SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2001 Vireä ja turvallinen viisikymppinen: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys täydellä höyryllä eteenpäin laakereillaan. Uusia avauksia ja toimintatapoja on kehitettävä koko ajan. Niin potilaita ja heidän läheisiään palveltaessa kuin varainhankinnassakin. Uusien avaus tai pikemminkin vanhan osaamisen laventaminen uusiin haasteisiin on keväällä perustettu Syövänhoidon psykososiaalisen selviytymisen keskus, jossa syöpäyhdistys toimii merkittävänä moottorina kooten alueen osaajia yhteiseen työhön syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tueksi. Meri-Karinassa järjestettävät syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssit ovat tämän toiminnan parasta olemassaolevaa antia. Tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista tiedämme lähitulevaisuudessa lisää. Ajat muuttuvat ja palvelujen tarve lisääntyy. Yhdistyksellä tulee jatkossakin olemaan kaksi vankkaa tukijalkaa Turun kaupungin alueella. Itäisen Pitkänkadun toimitilat muokkautuvat ajan hengen mukaisesti myös uuteen käyttöön, kun Monitoimitalo Karinan tiloja laajennetaan. Samalla lisääntyy erilaisten palvelujen tarjonta. Itäisellä Pitkälläkadulla hoidetaan poliklinikkatoiminta ja potilashotelli, Hirvensalon Meri-Karinassa keskitytään mm. sopeutumisvalmennuskursseihin sekä koulutus- ja valistustilaisuuksiin. Miehet ruorissa, hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari (vas.) ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. purjehtii eteenpäin suotuisten tuulien vallitessa. Yhdistys on löytänyt toiminnalleen menestysreseptin. Kaikkea on mukana sopivassa suhteessa - tietoa, taitoa ja osaamista kyetään vapaaehtoistyön ja ajan hengessä käyttämään syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. juhlii vuonna 2001 viidettäkymmenettä toimintavuottaan. Eteenpäin mennään täysin purjein. Yhdistyksen perustehtävä on pysynyt hyvin voimassa ja yhdistys jäsenineen uskoo vakaasti kolmanteen sektoriin, kumppanuuteen ja vapaaehtoistoimintaan. Niiden avulla tarjotaan tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Tämä lehti kertoo yhdistyksen toiminnasta ja sen työn tuloksista syöpäpotilaiden elämän helpottamiseksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tunnetaan maakunnassa. Yhdistyksen toimipisteistä ja tilaisuuksista on totuttu saamaan hyvää hoitoa, tukea ja tietoa syöpäpotilaiden asioissa. Luotettavia ovat myös sen keulahahmot, vankkoja miehiä omilla aloillaan. Puheenjohtaja Rauno Saari katsoo maamme terveysjärjestelmää monella tavalla asiantuntijan roolista. Entisissä pesteissään Turun ja Porin läänin sosiaalineuvoksena sekä Raision kaupunginjohtajana hän tuntee yhdistyksen toiminta-alueen ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ja rakenteet. Nykyinen posti valtiosihteerinä on taannut näköaloja Suomenmaan ja maailman menoon. - Kolmannen sektorin toiminnalle on kasvavaa tarvetta nyky-yhteiskunnassamme. Järjestöt tuottavat nykyisin jo yli viidenneksen sosiaalipalvelujen tuotannosta. On kunnia olla mukana tässä vapaaehtoistyössä, sillä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r. y. on toimija parhaasta päästä. Yhdistyksen asiat ovat kunnossa, sillä on vahva johto ja visio, joten tulevaisuuteen on helppo tähystää. Toimitusjohtaja Kari Ojalan vakavanleppoisa olemus on takuumerkki yhdistyksen toiminnasta. Kari on tuttu mies niin Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseilla viihtyville syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen kuin tärkeille valtakunnallisille ja maakunnallisille päättäjille ja toimijoille. Syöpäpotilaiden hyväksi tehtävä yhdistyksen työ on Ojalalle henki ja elämä. Turkulaisen sielunelämän syvällinen tulkki ravintoloitsija-toimittaja Markku Heikkilä, yhdistyksen yhteistyökumppani vuosien myötä, luonnehti Karia taannoin ihmiseksi, joka antaa työlleen kaikkensa. Kun lamppu Ojalan ikkunassa palaa yötä myöten, voivat turkulaiset olla levollisella mielellä: asiat hoituvat tarvitsevien ihmisten parhaaksi. Syöpämarkka löytää kohteensa -Valtakunnassa kaikki hyvin, voisivat herrat Saari ja Ojala todeta mittaillessaan tiluksiaan yhdistyksen lippulaivan, toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan mailla. Koko Meri-Karinan nouseminen on huikea ponnistus ja vankka todistus vapaaehtoisen syöväntorjunnan tarpeellisuudesta ja käyttövoimasta. Raha-automaattiyhdistyksen tuella noussutta Meri-Karinaa ei olisi, ellei yhdistyksen oma rahoitusosuus olisi niin vaikuttava kuin se on. Hirvensalon Kaistarniemessä oleviin 8300 neliöön on kerätty 35,3 milj. markkaa omasta maakunnasta. Se on huikea saavutus ja paras todistus siitä, että syöväntorjunnalle annettu markka menee osoitteeseensa. -Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keräyskulut ovat 12,5 %, sillä uskallamme ylpeillä kenelle tahansa, kuittaa Kari Ojala viimeaikaisen keskustelun erilaisten keräysten tuotoista ja keräyskulujen osuudesta. Suurkeräykset, pitkäaikaiset sponsorit, lahjoitukset, sinnikkäät lipaskerääjät sekä yhdistyksen paikallisosastot tekevät hyvää tulosta. Kaiken takana on valtava määrä ihmisiä, joiden sitkeää työtä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tempaisee syksyllä ajalla juhlavuotensa kunniaksi varainkeräyksen, joka kohdistuu lapsisyöpäpotilaiden ja psykososiaalisen osaamiskeskuksen toimintaan, syövän varhaistoteamisen tehostamiseen, sekä tieteelliseen tutkimuksen tukemiseen. Lapsisyöpäpotilaiden hyvät hoitotulokset ovat seurausta tutkimuksesta, joka on selvittänyt parhaita mahdollisia hoitovaihtoehtoja. Koska nykyisin seitsemän kymmenestä lapsuudessaan syövän sairastaneesta on hengissä vielä 12 vuoden kuluttua, tarvitsevat lapset perheineen lisääntyvässä määrin tukea myös syövän voittamisen jälkeen, sillä rankat hoidot jättävät usein omat jälkensä, joita osataan silottaa. Tieteellisen tutkimuksen kautta rakennetaan syöpätautien ehkäisyä ja parempaa hoitoa sekä tuetaan potilaiden selviytymistä. Syövän arvoituksen ratkaiseminen on lähempänä joka päivä, kun geenitutkijat pystyvät selvittämään taudin taustan. Kun perusasiat ovat tiedossa, päästään rakentamaan myös entistä parempaa hoitoa ja lääkkeitä tämän monimutkaisen taudin parantamiseen. Laakereille ei jäädä lepäämään Vaikka paljon hyvää on saavutettu, ei Lounais-Suomen Syöpäyhdistyskään voi jäädä lepäämään Koko maakunnan yhdistys Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei ole vain turkulainen toimija. Yhdistyksellä on vankkaa toimintaa eri puolilla maakuntaa Loimaan seudulta saaristoon ja Salosta Vakka-Suomeen. Juhlavuotensa kunniaksi yhdistys kiertää aktiivisesti maakuntaa tarjoamalla tietoja ja tukea ajalla Tiedossa on sekä vankkaa asiaa pätevien asiantuntijoiden suulla että korkeatasoista viihdettä. Syövänhoidon alueella Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle tulee syöpäpotilaita myös Satakunnasta ja Ahvenanmaalta. Ahvenanmaa ja Turun ruotsinkieliset saaristoalueet tekevät yhdistyksen toiminnasta virkistävällä tavalla kaksikielisen, mikä on suuri rikkaus yhdistykselle. kertoo syöpäpotilaille ja meille kaikille tärkeistä asioista. Tähän lehteen olemme halunneet koota esimerkkejä juuri niistä yhdistyksen perustoiminnoista, joita yhdistykselle kerätyillä varoilla ylläpidetään. Tieteellinen tutkimus, syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukeminen tiedolla ja inhimillisellä avulla on tärkeää. Laadukas syöpätutkimus, Poliklinikka Karina Itäisellä Pitkälläkadulla, Meri-Karina monine toimintoineen sekä yhdistyksen henkilökunnan että vapaaehtoisten työntekijöiden panos on käytettävissänne myös tulevaisuudessa! Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Ari Peuho

2 2 N:o Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin tehtävää lähimmäispalvelua Kuluva vuosi on YK:n kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vuosi. Sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien ihmisten arvostukseen ja asemaan. Vuoden 2001 tavoitteena on ennen muuta vapaaehtoisten työn tunnistaminen. Niin ikään vapaaehtoistoiminnan kynnyksen madaltaminen ja olosuhteiden kohentaminen nähdään tärkeäksi. YK:n mukaan jäsenmaissa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa vapaaehtoisten sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin, koulutukseen, rahoitukseen ja työvälineisiin. Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin tehtävää työtä. Se täydentää merkittävästi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja toimii niiden yhteystyökumppanina. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammatillista työtä. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta työtä, jota ihmiset tekevät vapaa-aikanaan. Vapaaehtoistoiminta ehkäisee ihmisten syrjäytymistä. Se tukee itsemääräämisoikeutta ja antaa mieluisan elämäntavan. Mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäisen hyväksi Toiminnan lähtökohtana voi myös olla halu vaikuttaa oman yhteisön toimivuuteen. Sen piirissä voi kokea tekevänsä mielekästä työtä lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksi ja kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on vapaaehtoistyötä tehty aina eli vuosikymmeniä. Yhdistyksen vapaaehtoistyö on lähtenyt aidosta motivaatiosta. Siihen ei ole ketään pakotettu tai velvoitettu.. Se laskisi laatua ja hämärtäisi vapaaehtoistoiminnan käsitettä. Toisaalta vapaaehtoistoiminta vaatii myös organisointia, perehdyttämistä ja ohjausta. Toiminnan kustannukset ovat pääsääntöisesti suhteellisen pieniä. Ne on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä rahoitettu omalla varainhankinnalla. Vapaaehtoispanos, jonka yhdistyksen jäsenistö ja ystävät toiminnalle antavat, alentaa palvelujen tuottamiskustannuksia. Kolmannen sektorin merkitys kasvaa Suomessa etenkin ja luvuilla vapaaehtoisjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan katsottiin olevan jäänne ajalta, jolloin hyvinvointivaltio ei ollut vielä kovin kehittynyt. Tällöin vapaaehtoistyön arvostus jäi usein ammatillisen työn varjoon. Viimeisen neljän vuoden ajan on maassamme puhuttu ns. kolmannen sektorin mahdollisuudesta työllisyysongelmien ratkaisijana. Tämä on perustunut hyvin pitkälti järjestöjen roolin muuttumiseen yhteiskunnassa. Valtio ja kunnat haluaisivat siirtää yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa vapaaehtoisjärjestöille eli kolmannelle sektorille. Julkisen sektorin tehtäväksi jäisi näin palvelujen järjestelyvastuu. Palvelutuotannon ulkoistaminen jatkuu voimakkaana Kuntien palvelutoiminnan kehitystä ennustavat tulevaisuusbarometrit, että 2000-luvun toisen vuosikymmenen loppuun mennessä palvelutuotannon ulkoistaminen jatkuu edelleen voimakkaana. Yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden odotetaan lisäävän osuuttaan julkisen sektorin oman palvelutuotannon kustannuksella. Vapaaehtoisten järjestöjen mielestä päävastuu palvelujen tuottamisesta pitää olla julkisella sektorilla. Järjestöt täydentävät yhteiskunnan palvelutuotantoa tai tuottavat järjestön aatteeseen liittyviä palveluita, joiden tuotantovastuu ei kuulu muille. Jos järjestöjen vastuulle siirretään uusia tehtäviä, tulee niiden rahoitus myös järjestää. Muussa tapauksessa yhdistysten tehtävänä tulee pääasiassa olemaan rahoituksen kerääminen niiden vastuulle siirretylle palvelutuotannolle. Se veisi pohjaa järjestöjen varsinaisesta aatepohjaisesta tehtävästä. Tarvitaan kannustava perustulojärjestelmä Kolmannen sektorin mahdollisuudet työttömyysongelmien ratkaisijana eivät ole realistisia nykyoloissa. Nykyinen toimeentulojärjestelmä ei kannusta vapaaehtoistoimintaan vaan päinvastoin. Maassamme tulisi aikaansaada perustulojärjestelmä, joka olisi kannustava. Yhteiskunnassa tapahtuva muutos johtaa tulevaisuudessa nykyistäkin voimakkaammin siihen, että jakaudumme kahden kerroksen väeksi. Valtiovalta on havainnut, että nykypäivän ihminen ei ole sitoutunut va-paaehtoistoimintaan siten kuin ja luvuilla. Silti noin 35 prosenttia suomalaisista ilmoittaa osallistuvansa vapaaehtoistoimintaan! Suhdeluku on käsitykseni mukaan käytännössä vielä korkeampi. Valtiovalta tukee kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyötä uuden arpajaislain säätämisen myötä, järjestöjen verohelpotuksin sekä julkisen taloudellisen tuen avulla. Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla on oikeus työttömyysturvaan, jos hän on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoiminta aktivoi meitä ja parantaa työelämässä ja elämässä tarvittavia valmiuksia. Se antaa myös hyödyllistä tekemistä ja vie toisten ihmisten pariin. Laaja sosiaalinen verkosto parantaa elämänlaatua ja -hallintaa. Suomalainen vapaaehtoistyö on yli sadan vuoden aikana heijastanut aikaansa ja yhteiskunnan vallitsevia oloja. Vapaaehtoistyöllä on tunnistettu ongelmia ja mahdollisuuksia ja kehitetty toimivia ratkaisuja. Vapaaehtoistyö tulisi saada suomalaisen kansalaistaidoksi Vapaaehtoistyö nostaa esiin hyvinkin keskeisiä yhteiskunnan rakenne- ja arvo-ongelmia. Vapaaehtoistyötä ei opeteta, eikä siihen juuri ohjata. Jos opiskelija voisi lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa hankkia lisäpisteitä osana opintoja tekemällä vapaaehtoistyötä ja hankkimalla siitä tietoja, vapaaehtoistoiminnan herättämää epäilystä, pelkoa ja vastahakoisuutta voitaisiin hälventää. Väestön ikääntyminen vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kehitykseen kaikkialla länsimaissa. Vapaaehtoisen avun tarve lisääntyy. Toisaalta ikääntyneet ihmiset ovat suuri voimavara kansalaistoiminnalle. Aktiivinen vanhusväestö tuo vapaaehtoistoimintaan oletettavasti uusia muotoja ja toimijoita. Kolmannen sektorin rooli kasvaa Seniori raportin mukaan tulevaisuudessa ja se tuottaa aikaisempaa suuremman osan palveluista. Kansalaisjärjestöjen rooli kasvaa erityisesti uusien ns. välimuotoisten palvelujen tuottamisessa, joihin ne osallistuvat yhteistyössä kuntien, valtion, seurakuntien ja yritysten kanssa. Yli 60-vuotiaiden henkilöiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on kasvanut merkittävästi 1990-luvun alussa. Yli 60-vuotiaat suomalaiset ovatkin yhteiskunnallisessa aktiivisuudessaan Euroopan huipputasoa. Kiitos vapaaehtoistyötä tekeville tulisi lausua julki niin arjen tuoksinassa kuin juhlan hiljentymisen hetkinä! Tervetuloa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Emerita maaherra Pirkko Työläjärvi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Seiskarinkatu TURKU puhelin (02) Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. telefax (02) Valokuvaajat: Paula Heino, Henrik Laurén, Olli Mäntylä, Tertti Pietilä, Ari Peuho, Seilo Ristimäki, Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan ) Matti Äärilä ja TS-arkisto Toimittajat: Anu Haveri, Paula Heino, Henrik Laurén, Painos: Olli Mäntylä, Tuula Vainikainen ja Viivi Vuorinen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen Painopaikka: TURUN SANOMAT (puh. suoraan ) Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2002 Tasapainoisia säästö- ja sijoitusratkaisuja. Tapiolan uudet vakuutussäästö- ja sijoituspalvelut tarjoavat mahdollisuuden hyvään tuottoon edullisilla kuluilla. Turvanasi on yli 140 vuoden kokemuksemme sijoittamisesta. Pyydä meiltä ehdotus! Turun toimisto, Eerikinkatu 6 B, puh. (02) Palvelemme ma-to 9-18, pe Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karina välittää myös peruukkeja osoitteessa: Poliklinikka Karina- kuntoutus Itäinen Pitkäkatu 30 b TURKU ajanvaraus ma-to klo ja puh Tarvittaessa myös tukihenkilö Eija Annunen tulee esittelemään peruukkeja osastolle, ajanvaraus puh LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 299, ASKAINEN puh AVOINNA AVOINNA KLO MUINA AIKOINA KLO TILAUKSESTA Vuosien kokemuksella Hyvä Proteesiasiakas! Valitse proteesiliiviksesi Meiltä aina uutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkin aa-ee-kupein... Rintaliivit body t, uimapuvut (myös valmis proteesiliivi á 198,-) Tku, Aninkaistenk. 8 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27

3 N:o Uusi mittalaite helpottaa rintasyöpäleikkauksia Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (TYKS) saadaan uusi laite, jonka avulla rintasyöpä voidaan leikata osalla potilaista koskematta kainalon imusolmukkeisiin. Suppeampi leikkaus nopeuttaa potilaan paranemista. Tämän ns. gammasäteilytunnistimen eli gammadetektorin kustannuksiin osallistuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Miten gammasäteilytunnistin helpottaa rintasyöpäleikkauksia, vt. ylilääkäri, dosentti Timo Savunen ja erikoislääkäri, dosentti Erkki Nylamo TYKSin kirurgian klinikalta? -Rintasyöpätapauksissa potilaille on tähän saakka tehty myös kainaloleikkaus. Siinä kainalo tyhjennetään, jotta imusolmukkeet saadaan tutkittaviksi ja voidaan havaita, onko syöpä levinnyt myös kainaloon. Uuden laitteen avulla pyritään löytämään, tunnistamaan, ne tietyt imusolmukkeet, joihin syöpä ensimmäisenä leviää. Niitä kutsutaan vartijaimusolmukkeiksi. Tällöin riittää, kun poistetaan vain nämä vartijaimusolmukkeet ja jos niissä patologi havaitsee leikkauksen aikana otetun koepalan ja siitä tehdyn jääleikkeen perusteella syöpäkudosta, vasta silloin tyhjennetään koko kainalo, selvittää dosentti Nylamo. -Ideana on välttää turhia, laajoja kainaloleikkauksia niissä tapauksissa, joissa vartijaimu-solmukkeissa ei havaita syöpää. Tällöin raajojen ja ylävartalon toiminta ei samalla tavalla kärsi leikkauksesta kuin jos koko kainalo joudutaan tyhjentämään. Toimii aivan kuin geigermittari Laitteen idea on, että rintasyöpäkasvaimeen ruiskutetaan radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu imuteitä pitkin yhteen tai useampaan vartijaimusolmukkeeseen. Kaikkia niitä imusolmukkeita, joihin radioaktiivinen merkkiaine hakeutuu, kutsutaan vartijaimusolmukkeiksi ja ne poistetaan leikkauksen aikana jääleiketutkimusta varten. Radioaktiivisen aineen lisäksi tutkimuksessa käytetään sinistä väriainetta. Radioaktiivinen isotooppi ei aiheuta potilaalle tai henkilökunnalle säteilyriskiä. Gammadetektorilla, joka näyttää pilkkiongelta, vartijaimusolmuke voidaan paikallistaa. - Se on siis eräänlainen radioaktiivisuuden mittaaja, sillä on sama periaate kuin geigermittarilla, dosentti Savunen lisää. -Olisimme halunneet hankkia laitteen TYKSiin jo parina edellisenä vuonna, mutta määrärahojen niukkuuden vuoksi se on jäänyt tekemättä. Ongelma tuli taas esille tämän vuoden alussa, jolloin menin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan juttusille, kertoo dosentti ja kirurgian klinikan vt. ylilääkäri Timo Savunen. Syöpäyhdistys tukee laitteen hankintaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus teki päätöksen tulla mukaan gammasäteilytunnistimen hankintaan markalla, joka on kolmannes laitteen hinnasta. Loput rahoitetaan sairaalan budjetista. Gammadetektorin hankinnan moottorina toimi myös aktiivinen syöpäpotilas, joka oli esittänyt laitteen hankintaa kirjeitse Syöpäyhdistykselle. Syöpäyhdistys on noudattanut tiukkaa linjaa julkiselle sektorille annettavan tuen osalta. Suurimpia keräysvaroin saatuja hankintoja ovat menneinä vuosina olleet verituotteiden säteilylaite, joka hankittiin 1980-luvulla TYK- Sin eri klinikoiden käyttöön, ja Turun yliopistolle lahjoitettu määräaikainen lasten syöpäja veritautien tutkimusjohtajan toimi, joka saatiin 1990-luvulla. Edelliseen rahoitus tuli Lapsen puolesta - syöpää vastaan -keräyksestä ja jälkimmäiseen valtakunnallisten syöpäkeräysten maakunnallisesta osuudesta. Osallistumalla nyt TYKSin kirurgian klinikan gammasäteilytunnistimen hankintaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tukee osaltaan Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin rintasyöpädiagnostiikan nykyaikaistamista. Potilas paranee nopeammin Gammadetektori on ollut kokeilukäytössä jo monissa keskussairaaloissa, mutta vain Helsingissä se on jo säännöllisessä hoitokäytössä. Laite on kokeiltavana myös Turun terveyskeskuksen sairaalassa. Ulkomailla isoimmilla klinikoilla laite on ollut jo kauan käytössä. -Laitteella on pitkä sisäänajovaihe, jotta sitä voidaan käyttää luotettavasti jokapäiväisessä hoidossa, sanoo Erkki Nylamo. Leikkausaika on sama tai jopa hiukan pitempi kuin tavallisessa leikkauksessa. Potilaan kannalta lopputulos on kuitenkin positiivinen: leikkaukset saadaan kevyemmiksi, turhia suuria leikkauksia voidaan välttää ja potilas paranee nopeammin, kun yläraaja toimii eikä käsi turpoa leikkauksen jälkeen. Käden liikkuvuuteen saattaa joskus suuren leikkauksen jälkeen tulla rajoituksia. -Rintasyöpäkirurgia on kehittynyt meidän aikanamme paljon, kertoo Timo Savunen. - Silloin kun aloitimme TYK- Sissä apulaislääkäreinä, yleinen rintasyövän rutiinihoito oli, että leikattiin koko rinta ja alla olevat lihakset ja koko kainalo tyhjennettiin. Siitä on edetty säästäviin leikkauksiin, ja nyt uuden laitteen myötä leikkauksen jälkihaitat vähenevät entisestään. TYKSissä leikataan noin 130 rintasyöpäpotilasta vuosittain, ja saman verran leikataan Turun terveyskeskuksen sairaalassa, jossa hoidetaan turkulaiset potilaat. Aluesairaaloissa leikataan rintasyöpäpotilaita myös jonkin verran. Kaikkiaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella hoidetaan vuosittain rintasyöpäpotilasta. Rinnat syytä tutkia säännöllisesti Dosentit Erkki Nylamo (vas.) ja Timo Savunen Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta ovat tyytyväisiä saadessaan klinikalle loppukesällä uuden gammasäteilytunnistimen, jonka avulla voidaan entistä useammin välttää suuri rintaleikkaus. Laitteen kustannuksista kolmanneksen maksaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Mitä varhaisemmin syöpä todetaan, sitä paremmin se kyetään hoitamaan. Jokaisen naisen on syytä tutkia rintansa ja käydä mammografiassa säännöllisesti. - Moni syöpä löytyy juuri oman tunnistuksen perusteella, ja osan huomaa esimerkiksi gynekologi vuositarkastuksessa. Noin puolet ilmenee mammografiakuvauksessa, Erkki Nylamo kertoo. Jos kyhmy löytyy, pitäisi tehdä mammografiakuvaus ja ottaa kyhmystä neulanäyte, jonka usein ottaa röntgenlääkäri mammografiakuvauksessa ultraääntä apuna käyttäen. Pienistä muutoksista ei aina saa näytettä, ne on vain leikkauksella poistettava tutkittavaksi. Joskus näyte voi olla negatiivinen, vaikka kyseessä olisikin syöpä. Perusperiaate on, että kyhmy poistetaan joka tapauksessa. Joskus näyte tutkitaan vasta leikkauksessa, mutta tästä käytännöstä pyritään eroon ja varhaisvaiheen neulanäytettä pyritään tehostamaan. Leikkaus, säde- ja sytostaattihoito Jos syöpä todetaan, TYK- Sissä leikkaukseen pääsee kiirehuippuja lukuun ottamatta yleensä jo parissa viikossa. Joskus voi päästä leikkaukseen jopa seuraavana päivänä. - Parissa viikossa syöpä ei ehdi kasvaa, mutta psyykkisesti odottaminen tietenkin rasittaa potilasta, Timo Savunen sanoo. Leikkauksen jälkeen 3-4 päivän kuluttua pääsee kotiin. - Hoitoaikojen jatkuva lyhentäminen ei saa olla itsetarkoitus. Sairaanhoidon tavoite ei ole hoitoajan lyhentäminen vaan potilaan hoitaminen, sanoo Erkki Nylamo. Leikkauksen jälkeen annetaan sädehoitoa, joka kestää 5-6 viikkoa ja joka alkaa noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. - Seurauksena on usein vain ihon kuumotus, kuin olisi ottanut liikaa aurinkoa. Leikkauksen ja sädehoidon lisäksi annetaan sytostaattilääkehoitoa, joka on lisääntymässä. Sillä halutaan varmistaa, ettei syöpä ole levinnyt tai myöhemmin uusi. Uudet sytostaatit ovat tehokkaita, mutta kalliita. Myös hormonihoito on yleisesti käytössä ja hoito räätälöidään aina potilaan ja hänen syöpätyyppinsä mukaan. -Jälkitarkastuksia on sairaalassa tehtävän perustarkastuksen jälkeen puolen vuoden tai vuoden välein. Jälkiseuranta voidaan usein tehdä myös omassa terveyskeskuksessa, sillä se sisältää useimmiten vain tunnustelun ja mammografiakuvauksen, dosentti Nylamo toteaa. Rintasyöpäpotilaat ovat useimmiten vuotiaita. Alle 30-vuotiaillakin rintasyöpää esiintyy, mutta se on hyvin harvinaista. Teksti ja kuva: Paula Heino Tutki rintasi säännöllisesti 1. Katso peilistä Asetu ylävartalo paljaana peilin eteen kädet alhaalla. Nosta sitten kädet pään yläpuolelle. Tarkkaile liikkeen aikana, onko rinnoissa tai nänneissä muodonmuutos, sisäänvetäytymä tai ihottumaa 2. Tunnustele sormilla Tunnustele rintasi säännöllisesti kerran kuukaudessa. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten selinmakuulla tai suihkussa. Saippuan tai voiteen käyttö helpottaa. Mahdollisiin uusiin muutoksiin tulee kiinnittää huomiota. Tunnustelun avulla on mahdollista löytää kyhmyjä tai muita löydöksiä, mutta niiden laadun selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia (mammografia, ultraäänitutkimus, neulakokeet). 3. Muutokset, jotka vaativat varmennustutkimuksia - kyhmy tai kovettuma - rinnan ihon tai nännin sisäänvetäytymä - ihottuma tai haavautuma nännipihassa tai nännissä - eritystä rinnasta (verensekainen tai verinen)

4 4 N:o TAPAHTU- MIEN VILINÄSSÄ Merkkipäivärahat syöpätutkimukseen Professori Matti Grönroosin täyttäessä 70-vuotta, esitti hän toivomuksenaan, että kukkien ja lahjojen sijasta muistettaisiin Moikoisten Syöväntutkimussäätiön professori Matti Grönroosin rahastoa. Päivänsankarin toivomusta noudatettiin kiitettävästi ja gynekologisen syövän tieteellisen tutkimuksen tukemiseen perustetun rahaston pääoma karttui markalla. Professori Matti Grönroos (oik.) luovutti lahjashekin Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen puheenjohtajalle, kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnalle ja varapuheenjohtaja, professori Seppo Pyrhöselle. Verkostoyhteistyöhanketta edistettiin Turussa Juhannusviikolla järjestettiin Turku - Tukholma - Tallinna verkostoyhteistyöhankkeen kokous Turussa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen koordinoima projekti sai varoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston Baltian maiden ja luoteis- Venäjän apurahaohjelmasta. Projektin tarkoituksena on rintasyövän varhaistoteamisen edistäminen Virossa. Kokoustauolla ehdittiin yhteiseen valokuvaan. Sulev Ulp (oik.) työskentelee Tarton yliopistoklinikan radiologian palveluosaston johtajana, Kersti Jaigma on Viron Syöpäyhdistyksen sihteeri, Tiina Vättö toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Rintatutkimuskeskuksen vastaavana hoitajana ja Osmo Räsänen vastaavana lääkärinä, Andres Jaigma on Viron Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja, Indrek Oro on Viron onkologisen keskuksen ylilääkäri ja Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja. Saammeko esitellä SoLight, uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on 25% kevyempi kuin vastaavat mallit erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit. Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku. SCANDINAVIA AB Ormuspellontie 12, Helsinki Puh Fax Tukea syöväntorjuntatyölle Osastoapulainen Irja Uusitalon Koski tl:stä viettäessä kuluvan vuoden huhtikuussa merkkipäiväänsä, halusi hän ohjata mahdolliset huomionosoitukset Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Lahjavaroja kertyi kaikkiaan markkaa, jotka hän yhdessä sisarensa, maitotilaneuvoja Aila Uusitalon (vas.) kanssa kävi luovuttamassa yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle.

5 N:o årigt förtroendeuppdrag avslutas i höst Henrik Gustafsson lämnar styrtelseplatsen Kontakterna med Åbo fortsätter i god anda Tredje sektorn fyller ut luckor i de samhälleliga resurserna, säger Henrik Gustafsson. I höst lämnar han Sydvästra Finlands Cancerförening......efter ca 15 år som dess styrelsemedlem. Fritidshuset på Herrö på Lemland är en viktig plats för Henrik och Siv Gustafsson. Nu blir han pensionär på heltid, Ålänningen Henrik Gustafsson. Från arbetet som landshövding har han varit pensionerad ett par år vid det här laget men från och med i höst lämnar han posten som styrelsemedlem inom Sydvästra Finlands Cancerförening, ett förtroendeuppdrag han haft sedan mitten av 1980-talet. - Samarbetet mellan ch Åland har alltid varit gott och är det också efter det att man på Åland grundade en egen cancerförening. Sydvästra Finlands Cancerförening är en fadder för Ålands Cancerförening och cancerarbetet på Åland, säger Gustafsson. Ålands Cancerförening grundades år 1985 på initiativ av och med stor support av Sydvästra Finlands Cancerförening. Bakom det stod dels behovet av medicinsk verksamhet och stöd för patienter och anhöriga s.a.s. på hemmaplan, dels ett behov att kunna idka en egen verksamhet, bl.a. ekonomisk verksamhet i form av insamlingar och erhålla stöd från åländska penningautomatföreningen. Med i bilden fanns också ett naturligt behov för Ålänningarna att få hantera cancerfrågorna på sitt eget modersmål, svenska. - De första åren fick vi mycket stöd och ekonomisk hjälp av Sydvästra Finlands Cancerförening och det är vi ytterst tacksamma för, säger Henrik Gustafsson, som var den åländska föreningens första ordförande. Anpassad verksamhet Som egen förening har Ålands Cancerförening möjlighet att idka en egen, anpassad och skräddarsydd verksamhet. Man har anpassat verksamheten till de egna förhållandena och man kan ha egen uppläggning av insamlingarna. Man gör egna insamlingar och man placerar även pengar i en egen fond, Ålands Cancerfond, som senare sammankopplades med Folkhälsans Cancerfond till en stiftelse med god ekonomi. Den ekonomiska verksamheten har bl.a. resulterat i att man sedan slutet av 1980-talet har en skild cancersjukskötare vid Ålands Centralsjukhus. Föreningen har också en verksamhetsledare som aktivt är i kontakt till andra föreningar, inte minst Åbo. - Avkastningen används för att stöda cancerpatienter och deras anhöriga. Det är fråga om att fylla luckor som samhällets resurser trots allt har. Det är oerhört viktigt att man på Åland har en egen cancersjukskötare som kan ta hand om patienter på ett annat sätt än den ordinarie personalen. - Cancersjukskötaren är i kontinuerlig kontakt med Åbo Universitets Centralsjukhus, där ju åländska patienter får medicinsk vård som t.ex. strålbehandling. Vi har ett gott samarbete med Ålands Centralsjukhus, med ÅUCS och med Sydvästra Finlands Cancerförening, säger Gustafsson. Långa och dyra vårdresor För åländska cancerpatienter är vården förknippat med långa resor och kostnader efter det. En av den åländska förerningens viktigare uppgifter är att försöka påverka så att patienterna och deras familjer kan få ekonomiskt stöd för resorna. - Vi uppmärksamgör kommuner, landskapet och myndigheter på problemet med resor och utgifter för att få strålbehandling. I praktiken fungerar resorna bra och här har vi värdefull hjälp av Sydvästra Finlands Cancerförening. På patienthemmet i Åbo har man specialarrangemang för åländska besökare och Ålands Cancerförening står för en del av kostnaderna. Allra helst åker man av och an med flyg samma dag och det fungerar många gånger, säger Henrik Gustafsson. Att drabbas av cancer och ta del av vården och rehabiliteringen är en stor och angelägen sak. Information och diskussioner är viktiga för att patienten skall känna sig så trygg som det bara är möjligt. För åländska cancerpatienter handlar det om att få information på svenska. - Kring cancer finns det många frågor att besvara, dels medicinska och dels psykosociala. Det är viktigt att få prata, lyssna och få besked. Åländska cancerpatienter som besöker Åbo får varierande information på sitt modersmål, en del bra information, andra mindre bra. Ålänningar talar svenska men det finns överraskande många som reder sig på finska även om de inte trott det. Informationen går hem men att få den på finska i stället för svenska kan ge en känsla av osäkerhet. Då det gäller själva sjukdomen är det nog ett rimligt krav att man skall få information på sitt modersmål, säger Gustafsson. Svenska modeller i bruk Ålands Cancerförening har av logiska skäl aktiva kontakter till föreningar som verkar på svenska. Bland finländska föreningar kan nämnas Vasa cancerförerning. Vidare har man naturligt nog goda kontakter till cancerorganisationer i Sverige. - Att kommunicera med Åboföreningen är inte alltid så enkelt för ålänningarna. Vi har flera ergna länkar till olika organisationer men kontakterna med Sydvästra Finlands Cancerförening består nog. Bra är också att dess tidning har svenska sidor. I Sverige har man inga länsföreningar som i Finland men vi har goda kontakter t.ex. till Cancerfonden i Sverige, säger Gustafsson. Ålands Cancerförerning har bl.a. tagit in en svensk rehabiliteringsmodell till Finland. Svenskarnas modell bygger på anpassning, på att både patienten och dennes familj lär sig leva med cancer. - Den medicinska delen är en sak, den mentala en annan. Inom ramen för rehabiliteringsprogrammet samlas alla berörda personer och alla får ta del av den mentala rehabiliteringen, säger Gustafsson. Viktig tredje sektor Från Sverige har man vidare lånat projekt skolväskan -ett informationspaket om cancer och tobak i skolorna -samt öppet hus en eller två dagar per år. Sistnämnda omfattar även specialistläkare på plats som besökarna kan konsultera. - Öppet hus är ett uppskattat evenemang. Besökarna kan få råd och specialhjälp utan att besöka eller belasta den allmänna sjukvården. Det är ett sätt att sänka tröskeln, säger Gustafsson. Han anser att tredje sektorn, som cancerföreningarna är en del av, behövs mer än någonsin i dagens samhälle. - Tredje sektorn behövs för att bevaka patienternas och deras anhörigas behov och intressen. Cancerföreningarna utför viktigt arbete som samhällsmaskineriet av olika orsaker kanske inte tagit sig an. - Ett exempel på ett aktuellt behov är att Ålands Centralsjukhus nödvändigtvis skulle behöva en egen onkolog. I år har specialister från Åbo kommit till Åland regelbundet varje vecka, en sak som Sydvästra Finlands Cancerförening hjälpt oss med, säger Gustafsson. Ålands Cancerförening blev år 1997 egen medlem av den finländska riksorganisationen. Henrik Gustafsson är åländska föreningens första ordförande. Han har numera gett över ordförandeklubban till nya krafter och samma sker med hans plats i styrelsen för Sydvästra Finlands Cancerförening då han i höst lämnar den posten. Han efterträdde ålänningen Henrik Dahlman i mitten av 1980-talet. Vem som efterträder Gustafsson i styrelsen är en öppen fråga än så länge men i åländskt perspektiv önskar man en ålänning på posten. Kontakterna till fadderföreningen är viktiga. - Styrelsens inflytande har minskat efter att man grundade arbetsutskott. Men styrelseuppdraget är både nyttigt och givande. Medlemmarna är aktiva och engagerade, har fått många personliga vänner tack vare styrelseuppdraget. En gång per år möts styrelsen för Sydvästra Finlands Cancerförening på Åland, säger Henrik Gustafsson. Han verkade som Ålands landshövding från 1982 till pensioneringen våren Helt lämnar han inte organisationslivet efter att han lämnar styrelseposten i Sydvästra Finlands Cancerförening. Henrik Gustafsson är fortsättningsvis ordförande för Ålands Kulturstiftelse r.f. en organisation som via fonder understöder åländskt kulturliv. Men i övrigt blir det mer och mer tid för Henrik och Siv Gustafsson att umgås med barn och barnbarn samt vistas på fritidshuset på Herrö på Lemland, fasta Ålands sydligaste udde. Text och foto: Henrik Laurén Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa toimiminen on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Olen saanut hyviä ystäviä sen kautta, toteaa emeritusmaaherra Henrik Gustafsson 15 vuotta kestänyt luottamustehtävä päättyy - yhteydet Turkuun jatkuvat hyvässä hengessä Syksyllä ahvenanmaalaisesta Henrik Gustafssonista tulee täysipäiväinen eläkeläinen. Hän on ollut pari vuotta eläkkeellä maaherran virasta mutta nyt syksyllä hän jättää hallituspaikkansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä. Tämän tehtävän hän on hoitanut luvun puolivälistä saakka. - Yhteistyö Turun ja Ahvenanmaan välillä on aina ollut hyvä ja on näin jatkunut myös senkin jälkeen, kun Ahvenanmaalla perustettiin oma yhdistys. Lounas-Suomen Syöpäyhdistys on Ålands Cancerföregin ja sen toiminnan kummina, Henrik Gustafsson toteaa. Ålands Cancerförening perustettiin vuonna 1985 Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta ja sen arvokkaalla tuella. Ålands Cancerförening perustettiin syöpähoidon ja kuntoutuksen tarpeesta kotiseudulla. Toinen syy perustamiseen oli mahdollisuus järjestää omaa toimintaa mm. keräysten ja muun taloudellisen toiminnan osalta. Kuvioihin kuuluu myös tarve saada käsitellä syöpää koskevia asioita omalla kielellään eli ruotsiksi. - Alkuvuosina saimme paljon tukea ja taloudellista apua Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä. Tästä avusta olemme erittäin kiitollisia, Gustafsson sanoo. Ålands Cancerförening on myötävaikuttanut siihen, että maakunnan keskussairaalassa on erikoistunut syöpäsairaanhoitaja. Yhdistyksellä on myös oma toiminnanjohtaja, joka vastaa sekä yhdistyksen toiminnasta että yhteyksistä muihin yhdistyksiin ja sairaaloihin, mm. Turkuun. Pitkät, kalliit matkat Ahvenanmaalaisille syöpäpotilaille hoito merkitsee matkoja sädehoitoon Turkuun. Matkat vievät aikaa, voimaa ja rahaa. Ahvenanmaan yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on myötävaikuttaa siihen, että potilaat ja heidän perhejäsenensät voivat saada tukea matkoja varten. Välillä yövytään Turussa potilashotelli Turun Karinassa, välillä ehtii tehdä meno-paluumatkan lentokoneella saman päivän aikana. - Monelle ahvenanmaalaiselle suomen kieli on vaikea. Varsinkin kun kärsii sairaudesta oma äidinkieli on tärkeä. Välillä tämä asia onnistuu hyvin, välillä huonommin Turussa. Varsinkin lääketieteelisissä asioissa äidinkieli on tärkeä mutta myös kuntoutuksessa, Henrik Gustafsson toteaa. Ideoita Ruotsista Ålands Cancerförening on luonnollisesti yhteydessä Ruotsin syöpäjärjestöihin ja sieltä on hankittu mm. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusohjelma sekä tiedotuspaketti koululaisille. Lisäksi yhdistys järjestää yhdistyksen avoimien ovien päivän pari kertaa vuodessa. - Kolmannella sektorilla, mihin mm. syöpäyhdistykset kuuluvat, on tärkeä tehtävä täyttää niitä aukkoja, jotka aina syntyvät yhteiskunnallisessa hoitojärjestelmässä, Gustafsson sanoo. Ålands Cancerförening perustettiin vuonna 1985 ja 1997 se liittyi omana järjestönä valtakunnalliseen keskusjärjestöön. Henrik Gustafsson on yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja mutta tehtävä on sitten jätetty uusille voimille. Näin käy myös syksyllä, kun Gustafsson 15 vuoden jälkeen jättää Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen. - Jätän hallituksen paikan mutta Ahvenanmaan yhdistyksen kontaktit Turkuun jatkuvat hyvässä hengessä. Tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja antoisa, olen mm. saanut hyviä ystäviä sen kautta, Henrik Gustafsson toteaa. Teksti ja kuvat: Henrik Laurén Henrik ja Siv Gustafsson viettävät paljon aikaa mökillään Herrön niemellä Lemlandilla. Syksyllä emeritusmaaherra Henrik Gustafsson jättää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen 15 vuoden jälkeen.

6 6 N:o Suomen Kansallisoopperan luvalla Photo Kari Hakli Kuningasbasso Matti Salminen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotishyväntekeväisyyskonsertissa Turun Messukeskuksessa klo Mukana myös oopperalaulajat Camilla Nylund Helena Juntunen Gabriel Suovanen sekä Turun Filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen Turun Linnan Kamarikuoro johtajanaan Heikki Seppänen Pääsyliput 300 markkaa ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Monitoimitalo Karinan neuvonnasta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen neuvonnasta, Seiskarinkatu 35, Turku, päivittäin klo 8-22 välisenä aikana, puh Sähköposti tai telefax Pääsylippujen ennakkomyynti alkaa keskiviikkona Pertti Pekkanen, kapellimestari Helena Juntunen, sopraano Camilla Nylund, sopraano Gabriel Suovanen, baritoni

7 N:o Tyylikäs tuulahdus hyvää tahtoa Naistoimikunta kerää varoja syöpäpotilaille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen naistoimikunta on tunnettu etenkin joka vuotisista muotinäytöksistään. Rouvat esittelevät niissä yleensä satapäiselle yleisölle turkulaisten liikkeiden luomuksia. Kaikki tulot menevät lyhentämättöminä syöpäpotilaiden hyväksi. Asusteet löytävät ostettuina tiensä usein rouvien omiinkin kaappeihin. Tyyli on nimittäin tärkeää näille hyväntekijöille, ja kauneus. He osaavat tuoda syöpäpotilaiden arkeen iloa ja piristystä. Naisten hyväntekeväisyysinto ei rajoitu pelkästään varojen keräämiseen erilaisilla tempauksilla ja arpajaisilla. Esimerkiksi TYKS:n leukemiapotilaille on hankittu uudet videolaitteet Tertti Pietilän yksityisellä avulla. Hän luovutti kaikki lahjavarat syöpäpotilaiden hyväksi valmistuttuaan aikuisylioppilaaksi pari vuotta sitten. Toisen naistoimikunnan jäsenen, Raija Ståhlbergin 60- vuotispäivien lahjarahoilla pystyttiin puolestaan hankkimaan uusi papa-tutkimuspöytä Poliklinikka Karinaan. Myös monet muut toimikunnan jäsenet ovat tehneet vastaavanlaisia yksityisiä lahjoituksia syöpäpotilaille. Perinteen aloitti toimikunnan puheenjohtaja, Merja Ylismäki-Nerjanto, jonka 50-vuotispäivien lahjavaroilla hankittiin televisioita lapsisyöpäpotilaille. Naistoimikunta hankkii vuosittain yhteensä markkaa käytettäväksi syöpäpotilaiden hyväksi. Nuoret sydäntä lähellä Naistoimikunta sai alkunsa yli 27 vuotta sitten, kun pääosin TYKS:n lääkärien rouvista koostunut ystäväpiiri halusi parantaa syöpäpotilaiden sairaalaolosuhteita. He ovat sittemmin keskittyneet erityisesti nuorten sekä naispotilaiden auttamiseen ja ilahduttamiseen. Tarve on pohjaton. Meillä on pienenä toimikuntana luonnollisesti pienet resurssit, mutta helpotamme potilaiden elämää mahdollisuuksiemme mukaan, kertoo alusta asti naistoimikunnan puheenjohtajana toiminut Merja Ylismäki-Nerjanto. Moni pieneltä tuntuva asia voikin olla tärkeää. Esimerkiksi eräälle osastolle hankkimamme kahviautomaatti, johon muuten ostimme alussa kahvinpurutkin, saavutti suuren suosion ja varmasti piristi potilaita, uskoo Leena Jaakkola. Naiset ovat vuosien varrella olleet isompien ja pienimpien hankintojen takana. On hankittu niin tutkimustuoleja, infuusiopumppuja kuin uusia tapetteja ja viherkasvejakin ja kaikkea siltä väliltä. Osa varoista lahjoitetaan aina pääyhdistyksen projekteihin. Kiitos yhteistyökumppaneille Lounais-Suomen yritykset ja yksityiset ihmiset suhtautuvat naistoimikunnan työhön hyvin positiivisesti. Meillä on jokaisella tietyt yritykset mistä aina saamme arpajaisiimme palkinnot. Lisäksi saamme helposti myytyä pääsylippuja tilaisuuksiimme. Haluamme siksi kiittää kaikkia näitä yhteistyökumppaneitamme, jotka vuodesta toiseen osallistuvat hyvän asian tukemiseen. Esimerkiksi Liedon Säästöpankki on jo vuosia ollut tärkeä työmme tukija, Merja Ylismäki-Nerjanto korostaa. Hyväntekeväisyys, muita kuin lapsipotilaita kohtaan, on hiipunut viime vuosina. Siksi me haluamme kiinnittää huomion myös nuoriso- ja naispotilaiden olosuhteisiin. Olemme tosin mekin olleet mukana lapsipotilaiden auttamisessa, koska sehän on tärkeää, Tertti Pietilä muistuttaa. Teksti: Anu Haveri Kuva: Matti Äärilä Kahdeksan naistoimikunnan jäsentä ehti valokuvaan. Yhteensä jäseniä on kolmetoista. Vasemmalta: Leena Jaakkola, Kirsti Salmela, Raija Ståhlberg, Tertti Pietilä, Merja Ylismäki-Nerjanto, Regina Marttila-Lehto, Kristiina Ståhlberg ja Leena Grönroos. Kuvasta puuttuvat Milla Erkkola, Asla Hansén, Sirpa Lehmuskoski, Paula Leppä ja Mari Sillanpää. Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan: KODAK MIN-R 2000 filmi/ vahvistuslevy-yhdistelmä Sammon yrityskonttori palveluksessasi Haluamme palvella Sinua monien kanavien kautta: konttoreiden henkilökohtaisen palvelun lisäksi käytettävissäsi ovat aina ajasta ja paikasta riippumatta myös monipuoliset verkkopalvelumme osoitteessa Pääasia on, että Sinä saat hoidettua rutiinisi mahdollisimman vaivattomasti ja yksilölliset kauaskantoisetkin sitoumuksesi joustavasti. Yritysyksikkö

8 8 N:o Kuoleman ja surun kohtaaminen kuuluu auttajan työhön Vakavan sairauden yhteydessä kuoleman kohtaaminen kuuluu paitsi potilaan ja hänen läheistensä, myös häntä hoitavien ammattilaisten elämään. Mikä kantaa työssä? -Lääkärit ovat tottuneet nimeämään asioita ja puhumaan syy- ja seuraussuhteista. Kuolema on heille sairauksien lopputulos. Hoitajat viettävät potilaiden kanssa tunnetusti enemmän aikaa kuin lääkärit ja he puhuvat useammin kuolemasta yksinkertaisesti elämään liittyvänä asiana. Heidän suhtautumistaan kuolevaan potilaaseen ratkaisee pitkälti työyhteisön normit ja toimintatavat. Lääkärit sitoutuvat enemmän oman ammattikuntansa normeihin, tiivistää LT Gustaf Molander, joka on tutkinut ammattiauttajien kokemuksia jaksamisestaan kuolevien hoidossa. Kuolema on perheen sairaus Hoitajat kokevat usein joutuvansa tunnepuristuksiin potilaan ja tämän läheisten välissä. Potilas haluaa mielellään säästää läheisiään, varsinkin lapsiaan vaikeilta asioilta ja purkaa näin vaikeat ja kielteiset tunteensa hoitajiin. Potilas luottaa näin siihen, että tilanne pysyy hallinnassa, kun kuuntelijana on ammatti-ihminen, joka on sopivan ammattietäisyyden päässä. Potilaan halu suojella läheisiään voi joskus käydä hoitajalle raskaaksi, kun hän joutuu tavallaan hoitamaan koko perheen ihmissuhteita. Purkupalaverien järjestäminen potilaan kuoleman jälkeen auttaa henkilökuntaa purkamaan tuntojaan, jos hoitava yhteisö on tottunut tukemaan toisiaan. Kanssaihmisen kadottaminen Potilaan kuolema, niin kuin elämän ja kuoleman raja yleensäkin, on ammattilaisellekin vaikea ymmärtää. Minne katoaa ihminen, joka juuri äsken oli läsnä keskuudessamme ja puhui kanssani? Kuinka pystyn jatkamaan heti uuden potilaan kanssa? - Monissa yhteisöissä keskustellaan paljon, tulisiko kuollut potilas pyrkiä hoitamaan mahdollisimman pian pois osastolta, vai pitäisikö erkanemista potilaasta pitkittää ja tavallaan yrittää ymmärtää hänen poistumistaan? Kannatan itse ajatusta, että tarvitaan jonkinlainen aika siirtää kuollut muistojen maailmaan. Jokainenhan meistä itsekin toivoisi tulevansa muistetuksi ja kaivatuksi, pohtii lääketieteen tohtori ja psykologi Gustaf Molander Helsingin yliopistosta. Elämästä poistuva ruumis on edelleen tabu, josta puhuminen on meille vaikeaa. Jokainen kohtaa siinä aina myös oman itsensä ja tulevan kuolemansa. Kuolevan hoitamisessa on tärkeä tunnistaa oma suhtautumisensa omaan tulevaan kuolemaansa. Hoitavan ammattilaisen on toisaalta kuunneltava itseään ja oivallettava oma rajallisuutensa suhteessa hoidettavaan. - Käytännössä toivoisi huomiota kiinnitettävän tilanteisiin, joissa hoitaja on juuri saattanut potilaansa elämän ja kuoleman rajalle. Potilaan hyvä olo tekee hyvää hoitajallekin Molanderin haastattelemat hoitajat viestittivät usein saavansa voimia silkasta potilaan hoitamisen ilosta. Henkilökunta on tyytyväinen pystyessään auttamaan ja saamaan potilaansa hyvälle ja rauhalliselle mielelle. Jos potilas kykeni käsittelemään mieltään painavat vaikeat asiat ja saamaan katkeruuden ja pahan mielen tilalle kiitollisuutta ennen kuolemaansa, se tukee myös hoitajan jaksamista. Oman elämän rajallisuuden toteaminen ja ymmärtäminen ja elämästä nauttiminen juuri siksi ovat työn positiivisia puolia. Omat ihmissuhteet ja oma elämä pystyttiin sen rajallisuuden vuoksi arvostamaan korkeammalle kuin muutoin ja tämä antoi puolestaan lisää voimia jaksamiseen. Työyhteisön muilta jäseniltä tuleva kiitos on myös tärkeä jaksamisen virtaa antava asia. -Vanhaa ihmistä auttaa kuoleman edessä mahdollisuus tehdä tiliä oman eletyn elämänsä kanssa. Muistojaan kertaamalla vanhukset sulattavat myös kielteisiä kokemuksiaan. Tyydyttävän ja eletyn elämän tuntuinen elämä helpottaa lähtöä. Mahdollisuus purkaa potilaan kanssa tämän elämänkokemuksia voi tukea myös hoitajien jaksamista. Tämä kuuntelijan ja purkajan rooli osuukin usein hoitajille, koska potilaan läheiset eivät yleensä jaksa hyväksyä ajatusta läheisensä kuolemasta eivätkä näin ole valmiita puhumaan lähestyvästä kuolemasta. Lääkäri käyttäytyy vaikean tilanteen edessä niin kuin muutkin ihmiset. Koska lääkäri työskentelee elävien ja tuntevien ihmisen kanssa, hän joutuu toistuvasti tekemisiin ilmiöiden kanssa, jotka koskettavat häntä syvästi myös henkilökohtaisella tasolla. Lääkäri joutuu tavalla tai toisella vastaamaan potilaan hätään, kipuun, ahdistukseen, pelkoon, vihaan, aggressiivisuuteen, eli kaikkiin niihin vaikeisiin ja tuhoaviin inhimillisen kokemisen ja käyttäytymisen muotoihin, jotka kuuluvat ihmisenä olemisen varjopuoliin. Yleensä lääkäri kykenee paitsi nopeaan ja rationaaliseen päätöksentekoon - myös äärimmäisissä tilanteissa ja kykenee myös säilyttämään inhimillisen kosketuksen kärsivään lähimmäiseen. Kosketuksen, jota myös empatiaksi sanotaan. Jos tilanne alkaa muodostua lääkärille emotionaalisesti kestämättömäksi, hän asettaa rationaalisen päätöksenteon empatian edelle. Potilaan selviytymisen kannalta tämä on yleensä viisasta, vaikka lääkäri tuntuisikin etäiseltä, kylmäkiskoiselta tai jopa avoimen tylyltä. Lääkärin jatkuva, ikään kuin ohjelmallinen epäystävällisyys ja kovuus potilaitaan kohtaan kertoo sen sijaan lääkärin keinojen loppumisesta. Tällöin työn henkinen kuormitus ylittää lääkärin kestokyvyn. Keinojen loppuessa lääkäri sulkee itsensä tilanteen ulkopuolelle ja keskittyy vain tekniseen suorittamiseen. Tämä on ennen pitkää kestämätön tilanne paitsi potilaille, myös lääkärille itselleen. - Dosentti Raimo Puustinen Helsingin lääkäripäivillä On sanottu, että lääkärin ammatti on mahdoton ammatti. On tiedettävä ja osattava aina vain enemmän ja oltava samanaikaisesti etäinen ja viileä asiantuntija ja toisen kärsimyksiin eläytyvä ihminen, jolla vielä on hyvät ja huonot päivänsä. Usko teknologian ja lääkärien kaikkivoipaisuuteen ja virheettömyyteen on luonut odotuksia täydellisyydestä, jossa jokainen virhe merkitsee tunarointia, laiminlyöntiä tai taitamattomuutta. Tämän ajattelun takana on kapea-alainen, insinööritieteiden luoma maailmankuva. Siinä ihminen on osiensa summa, koneenkaltainen yksikkö ja lääkäri insinööri, joka mittareidensa avulla tunnistaa toimintahäiriöiden viat ja korjaa ne käsikirjojen mukaan. Lääkärin työ ei ole virheiden välttämistä, sen kääntöpuoli on hyvän tekeminen ja toisen auttaminen. Myös lääkäreille sattuu virheitä, eniten silloin, kun lääkäri on väsynyt, stressaantunut, ympäristön häiritsemä tai toimii vieraassa ympäristössä. Potilas on aina oikeassa, silloin, kun hän kertoo ja kuvaa oireitaan, sillä ne ovat hänen kokemuksellista todellisuuttaan ja siis tosia mutta usein myös arvioidessaan oireiden syytä. Vain potilas itse tietää, minkä arvon hän asettaa elämän pituudelle tai sen laadulle tai kuoleman vaaralle. - Arkkiatri Risto Pelkonen, Helsingin lääkäripäivillä Lääkärin työ ei ole virheiden välttämistä, sen kääntöpuoli on hyvän tekeminen ja toisen auttaminen, toteaa arkkiatri Risto Pelkonen Jostain se voima vain tulee Apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarilan, joka on työskennellyt lapsisyöpäpotilaiden osastolla parikymmentä vuotta, mielestä tässä työssä elämänarvot loksahtavat kohdalleen. Elämän arvokkuuden näkee varmasti toisin kuin monessa muussa työssä. Lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheensä kohtaloineen tulevat hyvin lähelle myös heitä hoitavia ammattilaisia TYK- Sin osastoilla. - Joskus tuntuu, että liiankin lähelle ja että työ on vienyt liian suuren osan elämästä, mutta sitten sitä vain jaksaa. Tämä työ on rankkaa, mutta hyvin antavaa, tiivistää apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila, joka on työskennellyt lapsisyöpäpotilaiden osastolla runsaat parikymmentä vuotta. Kyllä nämä asiat kotiinkin seuraavat Henkisesti raskasta hoitotyötä tekeviä hoitajia neuvotaan suhtautumaan työhönsä tietyllä ammatillisella viileydellä, jotta työtä jaksaisi tehdä. - Valehtelisin, jos väittäisin, että teen tätä vain työnä, joka jää taakse kun painan TYKSin oven illalla kiinni. Kyllä nämä ihmiset - niin lapset kuin perheetkin, seuraavat usein ajatuksissa kotiin. Tässä työssä tunteet ovat väkisinkin mukana, eihän sitä muuten voisi tehdä. Meidän osastollamme hoidettavana ovat yhtä lailla vanhemmat kuin lapsetkin. Läheisyys vanhempien kanssa on yksi osa perheen kokonaishoitoa. Osastolta pidetään yhteyttä myös kotona hoidettavien syöpälasten vanhempiin. Päivittäiset puhelinkontaktit ovat tärkeä tukilenkki koteihin. - On uskomatonta, miten paljon vanhemmat jaksavat ja millaisia jaksamisen tarinoita heidän kodeistaan löytyy. Kotonahan myös kuolee vakavasti sairaita lapsia. Jos me voimme heitä hiukankin tukea yhteydenpidollamme, meidän tehtävänämme on se tehdä. Silloin kun lapsi menetetään, ovat tunteet aina yhteisiä ja raskaita, koska perheet tulevat hoitojen aikana hyvin läheisiksi. Perheiden kanssa pidetään yhteyttä yleensä vielä lapsen kuolemankin jälkeen. Jos riippuvuus tuntuu jäävän päälle liian pitkäksi aikaa, on meidän tietysti hellävaraisesti potkittava heitä jatkamaan elämäänsä. Suruunkaan ei saa ankkuroitua loputtomiin, pohtii Tuula Tuomarila. Puhuminen on tärkeää - Osastollamme on onneksi hyvä keskustelukulttuuri. Hoitavat lääkärit kuulevat meitä hoitajia vaikeissa päätöksissä ja keskustelussa ovat luonnollisesti mukana myös vanhemmat. Kuolemantapaukset eivät meillä onneksi ole jokapäiväisiä. Henkilökunnan on tärkeää päästä puhumaan työn raskaista vaiheista ja potilaan menetyksistä. Parhaiten se ehkä sujuu juuri osaston omassa piirissä. Jokainen tuntuu hakevan itselleen sopivan kuuntelijan. Itse huomaan purkavani pahaa oloani ystäville, myös luonnossa liikkuminen auttaa minua. Tässä työssä elämänarvot loksahtavat kohdalleen. Elämän arvokkuuden näkee varmasti toisin kuin monessa muussa työssä. Ja omien, nyt jo aikuisten, lasten kanssa ei yleensä hermostunut turhasta eikä ihan pieneen nahisteluun tullut kiinnittäneeksi huomiota. Parasta palautetta työssä saa tietysti juuri lapsipotilailta, joilta löytyy uskomatonta voimaa ja kestävyyttä. Raskaidenkin hoitojen jälkeen he nousevat ja jatkavat leikkimistä, se antaa toivoa. Teksti ja kuva: Tuula Vainikainen

9 N:o Lipaskeräys on noussut hyväntekeväisyyskeräysten toteutustavoista suosituimmaksi. Sointu Heinonen on jo pari vuosikymmentä ollut keräämässä lippaalla varoja syöväntorjuntatyöhön. Vahvuuksina toiminnan asiantuntemus, luotettavuus sekä tehokkuus Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sijoittui ykköseksi yhteisöjen vertailussa Puolet Turun ja sen ympäristökuntien asukkaista tuntee ainakin jonkin verran Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa. Kahdeksan kymmenestä tietää Syöpäyhdistyksen vähintään nimeltä. Kokonaismielikuvaltaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys oli vertailuryhmän ykkönen. Asiantuntemus, luotettavuus sekä tehokkuus nähdään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan vahvuuksia. Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen raportissa Hyväntekeväisyys 2001 Turun seudulla. Taloustutkimus selvitti Turun ja sen ympäristökuntien vuotiaiden asukkaiden mielipiteitä hyväntekeväisyydestä ja hyväntekeväisyystyötä toteuttavista järjestöistä sekä yhteisöistä. Turku Tänään -tutkimuksen yhteydessä selvitettiin helmimaaliskuun aikana ihmisten mielipiteitä 17 järjestöstä ja yhteisöstä. Yksi tutkimuksen tavoitteista oli selvittää kuinka hyvin kuluttajat tuntevat nämä toimijat. Turun seudun asukkaista vähintään puolet katsoo tuntevansa Medi-Helin, Pelastusarmeijan, Unicefin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, WWF:n, SPR Varsinais-Suomen Piirin sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa ainakin jonkin verran. Suurinosa tunnetaan hyvin Itse asiassa suurin osa 17 järjestöstä tunnetaan nimeltään varsin hyvin eikä niiden välillä ole suuria eroja. Eroja tuli siinä vaiheessa, kun haravoitiin järjestöjen sekä yhteisöjen toimintaa hyvin tai jonkin verran tuntevat. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna Medi-Heli on ainoa, jonka toimintaa hyvin tuntevien osuus on noussut merkittävästi: lähes joka viides katsoo tuntevansa hyvin Medi-Helin toiminnan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa tuntee tutkimuksen mukaan hyvin 13 prosenttia Turun seudun asukkaista. Kun mukaan lasketaan jonkin verran tuntevat, niin lopputulokseksi saadaan se, että puolet väestä tuntee vähintään jonkin verran Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa Joka kolmas sen sijaan tuntee ainakin jonkin verran Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön toimintaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sekä Saattohoitosäätiön toimintaa tuntevien profiilit ovat hyvin samanlaiset. Toimintaa tuntee useampi naisista kuin miehistä, useampi yli 45-vuotiaista, keskimääräistä useampi keskiasteen tutkinnon suorittaneista, toimihenkilöistä ja eläkeläisistä sekä hyvätuloisista. Tunnettavuuden osalta tilanne ei ole kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta juurikaan muuttunut. Tutkimuksessa vertailtujen joukossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on yhdeksänneksi tunnetuin (v ) ja Saattohoitosäätiö sijalla 14, aivan kuten kaksi vuotta sittenkin. Muutos on tapahtunut siinä, että kokonaismielikuvia vertailtaessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on ajanut Medi-Helin ohi. Järjestöjen ja yhteisöjen herättämiä mielikuvia hahmotettiin viiden ominaisuuden avulla. Kansalaisilta kysyttiin, liittyvätkö luotettavuus, tehokkuus, asiantuntemus, nykyaikaisuus ja näkyminen julkisuudessa myönteisinä vai kielteisinä tekijöinä kuhunkin järjestöön. Lisäksi tiedusteltiin sitä tukisiko vastaaja mielellään kyseistä hyväntekeväisyysjärjestöä. Asiantuntemus ja luotettavuus ovat sekä Syöpäyhdistyksen että Saattohoitosäätiön valtteja. Medi-Helin luotettavuuskuvassa on sen sijaan tapahtunut romahdus kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Toiminnan tehokkuudessa Medi-Heli on edelleen ykkönen. Nykyaikaisuudessa sekä julkisuudessa näkymisen suhteen lääkärikopteri on myös kärkisijoilla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on eniten parantamisen varaa juuri julkisuuden kohdalla, ja sama koskee myös Saattohoitosäätiötä. Tukemishalukkuus vähentynyt Kaikkein mieluiten vastaajat tukisivat Mannerheimin Lastensuojeluliittoa: 35 prosenttia Turun seudun asukkaista tekisi niin. Medi-Heli, Irti Huumeista ry sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys yltävät myös 30 prosenttiin tai yli. Syöpäyhdistyksen osalta tukemishalukkuudessa on tapahtunut lievää laskua. Kolmasosa vastaajista löysi 17 järjestön joukosta myös tahoja, jonka toimintaa ei haluaisi tukea. Vähiten vastustajia on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä. Hyväntekeväisyyskeräysten toteutustavoista perinteinen lipaskeräys kadulla on noussut suosituimmaksi. Neljä kymmenestä osallistuisi keräykseen mieluiten niin, että raha annettaisiin lippaaseen. Kannatustuotteiden ostaminen nähtiin seuraavaksi suosituimmaksi tavaksi osallistua hyväntekeväisyystyön tukemiseen. Maksullinen tapahtuma tai hyväntekeväisyysottelun pelaaminen olivat seuraavilla sijoilla. Teksti: Mikko Grönman Kuva: Matti Äärilä Tulta ja tunteita Anneli Sari 35-vuotistaiteilijajuhlakonsertti Turun Messukeskus sunnuntaina klo Pääsyliput 100,- Ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonnasta Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku ja Meri-Karinan neuvonnasta Seiskarinkatu 35, Turku, päivittäin klo 8 22 välisenä aikana puh , sähköposti tai fax

10 10 N:o PSA koholla - entä sitten? Eturauhassyövällä on monet kasvot Eturauhassyövässä ei ole käytössä virallisia seulontoja, vaikka syövän toteaminen onkin mahdollista kohtuullisen vaivattomasti verinäytteestä. Suurin osa eturauhasen syövistä löytyy lääkärin vastaanotolla kun hoitoon tullaan muista syistä. -Erilaisia virtsaamisvaivoja on puolella potilaista ja joka neljännelle virtsaaminen on vaikeaa, vaikka rakko on täynnä. Verta löytyy virtsasta joka kymmenenneltä. Kivut virtsatessa, virtsatietulehdukset ja verinen siemenneste ovat jo harvinaisempia oireita. Yleensä nämä oireet johtuvat eturauhastulehduksesta, jonka terveyskeskuslääkäri voi todeta. Epäselvissä tapauksissa otetaan PSA-arvo ja jos se on koholla, lähetetään potilas urologin tutkittavaksi. PSA-arvot, joiden riskirajat määritellään eriikäisille miehille eri tavoin, kertovat syöpäriskistä, tiivistää urologian dosentti Martti Nurmi Tyksin kirurgian klinikalta. Koholla oleva PSA-arvo ei läheskään aina merkitse syöpää. Tavallisin kohonneen PSA-arvon syy on eturauhasen liikakasvu. Näiden väärien hälytysten takia eturauhassyövän seulontaa ei voida suositella toteutettavaksi koko miesväestössä. Eturauhassyövät löydetään aiempaa varhemmin Eturauhassyöpien määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Kun eturauhasen syöpiä oli 1970-luvulla 11 % miesten syövistä, on osuus nyt jo 26 %. Lisääntyminen on kuitenkin tapahtunut lievemmissä tapauksissa eikä kuolleisuus ole juurikaan kasvanut. Eturauhassyöpää ilmaantuu nykyisin enemmän kaikkialla Suomessa kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. Eturauhassyöpä on nimenomaan länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan tauti, sillä Kauko-Idässä sitä on huomattavasti vähemmän. Eturauhasen syövän hoitolinjat määrittelee urologi keskusteltuaan potilaan kanssa. Eturauhanen tutkitaan ultraäänianturilla peräsuolen kautta. Kasvaimesta otetaan näyte neulalla. Kokonaiskuvan saamiseksi taudin levinneisyydestä tehdään luuston gammakuvaus. Tärkeää on myös selvittää lantion alueen imusolmukkeiden tila. Hoitovaihtoehtoina ovat syöpäkasvaimen aktiivinen seuranta, radikaali prostatektomia eli eturauhasen poistoleikkaus, sädehoito tai pistoksina annettava hormonihoito. Joskus joudutaan turvautumaan kaikkiin vaihtoehtoihin tai yhdistelemään niitä eri aikoina keskenään. Hoitoratkaisuun vaikuttaa aina potilaan yleinen terveydentila, ikä ja potilaan oma mielipide. Aktiiviseen seurantaan päädytään yleensä, jos potilaalla on ikää yli 70 vuotta, PSA-arvot ovat matalalla, kasvain on pienikokoinen ja hyvin erilaistunut eikä syövästä ole erityisiä oireita. Parantavat säteet osuvat tarkemmin -Hormonihoitoa voidaan antaa joko liitännäishoitona esimerkiksi sädehoidon yhteydessä tai kun leikkaukseen pääsy pitkittyy. Hormoneilla kasvain usein pienenee, mutta hoidoilla on erilaisia sivuvaikutuksia, kuten impotenssia, kuumia aaltoja ja muita vaihdevuosioireita ja luuston heikkenemistä. Hormonihoito on lisäksi melko kallista, selvittää erikoislääkäri Raija Ristamäki TYKSin onkologian klinikalta. Sädehoidossa pyritään nujertamaan syöpäkasvain suurienergisellä ionisoivalla säteilyllä, jonka avulla tehdään syöpäsolut tehottomiksi ja kutistetaan kasvainta. Nykyisillä sädehoitotekniikoilla pystytään sädehoitoa antamaan aiempaa paljon rajatummalle eturauhasen alueelle. Tämä vähentää hoidon sivuvaikutuksia, joita ei kuitenkaan täysin voida välttää. Syöpäkasvainta hätyyteltäessä aiheutetaan väistämättä erilaisia rakko-, ripuli- ja ilmavaivoja, liman ja veren eritystä ja virtsa voi muuttua vihreäksi. Kyse on kuitenkin ajan myötä lievenevistä ja ohi menevistä vaivoista, jotka ovat alkuperäistä syöpää pienempi paha. Eturauhasen taudit haastavat miehisyyden Miehen eturauhassyöpä on parisuhteen koetinkivi, mutta yhdessä sen yli kyllä päästään. Syyllisyys, syyttely, mustasukkaisuus ja muut negatiiviset tunteet pitäisi voida ohittaa. Sairastuminen eturauhassyöpään voi olla iso kolaus miehen itsetunnolle, sillä tauti vaikuttaa usein seksuaaliseen halukkuuteen. Myös hoitojen seurauksena voi olla impotenssia. Käsitys omasta ruumiinkuvasta voi järkkyä, jos seksi on ollut elämässä hyvin tärkeää. Miehelle olisi tärkeää voida kompensoida menetettyä erektiokykyään muuten. Keskinäiseen hellyyteen ei kuitenkaan aina kaivata erektiota, puolisoiden keskinäinen suhde voi kestää hyvänä ja jopa parantua, jos päästään puhumaan asiat halki. Impotenssiin voi myös kysellä lääkitystä, kertoo seksuaaliterapeutti Leena Rosenberg. Teksti ja kuva Tuula Vainikainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden luentosarjaan liittyvässä PSA-koholla - entä sitten? - seminaarissa alustajana toimivat LT Raija Ristamäki (vas.), dosentti Martti Nurmi, dosentti Sirkku Jyrkkiö, LT Joanne Nuutinen ja seksuaaliterapeutti Leena Rosenberg. Kuvasta puuttuu potilaan puheenvuoron pitänyt kirjailija Jörn Donner. PSA-ARVO (prostataspesifinen antigeeni) - kertoo syöpäriskistä - ei sinänsä kerro onko syöpää vai ei - määritelty iän mukaan: miehen iän kohotessa riskiluku kohoaa ETURAUHASSYÖPÄ ON - länsimaiden tauti, jota on kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä - kaksinkertaistunut 1980-luvulta - miesten yleisin syöpälaji: nykyisin noin 26 % miesten syövistä on eturauhassyöpiä HOITOVAIHTOEHTOJA - eturauhasen poisto - sädehoito - hormonihoito - aktiivinen seuranta Tieto ja positiivinen asenne kantavat: Ei tämä nyt niin suuri juttu ole Sairauden aikana Jukka Virtanen näki tärkeäksi pitää yllä elämää kannattavia rutiineja. Rutiinit ovat tärkeitä, kun pannaan sairaudelle hanttiin. Sen tietää mm. kirjailija ja ohjaaja Jukka Virtanen, joka ei juuri esittelyjä kaipaa. Eturauhassyöpä tarjosi Virtaselle uudenlaista pureskeltavaa talvikaudella Jukka Virtasen eturauhassyöpä löytyi laajassa, miehen seurantatutkimuksessa. Tutkimuksissa löytynyt kyhmy nosti hänet erityisseurantaan joulukuussa Marian sairaalassa tehtyjen alustavien tutkimusten jälkeen lääkäri antoi luvan kauan haaveissa olleelle kuukauden mittaiselle Etelä-Amerikan matkalle. - Se oli hieno reissu, muistelee Virtanen painokkaasti. Tammikuussa tehdyn matkan jälkeen aloitettiin syövän hoito HYKSissä. Luustokartoituksissa oli selvinnyt, ettei syöpä ollut levinnyt. Hoidoiksi valittiin seitsemän viikon sädehoitojakso, jota täydennettiin hormonihoidoilla. Pillereiden lisäksi Virtanen sai kaksi hormonipiikkiä. -Hoidot väsyttivät, vaikka olen periaatteessa hyväkuntoinen 68-vuotias mies. Otin tavoitteekseni kävellä hoitoon joka päivä, vaikka joskus ottikin koville. Ja jääkiekonpeluun aloitin heti sädehoitojen päätyttyä, virnistää Virtanen. Tiedolla taudin kimppuun Virtanen ei ole sen kummemmin salaillut kuin tiedottanutkaan sairaudestaan, vaikka julkisuuden henkilönä hänen asioitaan seurataankin tarkemmin kuin mattimeikäläisiä. - Ei tämä minusta niin valtavan suuri juttu ole. Olen kyllä hölöttänyt tästä taudistani tutuille tavatessamme, mutta mitään häiritsevää julkisuutta tämän asian ympärille ei ole syntynyt. Totta kai sairastuminen oli paukku, mutta olen yrittänyt pitää sen hanskassa hankkimalla itselleni tietoa. Olen kysellyt eri lääkärien mielipidettä ja lukenut itse paljon. Tuntuu siltä, että koskaan ei tiedä näistä asioista tarpeeksi. Erityisen kiinnostunut olen ollut ravinnon vaikutuksista. Olen käyttänyt hoitoja tukevia vitamiineja, esimerkiksi kalaöljyä ja pellavaöljyä hyvässä yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärini kanssa. Ja punkustakin pidättäydyin sädehoidon aikana. Sairauden aikana Jukka Virtanen näki tärkeäksi pitää yllä elämää kannattavia rutiineja. - Laitoin töihin lähtevälle vaimolle eväät, kävin raveissa, kuuntelin musiikkia ja koetin joka päivä tehdä töitä jonkin verran. Teatteriinkin lähdin, vaikka kuinka väsytti. Eturauhassyöpäpotilaiden yhdistykseen liityin välittömästi juuri saadakseni tietoa. Meri-Karinassa huhtikuun loppupuolella vietetty eturauhassyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssi syvensi myös näkemystä omaan tautiin. Asiantuntijoiden luennot ja muiden eturauhaspotilaiden kokemukset antoivat perspektiiviä omaan tilanteeseen. Tuolloin yli viidessä käväissyt PSA-arvo oli laskenut 1.8:aan ja sekä maksa-, haima- että hemoglobiiniarvot olivat kohdallaan. Heinäkuun puolivälissä oli ensimmäinen jälkitarkastus. PSA-arvo oli laskenut hyviin lukemiin ja tauti saatu kuriin. Seuraava kontrolli on edessä lokakuussa. Syöpää tulee toki mietittyä, mutta kun asioita ei voi mitenkään hallita, on niiden annettava mennä. Elämä jatkuu.

11 N:o PSA koholla kuinka Matin käy? Matti on 71-vuotias mies, jonka kohonnut PSA-arvo löytyi lääkärintarkastuksessa sattumalta. Millaista on elämä eturauhasdiagnoosin jälkeen? Matti on tavallinen suomalainen mies, jonka PSA-arvoksi mitattiin 9. Hänen ikäiselleen miehelle arvo oli kohonnut ja vaati jatkotutkimuksia. Keskussairaalan urologi selvitti Matin virtsaamishäiriöiden laatua ja teki kasvaindiagnoosin ns. transrektaalisella ultraäänitutkimuksella, jossa ultraäänianturi kuljetetaan peräsuoleen. Matin diagnoosi oli Adenocarcinoma G 2, T2 ja PSA-arvo 9. Urologin tulkinnan mukaan eturauhaskasvain oli kohtalaisesti erilaistunut ja tuumori rajoittunut eturauhaseen. Matille selvitettiin, että leikkaukseen lähdetään yli 70-vuotiailla harvoin. Taudin ennuste on hyvä, jos tauti on rajoittunut eturauhaseen. Matin tapauksessa päädyttiin aluksi aktiiviseen seurantaan. Suunnitteilla oli vaimon kanssa talvi etelässä ja koska oireita ei ollut, ei talvisena muuttolintuna etelään lennähtämiselle ollut esteitä. Talvi sujuikin etelässä ilman erityistä huolta ja kokemus oli lähtemisen väärtti. Suomeen paluun jälkeisessä puolivuotiskontrollissa Matin PSA-arvot olivat kuitenkin nousseet, arvo oli 15 ja tuumori oli kasvanut. Matti sai lähetteen sädehoitoon. Yliopistosairaalassa Matista hankittiin aluksi viipalekuva lantiosta kasvaimen paikan määrittämiseksi. Sädehoitolääkäri suunnitteli Matin kasvaimen lannistamiseen tarvittavan hoidon kuvien perusteella tietokoneellaan. Annossuunnittelusta vastasi erikoiskoulutettu röntgenhoitaja, jonka työn sädehoitolääkäri hyväksyi ennen kuin koko sädehoitosuunnitelma vahvistettiin ottamalla hoitokenttien röntgenkuvat hoitosimulaattorissa. Matti kävi sädehoidossa 38 kertaa. Muutaman minuutin mittaisia hoitoja annettiin joka arkipäivä. Mikään parantavakaan hoito ei ole täysin haitatonta ja Mattikin kärsi sädehoidon liitännäisinä tuntemuksista rakossa, lievästä ripulista ja ilmavaivoista. Yöllä piti nousta virtsalle tiheään. WC-puuhat eivät muutenkaan aina mieltä ylentäneet. Jossakin vaiheessa Matti pohdiskeli olisiko naapurin miehen eturauhasvaivoihinsa saama hormonipiikki ollut hänellekin parempi vaihtoehto. Ajan kanssa Matin sivuoireet kuitenkin tasaantuvat ja hän voi jatkaa elämänsä tyytyväisenä ja hyvällä mielellä. Tyytyväinen on myös Matin parempi puolisko, sillä lähellä olo tuntuu taas ylimenokautta paremmalta. Aktiivisten hoitojensa aikana Matti vältteli vaimoaan makuukammarissa. Puoliskolle olisi riittänyt jo varpaiden lämmitteleminen saman peiton alla, mutta Matti pysytteli etäällä. Ajan myötä elämä palasi kuitenkin entisille raiteilleen ja eturauhassyöpä muistui mieleen lähinnä säännöllisten tarkastusten aikana. Matin tarinan kokosi erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö TYKSin onkologian klinikalta. 12 MILJOONAA SYÖVÄNTORJUNTATYÖHÖN JA SAATTOHOITOON Turkulaisten Erik Frejborgin ( ) ja hänen vaimonsa Mariannen o.s.ålenius ( ) tiet ovat kulkeneet samansuuntaisesti jo nuoruudesta. Molempien kodeissa elettiin vahvasti liike-elämän keskellä. Erik Frejborgin isä oli vaatealalla toimineen Rönkä Oy:n johtaja ja omistaja. Nykyään Rönkä Oy tunnetaan nimellä ORATOP. Marianne Frejborgin isä taas toimi 45 vuotta Suomen vanhimman säästöpankin eli Turun Säästöpankin toimitusjohtajana. Yhteistä Erik ja Marianne Frejborgille oli myös Åbo Svenska Samskola ja aikanaan Turun ainoa kauppakorkeakoulu, Handelhögskolan vid Åbo Akademi ( HHÅA), josta he valmistuivat diplomiekonomeiksi kohta toisen maailmansodan jälkeen. Myöhemmin heillä oli yhteisenä harrastuksena kaukomatkailu. Solmittuaan avioliiton 1950 myös Marianne Frejborg osallistui Rönkä Oy:ssä naisten asujen suunnitteluun ja esittelyyn, toimien jopa mannekiinina. Kun Rönkä Oy:n liiketoiminnan muutos toteutettiin ja keskityttiin miesten vaatteisiin sekä siirrettiin tehdas Turusta Piikkiöön saattoi Erik Frejborg toteuttaa luontaisia lahjojaan uudella alalla. Ilman perheyhtiön määrittelemää ammatinvalintaa olisi arkkitehdin ura ollut Erik Frejborgille luonteva. Hänen suunnittelemiaan ovat sekä perheen kesäasunto Paraisten Ålössa sekä koti Hirvensalon Maanpäässä. Julkisista tiloista huomattavin, minkä suunnitteluun Erik Frejborg osallistui, on Aurakadulla Verdandin talon ullakon muuttaminen Svenska Klubbenin kerhohuoneeksi. Valokuva esittää Erik ja Marianne Frejborgia elokuussa 1986, jolloin ei ollut aavistettavissa, että Erik Frejborg kolmen kuukauden kuluttua kuolisi vatsasyöpään. Marianne Frejborgin kuoltua sai Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s. vastaanottaa yhteensä markkaa syöväntorjuntatyöhön ja saattohoitoon. Näin Marianne Frejborg halusi kunnioittaa miehensä muistoa ja samalla auttaa hänen kohtalotovereitaan. Artikkeli perustuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhdessä TYKSin onkologian klinikan kanssa järjestämän PSA nousee - mitä tehdä -seminaarin alustuksiin ja puheenvuoroihin. ETURAUHASEN ONGELMIA, jotka yleensä johtuvat eturauhasen hyvälaatuisesta liikakasvusta tai eturauhastulehduksesta - virtsaamisvaivat - virtsa ei juokse, vaikka rakko on täynnä - verta virtsassa - kivut - virtsatietulehdus - verinen siemenneste ETURAUHASSYÖPÄPOTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ SYKSYN TOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä on perustettu vuonna Ryhmän tarkoituksena on jakaa tietoa, tarjota mahdollisuus keskusteluun ja tavata muita eturauhassyöpäpotilaita läheisineen.ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Loppuvuoden 2001 ohjelma on seuraavana: Keskiviikkona klo LÄÄKKEET, NIIDEN VAIKUTUKSET JA TUKILÄÄKKEET Turun Kauppatorin Apteekin apteekkari Hannu Turakka alustaa Keskiviikkona klo ETURAUHASSYÖPÄ JA MIEHUUS Seksuaaliteraputti Leena Rosenberg alustaa Keskiviikkona klo OSTEOPOROOSI ELI LUUKATO Onkologi Liisa Elomaa alustaa Lauantaina klo JOULUJUHLA MERI-KARINASSA Mikäli haluat eturauhassyöpäpotilaille osoitetun postin kotiisi, ilmoita yhteystietosi Meri-Karinaan, puh TURUN MESSUKESKUKSESSA Sunnuntaina klo Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja koristeita, hauskoja leluja melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset lähtien puhelin Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Fashion Teamin vauhdikas muotishow lapsisyöpäpotilaiden hyväksi Turun Kaupunginteatterissa sunnuntaina klo ja Mukana tunnettuja huippumalleja Pääsyliput 50 markkaa. Lipunmyynti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Sokos Wiklund neuvonta, Eerikinkatu 11, Turku, Mallitoimisto Fashion Team, Eerikinkatu 4, Turku. Koordinointi ja suunnittelu: Fashion Team/Marjo Sjöroos Täydellinen hautauspalvelu Turussa HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh Myös liikeajan jälkeen Hämeenkatu 1 Puh Perustettu 1932

12 12 N:o Lapsisyöpäpotilaiden perheille Tietoa ja tukea Sykeröstä ja sopeutumisvalmennuskursseilta Lapsisyöpäpotilaat tarvitsevat seurantaa ja tukea syöpähoitojen jälkeenkin Sinkkosen perheen esikoinen, Anniina(isän edessä) on tänään 8-vuotias. Hän sairastui leukemiaan ollessaan neljän vanha. Taudin hoito kesti kolmisen vuotta ja niiden päättymisestä on nyt kulunut puolitoista vuotta. Syksyllä hän aloittaa toisen luokan Liedossa. Perheen tyttötrioon kuuluvat myös 6-vuotias Annika ja 2-vuotias Janina. - Kyllähän syövällä on pelottava kaiku. Meni aikaa ennen kuin itsekään uskalsimme käyttää sitä, oli jotenkin helpompi puhua leukemiasta. Vuosien myötä monet syöpään liittyvät asiat ovat tulleet tutuiksi ja pelko on hälvennyt. Sykerön toiminta ja Meri-Karina tilaisuuksineen ovat olleet meille usein kuin pelastusrengas, joka on pitänyt pinnalla ja auttanut selviämään. Tänne on edelleen hyvä tulla, vaikka nyt voimmekin jo kulkea muiden lapsiperheiden tapaan. Tänä kesänä kävimme mm. ihan tavallisella laivamatkalla. Annika kysyi lähtiessämme, että onko tämäkin sellainen Sykerön retki, naurahtavat Sanna ja Jari Sinkkonen. Oman lapsen sairastuminen syöpään pysähdyttää. Lapsen parantamiseen syövästä ei riitä pelkkä sairauden hoito, vaan koko perhe tarvitsee selviytymiseensä tukea. Lapsisyöpäpotilaiden kerho Sykerö on aktiivisesti mukana myös syöpälasten perheiden sopeutumisvalmennuskurssien ja muiden yhdistyksen tapahtumien ideoinnissa. Vanhemmat tietävät parhaiten, mitä syöpälapsen perheet tarvitsevat. -Lapsen sairastuminen syöpään muuttaa koko perheen elämän ja rutiinit menevät usein täysin uusiksi. Aika kuluu sairaalassa ja koko elämä tuntuu kiertyvän sairaan lapsen ympärille. Lapsen sairastuminen irrottaa vanhoista kuvioista, sillä syöpää sairastavan lapsen perheen on varottava viimeiseen saakka mm. tavallisia infektiotauteja, koska syöpälapsen vastustuskyky on alentunut. Pienetkin flunssanpoikaset voivat olla vaaraksi ja erityisesti on varottava terveille lapsille harmitonta vesirokkoa. Kauppaan ei enää lähdetä koko perheellä. Kiellettyjen asioiden listalla ovat tulehdusvaaran vuoksi myös muut joukkotapaamiset. Tätä lapsisyöpäpotilaiden perheiden sulkeutumista muulta maailmalta on monen vaikeaa ymmärtää, selvittää Jari Sinkkonen, Sykerö-kerhon puheenjohtaja. Sinkkoset tulivat mukaan toimintaan vuonna 1997 kun Anniina-tytär sairastui leukemiaan 4-vuotiaana. Sykerö on iältään nuori aikuinen, sillä kerho perustettiin parikymmentä vuotta sitten. Siitä saakka se on tukenut lapsisyöpäpotilaita ja heidän perheitään sekä tiedolla että tunteella. Keskinäinen tietojenvaihto ja tunnelmien jakaminen on kerhon ja syöpää sairastavien lasten vanhempien tapaamisten tärkeintä antia. Aivoille ja sydämelle Sykerön jäsenyyden perheet saavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenmaksulla. Jäsenyys takaa pureskeltavaa sekä aivoille että sydämelle. Viisi kertaa vuodessa lähtevän jäsenkirjeen postituslistalla on pari sataa perhettä. Yhdistys järjestää toimintapäiviä kerran kuukaudessa, jolloin vanhemmat kuulevat alustuksia ajankohtaisista ja tärkeistä asioista pääosin TYKSin asiantuntijoiden suulla. Luotettavat ihmiset leikittävät ja viihdyttävät lapsia saman ajan. -Sykerön illoissa vanhat ja uudet perheet, joiden lapsilla on syöpä voivat vaihtaa ajatuksia. Vaikka sairaalassa hoidetaan lapsia viimeisen päälle, on vanhemmille tärkeää saada tukea myös toisiltaan. On mahdollisuus vaihtaa ajatuksia vaikkapa siitä, kuinka saada leikki-ikäinen nielemään suuria määriä osin hyvinkin pahanmakuisia pillereitä monta kertaa päivässä. Sen tietää vain toinen vanhempi, tiivistää Jari Sinkkonen. Kun elämä pyörii lapsen sairauden ympärillä, on vanhempien joskus päästävä myös huokaisemaan yhdessä. Tuskan ja epätietoisuuden purkaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää voi kuitenkin olla myös se, että joku muistuttaa vanhempia, että heidän on hoidettava myös itseään. Varsinkin lapsen sairaalassaoloaikana vanhemmat jättävät itsensä liian vähälle huomiolle. Sykerö onkin hankkinut TYKSin osastolla viipyville vanhemmille ruokakuponkeja läheiseen ruokalaan. Syöpälasten perheet voivat myös yöpyä kustannuksitta Hotelli Turun Karinassa Itäisellä Pitkälläkadulla lapsen ollessa sairaalahoidossa. Huvia ja hyötyä Sykerö järjestää lapsisyöpäpotilaiden perheille erilaisia retkiä ja harrastustoimintaa. - Koska syöpää sairastavaa lasta ei voi ajatellakaan infektiovaaran vuoksi vietäväksi esimerkiksi normaaliin teatterinäytökseen, lätkämatsiin tai uimahalliin, on vanhempainkerhon järjestettävä mahdollisuuksia muuten. Sykerön perheet tekevät omia teatteri- ja elokuvaretkiä. Omat näytännöt järjestetään silloin, kun muut eivät sinne tule ja teatteri on ollut tyhjänä riittävän kauan. Vuosien aikana on käyty yhteisillä retkillä Rovaniemen Santa Parkissa asti. Ensi kesänä on ohjelmassa matka Kiteelle eläinpuistoon. Lapsille järjestetään omia uimakouluja, kokkikerhoja, musiikkileikkikoulua ja kielikylpytoimintaa. Ohjelmassa on ollut myös lohikäärmeen kesytystä ja muuta taideterapiaa, liikuntaleikkituokioita, sirkuskoulua ja muuta viihdyttävää ja virkistävää puuhaa Sykerö tukee myös lasten tarvitsemia terapioita, joita sairausvakuutus ei muuten korvaa. Joku lapsista voi saada suurta hyötyä esimerkiksi ratsastusterapiasta, toinen musiikkiterapiasta. Terapioiden yksilöllinen korvaaminen on ollut mahdollista SataDragon-melonnoista saaduilla lahjoituksilla. Lasten toiminnan aikana vanhemmille järjestetään usein omaa puuhaa ja päinvastoin. -Edellytys Sykerön ja Meri- Karinan tilaisuuksiin osallistumisessa on aina se, että koko perheen on oltava ehdottoman terve. Lapsen lähdöstä mukaan yhteisille retkille kannattaa myös neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Meidän retkikohteemme hyväksyy aina myös tohtorimme Toivo T. Salmi, korostaa Jari Sinkkonen.Salmi, vanhempien kesken Topi, apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila sekä kuntoutusohjaaja Heli Valopaasi osallistuvat myös Sykerön vanhempaintoimikuntaan, joka suunnittelee kerhon toimintaa. Syövästä selvinneet lapset ovat kohtuullisen tuore ryhmä terveydenhuollossa. Lapsisyöpäpotilaiden ennuste on nykyisin hyvä. Seitsemän kymmenestä lapsisyöpäpotilaasta on hengissä 12 vuoden kuluttua. Lasten syöpien osuus on vain 0.7 % kaikista syövistä. Yksi tuhannesta suomalaisesta aikuisesta on sairastanut lapsuudessaan syövän. Syövästä selviytyneiden potilaiden määrä on huimasti lisääntynyt esim luvulta, jolloin perheitä, joiden lapsi sairastui syöpään, valmistettiin lähinnä lapsen väistämättömään kuolemaan. Nykyisin lasten syöpien ennuste on huikeasti parempi ja parantuneen lapsen odotettavissa oleva elinaika on pitkä. Hoitoina käytetään leukemioissa pääasiassa sytostaatteja ja kiinteissä kasvaimissa leikkausten ja sädehoidon yhdistelmiä. Rankat hoidot jättävät usein jälkensä lapsen kehitykseen. Jälkiongelmia ovat mm. kasvun ja lisääntymisen häiriöt, joiden lievittämiseksi tehdään koko ajan paljon. Parantuneiden potilaiden jälkihoito kehittyy vauhdilla ja syövän sairastaneiden lasten hoitosuhde jatkuu usein vielä varsinaisten syöpähoitojen päätyttyäkin. Psyykkiset taakat Lapsuudessa ja nuoruudessa sairastettu vakava tauti muuttaa väistämättä nuoren ihmisen elämää. Vanhat kaverit saattavat tippua pois matkasta ja ikätovereiden riennot voivat tuntua liian lapsellisilta. Yksinäisyys ja eristäytyminen vaivaavat joitakin lapsia. Vakavia psykososiaalisia ongelmia on arvioitu olevan noin kahdella potilaalla kymmenestä. Lapsen syöpä ei koskaan kosketa vain häntä itseään, vaan oman annoksensa taudin haitoista kokevat myös vanhemmat ja sisarukset. Vanhempien selviytymisellä ja jaksamisella on todettu olevan ratkaiseva merkitys lapsen psyykkiselle selviytymiselle. Selviytyminen alun kriisivaiheesta vaikuttaa olennaisesti pitkäaikaisselviytymiseen. Sisarusten mielissä siskon tai veljen tauti nostaa usein esiin sekä pelkoja että muita tunteita. Syyllisyys, kateus, viha, hylätyksi tulemisen pelko ja huoli omasta terveydentilasta aiheuttavat usein erilaisia psykosomaattisia oireita. Mitä nuorempi sairastuneen sisarus on, sitä vaikeampi hänen on usein löytää sanoja ja käsitteitä vaikeille tunteilleen. Lisäksi elämä kotona järkkyy usein puitteiltaan, sillä vanhemmat ovat useammin sairaalassa kuin kotona ja kotona on jatkuvasti vieraita ihmisiä. Jotkut terveistäkin lapsista vetäytyvät omista sosiaalisista kontakteistaan ja linnoittautuvat kotiinsa. Tukea oppimiseen koulussa -Syöpää sairastaneen lapsen koulu- ja oppimisvaikeuksien syynä ovat sekä rankkojen hoitojen fysiologiset seuraukset ja väsymys, hoidoissa muuttunut ulkonäkö että pitkät poissaolot kouluissa. Nämä lapset tarvitsisivatkin erityistukea myös koulussa. Erityisesti mahdollisuuksia tukiopetukseen tulisi lisätä, korostaa erikoislääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksistä. Erityisesti pään alueelle annettu sädehoito aiheuttaa lisäksi konkreettisesti neuropsykologisia muutoksia ja monien lasten oppimiskyky häiriytyy. Nykyisin sädehoitoa pyritäänkin antamaan lapsille hyvin säästeliäinä annoksina. Yleisen älykkyystason laskun lisäksi erilaiset tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeudet ovat yleisiä. Lyhytaikainen muisti voi heikentyä ja lapsen psykomotorinen tempo hidastuu. Vaikeuksia on todettu erityisesti matematiikassa ja kielissä. Vaikka lapsen älykkyysosamäärä olisikin aivan keskimääräisellä tasolla, voi hänellä siitä huolimatta olla selviä muisti- ja oppimisvaikeuksia. -Muistivaikeudet ovat usein seurausta taustalla olevasta tarkkaavaisuuden häiriöstä. Useat tutkijat ovat korostaneet, että nämä lapset oppivat kyllä normaalisti, mutta selvästi hitaammin kuin toverinsa. Siksi syöpähoitoja saaneella lapsella tulisikin olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, jotta he pystyisivät venymään kunnollisiin koulusuorituksiin. Koska tiedon käsittelyaika on näillä lapsilla pidentynyt ja aistien toiminta saattaa olla heikentynyt, lapset hyötyisivät selvästi tiedon tarjoamisesta usean rinnakkaisen kanavan kautta. Kuullun asian rinnalle tuotu teksti auttaa usein tiedon omaksumista, tiivisti erikoislääkäri Päivi Lähteenmäki. TYKSissä tehdyn syöpää sairastaneiden lasten koulunkäyntiä koskevan tutkimuksen mukaan osa hoidoissa olleista lapsista aloitti koulunkäyntinsä myöhemmin. Noin yksi lapsi kymmenestä joutui sairautensa vuoksi kertaamaan luokan. Kolmannes lapsista koki tarvitsevansa tukiopetusta, mutta kaikille ei sitä voitu antaa. Matematiikan taidoissa oli näillä lapsilla laskua. Koulukiusaamista oli kokenut kolmannes syöpää sairastaneista lapsista eli se oli kolme kertaa yleisempää kuin verrokkilapsilla. Kiusaamisen syyt olivat yleensä yhteydessä sairauteen tai muuttuneeseen ulkonäköön. Opettajia mukaan hoitotiimiin! Tukiopetukseen tulisi varata syöpää sairastaneille lapsille

13 N:o selvästi enemmän resursseja. Sairaalakoulua voitaisiin ilmeisesti hyödyntää enemmän jo lyhyidenkin sairaalahoitojaksojen aikana. Syöpää sairastaneiden lasten alentunut fyysinen suorituskyky hoitojen aikana on seikka, joka pitäisi huomioida, kun mietitään koulukuljetuksia. Opettajia tulisi rohkaista liittymään hoitotiimiin ja hoitotiimin kannattaisi olla yhteydessä kouluun lapsen aloittaessa koulun hoitojaksojen jälkeen. Jatkuva ja sujuva yhteydenpito koulun ja sairaalan välillä auttaa lasta huomattavasti. Enemmän huomiota pitäisi selvästi kiinnittää ennen kouluikää syöpää sairastaneiden lasten koulunaloituksen valmisteluun, pohtii Päivi Lähteenmäki. Koulu on kuitenkin paikka, jossa syöpää sairastava lapsi odottaa olevansa normaali kouluyhteisön jäsen. Erityistapaukseksi leimaamista pitäisikin siis välttää. Artikkeli perustuu Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyössä vanhempainkerho Sykerön kanssa järjestämään Lasten syöpähoidon myöhäisvaikutukset -seminaariin Meri-Karinassa Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskurssin päätteeksi lapset lähettävät ilmapallotervehdyksen maailman kaikille lapsille. Katariina tekee sen turvallisesti Kristiina-äidin olkapäillä. Muistakaa, että lapsi on teidän! - Vain te lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat tiedätte millaisia asioita pitäisi lapsenne hoidossa parantaa ja mistä tuesta voisitte hyötyä. Antakaa meille siis palautetta tästä sopeutumisvalmennuskurssitoiminnasta, rohkaisee toimitusjohtaja Kari Ojala. Viikon mittaisen lapsisyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssin viimeinen päivä on juuri käynnistynyt ja Jari Sinkkonen on kertonut vanhemmille Sykerön toiminnasta. Perheitä yhdistävä asia - lapsen vakava sairaus - ei ole kenellekään mieluinen. Siitä huolimatta ilmapiiri kurssilla on käsinkosketeltavan valoisa ja turvallinen, suorastaan hilpeä. Meri-Karinan tunnelma on turvallinen, täällä voi itkeä ja nauraa yhdessä. Ilon ja surun kude kulkee täällä luontevasti rinnakkain. Yllättävän usein todella nauretaankin, eihän lapsen sairaus vie elämästä iloa eikä varsinkaan toivoa. Sitä on hyvä jakaa yhdessä. Viikon ajan on ollut mahdollista puhua kipeistä asioista, saada tietoa ja purkaa omaa reppuaan. Varsinkin pitkälle yöhön venähtäneiden iltaistuntojen antia kiitellään kovin. -Täältä on saanut voimaa jatkaa eteenpäin, kiittelee kankaanpääläinen äiti perheen ensimmäisen sopeutumisvalmennuskurssin antia. Perhe on myös asunut kaksi kuukautta potilashotelli Turun Karinassa lapsen sairastuttua ja kehuu järjestelyjä hyviksi. -Kyllä kannatti tulla, sanoo toinen äiti. - Olemme hyvin positiivisesti yllättyneitä koko kurssin annista. Emme ensin olleet ollenkaan innostuneita ajatuksesta tulla tällaiselle viikon mittaiselle kurssille, mutta onneksi apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila patisteli Tyksissä lähtemään mukaan. -Tarvitsisimme varmasti toisen viikon sulatella tätä tietoa, niin paljon sitä on tullut. Mitähän mahtaa tapahtua nyt, kun menemme kotiin. Ettei vain jäisi aivan tyhjän päälle, pohtivat vanhemmat yhdessä ja poistuvat yhdessä lounaalle ja lähettämään kymmeniä ilmapalloja taivaalle terveisiksi maailman lapsille. Reppu on kotiin lähtiessä täynnä positiivisia ja kantavia ajatuksia. Daltonit ja Gladiatorit potkivat rahaa hyvään tarkoitukseen Lähes markkaa lapsisyöpäpotilaille Sehän on älyttömän hauskaa, että saa tehdä hyväntekeväisyystyötä tällä tavalla, pelaamalla hauskaa porukkaa vastaan, tunnustaa muusikko Jussu Pöyhönen. Ehkä tämän herättelee vähän muitakin ihmisiä.ja herättelihän se. Alkukesän perjantai-iltapäivä sai Kupittaan jalkapallostadionin katsomoon tuhatmäärin ihmisiä, kun huippujalkapalloilijoista koottu The Daltons ja viihdemaailman eturivin edustajien Riverside Gladiators ottivat mittaa toisistaan tositarkoituksella - lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Ottelun voiton kirjasivat itselleen Daltonit, mutta todellisia voittajia olivat molemmat joukkueet. Ja oikeutetusti, sillä hyväntekeväisyysturnaus päättyi sen kymmenvuotiskauden tähän mennessä suurimpaan pottiin, markkaan. Tästä summasta yli 30 sponsorin osuus oli markkaa ja Kalle Sahlstedtin huutokaupatun jääkiekkomailan markkaa. Saadulla rahalla tehdään taas huomattavia toimintoja nuorten syöpäpotilaiden ja lapsisyöpäpotilaiden perheiden hyväksi, totesi toimitusjohtaja Kari Ojala tyytyväisenä ottelun jälkeen. Hyvä mieli toisten auttamisesta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Syöpälasten Sykerön Kummit järjestivät kesäkuun 8. päivänä Kupittaan jalkapallostadionilla jo perinteiseksi tulleen hyväntekeväisyystapahtuman nuorten- ja lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Vaskien kaikuessa ja muurinpohjalettujen tuoksun väreillessä ilmassa hyväntekeväisyysottelijat, Daltonit ja Gladiaattorit, marssivat aurinkoiselle nurmikentälle. Toimitusjohtaja Kari Ojalan avauspotku päästi pelaajat valloilleen. Vaikka pelaajat alkuminuuteilla tuntuivat käyvän lämmittelykierroksilla, saimme toki pelin edetessä kokea vauhdikkaita ja hauskojakin hetkiä, joita meille selostivat Raimo Häyrinen ja Timo Kunnari. Mutta mikä saa huippumuusikot pelikentälle hikoilemaan ja pelaamaan jääkiekon huippuja vastaan. Ja entäs itse huippujääkiekkoilijat; mikä pistää heidät potkimaan palloa hyväntekeväisyydestä. Pystyyhän sitä pistämään roponsa hyvään tarkoitukseen helpommillakin konsteilla. Kun hyvän asian puolesta tekee jotain, fiilis on aivan erilainen, tunnustaa Saku Koivu. Ja tuleehan siitä itsellekin hyvä mieli, kun saa auttaa toisia, vaikka vain vähänkin. Pieni asia voi olla monelle iso The Daltons on hyväntekeväisyysyhdistys, jonka jäsenet ovat NHL:n jääkiekkoilijoita. Kunkin ottelun kokoonpano riippuu yleensä siitä, ketkä pelaajista ovat jo ehtineet Kanadasta kotikamaralle. Tämänkeväisen ottelun tunnetuin Dalton oli eittämättä Saku Koivu. Toivottavasti tästä meidän muutaman tunnin yhdessäolosta tulee olemaan hyötyä mahdollisimman monelle lapselle.tämä on kuitenkin pieni asia koko tarpeeseen nähden. Daltonit tekevät hyväntekeväisyystyötä mahdollisimman laajalla alueella. Tämän kesän aikana he ovat mukana kaikkiaan kuudessa eri tapahtumassa. Talvella tapahtumia kertyy pari kolme lisää. Syöpäyhdistyksen otteluissa he ovat olleet mukana jo neljä kertaa. Syöpä on koskettanut myös Sakua itseään melko läheltä, sillä hänen äitinsä isä kuoli syöpään muutama vuosi sitten.hyväntekeväisyyttä ei koskaan voi tehdä tarpeeksi, koska apua tarvitsevia on niin paljon, Saku mietiskelee. Toisaalta tämä on meille myös hauska tapa kokoontua yhteen. Näkee taas kavereita pitkän talven jälkeen. Kun takana on rankka talvi ja edessä kuuma kesä, on aika tehdä muitakin kivoja asioita, joita ehkä jäi kaipaamaan talven mittaan. Suurimman osan kesästä Saku viettää kuitenkin Turun maisemissa mökkeillen ja saunoen. Ja kerää voimia ensi kautta varten.loppusyksystä lähden taas Montrealiin. Pallo on niin kauheen pyöreä Luulisi, että muusikon polvet tutisevat, kun vastassa on ammattilaisista koottu joukkue. Pikkupoikiahan ne ovat meihin verrattuna, veistelee Jussu.Kyllä tämä vaikea laji on.pallo on niin kauheen pyöree. Joo, ja liukaskin. Riversides Gladiators on parikymppinen, viihdemaailman eturivin edustajien, hyväntekeväisyys- ja urheiluseura, joka alun perin perustettiin ns. Rockfutis SM-turnausta varten. Joukkue pelaa kesän mittaan kolmessa neljässä erilaisessa hyväntekeväisyystapahtumassa. Seuran lätkäjaos on vastaavia talvitapahtumia varten. Tästä Syöpäyhdistyksen turnauksesta on tullut meille jo perinne. Ja tietenkin, onhan se aikamoinen kunnia-asia, että pääsemme pelaamaan futista hienoon paikkaan ja hauskaa porukkaa vastaan. Jussu lomailee alkukesän aina heinäkuun toiselle viikolle saakka. Lomallaankin hän pelaa, ja mitäs muuta kuin futista, mutta myös golf kuuluu kesään. Lisäksi Jussu käväisee Jenkeissä vielä ennen juhannusta. Että semmoista kivaa. Ja sitten taas keikkailemaan Suurlähettiläiden kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kirjoissa on noin 240 lapsisyöpäpotilasperhettä. Vuosittain yhdistyksen toiminta-alueella sairastuu noin 20 ja koko Suomessa noin 150 lasta eri syöpäsairauksiin. 25 lasta aktiivisessa terapiassa Alueen lapsisyöpäpotilaista 25 on tällä hetkellä yhdistyksen toteuttaman aktiivisen terapian piirissä, johon varat saadaan hyväntekeväisyystapahtumien välityksellä. Syöpäyhdistys tekee läheistä yhteistyötä TYKS:n lastenklinikan syöpäosaston kanssa. Yhteistyö antaa perustan sairaiden lasten aktiviteettitoiminnalle. Pyrimme tarjoamaan elämyksiä lapsisyöpäpotilaille, jotka vakavan sairauden takia joutuvat elämään usean vuoden ajan rajoittunutta elämää. Teksti: Marjatta Kangas Kuvat: Matti Äärilä Soitamme myös Suurlähettiläiden kanssa erilaisissa hyväntekeväisyystapahtumissa, toteaa muusikko Jussu Pöyhönen ottelun lomassa. Kiekkomies on myös pallomies. Pallojen koot vain vaihtelevat golfista jalkapalloon. Jalkapalloa Saku on pelannut nuoresta saakka. Sopeutumisvalmennuskursseilta toivoa tulevaan Meri-Karinassa järjestetään vuoden 2001 aikana lapsisyöpäpotilaiden lisäksi sopeutumisvalmennuskursseja myös avanneleikatuille, eturauhaspotilaille, gynekologisille syöpäpotilaille, hematologisille potilaille, nuorille syöpäpotilaille, rintasyöpäpotilaille, ruoansulatuskanavan syöpäpotilaille, pään ja kaulan alueen syöpäpotilaille sekä selkäydin- ja aivokasvainpotilaille. Kursseille voi potilaan lisäksi osallistua myös puoliso tai koko perhe. Osa kursseista on parikursseja ja nuorten syöpäpotilaiden Pärjää ilman vanhempia -kurssille nuori voi ottaa mukaan terveen ystävänsä. Vuonna 2000 Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseille osallistui yli 2000 henkilöä. The Daltons ja Riverside Gladiators tekevät vuosittain huomattavan määrän erilaisia hyväntekeväisyystapahtumia. Kun hyvän asian puolesta tekee jotakin, tunnelma on aivan erilainen. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun saa auttaa toisia.

14 14 N:o Juhlavuoden tavoite: SUURKERÄYKSELLÄ VIISI MILJOONAA MARKKAA Toimitusjohtaja Kari Ojala sanoo, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keräyksen tavoitteena on viisi miljoonaa markkaa. Ovelta ovelle -keräys pyritään suorittamaan yhdistyksen toiminta-alueella syyskuuta. Myöhemmin tavoitetta tukee mm. lipaskeräys ja erilaiset tempaukset. Toimitusjohtaja Ojala toivoo, että keräys tavoittaa 50 vuotta toimineen yhdistyksen alueella asuvat aiempaa paremmin. Hän vetoaa, että kaikki listakerääjiksi halukkaat ottavat yhteyttä oman paikkakuntansa keräyspäällikköön, jonka yhteystiedon saa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, puhelin Tällä kerralla rahaa kerätään viiteen eri kohteeseen. Nämä kohteet ovat: - Meri-Karinaan perustettavan syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuksen osaamiskeskus, - Gammasäteilytunnistimen hankkiminen TYKS:iin, - syövän tieteellisen tutkimuksen tukeminen, - lapsisyöpäpotilaiden kuntoutustoiminta, - Monitoimitalo Karinan laajennus. Mikä on gammasäteilytunnistin? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on päättänyt, että se tukee markalla gammasäteilytunnistimen hankkimista Tyksin kirurgian klinikalle. Kyseessä on isotooppitutkimus, jolla vähennetään kainalon alueen leikkauksia rintasyövän leikkaushoidossa. Tällä tavalla saavutetaan säästöä mm. vähentämällä hoidettavan naisen kipuja, käden invaliditeettia ja turvotusta sekä sairauspoissaoloja. Rintasyöpä leviää helposti imuteiden kautta, minkä vuoksi kainaloalueen imusolmukkeet poistetaan rintasyöpäleikkauksen yhteydessä varmuuden vuoksi. Uudella ns. vartijaimusolmukebiopsialla vältetään turhia eli syövästä vapaiden imusolmukkeiden poistoja. Mikäli ensimmäisestä vartijaimusolmukkeesta ei löydy syöpää, on hyvin epätodennäköistä, että syöpä olisi lähettänyt etäispesäkkeitä. Näin voidaan loput imusolmukkeet jättää poistamatta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on aiemminkin tukenut merkittävästi Tyksin ja Turun yliopiston toimintaa. Jo 1980-luvulla yhdistys hankki Tyksille verituotteiden säteilytyslaitteen. Yliopisto puolestaan on saanut noin 1,4 milj. markkaa lasten syöpä- ja veritautien määräaikaisen tutkimusjohtajan toimeen. Syöpää voidaan vähentää Syöpä on merkittävä kansantauti, sillä suomalaista sairastaa tai on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut syöpää. Yli heistä elää Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella. Keräys koetaan yhteiseksi asiaksi Kunnanjohtaja Stig Nyberg on ollut jo monta kertaa järjestämässä keräystä Tarvasjoen osalta. - Kutsun yhdistysten ja kylätoimikuntien edustajat yhteiseen palaveriin, jossa jaetaan keräysalueet. Yleensä keräykseen osallistuu meillä yhteensä kymmenkunta yhdistystä ja kylätoimikuntaa. Kunnanjohtajan mukaan hänen tehtävänsä on varsin helppo sen vuoksi, että syöväntorjunta koetaan yhteiseksi asiaksi. Syöpäyhdistyksen keräyksistä tiedetään, että rahat menevät hyödylliseen käyttöön. - Kyllä me viime kerrallakin ylitimme asetetun tavoitteen, muistelee Nyberg. Tuolloin listakeräys tuotti Tarvasjoella markkaa ja lisäksi saatiin lahjoituksina markkaa. Pieni kunta Tarvasjoella on yli asukasta, mutta palvelutaso on poikkeuksellisen hyvä. 30 kilometrin päässä Turusta sijaitsevassa kunnassa on mm. jäähalli ja uimahalli. Koulujen alkaessa tänä syksynä Tarvasjoella on oma yläasteen koulu. Yli 26 vuotta Tarvasjoella kunnanjohtajana toiminut Nyberg kertoo, että yhteistyö on ollut Tarvasjoen voimavara. Kunta on tehnyt yhteistyötä naapurikuntien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Yhteistyön monumentteja ovat vuonna 1968 valmistunut Tarvashovi, viisi vuotta myöhemmin sen yhteyteen rakennettu uimahalli ja vuonna 1995 valmistunut jäähalli. - Vuonna 1995 valmistui kunnan keskustaan palvelutalo ja nyt on vuorossa yläasteen koulutilojen saaminen Tarvasjoelle. Ennen yläasteen koulutilojen rakentamista kunnan velka oli markkaa asukasta kohden, mutta nyt se nousee markkaan, kertoo kunnanjohtaja. Rakennusalan teollisuutta Kunnanjohtaja Stig Nyberg uskoo, että Tarvasjoella päästään tälläkin kerralla yli keräystavoitteen. Tarvasjoen työikäisestä väestöstä vain 12 prosenttia on enää maatalouden piirissä. Teollisuuden osuus on 37 prosenttia ja palvelualojen noin 50 prosenttia. - Meillä on melko paljon yrityksiä, jotka toimivat rakennusalan piirissä, kuten mm. Seppälän Tiili, Tarvasjoen Teräsovi, Kosken Alumiinivalmiste ja Solupak Sintonen. Mukana jo 80-luvulla Syöpäjärjestön keräystalkoissa Benita Guseff on ollut jo 80-luvulta alkaen, mutta Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi hän liittyi vasta myöhemmin. Benita Guseff asuu omakotitalossa, jonka verannalla kukkivat pelargoniat. Verannalta on avoin näköala merelle. Tietysti olen mukana Kemiössä listakeräys tuotti viime kerralla yli markkaa. Mainio keräystulos syntyi Benita Guseffin toimiessa keräyspäällikkönä. - Nyt minulla ei ole mahdollisuutta ryhtyä keräyspäälliköksi, sanoo Benita-rouva, joka aloitti elokuun 13. päivänä kouluavustajana Dragsfjärdissä. Työ koulussa alkoi heti, kun kesätyöpaikka, Västanfjärdin torikahvila, sulki ovensa. Mutta Vestlaxin ja lähikylät Benita Guseff lupaa tälläkin kertaa kiertää keräyslistan kanssa. - Tietysti olen mukana, vaikkei keräys ole kovin helppoa, kun maassa on koko ajan menossa erilaisia keräyksiä, toteaa Benita Guseff. Lopullisen kipinän liittymiseen antoi aviomiehen, Yrjö Guseffin, sairastuminen leukemiaan keväällä Kävin aamulla verikokeissa Kemiössä ja iltapäivällä soittivat Tyksistä, että minun pitää tulla sairaalaan heti seuraavana päivänä. Aluksi en uskonut, vaan sanoin, että nyt ovat menneet verinäytteet sekaisin, kuvailee Yrjö Guseff ensimmäisiä reaktioitaan. Miehelle tehtiin luuydinsiirto, mutta viisi vuotta myöhemmin leukemia iski uudelleen. Lääketiede oli noina vuosina harpannut niin paljon eteenpäin, että leukemia taltutettiin ilman luuydinsiirtoa. - Nyt ovat enää kiusana diabetes ja heikko sydän, kertoo Yrjö Guseff. Guseffit asuvat Vestlaxissa, jonne he rakensivat omakotitalon 1970-luvulla. Pariskunnalla on kolme aikuista poikaa, jotka ovat jo lähteneet maailmalle. Benita-rouvan harrastuksista merkittävin on osallistuminen kirkolliseen toimintaan. Hän kuuluu Kemiön seurakunnan kirkkoneuvostoon ja toimii Vestlaxissa olevan kirkollisen yhdistyksen puheenjohtajana. Tämä yhdistys ylläpitää rukoushuonetta, joka rakennettiin Vestlaxiin vuonna Rukoushuonetta oli rakentamassa mm. Benitan isoisä, Fredrik Lindroos. Ensio Knuutila ja vesimittari, jossa oli kuvaushetkellä parin millin sadevedet Superkerääjä urakoi pari tuntia illassa Kaarinalainen Ensio Knuutila (65) on superkerääjä. Hän on keräyslistoineen ahkeroinut jo yli markkaa syöpäyhdistykselle. - Listakeräys sopii minulle. En ole kertaakaan tuntenut vastenmielisyyttä soitella ihmisten ovikelloja, sillä tiedän, että olen suorittamassa tärkeää tehtävää. Ensio Knuutilan menestyksekäs keräystyö lähti alkuun 1994, kun Kaarinan silloinen kunnanjohtaja Martti Ilmonen kutsui järjestöjen edustajia keräysneuvotteluun. Osanotto oli vähäistä. - Olin paikalla Kaarinan Vesaisten puheenjohtajan ominaisuudessa. Innostuin asiasta enkä ole koskaan päätöstäni katunut. Knuutilan mukaan suhtautuminen syöpäkeräykseen on asiallista, jos pois jätetään muutama ikävä ovenavaus. Suurkeräyksiä on seitsemän vuoden aikana ollut kolme. Vuonna 1994 Knuutila keräsi markkaa, kaksi vuotta myöhemmin melkein saman verran ja 1999 listoihin kertyi lähes markkaa. Kun mukaan lasketaan vielä lipaskeräysten tuotot, yhteismäärä nousee markan tuntumaan. - Lipaskeräyksessä on ollut mukana myös Ahti Marttala Kaarinan Vesaisista, joten minun osuuteni on yli markkaa. Ensio Knuutila kertoo, että listakeräyksiin osallistutaan yleensä 10 tai 5 markalla. Vain aniharvoin oven avaa ihminen, joka laittaa satasen keräykseen. Yli 30 vuotta Kaarinassa Ensio Knuutila on asunut Kaarinassa vuodesta 1967, jolloin hän oli työssä Lounais-Suomen Osuusteurastamolla Turussa. Knuutila on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Järjestötehtävistä mainittakoon, että hän toimi vuosina Maaseudun Nuorten Liiton Liedon osaston puheenjohtajana. Nyt eläkepäiviään viettävä mies kuuluu jäsenenä mm. Eläkeliiton osastoon ja LSO:n eläkeläisosastoon. Omakotitalon hyllyllä on pitkä rivi Kalle Päätalon kirjoittamia kirjoja, joista Ensio Knuutila pitää. Kun niissä kerrotaan asiat niin kuin ne ovat. Teksti ja kuvat: Olli Mäntylä

15 N:o KAKSKERRAN TIISTAIKERHO HAASTAA YHDISTYKSET, YRITYKSET, YHTEISÖT JA YKSITYISHENKILÖT MUKAAN SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-SUURKAMPANJAAN Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto perustettiin laajan valtakunnallisen syöpäkeräyksen päätteeksi. Turun ja Porin läänissä keräys tuotti 10 miljoonaa silloista markkaa ja se toteutettiin lahjoituspyyntöinä yrityksille ja liikelaitoksille sekä ovelta ovelle - keräyksenä teemalla Keräys syöpää vastaan. Alusta alkaen syöpäpotilaiden hyväksi suoritettu keräystyö on ollut laajojen kansalaispiirien harteilla. Keräysvaroilla aloitettiin mm. Turun Radiumkodin rakentaminen ja hankittiin tarpeellisia sädehoitolaitteita Turun Radiumkotiin. SUOMEN MESTARUUDEN VARMISTANEESTA MAILASTA MARKKAA Kesäkuun alussa Kupittaan jalkapallostadionilla pelatussa hyväntekeväisyysottelussa oli huutokaupattavana jääkiekkomaila, jolla Turun Palloseuran kapteeni teki voittomaalin kevään viimeisessä ottelussa. Kapteeni Kalle Sahlstedtin maali teki Turun Palloseurasta jälleen kerran mestarijoukkueen. Yrittäjä Ari J.Säteri maksoi mailasta markkaa. Mestaruusmailan Säteri lahjoitti hyvälle ystävälleen sijoitettavaksi Elysée Arenalla olevan aition seinälle. - Ajattelin, että ystävän aitio on sopiva paikka mailalle, jolla TPS voitti SM-liigan, kertoo Säteri työhuoneessaan Turun keskustassa. Ari J. Säterillä on positiivinen kuva Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Hänen mukaansa toiminta on ulospäin suuntautuvaa ja yhdistys on ollut Syöväntorjuntaan osoitettu keräysmarkka menee kohteeseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oma keräystoiminta on viidenkymmenen vuoden aikana kantanut upeaa tulosta. Juhlavuoden Syöväntorjuntatalkoot-suurkeräyskampanja 2001 toteutetaan ajalla koko yhdistyksen toiminta-alueella. Kampanjan listakeräyksen tehoaika on Tavoitteena on kerätä viisi miljoonaa markkaa mm. Meri-Karinaan perustettavan osaamiskeskuksen toiminnan turvaamiseksi, syövän tieteelliseen tutkimukseen ja lapsisyöpäpotilaiden kuntoutukseen. monissa asioissa edelläkävijä. - Syöpä on useimmille meistä tuttu ja koskettava asia, joten ennaltaehkäisevällä työlläkin on tärkeä merkitys taistelussa syöpää vastaan. Tältäkin osin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on toiminut mallikkaasti. Valo-opasteita jopa vientiin Ari J. Säteri on osakkaana Meetingteam Oy:ssä, joka tekee valomainontaa maamme rajojen ulkopuolellakin. Yritys on huolehtinut mm. monien jäähallien valomainosten ja -opasteiden suunnittelusta ja valmistamisesta. Meetingteamin käden jälki näkyy mm. Turun Elysée Arenalla, Länsi-Auto Arenalla Espoossa sekä Pietarin jäähallissa, joka toimi taannoin MM-kiekkoilun näyttämönä. - Meidän toteuttamiamme va- Syöväntorjuntaan annettu markka menee poikkeuksellisen hyvin kohteeseensa, sillä valtaosa keräyksistä toteutetaan edelleen vapaaehtoisvoimin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keräysten keräyskustannukset ovat tälläkin hetkellä vain 12 %. Keräysten tuotoilla on rahoitettu syöpäpotilastoimintaa, syövän var- Syöväntorjunta ja - hoito 2000-luvulla haistoteamisen edistämistä, yhdistyksen omaa laajaa rakennustoimintaa sekä tieteellistä tutkimusta syövän voittamiseksi. Vapaaehtoistoiminnasta versonut syöväntorjuntatyö elää 2000-luvulla yhtä vahvana kuin perustamisaikoinaan. Toiminnalle on edelleen erit- lomainoksia on myös mm. apteekeissa, ravintoloissa ja vakuutusyhtiöissä. Meetingteamissa huolehditaan kolmen henkilön voimin valomainonnan myynnistä ja suunnittelusta. Tuotanto tapahtuu Sysmän tehtaalla, joka työllistää 18 henkilöä. Viihde jäi Ari J. Säteri aloitti yritystoiminnan 1988 järjestämällä mm. ohjelmapalvelua harjannostajaisiin, liikkeiden avajaisiin ja yritysjuhliin. Nyt ohjelmatoiminnasta on luovuttu ja toiminta on keskitetty valomainontaan. Spesialisoituminen yhdelle sektorille on Säterin mukaan ollut hyvä ratkaisu. Vapaa-aikoinaan 36-vuotias, 193-senttinen yrittäjä puuhaa koripalloilun parissa ja liikkuu paljon luonnossa. täin vahva sosiaalinen tilaus ja 1990-luvun lama ja kuntatalouden kiristyminen on luonut uusia tarpeita kolmannen sektorin toiminnalle, joka on samanaikaisesti aivan uusien osaamishaasteiden edessä. Syöväntorjunnasta Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta on laajentunut syöpäpotilaiden monipuoliseksi diagnostiseksi, hoidolliseksi ja psykososiaaliseksi tukitoiminnaksi, johon Hirvensalon luonnonkauniiseen Kaistarniemeen vuosina noussut 8300 neliön viihtyisä tukikohta antaa hyvät mahdollisuudet. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, saattohoitopotilaiden Karinakoti, palveluasunnot sekä tehostetun palveluasumisen Karinaranta muodostavat Suomen oloissa ainutlaatuisen kokonaisuuden. Koko rakennuskompleksin hinta on ollut noin 73 miljoonaa markkaa, josta yhdistyksen oman varainkeräystoiminnan osuus on 35,3 miljoonaa markkaa. Suurin ulkopuolinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toimii vahvasti syöpäpotilaiden tukena. Yhdistys järjestää esim. ensitietokursseja uusille syöpäpotilaille, sopeutumisvalmennuskursseja mm. aivo- ja selkäydinkasvain-, rintasyöpä-, avanneleikatuille, eturauhassyöpä-, hematologisille ja nuorille syöpäpotilaille sekä heidän läheisilleen. Yhdistys kouluttaa myös monipuolisesti vapaaehtoistyöntekijöitään. Syöväntorjuntatalkoot - suurkampanjaan voit osallistua kerääjänä tai lahjoittajana. Mikäli Sinulla on mahdollisuus suorittaa keräystä, ilmoittaudu puhelimitse seuraaviin numeroihin: , tai , telefaxilla numeroon tai sähköpostilla osoitteella fi. Syöväntorjuntatalkootsuurkampanjan keräystili on avattu ja vastaanottaa lahjoituksia. Tilinumero on TOP Meetingteam Oy:n yrittäjä Ari J. Säterin mielestä syöpä on useimmille suomalaisille tuttu ja koskettava asia, jossa ennaltaehkäisevällä työlläkin on tärkeä merkitys taistelussa sairautta vastaan. Yrityksen markkinoinnista vastaava Merja Olari yhtyy Ari J.Säterin mielipiteeseen.

16 16 N:o Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden kiertue Viisi auttamisen vuosikymmentä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää yhdistyksen 50-vuotisen toiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdekiertueen Viisi auttamisen vuosikymmentä. Kiertueella on mukana lähes kaksikymmentä lääkäriä tai muuta asiantuntijaa sekä viihteestä vastaavat kamarilaulaja Tamara Lund, kapellimestari Kalevi Rothberg sekä taiteilijat Aulis Kotaviita ja Kari Rautio. Lisäksi tilaisuuksissa on paikallisia ohjelmansuorittajia. Tilaisuuksien yhteydessä terveysnurkkaus ja valokuvanäyttely. Tilaisuuksien yhteydessä ilmainen kahvitarjoilu. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja useisiin tilaisuuksiin myös ilmainen linjaautokuljetus. VIISI AUTTAMISEN VUOSIKYMMENTÄ -TAPAHTUMASARJA Aikataulu on seuraava: Luennoitsijat: Tilaisuuden ajankohta ja pitopaikka Syövän esiintyminen ja Syövän hoito tänään ennuste Lauantaina klo Turku, Meri-Karinan toiminta- ja Ylilääkäri Matti Rautalahti Urologi Pertti Rajala palvelukeskus Sunnuntaina klo Salo, Hermannin koulu FT Ahti Anttila Ylilääkäri Matti Rautalahti Tilaisuus on samalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston 25-vuotisjuhla Sunnuntaina klo Forssa, Feeniksin urheilutalo FT Ahti Anttila Ylilääkäri Ritva Vastamäki Tilaisuus on samalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston 20-vuotisjuhla Maanantaina klo Uusikaupunki, Kalannin yläasteen Tutkija Kirsi Lillberg Emerita professori Eeva juhlasali Nordman Tiistaina klo Loimaa, Heimolinna Tutkija Kirsi Lillberg LKT Seija Grenman Keskiviikkona klo Kemiö, Nuorisotalo Wredhalla Dosentti Liisa Pylkkänen Professori Tuula Salmi Tilaisuus on kaksikielinen Torstaina klo Parainen, Kaupungintalo Professori Timo Erikoislääkäri Robert Paul Tilaisuus on kaksikielinen Hakulinen Perjantaina klo Lieto, Kunnantalo FT Eero Pukkala Vastaava lääkäri Osmo Räsänen Lauantaina klo Raisio, Kerttulan liikuntahalli FT Eero Pukkala Dosentti Aarre Auranen Lauantaina klo Kaarina, Kansalaisopisto FT Eero Pukkala Dosentti Aarre Auranen ILMAISET LINJA-AUTOKULJETUKSET (Paluukuljetukset välittömästi tilaisuuden päättymisen jälkeen) Sunnuntaina Salon tilaisuuteen Muurlan kunnantalo Toijan Neste Suomusjärven K-kauppa Kiikalan kunnantalo Kuusjoen seurakuntatalo Perttelin Kaivolan...posti Salon Hermannin...koulu Förbyn ranta Särkisalon kirkonkylä Perniön linja-autoasema Salon Hermannin koulu Sunnuntaina Forssan tilaisuuteen Someron Osuuspankki Portaan Osuuspankki Tammelan Osuuspankki Feeniksin Urheilutalo Ypäjän Osuuspankki Ypäjän rautatieasema Humppilan Seurojen talo Jokioisten Matkahuolto Feeniksin Urheilutalo Maanantaina Uudenkaupungin tilaisuuteen Uudenkaupungin...linja-autoasema Pyhärannan keskusta Laitilan linja-autoasema Kalannin yläaste Kustavin Osuuspankki Taivassalon paloasema Lokalahden kirkko Vinkkilän linja-autoasema Kalannin yläaste Mietoisten Shell Mynämäen linja-autoasema Kalannin yläaste Tiistaina Loimaan tilaisuuteen Punkalaitumen Esso Alastaron Nordea Vampulan Osuuspankki Oripään Kivimakasiini Loimaan kunnan apteekki Heimolinna Yläneen Osuuspankki Riihikosken Osuuspankki Karinaisten tori Koski tl:n Osuuspankki Heimolinna Keskiviikkona Kemiön tilaisuuteen Dragsfjärdin Nordea Björkboda Västanfjärdin K-kauppa Nuorisotalo Wredhalla Torstaina Paraisten tilaisuuteen Korppoon Forellen Galtbyn Esso Nauvon Esso Paraisten Kaupungintalo Perjantaina Liedon tilaisuuteen Auran Osuuspankki Marttilan Osuuspankki Tarvasjoen Osuuspankki Liedon Kunnantalo Lauantaina Raision tilaisuuteen Askaisten Osuuspankki Lemun Osuuspankki Maskun Esso Nousiaisten Nummi Vahdon kirkko Ruskon kauppakeskus Raision.Kerttulan...liikuntahalli Rymättylän kirkko Merimaskun kirkko Naantalin linja-autoasema Raision.Kerttulan...liikuntahalli Lauantaina Kaarinan tilaisuuteen Piikkiön kirkko POLIKLINIKKA KARINA erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgisia toimenpiteitä gynekologisia ultraäänitutkimuksia laboratoriotutkimukset irtosolunäytteiden otto (Papa) myös ilman lähetettä siemennestetutkimukset lapsettomuustutkimukset Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (40 markkaa) - laboratoriomaksut potilasalennuksin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriomaksut jäsenalennuksin avoinna ma to klo 8-18, perjantaisin suljettu GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Paavola Allan Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Auranen Aarre Koskivuo Ilkka Vänttinen Esko ONKOLOGIA Ahokoski Outi Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri Minna (erikoistuva) Kellokumpu-Lehtinen P-L Kätkä Kalevi Minn Heikki Männistö Esa Nordman Eeva Ollila Marja (erikoistuva) Ristamäki Raija Salminen Eeva (toistaiseksi ei vastaanottoa) Valavaara Ritva (ei uusia potilaita) PSYKIATRIA Heikkilä Jyrki (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku Pakarinen Christel (toistaiseksi ei vastaanottoa) Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri) Toivanen Auli Viihteestä vastaavat kamarilaulaja Tamara Lund, kapelimestari Kalevi Rothberg sekä taiteilijat Aulis Kotaviita ja Kari Rautio. Lisäksi tilaisuudessa on paikallisia ohjelmansuorittajia. Itäinen Pitkäkatu 30 b, TURKU puh Ajantilaus (lääkäreille) (rintaproteesit, klo , ) (röntgen) (laboratorio)

17 N:o Liisa Lindbergille tulee täyteen lokakuussa 35 palvelusvuotta Syöpäyhdistyksen laboratoriohoitajana. 35 vuotta Syöpäyhdistyksen palveluksessa: Oma sairastuminen auttanut kohtaamaan asiakkaiden ongelmia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen laboratoriossa Itäisen Pitkäkadun Poliklinikka Karinassa Liisa Lindbergille tulee lokakuussa täyteen 35 palvelusvuotta Syöpäyhdistyksen palveluksessa. Koko pitkän työrupeaman ajan hän on työskennellyt laboratoriohoitajana. Liisa Lindbergille laboratorio on tuttu työpaikka ja hän pitää sitä niin hyvänä työpaikkana, ettei vaihtaisi mihinkään muuhun. Työhöni en ole ehtinyt kyllästyä tai leipääntyä, koska pidän työstäni; työ on itsenäistä ja työ on ihmisläheistä asiakaspalvelua ja suhteet ovat työtovereihin sekä esimiehiin ovat erinomaiset ja luottamus on ollut koko ajan molemminpuolista. Valmistuttuaan joulukuussa vuonna 1965 Liisa Lindberg työskenteli runsaat puoli vuotta Lääkärien Laboratoriopalvelussa ja siirtyi seuraavan vuoden lokakuussa Turun Radiumkotiin laboratoriohoitajaksi. Paikan omisti silloin Suomen Syöpäyhdistys ja kun rakennus myytiin TYKSille 1972, syöpäyhdistys jäi siihen vuokralle ja työ jatkui entisellään. Seuraavana vuonna valmistui Monitoimitalo Karina Itäisellä Pitkäkadulla ja 1980-luvun lopulla Lounais-Suomen Syöpäyhdistys otti siellä toimivat Suomen Syöpäyhdistyksen henkilöt palkkalistoilleen. Alkuvuosina Turun Radiumkodissa työ oli pitkälti sairaalatyötä eli näytteiden ottoa ja poliklinikkatoimintaa. Toiminta on nykyään monipuolistunut, sillä luvun alussa Monitoimitalo Karinassa aloitettiin lapsettomuustutkimukset ja papanäytteiden tutkiminen alkoi kymmenkunta vuotta myöhemmin. Vuodesta 2000 alkaen on Kaarina-Piikkiön kuntayhtymän papaseulontanäytteiden otto ja tutkiminen tehty Poliklinikka Karinassa. Liisa Lindberg arvioi, että 35 vuoden aikana hän ottanut ja tutkinut yhteensä kymmeniä tuhansia näytteitä. Vaikka työ on mielenkiintoista, liittyy siihen raskaitakin hetkiä, kun esimerkiksi joku pitkäaikainen asiakassuhde päättyy potilaan kuolemaan. Raskaimmalta se tuntuu erityisesti silloin, kun kyseessä on joku nuori henkilö. Raskasta aikaa Liisa Lindbergille oli myös silloin, kun hän itse 13 vuotta sitten sairastui rintasyöpään. Silloin hän liittyi mukaan rintakouluun ja osa porukasta kokoontuu edelleen säännöllisesti kerran kuukaudessa keskustelemaan ja tukemaan toinen toisiaan. Oma sairastuminen on entisestään auttanut asiakastyössä ymmärtämään asiakkaiden ongelmia. Liisa Lindbergin vapaa-aika kuluu nykyään kesäpaikan rakennus- ja kunnostustöissä. Myös neljän lastenlasten tapaaminen järjestyy usein ja jos ylimääräistä aikaa jää, ottaa Liisa Lindberg mielellään jonkun käsityön tehtäväksi ja syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyökin vie silloin tällöin osan vapaa-ajasta. Messut Kongressit Juhlat Turun Messu- ja Kongressikeskuksesta löydät sopivat tilat, ravintolapalvelut, tekniikan ja somistuksen, oletpa sitten järjestämässä kongressia, kokousta tai juhlaa. Tervetuloa! Lisätiedot numerosta (02) auditorio henkilölle kokoustilat henkilölle ravintola 600 henkilölle hallit henkilölle näyttelytilaa m 2 paikoitustilat autolle TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUS PL 57, Turku puh. (02) , fax (02)

18 18 N:o Vakavasta sairaudesta kertomiseen ja sen ymmärtämiseen tarvitaan Aikaa, avoimuutta ja optimismia ONNISTUMINEN SYNTYY HYVÄSTÄ PALVELUSTA Työasemat ja palvelimet Ohjelmistot Tulostimet, oheislaitteet, tarvikkeet Verkon aktiivilaitteet Tietoliikennetuotteet Huolto- ja asennuspalvelu...ja hyvistä tuotteista Miten kertoa potilaalle tai hänen omaisilleen vakavasta, mahdollisesti kuolemaan johtavasta sairaudesta? Miten keskustella sairaudesta ja ymmärtää siihen liittyviä ongelmia? Asiantuntijat pohtivat näitä kysymyksiä Meri-Karinassa viime maaliskuussa pidetyssä koulutustilaisuudessa, jota kuuntelemaan oli saapunut salintäysi väkeä. -Diagnoosin kertominen potilaalle ei ole koskaan helppoa. Syöpä-sanalla on paha kaiku, ja pelot ja ennakkokäsitykset tekevät kertomisesta hyvin herkän tilanteen. Diagnoosia ei saisi kertoa puhelimessa muutoin kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa, professori Seppo Pyrhönen totesi. Pyrhönen sanoi myös, ettei pahankaan sairauden ennustetta kannata aina ruotia liian yksityiskohtaisesti, jotta potilas ei kadottaisi toivoaan. Toisaalta lääkärin voi olla hyvin vaikeaa kertoa potilaalle tilannetta, jos hoidot eivät ole tehonneet ja keinot alkavat olla vähissä. Ihanteellista olisi, jos lääkäri voisi antaa potilaalle runsaasti aikaansa, ja hoitosuhde olisi avoin ja pitkäjänteinen. Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia Dosentti Toivo T. Salmi käsitteli kertomisen ja ymmärtämisen vaikeutta, kun kyseessä on lapsen tai nuoren vakava sairaus. Potilaan ikä vaikuttaa siihen, kenen on paras kertoa lapselle sairaudesta, lääkärin vai vanhempien. Sairaudesta on kerrottava myös koululle tai päiväkodille, mikä auttaa lasta tai nuorta palaamaan omaan arkiympäristöönsä mahdollisimman nopeasti. - Lapselle sairaudesta kerrottaessa ei pidä takertua yksityiskohtiin. Tilanteen vaikeus on tuotava esille, mutta ei tyrkyttäen. On kerrottava hoidoista ja niiden sivuvaikutuksista. Optimismi pitää säilyttää, Salmi kuvaili. Optimismin pitää olla kuvassa mukana myös silloin, kun sairaudesta keskustellaan lapsen vanhempien kanssa. Totuus on toki kerrottava, joskin usein en tiedä on ainoa totuus esimerkiksi sairauden ennusteesta. Joskus saattaa ilmaantua kertomisen tai ymmärtämisen vaikeuksia, kun lapsi on lähtöisin vieraasta kulttuurista. -Tunteita ei voi välittää vieraalla kielellä. Entä riittääkö Lapsi kaipaa turvallisuutta tulkin lääketieteellinen tietomäärä asioiden selittämiseen? Miten kulttuurierot vaikuttavat ymmärtämiseen, Salmi pohti. Kertominen on vaikeaa lääkärille myös silloin kun syöpä ei ole enää parannettavissa ja edessä on terminaalihoito. -Kun lapsi kysyy tilanteestaan, pysy totuudessa. Älä kuitenkaan tyrkytä kuolemaa, sillä se vie lapselta hänen viimeisten päiviensä elämänlaadun. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Manninen puhui siitä, miten vanhemman pitäisi kertoa lapselleen omasta sairaudestaan. Viimeistään silloin on oikea aika kertoa lapselle äidin tai isän sairaudesta, kun varma diagnoosi on tehty. Kertomistilanteen pitäisi olla mahdollisimman turvallinen, mieluiten kotona molempien vanhempien ollessa läsnä. Lapselle on kerrottava, kuka huolehtii hänestä kun vanhempi on sairaalassa, ketkä vanhempaa hoitavat ja millaisia hoidot ovat. Myös lapsen tunnereaktiot olisi hyvä jaksaa käydä yhdessä läpi. Sairaudesta kerrottaessa pitäisi käyttää sellaisia sanoja, jotka lapsen on mahdollista ikänsä puolesta ymmärtää. Mitä pienempi lapsi on, sitä yleisluontoisempia ilmaisuja pitää käyttää. Jos vanhemman sairautta ei voi parantaa, on kuoleman lähestymisestä kerrottava myös lapselle. Asian salaaminen on loukkaus lasta kohtaan. -Läheisen kuolemaan valmistautuminen on lapsellekin helpompaa kuin äkillisen, selittämättömän kuoleman kohtaaminen. Syöpä merkitsee potilaalle tuskan, uhkan ja haasteen kokemusta jota hän pyrkii kontrolloimaan ja hallitsemaan omalla osallistumisellaan ja valinnoillaan sekä hankkimalla tietoa, tiivisti toiminnanjohtaja Harri Vertio. Pappi tuskan peilinä Sairaalapastori Outi Ruohola kohtaa työssään vakavasti sairaita potilaita. He ilmaisevat usein syvää tuskaa tilanteestaan. Miksi Jumala antaa minun kärsiä? Miksi juuri minä sairastuin? - Pappi kestää vihan, kirkko kestää sen ja Jumala kestää sen. Papin tehtävä on toimia vihan ja tuskan peilinä, Ruohola sanoi. - Selittelemään tai puolustelemaan ei kannata ruveta, sillä näihin kysymyksiin ei ole olemassa vastauksia. Tilaisuudessa puhuivat myös mm. professori Leena Kytömäki, näyttelijä Tuija Piepponen, Turun seudun tulkkikeskuksen johtaja Marjatta Nieminen, toiminnanjohtaja Harri Vertio ja dosentti Väinämö Nikkanen. Koulutustilaisuuden järjestämisestä vastasivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sekä Uskontunnustusten ja elämänkatsomusten välistä saattohoitoa koskeva yhteistyöryhmä. Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Matti Äärilä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen KIRPPUTORI Uudenmaankatu 13, Turku, puh HYVIÄ VAATTEITA JA HUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄ Otetaan lahjoituksina vastaan tarpeettomaksi käynyttä tavaraa, noudetaankin.

19 N:o

20 20 N:o Poliklinikalle ja seulontakeskukselle lisää tilaa, Kupittaankadulle palvelutalo Monille mammografiaseulonnoista ja poliklinikkatoiminnasta tuttua Monitoimitalo Karinaa laajennetaan, mikäli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja hallituksen 50-vuotisjuhlakokouksen päätökset johtavat myönteiseen lopputulokseen Turun kaupungin päättävissä elimissä. Laajennus sijoittuu Karinan viereen Itäisen Pitkäkadun ja Tähtitorninkadun risteykseen nykyisen matalan toimisto- ja autotallirakennuksen tilalle. Monitoimitalo Karinan laajennusta tuetaan tänä syksynä järjestettävästä 50-vuotisjuhlavuoden suurkeräyksestä saatavin varoin. Toinen, uusi rakennus nousee saman korttelin Kupittaankadun puoleiselle osalle. Sinne tulee kovasti kaivattu palvelutalo. Poliklinikka Karina ja Rintatutkimuskeskus ovat jo pitkään toimineet ahtaiksi käyneissä tiloissa. Uutta tilaa tarvitaan, sillä oireettoman väestön seulontatutkimukset ovat laajentuneet kohdunkaulaosan syövän ja rintasyövän osalta uusiin ikäluokkiin. Vaikka Monitoimitalo Karinan nykyiset tilat ovat seulontatutkimusten käytössä 12 tuntia päivässä, ne eivät enää riitä tutkimustarpeisiin. Uudet seulontamenetelmät tuovat mukanaan digitaalisen, tietokoneavusteisen tulkinnan ja digitaaliarkistot, jotka myös vaativat lisätilaa. Suolistosyöpää seulottaneen tulevaisuudessa Myös suolistosyöpiä suunnitellaan seulottavaksi tulevaisuudessa. Turulla on hyvät mahdollisuudet pilottikunnaksi, jossa seulontaa harjoitellaan. Sairaalapaikat ovat jatkuvasti vähentyneet. Tämä on lisännyt syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarvetta majoittua Hotelli Turun Karinassa, joka toimii samassa kiinteistössä kuin poliklinikka ja seulontakeskus. Hotelli Turun Karina majoittaa syöpäpotilaat ja heidän omaisensa 120 markan yöpymisrahalla, joka maksetaan potilaalle sairausvakuutuslain perusteella. Kun laajennus toteutuu, se vapauttaa tilaa myös hotellin käyttöön. - Poliklinikkatoiminnan kolmas sektori kasvaa yhteiskunnan voimavarojen kaventuessa, sanoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. - Mammografiaseulontojen lisäksi uusi haaste ovat tulevaisuudessa alkavat suolistoseulonnat. Myös syöpäpotilaiden jälkiseuranta vaatii lisätilaa ja henkilöstöä. Palveluasunnot erittäin kysyttyjä Kupittaankatu 31:een suunniteltu palvelutalo käsittää kaikkiaan 18 huoneistoa, joiden pinta-alat ovat 41,5-43,5 m 2. Monitoimitalo Karinan laajennuksen tarvitsemat lisäautopaikat sijoitetaan palvelutalon kellarikerrokseen. Palvelutalon ullakkokerrokseen sijoitetaan asukkaiden kerho- ja saunatilat sekä irtaimistovarasto. Palvelutataloon tulee myös kotisairaanhoidon- ja kotipalvelun toimitilat. Sadat ihmiset jonottavat asuntoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämistä palveluasunnoista, joita on toiminta- ja palvelukeskus Meri- Karinan yhteydessä Turun Kaistarniemessä. Uusi, Kupittaankadulle rauhalliselle paikalle nouseva palvelutalo helpottaa tilannetta siten, että sinne saadaan 18 palveluvuokraasuntoa. - Sosiaalisen asumisen tarve on suuri. Asuntoja tarvitsevat paitsi pitkäaikaissairaat, myös monet vanhukset, jotka tarvitsevat terveys-, ravinto- ja kotipalveluja. Jos kaikki menee hyvin, pääsemme aloittamaan palvelutalon rakentamisen vuonna 2002, sanoo toimitusjohtaja Kari Ojala. Laajennus pyritään rahoittamaan tänä syksynä järjestettävästä suurkampanjasta, jonka yksi pääkeräyskohde Kupittaan Karinan rakentaminen on. Palvelutalon rakentamiseen anotaan avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä ja lainaa Valtion Asuntorahastolta. Teksti: Paula Heino KEITTIÖ KUNTOON! Elektro Helios paketti Erittäin tilava jenkkikaappi, 50 cm leveä liesi ja 60 cm leveä astianpesukone 6490:- Pakettihintaan Tunnetut taiteilijat Paula Oksman (A), Markku Waulakorpi (B), Jarkko Peltonen (C), Juhani Honkanen (D) ja Marko Lammervo (E) ovat lahjoittaneet joulukorttien tunnelmalliset aiheet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen käyttöön. Joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin , telefax sekä sähköposti Masku Kustavintie, puh Avoinna: ma-pe 9-18 ja la Yksityinen suomalainen kodinkoneliike Turku Nuppulantie 21, puh Kaarina Automestarintie, puh Avoinna: ma-pe ja la Avoinna: ma-pe 9-18 ja la 10-15

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot