Sisällysluettelo. Sisällysluettelo. 1. Luovuuden kokoajan rooli - Puheenjohtaja Hannu Aaltosen katsaus 3

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2008

2 Sisällysluettelo 1. Luovuuden kokoajan rooli - Puheenjohtaja Hannu Aaltosen katsaus 3 Sisällysluettelo 2. VUOSI 2008 PÄHKINÄNKUORESSA Yhteistyöverkko Taide- ja kulttuuripolitiikan painopisteitä Palkitseminen on kaikista mukavaa Kolmisensataa kertaa mediassa Kansainvälistä toimintaa Päivitettyjä virstanpylväitä 8 3. SATAKUNNAN TAIDETOIMIKUNNAN KOKOONPANO Jäsenet Läänintaiteilijat Toimiston henkilökunta 12 LIITTEET LÄÄNINTAITEILIJAT OMIN SANOIN OMISTA HANKKEISTAAN 1 Näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen 13 2 Taiteen tuottamisen läänintaiteilija Tuuli Penttinen-Lampisuo 24 3 Säveltaiteen läänintaiteilija Kimmo Rahunen 34 TOIMINTA NUMEROINA 4 Taiteenharjoittajien apurahojen ja yhteisöjen valtionavustusten saajat 38 5 Apuraha- ja valtionavustushakemukset ja päätökset taiteenaloittain 43 6 Myönnetyn tuen jakautuminen taiteenaloittain (graafinen esitys) 44 7 Hakemusten, hakijoiden ja tuen saajien määrä tukimuodoittain 45 sekä naisten, nuorten ja Porissa asuvien osuus hakijoista ja saajista Kansikuva: Marko Saarion ohjaama Kalevala nähtiin Ilon ja valon Satakunta -tapahtuman avaisten yhteydessä Kankaanpään taidekoulun sisäpihassa. Valokuva: Jan Virtanen. 2

3 Puheenjohtaja Hannu Aaltosen katsaus 1. Luovuuden kokoajan rooli Kun eri alojen ihmiset törmäytetään keskenään, syntyy herkästi sellaista, mitä ei ennen ole syntynyt, kuvasi pääsihteerimme Risto Ojanen taidetoimikunnan työskentelytapaa Porin Yliopistokeskuksen verkkojulkaisu UC Pori Newsissä. Taidetoimikunnalla on kokoajan rooli. Ojanen kuvaa taiteenedistämisen yhteistyötä mosaiikkimaiseksi rakentamiseksi. Kirjavista erikokoisista palasista rakentuu suuria kokonaisuuksia. Satakunnan mosaiikki oli jälleen hyvin monimuotoinen: Kaupunkilaisen aloitteesta haastoimme VR:n kohentamaan Porin rautatieaseman viihtyisyyttä. Kutsuimme kolme taidetoimijaa tekemään nykytaidetta, näyttelyn aseman kesäsesonkiin. VR omine arkkitehteineen innostui siitä entistämään nopeasti hienoa funkkisrakennustaan. Hanke jatkuu. Asemalle tullee pysyvääkin taidetta. Konseptia VR toistanee muuallakin. SuomiAreenaan taidetoimikunta viritti keskustelun festivaalikaupunki Porista. Siitä tapahtumakaupungin festaritoimijat oivalsivat yhteistyön merkityksen. Nyt kulttuurikaupungin imagon vahvistamiseksi, festivaalien vetovoiman lisäämiseksi, tehostetaan yhteismarkkinointia kaupungin markkinointiorganisaatioiden kanssa. Läänintaiteilijat työstivät jälleen taidetoimikunnan oman maakunnallisen festivaalikokonaisuuden Ilon ja valon Satakunnan, kolmen viikonlopun monipuolisen kulttuuritapahtumien vyöryn. Taidetoimikunnan Berliinin-residenssi sai hyvän startin. Residenssissä on ollut vilkasta. Berliinin kaupunkinäkymään syntyi jo yksi julkinen veistos ja kirjoja suomalaisille markkinoille on kirjoitettu, satakuntalaista näytelmää viedään Berliiniin jne. Satakuntalaisille kirjoittajille luotiin oma arvostelupalvelu. Satakuntalainen kirjailija lukee ja kommentoi alalle lähtöä tekevien tekstejä. Neljännen kerran taidetoimikunta valitsi vuoden nuoren satakuntalaisen kuvataiteilijan yhteistyössä Lönnströmin taidemuseon kanssa. Laura Lilja sai toimikunnan stipendin ja Lönnströmin museon näyttelytilaksi ensi syksyksi. Käsitetaiteilijana Lilja on melkoinen harvinaisuus. Hänen taiteensa keskeisiä pohdintoja ovat julkisen vallan ja yksilön suhteet. Satakunnan ammattikorkeakoulun taideyksikön, joka Kankaanpään taidekouluna tunnetaan, opiskelijoille taidetoimikunta päätti kohdistaa erityisapurahoja. Porin kaupunki juhli 450 vuoden ikää. Juhlaan valmistui kaupungintalon, Junneliuksen palatsin, huikea entistämistyö. Siitä ja aiemmin valmistuneesta Hotelli Otavan entistämisestä taidetoimikunta antoi kaupungille Kunnan kulttuuriteko -palkinnon. Kirjailija Tapio Koivukari sai Luomuna-taidepalkinnon, Eleanoora Rosenholm -yhtye nuorten kulttuuripalkinnon sekä Pori Jazz Kids -festivaali lasten kulttuuripalkinnon. Läänintaiteilijat ovat virittäneet lukuisia hankkeita, useimmiten yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Monet niistä jatkavat yhteistyökumppanien omina toimina. Varsinkin nyt monet hankkeet ovat siirtymässä muiden työksi, kun läänintaiteilijoista kahden kausi on päättymässä ja edessä on muiden taiteenalojen taiteilijoiden valinta. Puheenjohtajan katsaus Taidetoimikunnan itseymmärryksen lisäämiseksi, kuten pääsihteeri Ojanen asian osuvasti ilmaisee, toimikunnan apurahapäätöksistä päätettiin teettää Porin yliopistokeskuksessa kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksessa tutkimus. Ulkopuolinen palaute on arvokasta tietoa taidetoimikunnan vaikuttavuuden arvioimisessa. Berliinin-residenssin avajaisissa vasemmalta kulttuuriavustaja Essi Kalima Suomen Berliinin suurlähetystöstä, johtajan assistentti Suvi Wartiovaara Berliinin Suomi- Instituutista, pääsihteeri, Jaakko Laine ja Teppo Jokinen Laine-Artista ja Marja-Liisa Skibba. 3

4 2. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa Vuoden 2009 loppuun istuva taidetoimikunta kokoontui valtion taidehallinnon alueellisena asiantuntijaelimenä edistämään maakunnan taidetta 12 kertaa. Kokoukset pidettiin kahta poikkeusta lukuun ottamatta toimiston suojissa, entisen kauppahuone Lipsasen jugend-talossa. Huhtikuussa oltiin Kankaanpään taidekoulussa, jossa Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelman (Kankaanpään taidekoulun) koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja selvitti koulutuksen tilannetta Kankaanpäässä. Hän referoi Kankaanpään taidekoulun aseman kuvausta Risto Ruohosen opetusministeriölle tekemästä raportista Kuvataiteen koulutus ja tutkimus Suomessa 2007 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:11. Toimikunta esitti näyttävästi eriävän mielipiteensä raportista. Kesäkuun kokouksen toimikunta piti Merikarvian Krookassa. Isäntänä oli Merikarvian kirjastonjohtaja Jouko Ilvonen. Hänen johdollaan toimikunnalla oli tilaisuus tutustua Galleria Vanhan Savun näyttelyihin. llä oli Baltic Breese (Itämeren viima), kolmen pietarilaisen taiteilijan yhteisnäyttely. Vanhan Savun Galleria 3 uunissa oli lasten osasto. Siinä esitetyt teokset olivat lasten tekemää video- ja äänitaidetta, joka oli tuotettu Merikarvian kunnan ja Satakunnan taidetoimikunnan (Tuuli Penttinen- Lampisuo ja Kimmo Rahunen) yhteistyönä. Toiminnan peruslinjauksena on ollut edistää ammattitaidetta ja ammattimaisesti ohjattua taiteen harrastustoimintaa Satakunnassa. Se silmämääränä on vahvistettu suoraa taiteilijatukea ja työllistymistä alalla sekä ylipäätään tilan raivaamista kulttuurille ja taiteelle maakunnan kehittämisessä. Kun kuluneen vuoden aikana on maakunnassamme ollut puhetta toimikunnan luottamusjäsenten nimittämisoikeuden siirtämisestä opetusministeriöltä pikaisesti maakunnan liitolle osana alueellisen taidehallinnon uudistamista, erityisesti toimikunnan puheenjohtaja ja pääsihteeri ovat useissa yhteyksissä kritisoineet tällaista ajatusta. Monitahoinen taiteenedistäminen havainnollistui vuoden aikana pyrkimyksinä monipuolistaa alan tietopalvelua, vahvistaa yhteistyötä taide- ja kulttuurialojen kesken, luoda kansainvälisiä siteitä ja myös hyödyntää niitä maakunnan kulttuurikentän vireyttämiseksi. Toimintastrategian juhlavassa ytimessä ovat olleet asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja tasa-arvo, jotka ovat olleet myös tosiasiallisesti tekemisen perustaa Yhteistyöverkko Yhteistyöhankkeet ja sitä kautta yhteistyökumppanit ovat olleet toimikunnan strategiasta lankeava luonnollinen, yhteisöllisen toiminnan käytäntöjä säätelevä perusjuonne. Siitä taas on seurannut monien yhteyksien verkko. Tässä ammattitaiteilijoiden, taiteilijajärjestöjen ja taidealojen organisaatioiden ryppäässä läheisiä yhteistyötahoja ovat olleet muutamat kunnat (tietenkin vahvojen henkilöiden kautta), oppilaitokset (mm. Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porissa, SAMK:n kuvataiteen yksikkö, Huittisten ja Rauman musiikkiopistot, Kankaanpään Opisto, Kankaanpään Alueopisto, Palmgren-konservatorio Porissa, Porin Palveluopisto, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Nakkilassa, Porin työväenopisto, koulutuskenttää edustava Mediakasvatusrinki), Lönnströmin taidemuseo, Satakunnan Elävän Kuvan Keskus SEKK, Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Satakuntaliitto, toimintaryhmä Karhuseutu ry, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto, jokunen yritys ja media. Vuoden aikana erityisesti Satakuntaliitto oli vahva kumppani, koska taidetoimikunta oli Helsingin Senaatintoritapahtuman ohjelmistosuunnittelussa sen keskeinen yhteistyötaho. Samoin vuoden aikana pidettiin seminaari ja tapaamisia maakuntaliiton kanssa laaditun Kulttuurin toimenpideohjelma :n päivittämiseksi ja lisälehtien laatimiseksi. Taidetoimikunnan pienimuotoinen yhteistyöhakuisuus kiteytyi hetkiin, joina asiakas poikkesi toimistoon, sai ehkä kupin kahvia ja varsinkin vastauksen etsimäänsä tai tilaisuuden kommentoida taide- ja kulttuuritoimintaa, myös taidetoimikunnan työtä. Palvelutilassa toiminut Aulagalleriamme oli yhdenlainen täky, joka aika ajoin toimi tätäkin tarkoitusta palvellen. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa 4

5 Aulagallerian näyttelyajatus on tietoisen lyhytjänteinen. Pyrimme reagoimaan ympäristöömme, pyydämme näyttelyä pitämään ketä tahansa taiteilijaa, joka juuri sillä hetkellä tuntuu merkitykselliseltä. Ammattilaisuus on ehtona, ja usein tekijät ovat niitä, jotka ovat saaneet toimikunnalta apurahan, vierailleet taiteilija-asunnossamme Berliinissä tai Arenys de Marissa. Toimintakertomusvuotena Aulagalleriassa olivat esillä 1. tammi-helmikuussa osa Mika Rätön tulevan teoksen kuvista nimellä Kuvituksia Tihkuluodon Kuiskaajien olemassa olemattomasta historiikista, 2. Laura Liljan Friikki maaliskuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Näyttely sisälsi Suomen presidenttien viralliset valokuvat toteutettuina niitein nahkalle; peilipaloista, pronssista ja raudasta tehty karttapallo pulpettijalustalla, 3. Elämän koreus ja kyyneleet, Liisa Juhantalon näyttelyssä oli esillä tekijän tekstiilikollaaseja ja muita kokeiluja, 4. Lapinlahden lastujen valokuvanäyttely avattiin 11. syyskuuta. Isona ja pienenä -näyttely liittyi Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston Vähäx valottaa -festivaaliin ja tuottajana oli VB-valokuvakeskus Kuopiosta, 5. Ilon ja valon Satakunta -tapahtuman tunnushahmojen tekijän Taru Varpumaan Tuokioita tarumaassa oli esillä lähtien vuoden loppuun Taide- ja kulttuuripolitiikan painopisteitä Taidetoimikunnan läänintaiteilijat ja hallintohenkilöt seurasivat alueen taide- ja kulttuurielämää osallistumalla mm. yhteistyötahojen keskusteluihin ja muuhun toimintaan taiteenedistämistehtävänsä mukaisesti. Kimmo Rahusen viisivuotiseksi kaavailtu läänintaiteilijuus päättyi ennenaikaisesti jo hänen Puolaan-muuttonsa takia. Toimikunta halusi Rahusen työn ja osittain hänen ideoimiensa hankkeidenkin jatkuvan, joten se kiinnitti Rahusen tilalle saman taiteenalan läänintaiteilijan. Kuluneen vuoden aikana toimeen valittiin musiikkipedagogi, amk Laura Piirto Turusta, jonka toimikausi alkaa vuoden 2009 alusta. Toimikunta näkyi ja kuului. Vuoden mittaan toimikunnasta kirjelmöitiin maakunnan kansanedustajille ja ministereille, myös mm. eduskunnan sivistysvaliokunnalle siitä, että Kankaanpään taidekoulun toimintaa on syytä kehittää ja ettei toimikunta pidä järkevänä siirtää alueellisten taidetoimikuntien luottamusjäsenten valitsemista maakuntaliitoille. Asia oli esillä monesti heti siitä lähtien, kun alueelliset toimikunnat siirtyivät opetusministeriön hallinnonalalle taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Toimikunta näkyi ja kuului. Vuoden mittaan toimikunnasta kirjelmöitiin maakunnan kansanedustajille ja ministereille, myös mm. eduskunnan sivistysvaliokunnalle siitä, että Kankaanpään taidekoulun toimintaa on syytä kehittää ja ettei toimikunta pidä järkevänä siirtää alueellisten taidetoimikuntien luottamusjäsenten valitsemista maakuntaliitoille. Asia oli esillä monesti heti siitä lähtien, kun alueelliset toimikunnat siirtyivät opetusministeriön hallinnonalalle taiteen keskustoimikunnan yhteyteen. Samaan aikaan toteutettiin tärkeän yhteistyökumppanin Satakuntaliiton kanssa Kulttuurin toimenpideohjelma :n päivitystä. Satakuntaliiton kanssa kerätyn asiantuntijajoukon työnä valmistunut ohjelma on ohjenuora, jota päivitettiin Ilon ja Valon Satakunta -tapahtuman yhteydessä Learning café -menetelmällä. Aineistoa käsiteltiin sen palautteen pohjalta entisellä työryhmällä johtoajatuksena se, että pitkään pohditut ja ajantasaistetut toimenpiteet voisivat olla todellinen apu arjen kulttuurityössä. Taidetoimikunnan saavutettavuus kolmannen kerroksen hissittömässä talossa on ongelma, mutta onneksi toiminta on sitäkin enemmän näkynyt viestimissä (ks. kohta 2.3.). Kulttuuriin osallistumisen edistäminen sekä taide ja kulttuuripolitiikan selvitys- ja informaatiotoiminta havainnollistuivat esimerkiksi niin, että toimikunta oli mukana SuomiAreenan keskusteluissa omalla sisäpihallaan. Keskustelemassa jazz-viikolla aiheesta Onko Pori festivaalikaupunki? olivat Angelika Meuselin (Rakastajat-teatteri) johdolla Kai Amberla, Finland Festivals, Jyrki Kangas, Pori Jazz ry, Sedu Koskinen, Rauman Meren Juhannus, Päivi Setälä, Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Pekka Vapaavuori, Valtion säveltaidetoimikunta ja Anna Veijalainen, Koko- Teatteri. Kun lopulta vastaus keskusteluotsikon kysymykseen oli selkeän myönteinen, taidetoimikunta sai tehtäväkseen koota festivaalijärjestäjät yksiin ja pohdituttaa niillä, mitä ne voisivat tehdä yhdessä vielä paremmin. Vuoden lopulla sovittiin, että ensimmäinen palaveri käydään seuraavan vuoden tammikuussa. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa 5

6 Projektitutkija Lenita Nieminen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä neuvonpidossa pääsihteeri Risto Ojasen kanssa taidetoimikunnan Avoimissa ovissa jazzviikolla. Taustalla näyttelijä Anders Palm Tukholmasta. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa Avoimet ovet järjestettiin jo perinteen mukaisesti niin ikään jazz-viikolla 18. heinäkuuta toimiston tiloissa. Perinne vahvistaa suhdetta sidosryhmiin ja avainhenkilöihin, ja nytkin väkeä oli runsaasti entiseen tapaan. Uudistettujen www-sivujen välityksellä on voitu toimittaa tiedotteita välittömästi erillisen postituslistan mukaan taidekentän toimijoille. Toimikunta näkyi myös läänin viiden taidetoimikunnan yhteisen Rihmaston sivuilla. Luottamusjäsenten ja erityisesti sen puheenjohtajan lisäksi myös hallintohenkilökunta edusti toimikuntaa tanssi- ja teatteriesityksissä pitkin maakuntaa, taidenäyttelyissä, tapahtumissa ja useilla festivaaleilla. Kulttuuriin osallistumisen ja osallistamisen edistämisessä ratkaisevassa asemassa on läänintaiteilijantyö. Siinä konkretisoituu näkyvästi eri toimijoiden integroiminen yhteisiin hankkeisiin, tietenkin sen lisäksi, että työn keskeistä sisältöä ovat suora taiteen ammatti- ja harrastustoiminnan ohjaus, koulutusprojektien suunnittelu, toteutus ja taiteilijoiden omien spesiaalialojen muut asiantuntijatehtävät. Pienehkön suunnitteluapurahan (666 euroa kullekin) turvin taiteilijat jäsensivät tilaa, johon heidän ideoitaan sijoitettiin luonnosmaisesti kesäksi. Tarkoitus on näiden ehdotusten pohjalta tehdä aseman odotushallista pysyvä silmänilo. Taidetoimikunta juhlisti hankkeella samalla Porin 450-vuotisjuhlavuotta ja halusi tarjota porilaisille ja rautateitse Porissa vieraileville miellyttävän ensivaikutelman kaupungista. Toimikunnan toiveena oli, että VR-Yhtymä Oy käyttäisi ehdotuksista syntyneitä ideoita odotustilojen kunnostuksessa ja muuttamisessa viihtyisämmiksi. Prosessi on kesken asemarakennuksen muun korjauksen lisäksi. Heinäkuun alussa rautatieaseman avajaisissa olivat kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen, apulaiskaupunginjohtajien Aulis Laaksonen ja Kari Hannus sekä valtuuston puheenjohtaja Mikko Elon lisäksi VR:n arkkitehti Pirjo Huvila, projektiin osallistuneet taiteilijat, toimikuntaa ja viljalti mm. Porin lasten kuvataidekoulun lapsia ja runsaasti mediaa. Berliinin-residenssi avattiin helmikuun puolivälissä. Toimikunta tavoitteli sillä toiminnallisempaa konseptia kuin Prahassa, jonka taiteilija-asunnosta se luopui. Osallistumista ja osallistamista tapahtui muinkin tavoin. Toimikunta innosti kansalaisaloitteen pohjalta maakunnan kuvataiteilijoita suunnittelemaan Porin rautatieaseman aseman yleisötilat nykyisiä viihtyisämmiksi. Tehtävään haastettiin kevättalvella porilainen taiteilijajärjestö Nyte ry, porilaislähtöinen kuvataiteilija Kaisu Koivisto ja huittislainen valosuunnittelija Jani-Matti Salo. Lavialaisen kuvanveistäjä Pertti Mäkisen maalattu teräsveistos Yövieras ilmestyi jo maaliskuun lopulla Suomi- Instituutin terassille Berliiniin. Mäkinen esivalmisteli taideteoksen kotimaassa ja viimeisteli sen berliiniläisessä verstaassa työparinsa, kuvanveistäjä Tapio Kettusen kanssa. Heidän tukikohtanaan oli Satakunnan taidetoimikunnan uusi taiteilijahuoneisto, verraten lähellä veistopajaa. Berliinin residenssin keskeisenä tarkoituksena on tarjota oleskelumahdollisuus satakuntalaisille kuvataiteilijoille, 6

7 jotka voivat käyttää hyväkseen kaupungin lukuisia, hyvin varusteltuja ja kohtuuhintaisia työskentelytiloja. Tietenkin asunto on myös kaikkien muiden taiteenalojen käytössä. Aivan vuoden lopussa oli vasta tilaisuus pitää taiteilijaasunnon avajaiset. Toimikunnan puheenjohtajan ja pääsihteerin vieraina paikalla 2. joulukuuta oli edustus Suomen suurlähetystöstä (lähetystöneuvos Hannele Malms ja Essi Kalima), Suomi-Instituutista (johtajan assistentti Suvi Wartiovaara), Laine-Artista (Teppo Jokinen, Jaakko Laine) sekä lisäksi yhteistyökumppanimme juristi Airi Niggl, Marja-Liisa Skibba ja Jorma Huusko Palkitseminen on kaikista mukavaa Taidepalkintojen myöntämisen huomaa myös passiivinen taiteen ja kulttuurin kuluttaja. Julkinen tunnustus tuntuu antajasta ja saajasta hyvältä ja vahvistaa vielä ao. taidelajia sekä paikallista ja alueellista itsetuntoa. Raumalainen kirjailija Tapio Koivukari sai Satakunnan taidetoimikunnan tämänvuotisen Luomuna-palkinnon. Palkinto myönnettiin hänelle tunnustukseksi ansioista romaanikirjailijana, novellistina, kuunnelmien ja näytelmien tekijänä sekä kääntäjänä. Hän on suomentanut erityisesti islantilaista nykykirjallisuutta. Nuortenkulttuuripalkinnolla taidetoimikunta palkitsi monitaiteellista poppia soittavan porilaisen yhtyeen Eleanoora Rosenholmin. Bändi jatkaa sitä perinnettä, jonka pohjaa ovat valaneet porilaisyhtyeet Circle ja Kuusumun Profeetta sekä Magyar Posse. Yhtyeen sävellykset yhdistettyinä novellimaisiin lyriikoihin ja muusikoiden taidokkaaseen tulkintaan muodostavat visuaalisen, tiiviin, jopa elokuvamaisen tunnelman. Lastenkulttuuripalkinnon sai Pori Jazz Kids -festivaali. Pori Jazzin ohjelman sisällä oleva Kids-tapahtuma, Lasten omat jatsit, on saavuttanut kolmessa vuodessa suuren suosion. Sen se on tehnyt musiikillisesti laadukkaasti ja tuotannollisesti tyylikkäästi. Ilmaistapahtuma sopii kaikin tavoin Pori Jazzin yhteyteen ja kasvattaa uutta rytmimusiikin kuuntelijapolvea sen omilla ehdoilla. Aiemmin syksyllä Satakunnan taidetoimikunta palkitsi viidennellä Kunnan kulttuuriteko -palkinnollaan Porin kaupungin mielenpainuvasta teosta toteuttaa upealla tavalla kaupungintalon restaurointi. Se on samaa tärkeiden julkisrakennusten entistämisen sarjaa kuin jo aiemmin päätökseen saatettu, historiallisesti merkittävän hotelli Otavan kunnostus Kolmisensataa kertaa mediassa Satakunnan taidetoimikunnan toimintaympäristössä on runsaasti tiedotuskanavia, joitten kautta toimikunta sai viestejään välitetyiksi. Yhteistyökumppanien kanssa käytettiin mm. kotisivuja, myspacea ja facebookia. Varsinkin facebook oli esim. musiikin läänintaiteilijan toiminnassa tuloksekas tiedotuskanvana, onhan kommunikointi mahdollisen yleisön kanssa siinä suoraa. Tärkeässä osassa olivat tapauksittain myös flyerit ja julisteet. Toimikunnan omat nettisivut olivat tietenkin keskeinen tiedotuskanava. Erityisesti Satakunnan radiota ja Satakunnan Kansaa palveltiin myös niin päin, että tiedotusvälineet tekivät juttuja ideoiden pohjalta, joita ne toimikunnalta pyysivät. Taidetoimikunta oli vuoden aikana esillä sähköisessä mediassa (Lounais-Suomen Uutiset TV1, Satakunnan Radio/Yle, TV2, Radio Pori) ja lehdistössä runsaan 300 kertaa, kun mukaan lasketaan myös puffit eli ns. pikkuuutiset. Luku on tosiasiassa vieläkin suurempi, sillä kaikista alueella ilmestyvistä paikallislehdistä ei ole ollut mahdollista pitää tarkasti lukua. Satakunnan Kansassa taidetoimikunta oli esillä 74 kertaa. Jo yksin tämän maakunnallisen valtalehden kautta (levikki n , yhden lehden arvioitu lukijamäärä ) näkyvyys ja taiteen asia saivat toimikunnan työn esittelynä jopa kymmenen miljoonaa havaintokertaa ja miljoonia lukijoita! Raumalaisessa Länsi-Suomessa toimikunta noteerattiin 27 kertaa. Kolmospaikan jakoivat eritoten Porin alueen kulttuuri- ja taidetapahtumia uutterasti seuraava Uusi Aika sekä Lalli Oy:n kaupunkilehti Satakunnan Viikko, molemmat 23 osumalla. Toinen ilmaisjakelulehti Porin Sanomat jäi tästä vain yhden poiminnan eli 22:een. Kankaanpään Seutu julkaisi taidetoimikuntaa käsitteleviä juttuja 19, satakuntalainen kulttuurilehti Arhippa yhdeksän, samoin Turun Sanomat. Seitsemän kertaa taidetoimikunta näkyi niin Satakunnan Työssä kuin Alasatakunta-lehdessäkin, kolmesti Jokilaaksossa, Satakunnan radion nettilehdessä ja Merikarvia-lehdessä, kaksi kertaa kaupunkilehti Uudessa Porissa, Satakunnan Kansan Virta-liitteessä ja Lallissa. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa 7

8 Yhden kerran vuoden aikana taidetoimikunta esiintyi seuraavissa julkaisuissa: Medialomakoti Villa Silta, Sydän-Satakunta, Suomen Kuvalehti, leffatykki.com, Helsingin Sanomat, Porin kaupungin nettilehti Uutisia Porista, Taito Satakunta, TAKU, Ulvilan Seutu ja Pohjois-Satakunta. Lisäksi Virta-liitteessä toimikunta mainittiin noin 50 kertaa Aulagallerian vaihtuvien näyttelyiden puffipalstalla ja useita kertoja Satakunnan radiossa sekä Radio Porissa. Toimikunnan hankkeista ja muusta toimeliaisuudesta tehtiin vuoden mittaan useita näyttäviä juttuja. Viime vuoteen verrattuna näkyvyytemme ja kuuluvuutemme lisääntyi tuntuvasti. Siihen vaikuttivat varsinkin Ilon ja valon vuosi, myös osallistuminen SuomiAreenaan. Näyttävimmillään toimintaamme esitteli Virta-liite yhden numeron kolmella sivullaan ja toisen numeron aukeamallaan. Satakunnan taidetoimikuntaan suhtauduttiin myönteisesti ja arvostavasti, mikä vahvisti toimikunnan asemaa toimintaympäristössään. Toimikunnan edustajana onkin ollut luontevaa ja kentän toiveitten mukaista liikkua Satakunnan alueella, on sitten ollut kyse toimikunnan palkollisista tai luottamusjäsenistä. Taiteen edistäminen on toteutunut näin hyvin myös pienimuotoisissa tapahtumissa, henkilökohtaisissa yhteydenotoissa ja muissa tapaamisissa, joista toiminnan vaikutusten arvioiminen ilman mittausvälineitä jää vain myönteisten tuntemusten varaan. Toimikunnan pyrkimyksiä arvostavia vaikutuksia näillä inhimillisillä liikahduksilla on arvatenkin ollut huomattavasti. Selvää on, että luottamusjäsenten näkymisellä alueella vahvistuu samalla toimikunnan merkitys. Myös pääsihteeri on siviilihenkilönä mukana useissa kulttuurialan järjestöissä, joissa ilmiö toteutuu niin ikään: Porin Teatterikerhon hallituksessa, Satakunnan Kirjallisessa Kerhossa, Società Dante Alighieri di Pori -järjestössä jne Kansainvälistä toimintaa Taidetoimikunta luopui osuudestaan Prahan-residenssissä Berliinin hyväksi heti vuoden 2008 alusta. Uusi taiteilijaasunto aloitti toimintansa vuokrakaksiossa helmikuun puolivälistä. Sen täyttöprosentti oli 69. Residenssivieraat kuvanveistäjät Pertti Mäkinen ja Tapio Kettunen työstivät Berliinin Bildhauerwerk-työpajassa maaliskuussa teräsveistoksen Yövieras, joka sijoitettiin Suomi-Instituutin terassille. Residenssin ensimmäinen asukas Janne Toivonen kävi viimeistelemässä residenssissä valokuvaaja Heikki Westergårdin kanssa tekemänsä Pori-kirjan. Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan kanssa jatkettiin Espanjan Arenys de Marin taiteilijaresidenssin vuokrausta. Toimikunnalla oli siellä käytössä kaksi huonetta. Täyttöaste oli 80 prosenttia. Pääsihteeri oli virkamatkalla yhdessä puheenjohtajan kanssa Berliinissä valmistelemassa kalustamattoman residenssin käyttöönottoa helmikuuta. Vuoden aikana tunnusteltiin myös sitä, olisiko Suomi-Instituutti kiinnostunut ottamaan näytteille SatakuntaMallistosta kehkeytyneen käsityötaiteen Juureva-näyttelyn. Läänintaiteilijat käsittelevät kansainvälistä toimintaansa omissa hankkeissaan Päivitettyjä virstanpylväitä Toimikunta kuului lausunnoin, kannanotoin, esityksin ja muin julkisin näkymisin, kuten annetuin haastatteluin ja omin lehtikirjoituksin sekä tiivisti rivejään ja jäsensi toimintaansa työmaapalaverein. Nettisivujamme pidettiin ajan tasalla, läänintaiteilijat olivat projekteineen sidoksissa toimintaympäristöön, jäsenet olivat edustajinamme pitkin maakuntaa, toimistosta pääsihteeri tuurasi puheenjohtajaa Satakuntaliitossa maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenenä, oli Satakuntaliiton Senaatintorin ohjelmatyöryhmässä, koordinaatioryhmässä ja sittemmin ohjausryhmässä, oli mukana lastenkulttuurikeskuksen projektiryhmässä, Kulttuurin toimenpideohjelman työryhmässä yhdessä pj:n ja Tuuli Penttinen-Lampisuon kanssa, Visuaalinen keskus -hankkeen ohjausryhmässä, yhdessä toimikunnan luottamusjäsenen Outi Tuomi-Nikulan kanssa Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston hoitokunnassa, kutsuttuna useitten näyttelyiden tms. avajaisissa, teatteri- ja tanssiesityksissä ja muissa taide- ja kulttuuritapahtumissa työn luonteen mukaisesti hyvin säännöllisesti. Toimikunnan puheenjohtaja Hannu Aaltonen osallistui mm. SatakuntaMalliston ohjausryhmän työskentelyyn, konsultoi Rosenlew-museon julkisen taideteoksen toteuttamisessa, oli aloitteellinen Porin rautatieasema -hankkeessa, liikkui säännöllisesti useissa tilaisuuksissa, pääsihteerin kanssa yhdessä mm. ulvilalaisen Kui?-gallerian toiminnan suunnittelussa, SatakuntaMallistoon liittyvissä neuvotteluissa, Senaatintori tapahtuman ohjelmatyöryhmässä (kuten myös läänintaiteilija Tuuli Vuosi 2008 pähkinänkuoressa 8

9 Penttinen-Lampisuo) sekä SuomiAreenan toimikuntaan liittyvissä palavereissa. Luottamusjäsenet Juhani Syrjä ja Mikko Peltola osallistuivat Rihmasto-palavereihin taidetoimikunnan kausi alkoi entisen jäsenistön voimin ensimmäisellä kokouksella. Puheenjohtajana kuvanveistäjä Hannu Aaltonen, varapuheenjohtajana museonjohtaja Kati Kivimäki, jäseninä kuvanveistäjä Talvikki Lehtinen, asumisyksikön esimies Irmeli Merimaa, teatterinjohtaja Teemu Ojanne, lehtori Markku Ollila, tiedottaja Mikko Peltola, toimittaja Pertti Pitkonen, kirjailija Juhani Syrjä, professori Outi Tuomi-Nikula ja assistentti Riikka-Maria Turtiainen Liisa Juhantalon näyttelyn avajaiset Kankaanpään taidekoulun galleriassa, pääsihteeri paikalla Taidetoimikunnan lausunto Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmassa suoritettavan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkityksestä. Toimikunnan mielestä Samk Kuvataide kuvanveistoon painottuvan profiilinsa ja myös muut taideopintojen perinteiset linjat sisältävänä koulutuspaikkana on koko maakunnalle välttämätön luovuuden professionaali kasvualusta. Toimikunta painotti lausunnossaan opm:lle myös alueellisen tasa-arvon merkitystä Kirjastotoimenjohtaja Askon Hurstin ja pääsihteerin palaveri aiheesta Miten maakunta näkyy romaanikirjallisuudessa?, jota pohdittiin Senaatintoritapahtumaan -09 kirjaston osuudeksi Satakunnan Kansan 135-vuotisjuhlaseminaari Porin taidemuseossa, pääsiht. ja pj. kutsuttuina tehdyllä toimikunnan päätöksellä kirjailija Hanna-Riikka Kuisma ryhtyi hoitamaan taidetoimikunnan omaa arvostelupalvelua Pj. ja pääsiht. tarkistivat Helsingin kaupungintalon aulatilan Senaatintori-tapahtuman näyttelyä varten. Samalla Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberlan tapaaminen SuomiAreena-keskusteluun liittyen VR:n arkkitehtin Pirjo Huvilan kanssa käyty avauskeskustelu Porin rautatieaseman visuaalisen ilmeen muuttamiseksi taidetoimikunnan esityksen pohjalta. pj. ja pääsiht Kirjastotoimenjohtaja Asko Hurstin vierailu taidetoimikunnassa aiheena, miten satakuntalaisen kirjallisuuden esittäytyminen olisi syytä Senaatintori-tapahtumassa hoitaa pj. puheenjohtajien alueellisten taidetoimikuntien tapaamisessa Oulussa Samuelin poloneesin kutsutilaisuus Porin Raatihuoneella, Porin kaupungin kulttuuritoimi, pääsihteeri läsnä Laura Liljan Friikki -näyttelyn tiedotustilaisuus toimikunnan Aulagalleriassa Puheenjohtajaa haastateltiin Satakunnan radiossa Samk Kuvataiteen tilanteesta SuomiAreenan info MTV3:ssa, pääsiht. ja pj Saksan-instituutin johtaja Marjaliisa Hentilä ilmaisi Satakunnan radion luovassa tauossa ilonsa Pertti Mäkisen Yövartijan saamisesta instituutin terassille. Toimittajana luottamusjäsen Pertti Pitkonen osastosihteeri työkokouksessa Kuopiossa Taidetoimikunnan kokous Kankaanpään taidekoulussa, johon tutustuttiin tilana ja koulun tilannearviointina taidetoimikunta esitti kannanoton Samk Kuvataiteen koulutusyksikön merkityksestä vastustamalla samalla Risto Ruohosen johtaman työryhmän selvityksen väitteitä, joiden mukaan ao. yksikön sinänsä hyväksi arvioitua toimintaa pitäisi supistaa. Kannanotto toimitettiin Samk:n lautakunnalle, sisäiselle hallitukselle, Ruohosen työryhmälle, maakunnan kansanedustajille ja eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa 9

10 8.5. Toimikunnan lausunto Länsi-Suomen lääninhallitukselle Porin VPKtalojen EAKR-rahoituksesta Keskustoimikunnan 40-vuotisjuhla Aleksanterin teatteri Helsinki, puheenjohtaja, Tuuli Penttinen- Lampisuo ja Kimmo Rahunen Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston vuosijuhla, Promenadisali ja Porin kaupungintalo, Pori, pääsihteeri Euroopan valloittajat Akvarellitaiteen kesä, puheenjohtajan avajaispuhe Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa Toimisto ja läänintaiteilijat arvioivat yhden päivän ajan keskustoimikunnan ja Satakunnan taidetoimikunnan alustavaa tulossopimusta Satakuntaliiton lounasseminaari aiheena Satakunnassako joukkuepeliä?, puhujana mm. valtiosihteeri Raimo Sailas, Sokos-hotelli Vaakuna, Pori, pääsihteeri Taidetoimikunnan järjestämä SuomiAreenan keskustelutilaisuus Onko Pori festivaalikaupunki? toimikunnan sisäpihassa Toimikunnan Avoimet ovet toimiston tiloissa Virka Gallerian (Helsinki) näyttelypäällikkö Kirsi Hasu ja näyttelyassistentti Elisa Kuulas vierailivat toimikunnassa Senaatintori-tapahtumaan liittyen Suomen Kulttuurirahaston Myrskyhankkeen selvitystilaisuus, järj. Satakunnan rahasto, Ravintola Liisanpuisto; pj., pääsihteeri ja Hilkka Hyttinen Lapsenpäivä-palkinnon ehdokkaaksi nimettiin Porin lastenkulttuurikeskuksen - Satakunnan lastenkulttuuriverkoston Vähäx valottaa -festivaali Satakunnan taidetoimikunnan valtionpalkintoehdokkaaksi nimettiin Rauman taidemuseon amanuenssi Henna Paunu. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa 4.6. Varapj. Kati Kivimäki osallistui tanssin valtakunnallisen strategian laadintaan Helsingissä Satakunnan taidetoimikunnan kokous Merikarvialla, jossa tutustuttiin mm. Vanhaan Savuun näyttelypaikkana Reposaaren loma-asuntomessut, joilla toimikunnalla panostusta (Villa Luvata, Villa Silta) Nuoreksi satakuntalaiseksi taiteilijaksi valittiin Laura Lilja Porista Maakunnan 30 kuvataiteilijalle tarjottiin korvauksetta uudet/uudistetut kotisivut Heidi Valtosen Vida Designiltä Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila selvitti Porin yliopistokeskuksen asemaa akatemian rahoituksen saajana, Porin yliopistokeskus Sofia; pääsihteeri 8.7. Porin rautatieaseman visuaalinen ilme -projektin avaus ja tiedotustilaisuus asemarakennuksessa SuomiAreena-keskustelussa Sammuttaako viimeinen valot Satakunnassa? Eetunaukiolla pääsihteeri esitti kutsuttuna keskustelijoille kysymyksen, miten heidän kunnassaan toteutuu julkisrakentamisen prosenttiperiaate Valtion säveltaidetoimikunnan säveltaiteen ajankohtaisista kysymyksistä seminaari Tampere-talossa. Paikalla taidetoimikunnasta oli Markku Ollila Pääsiht. hahmotteli Elina Björqkvistille (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Porin yo-keskus) näköaloja, miten käytännössä lähestyä toimikunnan vaikuttavuutta pro gradu.tutkimuksessa, jonka periaatteita prof. Outi Tuomi- Nikula oli tutkijalle avannut. 10

11 7.10. Kankaanpään taidekoulussa Liisa Juhantalon Taide hoitaa -teoksen julkistaminen; pääsihteeri (jolla julkaisussa kommentoijan rooli) Pääsiht. kävi keskustelun Marita Wahlroosin kanssa hänen osallisuudestaan toimikunnan vaikuttavuuteen liittyvässä pro gradu -työssä Pj. tiedotti maakunnan kansanedustajille taiteilijoiden sotu-uudistukseen tarvittavien määrärahojen riittämättömyyden alueellisille taidetoimikunnille Ilon ja valon Satakunta -viikkojen yhteydessä olleilla Teosvälityspäivillä Puuvillatehtaan Värjäämössä toimikunta luovutti Kunnan kulttuuriteko -palkinnon Porin kaupungille Vuoden viimeinen, 12. kokous, pidettiin taidetoimikunnan tiloissa MELAn yhteyspäällikkö Henri Virtanen esitteli Porissa pääsihteerin kutsumana sotu-uudistuksen vaikutuksia työskentelyapurahan saajille Keskustoimikunnan selvitysmies Pertti Paltila tapasi Satakunnan taiteenalan toimijoita Porissa Luomuna-palkinto luovutettiin toimikunnan toimistossa kirjailija Tapio Koivukarille, nuortenkulttuuripalkinto Eleanoora Rosenholm -yhtyeelle ja lastenkulttuuripalkinto Pori Jazz Kids -festivaalille. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa Kulttuurin toimenpideohjelman Learning café -päivitys Palmgren-konservatorio (vetäjänä pääsihteeri, mukana mm. Tuuli Penttinen-Lampisuo) Porin kulttuuritoimen järjestämä seminaari Taiteen perusopetuksesta (Tuuli Penttinen-Lampisuo, pääsihteeri) Juhani Syrjä Rihmaston kokouksessa Tampereella Maarit Roschier Helsingin kaupungin tapahtumayksiköstä vieraili toimikunnassa Senaatintori-tapahtumaan liittyen Säveltaiteen läänintaiteilijaksi valittiin musiikkipedagogi, amk Laura Piirto Turusta Toimikunta päätti tukea Kankaanpään taidekoulusta valmistumassa olevalle/-ille opiskelijalle/opiskelijoille yhden kuukauden työskentelyapurahan vuonna Taiteen keskustoimikunnan lausunto alueellisten toimikuntien asemasta välitettiin omien jäsenten lisäksi samana päivänä maakunnan kansanedustajille (avustajineen). 11

12 3. Satakunnan taidetoimikunnan kokoonpano 2008 Puheenjohtaja, kuvanveistäjä Hannu Aaltonen Varapuheenjohtaja, museonjohtaja Kati Kivimäki Kuvataiteilija Talvikki Lehtinen Asumisyksikön esimies Irmeli Merimaa Teatterinjohtaja Teemu Ojanne Lehtori Markku Ollila Tiedottaja Mikko Peltola Toimittaja/ohjaaja Pertti Pitkonen Kirjailija Juhani Syrjä Professori Outi Tuomi-Nikula Digitaalisen kulttuurin assistentti Riikka Turtiainen Satakunnan taidetoimikunnan kokoonpano Läänintaiteilijat Näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen Taiteen tuottamisen läänintaiteilija Tuuli Penttinen-Lampisuo Säveltaiteen läänintaiteilija Kimmo Rahunen asti 3.3 Toimiston henkilökunta Taidetoimikunnan pääsihteeri Risto Ojanen Osastosihteeri Silja Tuhkunen 12

13 Liite 1 Vuodesta 2008 omin sanoin Hilkka Hyttinen Näyttämötaiteen läänintaiteilija Monitaiteellisuus, poikkitaiteellisuus, taiteidenvälisyys, taidetta yli välineiden rakkaalla lapsella on tässäkin tapauksessa useita nimiä ja vielä useampi ilmenemismuoto. Olen aina pitänyt taiteiden välillä olevia raja-aitoja vähintäänkin keinotekoisina, ja tavoitteeni on ollut niiden madaltaminen tai jopa kaataminen. Luovuus ja uudet aloitteet syntyvät usein välitilassa, välimaastossa, katseelta piilossa, jossain jossa vasta jotain on hahmottumassa. Läänintaitelijana, ohjaajana, pedagogina ja ihmisenä olen herkillä uusien aloitteiden ja mahdollisuuksien näkemiseksi. Lähes kaikki vuoden 2008 hankkeeni voidaan luokitella monitaiteellisiksi yhteistyöhankkeiksi. Niiden tekeminen on yhdistänyt eri alueiden ja alojen taiteilijoita, lapsia ja erityisryhmiä, nuoria ja vanhuksia, ammattilaisia ja harrastajia, opiskelijoita ja opettajia, taiteesta nauttijoita ja sen tekijöitä. Arvot kovenevat ympärillämme koko ajan ja uskon, että taiteilijoiden ja taiteen rakastajien yhteisvoimin voimme omalta osaltamme yrittää ohjata yhteiskunnallista kehitystä kohti humaaneja arvoja ja kaikille ihmisarvoista tulevaisuutta. Taide on jokaisen ihmisen perusoikeus. BRECHTIÄ TAIDEOPISKELIJOIDEN VOIMANNÄYTTEENÄ SATAKUNNASSA Seitsemän kuolemansyntiä oli Palmgren-konservatorion, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, Porin ammattiopiston, Tampereen konservatorion, Headhouse Oy:n ja Satakunnan taidetoimikunnan yhteistyönä toteuttama, Bertolt Brechtin kirjoittama ja Kurt Weillin säveltämä musikaali. Esityksen ohjasi ja tuotti näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen. Hanke mahdollisti mittavan, taiteellisesti kunnianhimoinen yhteistyön, auttoi oppilaitosten verkostoitumista ja resurssien hyödyntämistä sekä tuotti Satakuntaan uutta musiikkiteatteria. Musikaaliesitys koostui kahdesta osasta. Ensimmäinen osa oli musikaali Seitsemän kuolemansyntiä. Väliajan jälkeen seurasi Lemmentottumuksia, dramatisoitu konsertti, jossa Palmgren-konservatorion opiskelijat esittivät Brechtin teksteihin sävellettyjä kappaleita ja Kurt Weillin sävellyksiä. Ensi-ilta oli 26. helmikuuta Porissa 70-paikkaisessa Valimo-salissa. Esityksiä oli yhteensä kahdeksan, joista kaksi oli lukioille suunnattuja päiväesityksiä. Katsojia oli yhteensä 549, loistavat 68,6 katsojaa/esitys. Lehdistö otti kiitettävästi tulevan ensi-illan huomioon näyttävissä ennakkopuffeissa. Uusi Aika -lehti myös julkaisi positiivisen arvion ensi-illasta. Enemmänkin ensi-ilta-arvioita olisi kaivattu, koska julkinen palaute ja siihen tottuminen ovat yksi tärkeä osa taiteilijan työtä. Seitsemän kuolemansyntiä näytti raadollisen kuvan taiteilijan tiestä kohti menestystä. Valokuvat: H.Hyttinen. 13

14 Opiskelijoille oli paljon hyötyä ja iloa siitä, että hankkeessa oli mukana myös taide-alan ammattilaisia. Jo projektin alkusuunnitelmista lähtien päätettiin sekoittaa ammattilaisia ja opiskelijoita, koska haluttiin tehdä musiikillisesti erittäin haastava teos. Näin opiskelijat oppivat huomattavasti enemmän kuin silloin, jos teoksen vaativuusastetta olisi jouduttu sovittamaan opiskelijoiden taitotasolle. Ammattilaiset antoivat omalla asenteellaan ja taidoillaan hankkeelle ammattimaisen leiman. Seuraamalla vierestä ammattilaisen työskentelyä opiskelijoiden työasenne vahvistui ja yhdessä tekeminen kohotti opiskelijoiden itsetuntoa ja ammatti-identiteettiä. Opiskelijat verkostoituivat ammattikenttään ja saivat sitä kautta työtilaisuuksia mm. kesäteattereiden musikaaleissa ja vetäjinä taideleireillä. Koko projektin yleistunnelma oli kannustava ja iloinen. Opiskelijat joutuivat venymään jaksamisensa äärirajoille yhdistäessään päivittäisen opiskelun ja iltojen ja viikonloppujen harjoitukset ja esitykset. Onnistumisen ja loistavan lopputuloksen kannalta oli olennaista, että oppilaitosten opettajat olivat innokkaasti mukana alusta lähtien. Erityisesti muusikko Minna Liettyä-Tyni, koreografi Mönziä Kurbanali Tampereen konservatoriosta, pintakäsittelyn opettaja Susanna Haltsonen Porin ammattiopistosta, laulun lehtori Tarja Viita-aho Palmgren-konservatoriosta ja lavastaja Tuuli Saarinen olivat jopa korvaamattomia yhteistyökumppaneita. Läänintaiteilijana koin erityisen antoisana yhteistyön musiikin läänintaitelija Kimmo Rahusen kanssa. Keskustelimme projektista lähes päivittäin, toimimme toistemme työnohjaajina ja tuimme toinen toistemme taiteellisia valintoja. Taiteiden välisten raja-aitojen iloinen ylittäminen esityksessä, joka yhdisti teatteria, musiikkia, tanssia, liikkuvaa kuvaa ja käsityötaidetta tuotti tekijöilleen ja suurelle osalle yleisöä nautittavan lopputuloksen. Hieno projekti! SITISAMAANIT KADULLA KA-TU katuteatteriyhdistys ry:n Leader+ -hanke päättyi vuoden 2007 lopussa. Yhdistyksen toiminta jatkui kuitenkin vilkkaana ja helmikuussa Reetta Vehkalahti ja Hilkka Hyttinen käynnistivät uuden esityksen suunnittelun. Vuoden 2008 katuteatteriesityksen teemaksi valittiin samanismi ja esityksen nimeksi päätettiin jo alkuvaiheessa Sitisamaanit. Näyttämötaiteen läänintaiteilija ja KA-TU yhdistyksen puheenjohtaja Reetta Vehkalahti vastasivat toiminnan sisällöstä ja koordinoinnista. Esityksen motoksi muotoutui Meissä kaikissa asuu primitiivi, ja sen tuleva sisältö määriteltiin seuraavasti: katuliikehdintää, outoja asuja ja ihmissoittimia kadulla, ihmisvilinässä. Ensimmäinen uuden esityksen valmistava katuteatterityöpaja järjestettiin toukokuussa Teatteri Ulpun Studionäyttämöllä Ulvilassa. Työpajoissa katutanssin saloihin johdatti b-boy-koreografi-tanssija Jimi Kettunen ja bodydrumming / vartalosoitantaa opetti musiikinopettaja Jaana Eerola. Jokainen osallistuja myös valmisti itselleen kohonaamaselkäisen paidan (vartalonaamio) käytettäväksi esityksessä. OUTO-työpajaviikolla Herrainpäivät-leirikeskuksessa Yyterissä opiskeltiin afrikkalaista tanssia, suomalais-ugrilaista lauluperinnettä, rakennettiin rekvisiitta, viimeisteltiin puvustus ja koottiin katuteatteriesitys Hilkka Hyttisen ohjaamana. Esityksellä ei ollut valmista käsikirjoitusta, vaan se rakentui tekemisen kautta yhdistämällä työpajoissa opittua liike- ja äänimateriaalia improvisoituihin kohtauksiin. Sitisamaanit oli ritualistinen esitys ihmisen halusta yrittää kommunikoida toistensa kanssa. Esityksen alussa nykyihmiselle arkipäiväinen kännykkä lakkaa olemasta Liite 1 Afrikkalista tanssia ja laulua Viialassa ja OUTO-katuteatterityöapajassa. Valokuvat: H. Hyttinen. 14

15 uskollinen palvelija. On löydettävä jokin muu tapa saada viesti perille. Tästä alkaa Sitisamaanien matka urbaanin cityihmisen alkulähteille. Yhteisen puhekielen puuttuessa äänet, eleet ja tanssi toimivat kommunikaation välineinä. Löytyykö kadotettu yhteys ihmisten välillä?, kysyi esitys. Ensi-ilta oli Kesäkatu 08 katuteatteritapahtumassa Viialassa. Muut esitykset olivat Pori Jazz -viikolla Kulttuuritalo Annankatu 6:n ja Satakunnan taidetoimikunnan järjestämissä SuomiAreena-tapahtumissa, Mustan Pitsin Yössä Raumalla, Mahdollisuuksien Tori -tapahtumassa Hämeenlinnassa, Blue Sea Film -festivaaleilla Raumalla ja Lainsuojattomat-festivaaleilla Porissa. Karhuseutu ry:n kansainvälisen hankkeen yhteydessä taltioitiin Sitisamaanien viimeinen esitys ja siitä valmistettiin KA-TU yhdistyksen toimintaa esittelevä DVD, joka on nähtävissä osoitteessa Syksyllä 2007 Rauman kellariteatterissa aloitti toimintansa Hilkka Hyttisen ja Elina Kallin vetämä Rauman seudun vuotiaista nuorista koottu Seutukunnallinen nuorten teatteri Setteri-ryhmä. Toiminnan tavoitteiksi asetettiin kouluttaminen ja esitysten valmistaminen nuorten omista aiheista. Joulukuussa ensi-iltaan saatiin Valheenpaljastin. Ryhmän itse kirjoittama esitys käsitteli mm. yksinäisyyttä, itsemurhaa ja avioeroa kauhunäytelmänä. Kipeiden tuntojen lisäksi esityksessä viljeltiin kosolti mustaa huumoria. Tammikuussa 2008 Valheenpaljastin vieraili Kiukaisten ja Euran lukioissa. Katsojia esitys keräsi yhteensä vajaat 300. Rauman kulttuuripäällikkö Paula Pullisen tilaamana setteriläiset alkoivat valmistaa kesäksi 2008 katuteatteriesitystä mm. Rauman Pitsiviikkoa varten. Setteriläiset kokoontuivat katuteatteriprojektin merkeissä ensimmäistä kertaa huhtikuussa Ryhmässä oli yhdeksän vuotiasta nuorta Raumalta, Lapista, Säkylästä ja Köyliöstä. Suurimmalla osalla nuorista oli jonkin verran kokemusta näyttelemisestä ja teatteritoiminnasta. Liite 1 Yhteydenpito Italiaan Teatro Due Mondin teatteriryhmän kanssa jatkui tiiviinä. Keväällä näyttämötaiteen läänintaiteilija neuvotteli Italian kulttuuri-instituutin kanssa Helsingissä yhteisrahoituksen mahdollisuudesta Teatro Due Mondi saamiseksi Suomeen. Kulttuuri-instituutin rahoitus järjestyi, mutta KA-TU yhdistys ei onnistunut saamaan kokoon loppurahoitusta. Teatro Due Mondin vierailu järjestyi lopulta elokuussa Lappeenrantaan Linnoituksen Yö -tapahtuman yhteydessä. Vuoden 2009 KA-TU esityksen ensi-ilta tulee olemaan kesäkuussa Satakunta Senaatintorilla -tapahtumassa Helsingissä. SETTERI-TEATTERIA KOULUISSA JA KADUILLA Toukokuussa 2008, ryhmän toisella tapaamiskerralla, nuoret saivat viikonlopun ajan tutustua toisiinsa, kirjoittaa näytelmätekstiä sekä valmistaa itselleen kipsistä puolinaamiot esitystä varten. Varsinainen esityksen valmistamisviikko pidettiin heinäkuussa, jolloin nuoret työstivät urakalla kohtauksia tehden välillä erilaisia teatteri-, musiikki- ja rytmiharjoitteita. Nuoret pääsivät tutustumaan naamioteatteriin ja klovneriaan näyttelijä Riku Laakkosen johdolla. Ryhmä teki myös teatterimatkan ja kävi katsomassa Porissa Miau - kissaooppera Kattilassa -musiikkinäytelmän, sekä Teatteri Ulpun Pessin ja Illusian Ulvilassa. Setteriläiset kokivat teatteriretken innostavana ja saivat esityksistä uutta näkökulmaa omaan näyttämötoimintaansa. Kellariteatterissa urakoitu viikko synnytti Kadulla Sumussa -nimisen, vajaan puolen tunnin mittaisen, musiikilla ja huumorilla höystetyn katuteatteriesityksen, jossa vanhat keskiaikaiset tarinat, kuten Piispa Henrik, Pyhä Yrjänä sekä Tarina kuninkaantyttärestä heräsivät eloon. Esityksessä käytettiin puolinaamioita ja soitettiin ja laulettiin keski-aikaista musiikkia. Setteri harjoittelee keski-aikaista katuteatteri-esitystä Raumalla. Valokuvat: H.Hyttinen. 15

16 Katuteatteriesitykset starttasivat loistavasti onnistuneella ensi-illallaan pitsiviikon alkamispäivänä. Setterin ensiesityksestä tiedotti Uusi Rauma sekä Länsi-Suomi -lehti, ja yleisö jo odottikin innokkaana nuortenryhmän saapumista Rauman kauppatorille. Setteriläiset lähtivät liikkeelle torilta esittäen siellä yhden osan näytelmää ja loput kaksi runsaan katsojamäärän saattelemana Rauman Pyhän Ristin Kirkon kupeessa upeassa ja juuri esitykseen sopivassa miljöössä. Katsojia esityksellä oli noin 70. Paikalle saapunut Turun Sanomien toimittaja oli erittäin mielissään esityksestä ja teki siitä myös lehtijutun. Pitsiviikon esitykset jatkuivat Mustan Pitsin yönä, ensin päiväesityksellä Rauman kauppatorilla ja Pyhän Kolminaisuuden Kirkon raunioilla, ja illalla lasten lavalla Rauman kaupungintalon sisäpihalla. Yleisöä oli noin 40 henkeä päivän ensimmäisessä, kiertävässä esityksessä, joka kulki läpi Kalatorin markkinoiden. Lasten lavalla illalla puoli yhdeksän aikaan kaiken ikäistä väkeä oli kerääntynyt katsomoon runsain joukoin (noin 80 katsojaa). Esitys meni näyttelijöiden osalta hyvin siitä huolimatta, että lasten äänet ja taustalla kohiseva suihkulähde olivat viedä kuuluvuuden lähes täysin. Pitsiviikon viimeinen esitys oli Raumalla Nokan torpassa lasten markkinoilla Pitsilauantaina. Esitys keräsi katsomon täyteen (noin 50 katsojaa) innokkaita lapsia ja aikuisia, ja saivatpa setteriläiset pari faniakin. Liite 1 Seuraavana päivänä Setteri esiintyi kolmessa vanhainkodissa Raumalla: palvelutalo Kokkilassa, Iltatuulivanhainkodissa sekä Kaunisjärven vanhainkodissa. Vanhainkotien asukkaat olivat erittäin hyvillään nuorten vierailusta. Vanhukset pitivät siitä, miten kerrankin historiallisia tapahtumia esitetään humoristisista lähtökohdista, nuorten kuuluvasta äänestä, sekä ylipäätään nuorison vierailusta vanhusten luona. Positiivista palautetta tuli myös siitä, että vanhustentalossa kävi esiintymässä kerrankin uusia kasvoja. Vanhukset olivat erittäin kiinnostuneita nuorten esityksestä. He kyselivät, mistä idea on lähtenyt, kauanko he ovat harjoitelleet, minkä ikäisiä ja mistä päin nuoret ovat jne. Nuoret ihastuivat vanhustentaloihin ja pitivät niitä oikein viihtyisinä paikkoina. Katsojia kolmessa esityksessä oli yhteensä vajaat 150. Setteriläisten esityksen valmistaminen sekä itse esitykset onnistuivat loistavasti. Nuorten itsetunto kohosi myönteisen palautteen ansiosta, luottamus omiin kykyihin teatterintekijöinä lisääntyi ja rohkeus tehdä oman näköistä esitystaidetta sai lisää pontta. Setteri-ryhmän esitykset jatkuivat lokakuussa Rauman maakuntakirjastossa sekä Kankaanpäässä Nukkeronukketeatterifestivaaleilla. Viimeinen Kadulla Sumussa -esiintyminen oli marraskuussa Porin BePOP -kauppakeskuksessa Lasten oikeuksien päivän tapahtumassa. Marraskuussa Setteri vieraili vielä Tampereella nuorten Murros-teatterifestareilla, katsoi siellä useita esityksiä ja osallistui jonglööraustyöpajaan. Syksyllä Setterin toiminta jatkui Elina Kallin vetämänä ja Rauman seudun kulttuuriyhteistyön rahoituksella. Maaliskuussa 2009 valmistuu ensi-iltaan ryhmän uusin esitys Huhupuhetta. HEIMOT II LASTEN JA NUORTEN MONITAITEELLINEN LEIRI Kesän hauskin leiri Heimot II järjestettiin toista kertaa , Eurassa Mansikin leirikeskuksessa. Rahoittajina toimivat Rauman Teatterikerho ry Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahaston myöntämän apurahan turvin, Satakunnan taidetoimikunta, Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Rauman seudun kunnat sekä KA-TU katuteatteriyhdistys ry. Leirin tavoitteena oli järjestää lapsille ja nuorille korkeatasoista ja monipuolista toimintaa eri taiteenlajien ja liikkumisen muodossa. Kaikkia taidetyöpajoja vetivät taiteen sekä lasten ja nuorten taidetoimintaan erikoistuneet ammattilaiset. Näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen ja seutukunnallinen lasten ja nuorten teatterin ohjaaja Elina Kalli aloittivat leirijärjestelyt huhtikuussa, ja ensimmäistä kertaa leirin ohjaajat tapasivat toisensa suunnittelun merkeissä toukokuussa. Leirillä oli neljä erilaista työpajaa: teatteripaja, vetäjänään Elina Kalli; seikkailupaja, jota teatteri-ilmaisun ohjaaja Jarmo Skön ohjasi; valokuvaaja Ninni Rautiaisen valokuvauspaja sekä artesaani Emilia 16

17 Wahlströmin ja nuoriso-ohjaaja Maritta Rinteen vetämä korupaja. Lisäksi leirillä oli yhden päivän mittainen maskeerauspaja, jota ohjasivat maskeeraajat Henna Mikkonen ja Jenna Tuomisto. Leirin tuotannosta ja järjestelyissä vastasi näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen. Työpajoja ja mystisiä heimoja Lapset saivat aloittaa leirin aurinkoisissa merkeissä tiistaiaamuna, jolloin 32 lasta, 8 leiri-isosta sekä kaksi työpajaohjaajaa valtasivat Mansikin mannut. Lapsia paikalle oli saapunut Raumalta, Eurasta, Lapista, Eurajoelta, Kiukaisista, Säkylästä, Köyliöstä sekä muutama lapsi Satakunnan ulkopuolelta. Työpajoista teatteripaja sekä seikkailupaja aloittivat heti maanantaina toimintansa, tarkoituksenaan saada lapset tutustumaan toisiinsa ja löytämään uusia kavereita. Lapset jaettiin leirin alussa neljään ikäryhmään: maahan, ilmaan, tuleen ja veteen. Maa-heimolaiset olivat pienimpiä, noin kahdeksanvuotiaita ja vesi-heimolaiset vanhimpia, kaikki 13-vuotiaita. Jokaisella heimolla oli oma isospari, jotka veivät lapset työpajoihin ja olivat pajoissa tarvittaessa apuna. Noin 15-vuotiaiden isosten tehtävänä oli myös toimia ruoka- ja siivousapuna, saunanlämmittäjinä sekä yöpyä lasten kanssa. Kaikki isoset olivat keväällä läpikäyneet heille räätälöidyn vetäjäkoulutuksen. Heimot-leirin sisältö ja kulku rakentuivat leirin ohjaajien kehittämän heimotarinan ympärille. Lapsille kerrottiin, miten Mansikin metsissä on asunut heimo, nimeltään Naavahiset. Tarun mukaan heimo vaeltelee metsissä vieläkin. Pyhäjärven toisella puolella asuvat Pahalaiset taas haluavat vallata Naavahisten maat ja olivat jo onnistuneet tuhoamaan Naavahisten tärkeän pyhättökummun. Lapset saivat ensimmäiseksi tehtäväkseen rakentaa kummun uudelleen. Innokkaat seikkailupajalaiset viettivätkin paljon aikaansa pyhättökummulla, sitä uudelleen rakentaen. Pyhättökummun rakentaminen osoittautui monelle lapselle todella tärkeäksi tehtäväksi ja toiminta oli mielenkiintoista ja jännittävää. Rakentelujen lisäksi seikkailupajassa lapset liikkuivat metsässä toteuttamalla liikunnallisia taitoja, luottamusta ja heittäytymistä sekä ryhmän yhteisvoimaa vaativia tehtäviä. Erityisesti seikkailupajassa heimotarina kuljetti toimintaa vahvasti. Pajassa lapset löysivät kartan avulla metsästä oman heimonsa voimaesineen, kirjoittivat kirjeitä Naavahisten heimolle ja harjoittelivat taistelukepin käyttöä mahdollista Naavahisten ja Pahalaisten taistoa varten. Teatterityöpajassa tutustuttiin erilaisiin ilmaisuleikkeihin ja tehtiin pieniä esityksiä. Pienemmät leiriläiset olivat erittäin kiinnostuneita roolivaatteista, maskeerauksesta ja näyttelemisestä; vanhemmille maistui enemmän dokumentti-tyylisten esitysten teko ja kilpailuhenkisemmät leikit. Leirikeskusta ympäröivästä metsästä löytyi erittäin hyviä pieniä luonnonnäyttämöitä lasten esityksiin. Valokuvauspajassa Ninni Rautiainen ohjasi lapsia digikameran käytössä. Lapset saivat ottaa kuvia oman ryhmän elementtiinsä liittyen; kuvia maasta, ilmasta, tulesta ja vedestä. Lasten taitavasti nappaamat kuvat olivat mukana syksyllä Porin lastenkulttuurikeskuksen Vähäx valottaa -valokuvafestivaaleilla. Maskeerauspajassa lapset saivat kasvoihinsa haluamansa maalauksen. Suurin osa valitsi omaan heimoonsa liittyvän merkin, esimerkiksi tulen lieskat. Ammattimaskeeraajat maalasivat lasten toiveesta myös mm. noita- tai hirviömaskeja tai muita tulevaan seikkailujen iltaan sopivia, jokaisen oman roolin näköisiä hahmomaalauksia. Korupajassa lapset pääsivät ryhmissään vierailemaan Viikinkikylään ja tekemään oman näköisensä amuletin. Amuletin tekemiseen liittyi Kalevalaisten tarinoiden kertominen sekä erilaiset pienet rituaalinomaiset tehtävät suojelukorun voimaannuttamiseksi. Lapset pääsivät vierailulle Viikinkikylään vielä viimeisenä leiripäivänään, jolloin jokainen sai leipoa kylässä viikinkiaikaista herneleipää. Jännittävä seikkailujen ilta Heimot-leirin huipentuma oli viimeisenä yhteisenä iltana, jolloin leiriläiset viettivät seikkailujen iltaa. Jokainen heimoryhmä oli valmistanut pienen esityksen toisilleen näytettäväksi. Esitykset olivat kaikki keskenään eri tyylillä toteutettuja tarinoita Naavahisista ja Pahalaisista. Pyhättökummulle saapuivat itse Naavahiset esittämään heille tanssin. Naavahiset olivat todellisuudessa naamioituneita isosia, mutta etenkin pienempiin lapsiin esitys upposi täysin. Pyhättökummulta laskeuduttuaan lapset saivat jatkaa seikkailujen illan juhlintaa vielä yhteisellä iltanuotiolla makkaraa paistaen ja pelaten. Heimot-leirin tulevaisuus Heimot-leiri onnistui jälleen erittäin hyvin. Lasten leirille ilmoittautumisten määrä ylitti odotukset, ja lapsilta ja heidän vanhemmiltaan saadun palautteen perusteella lapset ovat olleet enemmän kuin tyytyväisiä leirin antiin. Sekä leiriläisten että vanhempienkin toive tuntuu olevan se, että Heimot-leiri saadaan pystyyn jälleen ensi kesänä. Liite 1 17

18 Turun Sanomat, Länsi-Suomi ja Alasatakunta kävivät tekemässä juttua leiristä Mansikissa. Lehtien myönteiset artikkelit kertovat myös omalta osaltaan leirin menestyksestä. Heimot-leirin tulevaisuutta mietittäessä herää kysymys, onko tämänkaltaisen kulttuurin tarjoaminen lapsille ja nuorille tarpeen? Pitäisikö taideleirin sisältö ja toiminta ohjata suoraan osaksi kuntien vakiintunutta kesäleiritoimintaa? Itse olen sitä mieltä, että taiteisiin keskittyvä leiri on tarpeellinen. Kokemukset kahden kesän leireiltä kertovat, että taide kiinnostaa monia lapsia ja nuoria aivan erityisesti. Joukossa on niitä, jotka eivät tahdo löytää paikkaansa ryhmässä tai joilla muuten on haasteellista omassa elämässään. Leireille on osallistunut muutama lapsi kuntien sosiaalitoimen kautta. Mukana on ollut monenlaisen diagnoosin saaneita ja mm. diabetes ja allergia -oireisia lapsia ja nuoria. Suurin osa on tietenkin aivan tavallisia lapsia, joita vetävät leirille sanat taide ja seikkailu. Kaikille osallistujille on yhteistä se, että he nauttivat rennosta yhdessäolosta ja luovasta ilmapiiristä. Taide ja taiteen tekeminen on lähtökohtaisesti tasaarvoista, voimaannuttavaa ja jokaiselle löytyy oma persoonallinen tapa ilmaista itseään. Oman taiteenalansa ammattilaiset työpajojen vetäjinä takaavat myös sen, että työpajat ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja haasteellisia. On tärkeää, että taitelijalla on lisäksi pedagogisia avuja ja kiinnostus toimintaan lasten ja nuorten kanssa. Lapsille ja nuorille pitää tarjota vain parasta! Tulevaisuuden visioita Rauman seudun kunnilla ja muilla satakuntalaisilla kulttuuritoimijoilla on yhdessä suuri vastuu lasten ja nuorten taideleiritoiminnan tukemisesta ja hyvin alkaneen perinteen pitämisestä elinvoimaisena. Rauman teatterikerho ei hae rahoitusta uutta leiriä varten ja vetäytyy muutenkin leirin järjestelyistä. Vuoden 2009 leiriä suunniteltaessa on hyvä pohtia, voisivatko kunnat olla enemmän vastuussa leirin järjestelyistä. Löytyykö kunnilta kiinnostusta ja taloudellista panostusta jatkaa Heimot-leirien järjestämistä? Mielestäni esimerkiksi kulttuuritoimijoiden yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on erittäin myönteistä ja sitä on syytä jatkaa ja kehittää. Suomen kulttuurirahaston Myrsky-hanke olisi oiva osarahoituskanava tämänkaltaiselle nuorten kasvua tukevalle ja syrjäytymistä ehkäisevälle leirille. Vuoden 2009 Heimot-leirille asettaa haasteita lisäksi näyttämötaiteen läänintaiteilijan pestin päättyminen keväällä Pohja on kuitenkin luotu jokakesäiselle taideleirille, ja tätä vasten taideleiriä on hyvä lähteä kehittämään edelleen innokkaiden toimijoiden avulla. Tulevaisuuden toimijat ja leirin tuotannosta vastaavat voivat löytyä esim. kuntien liikunta-, kulttuuri ja nuorisotoimista, Rauman seudun kuntien taiteilijoista, Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkostosta ja työväen opistoista. Intoa ja asiansa osaavia henkilöitä löytyy kaikista. Satakunnan taidetoimikunnassa aloittavat keväällä sekä musiikin että lastenkulttuurin läänintaiteilijat. Mikäli tulevien läänintaiteilijoiden hankesalkkuihin mahtuu yksi Heimot-leiri, on jo paljon voitettu. Tässä tarvitaan paikallisten toimijoiden aktiivisuutta. Kannattaa ollaan suoraan yhteydessä uusiin läänintaiteilijoihin. UUTTA NUORTEN TEATTERIA SATAKUNTAAN Satakunnan taidetoimikunta järjesti ensimmäistä kertaa satakuntalaisille kirjoittajille suunnatun Käsistä!-näytelmäkäsikirjoituskilpailun. Kilpailua edelsivät näyttämötaiteen läänintaiteilijan ideoimat ja toteuttamat näytelmäkäsikirjoitustyöpajat vuosina ja Kilpailu oli luonnollinen jatke molemmille työpajoille. Näytelmäkäsikirjoituskilpailu oli suunnattu Satakunnan alueella asuville, työskenteleville, opiskeleville tai satakuntalaislähtöisille kirjoittajille. Kilpailulla etsittiin nuorten elämään liittyviä uusia näytelmätekstejä. Aiheena oli laajasti vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten elämä. Näytelmäkäsikirjoituskilpailun tavoitteena oli tuoda esiin uusia näytelmäkäsikirjoittajia ja näytelmätekstejä, auttaa uusien näytelmäkäsikirjoitusten tuottamista näyttämöille, käsikirjoittajien jatkokoulutus, käsikirjoittajien työtilaisuuksien lisääminen ja erityisesti nuorten innostaminen teatteriin. Kilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä 14 näytelmätekstiä. Tekstien tapahtumat kietoutuivat usein perheen ja sen problematiikan ympärille ja aiheet käsittelivät mm. identiteetin rakentumista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, elämän merkitystä ja rakkautta. Mukana oli ilahduttavasti huumoria ja absurdejakin tilanteita, yllättäviä juonenkäänteitä ja uutta luovaa kieltä. Palkintoraati jakoi Satakunnan taidetoimikunnan myöntämän 2500 euron palkintorahan usean kirjoittajan kesken. Liite 1 18

19 700 euron palkinnolla raati palkitsi Tapio Kankaanpään (Ulvila) kaksi näytelmätekstiä, Mitä me kerrotaan isälle? ja Viimeinen kuva sekä Jarno Malisen (Pori) näytelmätekstin Ole mulle sympaattinen. Raati palkitsi lisäksi 100 euron kannustusstipendillä Outi Lähteenlahden ( Loisto, Kiukainen), Hanna Mäkisen ( Vaikka laiturilla, Kokemäki), Anne Mäkisen ( Elämää etsimässä, Rauma) ja Jari Nolvin ( Käännän selkäni mereen, Pomarkku) railakkaista otteista ja selkeästä lupauksesta. Satakuntalaisten harrastajateattereiden yhdistyksen Harteka ry:n raati palkitsi 200 euron tunnustuspalkinnolla näytelmän Mitä me kerrotaan isälle? ja kiitti kiinnostavaa ja huolellisesti rakennettua kokonaisuutta, toimivaa henkilökuvausta ja dialogia. 100 euron tunnustuspalkinto meni Anne Mäkisen näytelmälle Elämää etsimässä, jonka perheen kuvaus ja loppuratkaisun yllättävyys ja virkistävä realistisuus vakuutti raadin. Äidinkielenopettaja Juli-Ann Aerilan ilmaisutaidonoppilaat Rauman Lyseosta olivat nuorisoraatina, jonka suosikkiteksti erottui joukosta kirkkaasti edukseen. Raati oli ehdottoman yksimielinen voittajatekstistä, josta se löysi hienoja henkilöhahmoja ja loistavaa huumoria. Dialogi on sujuvaa ja oivallista, juoni on jännittävä ja tarina vei mukanaan. Erityisen myönteiseksi raati koki sen, että tekstin tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan ja käsittelevät ajankohtaisia asioita. Nuorisoraati antoi Sanomalehti Länsi Suomen 200 euron stipendin Tapio Kankaanpään Mitä me kerrotaan isälle?, joka kosketti raadin mielestä heitä suoraan. Kilpailu, Tapio Kankaanpää ja hänen kirjoittamansa, kaikkien kolmen raadin palkitsema Mitä me kerrotaan isälle? saivat runsaasti julkisuutta lehdistössä. Tulevaisuuden toiveena on nähdä uuden satakuntalaisen näytelmäkirjailijan kanta-esitys ammattiteatterin lavalla. KÄSISTÄ! -NÄYTELMÄ- KÄSIKIRJOITUSSEMINAARI Näytelmänkäsikirjoittamiseen pureutuvassa seminaarissa pohdittiin esittämisen monia muotoja, sisältöjä, vastaanottamista ja tekijöiden lähtökohtia käsikirjoittajan näkökulmasta. Lainsuojattomat -festivaalin yhteydessä lauantaina 6.9. järjestetyssä seminaarissa alustajina ja keskustelijoina olivat näytelmäkirjailija-ohjaajat Satu Rasila, Juha Luukkonen, Juha Hurme ja Merja Repo. Pienryhmätyöskentelyssä pureuduttiin oman aikamme aiheisiin sanomalehtiuutiset lähtökohtana. Hienosti osallistujia ja huomiota kerännyt seminaari toteutettiin yhteistyössä Lainsuojattomat-festivaalin, Satakunnan taidetoimikunnan ja Porin kaupungin työväenopiston kanssa. NUKET VALTASIVAT KANKAANPÄÄN Viikko täynnä elämyksiä Toisen kerran Kankaanpäässä järjestetty Nukkero levittäytyi ihmisten pariin oppilaitoksiin, kadulle ja torille. Yleisölle avoimien, maksullisten esitysten lisäksi viikkoon mahtui useita ilmaisia yleisöesityksiä ja tietyille ryhmille, kuten koululuokille, räätälöityjä tilausesityksiä. Lähes kaikki tilaus- ja koululaisnäytännöt olivat täynnä, samoin kuin edellisvuonna. Maksulliset esitykset keräsivät kaupungin koon huomioon ottaen hyvän yleisön. Nukkero-tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli noin katsojaa asukkaan kaupungille tulos on loistava. Syksyinen nukketeatteriviikko on selkeä jatkumo jokakeväiselle Ramppikuume-nuortenteatteritapahtumalle. Kesäteatterin ja tapahtumien lisäksi Kankaanpäässä ei ole säännöllistä teatteritoimintaa. Eri tapahtumilla on siksi selkeä tilaus Kankaanpäässä. Tapahtumalla edistettiin erityisesti satakuntalaisten nukketeatterintekijöiden verkostoitumista ja yleistä nukketeatterikulttuurin tuntemusta. Satakunnan taidetoimikunta koordinoi ja tuotti nukketeatteriviikon sisällön. Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat mm. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Satakunnan Alueopisto, Kankaanpään taidekoulu, Kankaanpään kirjasto ja Kankaanpään Opisto. Esitykset Nukkero-tapahtuman esitykset tulivat ympäri Suomea. Viikon avasi vihteljärveläinen Anna Rajahaka. Annan Nuket -nukketeatterin esitys Marjatan poika sai innostuneen vastaanoton Kankaanpään työvalmennuskeskuksessa. Tiistaiaamuna oli vuorossa Kankaanpään kirjaston oman nukketeatterin, nukketeatteriryhmä Majavan, tilausesitys päiväkotiryhmille. Torstaina järjestettiin vielä Liite 1 19

20 Louhi, Väinämöinen ja Pohjolan tytär vaikuttavassa Kalevala ulkoilma-esityksessä. Valokuvat: Jan Virtanen. yksi tilausesitys koululaisille. Nukketeatteriryhmä Majava järjestää aktiivisesti nukketeatteriesityksiä ympäri vuoden omassa studioteatterissaan ja on suosittu lasten keskuudessa. Esitykset on tarkoitettu erityisesti päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille. Torstai oli nukketeatteriviikon vilkkain päivä, ja tapahtumia oli myös päällekkäin eri puolilla Kankaanpäätä. Tamperelainen nukketeatteri Ramppi & Kuume esitti perinteisen Kasper-nukke -tarinan Pantse ja Juuli Kankaanpään torilla aamupäivällä. Samaan aikaan kun torilla seurattiin viekkaita Kasper-nukkeja, keskustan ala-asteella pyörähti käyntiin myös viime vuodelta tutun kiukaislaisen Sky-teatterin lastenryhmän esitys Bremenin soittoniekat. Sitä seurasi raumalaisen nuortenteatteri Setterin esitys Kadulla sumussa. Ryhmät esiintyivät koulun oppilaille kahdesti ja molempien esitykset saivat 1 4-luokkalaisten ihastuneen vastaanoton. Torstain koululaisesityksiä jatkoi Kankaanpään Koulukeskuksen auditoriossa helsinkiläisten kriitikoiden arvostama ja kehuma esitys, helsinkiläisen Nukketeatterikeskus Poijun Ofelia ja Varjojen teatteri. Koko esitys oli varattu Kankaanpään yhteislyseon lukiolaisille ja sali täyttyikin ääriään myöten. Ryhmä esiintyi samassa tilassa vielä toistamiseen illalla, tuolloin kyseessä oli yleisölle avoin maksullinen näytäntö. Annan Nuket -nukketeatterin esitys Mä Taimi olen sun tarhassas jatkoi vilkasta torstaipäivää elokuvateatteri KantriPalatsissa. Anna Rajahaka esitti saman tarinan myös viime vuoden Nukkerossa kolmessa kankaanpääläisessä vanhainkodissa. Tällä kertaa kyseessä oli yleisölle avoin ilmaisesitys. Perjantaiaamuna esityksiä jatkettiin koululaisesityksillä elokuvateatteri KantriPalatsin tiloissa. Tamperelaisen Vekkulikettu-ryhmän Matti Koskinen hauskutti Kangasmetsän koulun oppilaita esityksellään Vaarin perintö. Samana aamuna oli lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin yksikön sosionomiopiskelijoiden esitys Lumikki ja viettelysten saari Kankaanpään opistossa. Esitys oli tilausnäytäntö oppilaitoksen opiskelijoille. Nukkero-tapahtuman viimeinen yleisölle avoin maksullinen esitys nähtiin Kankaanpään Koulukeskuksen auditoriossa perjantai-iltana. Tuolloin katsojat saivat jännittää turkulaisen Teatteri Sudenenteen norjalais-suomalaisen yhteistyön tuloksena syntynyttä esitystä Aikamatka dinosaurusten maailmaan. Viikon huipentumana ja viimeisenä esityksenä nähtiin Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden näyttävä esitys Kalevala. Esityspaikkana oli Kankaanpään taidekoulun sisäpiha, ja pimenevä syksyinen ilta sävytettynä musiikilla ja elävällä tulella antoi esitykselle arvokkaat puitteet. Kalevala avasi Satakunnan taidetoimikunnan tuottaman Ilon ja Valon Satakunta -tapahtumien sarjan. Ohjelmaa myös tiedonjanoisille Nukkero-tapahtuma järjesti myös koulutusta ja tutustutti ihmiset nukketeatterin tekemisen tekniseen puoleen. Maskeeraja Satu Askosen vetämä maskeerauksen lyhytkurssi tutustutti kankaanpääläiset harrastajateatterilaiset ja raumalaiset teatterinuoret maskeerauksen saloihin keskiviikkona Kankaanpään nuorisoseuran tilassa. Yhteisen asian äärellä syntyi aitoa vuorovaikutusta etelä- ja pohjoissatakuntalaisten nuorten välillä ja yhteystietoja vaihdettiin puolin ja toisin. Mukana oli 19 nuorta naista ja miestä, jotka olivat vuotiaita. Torstaina nukketeatterintekijä Anna Rajahaka alusti keskustelua ja esitteli esitysnukkejaan Mä Taimi olen sun tarhassas esityksensä jälkeen. Perjantaina Kankaanpään Opistossa järjestettiin vierailuluento oppilaitoksen omille opiskelijoille aiheena Nukketeatteri sosiokulttuurisena välineenä. Viimevuotiseen tapaan Nukkeron yhteydessä järjestettiin näyttely Kankaanpään Koulukeskuksen aulan lasivitriineissä. Tiistaina avautui porilaisen Elävät Nuket -nukketeatterin esitysnukkenäyttely. Sitä täydensi Kankaanpään kirjaston naamio-, maskeeraus-, teatteri- ja nukketeatteriaiheinen kirjanäyttely. Liite 1 20