Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n poliittinen ohjelma Sivu 1 (11) POLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 :n poliittinen ohjelma Sivu 1 POLIITTINEN OHJELMA HYVINVOINTIPOLITIIKKA Opiskeluterveydenhuolto ja opiskeluhuolto Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä ja maksavat automaattisen terveydenhoitomaksun. Kaikilla YTHS:n hallinnon tasoilla on myös ammattikorkeakoulu-opiskelijaedustus. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kunnallisen opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset amk-opiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista täyttyvät. Hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa toteutuu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste. Opiskelijoiden terveyden - ja sairaanhoito järjestetään ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli hoitoa ei voida järjestää opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä, koordinaatiovastuu pysyy opiskeluterveydenhuollolla. Opiskeluterveydenhuollon toiminnot muodostavat lain mukaisen yhtenäisen kokonaisuuden. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa korostuu terveysongelmien ennaltaehkäisy. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden käynnit tilastoidaan opiskeluterveydenhuollon käynteinä ja tilastointia valvotaan. Opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välinen palveluketju ja hoitokäytäntö ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden käytössä. Palveluketjun ja hoitokäytännön tarkoituksena on tukea erityisesti vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamista. Ulkomaalaiselta opiskelijalta, jolla on oikeus opiskelijaterveydenhuoltoon, ei saa periä maksua opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvista maksuttomista palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Kaikissa ammattikorkeakouluissa on vähintään suositusten mukaiset opintopsykologipalvelut. Opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden laajuudesta ja henkilöstömitoituksista on suositus.

2 :n poliittinen ohjelma Sivu 2 Opiskeluterveydenhuollon hoitotakuun, asetusten ja suositusten noudattamista valvotaan. Valvonnan tueksi on järjestelmä, joka pohjautuu systemaattiseen tiedonkeruuseen. Koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta täydennyskoulutukseen asti ylläpitää ja edistää opiskelukykyä. Toimeentulo Toimiva opintotukijärjestelmä mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen sekä edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Opintotukijärjestelmän elementtejä ovat opintorahapainotteisuus, indeksisidonnaisuus sekä opintotuen huoltajakorotus. Opiskeluaikaista asumista tuetaan kohtuullisen osan asumiskuluista kattavalla asumisen tuella. Yleinen asumistuki on opiskelijalle yksilökohtaista tukea, jossa opintorahaa ei katsota asumistukituloksi. Opintolainan nostaminen on vapaaehtoista, eikä se saa vaikuttaa muiden tukien myöntämiseen. Sen nostamisen kynnystä madalletaan lisäämällä sen turvallisuutta ja tarjoamalla taloudellisia kannustimia. Opintolainan turvaelementteihin kuuluvat opintotuen korkosuojaus ja korkoavustus. Ateriatuki kytketään kiinteäksi osuudeksi opiskelijalounaan enimmäishintaa siten, että aterian enimmäishinnan noustessa ateriatuki nousee vastaavalla osuudella. Vähintään vuoden ajaksi korkeakouluopintonsa keskeyttäneet, työelämässä olevat ovat oikeutettuja työttömyysturvaan, mikäli heidän työsuhteensa katkeaa heistä riippumattomista syistä. Opintojen keskeyttäminen kesken vuoden rinnastetaan tulorajoja tarkasteltaessa valmistumiseen. Opintotuen tulorajojen tasoa nostetaan ja tulorajat on sidottu ansiotasoindeksiin. Tulorajoja tarkastellaan vuosittain. Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään nykyistä yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi, sekä luonteeltaan ennaltaehkäiseväksi ja kannustavammaksi. Kannustinloukut puretaan. Perustulomallien vaikutukset nykyisen kaltaisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaajana tulee selvittää, huomioiden erityisesti vaikutukset opiskelijoihin. Perustulo voi korvata nykymuotoisen opintotuen ensisijaisena opiskeluajan toimeentulona. Opintoihin liittyvät opiskelijoiden väline- ja ohjelmistohankinnat ovat verovähennyskelpoisia

3 :n poliittinen ohjelma Sivu 3 Yhteiskunnan palvelut Opiskelija-asuntojen rakentamisen tavoitteena on kohtuuhintaisten asuntojen riittäminen kaikille niitä tarvitseville. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus hakea opiskelija-asuntoa. Korkeakoulut kantavat omalta osaltaan vastuun kansainvälisten opiskelijoiden asumisesta. Valtio parantaa sosiaalisen asuntotuotannon edellytysten turvaamista toimivilla rahoitusjärjestelmillä, joilla uudistuotannon lisäksi tuetaan myös olemassa olevan asuntokannan peruskorjaamista. Opiskelija-asunnot suunnitellaan pääosin osaksi kuntien normaalia asuntorakennetta, lähelle oppilaitoksia ja palveluja tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien päähän niistä. Valtio ja erityisesti kunnat edesauttavat aktiivisesti opiskelija-asuntoyhteisöjä saamaan kohtuuhintaisia tontteja. Kaavoitussäännöissä voidaan opiskelija-asuntojen kohdalla joustaa esimerkiksi huonelukumäärien ja autopaikoitustilojen osalta, sekä mahdollistaa innovatiivisten opiskelija-asuntojen rakentaminen. Kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle turvataan resurssit, jotka mahdollistavat toimivan, kattavan ja turvallisen liikenneverkoston korkeakoulupaikkakunnilla. Joukkoliikenteen aikataulut ja hinnat ovat opiskelijoiden tarpeita palvelevia. Kuntien joukkoliikenteessä otetaan käyttöön kaikkia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita koskevat opiskelija-alennukset, jotka opiskelija saa käyttöönsä asuinkunnasta ja iästä riippumatta. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus Yhdenvertaisuus, ja sukupuolten tasa-arvo ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitu kaikessa toiminnassa, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Korkeakoulutus on tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta taustasta, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, varallisuudesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä Opiskelun esteettömyys on yksi korkeakoulutuksen peruslähtökohdista. Erilaisia oppijoita tuetaan riittävästi ja korkeakoulut varmistavat esteettömän opiskelun koko opintopolun ajan. Opetushenkilökunnan osaaminen ja korkeakouluyhteisön asenteet sekä käytössä olevat opetusmateriaalit, -menetelmät ja -välineet sekä toimintatavat mahdollistavat opintojen sujuvan etenemisen jokaiselle opiskelijalle. Opetushenkilökunnan sukupuolitietoisuutta ja opetuksen sukupuolisensitiivisyyttä edistetään. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään tukemalla aliedustettujen ryhmien osallistumista korkeakoulutukseen.

4 :n poliittinen ohjelma Sivu 4 Ammattikorkeakoulussa on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista opiskella. Korkeakoululiikunta Kaikissa korkeakouluissa on monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut, joita korkeakouluyhteisön jäsenet voivat hyödyntää yhdenvertaisesti. Liikuntapalvelujen järjestäminen on korkeakoulujen lakisääteinen tehtävä ja kiinteä osa korkeakoulujen strategiaa. AMMATTIKORKEAKOULUTUS Hallinto ja rakenne Tutkintojärjestelmässä on sekä työelämälähtöisiä että tiedesuuntautuneita alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot rakentavat yhteisiä opintopolku-malleja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden joustavan liikkumisen eri korkeakoulujen välillä ja yhdistäv ät duaalimallin molemminpuolista osaamista tutkintoihin. Korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa opetuksessa ja tukipalveluissa, paitsi keskenään myös toisen asteen oppilaitosten kanssa. Ammattikorkeakoulujen järjestellessä opetusta niin, että opiskelija suorittaa opintojaan eri korkeakoulun tiloissa kuin missä hän on tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on tutkinnon tarjoavalla ammattikorkeakoululla vastuu huolehtia opiskelijalle tasa-arvoiset tukipalvelut opiskelupaikkakunnalta. Korkeakoulurakennetta kehitetään ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Korkeakoulun toimipisteen toimintaedellytyksiä arvioidaan koulutuksen laadun ja tukipalveluiden riittävyyden perusteella, ei pelkästään aluepolitiikkaan vedoten. Koulutusta järjestetään monialaisilla kampuksilla, jotka voivat olla yhteisiä muiden korkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulu on itsenäinen oikeushenkilö. Ammattikorkeakouluissa on hyvät rakenteet ja järjestelmät monimuoto-opintojen tueksi. Ammattikorkeakoulun hallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustuksen ohella korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työ- ja elinkeinoelämän edustajia. Opiskelijakunta valitsee opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallinnon kaikille tasoille. Opiskelija on täysivaltainen korkeakouluyhteisön jäsen, ei asiakas. Ammattikorkeakoulut kunnioittavat opiskelijan oikeusturvaa kaikessa toiminnassaan. Tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Ammattikorkeakoulu ei peri maksua opiskelijalta välttämättömistä opiskeluun liittyvistä toiminnoista.

5 :n poliittinen ohjelma Sivu 5 Ammattikorkeakoulun rahoitus koostuu pääosin valtionrahoituksesta ja sitä täydentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus ja täydennyskoulutuksesta saatavat tuotot. Ammattikorkeakoulun rahoituksessa huomioidaan laadullinen työllistyminen, opiskelijoiden osallistuminen TKI-toimintaan ja AVOPin kautta kerättävä opiskelijapalaute. Ammattikorkeakoulu profiloituu oman koulutusosaamisensa ja alueen tarpeiden mukaisesti. Koulutustarjonta pohjautuu ammattikorkeakoulun tekemään laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin valtakunnallisesti asetetuissa puitteissa. A mmattikorkeakoulun koulutusvastuuta uudistettaessa sovitaan ammattikorkeakoulujen työnjaosta, jolloin huomioidaan koulutustarjonnan kokonaisuus. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen laajuus on kaikilla aloilla pääsääntöisesti yhteensä 300 opintopistettä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen koulutuksen laadun on oltava eurooppalaisittain korkeatasoista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Ammattikorkeakouluja ja tutkintoon johtavia opintoja arvioidaan kansainvälisesti sekä kansallisesti. Auditointien ohella järjestetään muun muassa valtakunnallisia alakohtaisia arviointeja, joissa arvioidaan muun muassa opintojen työelämärelevanssia. Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkieliseksi viralliseksi käännökseksi vakiinnutetaan University of Applied Sciences. Ammattikorkeakoululaista on saatavilla englanninkielinen käännös. Opetus- ja opiskeluympäristö Hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan riippumatta siitä, missä osaaminen on hankittu. AHOT-menettelystä tarjotaan kattavasti tietoa. Opiskelijan opintojen aikana tekemän työn opinnollistamiseen on toimivat menettelytavat. Opiskelija ja ammattikorkeakoulu suunnittelevat opinnot yhdessä siten, että ne etenevät vaihtojakson aikana riittävästi, opintoihin ei tule katkoksia vaihtoa ennen tai sen jälkeen, ja opinnot voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Yli kolmen kuukauden kestäviä vaihtojaksoja painotetaan opiskelijavaihtoja suunniteltaessa. Opintoja voi suorittaa monimuotoisesti, monialaisesti, joustavasti ja ympärivuotisesti eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Opetussuunnitelmissa huomioidaan erilaiset oppimisen tavat ja kaikille taataan esteettömät opiskelumahdollisuudet. Kotimaassa tai ulkomailla suoritetut kansainvälistymisjaksot sisältyvät luonnollisena osana opiskelijan opintoihin ja henkilöstön työnkuvaan.

6 :n poliittinen ohjelma Sivu 6 Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja arvostetaan ammattikorkeakoulujen rekrytoinneissa. Opetushenkilöstön riittävä määrä suhteessa opiskelijoihin, alakohtainen ja pedagoginen osaaminen sekä vähintään viitekehysten C1/YKI5-tason opetuskielen taito takaa koulutuksen opetuksen korkeatasoisuuden. Ammattikorkeakoulut edellyttävät rekrytoitavilta opettajilta pedagogisten opintojen suorittamista. Vaatimus pedagogisesta pätevyydestä palautetaan asetukseen ammattikorkeakouluista. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen roolia vahvistetaan ja opettajankoulutuksen opetusta uudistetaan sisällyttämällä muun muassa TKI- ja ohjaustaitoja opintoihin. Ammattikorkeakoulututkinto vastaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasoa 6. Kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehysten tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Täydennyskoulutuksella ja erikoistumiskoulutuksella reagoidaan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Harjoittelusta ei koidu kustannuksia opiskelijalle. Ammattikorkeakoulu ei maksa harjoittelupaikoille koulutuskorvauksia omasta perusrahoituksestaan. Korkeakouluyhteisö tukee opiskelijaa riittävien työllistymistä tukevien taitojen hankkimisessa. Harjoitteluiden kokonaislaajuus on vähintään 30 opintopistettä. Opiskelijan harjoittelun tulee olla harjoitteluksi soveltuvaa ja koulutusohjelman harjoittelutavoitteiden ja -vaatimusten mukaista. Hyvän harjoittelun kriteereitä ovat tutkintoon soveltuvuus, kokemuksen hyödynnettävyys opinnoissa ja opintojen jälkeen sekä ohjauksen riittävyys. Lisäksi harjoittelujaksoon mahdollisesti sisältyvästä itsenäisestä työstä maksetaan palkkaa ja siitä sovitaan erillisessä työsopimuksessa, ammattikorkeakoulun tai muun vastaavan tahon sitä rajoittamatta. Harjoittelu tulee olla mahdollista suorittaa myös yrittäjänä. Ammattikorkeakoulu tukee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia tarjoamalla riittävästi perehdytystä ja ohjausta sekä tarvittaessa neuvottelee heille ennakkoon harjoittelupaikkoja. Jokaiseen ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy TKI-toimintaa ja opiskelija saa TKI-toimintaan osallistumisesta todistuksen. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan jäsenet ovat mukana TKI-toiminnassa.

7 :n poliittinen ohjelma Sivu 7 Hyvän ohjauksen kriteereitä ovat kokonaisvaltaisuus, saatavuus ja riittävyys. Lisäksi ohjauksen tulee jakautua tasaisesti opintojen varrelle, alkaen jo ennen opintojen alkua sekä jatkuen vielä valmistumisen jälkeen. Koulutuksen digitalisaatio Koulutuksen digitalisaatio on suunnitelmallista ja digitalisaatio on sisäänrakennettuna korkeakoulujen pedagogisissa strategioissa. Opetuksen sisältöihin sisällytetään digitalisaatiota teemana, jotta opiskelijat osaavat nähdä sen hyödyntämismahdollisuudet tulevassa työssään. Korkeakoulujen tietohallinnon roolia kehitetään tukemaan opetusta. Opetushenkilöstölle tarjotaan riittävästi koulutusta ja tukea teknologian hyödyntämisessä. Koko maailma nähdään oppimisympäristönä, jolloin on tärkeää, että myös mobiilisti on pääsy tarpeelliseen dataan, ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa laitetta, tarjotaan lainalaitteita. Opiskelu on joustavaa myös tenttien ja muiden opintosuoritteiden osalta. Jokaisessa ammattikorkeakoulun toimipisteessä on tenttiakvaario. Digitaaliset opetusympäristöt ja muut tietojärjestelmät pohjautuvat pääasiassa avoimeen lähdekoodiin. Korkeakoulut käyttävät yhteisiä standardisoituja rajapintoja. Korkeakoulut noudattavat kaikissa julkaisuissaan open access -periaatetta Avoimuuden ja jakamisen kulttuuri on jalkautettu korkeakouluihin, jolloin hyviä materiaaleja jaetaan siinä, missä toimivia käytänteitäkin. Opettajat laativat opetusmateriaaleja yhdessä ja kehittävät toistensa tuottamia materiaaleja eteenpäin. Tekijänoikeuslainsäädäntö selkeytetään opetuksen osalta. Opetushenkilökuntaa koulutetaan lainsäädäntöön liittyen. Uudet korkeakouluopiskelijat suorittavat IT-lähtötasotestin, jolloin IT-opinnot on mahdollista räätälöidä yksilöllisiin tarpeisiin. Opiskelijavalinnat Hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti opiskelijavalinnoissa. Hakija saa korkeakouluista ja hakukohteista totuudenmukaista sekä ajantasaista tietoa. Korkeakoulujen valmistuneiden tilannetiedot työllistymisestä ovat kenen tahansa saatavilla hakujärjestelmän verkkopalvelussa. Korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset nopeuttavat niiden välistä siirtymää määrätietoisella yhteistyöllä. Kaikki tutustuvat korkeakouluopintoihin jo toisen asteen opintojen aikana. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa jo toisen asteen opintojen aikana.

8 :n poliittinen ohjelma Sivu 8 Väylä saman alan opintojen puitteissa ammatilliselta toiselta asteelta korkeakouluun on erityisen sujuva ja opiskelijoille räätälöidään henkilökohtainen opintopolku. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat kohtelevat hakijoita yhdenvertaisesti, mikään kelpoisuuden antava koulutuspolku ei saa antaa kohtuutonta etua opiskelupaikan hakemisessa muihin verrattuna. Alan vaihtaminen on yhteishaun lisäksi mahdollista myös siirtymällä korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä. O piskelijalle on tarjolla toimivat ja yhdenvertaiset siirtymiskäytänteet. Korkeakouluja ei velvoiteta lailla asettamaan kiintiöitä niille, joilla ei aiemmin ole ollut opiskelupaikkaa tai aiemmin suoritettua korkeakoulututkintoa. Opiskelijavalinnoissa käytettävillä kiintiöillä voidaan rajoittaa ns. vanhojen opiskelijoiden sisäänpääsyä vain silloin kun korkeakoululla on toimivat siirtymäkäytänteet, jotka mahdollistavat alan vaihtamisen. Muissa tapauksissa kiintiö tulee asettaa yhtä suureksi kuin kolmena viime vuonna ns. vanhoja hakijoita on hakenut keskimäärin. Ammattikorkeakoulut siirtyvät käyttämään yhteisvalintaa. Ensisijaisuuspisteitä ei käytetä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä samalla tasolla olevat tutkinnot antavat saman hakukelpoisuuden korkeakouluihin. Korkeakoulututkintojen rakenteita tarkastellaan ja kehitetään tavoitteena siltaopintojen poistaminen yliopistolaista. Ammattikorkeakouluun on mahdollista tulla valituksi pelkän valintakokeen perusteella. Kaikki hakukelpoiset kutsutaan valintakokeisiin. Hakijoiden esikarsinta toteutetaan tarvittaessa sähköisen esivalinnan avulla. Valintakokeita uudistetaan siten, että ne mittaavat hakijan kykyä selviytyä opinnoista sekä soveltuvuutta ja motivaatiota kyseiselle alalle. Painotus siirtyy ennakkomateriaaliin perustuvien kokeiden sijaan tiedon omaksumiseen ja sen soveltamiseen. Korkeakoulut ottavat käyttöön digitalisaation tuomat mahdollisuudet valintakokeissa. Valintakokeen voi suorittaa hakijaa lähinnä olevassa ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulut tekevät järjestelmällistä yhteistyötä todistusväärennösten käytön estämiseksi. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijavalinta perustuu osaamiseen, ei työkokemuksen pituuteen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämäläheinen korkeakoulututkinto, jonka keskeisenä osana on yritykselle tai muulle yhteisölle tehtävä laaja kehittämistehtävä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on mahdollista opiskella myös työttömänä.

9 :n poliittinen ohjelma Sivu 9 Ylempi tutkinto tarjoaa kansallisen osaamisen viitekehyksen tasolla seitsemän (7) määritetyt valmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike on maisteri (AMK). Kaikilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin suomalaisissa yliopistoissa. Koulutusvienti Koulutusviennin ensisijainen tarkoitus on kansainvälisyyden, osaamisen ja liikkuvuuden lisääminen. Koulutusvientiä arvioidaan säännöllisesti ja sen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä oikeusturva. Tilauskoulutukseen osallistuvat opiskelijat eivät maksa koulutuksestaan itse. Koulutusviennin on kytkeydyttävä korkeakoulun kansainvälistymisstrategiaan. Koulutusvienti ei saa viedä resursseja tutkintoon johtavalta koulutukselta ja sen on tuotava pidemmällä aikavälillä lisäresursseja korkeakoulun toimintaan. Koulutusvientihankkeiden tulee kuulua korkeakoulun laadunvarmistuksen piiriin ja hankkeet tulee arvioida. Koulutusvienti-hankkeiden tulee noudattaa eettisen koulutusviennin periaatteita. Opiskelijakunta Opiskelijakunnan jäsenyys on vapaaehtoinen. Opiskelijakunnan rahoitus on vakaata ja ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa. Kaikilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa opiskelijakunnan toimintaan. Opiskelijakunta on merkittävä vaikuttaja ja asiantuntija sekä ammattikorkeakoulussa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijakunnilla on selkeät käytänteet ammattikorkeakoulun hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta ja perehdyttämisestä. Opiskelijakunnille on laadittu laatujärjestelmä heidän toimintansa tueksi ja kehittämiseksi. Opiskelijakunnan asema määritellään ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä. Opiskelijakortti on opiskelijakunnan jäsenyyden tunnus, joka on tasa-arvoinen kaikille tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleville.

10 :n poliittinen ohjelma 10 Sivu Opiskelijakunnat on huomioitu ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. YHTEISKUNTA Työurat Työurien pidentämisellä tähdätään sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen palvelulupauksessa ja eläkelupauksessa. Työurakeskustelussa tarkastellaan koko työuran pituutta. Opintoja edeltävä ja niiden aikainen työ tunnustetaan osaksi koko työuraa. Maahanmuuttopolitiikalla tuetaan väestörakenteen muutoksia sekä lisätään työnteon määrää. Työhyvinvointiin ja työkykyyn panostetaan ennaltaehkäisevästi huomattavasti nykyistä enemmän. Työelämän joustoja pyritään kehittämään huomioimalla työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet sekä ikä. Työnteon ehtoja ja kannattavuutta parannetaan. Yrittäjyysopetukseen ja -koulutukseen panostetaan läpileikkaavasti koko koulutuspolun ajan. Yrittäjyyden tukemisessa panostetaan erityisesti nuoriin yrittäjiin sekä pienyrittäjiin. Uudelleen kouluttautumisella ja elinikäisellä oppimisella tuetaan työkykyä koko työuran ajan. Opiskelun, perhe-elämän ja työn yhdistämistä helpotetaan kehittämällä tukipalveluja ja taloudellista tukea sekä joustavoittamalla koulutusta. Työelämässä vanhemmuuden kustannukset jaetaan tasan kaikkien työnantajien kesken. Ase- ja siviilipalveluksen aikana kertynyt osaaminen on paremmin yksilön hyödynnettävissä opinnoissa ja työelämässä. Itsestä riippumattoman poissaolon jälkeen on mahdollista aloittaa tai jatkaa opintoja joustavasti. Työttömänä voi opiskella ilman vaikutuksia työttömyysturvaan kunhan työtön on työmarkkinoiden käytössä. Julkisen sektorin korkeakoulututkintoa edellyttävien työtehtävien kelpoisuusvaatimuksena on lähtökohtaisesti alempi korkeakoulututkinto. Eläkejärjestelmä Tulevien eläkeuudistusten läpileikkaavana teemana on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Eläkemaksujen täytyy olla kestävällä pohjalla ottaen huomioon pidentyneet elinajanodotteet sekä väestönrakenteen muutos, jotta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuisi myös tulevien eläkemaksujen osalta. Eläkeuudistuksissa on edistettävä joustavia siirtymiä eläkkeen ja työelämän välillä. Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee kohentaa. Eläke kertyy koko työuran ajalta.

11 :n poliittinen ohjelma 11 Sivu Päätöksiä eläkerahastojen käytöstä ei tulevaisuudessakaan uloteta parlamentaariseen päätöksentekoon. Maahanmuuttajat ja kotoutuminen Opiskelua varten myönnettävien oleskelulupien sekä maassa jo olevien opiskelijoiden jatko-oleskelulupien myöntäminen on paikkakunnasta riippumatta toimivaa ja yhdenvertaista. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomeen, heidän työllistymistään helpotetaan myöntämällä pysyvä oleskelulupa valmistumisen seurauksena. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajille maksuttomia ja vähintään 30 opintopisteen laajuisia valmentavia opintoja kaikilla koulutusaloilla. Kunnat tarjoavat maahanmuuttajille riittävästi maksutonta kotimaisten kielten opetusta, huomioiden korkeakouluopintojen vaatimat kielelliset valmiudet. Työttömille korkeakoulutetuille maahanmuuttajille on tarjottava erityisesti heidän tarpeisiinsa sopivaa työnhakukoulutusta. Erityisesti koulutuksen nivelvaiheiden opintojen ohjauksessa huomioidaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeet. Kansainvälinen vaikuttamistoiminta European Students Union (ESU) on Euroopan tasolla merkittävin opiskelijan etuja ajava, asiantunteva järjestö. Sen organisaatioon kuuluu luottamustoimijoiden lisäksi hallintopäällikkö sekä organisaation strategista toimintaa tukeva henkilöstö. ESUn taloudellinen toiminta ja sen suunnittelu on vakaata ja ennustettavaa. Myös alle 3 kk/15 ECTS kestäviä liikkuvuusperiodeja tuetaan rahallisesti. Kansainvälistä liikkuvuutta edistetään lainojen sijaan lisärahoituksella. Opiskelijaliikkuvuuden mukana siirtyvät myös opiskelijan opintososiaaliset etuudet. Jäsenneltyä vuoropuhelua kehitetään edelleen EU-tasolla. Opiskelijoiden ja nuorten äänellä on oltava aidosti merkitystä. Eurooppalaisen tason opiskelija- ja nuorisojärjestötoimintaa tuetaan EU-budjetista sekä yleisillä toiminta-avustuksilla että projektiavustuksilla. SAMOK tukee kansallisten liittojen kehitystyötä sekä toimillaan ESU:n kautta että kahdenvälisesti. Koulutuspolitiikka säilyy EU:n jäsenvaltioiden itsenäisessä päätäntävallassa keskeisten linjausten osalta. Tutkintojen tunnistaminen Euroopan korkeakoulutusalueelta toteutuu automaattisesti Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti.