TOIMINTAKERTOMUS 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

2 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhdeksästä yksiköstä neljä sijaitsee Imatralla. Kuvassa matkailun yksikkö Imatran Valtionhotellin tuntumassa. Lappeenrannassa sijaitsee viisi koulutusyksikköä. Kuvassa tekniikan yksikkö. Toimintakertomus 2003 Toimittaja ja toimitussihteeri, henkilöhaastattelut tiedottaja Mervi Palonen Valokuvauksen ja ulkoasun koordinointi, jakelu markkinointisihteeri Tarja Turkkila Ulkoasun suunnittelu ja taitto opiskelija Mari Leinonen, kuvataiteen koulutusohjelma Valokuvat valokuvauksen lehtori Päivi Eronen, opiskelija Merja Isomaa, opiskelija Terhi Korhonen, opiskelija Riikka Lempiäinen, valokuvaaja Marleena Liikkanen, valokuvaaja Ari Nakari, EKAMK-arkisto Painatus Painotalo Auranen Oy, Forssa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu EKAMK PL 303 (Pohjolankatu 23) LAPPEENRANTA Vaihde

3 Sisältö Tekemisen maku 2 Yrityshautomossa hyvään alkuun Uusien yritysten siemen itää palvelualoilla 4 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston osaaminen voimavarana Metsäteollisuusinstituutti FII - luo Etelä-Karjalasta metsäteollisuuden pääkaupungin 6 Opetusministeriöltä tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä 7 Terveyssuunnittelijan jatkokoulutus aloitettiin lokakuussa Sairaanhoitajakoulutukseen 20 lisäaloituspaikkaa 9 Strategia suuntaa kansainvälisyyttä Valmistuvat opiskelijat päteviä työskentelemään kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa 10 Tekniikassa panostettu kehityshankkeisiin ja englanninkieliseen opetukseen 12 Tuotantotalouden yliopettaja Leena Kallio: Imatralle tarvitaan haasteisiin rohkeasti tarttuvia opiskelijoita 14 Tietotekniikan yliopettaja Kari Smolander muistuttaa: Tietotekniikka on luovaa ja sosiaalista 16 Yhteinen opetussuunnitelma liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusaloille 18 Vuoden 2003 opettaja Erkki Räsänen tarjoaa opetusmetodiksi hyvää vuorovaikutusta 20 Restonomiopiskelija Maija Närhi tutki ruokapalvelualan työhyvinvointia 22 Sosiaali- ja terveysalalla kehitetään kansainvälistä yhteistyötä 23 Taru Juvakka on tehnyt täyden kierroksen samassa talossa - opiskelijasta koulutusjohtajaksi Sosiaali- ja terveysalalla katseet perhetutkimukseen 24 Kansainvälisyys on osa kulttuurin koulutusalan arkea 26 Täydennyskoulutus ja kehityspalvelu tarjoaa työelämälähtöistä aikuiskoulutusta ja asiantuntijapalveluja 29 Työterveyshuollon ja päihdetyön erikoistumisopinnot korkeakoulujen arviointineuvoston laaturekisteriin 30 Optisten mittalaitteiden kalibrointitilat Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluun 31 Itsepalvelukäytännöt vakiintuneet ammattikorkeakoulun tietokeskuksessa 32 Ammattikorkeakoulun hallitus Organisaatiokaavio 33 Opiskelijayhdistys opiskelijoiden edunvalvojana 34 Sini Reijo edustaa opiskelijoita ammattikorkeakoulun hallituksessa Tutorit tärkeitä viestinviejiä ja vaikuttajia 35 Opiskelijaterveydenhuolto uudistui 36 Vuosi 2003 lukuina ja kaavioina 37 Talous 37 Rahoituksen piirissä olevat opiskelijat koulutusaloittain 38 Rahoituksen piirissä olevat opiskelijat paikkakunnittain 39 Kaikkien opiskelijoiden määrä koulutusaloittain 40 Kaikkien opiskelijoiden määrä paikkakunnittain 41 Koulutuksen vetovoimaisuus 42 Kansainvälinen opettaja- ja asiantuntijavaihto 43 Henkilöstö 44 Julkaisut EU:n rakennerahastoprojektit Valmistuneet opiskelijat Ammattikorkeakoulun johtoryhmä 50 Koulutusalat, koulutusohjelmat, tutkinnot ja suuntautumisvaihtoehdot 51 Koulutusyksiköt ja yhteystiedot 52 MEO MODO minun tavallani 28 1

4 Tekemisen maku Mennyttä vuotta voi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun elämässä hyvällä syyllä luonnehtia tekemisen kaudeksi. Keskeiset toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta mittaavat tunnusluvut ovat ponnahtaneet parempaan suuntaan. Keskeyttämisaste on pienentynyt merkittävästi ja valtakunnallisessa vertailussa olemme nousseet keskikastiin. Myös valmistumisajat ovat lyhentyneet lähemmäs normiaikaa. Näiden tavoitteiden eteen on kaikilla koulutusaloilla tehty paljon töitä ja tulokset ovat nyt näkyvissä. Paljon on vieläkin tekemistä, mutta tästä on hyvä jatkaa työtä eteenpäin. Kuin alkusoittona vuoden 2003 paremmalle tulokselle saimme kesäkuussa tiedon vuodelle 2002 myönnetystä euron tuloksellisuusrahasta. Meille myönnettiin tunnustus tehdystä strategiatyöstä ja kyvystämme käyttää tietoa ja analysoida omaa toimintaamme. Marleena Liikkanen Omaa ammattikorkeakouluamme kehittäessämme olemme toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi ottaneet opetusministeriön tuloksellisuusmittarit ja vertailemme suoriutumistamme jatkuvasti muihin suomalaisiin ammattikorkeakouluihin. Vertailut ja analyysit ovat graafisessa muodossa koko henkilöstömme luettavissa omalla intranet-sivullamme. Nämä vertailut ja seuranta viestittävät meille itsellemme, että ha- 2

5 luamme päästä niin korkealle parhaimpien joukkoon kuin se meidän maakuntamme olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Toimintavuonna 2003 laadittiin ammattikorkeakoululle myös kansainvälisen toiminnan strategia. Määrittelimme aikaisempaa tarkemmin maantieteelliset alueet, joille erityisesti haluamme panostaa. Eurooppa ja siellä erityisesti Pohjoismaat ja Baltia sekä Länsi-Euroopan maat ja myös Venäjä ovat erityisen toimeliaisuutemme alueita. Aasiassa keskitymme Kiinaan ja Malesiaan. Arvioimme kaikki kansainväliset kumppanimme ja asetamme kriteerit henkilövaihdon kohteille. Kansainvälisyys merkitsee meille myös henkilöstön ja opiskelijoiden kielitaidon ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittämistä. Näihin asioihin tulemme panostamaan tulevina vuosina. Mennyt vuosi merkitsi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle myös merkittäviä päätöksiä uudesta koulutuksesta. Sosiaali- ja terveysalalle saimme päätöksen kauan kaipaamistamme lisäaloituspaikoista sairaanhoitajakoulutukseen. Sairaanhoitopiirin sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen vuosikymmenen lopussa ennustettuun työvoimapulaan saadaan koulutusmäärää lisäämällä helpotusta. Meille oli tärkeä myös opetusministeriön antama lupa tuotantotalouden koulutusohjelman käynnistämiseen. Tuotantotalouden koulutus käynnistyy Imatran tekniikan yksikössä aikuiskoulutuksena syksyllä 2004 ja sitä on tarkoitus tämän pilottivaiheen jälkeen tulevina vuosina laajentaa nuorisoasteen puolelle. Vuoden 2003 osalta ammattikorkeakoulun aikakirjoihin jää myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien kanssa tehty alustava sopimus metsäteollisuusinstituutin Forest Industry Instituten perustamisesta. Sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto ovat vuodelle 2004 saaneet opetusministeriöltä hankerahoitusta tälle hankkeelle. Pääsimme yhdessä yliopiston kanssa kuitenkin ottamaan varaslähdön metsäteollisuusinstituutin perustamisessa jo elokuussa 2003, kun Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma päätti rahoittaa hanketta hyvän asian alkuun avittamisessa. Vuoden 2003 toimintaan voimme kaikki ammattikorkeakoulussa työskentelevät niin henkilökunta kuin opiskelijatkin olla syystä tyytyväisiä. Se antaa meille rohkaisevan pohjan ponnistaa kohti seuraavan vuoden yhä parempia tuloksia. Anneli Pirttilä rehtori 3

6 Yrityshautomossa hyvään alkuun Uusien yritysten siemen itää palvelualoilla Teknologiakeskus Kareltekin toimitusjohtaja Marjut Hannelin vakuuttaa, että palvelualoilla on tilaa kasvulle: Teknologiayritysten rinnalle on nousemassa sosiaali- ja terveysalan sekä matkailu- ja ravitsemisalan palveluyrityksiä. Myös käsi- ja taideteollisille tuotteille on kysyntää, kun niitä markkinoidaan asiantuntevasti ja verkostoissa. Marjut Hannelin näkee ammattikorkeakoulun monialaisuudessa uusia mahdollisuuksia. Luottakaa toisiinne ja tiimiytykää. Verkostot pärjäävät paremmin liike-elämän kilpailutilanteissa kuin yksittäiset tekijät, hän neuvoo. Kareltekin yrityshautomo on 3. marraskuuta 2003 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti myös ammattikorkeakoulun käytössä. Liikeideat koetellaan ja tutkitaan perinpohjin ennen kuin ne päästetään markkinoille, joten valmistuvilla opiskelijoilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet testata, onko heistä yrittäjiksi. Jos idea on hyvä ja sisimmässä palaa yrittäjyyden intohomo, kannattaa lähteä mukaan, Marjut Hannelin kannustaa. Yrityshautomossa ei unohdeta kuvataiteilijoitakaan, koska heille on tarjolla uudenlaisia työtilaisuuksia esimerkiksi sisällöntuottajien osaajatiimeissä. Markkinakelpoisuus ja kilpailutilanne tutkitaan Yrittäjäksi aikovan opiskelijan tueksi rakennetaan hautomossa asiantuntijaverkosto. Ideoiden markkinakelpoisuus testataan ja kilpailutilanne analysoidaan. Myös mahdolliset rahoittajat vedetään jo alkumetreillä mukaan yhteistyöhön. Liiketoiminnan hauduttelu- ja käynnistämisvaiheessa Kareltekista on mahdollisuus saada toimitilat käyttöön kaikkine tietoliikenneyhteyksineen. Rutistus on kuitenkin kova alusta alkaen ja yrittäjäkandidaatilta vaaditaan, että hän tekee kotiläksynsä kunnolla. Karsimme ideat, joilla ei ole elämisen mahdollisuuksia. Mieluummin olemme ylikriittisiä kuin herätämme turhia toiveita, Marjut Hannelin sanoo. Alakohtainen osaaminen löytyy kuitenkin ammattikorkeakoulun omista koulutusohjelmista ja myös opettajia valmennetaan uusien hankkeiden tukemiseen. Oppilaitosten työskentelytilatkin ovat usein meidän tilojamme sopivammat ja sijaitsevat lähempänä ammattialan osaajia, Hannelin arvioi. Kareltek on hionut liiketoiminnan prosessien osaamistaan pitkässä juoksussa: hautomo perustettiin vuonna 1987 ja se on ensimmäinen yrityshautomo, joka aloitti toimintansa julkisella rahoituksella Suomessa. Etelä-Karjalaan tarvitaan tuhansia uusia yrityksiä, jotta väestömäärän lasku saataisiin pysähtymään. Tuloksia ei synny hetkessä, vaan tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Hautomo on tehokas tapa virkistää maakunnan elinkeinoelämää, toimitusjohtaja Hannelin vakuuttaa. Potkua yrittäjyydelle Yrittäjyyskoulutus ei vielä tee kenestäkään yrittäjää, mutta se voi kyllä sytyttää piilevän kipinän. Varsinkaan palvelualoilla ei monikaan opiskelija ole tullut edes ajatelleeksi, että voisi kehittää oman liikeidean tai mennä mukaan osaajatiimiin. Suomessa yrityksiä perustetaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Meillä sodan jälkeinen 4

7 Marjut Hannelin: Kun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kehittyy, myös innovaatioita syntyy. Tärkeää on samaan aikaan vahvistaa yrittäjyysajattelua kaikilla koulutusaloilla. Marleena Liikkanen sukupolvi halusi kouluttaa lapsensa ja toivoi heille pääasiassa valkokauluksisen palkollisen turvallisesta elämää, Hannelin kuvailee. Hän ei usko, että byrokratia tai korkea verotus ovat tärkeimmät syyt suomalaisten haluttomuuteen perustaa uusia yrityksiä. Nimen omaan riskin ottaminen pelottaa, mikä on ymmärrettävää, koska koulutetuille nuorille on nykyisin tarjolla hyvin palkattuja ja haastavia työpaikkoja, joissa voi toteuttaa itseään ilman riskinottoakin. Palveluyrityksille Marjut Hannelin ennustaa nykyistä parempaa tulevaisuutta. Olemme tähän asti olleet itsepalvelukansaa, mutta väestön ikääntyessä esimerkiksi kotitalouspalveluja kysytään nykyistä enemmän. Myös yhteiskunta ryhtyy ennemmin tai myöhemmin ostamaan palveluja yksityisiltä. Innovaatiosta yritykseksi Kareltekin yrityshautomon rinnalla toimiva innovaatioiden kaupallistamisputki tuottaa maakuntaan yrityksiä tasaiseen tahtiin. Useimmat ideat tulevat tällä hetkellä yliopistolta, mutta katseet kääntyvät nyt myös ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmiin. Kun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kehittyy, myös innovaatioita syntyy. Tärkeää on samaan aikaan vahvistaa yrittäjyysajattelua kaikilla koulutusaloilla. Haastattelun lopuksi Marjut Hannelin kertoo Lappeenrannan vanhan tekun kasvatista, joka keksi hyvän idean, teki ensimmäisen protonsa kouluaikana, tuli jalostamaan sitä Kareltekiin, perusti yrityksen ja menestyy nyt erinomaisen hyvin. Seuratkaahan perässä. 5

8 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston osaaminen voimavarana Metsäteollisuusinstituutti FII - luo Etelä-Karjalasta metsäteollisuuden pääkaupungin Matkalla samaan suuntaan: yliopiston vararehtori Ilkka Pöyhönen ja ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä Sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun että Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategioissa yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista on määritelty metsäteollisuuden osaaminen. Kun tämä osaaminen yhdistettiin voimavaraksi sekä linkiksi maakunnan eri toimijoiden välille, syntyi FII Forest Industry Institute metsäteollisuusinstituutti. Tavoitteena on ei vähempää kuin tehdä Etelä-Karjala tunnetuksi Euroopan metsäteollisuuden pääkaupunkina ja maailmanlaajuisesti johtavana paperiteollisuuden osaamiskeskittymänä. Jotta onnistuisimme, meidän pitää kokea olevamme samassa junassa matkalla samaan suuntaan, ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä ja yliopiston vararehtori Ilkka Pöyhönen täsmentävät. 6

9 Verkostomaisesti toimiva FII on yhdistävä linkki, joka kokoaa maakunnan metsäteollisuusyritykset, alihankkijat, kouluttajat, osaajat ja tutkijat yhteen. Mukana yhteistyössä ovat myös Imatran ja Lappeenrannan kaupungit. Metsäteollisuus on Etelä-Karjalan avainklusteri ja siihen liittyvät eri tahot ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Metsäinstituutin perustaminen vuonna 2003 oli luonnollinen jatko tälle yhteistyölle sekä osaamisstrategioille. FII on siis lisäarvon luoja. Se vahvistaa imagoa sekä tuo maakuntaan osaamista, osaajia ja työpaikkoja. Vastuu opetuksesta, tutkimuksesta ja kehitystyöstä Sekä ammattikorkeakoulu että yliopisto palvelevat muun muassa maakunnan metsäklusterin yrityksiä. Velvollisuutena on kouluttaa klusterille osaajia niin alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin sekä tuottaa innovaatioita. Tästä vielä pidemmälle menee yliopisto, joka tuottaa uutta tutkimustietoa ammattikorkeakoulua laajemmin ja syvemmin. Sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa on liiketaloudellista osaamista yhdistetty tekniseen osaamiseen. Etelä-Karjalassa koulutetaankin metsäklusterille myös ammattilaisia, joilla on tietoa tuotannosta, markkinoinnista sekä logistiikasta. FII haluaa keskittää metsäteollisuuteen liittyvää opetusta, tutkimusta ja kehitystyötä Etelä-Karjalaan. Se on myös valmis ottamaan vastuun koulutuksen keskittämisestä ja tarttumaan napakasti innovaatiohankkeiden toteuttamiseen. Sitoutuminen tärkeää Kun metsäinstituuttia suunniteltiin, ammattikorkeakoulun ja yliopiston edustajat testasivat ideaansa yrityksissä. Vastassa oli innostusta eikä vastaväitettä juuri esitetty. Luonnollisesti asiaa pohdittiin kriittisesti. Maailma on viestejä täynnä ja siksi markkinointi on aina haasteellinen tehtävä. Itse asiassa jokainen metsäinstituutin toimija kokee tämän yhdessä ja erikseen, jos haluamme olla metsäteollisuuden pääkaupunki, Ilkka Pöyhönen sanoo. Tärkeä FII:n tavoite onkin sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen sekä myös huolehtia, että organisaatio on kunnossa. Luotsina työskentelee instituutin projektipäällikkö Leena Kallio, joka aloitti tehtävässä maaliskuussa Anneli Pirttilä uskoo viestin kantavan. Etelä-Karjalassa sijaitsee poikkeuksellinen metsäteollisuuden keskittymä maailmassa. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto täydentävät tätä keskittymää sekä myös toinen toistaan. Edellytykset metsäteollisuuden pääkaupungiksi ovat erinomaiset, Pirttilä arvioi. FII:n tarkoituksena on myös tuottaa kansainvälisiä koulutusohjelmia paperitekniikkaan ja metsäklusterin liiketoimintaan sekä organisoida kesäkouluja ja kansainvälisiä seminaareja alan ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille. Tutkimushankkeita toteutetaan yhteistyössä yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä metsäteollisuusyritysten kesken ennalta sovitun työnjaon perusteella. Terhi Korhonen Opetusministeriöltä tuloksellisuusrahaa Tunnustusta toiminta- ja uudistumiskyvystä Opetusministeriö myönsi vuonna 2003 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle euroa tuloksellisuusrahaa tunnustuksena toiminta- ja uudistumiskyvystä. Arviointiperusteissa korostettiin erityisesti kykyä analysoida omaa toimintaa sekä kehittää opetusta. Rehtori Anneli Pirttilä on tyytyväinen, että tunnustus saatiin nimenomaan ansioista, joihin tarvitaan strategiataitoja. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tuloksellisuuden mittareita, kuten vetovoimaisuutta, keskeyttämisastetta, opiskelijoiden valmistumisaikoja ja kansainvälistymistä, seurataan tarkasti. 7

10 Terveyssuunnittelijan jatkotutkintokoulutus aloitettiin lokakuussa 2003 Sosiaali- ja terveysalalla Lappeenrannassa aloitettiin lokakuussa terveyssuunnittelijan jatkotutkintoon johtava koulutus. Ensimmäistä kertaa Etelä-Karjalassa toteutettava monimuotokoulutus kestää toukokuuhun 2005 asti. Terveyssuunnittelijat ovat kokonaan uusi ammattikunta, joka työskentelee kunnissa väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on aikuiskoulutustyyppinen ja työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, johon voivat hakea jo aiemmin varsinaisen ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet ja sen lisäksi kolme vuotta työelämässä kokemusta hankkineet henkilöt. Opinnot voidaan suorittaa myös työn ohella opiskellen ja niihin liittyykin merkittävä työelämän kehitystehtävä. Terveyssuunnittelijan koulutus on laajuudeltaan 60 opintoviikkoa. Poikkitieteellinen ammattikunta Terveyssuunnittelijat sijoittuvat kuntiin työskentelemään väestön hyvinvointia ja terveyttä edistäviin suunnittelu- ja koordinointitehtäviin. Toimenkuva ylittää perinteisen sosiaali- ja terveysalan työsaran ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu elinkeinoelämän sekä ihmisen elämänpiirin eri sektoreille. Tehtävää voisikin luonnehtia poikkitieteelliseksi. Terveyssuunnittelijan koulutus antaa hyvät valmiudet tutkimus- ja kehittämistyöhön, jossa pyritään vaikuttamaan muun muassa terveyden edistämisen verkostojen rakenteisiin ja niiden muodostumiseen. Terveyssuunnittelija analysoi ja tulkitsee väestön terveys- ja hyvinvointitietoja sekä suunnittelee toimintoja niiden perusteella. Merja Isomaa Terveyssuunnittelijaksi: jatkotutkintoryhmän ohjaaja, kuntoutusalan yliopettaja Päivi Vehmasvaara (vasemmalla edessä) sekä opiskelijat Tuija Blankenstein, Maarit Kuntola, Marja-Liisa Honkanen, Leena Hyrylä (vasemmalla takana) ja Johanna Värmälä. 8

11 Sairaanhoitajakoulutukseen 20 lisäaloituspaikkaa Päivi Eronen Sosiaali- ja terveysalalla voi opiskella viidessä koulutusohjelmassa. Koko koulutusalan vuosittainen nuorten aloituspaikkamäärä nousi 110 paikkaan valtioneuvoston määrärahapäätöksellä. Opetusministeriö myönsi 20 lisäaloituspaikkaa Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan nuorten koulutukseen vuosiksi Koko koulutusalan vuosittainen nuorten aloituspaikkamäärä nousi näin 110 paikkaan. Ammattikorkeakoulu oli anonut lisäpaikkoja hoitotyön koulutusohjelmaansa jo kolme kertaa, koska terveysalalle ennakoidaan sairaanhoitajapulaa lähivuosina. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa opetusministeriön päätöstä jouduttiin odottamaan kaksi vuotta. Lisäpaikat ovat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilän mukaan työvoimatarpeen kannalta hyvin tervetulleita. Sosiaali- ja terveysalallamme on kohdennettu aloituspaikkoja aikuiskoulutukseen, koska nuorisoasteen paikkoja ei ole ollut riittävästi. Samanlaisessa pulassa monet muut ammattikorkeakoulut ovat joutuneet siirtämään muilta koulutusaloiltaan aloituspaikkoja terveysalalle. Odottelumme on ollut strategisesti viisasta, koska opetusministeriön päätös lisäpaikoista ratkaisi kiistellyn asian kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, Pirttilä sanoo. Lisäaloituspaikat sisältyivät valtioneuvoston syksyn 2003 määrärahapäätökseen, jossa Suomen ammattikorkeakouluille jaettiin 250 uutta aloituspaikkaa. Näistä 210 tuli terveysalalle, jossa uusia aloituspaikkoja jaettiin 11 ammattikorkeakoululle. 9

12 Strategia suuntaa kansainvälisyyttä Valmistuvat opiskelijat päteviä työskentelemään kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteena on, että kaikki valmistuvat opiskelijat osaavat toimia työelämän kansainvälisissä yhteistyöverkoissa ja hallitsevat englannin kieltä yhteistyön vaatimusten mukaisesti. Koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa, joissa kansainvälisyys korostuu, tavoitteena on hyvä tai erinomainen kielitaito. Englannin kielen ja äidinkielensä lisäksi opiskelijan tulisi osata ainakin välttävästi jotain kolmatta kieltä. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että 75 % englanninkielellä opettavista henkilöistä on suorittanut yleisen kielitutkinnon vuoteen 2008 mennessä ja että opetus- ja muu henkilöstö osaa omassa työssään toimia kansainvälisissä yhteyksissä. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainväliset tavoitteet ja linjaukset on kirjattu helmikuussa 2004 valmistuneeseen kansainvälisen toiminnan strategiaan, jota työstettiin eri koulutusalojen kansainvälisyysryhmissä sekä ammattikorkeakoulun johtoryhmässä ja hallituksessa vuoden 2003 aikana. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keskeisimmät kansainvälisen toiminnan muodot ja toteutustavat ovat opiskelijavaihto, vieraskielinen opetus, opettaja- ja asiantuntijavaihto, kansainväliset tutkimus- ja kehityshankkeet sekä kansainvälisten tilaisuuksien järjestäminen ja muu yhteistyö. Vuoden 2004 alusta alkaen Ritva Kosonen on työskennellyt kieli- ja viestintäpalvelun koordinaattorina. Kaikki Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kieltenopettajat kuuluvat kieli- ja viestintäpalveluun. Kyseessä on matriisiorganisaatio, joka poikkileikkaa koulutusalat kieltenopetuksen kohdalta. Kieltenopettajat työskentelevät kuitenkin kukin omalla koulutusalallaan. Marleena Liikkanen Opiskelijavaihto keskeisintä Lyhyt- ja pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto molempiin suuntiin on jatkossakin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keskeisin kansainvälisen toiminnan muoto. Tulevaisuudessa pyritään nostamaan kansainvälisen harjoittelijavaihdon osuutta kokonaisvaihdoista. Erityistä huomiota kiinnitetään vaihtojen maantieteelliseen kohdentumiseen. Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoille valmiuksia toimia kansainvälisissä yhteyksissä sekä mahdollistaa saapuville opiskelijoille riittävä opintotarjonta. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tarjottavan vieraskielisen opetuksen määrä vuoteen 2008 mennessä. 10

13 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden koordinaattori Virve Häkämies ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Pellinen. Päivi Eronen Opettajavaihto on käytännössä edellytys toimivan opiskelijavaihdon syntymiselle. Lisäksi opettajavaihtoon osallistuminen lisää ammattikorkeakoulun henkilöstön kansainvälisiä taitoja ja valmiuksia vieraskielisen opetuksen antamiseen sekä edistää osallistumista kansainväliseen hanketoimintaan. Saapuvien opettajien avulla voidaan lisätä tarjottavan englanninkielisen opetuksen määrää sekä tukea kansainvälistymistä kotimaassa. Kansainvälisten tilaisuuksien järjestämisellä pyritään kehittämän kansainvälisiä yhteyksiä paitsi oppilaitokselle myös alueella toimiville yrityksille ja muille organisaatioille. Tavoitteena on järjestää vuosittain ainakin yksi merkittävä kansainvälinen konferenssi tai seminaari. Muuta kansainvälistä yhteistyötä tehdään yhteistyöoppilaitosten kanssa erityisesti verkko-opetuksessa sekä kaksoistutkintojen kehittämisessä. Lisäksi kulttuurin koulutusalalla toteutetaan kansainvälisiä näyttelyitä. Kansainväliset hankkeet kohdentuvat teema-alueille Kansainväliset yhteistyöhankkeet ovat entistä keskeisempi kansainvälisen toiminnan osa-alue, koska tutkimus- ja kehitystoiminta on uudessa ammattikorkeakoululaissa asetettu yhdeksi ammattikorkeakoulujen tehtäväksi. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kansainväliset hankkeet pyritään jatkossa kehittämään metsäosaamisen, matkailun tai tietotekniikan teema-alueille. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen korostuu vuoden 2006 jälkeen, kun nykyinen ESR-rahoituskausi päättyy. Tutkimus- ja kehityshankkeissa etsitään yhteistyökumppaneita oppilaitosten lisäksi yrityksistä sekä tutkimuslaitoksista. Maantieteelliset painopistealueet määritelty Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisessä tavoitesopimuksessa vuosille on Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan maantieteellisiksi painopistealueiksi määritelty Pohjoismaat ja muu Länsi-Eurooppa, Venäjä ja uudet EU:n jäsenmaat sekä Aasiassa Kiina ja Malesia. Ammattikorkeakoulu tulee tiivistämään yhteistyötään erityisesti Saksaan, Ruotsiin ja Pietarin alueelle. 11

14 Tekniikka Tekniikassa panostettu kehityshankkeisiin ja englanninkieliseen opetukseen Tekniikan koulutusala vahvisti osaamistaan vuonna 2003 osallistumalla useisiin kehityshankkeisiin. Huomiota on kiinnitetty myös insinööriopiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien parantamiseen. Vuoden merkittävä investointipäätös oli tekniikan Imatran yksikön paperilaboratorion uudistaminen. Konetekniikan kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijat tuovat tekniikan Lappeenrannan yksikköön kansainvälistä tunnelmaa. Koulutusohjelmassa oli toinen sisäänotto elokuussa Kahdella kansainvälisellä luokalla on opiskellut yhteensä 22 opiskelijaa lukuvuonna : venäläisiä, kiinalaisia, yksi etiopialainen sekä myös suomalaisia. Ensimmäistä kertaa koulutusalalla on koko lukuvuoden ajan työskennellyt kiinalainen vaihto-opettaja Xue En. Hän on opettanut kansainvälisen konetekniikan opiskelijoille thermodynamiikkaa, ohjaus-, säätö- ja laitetekniikkaa sekä fysiikan laboratoriotyöskentelyä. Lisäksi hän on opettanut kiinan kieltä tekniikan Imatran yksikössä. Englanninkielistä opetusta paperitekniikassa Paperitekniikan koulutusohjelmassa Imatralla aloitetaan syksystä 2004 pakolliset englanninkieliset opintojaksot, joihin osallistuvat kaikki uudet koulutusohjelman opiskelijat. Aiemmin englanninkielistä koulutusta on toteutettu erillisessä suuntautumisvaihtoehdossa, josta samalla luovutaan. Toivomus englanninkielisen opetuksen lisäämisestä on tullut alan teollisuudelta, missä englantia käytetään yleisesti työskentely- ja raportointikielenä. Päätös laboratorion uudistamisesta Tekniikan Imatran yksikön paperilaboratorion uudistaminen on yksi tärkeimmistä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän lähivuosien investointihankkeista. Laboratorion uudistamista varten nimettiin projektiryhmä helmikuussa Laboratorioon hankitaan nykyisten laitteiden lisäksi uutta laitteistoa. Tämä mahdollistaa nykyisen opetuksen syventämisen ja laajentamisen uusille alueille. Esimerkkinä uudesta laitteistosta on EU-rahoituksen avulla hankittava digitaalinen painokone. Mukana useissa kehityshankkeissa Tekniikan koulutusala oli vuonna 2003 mukana useassa kehityshankkeessa: esimerkiksi ammattikorkeakoulun teknologiastrategia -hankkeessa, jossa laaditaan suunnitelma, miten teknologisen kehityksen vaikutukset tulisi ottaa huomioon opetuksessa ja tutkimuksessa. Hanketta on rahoittanut Tekes. Muita kehityshankkeita, joissa tekniikka on mukana, ovat olleet rakennustekniikan koulutusohjelman toteuttama rakennuslaboratorion kehittämishanke, KEVE-hanke, 12

15 Tekniikka Ulla Moilanen aloitti opintonsa rakennustekniikan koulutusohjelmassa syksyllä 2003 tekniikan Lappeenrannan yksikössä. Marleena Liikkanen OSNET-projekti sekä metsäteollisuusinstituutti-hanke, jota Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja metsäteollisuusyritysten kanssa. Rakennuslaboratoriohankkeessa kehitetään rakennuslaboratorion toimintaa lisäämällä sekä monipuolistamalla opetuksessa ja tutkimuksessa käytettäviä välineitä ja laitteita. Se toteutetaan EAKR-hankkeena, ja toteutus jatkuu vuoden 2004 puolelle. Tarkoituksena on vauhdittaa rakennustekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kehittää tuotteita maksulliseen palvelutoimintaan. KEVE-hanke on kuntayhtymän hanke, joka toteutetaan EU-hankkeena. Sen keskeisenä tavoitteena on lisätä opettajien teknisiä ja pedagogisia valmiuksia virtuaaliopetuksessa ja näin lisätä virtuaaliopetuksen tarjontaa tekniikan koulutusohjelmissa. OSNET-projekti on EU:n viidennen puiteohjelman verkostohanke, jota koordinoi Ateenan teknillinen yliopisto. Hankkeessa tunnistetaan rakennuskivialan parhaimpia käytänteitä ja edistetään niiden levittämistä Euroopassa. Tunnusluvut hyviä Tekniikan koulutusalalla vahvistettiin ammattikorkeakoulun asettamia painopistealueita rekrytoimalla keväällä 2003 uusi yliopettaja sekä lehtori tietotekniikan koulutusohjelmaan. Lisäksi syyslukukaudella valittiin yliopettajat paperitekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmiin. Tärkeimpien toimintaan liittyvien tunnuslukujen kehitys oli vuoden 2003 aikana hyvä. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi tekniikassa 2,5:stä 2,6:een, mikä on valtakunnallisen vertailun mukaan hyvä tulos. Positiivisena voidaan pitää myös keskeyttämisasteen pienenemistä 12,2:sta 11,1:een. Vastaavasti keskimääräinen valmistumisaika lyheni 4,5:stä vuodesta 4,2:een vuoteen. Keskeyttämisaste on parantuneesta tilanteesta huolimatta liian korkea. Keskeyttämisasteen pienenemiseen sekä valmistumisaikojen lyhenemiseen vaikutettiin muun muassa osallistumalla Oplaa-hankkeeseen, missä laajennettiin opiskelijoiden kanssa käytävien kehityskeskusteluiden määrää sekä kiinnitettiin huomiota viidennen vuoden opiskelijoiden ohjaamiseen. 13

16 Tekniikka Tuotantotalouden yliopettaja Leena Kallio: Imatralle tarvitaan haasteisiin rohkeasti tarttuvia opiskelijoita Leena Kallio loikkasi teollisuuden suurtyöyhteisöstä koulutuksen suurtyöyhteisöön eli Stora Ensolta ammattikorkeakouluun. Varsinaista kuilua ei kuitenkaan tarvinnut ylittää, koska hän tuntee laskeutuneensa dynaamiseen ja verkostoituneeseen kouluun, jolla on luja kytkös metsäteollisuuteen. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tuotantotalouden yliopettajana helmikuussa 2004 aloittanut Leena Kallio ryhtyy kouluttamaan paperiteollisuudelle ammattilaisia. Aikaisemmin hän valitsi ja vastaanotti valmistuneita insinöörejä töihin. Tuore yliopettaja on kovasti innostunut mutta silti vielä kuulosteleva: Onhan tämä melkoinen loikka, koska olen kaiken ikääni työskennellyt teollisuuden palveluksessa. Mutta oikeastaan olen vain siirtynyt katselemaan samaa asiaa sen toisesta päästä. Nyt voin koulutusohjelman suunnittelusta alkaen vaikuttaa opetuksen sisältöön ja laatuun eli siihen, millaisia työntekijöitä paperiteollisuuteen koulutetaan. Tuotantotalouden yliopettaja Leena Kallio, tekniikan koulutusala Kotoisin Rovaniemeltä Perhe: aviomies, joka työskentelee Stora Enson Venäjän puunhankinnan kehitysjohtajana, kaksi aikuista tytärtä Valmistunut ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta 1974, kasvatustieteiden maisteriksi 1994 ja psykologian lisensiaatiksi 2002 Joensuun yliopistosta Työskennellyt Imatralla silloisessa Enso-Gutzeit Oy:ssä markkinoinnin, laskentatoimen ja asikaspalvelun tehtävissä Joensuussa metalliteollisuuden palveluksessa (Abloy Oy) markkinointiin, liiketoiminnan suunnitteluun sekä henkilöstön ja organisaation kehittämiseen liittyvissä tehtävissä henkilöstön kehittämispäällikkönä Stora Enson kartonkitehtaalla Imatralla Helmikuusta 2004 alkaen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tuotantotalouden yliopettaja, päävastuualueinaan metsäteollisuuden markkinointi ja johtaminen, sekä metsäteollisuusinstituutin projektipäällikkö. 14

17 Tekniikka Leena Kallio: Iso metsäteollisuusyritys on kuin oma erillinen maailmansa, jolla on tietty syke ja kuviot. Joskus entisessä elämässäni, kun kävin päivällä Imatrankosken keskustassa, aivan hämmästelin muuta elämää tehtaiden ulkopuolella. Nyt olen astunut koulutuksen maailmaan ja ympäröivä yhteiskuntakin tuntuu tulleen ikään kuin lähemmäksi. Huomaan myös, että ammattikorkeakoulu on dynaaminen kokonaisuus, joka on jo aikaa sitten karistanut nurkkakuntaisuuden pölyt niskastaan. Uskallusta ja innokkuutta Yliopettaja Leena Kallion teollisuudessa hankkima näkemys, kokemus ja tieto pannaan moneen kertaan likoon, kun Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa aloitetaan tuotantotalouden insinöörien koulutusohjelma. Koulutus alkaa Imatralla ensin aikuiskoulutuksena syyslukukaudella Uuteen koulutusohjelmaan Leena Kallio etsii parhaita opiskelijoita: Imatralla ei ole pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta, mutta olenkin varma, että koulutuksen laadukkuus ja ajantasainen sisältö ratkaisevat vetovoiman. Tavoitteeksi asetan, että rohkeasti haasteisiin tarttuvat ihmiset jäävät ja tulevat Imatralle opiskelemaan. Yliopettajan tehtävän ohella Leena Kallio toimii projektipäällikkönä metsäteollisuusinstituutissa, joka kehittää Etelä-Karjalaan verkostomaisesti toimivaa metsäteollisuuden koulutus- ja tutkimusfoorumia: Kaakkois-Suomi ja Etelä-Karjala ovat sekä eurooppalaisittain että globaalisti ainutlaatuinen metsäteollisuuden keskittymä, josta on syytä olla ylpeä. Kun yhdistämme voimavaroja, voimme parhaiten vastata alan tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Leena Kallio on koulutukseltaan ekonomi, kasvatustieteiden maisteri ja psykologian lisensiaatti. Parhaillaan hän valmistelee kauppatieteellistä väitöskirjaansa, jonka aihe liittyy tulevaisuuden paperitehtaan johtamiseen. Marleena Liikkanen Millaisia ammattilaisia haluat kouluttaa paperiteollisuuteen? Leena Kallio ei lähde luomaan yli-ihmisiä eikä muokkaa opiskelijoista standardituotteita. Kaikkien valmistuneiden yhteiseksi ominaisuudeksi hän kuitenkin määrittelee uskaliaan ja innostuneen asenteen. Soisinkin, että valmistuneet insinöörimme näkisivät rohkeasti asioita uudella tavalla ja pystyisivät oma-aloitteisesti hankkimaan uutta tietoa. Teollisuuteen tarvitaan moniottelijoita eli toimialansa osaajia, jotka hallitsevat ohjausja toimintaprosesseja, panostavat tuotteiden laatuun sekä asiakaslähtöiseen markkinointiin. Koulu antaa perustan, työpaikka erityisosaamisen. Tuotantotalouteen toivon uteliaita ja aktiivisia opiskelijoita, jotka valmistuttuaan osaavat toimia verkostoissa, ottavat oma-aloitteisesti vastuun työstään, mutta eivät kuitenkaan sooloile yksin, vaan työskentelevät luontevasti omien työryhmiensä jäseninä ja virtuaalitiimeissä. Leena Kallio vakuuttaa, että tulevaisuuden työntekijä on vastuuntuntoinen, kykenee päätöksentekoon ja osaa ajatella kokonaisvaltaisesti. Loikka kouluttajaksi Miksi jätit tutun teollisuuden maailman ja siirryit kouluttajaksi? Todella monet ovat kysyneet samaa ihmetelleet ja siunailleet. Vastaus on ihan yksinkertainen: haluan tasoittaa teollisuuden ja koulutuksen kynnystä. Teollisuudessa hankkimani kokemus on lyömätön etu. Kuka tahansa lukutaitoinen voi opiskella asioita kirjoista, mutta kokenut opettaja tarjoaa opiskelijoilleen sisäistettyä ja käytännössä karaistunutta tietoa, jota pohditaan ja kyseenalaistetaan oppituntien vuorovaikutustilanteissa, Leena Kallio vastaa. Hän tuntee myös paperintuotannon, johtamisen sekä myynnin kehittämistarpeita ja on siksi valmiina suuntaamaan opinnäytetöiden aiheita ja virkistämään ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaa. 15

18 Tekniikka Tietotekniikan yliopettaja Kari Smolander muistuttaa: Tietotekniikka on luovaa ja sosiaalista Vuonna 1981 lukiolainen Kari Smolander naputteli kirjoituskoneellaan esitelmää tietokoneesta, jonka avulla mullistettaisiin perinteinen tietojenkäsittely. Poika haaveili, että hänestä tulee isona tietokoneinsinööri tai taiteilija, koska halusi mullistajien joukkoon. Vuonna 2003 kauppatieteiden lisensiaatti Kari Smolander väitteli filosofian tohtoriksi arkkitehtuurin roolista tietojärjestelmien kehittämisessä. Pojasta ei tullut inssiä, vaan inssien opettaja. Ja mitä taiteeseen tulee, hän toivoisi, että insinöörit ja taiteilijat työskentelisivät nykyistä enemmän samoissa tiimeissä. Kun hän opettaa systeemisuunnittelua ja projektityöskentelyä tietotekniikan insinööriopiskelijoille, hän muistuttaa: Tietotekniikka on luovaa, koska on suunniteltava uudenlaisia rakenteita, ja sosiaalista, koska on ymmärrettävä, mitä ihmiset ovat vailla. Tietotekniikan yliopettaja Kari Smolanderin työpiste sijaitsee Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan Imatran yksikössä. Oman nuoruusajan lukioon on vain muutaman kivenheiton matka. Vanha kotikaupunki on hänen mielestään hyvä paikkakunta opiskella ja opettaa. Itse asiassa tietotekniikka ei ole paikkakunnasta kiinni lainkaan, koska markkinat ovat globaaleja. Tällä alalla ei myydä käsin kosketeltavaa tavaraa, vaan biteistä koostuvia ohjelmistoja, joiden suunnittelukustannukset lähenevät sataa prosenttia ja tuotantokustannukset nollaa prosenttia, Smolander selittää. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutuksen vahvuudet ovat hänen mielestään kohdallaan. Strategiatyötä on tehty ja nyt Imatralla panostetaan varsinkin ohjelmistotyön osaamiseen. Kari Smolander Tietotekniikan yliopettaja vuodesta 1998 alkaen, opettaa ohjelmistosuunnittelua ja projektityötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusalalla Syntynyt Puumalassa, muutti Imatralle 7-vuotiaana, Tainionkosken lukion kasvatti Kauppatieteiden maisteriksi 1988 ja lisensiaatiksi 1993 Jyväskylän yliopistossa Väitteli filosofian tohtoriksi Arkkitehtuurin roolista tietojärjestelmien kehittämisessä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Perhe: vaimo, 13-vuotias tytär ja 11-vuotias poika Liikuntaharrastukset: maastopyöräily, hiihto ja laskettelu Musiikin tekijä ja suurkuluttaja: instrumenttina kitara ja sävellyksissä tietokone. 16

19 Tekniikka Kari Smolander: Tietotekniikan alalla tarvitaan matemaattisten ja teknisten taitojen lisäksi myös luovuutta, täsmällisyyttä, sosiaalisuutta Marleena Liikkanen ja kirjallista esitystaitoa. Viestintää oppii parhaiten projekteissa Tietotekniikan opiskelijat ovat Kari Smolanderin mielestä mukavia ja tavallisia nuoria. Hän yllyttää myös tyttöjä koulutusohjelmaansa opiskelijoiksi. Nyt vain noin 20 prosenttia opiskelijoista on tyttöjä. Monesti luullaan, että täällä pitää olla varsinainen matematiikan ja tekniikan nörtti. Tosiasiassa alalla kysytään myös paljon luovuutta, täsmällisyyttä, sosiaalisuutta, sujuvaa kirjallista esitystaitoa, Smolander luettelee. Hänen mielestään opiskelijoilla on enemmän puutteita kirjallisessa ilmaisussaan kuin matematiikan taidoissa. Työn luonteeseen kuuluu raporttien ja selvitysten kirjoittaminen. Oman äidinkielen hallinta on ihan välttämätöntä, jotta ymmärrettävä raportti syntyisi. Sen jälkeen sitten kysytään, kuinka hyvin hallitset englantia, joka on tietoteknisen dokumentaation valtakieli. Myös neuvottelutaitoa ja valmiuksia vuorovaikutukseen tarvitaan asiakaslähtöisellä alalla. Ennen kuin insinööri ryhtyy suunnittelemaan tietoverkkoa tai ohjelmistoa, hänen on kartoitettava asiakkaan tarpeet. Siis neuvoteltava, oivallettava ja esitettävä suunnitelma. Työ ei olekaan pelk- kää koneen ääressä istumista, vaan oleellista on asiakkaan kohtaaminen, Kari Smolander kuvailee. Hänen mielestään viestinnän opetusta ei saisi kokonaan irrottaa ammattiaineista. Viestinnän ja vuorovaikutuksen opiskelussa projektityöskentely on paras vaihtoehto. Raporttien kirjoittamisen ja asiakassuhteiden hoidon oppii parhaiten oikeissa työelämäprojekteissa. Irrallisina oppiaineina niiden todellinen merkitys ja kytkös tulevaan ammattiin katoaa. Tiimityötä Kari Smolander muistuttaa, että tietojenkäsittely on laaja osaamisalue ja yhden ihmisen on mahdollista hallita siitä vain siivu tai pari. Hyvä tulos edellyttää tiimityöskentelyä muiden osaajien kanssa. Nykyään on ihan luonnollista, että eri tekijöiden ja alojen osaaminen yhdistetään. Meillä Imatralla ammattikorkeakoulun ICT-Center on erilaisten työryhmien kohtauspaikka, missä esimerkiksi tekniikan ja kuvataiteen opiskelijat voisivat nykyistä enemmän yhdistää taitojaan. 17

20 Liiketalous ja matkailu- Matkailu- ja ravitsemispalvelut Yhteinen opetussuunnitelma liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusaloille Vuoden 2003 alussa liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusaloille nimettiin yhteiseksi koulutusjohtajaksi kauppatieteiden tohtori Olli-Pekka Juhantila. Koulutusalat saivat myös yhteisen johtoryhmän. Pyrkimyksenä oli lisätä koulutusalojen yhteistyötä sekä saavuttaa merkittäviä synergiaetuja, koska molempien alojen opetukseen kuuluu huomattavan paljon samoja aihealueita. Toimintatapoja on hiottu yhteisissä suunnittelutapaamisissa ja säännöllisesti kokoontuvan johtoryhmän kokouksissa. Tavoitteisiin päästiin jo vuoden 2003 aikana melko hyvin. Yhteistyö niin kahden koulutusalan kuin Imatran ja Lappeenrannan yksiköidenkin välillä on lisääntynyt. Myös opetusresursseja on yhdistetty. Koulutusalojen suurin ponnistus on ollut uuden, yhteisen opetussuunnitelman laatiminen. Molempien koulutusalojen koko henkilökunta on osallistunut suunnittelutyöhön. Lisäksi opiskelijat, toimistohenkilökunta ja neuvottelukunnat ovat tuoneet esille omia näkemyksiään, jotka on otettu huomioon. Työelämän tarpeet esille Uudessa opetussuunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon ennen kaikkea tämän päivän työelämän tarpeet. Koulutusohjelmien ja suuntautumisvaihtoehtojen painotuksia on muutettu niin, että opiskelijoiden hankkimat tiedot ja taidot mahdollistavat saumattoman siirtymisen opiskelusta työelämään. Uuden opetussuunnitelman kulmakiviä ovat: kunnollinen perehdyttäminen ammattikorkeakouluopiskeluun sekä opiskeltavaan tutkintoon, kokonaisuuksien looginen käsittely ja ammatillinen harjoittelu. Lisäksi kullekin opintojaksolle varataan aiempaa pidempiä yhtenäisiä ajanjaksoja, mikä mahdollistaa uusien, entistä monipuolisempien opetusmenetelmien ja oppimiskokemusten toteuttamisen. Liiketalouden Imatran opintotoimistossa opiskelijoita palvelee koulutussihteeri Leena Anttalo-Peltonen (oikealla). 18

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot