Smail. Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä. Härmälänranta: elämän kokoinen alue14. Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan. Kumppanuuden rakentaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Smail. Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä. Härmälänranta: elämän kokoinen alue14. Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan. Kumppanuuden rakentaja"

Transkriptio

1 Kumppanuuden rakentaja 1 n 2008 Smail Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä Härmälänranta: elämän kokoinen alue14 21 Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan

2 Tärkeintä...on keskittyminen. Täytyy keskittyä vain kaikkein olennaisimpaan, eli miten kolme raajaa ovat kiinni kalliossa ja mihin neljäs asetetaan. Tuolloin ei paljon muita ajatuksia mieleen mahdu, koska horjahtamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Jokainen virhe voisi olla kohtalokas. Eikä vain itselle, vaan myös kahdelle muulle samassa köydessä kiipeävälle. Kun kello kolme aamulla sytytimme otsalamput ja aloitimme nousun kohti huippua, aavistimme, että luonnon olosuhteet olivat tänään meitä vastaan. Olimme ottaneet huomioon kapeat serpentiinipolut, jyrkät kivikkoiset vuorenseinät, syvät railot, jään, iltapäiväsin usein nousevan myrskyn sekä lumi- ja kivivyöryt. Mutta tuuli oli epäonneksemme aivan liian kova. Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen yltyvä tuuli oli liikaa Bosses Ridgen vain noin metrin leveällä harjanteella. Päätös oli selvä: Mont Blancin metriin kohoava Euroopan korkein huippu ei ollut tänään elokuun 4. päivä saavutettavissa. Nousun riskit olivat aivan liian suuret. Niissä olosuhteissa harjanteella pysyminen oli kokeneempien kiipeilijöidenkin mukaan kerta kaikkiaan mahdotonta. Horjahtamisen seurauksena oli kaksi vaihtoehtoa: putoaminen vasemmalle Ranskaan noin puolitoista kilometriä tai oikealle Italiaan noin kaksi kilometriä... Nousu on ensikertalaiselle raskaampi henkisesti kuin fyysisesti. Äärimmäisten riskien, jopa kuoleman, läsnäolo on rankkaa. Tiesimme, että alueella menehtyy vuosittain kolmisen sataa henkeä. Näimme ristejä ja kuulimme dramaattisia tarinoita. Hyvä kunto ja huippuvarusteet, oikea reittivalinta ja ajankohta, riittävä akklimatisaatio, sään kehityksen tarkkailu ja neste- ja energiatasopainon arviointi ovat tärkeitä onnistumisen edellytyksiä. Tärkeintä kuitenkin on huolellinen ennakkosuunnittelu ja yhteisesti ennakkoon sovittu päätöksenteko- ja riskienhallintajärjestelmä. Riskit pitää tunnistaa ennakkoon ja myös miettiä etukäteen, kuinka ne voidaan hallita. Pitää esimerkiksi olla selvää, kuka hoitaa varmistukset eri tilanteissa ja miten sekä mitkä ovat olosuhteet, joissa nöyrästi käännytään takaisin. Tosin ennalta ei ihan kaikkea voi suunnitella. Lähdin laskeutumaan yksin Le Grand Culourin jälkeen kohti Nid d Aiglen hammasratasjunan yläasemaa ja etenin varovasti kapealla serpentiinipolulla. Laskeuduin vuorenseinämään tukien, käännyin ja näin kulman takana alppikauriin vasan kanssa. Kauris laski kaulansa, kurotti sarvia ja alkoi kuopia maata. Ajattelin: Ei helkk...! 2

3 Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen yltynyt tuuli esti tällä kertaa Jari Pölösen (vas.) ryhmän loppunousun Euroopan korkeimmalle huipulle, mutta fiilikset olivat huikeat. Kuka? Jari Pölönen, Skanska Talonrakennus Oy:n Länsi-Suomen aluejohtaja, DI, 43 v. Tärkeintä työssä: Uskon asioiden avoimeen käsittelyyn. Se, että koko organisaatio sitoutuu yhdessä tavoitteisiin ja myös saavuttaa ne, on upea kokemus ja osoitus yhdessä tekemisen voimasta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on oman yksikön kehitys ja tulokset muun muassa työturvallisuudessa ja riskien hallinnassa. Tärkeintä vapaalla: Vapaalla pitäisi pystyä rentoutumaan. Lasten harrastukset ja oma ulkona liikkuminen antavat uskomattomasti energiaa. Olen juossut useita puolimaratoneja ja vaeltanut jo monia vuosia. Mont Blancilla viime kesänä alkanut vuorikiipeilyharrastus oli tavallaan siirtymistä haasteellisuuden seuraavalla askelmalle. Tärkeintä työssä & vapaalla: Elämästä pitää osata ja voida nauttia. Parhaiten se onnistuu, kun ihmissuhteet työssä ja vapaalla ovat kunnossa, ja haasteet ja rentoutuminen ovat balanssissa. Kuva: Jari Pölösen kotialbumi 3

4 LEEDympäristöluokitus 18 8Tässä ja nyt Täydennysrakentaminen turvaa tasapainoisen kaupunkirakenteen ja lisää urbaania elinvoimaa. Kuvassa esimerkki Aura- joen rannalta Turusta. Soulia ja Smailia Läs mer om Snöflingan på finska på sidan Vanhan tehdasalueen kylkeen, Härmälänrantaan Tampereella, valmistuu ihmisen koko elinkaaren huomioonottava asuinalue. Tutustumiskäynti Tukholman Snöflinganin korttelissa (s. 12) konkretisoi hyvin, kuinka kaupunkien keskusta-alueita voidaan täydentää ja samalla lisätä kaupunkiasumisen viihtyisyyttä, jopa luonnonläheisyyttä. Saman havainnon voi tehdä myös suomalaiskaupungeissa, esimerkiksi Tampereen Härmälänrannassa (s. 14). Parhaimmillaan kaupunginosalle syntyy sielu, joka vetoaa asukkaisiin. Täydennysrakentaminen on asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan (s. 31) jo lähitulevaisuudessa asuntorakentamisen pääsuuntaus. Se on herkän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin sisällä toteutettavaa rakentamista, jossa onnistuminen edellyttää rakentamisen toimijoilta ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. 20 Saukonpaasi Helsingissä on maamme ensimmäinen yksityinen syöpäklinikka, jonka primus motoreina ovat toimitusjohtajat Harri Puurunen (vas.) ja Tapani Välimäki. 4

5 24 Bristolin koulujen elinkaarihankkeet nostivat näidenkin E18-tunnelit juoksutestissä 27 tyttöjen oppimisympäristön uudelle tasolle. Merja Vuoripuro päätoimittaja Uudenlaista ajattelua ja kekseliäisyyttä tarvitaan myös lehdentekijöiltä, jotta lehdellä olisi oma, lukijoita puhutteleva henkensä. Olemme uudistaneet Skanska.fi-nimellä tutuksi tullutta asiakaslehteämme ja ristineet sen myös uudelleen. Kädessäsi on ensimmäinen Smail postia Skanskalta. Toivottavasti se nostaa hymyn huulille. 28 Crusellin silta ylittää veistoksellisena Ruoholahden ja Jätkäsaaren välisen merenlahden Helsingissä. Tärkeintä...2 Pääkirjoitus...4 Nostot...6 Tulevaisuudenkuva...19 Kuvatut x väite...31 Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro, puhelin , Kannessa Ilkka Salminen, jonka Outi Montonen kuvasi. 19 Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin (03) Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2008 Painos: kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Tharakassa avautuivat kehitysyhteistyöllä oppimisen nykyaikaiset 30Kenialaislapsille mahdollisuudet. 5

6 Nostot Hallitsen työni. Entä turvallisuuden? Jarkko Nurmi (oik.) varmistaa, että Juha-Matti Laakson turvavaljaiden kiinnitykset pitävät. Kuva: Matti Matikainen Skanskalaiset viettivät marraskuussa konsernin laajuista työterveys- ja turvallisuusviikkoa. Tavoitteena oli, ettei työturvallisuusviikon aikana sattuisi yhtään työtapaturmaa. Suomessa sattui kuitenkin yksi tapaturma. Teemaviikon aikana työntekijöitä kannustettiin arvioimaan oman työnsä turvallisuutta. Viikon aikana turvallisuushavaintoja tehtiin 480 kappaletta. Skanska on käyttänyt noin kolme vuotta turvallisuushavaintokorttia, jonka avulla mahdolliset puutteet työturvallisuudessa voidaan korjata hyvissä ajoin ja näin välttää tapaturmat. Ehdolla EU-palkituksi Skanskan työntekijöiden kannustaminen turvallisuushavainnointiin on ehdolla Euroopan unionin riskienhallintakilpailun palkinnon saajaksi. Kilpailu ratkeaa vuoden 2009 keväällä Prahassa. Skanskan työturvallisuuspäämääränä on täysin tapaturmaton työmaa. Välitavoitteeksi on asetettu tapaturmataajuuden vähentäminen alle neljään tapaturmaan miljoonaa henkilötyötuntia kohden vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaislat hohtavat Arabianrannassa Arabianrannan asuinrakennuksien taiteilijoiden määrä nousi lokakuussa 82:een, kun Helsingin Kaislat -nimisessä kerrostalossa julkistettiin taiteilija Jere Saarelaisen ikkunataideteos. Arabianrannan alueelle toteutettujen teosten avulla on luotu erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta kerrostalojen yhteisiin tiloihin. Alueen rakentamiskustannuksista 1 2 prosenttia käytetään taiteelliseen yhteistyöhön. Muotoilijankadun päässä porraskäytävien ikkunoissa lainehtivat nyt Järvikaisla, Merikaisla ja Osmankäämi. Lean-johtamista rakennusalalle Kuinka tuottaa asiakkaille entistä suurempi lisäarvo alemmilla kustannuksilla ja mahdollisimman vähäisillä muilla resursseilla? Tätä Lean Management -mallin mukaista johtamista pyritään vahvistamaan nyt suomalaisessa rakentamisessa. Oulun yliopiston tuotantotalouden laitoksen yhteyteen on perustettu Lean Construction Instituutti, LCI-Finland, joka on johtamismallin ensimmäinen tutkimuslaitos Suomessa. Skanska oli mukana sen perustamisessa. Kuva: Jere Saarelainen Skanskassa oli vuoden 2008 lokakuuhun mennessä tehty turvallisuushavaintoa. Skanskan työntekijöiden tapaturmataajuus on pienentynyt kolmessa vuodessa 58 prosenttia. Vuonna 2007 taajuus oli 24 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Skanskan laskeva tapaturmataajuus näkyy myös menestyksenä kansallisissa työturvallisuusarvioinneissa. Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa, joista yli on työtapaturmia. Eniten työtapaturmia sattuu teollisuudessa ja rakentamisessa. Suurin tapaturmataajuus on rakentamisessa, noin 90 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Teollisuuden tapaturmataajuus on noin 50. Lue lisää Skanskan työturvallisuustunnustuksista: Skanskasta/Vastuullista toimintaa/ Palkittua osaamista/työturvallisuus- ja hyvinvointitunnustukset. Tapaammeko täällä 2011? Skanskan uuden Suomen-pääkonttorin suunnittelu etenee. Helsingin Ruskeasuolle, Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan sijoittuvan Skanskatalon kaavalle odotetaan vahvistusta ensi keväänä. Kaavaehdotus koskee korttelia, johon talolle on varattu tila. Varatulla alueella on rakennusoikeutta enemmän kuin vain Skanskatalon tarpeisiin, joten sille on mahdollista kehittää toimitiloja myös muille toimijoille. Skanskatalo suunnitellaan rakennettavaksi LEED-ympäristöluokitusten (Leadership in Energy and Environment Design) ja -sertifiointijärjestelmän mukaisesti (ks. sivu 18). Talon on määrä valmistua loppuvuodesta

7 Ennätystulos on aina paras tulos mitattavaksi. Ennen sai mennä katsomaan mittanauhan viereen itse tuloksen, mutta nykyään kun on optiset vehkeet, joutuu hermostuneesti ravailemaan eestaas ja odottamaan, että tulos näkyy taulussa. Oma ennätys on jo vuodelta Haluan kuitenkin vielä kerran kokea sen fiiliksen, kun enkat ilmestyy tauluun. Toivottavasti tämä tapahtuu mahdollisimman isoissa kisoissa. Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheittäjä, Suomen ennätystulos 83,30 m. Sentin tarkkuudella vapaa-ajallakin Kuva: Vesa Moilanen Olli-Pekan ennätystulosta en valitettavasti päässyt mittaamaan. Sen sijaan olemme todistaneet useita muita ennätystuloksia, muun muassa Helsingissä Kalevan Kisoissa vuonna 2003 heitetyn naisten keihään Suomen ennätyksen, kertoo Juha Rissanen, Skanska Infran mittausyksikön vetäjä. Kalevan Kisoista Juha siirtyy harrastusuransa lähtötelineisiin, vuoden 1996 Eliittikisoihin. Ensimmäiset elektronisella takymetrillä mittaamani kisat olivat Lappeenrannassa. Mittasin pitkät heitot eli keihään, moukarin ja kiekon. Ensimmäistä suorituksen mittausta en varsinaisesti muista, mutta sen muistan, että jännitystä oli paljon ilmassa. Myös tekniikan toimiminen jännitti. Nopeasti toimintaan kuitenkin löytyi rutiini. Skanskan mittausyksikön väki on kiertänyt 13 vuotta mittaamassa yleisurheilun heitto- ja hyppylajien tuloksia. Mikä sinne vetää? Kisojen tunnelma, ilmapiiri ja jännitys tekevät työstä mielenkiintoisen. Suomi Ruotsi-maaottelut ovat parhaita, koska yleisöä on paljon. Ja aitiopaikalta pääsee seuraamaan suorituksia. Kai se sitten on sitä urheiluhulluutta. Skanska Infra Oy osti Tecri Oy:n mittausliiketoiminnan maaliskuussa Kaupan yhteydessä Tecrin ja Skanska Infran mittaustoiminnot yhdistettiin perustettuun mittausyksikköön. Mittausyksikkö on erikoistunut maa- ja rakennusmittaukseen, kalliomittaukseen, paalutus- ja stabilointimittauksiin sekä massojen määrittelyyn. Yksikön toiminta kattaa pääkaupunkiseudun lisäksi Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Pohjanmaan ja Turun alueet. 7

8 Kaupunkirakenteen tulevaisuuskaava: Täydennysrakentaminen Monimuotoisuus Elinvoima 8

9 Teksti: Virpi Hopeasaari ja Ari Selander Kuvat: Roni Lehti Kaupunkirakennetta eheyttävä täydennysrakentaminen on keskeinen väline, kun haetaan vastauksia ilmastonmuutoksen nopeasti kasvaviin haasteisiin. Se on myös keino lisätä kaupunkiympäristöjen elinvoimaa. Suunnitelmallinen täydennysrakentaminen elävöittää suomalaista kaupunkirakennetta ja tuo siihen sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta, Turun yliopiston kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson kiteyttää. Kaupunkien joutomaat, entiset teollisuusalueet ja vanhaan kaupunkirakenteeseen muutoin tyhjiksi jääneet alueet ovat saamassa aivan uuden merkityksen kaupunkien kehittämisessä. Ne täyttävät hyvin kaupunkien maankäytön tavoitteita, ja niistä on tullut entistä halutumpia rakennuspaikkoja. Kaupunkirakentamisessa näkyy kaksi suurta linjaa. Yhtäällä on haettu mahdollisuuksia uusiin, vahvasti luonnonläheisen, väljän asumisen alueisiin. Esimerkiksi Turussa asukkaat haluavat hakeutua pidemmälle saariston suuntaan. Toisaalla pyritään kohti entistä tiiviimpää, olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön linkittyvää asumista, professori Andersson kertoo. Hän uskoo, että esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköityessä hyvällä paikalla olevien keskusta-asuntojen kysyntä kasvaa huimasti. Ottamalla käyttöön joutomaita ja teollisuudelta vapautuneita niin sanottuja brownfield-alueita ja tiivistämällä vajaakäyttöisiä keskustakortteleita on mahdollista luoda paljon uutta asuntokantaa urbaania ympäristöä arvostaville kaupunkilaisille. Meneillään oleva kaupungistumisilmiö, muutto kasvukeskuksiin ja kunnasta toiseen, on huomattavasti voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin 70- ja 80-luvuilla. Tuolloin muuttoliike synnytti lähiöt kaupunkien ulkokehille ja rakennustapa oli maata tuhlailevaa. Tänään kaupunkien kasvupaineet ja muuttavan 9

10 Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuude Valtiotieteen tohtori Harri Andersson työskentelee Turun yliopistossa kaupunkimaantieteen professorina erikoisaloinaan kaupunkitutkimus ja kaupunkisuunnittelu toimii Turun yliopiston vararehtorina, luennoi säännöllisesti myös Teknillisessä korkeakoulussa sekä Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa johtaa opetusministeriön rahoittamaa Maantieteen valtakunnallista tutkijakoulua toimii useissa kansallisissa ja kansainvälisissä alue- ja kaupunkitutkimuksen arviointi-, asiantuntija- ja johtotehtävissä toimii turkulaista kulttuurihistoriaa ja Manillan vanhaa tehdasmiljöötä vaalivan Pro Manilla - säätiön puheenjohtajana. väestön tarpeet ovat erilaisia. Asumiselta ja työtiloilta edellytetään yksilöllisyyttä, eikä sitä haastetta voida ratkaista massatuotannolla. Tarvitaan vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Vaikka luonnonläheisyyttä arvostetaan edelleen, suuri osa kaupunkiin muuttavista nostaa korkealle urbaanit arvot. Hyviä lähipalveluja ja sujuvia liikenneyhteyksiä arvostavan vanhusväestön lisäksi kaupunkiympäristöä pitävät arvossa nuoret sukupolvet, jotka ovat koko elämänsä asuneet urbaanissa ympäristössä. Myös kasvava maahanmuuttajien joukko hakee nimenomaan elävää ja monimuotoista kaupunkikulttuuria. Monimuotoisuus turvaa tasapainon Täydennysrakentaminen vastaa professori Anderssonin mukaan useisiin kaupunkien elinvoimaisuuden ja kaupunkirakenteen eheyden vaatimuksiin. Säilyttääkseen elinvoimaisuutensa keskustojen on löydettävä keinoja muun muassa suurten kauppakeskusten luomaan paineeseen. Keskustojen elävöittäminen ja kaupunkien reuna-alueiden tiiviimpi liittäminen keskustoihin on tärkeää tasapainoiselle kaupunkirakenteelle. Kun asuminen on tiiviimpää, myös palveluille riittää enemmän potentiaalia. Hän muistuttaa, että täydennysrakentaminen ei kuitenkaan voi olla liian yksiviivaista. Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys. Asuntotuotannossa tämä tarkoittaa eri sosiaali- ja tuloryhmien huomioimista. Monimuotoisuutta on myös historian kunnioittaminen. Historia ja nykyaika eivät sodi toisiaan vastaan, vaan esimerkiksi vanhan teollisen kulttuurin rakenteita voidaan hyödyntää asumiseen. Kun kokonaisia tehdasalueita otetaan 10

11 Turussa Aurajoen rannalla toteutuu hyvin kaupunkirakenteen ajallinen monikerroksisuus. Vasemmalla Mekano-loft-kiinteistö, jonka asunnot Skanska rakensi entisen Wärtsilän ammattikouluun. Oikealla vuodelta 1866 peräisin oleva Manillan tehdaskiinteistö, jossa nykyisin toimii muun muassa kulttuurialan yrittäjiä. Taustalla nousee Vähäheikkilän asuinalue. Brownfields? Brownfields-alueiden uudistamiseen liittyy usein ympäristöhaasteita, koska alueiden maaperä voi olla pahoinkin saastunut. Brownfields-alueilla tarkoitetaan vanhoja teollisuusalueita varastoalueita liikennealueita, kuten ratapihoja satama-alueita ranta-alueita yleisesti kaupungin joutomaita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa hallitus on määrännyt, että 60 prosenttia asuntorakentamisesta pitää sijoittaa teollisuudelta vapautuneille joutomaille, niin kutsutuille brownfieldsalueille. n säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys. asumiskäyttöön, erilaisten maankäyttömuotojen ristiriita täytyy ratkaista kaavoituksessa ennakkoluulottomasti. Aina ei esimerkiksi vaadita teollisuuden väistymistä, vaan erilaiset teolliset toiminnot ja asuminen voivat elää rinnakkain. Myös vanhojen yksittäisten teollisuusrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön voi olla perusteltua, vaikka käytännössä uuden rakentaminen tulisikin edullisemmaksi. Tällä saavutetaan elävään kaupunkirakenteeseen oleellisesti kuuluvaa kerroksisuutta ja kulttuurillista kestävyyttä. Rohkeammat sekakäyttöiset kaavaratkaisut ja monikäyttöiset alueet voivat olla hyvin toimivia. Historiassa teollisuutta on aina ollut kaupunkien keskustoissa, ja tähän monimuotoisuuteen olisi varaa palata nykyäänkin. Onnistuneessa täydennysrakentamisessa onkin Anderssonin mukaan aina kyse yhteiskunnan arvovalinnoista. Täydennysrakentaminen hyödyttää Yksityistä sektoria: Helpottaa pääsyä kaupunkimaalle, jossa on palvelukykyinen infrastruktuuri ja mahdollisuudet maankäytön uudistamiseen. Nostaa vajaakäyttöisten kiinteistöjen tuottomahdollisuutta, esimerkiksi lisärakennusten tuotoilla voidaan rahoittaa vanhan kiinteistön saneeraus. Luo kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia monipuolistamalla toimintaympäristöä. Julkista sektoria: Mahdollistaa väestöpohjan kasvun; luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa verotuloja. Lisää taloudellista potentiaalia ilman kaupunkirakenteen hajoamista. Estää kaupunginosien ja asuinalueiden rappeutumista ja näiden väestörakenteen yksipuolistumista. Keventää kaavoitusprosessia ja vähentää infrastruktuurikustannuksia. Parantaa kaupunkiympäristön ja kaupunkielämän laatua. Kestävää kehitystä: Säästää luonnonvaroja ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Vähentää infrastruktuurin rakentamista. Vähentää liikenteen tarvetta. 11

12 Teksti: Wesa Lehto Turvatakseen kasvunsa Tukholma tiivistää keskusta-aluettaan uusilla ja ennakkoluulottomilla kortteli- ja liikenneratkaisuilla. Yksi näistä on Snöflingan-hanke, jossa myös konkretisoituu, mitä kaupunkirakentaminen haastavimmillaan on. Piirrokset: Skanska Katettava katu 2. Asuntoja 2 Snöflingan-projekti 1 3. Hotelli 4. Asuntoja Snöflinganin alue on kolmion muotoinen tontti Tukholman Kungsholmenin kaupunginosassa. Skanska rakentaa alueelle projektin ensimmäisessä vaiheessa 170 asuntoa käsittävän kerrostalon ja Marriott-hotellin sekä kattaa alueen läpi kulkevan Drottningholmsvägenin ja metrolinjan osittain. Katetun alueen päälle rakennetaan puistokatu. Projektin seuraavassa vaiheessa rakennetaan toinen kerrostalo, johon tulee myös 170 asuntoa. City kasvaa ja ehostuu Snöflingan-projektilla Tukholman kaupunki kasvattaa merkittävästi keskusta-aluettaan ja parantaa samalla kaupunkiympäristönsä laatua. Projektilla yhdistetään Norr Mälarstrandin ja Fridhemsplanin vanhat alueet uusiin Nordvästra Kungsholmin ja Lindhagenterassenin alueisiin. Hankkeeseen sisältyy hotellin rakentaminen, asuntorakentamista sekä kadun ja metroväylän kattamista. Projektilla on tukholmalaisittainkin varsin pitkä historia. Snöflingania koskeva ensimmäinen rakentamispäätös tehtiin jo vuonna Rakentaminen on kuitenkin päässyt käyntiin vasta nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Koska hanke toteutetaan niin sanotulla Cityalueella, valitustie on ollut monivaiheinen ja pitkä. Snöflinganin kokonaisvastuu-urakoija on Skanska, joka osti Tukholman kaupungilta projektille varatut tyhjät tontit. Hankkeeseen sisältyy myös alueen läpi kulkevan Drottningholmsvägenin ja metrolinjan osittainen kattaminen. Katetun alueen yläpuolelle rakennetaan kaupunkikuvaan sopiva korkealaatuinen puistokatu. Nähtyämme tontin ensimmäistä kertaa mietimme, kuinka tällaiselle tontille voi rakentaa mitään järkevää. Nyt olemme vakuuttuneita, että lopputuloksesta tulee laadukas ja rakennukset sulautuvat hienosti ympäristöönsä, asuntorakennuttamisesta vastaava Skanska Nya Hem -yksikön projektivastaava Rolf Hoffborn kuvailee. Yksityiskohtaiset rajaukset Hoffbornin mukaan Snöflinganin kokoista kaupunkikehitysprojektia toteutettaessa on selvää, että Tukholman kaupunki asettaa rakentamiselle hyvinkin...kuinka tällaiselle tontille vo 12

13 Lisärakentamista tukholmalaisittain: osa Drottningholmsvägenistä katetaan ja liikenne siirretään tunneliin, jonka päälle rakennetaan vehreä kaupunkiympäristö. tiivistymällä yksityiskohtaisia vaatimuksia ja toiveita. Kaupunki esimerkiksi haluaa, että talojen julkisivut ovat rapattuja. Me olisimme halunneet käyttää valmiita seinämoduuleja, mutta kaupunki ei hyväksy niitä. Kaupungilla on myös tarkat määräykset esimerkiksi ikkunoiden koosta ja asettelusta. Erityisesti kaupunki on kuitenkin kiinnittänyt huomiota asukkaiden turvallisuuteen. Siksi alueesta rakennetaankin niin avoin ja valoisa kuin mahdollista. Paikka haastaa kaupunkirakentajan Snöflingan on kaupunkikehitysprojektina laaja, ja sen sijainti Tukholman keskustassa luo toteutukselle useita erityishaasteita. Alueen läpi virtaava autoliikenne ja metron häiriötön kulku ovat näistä merkittävimpiä. Alueella on ahdasta ja ympärillä useita vilkkaasti liikennöityjä katuja. i rakentaa mitään järkevää? Tavaratoimitukset rakennustyömaalle on suunniteltava tarkasti. Meillä onkin erityinen logistiikkapäällikkö, joka suunnittelee kaikki tavarakuljetukset, kertoo asuintalojen rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Mia Rodrick. Rakennustyömaalla on neljä torninosturia. Ahtaan tilan takia ne ovat niin lähellä toisiaan, että puomit saattavat kääntyessään törmätä toisiinsa, ellei myös nostoja suunnitella tarkkaan etukäteen. Siksi nosturinkuljettajien kanssa pidetään säännöllisesti suunnittelukokouksia. Lähiympäristön asukkaiden ja kadulla liikkuvien turvallisuus on vaatinut omat suunnitelmansa. Myös rakentajien turvallisuus on edellyttänyt erityisratkaisuja eikä vähiten siksi, että uuden asuintalon talon julkisivu on lähimmillään vain 80 sentin päässä vilkkaasta kadusta. Kuva: Holger Staffansson Hotelliprojektista kasvoi kaupunkikehitysprojekti Aluksi tontille oli tarkoitus rakentaa vain hotelli. Tämän jälkeen alueelle suunniteltiin myös konttoritiloja. Niiden kysyntä kuitenkin laski voimakkaasti, ja lopulta päätimme rakentaa tontille asuntoja, kertoo Tukholman kaupungin rakennussuunnitteluviraston projektipäällikkö Monica Almqvist. Asuntojen rakentamiselle on Tukholmassa jatkuvasti suuri tilaus. Kaupungin nykyiset poliittiset päättäjät haluavat rakentaa uutta asuntoa valtakaudellaan. Aikaisemmin meillä oli niin kutsuttu 20K-suunnitelma, jonka mukaan uusia asuntoja rakennettaisiin neljän vuoden kuluessa. Almqvistin mukaan keskustarakentamisen suurimpia haasteita Tukholmassa ovat melu, pöly ja liikenteen päästöt. Melun pystymme hallitsemaan varsin tehokkaasti. Kaupunki vaatii esimerkiksi, että vähintään kahden makuuhuoneen on oltava talon hiljaisella puolella ja näiden huoneiden ikkunat on voitava avata ilman häiritsevää melua. Pöly ja liikenteen päästöt ovat sen sijaan suurempi ongelma. Snöflinganin työmaalla erityisesti kadun ja metroväylän kattaminen aiheuttaa suuria liikennejärjestelyjä. Kaupungissa rakentaminen merkitsee ylipäätään, että useat eri tahot osallistuvat projektiin. Lisäksi kaikki toiminta on suunniteltava huolellisesti, jotta liikenne, turvallisuus ja rakentaminen sujuisivat niin tehokkaasti kuin mahdollista, Almqvist summaa. Kuva: Vesa Lehto 13

14 Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkii Teksti: Virpi Hopeasaari Kuvat: Marjaana Malkamäki Tänne rakentuu elämisen kokonaisuuksia Tampereen Härmälänrannan uuden asuinalueen lähtökohtina ovat sekä asukkaiden tarpeet että kaupungin tavoite alueiden elinvoimaisuutta lisäävästä täydennysrakentamisesta. Pelkän asuntotuotannon sijasta Skanska toteuttaa Härmälänrantaan alueen, joka on suunniteltu ihmisen koko elinkaarta ajatellen. Tampereen kaupungilla on kunnianhimoinen arkkitehtuuriohjelma. Siinä muun muassa sanotaan:...kaupunginosat suunnitellaan ihmisen koko elinkaarta varten, jolloin he voivat asua valitsemallaan alueella koko elämänsä ajan. Kaupungin asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen on työryhmän jäsenenä ollut muotoilemassa ohjelmaa, ja tätä taustaa vasten hän myös arvioi aluerakentamisen haasteellisuutta. Aluerakentamiseen tarvitaan enemmän monipuolisuutta. Se vaatii kokonaisvaltaista ajattelua: alueita pitää tarkastella yhä laajemmin elämisen ympäristöinä, jotka muodostuvat asumisesta, palveluista ja työpaikoista täysipainoisista elämisen kokonaisuuksista räätälöityinä eri käyttäjäryhmille, Leinonen määrittelee. Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, jossa savupiipputeollisuus on antanut paljon tilaa asuntorakentamiselle. Asuinkaupunkina Tampere lukeutuu maamme halutuimpiin, ja kaupunki panostaa tuntuvasti saadakseen uutta yritystoimintaa. Härmälänrannan alueella on edellytyksiä olla yksi kaupungin vetovoimaa lisäävistä tekijöistä. Ensimmäinen Härmälänrannan asuinkerrostaloista, As. Oy Tampereen Härmälänrannan Satamawouti, on juuri valmistumassa. Kaikkiaan Härmälänrantaan on tarkoitus rakentaa lähes tuhat kotia. Vetovoimaisuutta tukee laadukas ja toimivuutta korostava asuntorakentaminen, joka täydentää kaupungin jo olemassa olevaa rakennetta. Härmälänranta on ominta tamperelaista maisemaa järvi- ja harjuluontoineen. Alue tarjoaa mahdollisuuden mukavaan asumiseen veden äärellä. Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkiin on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa, Leinonen toteaa. Turvallisuus ja toiminnallisuus kohtaavat esteettisyyden Tampereen kaupungin kaavoituksen tavoitteisiin kuuluu muun muassa Härmälänrannassa on yhdistetty onnistuneesti toiminnassa olevan tehtaan alue uuteen, rakennettavaan asuinalueeseen, projektipäällikkö Harri Kiviranta kuvailee. 14

15 n on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa

16 täydennysrakentamisen lisääminen, vanhojen teollisuusalueiden uuskäyttö sekä kestävän kehityksen mukainen asumisen ja luonnon tasapainoinen yhdistäminen. Härmälänrannassa tavoitteet toteutuvat tehokkaasti. Alue sijaitsee Härmälän vanhojen rintamamiestalojen, perinteikkään huvila-asutuksen ja Kalmarin tehtaan kupeessa aivan Pyhäjärven rannalla. Rannassa jatkuu Härmälänsaaren ulkoilualue, ja järven toisella puolella näkyy ydinkeskusta. Alueen kaavoitus lähti liikkeelle Cargotec-ryhmään kuuluvan Kalmarin aloitteesta. Yhtiö omisti tehtaan yhteydessä runsaasti maata, jolle ei ollut omaa tarvetta. Kaupunki ja Kalmar kaavoittivat alueen, ja sen jälkeen rakennusoikeus myytiin Skanskalle. Kun Skanska lähti työstämään kaavaa kaupungin kanssa, lähtökohtana oli luoda alueelle enemmän väljyyttä ja puistomaisuutta sekä mahdollisuuksia myös uusille palveluille, kertoo Skanskan aluejohtaja Miikka Routama. Härmälänrannan kehittämisen perusperiaatteita ovat turvallisuus, toiminnallisuus ja esteettisyys, jatkaa kokonaisuuden suunnittelusta vastaava arkkitehti Eero Lahti. Sakari Leinosen mielestä Skanskan tavoitteet ovat alusta lähtien olleet oikeansuuntaisia ja myös kaupungin edun mukaisia. Tavoitteenamme on saada Härmälänrannasta tasokas kaupunginosa, jossa asunnot ovat laadukkaita ja koko miljöö viihtyisä ja ilmeikäs. Kun yksi rakentaja vastaa koko hankkeesta, alueen yhtenäisyys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Jos rakentaminen olisi pilkottu pieniin osiin monelle rakennuttajalle, yhtenäisyys kärsisi. Myös asukkaat hyötyvät siitä, että rakennuttajia on vain yksi. Pelkän rakentamisen sijasta haluamme kehittää aluetta kokonaisuutena, jatkaa Härmälänrannan toteuttamisesta vastaava Skanskan projektipäällikkö Harri Kiviranta. Uusi tukee vanhaa Härmälänranta on otollinen alue täydennysrakentamiselle, sillä asumisen Härmälänranta täydentää tasapainoisesti kaupunginosan, Miikka Routama (vas.), Sakari Leinonen, Eero Lahti ja Harri Kiviranta esittelevät. Härmälänranta osoittaa, miten suuren h vaatima perusinfrastruktuuri on jo olemassa. Kun perusrakenteet ovat valmiina, alue voi kasvaa entistä vahvemmin kestävän kehityksen hengessä. Uuden rakentaminen tukee myös vanhan elpymistä. Olemme varmistaneet monimuotoisuutta suurella alueella siten, että kortteleita kehitettäessä on mietitty erilaisia kohderyhmiä. Skanskan näkökulmasta kohderyhmien moninaisuus mahdollistaa useamman kohteen samanaikaisen rakentamisen ja markkinoinnin, selittää Kiviranta. Kun aluerakentamista tehdään määrätietoisesti ja vaiheittain, alueelle saadaan monipuolinen asukasrakenne. Tämä puolestaan on tärkeää koko kaupunkirakenteelle. Tällöin kaupungin tuottamien palveluiden, kuten päivähoidon ja terveyspalveluiden, kysyntä ja tarjonta pysyvät vakaina. Skanska pyrkii tuomaan Härmälänrantaan myös uusia, alueen elinvoimaisuutta tukevia palveluita. Nykyisten ja tulevien asukkaiden toiveita on kuunneltu ja keskusteluja on käyty muun muassa erilaisia hyvinvointipalveluita tuottavien yrittäjien kanssa. Suunnitteilla on lisäksi esimerkiksi senioriasumisen ja tuetun asumisen kortteli. Pysäköintipalveluita varten Skanska perustaa korttelikohtaisia pysäköintiyhtiöitä. Ne ovat myös alueen hallinnollisia toimijoita ja tuottavat muun muassa asumista tukevia isännöinti- ja huoltopalveluita. Kun Skanska huomioi asukkaat näin pitkälle, kaupungin toiminta helpottuu suunnattomasti, Leinonen kiittelee. Alueesta luodaan oma brändinsä Härmälänrannassa nykyaikainen high tech -teollisuus ja asuminen sulautuvat sujuvasti yhteen. Samalla kun Skanska on hionut alueen ilmettä, myös Kalmar on ehostanut ja uudistanut tehdasaluettaan vastaamaan Härmälänrannan uutta alueimagoa. Jotta alue tuntuisi heti valmiimmalta, itse rakennusten lisäksi viimeistelyvaiheessa paneudutaan myös katujen ja koko ympäristön viihtyvyyteen. Kaupunki on hienosti mukana alueen ideassa ja esimerkiksi katu- ja puistorakentaminen noudattaa samaa laadukasta 16

17 ankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia. Skanska toteuttaa uusia koteja Näsijärven rantaan sijoittuvaan Härmälänrantaan noin kaupunkilaiselle. Rakennusoikeutta on yli kerrosneliömetriä. Rakentaminen aloitettiin joulukuussa 2007, ja vuoteen 2016 mennessä Härmälänrantaan valmistuu 25 kerrostaloa ja liiketiloja. Alueen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy. Kuvassa vasemmalla alhaalla Kalmarin tehdasalue ja ylhäällä Tampereen maamerkki, Näsinneula. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy linjaa, jota on haettu koko alueen toteuttamisessa, sanoo Lahti. Kaupungin näkökulmasta on hyvä huomata, että Skanska on rakentamassa Härmälänrantaan selkeää aluebrändiä. On tärkeää, että alueesta tulee kokonaisuus, Leinonen toteaa. Rakennettavan alueen keskelle jätetään myös ripaus vanhaa teollisuushistoriaa ja tyypillistä funktionalismin ilmettä. Esimerkiksi entisen lentokonetehtaan vanha kokoonpanohallirakennus toimii tulevan Härmälänrannan toiminnallisena keskuksena ja vanha tehtaanpiippu jää alueelliseksi maamerkiksi, kuvailee Lahti. Yhdessä tekemisen kulttuuria Tärkeää Härmälänrannan hankkeessa on ollut kaavoituksen ketteryys. Kun asioita on viety yhdessä kaupungin kanssa eteenpäin ja tavoitteet ovat olleet samanlaisia, tuloksia on ollut helppo saada aikaan. Skanskalaiset, kaupungin edustajat ja arkkitehti ovat hankkeen aikana pitäneet yhteyttä säännöllisesti. On ollut ilahduttavaa nähdä, miten innostuneina kaupungin edustajat aina rakennusvalvontaa myöten ovat olleet mukana Härmälänrannan kehittämisessä vielä kaavavaiheen jälkeenkin, Miikka Routama sanoo. Härmälänrannassa kohtaa lähes koko kaupungin virkamieskunta. Olemme informoineet hankkeesta kaupungin organisaatiota, lautakuntia ja luonnollisesti ympäristön asukkaita. On tärkeää, että kaupungin päättäjät ja tulevat naapurit saavat ajantasaista tietoa Härmälänrannan etenemisestä, Harri Kiviranta kertoo. Skanskan toimintatapa on ollut johdonmukainen: ennen kuin suunnitelmia lähdetään viemään päätöksentekoon, niitä mietitään yhdessä kaupungin kanssa niin, että kaikki näkökohdat tulevat huomioiduiksi. Härmälänranta osoittaa, miten suuren hankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan samaan suuntaan tähtäämisestä. Esimerkiksi rakennussuunnittelussa syntyy asemakaavaa tulkittaessa sellaista tietoa, joka varmasti helpottaa myös kaupunkisuunnittelijoiden seuraavien hankkeiden pohjatyötä, Eero Lahti kertoo. Ripaus funkkista, palanen teollisuushistoriaa, kosolti asumisen avaruutta. 17

18 Vakuuttavasti ympäristötehokkuutta parantavalle LEED-ympäristöluokitusjärjestelmälle on avattu ovi nyt myös Suomessa. Skanska on hakenut järjestelmän mukaista esisertifiointia Lintulahden toimistotalohankkeelleen Helsingissä. Havainnekuva: Pekka Nurmi, Digital Profile Tiukka LEED ohjaa ympäristötehokkaampiin ratkaisuihin LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on tällä hetkellä yksi harvoista maailmanlaajuisista rakennusten ympäristötehokkuuden sertifiointijärjestelmistä. Tämä ympäristöluokitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Tällä hetkellä sitä hyödynnetään noin 70 eri maassa. Skanskan hakema esisertifiointi on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Rakennuksille on olemassa muitakin, joskin suppeampia ympäristöluokituksia. Verrattuna esimerkiksi EU Green Building -energiatehokkuusohjelmaan LEEDin vaatimukset ovat tiukemmat. LEED-sertifiointi on alun perin pohjoisamerikkalainen arviointimenetelmä, joka edistää rakentamisen kestäviä ratkaisuja käyttäjien ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa kestävä maankäyttö, energiatehokkuus, veden säästäminen, ekologisten materiaalien valinta ja käyttö, sisäilman laatutekijät sekä kestävää kehitystä edistävät innovaatiot rakennusprosessissa. LEED-ympäristöluokitusta ylläpitävän yhteisön mukaan järjestelmällä on kyetty tuntuvasti parantamaan kiinteistöjen taloudellisuutta. Esimerkiksi rakennusten käyttökulut ovat pienentyneet keskimäärin 8 9 prosenttia. Rakennusten arvon keskimääräinen nousu on ollut 7,5 prosenttia. Myös sijoitetulle pääomalle on saatu merkittävä, keskimäärin 6,6 prosentin kasvu. Yhdysvalloissa on noin rekisteröityä ja sertifioitua projektia. Skanska on ollut mukana useissa merkittävissä LEED-projekteissa. Skanskalla on yli 200 virallista LEED-asiantuntijaa. LEED-järjestelmää pitää yllä yleishyödyllinen U.S. Green Building Council -yhteisö, jonka tehtävänä on rakentamisen kestävien ratkaisujen edistäminen. USGBC:n muodostaa yli rakennusalan organisaatiota. Organisaatioihin kuuluu kiinteistön omistajia, loppukäyttäjiä, kiinteistökehittäjiä, toimitilapalveluiden tuottajia, arkkitehteja, suunnittelijoita, urakoitsijoita, laitevalmistajia ja materiaalintuottajia. USGBC perustettiin vuonna Lue lisää muun muassa yhdeksästä eri tarkoitukseen soveltuvasta LEED-ohjelmasta osoitteesta Rating systems. 18

19 Tulevaisuudenkuva Kuva: Outi Montonen Vanha + uusi = osiensa summa 2 Arkkitehti Ilkka Salmisen mielestä kaupunkirakenteen tiivistäminen on ekologisesti ja kaupunkikulttuurin kannalta hyvä tapa rakentaa kasvavaa kaupunkia. Onnistuneella täydennysrakentamisella voidaan elävöittää kaupunkiympäristöä ja samalla säilyttää ajalliset ja toiminnalliset kerrostumat. Kun vanha ja uusi elävät rinta rinnan, tutuksi koettu paikan historiaa peilaava arkkitehtuuri säteilee aitoa lisäarvoa ympäristöönsä. Vanha ja uusi muodostavat kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Hänen mukaansa täydennysrakentamisessa lähtökohdat ovat usein haastavammat kuin lähdettäessä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Näistä lähtökohdista voi kuitenkin syntyä innovatiivisia ratkaisuja, jotka esimerkiksi monipuolistavat asuntotarjontaa. Täydennysrakentamisella voitaisiin rohkeammin korostaa olemassaolevien alueiden luonnetta. Tärkeintä on ymmärtää kunkin paikan arvot ja toimia niitä korostaen. Muutettaessa esimerkiksi vanha teollisuusalue asuinalueeksi voidaan paikan henki säilyttää sopivalla arkkitehtuurilla ja rakentamistavalla. Palkittu tulevaisuudenkuva Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi tämän vuoden Wuorio-palkinnon Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneelle arkkitehti Ilkka Salmiselle. Palkinto myönnetään vuoden ansiokkaimmalle arkkitehtuurin diplomityölle. Työ käsittelee Helsingin Villakehräämön kiinteistön tulevaisuutta osana muutosta, jossa Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Vattuniemen teollisuuskortteleita puretaan ja muutetaan nopeassa tahdissa asuinalueeksi. Skanska rakentaa parhaillaan kortteliin kerrostaloa, jossa on sekä liikeettä asuinhuoneistoja. Diplomityössään Salminen esittelee kaupunkisymbioosin, jossa nykyinen kiinteistö peruskorjataan toimitila- ja asuinkäyttöön ja sitä laajennetaan rakentamalla katolle asuntoja. Työn toteutuminen on vielä avoinna. Ilkka Salminen työskentelee osakasarkkitehtinä Verstas Arkkitehdit Oy:ssä. 19

20 Kaikilla projektiin osallistuvilla on tervettä näyttämisen halua. Teemme 20

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama

Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama RAKENTAVASTI ERILAINEN 17.11.2011 / RIL Reijo Harmaajärvi 1 Rakennushankkeen toteutuksen organisointi, vastuunjako ja tiedonkulku 2 Liiketoiminta-alueet Hankekehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka

Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Aviabulevardi I Asiantuntijan asemapaikka Kehärata Aviabulevardi Helsingin keskusta Aviapolis saavutettavuus junalla Kehärata aloittaa liikennöinnin heinäkuussa 2015 5 uutta asemaa ja 3 asemavarausta Yhdistää

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Aviabulevardi. Asiantuntijan asemapaikka

Aviabulevardi. Asiantuntijan asemapaikka Aviabulevardi Asiantuntijan asemapaikka Pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvava yritysalue Suomen logistisessa keskipisteessä kutsuu menestymään ja verkottumaan Jo sijainti on ainutlaatuinen. Aviabulevardin

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3-4.5.2012 Tampere-talo, Tampere SALO HYVÄLLÄ PAIKALLA SALONSEUDULLA 10 KUNNAN YHDISTYMINEN 2009 56 000

Lisätiedot

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Tausta Health City Finland Oy, osa Cor Group -konsernia (1989 ) Työntekijöitä koko konsernissa noin 1000 Toimitusjohtaja Jari-Pekka Kelhä, OTK, 43 v. Makrotrendit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014

Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Ympäristötaiteen säätiö Perustettu 1990 OKM ja RAKLI Suomalaisen rakennetun ympäristön parantaminen edistämällä

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1 Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä VVO Rakennuttaja Oy 1 Conflicts in Housing Development and Building, customers and residents interests Outline for the presentation briefly

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot