TOIMINTAKERTOMUS 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhdeksästä yksiköstä neljä sijaitsee Imatralla. Kuvassa matkailun yksikkö Imatran Valtionhotellin tuntumassa. Lappeenrannassa sijaitsee viisi koulutusyksikköä. Kuvassa tekniikan yksikkö. Toimintakertomus 2003 Toimittaja ja toimitussihteeri, henkilöhaastattelut tiedottaja Mervi Palonen Valokuvauksen ja ulkoasun koordinointi, jakelu markkinointisihteeri Tarja Turkkila Ulkoasun suunnittelu ja taitto opiskelija Mari Leinonen, kuvataiteen koulutusohjelma Valokuvat valokuvauksen lehtori Päivi Eronen, opiskelija Merja Isomaa, opiskelija Terhi Korhonen, opiskelija Riikka Lempiäinen, valokuvaaja Marleena Liikkanen, valokuvaaja Ari Nakari, EKAMK-arkisto Painatus Painotalo Auranen Oy, Forssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu EKAMK PL 303 (Pohjolankatu 23) LAPPEENRANTA Vaihde

3 Sisältö Tekemisen maku 2 Yrityshautomossa hyvään alkuun Uusien yritysten siemen itää palvelualoilla 4 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston osaaminen voimavarana Metsäteollisuusinstituutti FII - luo Etelä-Karjalasta metsäteollisuuden pääkaupungin 6 Opetusministeriöltä tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä 7 Terveyssuunnittelijan jatkokoulutus aloitettiin lokakuussa Sairaanhoitajakoulutukseen 20 lisäaloituspaikkaa 9 Strategia suuntaa kansainvälisyyttä Valmistuvat opiskelijat päteviä työskentelemään kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa 10 Tekniikassa panostettu kehityshankkeisiin ja englanninkieliseen opetukseen 12 Tuotantotalouden yliopettaja Leena Kallio: Imatralle tarvitaan haasteisiin rohkeasti tarttuvia opiskelijoita 14 Tietotekniikan yliopettaja Kari Smolander muistuttaa: Tietotekniikka on luovaa ja sosiaalista 16 Yhteinen opetussuunnitelma liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusaloille 18 Vuoden 2003 opettaja Erkki Räsänen tarjoaa opetusmetodiksi hyvää vuorovaikutusta 20 Restonomiopiskelija Maija Närhi tutki ruokapalvelualan työhyvinvointia 22 Sosiaali- ja terveysalalla kehitetään kansainvälistä yhteistyötä 23 Taru Juvakka on tehnyt täyden kierroksen samassa talossa - opiskelijasta koulutusjohtajaksi Sosiaali- ja terveysalalla katseet perhetutkimukseen 24 Kansainvälisyys on osa kulttuurin koulutusalan arkea 26 Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu tarjoaa työelämälähtöistä aikuiskoulutusta ja asiantuntijapalveluja 29 Työterveyshuollon ja päihdetyön erikoistumisopinnot korkeakoulujen arviointineuvoston laaturekisteriin 30 Optisten mittalaitteiden kalibrointitilat Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluun 31 Itsepalvelukäytännöt vakiintuneet ammattikorkeakoulun tietokeskuksessa 32 Ammattikorkeakoulun hallitus Organisaatiokaavio 33 Opiskelijayhdistys opiskelijoiden edunvalvojana 34 Sini Reijo edustaa opiskelijoita ammattikorkeakoulun hallituksessa Tutorit tärkeitä viestinviejiä ja vaikuttajia 35 Opiskelijaterveydenhuolto uudistui 36 Vuosi 2003 lukuina ja kaavioina 37 Talous 37 Rahoituksen piirissä olevat opiskelijat koulutusaloittain 38 Rahoituksen piirissä olevat opiskelijat paikkakunnittain 39 Kaikkien opiskelijoiden määrä koulutusaloittain 40 Kaikkien opiskelijoiden määrä paikkakunnittain 41 Koulutuksen vetovoimaisuus 42 Kansainvälinen opettaja- ja asiantuntijavaihto 43 Henkilöstö 44 Julkaisut EU:n rakennerahastoprojektit Valmistuneet opiskelijat Ammattikorkeakoulun johtoryhmä 50 Koulutusalat, koulutusohjelmat, tutkinnot ja suuntautumisvaihtoehdot 51 Koulutusyksiköt ja yhteystiedot 52 MEO MODO minun tavallani 28 1

4 Tekemisen maku Mennyttä vuotta voi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun elämässä hyvällä syyllä luonnehtia tekemisen kaudeksi. Keskeiset toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta mittaavat tunnusluvut ovat ponnahtaneet parempaan suuntaan. Keskeyttämisaste on pienentynyt merkittävästi ja valtakunnallisessa vertailussa olemme nousseet keskikastiin. Myös valmistumisajat ovat lyhentyneet lähemmäs normiaikaa. Näiden tavoitteiden eteen on kaikilla koulutusaloilla tehty paljon töitä ja tulokset ovat nyt näkyvissä. Paljon on vieläkin tekemistä, mutta tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin. Kuin alkusoittona vuoden 2003 paremmalle tulokselle saimme kesäkuussa tiedon vuodelle 2002 myönnetystä euron tuloksellisuusrahasta. Meille myönnettiin tunnustus tehdystä strategiatyöstä ja kyvystämme käyttää tietoa ja analysoida omaa toimintaamme. Marleena Liikkanen Omaa ammattikorkeakouluamme kehittäessämme olemme toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi ottaneet opetusministeriön tuloksellisuusmittarit ja vertailemme suoriutumistamme jatkuvasti muihin suomalaisiin ammattikorkeakouluihin. Vertailut ja analyysit ovat graafisessa muodossa koko henkilöstömme luettavissa omalla intranet-sivullamme. Nämä vertailut ja seuranta viestittävät meille itsellemme, että ha- 2

5 luamme päästä niin korkealle parhaimpien joukkoon kuin se meidän maakuntamme olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Toimintavuonna 2003 laadittiin ammattikorkeakoululle myös kansainvälisen toiminnan strategia. Määrittelimme aikaisempaa tarkemmin maantieteelliset alueet, joille erityisesti haluamme panostaa. Eurooppa ja siellä erityisesti Pohjoismaat ja Baltia sekä Länsi-Euroopan maat ja myös Venäjä ovat erityisen toimeliaisuutemme alueita. Aasiassa keskitymme Kiinaan ja Malesiaan. Arvioimme kaikki kansainväliset kumppanimme ja asetamme kriteerit henkilövaihdon kohteille. Kansainvälisyys merkitsee meille myös henkilöstön ja opiskelijoiden kielitaidon ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittämistä. Näihin asioihin tulemme panostamaan tulevina vuosina. Mennyt vuosi merkitsi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle myös merkittäviä päätöksiä uudesta koulutuksesta. Sosiaali- ja terveysalalle saimme päätöksen kauan kaipaamistamme lisäaloituspaikoista sairaanhoitajakoulutukseen. Sairaanhoitopiirin sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen vuosikymmenen lopussa ennustettuun työvoimapulaan saadaan koulutusmäärää lisäämällä helpotusta. Meille oli tärkeä myös opetusministeriön antama lupa tuotantotalouden koulutusohjelman käynnistämiseen. Tuotantotalouden koulutus käynnistyy Imatran tekniikan yksikössä aikuiskoulutuksena syksyllä 2004 ja sitä on tarkoitus tämän pilottivaiheen jälkeen tulevina vuosina laajentaa nuorisoasteen puolelle. Vuoden 2003 osalta ammattikorkeakoulun aikakirjoihin jää myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien kanssa tehty alustava sopimus metsäteollisuusinstituutin Forest Industry Instituten perustamisesta. Sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto ovat vuodelle 2004 saaneet opetusministeriöltä hankerahoitusta tälle hankkeelle. Pääsimme yhdessä yliopiston kanssa kuitenkin ottamaan varaslähdön metsäteollisuusinstituutin perustamisessa jo elokuussa 2003, kun Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma päätti rahoittaa hanketta hyvän asian alkuun avittamisessa. Vuoden 2003 toimintaan voimme kaikki ammattikorkeakoulussa työskentelevät niin henkilökunta kuin opiskelijatkin olla syystä tyytyväisiä. Se antaa meille rohkaisevan pohjan ponnistaa kohti seuraavan vuoden yhä parempia tuloksia. Anneli Pirttilä rehtori 3

6 Yrityshautomossa hyvään alkuun Uusien yritysten siemen itää palvelualoilla Teknologiakeskus Kareltekin toimitusjohtaja Marjut Hannelin vakuuttaa, että palvelualoilla on tilaa kasvulle: Teknologiayritysten rinnalle on nousemassa sosiaali- ja terveysalan sekä matkailu- ja ravitsemisalan palveluyrityksiä. Myös käsi- ja taideteollisille tuotteille on kysyntää, kun niitä markkinoidaan asiantuntevasti ja verkostoissa. Marjut Hannelin näkee ammattikorkeakoulun monialaisuudessa uusia mahdollisuuksia. Luottakaa toisiinne ja tiimiytykää. Verkostot pärjäävät paremmin liike-elämän kilpailutilanteissa kuin yksittäiset tekijät, hän neuvoo. Kareltekin yrityshautomo on 3. marraskuuta 2003 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti myös ammattikorkeakoulun käytössä. Liikeideat koetellaan ja tutkitaan perinpohjin ennen kuin ne päästetään markkinoille, joten valmistuvilla opiskelijoilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet testata, onko heistä yrittäjiksi. Jos idea on hyvä ja sisimmässä palaa yrittäjyyden intohomo, kannattaa lähteä mukaan, Marjut Hannelin kannustaa. Yrityshautomossa ei unohdeta kuvataiteilijoitakaan, koska heille on tarjolla uudenlaisia työtilaisuuksia esimerkiksi sisällöntuottajien osaajatiimeissä. Markkinakelpoisuus ja kilpailutilanne tutkitaan Yrittäjäksi aikovan opiskelijan tueksi rakennetaan hautomossa asiantuntijaverkosto. Ideoiden markkinakelpoisuus testataan ja kilpailutilanne analysoidaan. Myös mahdolliset rahoittajat vedetään jo alkumetreillä mukaan yhteistyöhön. Liiketoiminnan hauduttelu- ja käynnistämisvaiheessa Kareltekista on mahdollisuus saada toimitilat käyttöön kaikkine tietoliikenneyhteyksineen. Rutistus on kuitenkin kova alusta alkaen ja yrittäjäkandidaatilta vaaditaan, että hän tekee kotiläksynsä kunnolla. Karsimme ideat, joilla ei ole elämisen mahdollisuuksia. Mieluummin olemme ylikriittisiä kuin herätämme turhia toiveita, Marjut Hannelin sanoo. Alakohtainen osaaminen löytyy kuitenkin ammattikorkeakoulun omista koulutusohjelmista ja myös opettajia valmennetaan uusien hankkeiden tukemiseen. Oppilaitosten työskentelytilatkin ovat usein meidän tilojamme sopivammat ja sijaitsevat lähempänä ammattialan osaajia, Hannelin arvioi. Kareltek on hionut liiketoiminnan prosessien osaamistaan pitkässä juoksussa: hautomo perustettiin vuonna 1987 ja se on ensimmäinen yrityshautomo, joka aloitti toimintansa julkisella rahoituksella Suomessa. Etelä-Karjalaan tarvitaan tuhansia uusia yrityksiä, jotta väestömäärän lasku saataisiin pysähtymään. Tuloksia ei synny hetkessä, vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Hautomo on tehokas tapa virkistää maakunnan elinkeinoelämää, toimitusjohtaja Hannelin vakuuttaa. Potkua yrittäjyydelle Yrittäjyyskoulutus ei vielä tee kenestäkään yrittäjää, mutta se voi kyllä sytyttää piilevän kipinän. Varsinkaan palvelualoilla ei monikaan opiskelija ole tullut edes ajatelleeksi, että voisi kehittää oman liikeidean tai mennä mukaan osaajatiimiin. Suomessa yrityksiä perustetaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Meillä sodan jälkeinen 4

7 Marjut Hannelin: Kun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kehittyy, myös innovaatioita syntyy. Tärkeää on samaan aikaan vahvistaa yrittäjyysajattelua kaikilla koulutusaloilla. Marleena Liikkanen sukupolvi halusi kouluttaa lapsensa ja toivoi heille pääasiassa valkokauluksisen palkollisen turvallisesta elämää, Hannelin kuvailee. Hän ei usko, että byrokratia tai korkea verotus ovat tärkeimmät syyt suomalaisten haluttomuuteen perustaa uusia yrityksiä. Nimen omaan riskin ottaminen pelottaa, mikä on ymmärrettävää, koska koulutetuille nuorille on nykyisin tarjolla hyvin palkattuja ja haastavia työpaikkoja, joissa voi toteuttaa itseään ilman riskinottoakin. Palveluyrityksille Marjut Hannelin ennustaa nykyistä parempaa tulevaisuutta. Olemme tähän asti olleet itsepalvelukansaa, mutta väestön ikääntyessä esimerkiksi kotitalouspalveluja kysytään nykyistä enemmän. Myös yhteiskunta ryhtyy ennemmin tai myöhemmin ostamaan palveluja yksityisiltä. Innovaatiosta yritykseksi Kareltekin yrityshautomon rinnalla toimiva innovaatioiden kaupallistamisputki tuottaa maakuntaan yrityksiä tasaiseen tahtiin. Useimmat ideat tulevat tällä hetkellä yliopistolta, mutta katseet kääntyvät nyt myös ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmiin. Kun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kehittyy, myös innovaatioita syntyy. Tärkeää on samaan aikaan vahvistaa yrittäjyysajattelua kaikilla koulutusaloilla. Haastattelun lopuksi Marjut Hannelin kertoo Lappeenrannan vanhan tekun kasvatista, joka keksi hyvän idean, teki ensimmäisen protonsa kouluaikana, tuli jalostamaan sitä Kareltekiin, perusti yrityksen ja menestyy nyt erinomaisen hyvin. Seuratkaahan perässä. 5

8 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston osaaminen voimavarana Metsäteollisuusinstituutti FII - luo Etelä-Karjalasta metsäteollisuuden pääkaupungin Matkalla samaan suuntaan: yliopiston vararehtori Ilkka Pöyhönen ja ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä Sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun että Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategioissa yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista on määritelty metsäteollisuuden osaaminen. Kun tämä osaaminen yhdistettiin voimavaraksi sekä linkiksi maakunnan eri toimijoiden välille, syntyi FII Forest Industry Institute metsäteollisuusinstituutti. Tavoitteena on ei vähempää kuin tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi Euroopan metsäteollisuuden pääkaupunkina ja maailmanlaajuisesti johtavana paperiteollisuuden osaamiskeskittymänä. Jotta onnistuisimme, meidän pitää kokea olevamme samassa junassa matkalla samaan suuntaan, ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä ja yliopiston vararehtori Ilkka Pöyhönen täsmentävät. 6

9 Verkostomaisesti toimiva FII on yhdistävä linkki, joka kokoaa maakunnan metsäteollisuusyritykset, alihankkijat, kouluttajat, osaajat ja tutkijat yhteen. Mukana yhteistyössä ovat myös Imatran ja Lappeenrannan kaupungit. Metsäteollisuus on Etelä-Karjalan avainklusteri ja siihen liittyvät eri tahot ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Metsäinstituutin perustaminen vuonna 2003 oli luonnollinen jatko tälle yhteistyölle sekä osaamisstrategioille. FII on siis lisäarvon luoja. Se vahvistaa imagoa sekä tuo maakuntaan osaamista, osaajia ja työpaikkoja. Vastuu opetuksesta, tutkimuksesta ja kehitystyöstä Sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto palvelevat muun muassa maakunnan metsäklusterin yrityksiä. Velvollisuutena on kouluttaa klusterille osaajia niin alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin sekä tuottaa innovaatioita. Tästä vielä pidemmälle menee yliopisto, joka tuottaa uutta tutkimustietoa ammattikorkeakoulua laajemmin ja syvemmin. Sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa on liiketaloudellista osaamista yhdistetty tekniseen osaamiseen. Etelä-Karjalassa koulutetaankin metsäklusterille myös ammattilaisia, joilla on tietoa tuotannosta, markkinoinnista sekä logistiikasta. FII haluaa keskittää metsäteollisuuteen liittyvää opetusta, tutkimusta ja kehitystyötä Etelä-Karjalaan. Se on myös valmis ottamaan vastuun koulutuksen keskittämisestä ja tarttumaan napakasti innovaatiohankkeiden toteuttamiseen. Sitoutuminen tärkeää Kun metsäinstituuttia suunniteltiin, ammattikorkeakoulun ja yliopiston edustajat testasivat ideaansa yrityksissä. Vastassa oli innostusta eikä vastaväitettä juuri esitetty. Luonnollisesti asiaa pohdittiin kriittisesti. Maailma on viestejä täynnä ja siksi markkinointi on aina haasteellinen tehtävä. Itse asiassa jokainen metsäinstituutin toimija kokee tämän yhdessä ja erikseen, jos haluamme olla metsäteollisuuden pääkaupunki, Ilkka Pöyhönen sanoo. Tärkeä FII:n tavoite onkin sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen sekä myös huolehtia, että organisaatio on kunnossa. Luotsina työskentelee instituutin projektipäällikkö Leena Kallio, joka aloitti tehtävässä maaliskuussa Anneli Pirttilä uskoo viestin kantavan. Etelä-Karjalassa sijaitsee poikkeuksellinen metsäteollisuuden keskittymä maailmassa. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto täydentävät tätä keskittymää sekä myös toinen toistaan. Edellytykset metsäteollisuuden pääkaupungiksi ovat erinomaiset, Pirttilä arvioi. FII:n tarkoituksena on myös tuottaa kansainvälisiä koulutusohjelmia paperitekniikkaan ja metsäklusterin liiketoimintaan sekä organisoida kesäkouluja ja kansainvälisiä seminaareja alan ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille. Tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyössä yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä metsäteollisuusyritysten kesken ennalta sovitun työnjaon perusteella. Terhi Korhonen Opetusministeriöltä tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä Opetusministeriö myönsi vuonna 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa tunnustuksena toiminta- ja uudistumiskyvystä. Arviointiperusteissa korostettiin erityisesti kykyä analysoida omaa toimintaa sekä kehittää opetusta. Rehtori Anneli Pirttilä on tyytyväinen, että tunnustus saatiin nimenomaan ansioista, joihin tarvitaan strategiataitoja. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tuloksellisuuden mittareita, kuten vetovoimaisuutta, keskeyttämisastetta, opiskelijoiden valmistumisaikoja ja kansainvälistymistä, seurataan tarkasti. 7

10 Terveyssuunnittelijan jatkotutkintokoulutus aloitettiin lokakuussa 2003 Sosiaali- ja terveysalalla Lappeenrannassa aloitettiin lokakuussa terveyssuunnittelijan jatkotutkintoon johtava koulutus. Ensimmäistä kertaa Etelä-Karjalassa toteutettava monimuotokoulutus kestää toukokuuhun 2005 asti. Terveyssuunnittelijat ovat kokonaan uusi ammattikunta, joka työskentelee kunnissa väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on aikuiskoulutustyyppinen ja työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, johon voivat hakea jo aiemmin varsinaisen ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet ja sen lisäksi kolme vuotta työelämässä kokemusta hankkineet henkilöt. Opinnot voidaan suorittaa myös työn ohella opiskellen ja niihin liittyykin merkittävä työelämän kehitystehtävä. Terveyssuunnittelijan koulutus on laajuudeltaan 60 opintoviikkoa. Poikkitieteellinen ammattikunta Terveyssuunnittelijat sijoittuvat kuntiin työskentelemään väestön hyvinvointia ja terveyttä edistäviin suunnittelu- ja koordinointitehtäviin. Toimenkuva ylittää perinteisen sosiaali- ja terveysalan työsaran ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu elinkeinoelämän sekä ihmisen elämänpiirin eri sektoreille. Tehtävää voisikin luonnehtia poikkitieteelliseksi. Terveyssuunnittelijan koulutus antaa hyvät valmiudet tutkimus- ja kehittämistyöhön, jossa pyritään vaikuttamaan muun muassa terveyden edistämisen verkostojen rakenteisiin ja niiden muodostumiseen. Terveyssuunnittelija analysoi ja tulkitsee väestön terveys- ja hyvinvointitietoja sekä suunnittelee toimintoja niiden perusteella. Merja Isomaa Terveyssuunnittelijaksi: jatkotutkintoryhmän ohjaaja, kuntoutusalan yliopettaja Päivi Vehmasvaara (vasemmalla edessä) sekä opiskelijat Tuija Blankenstein, Maarit Kuntola, Marja-Liisa Honkanen, Leena Hyrylä (vasemmalla takana) ja Johanna Värmälä. 8

11 Sairaanhoitajakoulutukseen 20 lisäaloituspaikkaa Päivi Eronen Sosiaali- ja terveysalalla voi opiskella viidessä koulutusohjelmassa. Koko koulutusalan vuosittainen nuorten aloituspaikkamäärä nousi 110 paikkaan valtioneuvoston määrärahapäätöksellä. Opetusministeriö myönsi 20 lisäaloituspaikkaa Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan nuorten koulutukseen vuosiksi Koko koulutusalan vuosittainen nuorten aloituspaikkamäärä nousi näin 110 paikkaan. Ammattikorkeakoulu oli anonut lisäpaikkoja hoitotyön koulutusohjelmaansa jo kolme kertaa, koska terveysalalle ennakoidaan sairaanhoitajapulaa lähivuosina. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa opetusministeriön päätöstä jouduttiin odottamaan kaksi vuotta. Lisäpaikat ovat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilän mukaan työvoimatarpeen kannalta hyvin tervetulleita. Sosiaali- ja terveysalallamme on kohdennettu aloituspaikkoja aikuiskoulutukseen, koska nuorisoasteen paikkoja ei ole ollut riittävästi. Samanlaisessa pulassa monet muut ammattikorkeakoulut ovat joutuneet siirtämään muilta koulutusaloiltaan aloituspaikkoja terveysalalle. Odottelumme on ollut strategisesti viisasta, koska opetusministeriön päätös lisäpaikoista ratkaisi kiistellyn asian kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, Pirttilä sanoo. Lisäaloituspaikat sisältyivät valtioneuvoston syksyn 2003 määrärahapäätökseen, jossa Suomen ammattikorkeakouluille jaettiin 250 uutta aloituspaikkaa. Näistä 210 tuli terveysalalle, jossa uusia aloituspaikkoja jaettiin 11 ammattikorkeakoululle. 9

12 Strategia suuntaa kansainvälisyyttä Valmistuvat opiskelijat päteviä työskentelemään kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteena on, että kaikki valmistuvat opiskelijat osaavat toimia työelämän kansainvälisissä yhteistyöverkoissa ja hallitsevat englannin kieltä yhteistyön vaatimusten mukaisesti. Koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa, joissa kansainvälisyys korostuu, tavoitteena on hyvä tai erinomainen kielitaito. Englannin kielen ja äidinkielensä lisäksi opiskelijan tulisi osata ainakin välttävästi jotain kolmatta kieltä. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että 75 % englanninkielellä opettavista henkilöistä on suorittanut yleisen kielitutkinnon vuoteen 2008 mennessä ja että opetus- ja muu henkilöstö osaa omassa työssään toimia kansainvälisissä yhteyksissä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainväliset tavoitteet ja linjaukset on kirjattu helmikuussa 2004 valmistuneeseen kansainvälisen toiminnan strategiaan, jota työstettiin eri koulutusalojen kansainvälisyysryhmissä sekä ammattikorkeakoulun johtoryhmässä ja hallituksessa vuoden 2003 aikana. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keskeisimmät kansainvälisen toiminnan muodot ja toteutustavat ovat opiskelijavaihto, vieraskielinen opetus, opettaja- ja asiantuntijavaihto, kansainväliset tutkimus- ja kehityshankkeet sekä kansainvälisten tilaisuuksien järjestäminen ja muu yhteistyö. Vuoden 2004 alusta alkaen Ritva Kosonen on työskennellyt kieli- ja viestintäpalvelun koordinaattorina. Kaikki Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kieltenopettajat kuuluvat kieli- ja viestintäpalveluun. Kyseessä on matriisiorganisaatio, joka poikkileikkaa koulutusalat kieltenopetuksen kohdalta. Kieltenopettajat työskentelevät kuitenkin kukin omalla koulutusalallaan. Marleena Liikkanen Opiskelijavaihto keskeisintä Lyhyt- ja pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto molempiin suuntiin on jatkossakin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keskeisin kansainvälisen toiminnan muoto. Tulevaisuudessa pyritään nostamaan kansainvälisen harjoittelijavaihdon osuutta kokonaisvaihdoista. Erityistä huomiota kiinnitetään vaihtojen maantieteelliseen kohdentumiseen. Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoille valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä sekä mahdollistaa saapuville opiskelijoille riittävä opintotarjonta. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tarjottavan vieraskielisen opetuksen määrä vuoteen 2008 mennessä. 10

13 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden koordinaattori Virve Häkämies ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Pellinen. Päivi Eronen Opettajavaihto on käytännössä edellytys toimivan opiskelijavaihdon syntymiselle. Lisäksi opettajavaihtoon osallistuminen lisää ammattikorkeakoulun henkilöstön kansainvälisiä taitoja ja valmiuksia vieraskielisen opetuksen antamiseen sekä edistää osallistumista kansainväliseen hanketoimintaan. Saapuvien opettajien avulla voidaan lisätä tarjottavan englanninkielisen opetuksen määrää sekä tukea kansainvälistymistä kotimaassa. Kansainvälisten tilaisuuksien järjestämisellä pyritään kehittämän kansainvälisiä yhteyksiä paitsi oppilaitokselle myös alueella toimiville yrityksille ja muille organisaatioille. Tavoitteena on järjestää vuosittain ainakin yksi merkittävä kansainvälinen konferenssi tai seminaari. Muuta kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhteistyöoppilaitosten kanssa erityisesti verkko-opetuksessa sekä kaksoistutkintojen kehittämisessä. Lisäksi kulttuurin koulutusalalla toteutetaan kansainvälisiä näyttelyitä. Kansainväliset hankkeet kohdentuvat teema-alueille Kansainväliset yhteistyöhankkeet ovat entistä keskeisempi kansainvälisen toiminnan osa-alue, koska tutkimus- ja kehitystoiminta on uudessa ammattikorkeakoululaissa asetettu yhdeksi ammattikorkeakoulujen tehtäväksi. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainväliset hankkeet pyritään jatkossa kehittämään metsäosaamisen, matkailun tai tietotekniikan teema-alueille. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen korostuu vuoden 2006 jälkeen, kun nykyinen ESR-rahoituskausi päättyy. Tutkimus- ja kehityshankkeissa etsitään yhteistyökumppaneita oppilaitosten lisäksi yrityksistä sekä tutkimuslaitoksista. Maantieteelliset painopistealueet määritelty Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisessä tavoitesopimuksessa vuosille on Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan maantieteellisiksi painopistealueiksi määritelty Pohjoismaat ja muu Länsi-Eurooppa, Venäjä ja uudet EU:n jäsenmaat sekä Aasiassa Kiina ja Malesia. Ammattikorkeakoulu tulee tiivistämään yhteistyötään erityisesti Saksaan, Ruotsiin ja Pietarin alueelle. 11

14 Tekniikka Tekniikassa panostettu kehityshankkeisiin ja englanninkieliseen opetukseen Tekniikan koulutusala vahvisti osaamistaan vuonna 2003 osallistumalla useisiin kehityshankkeisiin. Huomiota on kiinnitetty myös insinööriopiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien parantamiseen. Vuoden merkittävä investointipäätös oli tekniikan Imatran yksikön paperilaboratorion uudistaminen. Konetekniikan kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijat tuovat tekniikan Lappeenrannan yksikköön kansainvälistä tunnelmaa. Koulutusohjelmassa oli toinen sisäänotto elokuussa Kahdella kansainvälisellä luokalla on opiskellut yhteensä 22 opiskelijaa lukuvuonna : venäläisiä, kiinalaisia, yksi etiopialainen sekä myös suomalaisia. Ensimmäistä kertaa koulutusalalla on koko lukuvuoden ajan työskennellyt kiinalainen vaihto-opettaja Xue En. Hän on opettanut kansainvälisen konetekniikan opiskelijoille thermodynamiikkaa, ohjaus-, säätö- ja laitetekniikkaa sekä fysiikan laboratoriotyöskentelyä. Lisäksi hän on opettanut kiinan kieltä tekniikan Imatran yksikössä. Englanninkielistä opetusta paperitekniikassa Paperitekniikan koulutusohjelmassa Imatralla aloitetaan syksystä 2004 pakolliset englanninkieliset opintojaksot, joihin osallistuvat kaikki uudet koulutusohjelman opiskelijat. Aiemmin englanninkielistä koulutusta on toteutettu erillisessä suuntautumisvaihtoehdossa, josta samalla luovutaan. Toivomus englanninkielisen opetuksen lisäämisestä on tullut alan teollisuudelta, missä englantia käytetään yleisesti työskentely- ja raportointikielenä. Päätös laboratorion uudistamisesta Tekniikan Imatran yksikön paperilaboratorion uudistaminen on yksi tärkeimmistä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän lähivuosien investointihankkeista. Laboratorion uudistamista varten nimettiin projektiryhmä helmikuussa Laboratorioon hankitaan nykyisten laitteiden lisäksi uutta laitteistoa. Tämä mahdollistaa nykyisen opetuksen syventämisen ja laajentamisen uusille alueille. Esimerkkinä uudesta laitteistosta on EU-rahoituksen avulla hankittava digitaalinen painokone. Mukana useissa kehityshankkeissa Tekniikan koulutusala oli vuonna 2003 mukana useassa kehityshankkeessa: esimerkiksi ammattikorkeakoulun teknologiastrategia -hankkeessa, jossa laaditaan suunnitelma, miten teknologisen kehityksen vaikutukset tulisi ottaa huomioon opetuksessa ja tutkimuksessa. Hanketta on rahoittanut Tekes. Muita kehityshankkeita, joissa tekniikka on mukana, ovat olleet rakennustekniikan koulutusohjelman toteuttama rakennuslaboratorion kehittämishanke, KEVE-hanke, 12

15 Tekniikka Ulla Moilanen aloitti opintonsa rakennustekniikan koulutusohjelmassa syksyllä 2003 tekniikan Lappeenrannan yksikössä. Marleena Liikkanen OSNET-projekti sekä metsäteollisuusinstituutti-hanke, jota Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja metsäteollisuusyritysten kanssa. Rakennuslaboratoriohankkeessa kehitetään rakennuslaboratorion toimintaa lisäämällä sekä monipuolistamalla opetuksessa ja tutkimuksessa käytettäviä välineitä ja laitteita. Se toteutetaan EAKR-hankkeena, ja toteutus jatkuu vuoden 2004 puolelle. Tarkoituksena on vauhdittaa rakennustekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kehittää tuotteita maksulliseen palvelutoimintaan. KEVE-hanke on kuntayhtymän hanke, joka toteutetaan EU-hankkeena. Sen keskeisenä tavoitteena on lisätä opettajien teknisiä ja pedagogisia valmiuksia virtuaaliopetuksessa ja näin lisätä virtuaaliopetuksen tarjontaa tekniikan koulutusohjelmissa. OSNET-projekti on EU:n viidennen puiteohjelman verkostohanke, jota koordinoi Ateenan teknillinen yliopisto. Hankkeessa tunnistetaan rakennuskivialan parhaimpia käytänteitä ja edistetään niiden levittämistä Euroopassa. Tunnusluvut hyviä Tekniikan koulutusalalla vahvistettiin ammattikorkeakoulun asettamia painopistealueita rekrytoimalla keväällä 2003 uusi yliopettaja sekä lehtori tietotekniikan koulutusohjelmaan. Lisäksi syyslukukaudella valittiin yliopettajat paperitekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmiin. Tärkeimpien toimintaan liittyvien tunnuslukujen kehitys oli vuoden 2003 aikana hyvä. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi tekniikassa 2,5:stä 2,6:een, mikä on valtakunnallisen vertailun mukaan hyvä tulos. Positiivisena voidaan pitää myös keskeyttämisasteen pienenemistä 12,2:sta 11,1:een. Vastaavasti keskimääräinen valmistumisaika lyheni 4,5:stä vuodesta 4,2:een vuoteen. Keskeyttämisaste on parantuneesta tilanteesta huolimatta liian korkea. Keskeyttämisasteen pienenemiseen sekä valmistumisaikojen lyhenemiseen vaikutettiin muun muassa osallistumalla Oplaa-hankkeeseen, missä laajennettiin opiskelijoiden kanssa käytävien kehityskeskusteluiden määrää sekä kiinnitettiin huomiota viidennen vuoden opiskelijoiden ohjaamiseen. 13

16 Tekniikka Tuotantotalouden yliopettaja Leena Kallio: Imatralle tarvitaan haasteisiin rohkeasti tarttuvia opiskelijoita Leena Kallio loikkasi teollisuuden suurtyöyhteisöstä koulutuksen suurtyöyhteisöön eli Stora Ensolta ammattikorkeakouluun. Varsinaista kuilua ei kuitenkaan tarvinnut ylittää, koska hän tuntee laskeutuneensa dynaamiseen ja verkostoituneeseen kouluun, jolla on luja kytkös metsäteollisuuteen. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tuotantotalouden yliopettajana helmikuussa 2004 aloittanut Leena Kallio ryhtyy kouluttamaan paperiteollisuudelle ammattilaisia. Aikaisemmin hän valitsi ja vastaanotti valmistuneita insinöörejä töihin. Tuore yliopettaja on kovasti innostunut mutta silti vielä kuulosteleva: Onhan tämä melkoinen loikka, koska olen kaiken ikääni työskennellyt teollisuuden palveluksessa. Mutta oikeastaan olen vain siirtynyt katselemaan samaa asiaa sen toisesta päästä. Nyt voin koulutusohjelman suunnittelusta alkaen vaikuttaa opetuksen sisältöön ja laatuun eli siihen, millaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen koulutetaan. Tuotantotalouden yliopettaja Leena Kallio, tekniikan koulutusala Kotoisin Rovaniemeltä Perhe: aviomies, joka työskentelee Stora Enson Venäjän puunhankinnan kehitysjohtajana, kaksi aikuista tytärtä Valmistunut ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1974, kasvatustieteiden maisteriksi 1994 ja psykologian lisensiaatiksi 2002 Joensuun yliopistosta Työskennellyt Imatralla silloisessa Enso-Gutzeit Oy:ssä markkinoinnin, laskentatoimen ja asikaspalvelun tehtävissä Joensuussa metalliteollisuuden palveluksessa (Abloy Oy) markkinointiin, liiketoiminnan suunnitteluun sekä henkilöstön ja organisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä henkilöstön kehittämispäällikkönä Stora Enson kartonkitehtaalla Imatralla Helmikuusta 2004 alkaen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tuotantotalouden yliopettaja, päävastuualueinaan metsäteollisuuden markkinointi ja johtaminen, sekä metsäteollisuusinstituutin projektipäällikkö. 14

17 Tekniikka Leena Kallio: Iso metsäteollisuusyritys on kuin oma erillinen maailmansa, jolla on tietty syke ja kuviot. Joskus entisessä elämässäni, kun kävin päivällä Imatrankosken keskustassa, aivan hämmästelin muuta elämää tehtaiden ulkopuolella. Nyt olen astunut koulutuksen maailmaan ja ympäröivä yhteiskuntakin tuntuu tulleen ikään kuin lähemmäksi. Huomaan myös, että ammattikorkeakoulu on dynaaminen kokonaisuus, joka on jo aikaa sitten karistanut nurkkakuntaisuuden pölyt niskastaan. Uskallusta ja innokkuutta Yliopettaja Leena Kallion teollisuudessa hankkima näkemys, kokemus ja tieto pannaan moneen kertaan likoon, kun Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa aloitetaan tuotantotalouden insinöörien koulutusohjelma. Koulutus alkaa Imatralla ensin aikuiskoulutuksena syyslukukaudella Uuteen koulutusohjelmaan Leena Kallio etsii parhaita opiskelijoita: Imatralla ei ole pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta, mutta olenkin varma, että koulutuksen laadukkuus ja ajantasainen sisältö ratkaisevat vetovoiman. Tavoitteeksi asetan, että rohkeasti haasteisiin tarttuvat ihmiset jäävät ja tulevat Imatralle opiskelemaan. Yliopettajan tehtävän ohella Leena Kallio toimii projektipäällikkönä metsäteollisuusinstituutissa, joka kehittää Etelä-Karjalaan verkostomaisesti toimivaa metsäteollisuuden koulutus- ja tutkimusfoorumia: Kaakkois-Suomi ja Etelä-Karjala ovat sekä eurooppalaisittain että globaalisti ainutlaatuinen metsäteollisuuden keskittymä, josta on syytä olla ylpeä. Kun yhdistämme voimavaroja, voimme parhaiten vastata alan tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Leena Kallio on koulutukseltaan ekonomi, kasvatustieteiden maisteri ja psykologian lisensiaatti. Parhaillaan hän valmistelee kauppatieteellistä väitöskirjaansa, jonka aihe liittyy tulevaisuuden paperitehtaan johtamiseen. Marleena Liikkanen Millaisia ammattilaisia haluat kouluttaa paperiteollisuuteen? Leena Kallio ei lähde luomaan yli-ihmisiä eikä muokkaa opiskelijoista standardituotteita. Kaikkien valmistuneiden yhteiseksi ominaisuudeksi hän kuitenkin määrittelee uskaliaan ja innostuneen asenteen. Soisinkin, että valmistuneet insinöörimme näkisivät rohkeasti asioita uudella tavalla ja pystyisivät oma-aloitteisesti hankkimaan uutta tietoa. Teollisuuteen tarvitaan moniottelijoita eli toimialansa osaajia, jotka hallitsevat ohjausja toimintaprosesseja, panostavat tuotteiden laatuun sekä asiakaslähtöiseen markkinointiin. Koulu antaa perustan, työpaikka erityisosaamisen. Tuotantotalouteen toivon uteliaita ja aktiivisia opiskelijoita, jotka valmistuttuaan osaavat toimia verkostoissa, ottavat oma-aloitteisesti vastuun työstään, mutta eivät kuitenkaan sooloile yksin, vaan työskentelevät luontevasti omien työryhmiensä jäseninä ja virtuaalitiimeissä. Leena Kallio vakuuttaa, että tulevaisuuden työntekijä on vastuuntuntoinen, kykenee päätöksentekoon ja osaa ajatella kokonaisvaltaisesti. Loikka kouluttajaksi Miksi jätit tutun teollisuuden maailman ja siirryit kouluttajaksi? Todella monet ovat kysyneet samaa ihmetelleet ja siunailleet. Vastaus on ihan yksinkertainen: haluan tasoittaa teollisuuden ja koulutuksen kynnystä. Teollisuudessa hankkimani kokemus on lyömätön etu. Kuka tahansa lukutaitoinen voi opiskella asioita kirjoista, mutta kokenut opettaja tarjoaa opiskelijoilleen sisäistettyä ja käytännössä karaistunutta tietoa, jota pohditaan ja kyseenalaistetaan oppituntien vuorovaikutustilanteissa, Leena Kallio vastaa. Hän tuntee myös paperintuotannon, johtamisen sekä myynnin kehittämistarpeita ja on siksi valmiina suuntaamaan opinnäytetöiden aiheita ja virkistämään ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa. 15

18 Tekniikka Tietotekniikan yliopettaja Kari Smolander muistuttaa: Tietotekniikka on luovaa ja sosiaalista Vuonna 1981 lukiolainen Kari Smolander naputteli kirjoituskoneellaan esitelmää tietokoneesta, jonka avulla mullistettaisiin perinteinen tietojenkäsittely. Poika haaveili, että hänestä tulee isona tietokoneinsinööri tai taiteilija, koska halusi mullistajien joukkoon. Vuonna 2003 kauppatieteiden lisensiaatti Kari Smolander väitteli filosofian tohtoriksi arkkitehtuurin roolista tietojärjestelmien kehittämisessä. Pojasta ei tullut inssiä, vaan inssien opettaja. Ja mitä taiteeseen tulee, hän toivoisi, että insinöörit ja taiteilijat työskentelisivät nykyistä enemmän samoissa tiimeissä. Kun hän opettaa systeemisuunnittelua ja projektityöskentelyä tietotekniikan insinööriopiskelijoille, hän muistuttaa: Tietotekniikka on luovaa, koska on suunniteltava uudenlaisia rakenteita, ja sosiaalista, koska on ymmärrettävä, mitä ihmiset ovat vailla. Tietotekniikan yliopettaja Kari Smolanderin työpiste sijaitsee Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan Imatran yksikössä. Oman nuoruusajan lukioon on vain muutaman kivenheiton matka. Vanha kotikaupunki on hänen mielestään hyvä paikkakunta opiskella ja opettaa. Itse asiassa tietotekniikka ei ole paikkakunnasta kiinni lainkaan, koska markkinat ovat globaaleja. Tällä alalla ei myydä käsin kosketeltavaa tavaraa, vaan biteistä koostuvia ohjelmistoja, joiden suunnittelukustannukset lähenevät sataa prosenttia ja tuotantokustannukset nollaa prosenttia, Smolander selittää. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutuksen vahvuudet ovat hänen mielestään kohdallaan. Strategiatyötä on tehty ja nyt Imatralla panostetaan varsinkin ohjelmistotyön osaamiseen. Kari Smolander Tietotekniikan yliopettaja vuodesta 1998 alkaen, opettaa ohjelmistosuunnittelua ja projektityötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusalalla Syntynyt Puumalassa, muutti Imatralle 7-vuotiaana, Tainionkosken lukion kasvatti Kauppatieteiden maisteriksi 1988 ja lisensiaatiksi 1993 Jyväskylän yliopistossa Väitteli filosofian tohtoriksi Arkkitehtuurin roolista tietojärjestelmien kehittämisessä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Perhe: vaimo, 13-vuotias tytär ja 11-vuotias poika Liikuntaharrastukset: maastopyöräily, hiihto ja laskettelu Musiikin tekijä ja suurkuluttaja: instrumenttina kitara ja sävellyksissä tietokone. 16

19 Tekniikka Kari Smolander: Tietotekniikan alalla tarvitaan matemaattisten ja teknisten taitojen lisäksi myös luovuutta, täsmällisyyttä, sosiaalisuutta Marleena Liikkanen ja kirjallista esitystaitoa. Viestintää oppii parhaiten projekteissa Tietotekniikan opiskelijat ovat Kari Smolanderin mielestä mukavia ja tavallisia nuoria. Hän yllyttää myös tyttöjä koulutusohjelmaansa opiskelijoiksi. Nyt vain noin 20 prosenttia opiskelijoista on tyttöjä. Monesti luullaan, että täällä pitää olla varsinainen matematiikan ja tekniikan nörtti. Tosiasiassa alalla kysytään myös paljon luovuutta, täsmällisyyttä, sosiaalisuutta, sujuvaa kirjallista esitystaitoa, Smolander luettelee. Hänen mielestään opiskelijoilla on enemmän puutteita kirjallisessa ilmaisussaan kuin matematiikan taidoissa. Työn luonteeseen kuuluu raporttien ja selvitysten kirjoittaminen. Oman äidinkielen hallinta on ihan välttämätöntä, jotta ymmärrettävä raportti syntyisi. Sen jälkeen sitten kysytään, kuinka hyvin hallitset englantia, joka on tietoteknisen dokumentaation valtakieli. Myös neuvottelutaitoa ja valmiuksia vuorovaikutukseen tarvitaan asiakaslähtöisellä alalla. Ennen kuin insinööri ryhtyy suunnittelemaan tietoverkkoa tai ohjelmistoa, hänen on kartoitettava asiakkaan tarpeet. Siis neuvoteltava, oivallettava ja esitettävä suunnitelma. Työ ei olekaan pelk- kää koneen ääressä istumista, vaan oleellista on asiakkaan kohtaaminen, Kari Smolander kuvailee. Hänen mielestään viestinnän opetusta ei saisi kokonaan irrottaa ammattiaineista. Viestinnän ja vuorovaikutuksen opiskelussa projektityöskentely on paras vaihtoehto. Raporttien kirjoittamisen ja asiakassuhteiden hoidon oppii parhaiten oikeissa työelämäprojekteissa. Irrallisina oppiaineina niiden todellinen merkitys ja kytkös tulevaan ammattiin katoaa. Tiimityötä Kari Smolander muistuttaa, että tietojenkäsittely on laaja osaamisalue ja yhden ihmisen on mahdollista hallita siitä vain siivu tai pari. Hyvä tulos edellyttää tiimityöskentelyä muiden osaajien kanssa. Nykyään on ihan luonnollista, että eri tekijöiden ja alojen osaaminen yhdistetään. Meillä Imatralla ammattikorkeakoulun ICT-Center on erilaisten työryhmien kohtauspaikka, missä esimerkiksi tekniikan ja kuvataiteen opiskelijat voisivat nykyistä enemmän yhdistää taitojaan. 17

20 Liiketalous ja matkailu- Matkailu- ja ravitsemispalvelut Yhteinen opetussuunnitelma liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusaloille Vuoden 2003 alussa liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusaloille nimettiin yhteiseksi koulutusjohtajaksi kauppatieteiden tohtori Olli-Pekka Juhantila. Koulutusalat saivat myös yhteisen johtoryhmän. Pyrkimyksenä oli lisätä koulutusalojen yhteistyötä sekä saavuttaa merkittäviä synergiaetuja, koska molempien alojen opetukseen kuuluu huomattavan paljon samoja aihealueita. Toimintatapoja on hiottu yhteisissä suunnittelutapaamisissa ja säännöllisesti kokoontuvan johtoryhmän kokouksissa. Tavoitteisiin päästiin jo vuoden 2003 aikana melko hyvin. Yhteistyö niin kahden koulutusalan kuin Imatran ja Lappeenrannan yksiköidenkin välillä on lisääntynyt. Myös opetusresursseja on yhdistetty. Koulutusalojen suurin ponnistus on ollut uuden, yhteisen opetussuunnitelman laatiminen. Molempien koulutusalojen koko henkilökunta on osallistunut suunnittelutyöhön. Lisäksi opiskelijat, toimistohenkilökunta ja neuvottelukunnat ovat tuoneet esille omia näkemyksiään, jotka on otettu huomioon. Työelämän tarpeet esille Uudessa opetussuunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon ennen kaikkea tämän päivän työelämän tarpeet. Koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen painotuksia on muutettu niin, että opiskelijoiden hankkimat tiedot ja taidot mahdollistavat saumattoman siirtymisen opiskelusta työelämään. Uuden opetussuunnitelman kulmakiviä ovat: kunnollinen perehdyttäminen ammattikorkeakouluopiskeluun sekä opiskeltavaan tutkintoon, kokonaisuuksien looginen käsittely ja ammatillinen harjoittelu. Lisäksi kullekin opintojaksolle varataan aiempaa pidempiä yhtenäisiä ajanjaksoja, mikä mahdollistaa uusien, entistä monipuolisempien opetusmenetelmien ja oppimiskokemusten toteuttamisen. Liiketalouden Imatran opintotoimistossa opiskelijoita palvelee koulutussihteeri Leena Anttalo-Peltonen (oikealla). 18

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

AHOT-toiminta TAMKissa

AHOT-toiminta TAMKissa AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot