Tavoiteohjelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Joukkoliikenne, Opiskeluterveydenhuolto, Opiskelijat kaupunkilaisina.
|
|
- Sofia Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisällys 1. Johdanto Joukkoliikenne Hinnoittelu ja liput Vuorot ja reitit Opiskeluterveydenhuolto Opiskelijoiden terveydenhuolto Imatralla nyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä Uusi kunnallinen malli opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi Opiskelijat kaupunkilaisina Vapaa-aika ja harrastemahdollisuudet Opiskelijoiden tukeminen ja kuunteleminen Lähteet... 11
3 1. Johdanto Saimaan ammattikorkeakoululla on kaksi kampusta Imatralla, Linnalan kampus ja Itä-Vuoksen kampus. Imatralla opiskelee noin 550 korkeakouluopiskelijaa, jotka ovat huomattava voimavara koko Imatran kaupunkiyhteisölle. Korkeakoulutettujen osaamisen pitäminen Imatralla on ensiarvoisen tärkeää ja siihen tulee panostaa. Tämän lisäksi Imatralla on yhteensä noin yli 18-vuotiasta toisen asteen oppilasta. Heille tärkeät asiat nuorina aikuisina ovat hyvin lähellä korkeakouluopiskelijoille tärkeitä asioita. Nämä oppilaat ovat myös iso osa Imatran tulevaisuutta. He ovat myös mahdollisia tulevia paikallisia korkeakouluopiskelijoita ja sen jälkeen vakituisia Imatran kaupunkilaisia. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta esittää tässä kunnallispoliittisessa tavoiteohjelmassa konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joiden avulla kaupunki voi parantaa opiskelijoille ja nuorille aikuisille tärkeitä asioita. Tavoiteohjelmassa tuodaan esille niitä epäkohtia, jotka nähdään esteenä vaihtaa kotikunnaksi Imatra ja jäädä kaupunkiin opintojen päätyttyä. Kaikki tavoiteohjelmassa esitetyt parannukset hyödyttävät kaikkia kaupunkilaisia ja lisäävät Imatran houkuttelevuutta kotikuntana ja pitkäaikaisena asuinpaikkana. Tavoiteohjelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Joukkoliikenne, Opiskeluterveydenhuolto, Opiskelijat kaupunkilaisina. 2. Joukkoliikenne 2.1 Hinnoittelu ja liput Paikallisliikenteellä kulkeminen on liian kallista opiskelijoille Imatran paikallisliikenteessä ei ole tällä hetkellä käytössä ollenkaan opiskelijahintaisia lipputuotteita. Paikallisliikenteessä on käytössä 23,50 euron hintainen 10 matkan kortti, 50 euron hintainen 30 päivän kaupunkikortti ja 340 euron hintainen vuosilippu. Näiden lipputuotteiden hinnat ovat kaikille samat eivätkä ne ota millään tapaa huomioon opiskelijoiden taloudellisia realiteetteja. Imatran asutus ja palvelut ovat levittäytyneet laajalle alueelle. Puhutaan niin sanotusta kolmen keskustan kaupungista, jonka keskustat ovat Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Suurin osa opiskelija-asunnoista sekä ammattikorkeakoulun Linnalan kampus sijoittuvat Mansikkalan alueelle. Opiskelijat joutuvat kuitenkin palveluiden, harjoitteluiden, töiden ja asuntojen takia matkustamaan julkisella liikenteellä säännöllisesti. Kampukseen nähden kauempana sijaitsevissa kaupunginosissa on tarjolla paljon yksityisten vuokranantajien asuntoja. Nämä vuokra-asunnot ovat yleensä hintatasoltaan erittäin houkuttelevia opiskelijoille, mutta paikallisliikenteen lippujen hinnat ovat esteenä näiden asuntojen hyödyntämiselle. Opiskelijoiden toimeentulo muodostuu yleensä pääasiassa opintotuesta ja epäsäännöllisistä töistä joko opiskeluiden ohella tai loma-aikoina. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Maksimissaan
4 ammattikorkeakouluopiskelijan opintoraha ja asumislisä ovat yhteensä 499,60 euroa kuukaudessa, mistä vähennetään vielä verot. Tämän lisäksi opintotukeen kuuluu opintolainan osuus, joka on 300 euroa kuukaudessa. Opintolainan laskeminen mukaan opiskelijan kuukausituloihin on kyseenalaista, sillä lainarahalla eläminen ei ole toivottavaa. Koska opiskelijoiden tulot ovat niin pienet, esimerkiksi 50 euron hintainen paikallisliikenteen kaupunkikortti on heille liian kallis. Uusilla lipputuotteilla paikallisliikenteen käyttäminen kannattavaksi kaikille opiskelijoille Opiskelijoille tulisi tarjota lippuja opiskelijahintaan. Lipputuotteet voisivat tyypiltään olla nykyiset, mutta 10 matkan korttiin sekä 30 päivän kaupunkikorttiin tulee laatia oma hinnoitteluryhmä opiskelijoille. Opiskelijakunta esittää 50 prosentin alennusta 30 päivän kaupunkikorttiin sekä 30 prosentin alennusta 10 matkan korttiin. Näillä alennusprosenteilla lipputuotteista saataisiin sellaisia, että 30 päivän kaupunkikortti palvelisi säännöllisesti paikallisliikennettä käyttäviä ja 10 matkan kortti ajoittain esimerkiksi harrastusten takia liikkuvia opiskelijoita. Opiskelijahintaisten lipputuotteiden myyntiehtoihin tulee kirjata, että alennetun hinnan saamiseksi on oltava todistettavasti kirjoilla Imatralla. Monessa Suomen korkeakoulukaupungissa opiskelijahintaisen 30 päivän kaupunkikortin hinta on huomattavasti halvempi kuin Imatralla. Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Kajaani, Pori, Kuopio, Rovaniemi, Vaasa ja Seinäjoki. Alennusluokkien luominen opiskelijoille ei suoraan tarkoita suurempaa menoerää kaupungin paikallisliikennebudjettiin. Huomattavasti houkuttelevammat lipputuotteet kannustaisivat opiskelijoita matkustamaan ja lisäisivät näin sekä matkojen että ostettujen matkakorttien määrää. Opiskelijahintaisten lipputuotteiden hinnanalennuksen kulujen kattamiseen kaupunki voi saada valtionapua enintään 48 prosenttia hyväksyttävistä kuluista. Toimiva ja opiskelijalle edullinen paikallisliikenne on myös erittäin iso vetovoimatekijä kaupungille. Opiskelupaikkakunta koetaan yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä opiskelupaikkaa etsittäessä, joten Imatran kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen korkeakoulukaupunkina on kaikin tavoin suotavaa. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjottava yhdenvertainen mahdollisuus opiskelijahintaisiin lippuihin Uusia opiskelijahintaisia lipputuotteita luotaessa on muistettava myös kansainväliset opiskelijat. Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran kampuksilla opiskelee merkittävä määrä kansainvälisiä opiskelijoita, jotka ovat myös potentiaalisia paikallisliikenteen käyttäjiä. Kaikilla kansainvälisillä opiskelijoilla ei ole kotikuntaoikeutta opiskeluiden lyhyen keston takia ja osa saa kotikuntaoikeuden vasta opiskeltuaan esimerkiksi vuoden. Nämä eivät saa olla esteenä ostettaessa paikallisliikenteen opiskelijahintaista lipputuotetta. Paikallisliikenteen opiskelijahintaisten lippujen myyntiehdoissa tulee mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden matkustaminen opiskelijahinnoilla. Näin tehdään esimerkiksi Rovaniemellä. Kansainvälisille opiskelijoille tulee taata yhdenvertainen asema suomalaisten opiskelijoiden rinnalla paikallisliikenteen käyttäjinä. Opiskelijoiden julkisen liikenteen lippuhinnat on suhteutettava opintotuen tasoon ja sillä tavoin opiskelijoiden tuloihin.
5 Opiskelijoille on tarjottava 30 päivän kaupunkikorttia 50 prosentin ja 10 matkan korttia 30 prosentin alennuksella. Opiskelijahintaisten lipputuotteiden luominen ei merkitse pelkkää lisämenoa kaupungille, koska matkustajamäärien voi olettaa kasvavan. Lipputuotteiden hinnanalennuksiin voi myös hakea valtionapua. Kansainvälisillä opiskelijoilla on oltava mahdollisuus opiskelijahintaisiin lipputuotteisiin, mikäli heidän asuinpaikkansa on Imatra. 2.2 Vuorot ja reitit Järkevällä reittisuunnittelulla ja sopivilla vuoroväleillä tehdään paikallisliikenteestä sujuvaa kaikille Imatran paikallisliikenteen reittiverkosto kattaa hyvin kaikki tärkeät alueet huolimatta kaupungin hajanaisuudesta. Opiskelijoille tärkeimmät reitit ovat 1 ja 3. Nämä reitit kulkevat kampusten, opiskelija-asuntojen, tärkeimpien palveluiden sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksien läheisyydeltä. Tulevaisuudessa reittejä suunniteltaessa tulee pitää mielessä opiskelijoille tärkeiden asioiden sijainti. Vuorot Imatran paikallisliikenteessä ovat tyydyttävät. Tiettyinä aikoina vuorovälit ovat liian pitkiä. Ruuhka-aikoina aamuisin ja iltapäivisin harvat vuorovälit aiheuttavat tungosta linja-autoihin. Kaupungin tulisi paikallisliikenteen sujuvoittamiseksi lisätä kapasiteettia ruuhka-aikojen vuoroille. Paikallisliikenteen reittien ja vuorojen tulee olla kattavia ja palvella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttäjiä. Ruuhka-aikojen vuoroille tulee lisätä kapasiteettia matkustamisen sujuvoittamiseksi. 3. Opiskeluterveydenhuolto 3.1 Opiskelijoiden terveydenhuolto Imatralla nyt Toimiva terveydenhuolto on jokaisen opiskelijan oikeus Jokainen opiskelija on oikeutettu kattavaan ja toimivaan terveydenhuoltoon. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on lain mukaan opiskelupaikkakunnan vastuulla opiskelijan kotikunnasta riippumatta. Opiskelupaikkakunnan tulee taata opiskelijoille terveys- ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveys- ja päihdetyöpalvelut, seksuaaliterveyden palvelut sekä suun terveydenhuolto. Imatralla opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä kunnallinen palvelu. Opiskeluterveydenhuolto on organisoitu järjestämällä terveydenhuolto erillisellä opiskeluterveydenhuollon toimipisteellä. Opiskeluterveydenhuolto on yhteinen ammattiopiston oppilaiden kanssa, jolloin sillä on yli käyttäjää. Vastaanotto on arkiaamuisin auki kaksi tuntia, jona aikana voi tavata terveydenhoitajaa ilman ajanvarausta. Kaikki muut palvelut on järjestetty terveyskeskuspalveluina samalla tavalla kuin kaikilla kuntalaisilla.
6 Suun- ja mielenterveyden palvelut opiskelijoille ovat myös kunnallisesti järjestettyjä. Suunterveyden jonotilanne Imatralla on kohtuullinen. Mielenterveyden palvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Psykologin tai kuraattorin vastaanotolle pääsee yleislääkärin lähetteellä, kun on ensin päässyt yleislääkärille terveydenhoitajan lähettämänä. Mielenterveyden palvelut eivät myöskään ole riittävän nopeasti saavutettavissa, mikä voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia opiskelijalle. Muut kuin Imatralla kirjoilla olevat opiskelijat eivät saa mielenterveyspalveluita käyttöönsä ilman kotikuntansa maksusitoumusta, vaikka opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuuseen kuuluvat myös mielenterveyden palvelut. Yleisesti opiskeluterveydenhuollon palvelut Imatralla ovat vaikeasti saavutettavissa ja palveluketju on monimutkainen. Tällä hetkellä ei tarjota helposti löydettäviä ja kattavia niin sanottuja yhden luukun palveluita. Myös kattava tiedonsaanti nykyisistä palveluista on erittäin hankalaa. Opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu on terveydenhoitolain mukaan opiskelupaikkakunnalla. Opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä Imatralla järjestetty kunnallisena palveluna. Ainut opiskelijoita varten olemassa oleva palvelu on ammattiopiston oppilaiden kanssa yhteinen terveydenhoitajan vastaanotto arkiaamuisin. Nykyinen opiskeluterveydenhuolto on vaikeasti saavutettavissa ja palveluketju on monimutkainen. Kattava tiedonsaanti opiskeluterveydenhuollosta on vaikeaa. 3.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä YTHS - ylivertainen opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätio YTHS on ainoastaan korkeakouluopiskelijoille terveydenhuollon palveluita tarjoava taho. YTHS on alun perin perustettu yliopisto-opiskelijoiden terveyspalvelujen tuottajaksi, mutta vuonna 2011 alkaneen pilotoinnin myötä myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sekä Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa opiskelevat ovat olleet oikeutettuja käyttämään YTHS:n palveluita. Pilotointi on kolmevuotinen ja loppuu vuonna Tämän jälkeen arvioidaan, onko YTHS se taho, joka järjestää terveydenhuollon palvelut myös kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS tarjoaa palveluitaan tällä hetkellä noin opiskelijalle ympäri maata 16 eri terveysasemalla. Tarjottavat palvelut jakaantuvat kolmeen eri osaan: yleisterveys, suunterveys ja mielenterveys. Opiskelija saa palvelut käyttöönsä maksamalla lukuvuosittain terveydenhoitomaksun, joka lukuvuonna oli 42 euroa. Terveydenhoitomaksu on pakollinen yliopisto-opiskelijoille, mutta toistaiseksi vapaaehtoinen pilotissa mukana oleville ammattikorkeakouluopiskelijoille. Yleisterveyden palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä pelkällä terveydenhoitomaksulla ja osasta muita palveluita maksetaan keskimäärin 4-10 euron suuruisia käyntimaksuja.
7 YTHS on ratkaisu opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisongelmiin Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla eli kunnallisesti järjestetty palvelu ei ole ainut vaihtoehto kattavien terveydenhuollon palveluiden tarjoamiseksi jokaiselle opiskelijalle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on tarvittavat resurssit ja erittäin kattava asiantuntemus opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseen. Parhaana ratkaisuna Imatran opiskeluterveydenhuollon ongelmiin opiskelijakunta esittää Imatralla opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtämistä YTHS:n palveluiden piiriin. Imatran kaupunki suhtautuu ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtämiseen YTHS:n palveluiden piiriin pääosin erittäin myönteisesti. Kunnan maksuosuutta varten on varattu vuoden 2012 talousarvioon rahaa siirtämistä ajatellen. Imatran kaupungin tulee ottaa entistä aktiivisempi ote neuvotteluissa YTHS:n kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on saada ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon palveluiden järjestäjäksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Tulevaisuuden taloussuunnittelussa on myös otettava edelleen huomioon kunnan maksuosuus YTHS:n palveluiden järjestämiseksi. Samalla rahalla, jolla kunta rahoittaisi vuosittain YTHS:ää, ei pystytä kunnallisena palveluna pelkästään opiskelijoille järjestämään läheskään yhtä kattavia palveluita. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa korkeakouluopiskelijalle terveydenhuollon palveluita ympäri Suomea 16 eri terveysasemalla. Kunta voi siirtää opiskeluterveydenhuollon järjestämisen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymälle taholle, kuten YTHS:lle. Toimivien terveyspalveluiden takaamiseksi jokaiselle ammattikorkeakouluopiskelijalle tulee opiskeluterveydenhuollon Imatralla olla YTHS:n järjestämä. Imatran kaupungin on otettava entistä aktiivisempi ote neuvotteluissa YTHS:n kanssa ja varattava tulevaisuudessakin varat talousarvioon kunnan maksuosuutta varten. 3.3 Uusi kunnallinen malli opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi Uudelleenjärjestelyillä toimivuutta kunnalliseen opiskeluterveydenhuoltoon Opiskeluterveydenhuollon palvelut voidaan järjestää myös kunnallisena palveluna, mutta se vaatii isoja muutoksia Imatralla. Nykyinen palveluketjun monimutkaisuus ja palveluiden hajanaisuus on korjattava ensi tilassa. Opiskelijoille on tarjottava kattavat terveydenhuoltopalvelut kotikunnasta riippumatta ja palveluista on oltava riittävät tiedot helposti saatavilla suomeksi ja englanniksi. Yleisterveyspalveluiden päivystysluonteisuus ja muiden palveluiden nopea saavutettavuus on taattava. Opiskelijakunta esittää, että nykyinen erillinen opiskeluterveydenhuollon yksikkö ammattiopiston vieressä lopetetaan. Erillisen yksikön sijasta opiskeluterveydenhuollon palvelut tulee siirtää Mansikkalan terveysasemalle. Yksi terveydenhoitaja saa ensisijaisesti vastuulleen opiskelijat aamuvastaanoton ajaksi ja he menevät muiden asiakkaiden
8 ohi. Mikäli opiskelijoita ei ole asioimassa, voi terveydenhoitaja palvella muita kaupunkilaisia. Terveystarkastukset ja muut ajanvarausta vaativat palvelut hoidetaan myös Mansikkalan terveysasemalla. Edellä mainittu ratkaisu siirtäisi opiskelijoiden tarvitsemat palvelut pääosin samaan osoitteeseen, helpottaisi palveluketjun toimintaa ja selkeyttäisi palveluiden kokonaisuutta. Matka Linnalan kampukselta tai kampuksen läheisyydessä sijaitsevista opiskelija-asunnoista Mansikkalan terveysasemalle ei kasva entiseen opiskeluterveyden vastaanoton sijaintiin nähden kuin noin 400 metriä. Tällä ratkaisulla myös tehostetaan opiskeluterveydenhoitoon keskittyneiden terveydenhoitajien resurssien käyttöä. Mielenterveyspalveluille on kysyntää ja niiden tarjontaan on panostettava Mielenterveyspalveluiden tarve opiskelijoiden keskuudessa kasvaa jatkuvasti. Noin kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kokee kärsivänsä psyykkisistä vaikeuksista. Mielenterveysongelmien vuoksi eläkkeelle siirtyneiden vuotiaiden nuorten määrä yli kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2008 välillä. Iso ongelma nykyisin on myös se, että kolmasosa korkeakouluopiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on siis aito uhka korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Mielenterveyden palveluiden käytön lisääntymiseen on monta vaikuttavaa tekijää. Suurimmat näistä ovat parantunut kyky havaita ongelmia, pienempi kynnys hakeutua hoitoon ja ihmisten nykyinen asennoituminen mielenterveysongelmiin, mikä antaa jokaiselle mahdollisuuden hakeutua hoitoon ilman leimautumisen pelkoa. Imatralla tarve toimiville ja kattaville mielenterveyspalveluille ei ole yhtään pienempi kuin valtakunnallisella tasolla. Tästä syystä mielenterveyspalvelut on saatava jokaisen opiskelijan ulottuville ja hoitoon ohjautumista on helpotettava huomattavasti. On ensiarvoisen tärkeää, että mielenterveysoireiden ilmetessä hoitoon pääsee nopeasti. Palveluketjun on oltava selkeä ja mielenterveyshuollon sekä yleisterveyshuollon yhteistyö saumatonta. Hyvällä yhteistyöllä parannetaan erilaisten oireiden havaitsemismahdollisuutta ja helpotetaan hoidon saamista. Imatran tulee huolehtia terveydenhuoltolain määräämistä mielenterveyspalveluista jokaiselle Imatralla opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle. Opiskeluterveydenhuollon palvelut tulee järjestää Mansikkalan terveysasemalla. Opiskeluterveydenhuollon palvelut pitää taata kattavina jokaiselle Imatralla opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle. Opiskeluterveydenhuollon palveluista tulee olla riittävät tiedot jokaisen opiskelijan saatavilla suomeksi ja englanniksi. Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja kasvaneeseen tarpeeseen tulee pystyä vastaamaan tarjoamalla terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveyspalvelut jokaiselle Imatralla opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle.
9 4. Opiskelijat kaupunkilaisina 4.1 Vapaa-aika ja harrastemahdollisuudet Opiskelijoissa on paljon potentiaalia kaupungin vapaa-ajan palveluiden käyttäjiksi Imatralla on runsaasti mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa. Suurin yksittäinen ryhmä on erilaiset liikuntamahdollisuudet. Ainoastaan urheilutalon ja uimahallin palvelut ovat korkeakouluopiskelijoiden kannalta sijainniltaan hyviä ja näin ollen tunnetuimpia opiskelijoiden keskuudessa. Osassa kaupungin palveluista on erillinen hintaluokka opiskelijoille. Esimerkiksi uimahallin kertalipusta opiskelija saa noin 22 prosentin alennuksen ja urheilutalon kuntosalikäynnistä noin 14 prosentin alennuksen. Imatran kaupungin tulee kannustaa korkeakouluopiskelijoita enemmän vapaa-ajanpalveluidensa käyttäjiksi. Ensimmäinen askel on palveluiden tunnettuuden lisääminen. Erilaiset palvelut on koottava selkeästi yhteen paikkaan ja tuotava potentiaalisten käyttäjien tietoon. Erilaiset ilmaiset kokeilukäynnit madaltavat kynnystä aloittaa palveluiden käyttö. Opiskelijoiden kannalta tärkein houkuttelevuustekijä on kuitenkin palveluiden hinta. Opiskelijakunta esittää, että kaikkiin kaupungin tarjoamiin vapaa-ajanpalveluihin kulttuurista liikuntaan, luodaan oma hintaluokka opiskelijoille. Sen hintataso on suhteutettava opiskelijoiden toimeentulon tasoon tarjoamalla normaalihinnasta 50 prosentin alennus Houkuttelevammat hinnat voivat lisätä palveluiden käyttäjämääriä. Myönteiset kokemukset kaupungista opiskeluaikana lisäävät myös houkuttelevuutta jäädä Imatralle asumaan opintojen päätyttyä. Korkeakoululiikunnan tukeminen on nähtävä panostuksena opiskelijoiden hyvinvointiin Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta liikunnalla on tutkitusti terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä vaikutuksia. Imatralla opiskelevilla Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä järjestettyä korkeakoululiikuntaa lukuunottamatta hinta-alennuksia uimahalliin ja urheilutalolle. Korkeakoululiikunnan suositusten mukaan korkeakouluopiskelijoille tulee järjestää perusliikuntapalvelut ja mahdollisuudet niin sanottujen perusliikuntatilojen käyttöön. Opiskelijakunnan järjestämän liikuntakyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä Imatralla opiskelevasta korkeakouluopiskelijasta käyttäisi korkeakoululiikunnan palveluita. Tällä hetkellä Lappeenrannassa toimiva Saimaan korkeakoululiikunta SaLUT on valmis laajentamaan toimintaansa myös Imatralle. Perusideana on tarjota opiskelijoille erilaisia liikuntapalveluja, esimerkiksi palloilulajeja ja ryhmäliikuntatunteja. Imatran kaupungin tulee tukea Saimaan korkeakoululiikuntaa tarjoamalla kaupungin liikuntatiloja veloituksetta SaLUTin käyttöön viikoittain lukuvuoden ajan. Näin kaupunki edistää opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja sitä kautta hyvinvointia. Ohjaamattomaan ajanviettoon ja yhteiseen oleskeluun oltava mahdollisuus Yhteisöllisyys on tärkeä asia opiskelijoille.. Yhteisöllisyyden edistämisessä tärkeinä tekijöinä ovat yhteinen ajanvietto ja sosiaalinen kanssakäyminen opiskelijoiden kesken. Imatralla on paljon kansainvälisiä opiskelijoita suhteessa koko opiskelijamäärään. Näiden opiskelijoiden integroiminen yhteisöön sekä tutustuttaminen kotimaisten opiskelijoiden
10 kanssa on erittäin tärkeää. Vapaa-aikaa halutaan viettää ystävien kanssa myös ilman alkoholia, muun muassa erilaisten illanviettojen kuten lautapeli- ja ruokailtojen merkeissä. Yhdessäoloon ja ajanviettoon ei kaupungilla ole tällä hetkellä tarjolla opiskelijoita palvelevia ratkaisuja. Imatran kaupungin tulisi ottaa aktiivinen ote opiskelijoiden yhteisöllisyyden edistäjänä ja terveellisten vapaaajanviettomahdollisuuksien tarjoana. Kaupungin tulee tarjota erilaisia oleskelu- tai kerhotiloja myös pelkästään nuorille aikuisille lähellä kampusta ja opiskelija-asuntoja. Opiskelijoille on luotava oma hintaluokka kaikkiin kaupungin tarjoamiin vapaa-ajanpalveluihin (50 prosentin alennus normaalihinnasta). Korkeakoululiikunnan edistäminen on nähtävä positiivisena asiana ja siihen on panostettava tarjoamalla SaLUTin käyttöön kaupungin liikuntatiloja veloituksetta. Pelkästään nuorille aikuisille tarjottavat oleskelu- ja kerhotilat on nähtävä tärkeänä asiana ja mahdollistettava tällaisten tilojen käyttäminen. 4.2 Opiskelijoiden tukeminen ja kuunteleminen Opiskelijakunta on opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntija Kaupungin päätöksenteon piirissä on erittäin paljon asioita, jotka koskettavat joko suoraan tai vähintään välillisesti opiskelijoita. Näitä asioita ovat muun muassa kaikki julkiseen liikenteeseen, terveydenhuoltoon, vapaaajanviettomahdollisuuksiin ja sosiaalietuuksiin liittyvät kysymykset. Kaupungissa tehdään tällä hetkellä paljon päätöksiä, joiden valmistelussa ei kuulla niitä ryhmiä, joita kyseiset päätökset koskevat. Opiskelijakunnalla on lain määrittelemä tehtävä toimia oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijoiden edunvalvojana. Tämän tehtävän toteuttaminen on yhdessä osaavien toimijoiden kanssa antanut opiskelijakunnalle valmiudet toimia opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntijana. Opiskelijakunta edustaa virallisesti oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijoiden mielipidettä ja on näin ollen erittäin halukas sekä kykenevä antamaan lausuntonsa tai mielipiteensä kaikkiin opiskelijoihin liittyviin asioihin. Kaupunkiorganisaation pitää päätöksiä tehdessään muistaa niiden vaikutukset kaikkiin eri ryhmiin, myös opiskelijoihin. Päätettäessä asioista, jotka koskettavat opiskelijoita, tulee mielipidettä asiaan kysyä opiskelijoilta. Opiskelijakunta on se kanava, johon kaupunkiorganisaation tulee tukeutua, kun se tarvitsee opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntijaa. Kaupungin tuki on iso osoitus positiivisesta suhtautumisesta opiskelijoihin Opiskelijakunta, opiskelijayhdistykset ja yksittäiset opiskelijat tai heistä koostuvat ryhmät järjestävät vuosittain paljon erilaisia tapahtumia ja palveluita opiskelijoille. Opiskelijakunta keskittyy työssään opiskelijoiden edunvalvontaan ja jäsenetuihin. Erilaisia niin hyvinvointia kuin yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia pyritään järjestämään entistä enemmän, koska ne nähdään tärkeänä apuna opiskelijoiden jaksamisen edistämisessä.
11 Vuoden 2012 aikana tullaan avaamaan Opiskelijan Imatra -palvelu, joka kokoaa kaikki Imatralla opiskeleville tärkeät tiedot yhteen paikkaan. Palvelu on käytännössä opiskelijakunnan ylläpitämä internet-sivusto. Palvelu sisältää jäsenedut, tapahtumakalenterin, kaupunki-infon sekä mahdollisesti myös asunnon- ja työnvälityksen. Palveluun otetaan mukaan korkeakouluopiskelijoille tärkeiden asioiden lisäksi myös toisen asteen oppilaita kiinnostavat osa-alueet. Imatran kaupunki voi omalla tuellaan ja panoksellaan edistää opiskelijoiden viihtyisyyttä ja näin selkeästi edistää positiivisen kaupunkikuvan muodostumista ja Imatran vetovoiman kasvua. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä silloin, kun opiskelija miettii sijoittumistaan opiskeluiden päätyttyä. Kaupungin tulee tukea Opiskelijan Imatran kaltaisia hankkeita vuosittain. Tämä korostaa Imatran asemaa opiskelijamyönteisenä kaupunkina. Tukimuotoja ovat tilanteesta riippuen tilojen maksuton käyttö tai suora rahallinen tuki. Opiskelijakunta on opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntija. Kaupungin tulee päättäessään opiskelijoita koskettavia asioita kysyä mielipidettä opiskelijoilta. Opiskelijoita edustaa opiskelijakunta. Imatran kaupungin pitää omalla panoksellaan edistää kaupungin viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämistä opiskelijoiden silmissä. Kaupungin rahallinen tai tiloja koskeva tuki Opiskelijan Imatran kaltaisille hankkeille on ensiarvoisen tärkeää. Lähteet Finlex, Terveydenhuoltolaki /1326, 17 Opiskeluterveydenhuolto Finlex, Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 ja internet-sivut ( Kansaneläkelaitos, teemakatsaus, Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys edelleen kasvussa Opiskelijoiden liikuntaliitto ry, Korkeakoululiikunnan suositukset Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Imatran liikuntakysely 2012 Saimaan ammattikorkeakoulu, opintohallinto Imatran alueen lukioiden ja Etelä-Karjalan ammattiopiston kansliat Imatran kaupunki, toimialat ja internet-sivut ( Tässä ohjelmassa mainitut tiedot kaupunkien joukkoliikenteestä on poimittu joko kaupungin tai sen joukkoliikennettä hoitavan liikennöitsijän internet-sivuilta maaliskuussa 2012
Opiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotOPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJA Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotOPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 9.10.2018 Maire Kolimaa 9.10.2018 1 Etunimi Sukunimi KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos
Lisätiedot14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [2]
Kunnallispoliittinen tavoiteohjelma 2012-2016 14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [2] Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Joukkoliikenne... 3 2.1 Liikenteen hinnoittelu ja liput... 3 2.2 Vuorot, reitit ja aikataulupalvelut...
LisätiedotYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden
LisätiedotYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden
LisätiedotPALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotYlioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 www.yths.fi/joensuu Uudelle opiskelijalle Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta!
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotPalveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi
Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden
LisätiedotKunnallispoliittinen ohjelma
Kunnallispoliittinen ohjelma Yleistä Tampereen kolme korkeakoulua opiskelijoineen ovat merkittävä tekijä kaupungin elinvoimaisuuden ja kehittymisen kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Tampereella asuu yli
LisätiedotLausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotPerusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys
LisätiedotLiikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk
Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi
LisätiedotOPISKELIJA JKL KUNTAPOLIITTINEN OHJELMA JYY
OPISKELIJA JKL KUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 2017-2018 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY JYY ja JAMKO haluavat olla mukana tekemässä Jyväskylästä Suomen parasta opiskelijakaupunkia. Jyväskylässä jokainen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 20/ (4) Kaupunginhallitus Asia/ Pöytäkirjanote tarkastamaton
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 20/2018 1 (4) Sosiaali- ja terveysministeriö Kolimaa Maire PL 33 (Meritullinkatu 8) 00023 VALTIONEUVOSTO 344 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotJoukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma
Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Taustaa Lappeenrannan paikallisliikenteen järjestämisvastuu siirtyy 1.5.2014 Lappeenrannan kaupungille, joka ostaa kilpailutetun sopimuksen perusteella
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotOPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.
LisätiedotKuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut
Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...
LisätiedotUUSI LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ WALTTI 2015
LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENNEALUE UUSI LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ WALTTI 2015 Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Mika Piipponen Kotkantie 6, 48200 KOTKA Puh. 0400 417 236 mika.piipponen@ramboll.fi
LisätiedotLAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENNE ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO 2014
LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENNE ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO 2014 TAUSTATIEDOT Kysely toteutettiin Webropolkyselynä 4 viikon aikana päättyen 1.12.2014. Vastauksia saatiin 445 kpl (vuonna 2013 vastauksia oli
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotOpiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön
LisätiedotYTHS on opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden tukena.
YTHS on opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden tukena Kuka saa käyttää YTHS:n palveluja? Voit käyttää palvelujamme, jos olet perustutkintoa suorittava yliopisto- tai korkeakouluopiskelija kun olet maksanut
LisätiedotPALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA
PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA PALVELUSOPIMUS 2018 1. Sopimusosapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupungin Alueelliset palvelut/ ja Sivistyspalvelut. 2. Sopimuksen tarkoitus
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotLyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotISYY:n järjestökoulutus Kuopion korkeakoululiikunta
ISYY:n järjestökoulutus 7.2.2018 Kuopion korkeakoululiikunta Sirpa Risto, korkeakoululiikunnan suunnittelija, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, ISYY MITÄ ON SYKETTÄ? SYKETTÄ on hyvinvointia Kuopion
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista
LisätiedotMETKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia
METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa
Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope
LisätiedotIMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016
IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 1 Reitti: Koskikatu - Joutsenonkatu - Lempeenlietteentie - Karhunkalliontie - Karhunkatu - Joutsenonkatu - Paperharjuntie - Pienmustalammentie - Saimaantie -
LisätiedotAjankohtaista opiskeluterveydenhuollosta
Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013
LisätiedotA. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä
A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi
LisätiedotPääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma
Pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma Johdanto Pääkaupunkiseutuun kuuluu neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Ne muodostavat yhdessä noin 1,2 miljoonan asukkaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 163 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työttömien ja työterveyshuollon ulkopuolella olevien terveystarkastuksista Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotYliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014
Yliopistoliikunta Järjestökoulutus 11.2.2014 Esittelykierros Mistä ainejärjestöstä / kerhosta tulet? Missä tehtävässä / roolissa toimit? Mitä odotat koulutukselta? Mitä odotat yliopistoliikunnalta tänä
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotJohdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
LisätiedotMiten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo
Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
LisätiedotValtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotUudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Kuka saa käyttää YTHS:n palveluja? Voit käyttää palvelujamme, jos olet perustutkintoa suorittava yliopisto- tai korkeakouluopiskelija ja olet maksanut
LisätiedotICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS
ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2013 1 (8) 727 Opiskeluterveydenhuoltoa koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Pöydälle HEL 2012-003830 T 03 00 01 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotIkäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:
Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen
LisätiedotTyöraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011
1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,
Lisätiedot4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä
LisätiedotHenkilöstökyselyn tulokset
Henkilöstökyselyn tulokset 18.12.2017 Kyselyn toteuttaminen Vastauksia 616/1800 = 34 % Kyselyaika: 26.10 13.11.2017 Sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö suurimmat vastaajaryhmät
LisätiedotTaksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)
Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut
(2/3) Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena koulutus, 1.2.2018, Kouvola Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa STM
LisätiedotBrändikirja. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Brändikirja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Lukijalle 2 Lukijalle Tämän brändikirjan tarkoitus on avata identiteettiämme, innostaa sinua ajattelemaan uudella tavalla ja sitä kautta selkeyttää
LisätiedotOpiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
LisätiedotKORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI
KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI 22.5.2014 AGENDA Keskeiset tulokset aihepiireittäin Osa 1: korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen Osa 2: Korkeakouluopiskelijoiden liikuntasuhde Huomioita prosessin
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotTyöelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa
Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä
LisätiedotLAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO
LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO Katso koko kärkihankelista osoitteesta nuorilahti.net/upload/file/karkihankelista_2013.pdf tai skannaa QR-koodi. Perustuslain, kuntalain ja
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotJYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013. Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013 Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Liikuntatoiminta JYYssä Liikuntavastaavan tehtävät
LisätiedotOPISKELIJAN KUOPIO. Kehitysideoita opiskelijanäkökulmasta. 23.6.2009 Mikko Luoto Kesäharjoittelija mluoto@hytti.uku.fi
OPISKELIJAN KUOPIO Kehitysideoita opiskelijanäkökulmasta 23.6.2009 Mikko Luoto Kesäharjoittelija mluoto@hytti.uku.fi 1 Opiskelijan Kuopio Opiskelijan Kuopio -selvitykseen on koottu opiskelijoille tärkeitä
LisätiedotLAPPEENRANNAN ALUEEN MAASEUTULIIKENTEEN WALTTI -KÄYTTÖÖNOTTO
LAPPEENRANNAN ALUEEN MAASEUTULIIKENTEEN WALTTI -KÄYTTÖÖNOTTO WALTIN KÄYNNISTYSAIKATAULU Lappeenrannan paikallisliikenne 4.1.2016 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka ELYn Imatra-Joutseno-Lappeenranta
LisätiedotTunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010
Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset
LisätiedotMikä tekee Mikkelin mallista mainion
(yhteistyö on voimaa) Mikä tekee Mikkelin mallista mainion Esityksemme tuskin tulee tuomaan mitään uutta ja mullistavaa, olemme kuitenkin kokeneet että riittävällä resurssoinnilla ja hyvällä yhteistyöllä
LisätiedotYhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa
Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014
SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
Lisätiedot