Lasten ja Nuorten The TERVEYSLIIKUNTAOHJELMA Pudasjärvi

Transkriptio

1 Lasten ja Nuorten The TERVEYSLIIKUNTAOHJELMA Pudasjärvi Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö 2

2 Sisältö 2 1. JOHDANTO 3 2. TIETOA PUDASJÄRVELÄISTEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA, TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ SEKÄ TERVEYSEROISTA Lainsäädäntö määrittää palveluita Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Kouluterveyskysely 2009 sekä muut tutkimukset, kyselyt ja kokemukseen perustuvaa tietoa 5 3. PUDASJÄRVELÄISTEN LASTEN JA NUORTEN The TERVEYSLIIKUNTAOHJELMA Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen näkökulma Lapset ja nuoret kehittävät liikunta- ja terveyspalveluita Lapset, nuoret, oppilas- ja opiskelijakunnat tuovat terveyden ja terveysliikunnan edistämisen näkyväksi omissa toimintaympäristöissä Lapset, nuoret, oppilas- ja opiskelijakunnat tuovat terveyden ja terveysliikunnan edistämisen näkyväksi Pudasjärvellä osallistumalla monimuotoiseen kansalaistoimintaan yksityisen elämänpiirin, kodin ja koulun ulkopuolella Terveen kasvun, oppimisen, omaksumisen, ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma Yksikön elinkaari ja terveyden sekä terveysliikunnan edistäminen vuotiaiden lasten ja perheiden omaehtoisen ja tavoitteellisen liikunnan edistäminen vuotiaiden nuorten ja nuorten perheiden kokonaisvaltainen terveellisten ja liikunnallisten elämäntapojen edistäminen PÄÄTÖSTEN TERVEYS- JA TERVEYSEROVAIKUTUKSET OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI 17 LÄHTEET JOHDANTO 3

3 Lasten ja Nuorten The Terveysliikuntaohjelmaan on koottu tietoa pudasjärveläisten lasten ja nuorten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä sekä liikunnan merkityksestä kehitykselle. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveysliikuntaa siten, että he liikkuisivat aktiivisesti. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry ovat julkaisseet fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen kouluikäisille, jonka mukaan; Kaikkien vuotiaiden lasten ja nuorten tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisaikoja tulee välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.[1] Lasten ja Nuorten The TERVEYSLIIKUNTAOHJELMA pohjautuu useisiin tutkimuksiin, selvityksiin, raportteihin ja ohjelmiin lasten ja nuorten hyvinvoinnista Pudasjärvellä, joista mainittakoon mm. lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma, kouluterveyskysely ja sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla [18]. Ohjelman tavoitteena on paikallisessa monikulttuurisessa toimintaympäristössä pyrkiä kaventamaan lasten ja nuorten terveyseroja korostamalla vanhempien ja huoltajien kasvatusvastuuta, kehittämällä monialaisessa yhteistoiminnassa eri tahojen tarjoamia yhdenvertaisia liikuntapalveluita sekä edistämällä nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään. Terveyserojen syntymiseen vaikuttavat mm. koulutukseen, työhön ja sosioekonomiseen asemaan yhteisössä liittyvät erot vähemmän koulutettujen pudasjärveläisten keskuudessa huono terveys ja toimintakyky ovat yleisempää kuin korkeasti koulutettujen keskuudessa. Äidin saaman koulutuksen merkitys korostuu perheessä siten, että korkeasti koulutettujen äitien lapset kokevat itsensä terveemmiksi ja heidän elintapansa ovat terveellisemmät kuin vähemmän kouluja käyneiden äitien lapset. Vähän koulutettujen äitien lapsilla päivittäinen tupakointi, alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen ovat selvästi yleisempää. Perheiden hyvinvointineuvolatyötä pyritään keskittämään perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen, jossa keskiössä on vanhempien koulutuksen ja työllistymisen edistäminen. Äitiys- ja lastenneuvola sekä sosiaalitoimi tehostavat terveysliikuntaohjelman myötä terveysliikuntaohjausta ja -neuvontaa, jonka kautta pyritään tukemaan koko perheen terveellisten elämäntapojen myönteistä kehitystä sekä vaikuttamaan positiivisesti siihen kasvukehitykseen, jonka lapsi omaksuu perheessä varhaisina vuosinaan. Sosiaali- ja terveystoimella on merkittävä rooli ja asema sekä mahdollisuus lasten, nuorten ja perheiden terveyserojen kaventamistyössä. The Terveysliikuntaohjelman avulla tehostetaan nuorten osallisuutta terveysliikuntapoliittiseen toimintaan sekä pyritään mahdollistamaan nuorten tarpeista lähtevää liikuntatoimintaa ottamalla nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin toiminnan eri tasoilla. Lapset ja nuoret aktiivisina toimijoina osallistuvat terveysliikunnan edistämiseen omissa toimintaympäristöissään sekä ottavat osaa ja vastuuta ympäröivän yhteisön terveysliikuntaa edistävään kansalaistoimintaan. The Terveysliikuntaohjelman avulla lisätään tavoitteellista, kokonaisvaltaista lasten, nuorten ja perheiden elinkaarimallin mukaista hyvinvointityötä huomioimalla myös erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet. Kohderyhmänä ovat kuitenkin kaikki 0-29-vuotiaat lapset ja nuoret. Terveysliikuntaohjelman aikana monialaisessa yhteistoiminnassa tehostetaan omaehtoista, spontaania sekä ohjattua, säännöllistä liikuntaa päivähoidossa, ala- ja yläkoulussa, lukiossa, Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä ja työpajalla. Tärkeitä toimijoita ovat mm. lapset ja nuoret, vanhemmat, koulujen opettajat, vapaa-aikatoimi, järjestöt ja alueella toimivat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävät hankkeet. The Terveysliikuntaohjelma korostaa myös päätöksentekijöiden vastuuta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityössä. Terveysliikunnan edistäminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta on taloudellisesti ja yksilön elämän laadun kannalta kannattavaa. 4

4 2. TIETOA PUDASJÄRVELÄISTEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNISTA, TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ SEKÄ TERVEYSEROISTA 2.1 Lainsäädäntö määrittää palveluita Terveysliikunnan edistämistä tukevat kuntalaki, kansanterveyslaki sekä liikuntalaki. Kuntalain (1 luku 1 ) mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan [12]. Kansanterveyslain (2005/928) mukaan terveyden edistäminen määritellään osaksi kansanterveystyötä. Kunnan tulee huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista, seurata kunnan väestön terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, ottaa terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissa, sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuutta ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä, kuten palveluiden toimivuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet edistää omaa ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat. [2] Liikuntalaki velvoittaa (1054/1999) kuntia luomaan edellytyksiä kuntalaistensa liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa huomioiden myös erityisryhmät. Lain tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Uutta on lakiin kirjattu yhteistyövelvoite. Vastuu liikuntatoimen johtamisesta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta paikallistasolla on kunnilla. [3] Kansanterveysohjelma Terveys 2015 linjaa Suomen terveyspolitiikkaa. Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä. Terveys 2015 on myös yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Ohjelman päätavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen ja terveyserojen vähentäminen väestöryhmien välillä. [5] 2.2 Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Pudasjärven kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman lähtökohtana on valtioneuvoston joulukuussa 2007 hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sekä kaupungin oma lapsi- ja nuorisotyön kaupunkistrategia, erilaiset indikaattorit, tutkimustieto ja ajankohtainen kokemustieto paikallisesta hyvinvoinnin tilasta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Kehittämistyön tarkastelun kohteena on yksilön elinkaari ja hyvinvointi aina äidin raskausajasta 29 ikävuoteen saakka. Kehittämisohjelma sisältää tavoitteita, jotka liittyvät koulukseen, työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja yksilön sosiaaliseen vahvistamiseen, asumiseen, yrittäjyyteen, asevelvollisuuteen ja siviilipalveluun sekä muihin lapsia ja nuoria koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman tavoitteena Pudasjärvellä on vuosina edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, tukea perheitä heidän kasvatustehtävässä sekä edistää laajaa osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Tärkeimpiä lapsen ja nuoren terveyttä ja terveysliikuntaa edistäviä tahoja ovat koti, varhaiskasvatus, koulut, muut oppilaitokset ja vapaa-ajan ympäristöt kavereineen. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävä ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa on hyvin merkittävä. 5

5 Terveyden ja terveysliikunnan edistäminen on kaikkien hallintokuntien ja tahojen tehtävä. Kehittämisohjelma on tehty monialaisena yhteistyönä, johon eri toimijatahot ovat kirjanneet terveyden edistämiseen ja terveyserojen kaventamiseen liittyviä kehittämistarpeitaan: Koulujen liikuntakasvatuksen ensisijainen tehtävä on tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kehitystä sekä hyvinvointia ja lisäksi ohjata terveisiin, liikunnallisiin elämäntapoihin. Haasteena on saada lapsi liikkumaan tunnin verran koulupäivän aikana, mikä asettaa kehittämistarpeita mm. toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntämiseksi ja nuoria kiinnostavien liikunnallisten valinnaiskurssien tarjoamiseksi. yläkoulu, Oulun seudun ammattiopisto Nuorisopalvelut tukee lasten ja nuorten tarpeista ja lähtökohdista järjestettävää sekä erityisesti nuorten itsensä organisoimaa liikuntatoimintaa. Liikunta nuorisokulttuurina liittyy muihin nuorisokulttuurisiin virtauksiin, jolloin keskiössä ovat nuori ja hänen tarpeensa, ei urheilulajien ja niihin liittyvien kilpailujärjestelmien kehittäminen. nuorisopalvelut, työpaja, seurakunta Tehdään kartoitus liikunnan harrastamisesta kouluissa ja päivähoidossa, opettajien veso-päivä, järjestetään otteluita järjestöjen ja koulujen välillä, kouluille lisää liikuntakerhoja, tiedot liikuntaryhmien alkamisesta koulujen alkuun, tavoitteena saada uusia liikuntaryhmiä alkamaan, koulutetaan ohjaajia (vanhempia mukaan), yhteistyötä ryhmien vetämisessä, liikunnallisia vanhempainiltoja, keinoja saada liikkumattomat nuoret harrastamaan, liikuntavälinepankki, hankkeistaminen. liikuntapalvelut 2.3. Kouluterveyskysely 2009 sekä muut tutkimukset, kyselyt ja kokemukseen perustuvaa tietoa Kouluterveyskysely on tehty Pudasjärvellä huhtikuussa 2001, 2003, 2005, 2007 ja 2009 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta sekä lukiosta Kysely tehtiin vuonna 2009 ensimmäistä kertaa ammatillisten oppilaitosten nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 45 opiskelijaa, joista 26 oli ensimmäisen vuoden ja 19 toisen vuoden opiskelijoita. Yhteenvetoa peruskoulun kyselyn tuloksista: Elinolot: Aiempaa useampi yläluokkalainen elää muussa kuin oman äidin ja isän muodostamassa ydinperheessä. Vanhempien työttömyys lisääntyi, mutta nuorilla on aiempaa yleisemmin runsaasti rahaa käytössään. Aiempaa useammalla yläluokkalaisella ei ole yhtään läheistä ystävää. Myönteistä yläluokkalaisten elinoloissa oli tupakoivien vanhempien osuuden pienentyminen. Lukiolaisilla puolestaan huolen aiheena on vanhempien tietoisuuden huonontuminen lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta sekä fyysistä uhkaa vuoden aikana kokeneiden nuorten osuuden lisääntyminen. Myönteistä oli läheistä ystävää vailla olevien lukiolaisten osuuden pienentyminen. Kouluolot: Yläluokkalaiset kokevat koulunsa fyysiset työolot huonommiksi kuin koettiin kaksi vuotta sitten ja koulutapaturmat lisääntyivät. Muuten yläluokkalaisten kokemukset kouluoloista pysyivät ennallaan. Lukiolaiset puolestaan kokevat koulunsa työilmapiirin aiempaa ongelmallisemmaksi ja aiempaa suurempi osa kokee, ettei tule koulussa kuulluksi. Koulutapaturmat ja vaikeudet opiskelussa lisääntyivät. Terveys: Ylipainoisten yläluokkalaisten osuus vähentyi. Aiempaa harvemmalla on useita päivittäisiä oireita tai lähes päivittäistä väsymystä. Huolen aiheena on viikoittaisen niska- tai hartiakivun ja koulu-uupumuksen yleistyminen. Lukiolaisista aiempaa useampi kokee terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi ja aiempaa harvempi sairastaa lääkärin toteamaa pitkäaikaissairautta. Lähes päivittäinen väsymys on lukiolaisille aiempaa harvinaisempi oire. Terveystottumukset: Yläluokkalaiset harjaavat aiempaa yleisemmin hampaansa suosituksen mukaisesti kahdesti päivässä. Myös viikoittain riittävästi liikkuvien osuus lisääntyi. Aiempaa har- 6

6 vempi yläluokkalainen tupakoi päivittäin tai on kuukausittain tai useammin tosi humalassa. Huolen aiheena sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten terveystottumuksissa on arki-iltaisin myöhään valvovien osuuden lisääntyminen. Lisäksi lukiolaiset syövät koululounaansa aiempaa valikoivammin. Myönteistä lukiolaisten terveystottumuksissa on riittävästi viikoittaista liikuntaa harrastavien osuuden lisääntyminen. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostavat aiempaa suurempaa osaa yläluokkalaisista ja aiempaa useampi myös kokee terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia omasta terveydestä. Avun puute muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa vähentyi ja kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi kuin aiemmin. Huolen aiheena yläluokkalaisilla oli seksuaaliterveys- ja päihdetietojen huonontuminen. Lukiolaisilla ainoa merkittävä muutos oli tyytyväisyyden lisääntyminen opiskeluterveydenhuoltoa kohtaan henkilökohtaisissa asioissa. [4] Yhteenvetoa ammatillisen koulutuksen tuloksista Elinolot: Ammattiin opiskelevista 41 prosenttia ilmoitti perheensä olevan jokin muu kuin ydinperhe. Puolet ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan tupakoivan. 56 prosentilla oli ollut toinen vanhemmista työttömänä vuoden aikana. Yli 17 euron viikoittaiset käyttövarat oli 54 prosentilla opiskelijoista. Ammattiin opiskelevista 70 prosenttia ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina, missä opiskelija vietti viikonloppuiltansa. Yhdeksällä prosentilla opiskelijoista oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Seitsemällä prosentilla ei ollut yhtään läheistä ystävää. Ammattiin opiskelevista 23 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja 16 prosenttia oli tehnyt toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Kouluolot: Puutteita oppilaitoksen fyysisissä työoloissa koki puolet ammattiin opiskelevista. Opiskelijoista joka viidennelle oli sattunut koulutapaturma vuoden aikana. Ongelmia oppilaitoksen työilma-piirissä koki viidesosa opiskelijoista. 16 prosenttia ei kokenut tulevansa kuulluksi oppilaitoksessa. Joka neljäs koki, että opiskeluun liittyvä työmäärä oli liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa oli yhtä monella opiskelijalla. Joka kymmenennellä oli avun puutetta opiskelussa. Yhtä moni joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Joka kolmas opiskelija oli lintsannut vähintään kaksi päivää kuukauden aikana. Kaksi prosenttia ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan opiskelusta. Terveys: Noin joka viides ammattiin opiskeleva koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Joka neljännellä oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Ylipainoisia oli viidesosa opiskelijoista. Vähintään kaksi oiretta päivittäin esiintyi 23 prosentilla ja väsymystä päivittäin 18 prosentilla opiskelijoista. 47 prosentilla oli viikoittain niska- tai hartiakipuja ja 38 prosentilla viikoittain päänsärkyä. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ja koulu-uupumusta oli joka kymmenennellä ammattiin opiskelevista. 7 Terveystottumukset: Ammattiin opiskelevista 80 prosenttia jätti kouluruoalla aterianosia syömättä. Opiskelijoista 41 prosenttia söi epäterveellisiä välipaloja oppilaitoksessa vähintään kaksi kertaa viikossa. Opiskelijoista 69 prosenttia harjasi hampaansa harvemmin kuin suositusten mukaiset kahdesti päivässä. Yhtä moni harrasti liian vähän liikuntaa viikossa. 43 prosenttia opiskelijoista meni opiskeluiltoina nukkumaan kello 23 jälkeen. Päivittäin tupakoi puolet ja humalaan vähintään kerran kuu-kaudessa joi 36 prosenttia ammattiin opiskelevista. 14 prosenttia opiskelijoista oli kokeillut joskus laittomia huumeita. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Ammattiin opiskelevista 38 prosenttia ei pitänyt terveystiedon aiheita kiinnostavina. Joka neljäs koki, ettei terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia terveydestä. 23 prosentilla oli huonot tiedot seksuaaliterveydestä ja 27 prosentilla huonot tiedot päihteistä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa koki seitsemän prosenttia opiskelijoista. Yhtä moni koki oppilaitoksen terveydenhoitajan ja 36 prosenttia oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Oppilaitoksen terveydenhuoltoon tyytymättömiä henkilökohtaisissa asioissa oli 23 prosenttia ammattiin opiskelevista.[4] Osaon Pudasjärven yksikössä 2010 toteutetun ykkösten tupakointikyselyn mukaan 88 % oppi-

7 laista oli kokeillut tupakanpolttoa, ensi kerta keskimäärin 12 -vuotiaana. 71 % vähintään kerran tupakoineista on polttanut yli 50 savuketta. 51 % ensimmäisen luokan opiskelijoista tupakoi päivittäin, keskimäärin 14 savuketta päivässä. Päivittäin tupakoivista kaikki ovat joko yrittäneet lopettaa tupakanpolton tai ainakin harkinneet sitä. [16] Oppilaitoksessa tehdyn olokyselyn ( ) mukaan (2009 n= 21, 2010 n=29) vuonna ,3 % oli kokenut tulleensa koulukiusatuksi, v 2010 vastaava luku 6,9 %. Luokassa oli ilmennyt koulukiusaamista vuonna ,5 % oppilaan mielestä luku oli 10,3 %.[17] Suomalaisista nuorista % on arvioitu olevan liikunnallisesti aktiivisia harvemmin kuin kerran viikossa [2, 5]. Nuorten poikien on todettu liikkuvan enemmän kuin nuorten tyttöjen (6). Murrosikään tultaessa liikunta-aktiivisuus vähenee, ja erityisesti urheiluseuroissa tapahtuva harjoittelun määrä laskee [6,7]. Inaktiivisuuteen verrattuna fyysinen aktiivisuus suojaa ylipainolta, jolla on todettu olevan vakavia negatiivisia sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen [1]. Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kehon rasvamäärään, parempaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon ja aineenvaihdunnalliseen terveyteen jo lapsuusiässä [1, 9]. Fyysinen aktiivisuus lisää energian kulutusta, ylläpitää rasvattoman kudoksen määrää, parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, kehittää motorisia taitoja ja on välttämätöntä normaalille kasvulle ja kehitykselle [ 1]. Lasten ja nuorten päivittäisellä kävelyllä ja pyöräilyllä sekä muulla arjen liikkumisella on terveyden edistämiselle suurempi merkitys kuin sillä, miten monta kertaa he harrastavat viikossa rajatun ajan tiettyä lajia. [9] Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat voimakkaimmin psykologiset tekijät. Positiivinen minäkäsitys ja itsearvostus tukevat liikuntaharrastuneisuutta nuoruusiässä. Liikunnassa koettu fyysinen pätevyys ja liikuntataitojen arvostus on merkittävä liikunta-aktiivisuuden ennustaja. [13] Liikunta-aktiivisuus nuorten keskuudessa on vähentynyt erityisesti television katselun ja tietokoneella vietetyn ajan johdosta [11]. Perheen ja kavereiden merkitys liikunnan harrastamisessa on merkittävä. Lapsuudessa opitut mallit ja arvostukset näkyvät liikunnan harrastuneisuudessa. Vanhempien taloudellinen tuki, osallistuminen ja oma esimerkki ovat merkityksellisiä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vanhempien korkea koulutus- ja tulotaso on yhteydessä nuorten aktiiviliikunnanmäärään urheiluseuroissa. [14] Lisääntyvät tuloerot ja harrastusten kustannusten kasvun seurauksena perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän lasten ja nuorten harrastuksia. Tämä koskee erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia, joiden kustannusten kotitaloudet kokevat nousseen merkittävästi.[15] 8 3. PUDASJÄRVELÄISTEN LASTEN JA NUORTEN The TERVEYSLIIKUNTAOHJELMA Terveysliikunnan sekä terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on kaikkien yhteinen asia Lasten ja nuorten terveysliikunnan edistämiseen ja terveyserojen kaventamiseen pyrkivä työ on hallintorajat ylittävää toimintaa, jolloin tuloksiin päästään hyödyntämällä jo olemassa olevia verkostoja ja työmuotoja sekä lisäämällä entisestään poikkihallinnollista tietoon, osaamiseen ja hyviin käytäntöihin pohjautuvaa toiminnan koordinointia ja ohjausta. Avainasemassa tässä työssä ovat ne tahot ja alat, joilla on konkreettista kosketuspintaa sekä ruohonjuuritason tietoa ja toimintaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Elinkaarimallin mukaisesti yhteinen päämäärämme on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, terveyserojen kaventami-

8 nen yksilön liikunnallista elämäntapaa tukien. 1 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen näkökulma Lapset ja nuoret kehittävät liikunta- ja terveyspalveluita Lapsella ja nuorella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Aikuisten velvollisuus on selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä ja ottaa niitä huomioon jokapäiväisessä elämässä ja päätöksenteossa myös liikuntaa ja terveyttä koskevissa asioissa. Kansalaisuus on laajasti ymmärrettynä jäsenyyttä monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja edellyttää jokaiselta valmiuksia tulla toimeen ja elää sovussa muiden kanssa. Olennaista lapsen ja nuoren sosiaaliselle kasvulle ja yhteiselämän valmiuksien kehittymiselle on saada mahdollisuuksia ja tukea vuorovaikutteiseen toimintaan myös eri-ikäisten ja erilaisten, omaan kaveripiiriin kuulumattomien lasten ja nuorten kanssa. Palvelu: Oppilas- ja opiskelijakunnat sekä Lasten Parlamentti ja Nuorten Parlamentti lasten ja nuorten terveyden edistäjinä Pudasjärvellä Toimenpide: Edistää lasten ja nuorten terveellisiin elämäntapoihin liittyvien tietojen ja taitojen oppimista ja kasvua ihmisenä ja kansalaisena sekä tarjota kokemuksia yhdessä tekemisestä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisessa. Vahvistetaan sosiaalisia suhteita aikuisiin ja kavereihin. Lapset ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin kaikilla kansalaisyhteiskunnan tasoilla. Vastuutaho: Pudasjärven kaupungin koordinoituna, monialaisena, tavoitteellisena yhteistoimintana Aikataulu: 8/ / Lapset, nuoret, oppilas- ja opiskelijakunnat tuovat terveyden ja terveysliikunnan edistämisen näkyväksi omissa toimintaympäristöissä The Terveysliikuntaohjelma on lasten ja nuorten tekemä kaksitahoinen toimenpideohjelma, jonka kautta he pääsevät kehittämään sekä omaa toimintaympäristöään että ympäröivää yhteisöä liikunnallista toimintaa edistäväksi ja tukevaksi. Nuorten kuulemista tapahtuu myös alueen kuntien kesken, joten toimintaympäristö nuorten terveysliikunnan edistämisessä ulottuu Oulunkaaren ja Vaalan kuntien alueelle. 9 A: Lasten Parlamentissa ja Nuorten Parlamentissa Palvelu: Lapsia ja nuoria kuullaan terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa Toimenpide: Järjestetään vuosittain keskustelutilaisuus kaupungin virka- ja luottamushenkilöstön kanssa Vastuutaho: Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö, Tarja Väisänen Aikataulu: maaliskuu 2011, maaliskuu 2012 Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki, Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö

9 B: Rimminkankaan yläkoulussa Palvelu: Oppilaskunta, liikuntatutorit ja liikuntavastaavat sekä opettajat edistävät ja lisäävät monimuotoista liikuntakulttuuria koulupäivän ja vuoden aikana Toimenpide: Liikuntatutor ja liikuntavastaava -toiminta edistää sekä koulun liikunnallista nuorisotoimintaa että vahvistaa koulun me-henkeä Vastuutaho: opettaja Mikko Raappana Aikataulu: 8/ /2012 Resurssiohjaus: Rimminkankaan koulu, Liikkuva koulu -hanke C: Pudasjärven lukiossa Palvelu: Opiskelijoiden liikunnallisen toiminnan edistäminen koulu- ja vapaa-ajalla Toimenpide: Oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaat suunnittelevat, järjestävät ja arvioivat toimintaa Vastuutaho ja henkilö: Pudasjärven lukio, opettaja Markku Ollila Resurssiohjaus: Sivistystoimi, lukio 10 D: Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä Palvelu: Nuorille mielekästä liikunnallista tekemistä vapaa-ajalle Toimenpide: Opiskelijakunta koordinoi toimintaa, jonka kautta kehitetään monipuolisia liikunnallisia elämyksiä hyödyntäen alueen tarjoamia mahdollisuuksia. Nuorille tarjolla olevia liikuntamahdollisuuksia ovat mm. oppilaitoksen kuntosalin ja liikuntasalin käyttömahdollisuus iltaisin sekä opiskelijoiden oleskelutila, johon on sijoitettu liikunnallisia pelejä. Lisäksi opiskelijakunta suunnittelee ja järjestää lukuvuoden aikana liikunnallisia tapahtumia, kuten esimerkiksi ulkoilupäiviä ja laskettelureissuja. Vastuutaho ja henkilö: projektipäällikkö Anne-Mari Pulli + opiskelijakunnan hallitus Aikataulu: 8/ /2011 Resurssiohjaus: OSAO Lapset ja nuoret, oppilas- ja opiskelijakunnat tuovat terveyden ja terveysliikunnan edistämisen näkyväksi Pudasjärvellä osallistumalla monimuotoiseen kansalaistoimintaan yksityisen elämänpiirin, kodin ja koulun ulkopuolella

10 Lasten ja nuorten osallisuutta terveyden, terveysliikunnan ja yleisen hyvinvoinnin edistäjinä tuetaan sosiaalisia sekä yhteisöllisiä toimintamuotoja vahvistamalla. A: Lasten Parlamentissa ja Nuorten Parlamentissa Palvelu: Lapsia ja nuoria kuullaan alueellisesti terveyteen liittyvissä asioissa Toimenpide: Alueellinen nuorten huipputapaaminen Vastuutaho ja henkilö: Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö, Tarja Väisänen Aikataulu: toukokuu 2011, toukokuu 2012 Resurssiohjaus: Alueen kunnat B: Rimminkankaan yläkoulussa Palvelu: Vahvistetaan ja mahdollistetaan nuorten osallisuutta ja osallistumista alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten liikuntatoiminnan edistämiseen Toimenpide: Yksi alakouluikäisten uusi liikuntaleikkikouluryhmä, 1-2-luokkalaisille Vastuutaho ja henkilö: Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö, Tarja Väisänen Aikataulu: 9/ /2012 Resurssiohjaus: Nuorisopalvelut, Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö 11 C: Pudasjärven lukiossa Palvelu: Lasten ja nuorten ohjatun liikuntatoiminnan järjestäminen Toimenpide: Koulutetaan nuoria liikuntakerhojen ja tapahtumien järjestäjiksi ja ohjaajiksi Vastuutaho ja henkilö: opinto-ohjaaja Markku Ollila + koordinaattori Tarja Väisänen Aikataulu: 10/ /2012 Resurssiohjaus: Sivistystoimi, Vares-keskus, Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämishanke D: Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä Palvelu: Edistetään yläkouluikäisten liikunnallista nuorisotoimintaa hyödyntäen OSAO:n Pudasjärven yksikön opetustoiminnan sisältöjä Toimenpide: Järjestetään säännöllistä, monimuotoista ratsastuskerhotoimintaa Vastuutaho ja henkilö: Osao, ratsastuksenohjaaja Essi Katisko Resurssiohjaus: Ehkäisevä päihdetyö

11 2 Terveen kasvun, oppimisen, omaksumisen, ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma Yksilön elinkaari ja terveyden sekä terveysliikunnan edistäminen Alle kouluikäiselle suositellaan vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä osa hoitopäivän aikana osa kotona (varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, STM) Päivittäinen arkiliikunta yhdessä perheen kanssa on pienelle lapselle tärkeää. Oma koti on keskeinen liikkumisympäristö ja omaehtoisen liikunnan mahdollistaminen on jokaisen aikuisen ja vanhemman tehtävä; liikunnan salliva ympäristö, innostaminen ja yhdessä liikkuminen riittävät hyvin. Perusliikuntataidot kehittyvät arkisissa leikeissä, erilaisissa toimintaympäristöissä eri vuodenaikoina ulkoillen ja lähimaastoon perheen kanssa tutustuen. Ohjattua liikuntaa voi harrastaa erilaisissa liikuntakerhoissa ja ryhmissä. Hyvässä harrastuksessa lapsen taidot karttuvat yhdessä kavereiden kanssa ohjaajan avustuksella. Lasten liikuntaharrastuksessa on tärkeää liikunnan ilo, monipuolisuus ja osaavat aikuiset ohjaajat tärkeintä on perusliikuntataitojen harjaantuminen. Motoriset perustaidot luovat pohjan myöhemmälle liikkumiselle ja muiden taitojen oppimiselle. Yksilön elinkaaren aikana tapahtuva terveyden edistämistyö alkaa äitiysneuvolasta ja jatkuu lapsuudesta nuoruuden ja aikuisuuden kautta vanhuuteen. Ohjelman tavoitteena on elinkaaren aikana lisätä sekä edistää yksilöiden ja ryhmien spontaania liikuntaa sekä mahdollistaa osallistumista ohjattuun, säännölliseen liikuntatoimintaan. Huomiota tullaan kiinnittämään vähän liikkuviin ja erityistä tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. The Terveysliikuntaohjelma tuo näkyväksi myös prosessin, jonka kautta eri toimijat ja heidän tekemä työ linkittyy toinen toisiinsa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi jokaisesta lapsesta ja nuoresta kasvaisi terve aikuinen ja vanhus vuotiaiden lasten ja perheiden omaehtoisen ja tavoitteellisen liikunnan edistäminen Tuetaan perheiden ja alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten omaehtoista, spontaania useita kertoja päivässä toistuvaa liikuntaa päivähoidossa ja alakouluilla A: Päivähoidon vapaassa leikissä Palvelu: Päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatus Toimenpide: Päivittäinen leikkiaika-liikunta, ympäristön järjestäminen liikkumista tukevaksi Vastuutaho ja henkilö: Varhaiskasvatushenkilöstö ja päivähoidon ohjaaja Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki / päivähoito

12 B: Liikkuminen paikasta toiseen Palvelu: Päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatus Toimenpide: Retket, puisto- ja kerhomatkat, lähiympäristön hyödyntäminen Vastuutaho ja henkilö: Varhaiskasvatushenkilöstö ja päivähoidon ohjaajat Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki / päivähoito C: Pihapelit ja leikit Palvelu: Päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatus 13 Toimenpide: Pihapelit ja leikit, myös ohjattuja leikkejä päivittäin Vastuutaho ja henkilö: Varhaiskasvatushenkilöstö ja päivähoidon ohjaajat Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki / päivähoito D: Liikkumista kaveriporukassa Palvelu: Päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatus Toimenpide: Ulkoleikit Vastuutaho ja henkilö: Varhaiskasvatushenkilöstö ja päivähoidon ohjaajat Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki / päivähoito E: Erityisryhmien liikuntatoiminnan edistäminen aamu- ja iltapäivätoiminnassa Palvelu: Tuetaan jokapäiväistä arkiliikuntaa Tavoite: Integroidaan toimintamuotoja yksilön tarpeiden mukaisesti, tarvittaessa erillinen ryhmä Vastuutaho ja henkilö: Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat Aikataulu: 8/ /2012 Resurssiohjaus: Peruskoululaisten kerhotoiminta, Paavo Toivanen Luodaan uusia toimintamalleja järjestää ohjattua, tavoitteellista, säännöllistä liikunta-

13 toimintaa 0-12-vuotialle lapsille ja perheille. A: Päivähoidon liikuntatuokiot Palvelu: Päiväkotien ja perhepäivähoidon varhaiskasvatus Toimenpide: Ohjatut liikuntatuokiot säännöllisesti Vastuutaho ja henkilö: Varhaiskasvatushenkilöstö ja päivähoidon ohjaajat Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki / päivähoito 14 B: Liikuntavälinelainaamotoiminta Palvelu: Päivähoidon lelu- ja liikuntavälinelainaamo Toimenpide: Lelulainaamoon hankintaan myös liikuntavälineitä Vastuutaho ja henkilö: Varhaiskasvatushenkilöstö ja päivähoidon ohjaajat Aikataulu: 8/2010- Resurssiohjaus: Pudasjärven kaupunki / päivähoito, kuntalaiset lahjoittamalla C: Perheliikuntaa alakouluilla Palvelu: Perheiden liikkumisen edistäminen Toimenpide: Kummikoulutoiminta Kurenalan ja Lakarin koulujen kanssa Vastuutaho ja henkilö: liikuntatoimi, Kurenalan ja Lakarin alakoulut Aikataulu: Resurssiohjaus: hankkeistaminen Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tukeminen A: Sosiaalipalveluiden kautta Palvelu: Terveyden ja terveyserojen kaventaminen liikunnallista toimintaa tukemalla Toimenpide: Harkinnanvarainen toimeentulotuki, tehostettu palveluohjaus Vastuutaho ja henkilö: sosiaalityöntekijät Aikataulu: 1/ /2012 Resurssiohjaus: Oulunkaaren seutukunta

14 B: Terveyspalveluiden, neuvolatoiminnan kautta Palvelu: Terveellisten ja liikunnallisten elämäntapojen ohjaus ja tuki Toimenpide: Tehostettu ja yksilöllinen palveluohjaus Vastuutaho ja henkilö: terveydenhoitajat Aikataulu: 8/ /2012 Resurssiohjaus: Oulunkaaren seutukunta 15 C: Vammaispalvelu Palvelu: Tuetaan osallistumista lapsille järjestettäviin liikuntaryhmiin (ei erityisryhmiä) Toimenpide: Tarvittaessa avustajatoiminta Vastuutaho ja henkilö: Vammaispalvelu, Ulla-Riitta Päiväniemi Aikataulu: 8/ /2012 Resurssiohjaus: Oulunkaaren seutukunta vuotiaiden nuorten ja nuorten perheiden kokonaisvaltainen terveellisten ja liikunnallisten elämäntapojen edistäminen vuotiaiden liikuntakasvatuksen ja ohjauksen esisijainen tehtävä on tukea nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kehitystä sekä hyvinvointia ja ohjata nuoria omatoimiseen terveellisten, liikunnallisten elämäntapojen omaksumiseen ja noudattamiseen. Terveydellinen haaste on saada nuori liikkumaan ainakin tunnin verran joka päivä, mikä asettaa yhteistyötarpeen koulun, kodin, työpaikkojen ja vapaa-ajan toimijoiden välille. Alle 29-vuotiaiden terveyden edistäminen ja liikunnallisen toiminnan mahdollistaminen on yhteistoimintaa nuoren itsensä kanssa huomioiden yksilölliset toiveet, tarpeet ja esteet toimintaan osallistumisessa. Monialaisessa yhteistyössä tuetaan ja mahdollistetaan nuorten kiinnostuksesta ja tarpeista lähtevää liikuntaa sekä ohjata nuoria terveellisten elämäntapojen ja liikuntaharrastusten äärelle. A: Monialainen, poikkihallinnollinen yhteistoiminta Palvelu: Jokaiselle 7 luokkalaiselle löytyisi yksi liikunnallinen harrastus Toimenpide: Palveluohjaus ja ryhmätoiminta tervey- Vastuutaho ja -henkilö: Sivistystoimi Rimminkankaan liikunnanopettajat, denhoitaja, liikunta- ja nuorisopalvelut Aikataulu: 8/ /2012

15 Resurssiohjaus: Sivistystoimi, Hyrrä-hanke, Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämishanke ja ehkäisevä päihde- ja huumetyön hanke B: Työpajanuorten liikunnallisen toiminnan edistäminen Palvelu: Säännöllinen viikoittainen liikuntatunti yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Liikuntatoimi järjestää kunnon mittauksia. Toimenpide: Annetaan nuorelle mahdollisuus kokeilla eri liikuntamuotoja ja pyritään löytämään nuorta itseään kiinnostava liikuntamuoto. Tuetaan liikuntaharrastuksen jatkamista pajajakson jälkeen. Vastuutaho ja henkilö: Työpaja, työvalmentaja Jarmo Eskola Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Karhupaja 16 Tuetaan maksuttomien, edullisten liikuntaharrastusten kehittämistä A: Liikuntavälinepankki Palvelu: Kestävän kehityksen mukaista liikuntavälinekierrätystä Toimenpide: Liikuntavälivuokraamon perustaminen Vastuutaho ja henkilö: liikuntatoimi, Sampo Laakkonen Aikataulu: Resurssiohjaus: Liikuntatoimi B: Heikommassa taloudellisessa asemassa olevien nuorten liikuntatoiminnan mahdollistaminen Palvelu: Nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua liikuntatoimintaan Toimenpide: Harkinnanvarainen toimeentulotuki Vastuutaho ja henkilö: sosiaalityöntekijät Aikataulu: Jatkuva Resurssiohjaus: Oulunkaaren seutukunta, hankkeet C: Maksuttomat, matalankynnyksen liikuntapalvelut Palvelu: Kohdennettu hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen liikunnallisen toiminnan mahdollistamisen ja edistämisen kautta

16 Toimenpide: Monialainen tehostettu palveluohjaus, mm. aikalisätoiminta Vastuutaho ja henkilö: Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämistyö, Tarja Väisänen Aikataulu: 8/ /2012 Resurssiohjaus: hankkeet 4. PÄÄTÖSTEN TERVEYS- JA TERVEYSEROVAIKUTUKSET 17 Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan sekä yleistä että paikallista tietoa terveydestä, terveyseroista ja hyvinvoinnista. Tiedon tulee olla luotettavaa ja kaikkien helposti hyödynnettävää. Seurantaa on myös tehtävä arvioiden toimenpiteiden vaikuttavuutta mm. kustannusvaikutuslaskelmien muodossa. Tiedon tuottamisen lisäksi sitä on myös osattava hyödyntää toiminnan kaikilla tasoilla. Ennaltaehkäisyn ja varhainen puuttumisen merkitys korostuu terveyserojen kaventamistyössä. Valistustyö on tärkeää ennaltaehkäisyn ja vaikuttamisen kanava, joskin se ei kuitenkaan riitä. Huomion arvoista on kuitenkin, että valistustyö on aloitettava riittävän varhain, jo neuvolassa. Koulujen, neuvoloiden ja perheiden välistä yhteistyötä tulee korostaa entisestään. Lasten ja nuorten terveyden edistäminen on osa Pudasjärven kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittista hyvinvointityötä, jota tulee koordinoida monialaisessa ja monimuotoisessa työkentässä. Lasten ja nuorten ja perheiden näkökulmasta ensisijaisesti tulee tehostaa liikunnallista tieto- ja neuvontapalvelua sekä palveluohjausta mm. netissä ja asiakastyössä. 5. OHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Lasten ja nuorten The terveysliikuntaohjelman toimeenpanoa ja käytettävyyttä arvioidaan vuosittain. Suunnitelmat viedään käytäntöön elokuussa 2010 ja ensimmäinen arviointipiste on helmikuu 2011, seuraava syyskuu Ohjelma päivitetään keväällä Arviointi kohdistuu toimintaprosessiin ja sen tavoitteena on parantaa ja kehittää kunnan hyvinvointisuunnitteluprosesseja. Arviointi toteutetaan toimijaryhmän itsearviointina. Ryhmä koostuu monialaisesta suunnittelu-/toteuttajatyöryhmästä, kehittäjäasiakkaana toimivasta nuorten ryhmästä sekä kunnallisista päätöksentekijöistä. Työkaluna käytetään Caf - itsearviointimenetelmän prosessin arviointimittaria. Caf soveltuu hyvin käytettäväksi tuloskortin kanssa. Caf -arviontiprosessi toteutetaan kunnan monialaisen työryhmän osalta kaksiosaisena; lomakekysely verkoston jäsenille sähköisenä kyselynä sekä kyselyn tulosten käsittely arviointiryhmäkeskusteluna. Nuorten osalta arviointityöskentely tapahtuu ryhmätyönä. LÄHTEET (1) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Helsinki s. Opetusministeriö ja Nuori

17 Suomi ry. ISBN (2) Kansanterveyslaki (2005/928) (3) Liikuntalaki (1054/1999) 18 (4) Kouluterveyskysely 2009 Pudasjärvi (6) Fagerholm, M., Paronen, O. & Miettinen, M. (2007) Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1, Helsinki. (7) Telama, R. & Yang, X. (2000) Decline of physical activity from youth to young adulthood in Finland. Medicine & Science in Sports & Exercise; 39(7). (9) Andersen LB, Harro M, Sardinha LB, ym. Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (The European Youth Hearth Study). Lancet (10) Haarasilta, L., Marttunen, M., Kaprio, J. & Aro, H. (2004) Correlates of depression in a representative nationwide sample of adolescents (15-19 years) and young adults (20-24 years). European Journal of Public Health; 14(3). (11) Tammelin, T., Ekelund, E., Remes, J. & Säyhä, S. (2007) Physical activity and sedentary behaviors among Finnish youth. Medicine & Science in Sports & Exercise. (12) Kuntalaki 1995/365 (13) Liikunta valintojen virrassa, kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan väliraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007: 13 (14) Leino, Timo. Luento, Nuoret ja työtoimintaohjelma. Työterveyslaitoksen Nuoret ja työ toimintaohjelman loppuseminaarissa (16) Ykkösten tupakointikysely Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö (17) Olokysely 2009 Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö (18) Olokysely 2010 Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö (19) Murto J, Kaikkonen R,Kostilainen E, Martelin T, Koskinen S, Linnanmäki E.Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla. Raportti 31/2009. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Elektroniset lähteet (5) (15) Puronaho Kari (2006). Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi. Tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista.

18