja Lintulaaksontien välisellä alueella. Suunnittelualueen länsipuolella on pientaloja ja eteläpuolella IV-V -kerroksinen asuinkerrostalo.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 43 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella korttelissa on voimassa Lintulaakso I A asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeudesta korkeintaan 40 % saa käyttää teollisuus- ja varastotilana. Suurin sallittu kerrosluku on ¾II ja rakennusoikeus tehokkuuslukuna ilmoitettuna e = 0.40, mikä vastaa noin k-m². Suunnittelualueen keskellä sijaitseva vuonna 1952 rakennuttu yhden asunnon talo on merkitty asemakaavaan s-merkinnällä: rakennus, joka saadaan säilyttää ja peruskorjata kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusta ei ole suojeltu. Sininärhentien katualueella on voimassa Vallikallio III asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupungin hallituksessa Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty (ja muutettu ). Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 4 kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 2 kappaletta. Mielipiteissä vastustettiin asemakaavan muutosta. Suurinta sallittua kerroslukua ja tehokkuutta pidettiin liian korkeina. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenteen sujuvuuteen. HSY ilmoitti, että asemakaavan muutoksessa tulee huomioida ilmanlaatu ja, että korttelin eteläreunaan on merkittävä johtokuja. Tonttiyksikkö ilmoitti, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen seuraavasti: - laskettu rakennusoikeutta k-m 2 :stä k-m 2 :iin, asuinkerrostalon rakennusoikeus laskenut k-m 2 :stä

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / k-m 2 :iin - porrastettu kerrosluku kolmesta viiteen siten, että matalin osa on pohjoisimpana, lähellä pientaloaluetta - siirretty rakennusalan ja osa-alueiden rajoja - muutettu autopaikkoja koskeva määräys uusitun Espoon pysäköinnin mitoitusohjeen mukaiseksi - muutettu julkisivuja koskevaa määräystä - muutettu julkisivujen ääneneristysvaatimuksia koskevaa määräystä ja lisätty parvekkeiden äänieristävyysvaatimus - sallittu asuntoihin liittyvät työtilat - muutettu rakennusoikeuden lisäksi rakennettavaksi sallittuja tiloja koskevaa määräystä - lisätty määräys: Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. - lisätty määräys: Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. - muutettu kääntöpaikkaa - lisätty toinen rakennusala talousrakennukselle - lisätty johtomerkintä alueen eteläreunaan - poistettu uloke-merkintä - lisätty rakennukseen jätettävä kulkuaukko -merkintä - muutettu/lisätty/poistettu istutettavia alueen osia - lisätty hulevesiä koskeva kaavamääräys - tehty teknisiä täydennyksiä ja korjauksia Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa kolmen eri maanomistajan tontit yhdistetään ja tavoitteena on asuinkerrostalon sijoittaminen suunnittelualueelle. Alueen keskellä sijaitsevan s-merkityn rakennuksen säilyminen ei ole mahdollista. Rakennuksen rakennustaiteellisella arvolla ei ole seudullista merkittävyyttä. Asuinkerrostalokorttelin suurin sallittu kerrosten lukumäärä korotetaan III V:een siten, että kerrosluku laskee pohjoiseen päin mentäessä viidestä neljään ja edelleen kolmeen. Rakennusoikeus nostetaan kerrosalaneliömetriin, mikä vastaa tehokkuutta e = noin Lisäksi sallitaan kaksi 100 k-m 2 talousrakennusta. Kokonaisrakennusoikeus on k-m 2 (e = 0.91). Rakennuksessa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Ilmanvaihtokonehuoneen saa rakentaa kerrosluvun estämättä. Korttelialueelle saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi: - kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävän osan, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa, - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia varastotiloja kerroksiin, - asumista palvelevia yhteistiloja, kuten kerho-, sauna- tms. tiloja kerroksiin, - autotalleja ensimmäiseen kerrokseen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 43 Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Rakennuksen itäjulkisivun tulee sopeutua lähiympäristön punatiilisiin rakennuksiin. Länsijulkisivun tulee olla pääosin vaalea. Kattomuodon tulee olla loiva lapekatto. Oleskelupihan puolella ensimmäisen kerroksen yhteistilojen tulee olla ikkunallisia. Asuntojen piha-alue jää melukatveeseen rakennuksen länsipuolelle (Sininärhentien puolelle). Pysäköintipaikat (p) sijoitetaan pääosin rakennuksen itäpuolelle. Sininärhentien puoleinen pysäköintialue tulee rajata muurein tai istutuksin. Ajoyhteys pysäköintipaikoille on Sininärhentieltä. Autopaikkoja on rakennettava asuntojen ja niihin liittyvien työtilojen osalta vähintään 1 ap / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohti. Polkupyörä-paikkoja on rakennettava 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulla olla myös ulkotiloissa. Rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa auto- tai polkupyöräpaikkoja. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2 / 3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Kaavaan on merkitty tarvittavat julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyysvaatimukset. Rakennukset on rakennettava yhteen siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta. Korvausilman sisäänottoaukkoihin ja niiden sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta. Ne tulee sijoittaa oleskelupihan puolelle ja mahdollisimman korkealle. Sininärhentien katualue Sininärhentien kääntöpaikkaa laajennetaan vähäisesti AK-kortteliin Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 43 Päätöshistoria Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ja muistutuksista - Havainnemateriaali (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Pulkkinen Oy, ) - Meluselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Lintulaakso I A asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Lintulaakso I A - Fågeldalen I A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6811, joka käsittää korttelin ja katualuetta 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula ehdotti, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavamuutoksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että mikäli muutoksenhakija niin haluaa, alue voidaan kaavoittaa pientaloalueeksi voimassa olevan asemakaavan mukaisella tehokkuudella. Alueesta tulee tehdä laadullisesti korkeatasoinen, sillä myös tämä tehokkuus e = 0,4 on noin kaksinkertainen verrattuna tämän kaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevien pientaloalueiden tehokkuuteen. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Ahlmanin, jäsen Nevanlinnan ja jäsen Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 43 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että hänen tekemänsä palautusesitys kannatuksen puuttuessa raukeaa ja että varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotuksesta on äänestettävä, koska jäsenet Kemppi-Virtanen ja Karhu ovat vastustaneet palautusehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat palautusehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat palautusehdotusta vastaan äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsenet Pöntynen, Lahti, Nevanlinna, Louhelainen, Salo, Ahlman, Palomäki ja Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Palautusehdotusta vastustivat jäsenet Karhu, Oila ja Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Poissa oli jäsen Klar-Nykvist. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä neljää vastaan (8 / 4), yhden ollessa poissa, hyväksyneen palautusehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Suvi Karhu jätti eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen Lintulaakso 1A, alue päätökseen palauttaa asemakaava uudelleen valmisteluun. Palautuksessa oleva kerrosalan vähennys ei kohtele maanomistajia tasavertaisesti, kun verrataan viereiseen tonttiin ja siihen pari vuotta sitten valmistuneeseen kerrostaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Kemppi-Virtanen ja varajäsen Malila ilmoittivat kannattavansa jäsen Karhun jättämää eriävää mielipidettä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kerroslukua madalletaan porrastaen pohjoisreunaa kohden ja rakennusoikeutta pienennetään sekä korttelin länsipiha olisi puustoinen ja jätetään vapaaksi autopaikoista. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Sivistystoimi / tilat- ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus / katu- ja viherpalvelut, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 43 - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / / / Laurinlahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Mäkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali 6 Laurinlahti, mielipiteet ja vastineet - Laurinlahti, tapahtumaluettelo - Laurinlahti, kaavamääräykset 1 - Laurinlahti, kaavamääräykset 2 - Laurinlahti, kaavakartta

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 43 - Laurinlahti, ajantasa-asemakaava - Laurinlahti, havainnekuva - Laurinlahti, leikkaukset, perspektiivikuvat Selostus Rakentamaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m 2 (1,9 ha). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla Laurinlahti - Larsvik, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6919, käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Asemakaava laaditaan maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytilanteen kuvaus Kaava-alue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14 16, Espoo. Alue on rakentamatonta kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 43 Yhteenveto luontolausunnosta Alueella näkyy ihmistoiminnan jälki voimakkaana. Pääosa tontista on kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Tehdyn maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että luontotyyppien osalta alueilla ei ole tällä hetkellä sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tontin rakentamisen. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve meren rantaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti maakuntakaavassa

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 43 Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti yleiskaavassa Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava: Laurinlahti muutos (lainvoimainen ). Kortteli on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR17, tehokkuusluku e = 0.55), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (tehokkuusluku e = 0.55) ja lähivirkistysalueeksi. Suunnittelualueen sijainti ajantasa-asemakaavassa

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 43 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunntelma oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 57 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet koskivat mm. seuraavia asioita: alueen rakentamista ja metsän menettämistä vastustettiin alueelle ei haluta kerrostaloja asukkaiden määrän lisääntymistä kerrostalojen myötä vastustettiin vastustettiin liiketilaa, joka lisää liikennettä vastustettiin Laurinlahdenkujan käyttöä autojen kulkuväylänä vastustettiin Ristiniementien tontin rajalla olevia uusia liittymiä kannatettiin kaavamuutosta, jolla tontti saadaan rakennettua tehokkaasti kerrostaloilla, joista näkymät merelle Ehdotus asemakaavanmuutokseksi Rakentamaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Tontin nykyinen asemakaava ( ) johtaisi erittäin tiiviiseen rakentamiseen, jolloin viheralueita ei juuri jäisi tontille rakennusten tai liikennealueiden lisäksi. Alueelle ei myöskään mahtuisi istutusvyöhykkeitä olemassa olevan rakennuskannan suuntaan, vaan rakennukset täytyisi sijoittaa aivan tontin rajoille asti. Nykyisellä asemakaavalla ja sallitulla rakennusoikeudella olisi erittäin vaikea toteuttaa nykymääräysten mukaisia pelastusteitä tai hulevesien käsittelyä. Kaavamuutosratkaisuun on päädytty, jotta korttelialue voidaan toteuttaa mahdollisimman toimivasti ja viihtyisästi. Rakennusten sijainti alueella on pientalo tai rivitalo ratkaisuun nähden väljä ja jättää paljon tilaa näkymille ja viheralueille. Nykyisen asemakaavan viheralueet säilyvät (kaavamuutosalueen ulkopuolella) ja osa kaavamuutosalueen asuinkorttelista muutetaan lähivirkistysalueeksi / taajamametsäksi. Rakennukset ovat mahdollisimman kaukana rajoista huomioiden varjostukset naapureihin. Olemassa olevien rajaa lähinnä sijaitsevien rakennusten kohdille on kaavamuutoksessa varattu istutusalueita. Suunnitelmassa esitetyt laajat viherpihat ovat osin ns. kansipihoja, niiden alla piilossa on lähes koko tontin autopaikoitus, osittain maan alla. Hajautettuun paikoitusratkaisuun nähden säästetään tilaa vievät paikoituksen liikennealueet ja näin säilyvät tontinosat on mahdollista toteuttaa viherpihoina.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 43 Pihakannen päällä ei ole pysäköintiä vaan leikki- ja viheralueita, jalankulkuväylien lisäksi. Katutasossa talot ovat kolmikerroksisia ja monimuotoisia alueen yleisen ilmeen vuoksi. Takana olevat talot ovat maksimissaan viisikerroksisia ja reunaosiltaan nelikerroksisia. Viisikerroksisten talojen pohjakerrokset ovat osittain rinteen sisässä, kooltaan 2/3 normaalikerroksesta ja ylimmät kerrokset ½ varsinaisista asuinkerroksista. Rakennusten matalammat osat sijaitsevat tontin rajojen puolella. Kerrostalojen räystäskorkeudet jäävät alueen takarinteen puuston korkeutta matalammiksi. Laurinlahdenkuja on rajattu pois kaavamuutosalueesta, eikä kaavamuutoksella näin ollen ole vaikutusta Laurinlahdenkujan liikenteeseen. Ristiniementientien tonttiliittymät ovat nykyisen asemakaavan mukaisilla paikoilla. Nykyisen asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa liiketilaa, mutta asemakaavamuutoksessa tätä mahdollisuutta ei ole. Liikenne Liikenne alueella ei oleellisesti lisäänny nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Rakennusoikeus säilyy samana eikä nykyisessä asemakaavassa tai asemakaavamuutoksessa ole määritelty asuntojen / asukkaiden lukumäärää. Ristiniementientien tonttiliittymät ovat asemakaavamuutoksessa nykyisen asemakaavan mukaisilla paikoilla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta, koska rakennusoikeuden määrä ei muutu. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta ja määräykset Asemakaavaselostus liitteineen Kopiot lyhentämättömistämielipiteistä Luontolausunto

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 43 Tiedoksi - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / / / Haukilahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 14. kaupunginosa Haukilahti Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy päivätyn Haukilahti - Gäddvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6839 joka käsittää korttelin tontit 1, 3 ja kaupunginosassa Haukilahti, alue , 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 480 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,34 euroa, eli yhteensä 1 013,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Haukilahti, tapahtumaluettelo ja kaavamääräykset - Haukilahti, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava Muutoksella liitetään kerrostalotontille kuuluva, tarpeettomaksi jäänyt, ajoyhteys rivitalojen korttelialueeseen. Muutos ei vaikuta alueen rakennusoikeuteen.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 43 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Haukilahti - Gäddvik, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6839, käsittää korttelin tontit 1,3 ja 4, 14. kaupunginosa Haukilahti, alue Aloite ja vireilletulo Aloite kaavan muuttamisesta on tullut muutosalueen maanomistajilta. Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston tiedottamisen yhteydessä kuulutuskirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Muutoksen alue muodostuu 1960 luvulla rakennetusta asuinkerrostalojen tontista ja kahdesta 1970 luvulla rakennetusta rivitalotontista. Alueen lähiympäristö on rakennettua rivitalo- ja kerrostaloaluetta. Voimassa olevan asemakaavan tilanne Alueella voimassa Haukilahden asemakaava, joka on vahvistettu sisäasiainministeriössä Asemakaavassa muutoksen alue muodostuu yhdestä asunkerrostalo tontista ja kahdesta asuinrivitalojen tontista. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti