Smail. Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä. Härmälänranta: elämän kokoinen alue14. Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan. Kumppanuuden rakentaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Smail. Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä. Härmälänranta: elämän kokoinen alue14. Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan. Kumppanuuden rakentaja"

Transkriptio

1 Kumppanuuden rakentaja 1 n 2008 Smail Tulevaisuus rakennetaan täydentämällä Härmälänranta: elämän kokoinen alue14 21 Saukonpaasi: ensimmäinen laatuaan

2 Tärkeintä...on keskittyminen. Täytyy keskittyä vain kaikkein olennaisimpaan, eli miten kolme raajaa ovat kiinni kalliossa ja mihin neljäs asetetaan. Tuolloin ei paljon muita ajatuksia mieleen mahdu, koska horjahtamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Jokainen virhe voisi olla kohtalokas. Eikä vain itselle, vaan myös kahdelle muulle samassa köydessä kiipeävälle. Kun kello kolme aamulla sytytimme otsalamput ja aloitimme nousun kohti huippua, aavistimme, että luonnon olosuhteet olivat tänään meitä vastaan. Olimme ottaneet huomioon kapeat serpentiinipolut, jyrkät kivikkoiset vuorenseinät, syvät railot, jään, iltapäiväsin usein nousevan myrskyn sekä lumi- ja kivivyöryt. Mutta tuuli oli epäonneksemme aivan liian kova. Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen yltyvä tuuli oli liikaa Bosses Ridgen vain noin metrin leveällä harjanteella. Päätös oli selvä: Mont Blancin metriin kohoava Euroopan korkein huippu ei ollut tänään elokuun 4. päivä saavutettavissa. Nousun riskit olivat aivan liian suuret. Niissä olosuhteissa harjanteella pysyminen oli kokeneempien kiipeilijöidenkin mukaan kerta kaikkiaan mahdotonta. Horjahtamisen seurauksena oli kaksi vaihtoehtoa: putoaminen vasemmalle Ranskaan noin puolitoista kilometriä tai oikealle Italiaan noin kaksi kilometriä... Nousu on ensikertalaiselle raskaampi henkisesti kuin fyysisesti. Äärimmäisten riskien, jopa kuoleman, läsnäolo on rankkaa. Tiesimme, että alueella menehtyy vuosittain kolmisen sataa henkeä. Näimme ristejä ja kuulimme dramaattisia tarinoita. Hyvä kunto ja huippuvarusteet, oikea reittivalinta ja ajankohta, riittävä akklimatisaatio, sään kehityksen tarkkailu ja neste- ja energiatasopainon arviointi ovat tärkeitä onnistumisen edellytyksiä. Tärkeintä kuitenkin on huolellinen ennakkosuunnittelu ja yhteisesti ennakkoon sovittu päätöksenteko- ja riskienhallintajärjestelmä. Riskit pitää tunnistaa ennakkoon ja myös miettiä etukäteen, kuinka ne voidaan hallita. Pitää esimerkiksi olla selvää, kuka hoitaa varmistukset eri tilanteissa ja miten sekä mitkä ovat olosuhteet, joissa nöyrästi käännytään takaisin. Tosin ennalta ei ihan kaikkea voi suunnitella. Lähdin laskeutumaan yksin Le Grand Culourin jälkeen kohti Nid d Aiglen hammasratasjunan yläasemaa ja etenin varovasti kapealla serpentiinipolulla. Laskeuduin vuorenseinämään tukien, käännyin ja näin kulman takana alppikauriin vasan kanssa. Kauris laski kaulansa, kurotti sarvia ja alkoi kuopia maata. Ajattelin: Ei helkk...! 2

3 Puuskissa 120 kilometrin tuntinopeuteen yltynyt tuuli esti tällä kertaa Jari Pölösen (vas.) ryhmän loppunousun Euroopan korkeimmalle huipulle, mutta fiilikset olivat huikeat. Kuka? Jari Pölönen, Skanska Talonrakennus Oy:n Länsi-Suomen aluejohtaja, DI, 43 v. Tärkeintä työssä: Uskon asioiden avoimeen käsittelyyn. Se, että koko organisaatio sitoutuu yhdessä tavoitteisiin ja myös saavuttaa ne, on upea kokemus ja osoitus yhdessä tekemisen voimasta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on oman yksikön kehitys ja tulokset muun muassa työturvallisuudessa ja riskien hallinnassa. Tärkeintä vapaalla: Vapaalla pitäisi pystyä rentoutumaan. Lasten harrastukset ja oma ulkona liikkuminen antavat uskomattomasti energiaa. Olen juossut useita puolimaratoneja ja vaeltanut jo monia vuosia. Mont Blancilla viime kesänä alkanut vuorikiipeilyharrastus oli tavallaan siirtymistä haasteellisuuden seuraavalla askelmalle. Tärkeintä työssä & vapaalla: Elämästä pitää osata ja voida nauttia. Parhaiten se onnistuu, kun ihmissuhteet työssä ja vapaalla ovat kunnossa, ja haasteet ja rentoutuminen ovat balanssissa. Kuva: Jari Pölösen kotialbumi 3

4 LEEDympäristöluokitus 18 8Tässä ja nyt Täydennysrakentaminen turvaa tasapainoisen kaupunkirakenteen ja lisää urbaania elinvoimaa. Kuvassa esimerkki Aura- joen rannalta Turusta. Soulia ja Smailia Läs mer om Snöflingan på finska på sidan Vanhan tehdasalueen kylkeen, Härmälänrantaan Tampereella, valmistuu ihmisen koko elinkaaren huomioonottava asuinalue. Tutustumiskäynti Tukholman Snöflinganin korttelissa (s. 12) konkretisoi hyvin, kuinka kaupunkien keskusta-alueita voidaan täydentää ja samalla lisätä kaupunkiasumisen viihtyisyyttä, jopa luonnonläheisyyttä. Saman havainnon voi tehdä myös suomalaiskaupungeissa, esimerkiksi Tampereen Härmälänrannassa (s. 14). Parhaimmillaan kaupunginosalle syntyy sielu, joka vetoaa asukkaisiin. Täydennysrakentaminen on asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan (s. 31) jo lähitulevaisuudessa asuntorakentamisen pääsuuntaus. Se on herkän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin sisällä toteutettavaa rakentamista, jossa onnistuminen edellyttää rakentamisen toimijoilta ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. 20 Saukonpaasi Helsingissä on maamme ensimmäinen yksityinen syöpäklinikka, jonka primus motoreina ovat toimitusjohtajat Harri Puurunen (vas.) ja Tapani Välimäki. 4

5 24 Bristolin koulujen elinkaarihankkeet nostivat näidenkin E18-tunnelit juoksutestissä 27 tyttöjen oppimisympäristön uudelle tasolle. Merja Vuoripuro päätoimittaja Uudenlaista ajattelua ja kekseliäisyyttä tarvitaan myös lehdentekijöiltä, jotta lehdellä olisi oma, lukijoita puhutteleva henkensä. Olemme uudistaneet Skanska.fi-nimellä tutuksi tullutta asiakaslehteämme ja ristineet sen myös uudelleen. Kädessäsi on ensimmäinen Smail postia Skanskalta. Toivottavasti se nostaa hymyn huulille. 28 Crusellin silta ylittää veistoksellisena Ruoholahden ja Jätkäsaaren välisen merenlahden Helsingissä. Tärkeintä...2 Pääkirjoitus...4 Nostot...6 Tulevaisuudenkuva...19 Kuvatut x väite...31 Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro, puhelin , Kannessa Ilkka Salminen, jonka Outi Montonen kuvasi. 19 Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin (03) Taitto: Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2008 Painos: kpl Paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 Tharakassa avautuivat kehitysyhteistyöllä oppimisen nykyaikaiset 30Kenialaislapsille mahdollisuudet. 5

6 Nostot Hallitsen työni. Entä turvallisuuden? Jarkko Nurmi (oik.) varmistaa, että Juha-Matti Laakson turvavaljaiden kiinnitykset pitävät. Kuva: Matti Matikainen Skanskalaiset viettivät marraskuussa konsernin laajuista työterveys- ja turvallisuusviikkoa. Tavoitteena oli, ettei työturvallisuusviikon aikana sattuisi yhtään työtapaturmaa. Suomessa sattui kuitenkin yksi tapaturma. Teemaviikon aikana työntekijöitä kannustettiin arvioimaan oman työnsä turvallisuutta. Viikon aikana turvallisuushavaintoja tehtiin 480 kappaletta. Skanska on käyttänyt noin kolme vuotta turvallisuushavaintokorttia, jonka avulla mahdolliset puutteet työturvallisuudessa voidaan korjata hyvissä ajoin ja näin välttää tapaturmat. Ehdolla EU-palkituksi Skanskan työntekijöiden kannustaminen turvallisuushavainnointiin on ehdolla Euroopan unionin riskienhallintakilpailun palkinnon saajaksi. Kilpailu ratkeaa vuoden 2009 keväällä Prahassa. Skanskan työturvallisuuspäämääränä on täysin tapaturmaton työmaa. Välitavoitteeksi on asetettu tapaturmataajuuden vähentäminen alle neljään tapaturmaan miljoonaa henkilötyötuntia kohden vuoden 2010 loppuun mennessä. Kaislat hohtavat Arabianrannassa Arabianrannan asuinrakennuksien taiteilijoiden määrä nousi lokakuussa 82:een, kun Helsingin Kaislat -nimisessä kerrostalossa julkistettiin taiteilija Jere Saarelaisen ikkunataideteos. Arabianrannan alueelle toteutettujen teosten avulla on luotu erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta kerrostalojen yhteisiin tiloihin. Alueen rakentamiskustannuksista 1 2 prosenttia käytetään taiteelliseen yhteistyöhön. Muotoilijankadun päässä porraskäytävien ikkunoissa lainehtivat nyt Järvikaisla, Merikaisla ja Osmankäämi. Lean-johtamista rakennusalalle Kuinka tuottaa asiakkaille entistä suurempi lisäarvo alemmilla kustannuksilla ja mahdollisimman vähäisillä muilla resursseilla? Tätä Lean Management -mallin mukaista johtamista pyritään vahvistamaan nyt suomalaisessa rakentamisessa. Oulun yliopiston tuotantotalouden laitoksen yhteyteen on perustettu Lean Construction Instituutti, LCI-Finland, joka on johtamismallin ensimmäinen tutkimuslaitos Suomessa. Skanska oli mukana sen perustamisessa. Kuva: Jere Saarelainen Skanskassa oli vuoden 2008 lokakuuhun mennessä tehty turvallisuushavaintoa. Skanskan työntekijöiden tapaturmataajuus on pienentynyt kolmessa vuodessa 58 prosenttia. Vuonna 2007 taajuus oli 24 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Skanskan laskeva tapaturmataajuus näkyy myös menestyksenä kansallisissa työturvallisuusarvioinneissa. Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona tapaturmaa, joista yli on työtapaturmia. Eniten työtapaturmia sattuu teollisuudessa ja rakentamisessa. Suurin tapaturmataajuus on rakentamisessa, noin 90 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Teollisuuden tapaturmataajuus on noin 50. Lue lisää Skanskan työturvallisuustunnustuksista: Skanskasta/Vastuullista toimintaa/ Palkittua osaamista/työturvallisuus- ja hyvinvointitunnustukset. Tapaammeko täällä 2011? Skanskan uuden Suomen-pääkonttorin suunnittelu etenee. Helsingin Ruskeasuolle, Mannerheimintien ja Hakamäentien kulmaan sijoittuvan Skanskatalon kaavalle odotetaan vahvistusta ensi keväänä. Kaavaehdotus koskee korttelia, johon talolle on varattu tila. Varatulla alueella on rakennusoikeutta enemmän kuin vain Skanskatalon tarpeisiin, joten sille on mahdollista kehittää toimitiloja myös muille toimijoille. Skanskatalo suunnitellaan rakennettavaksi LEED-ympäristöluokitusten (Leadership in Energy and Environment Design) ja -sertifiointijärjestelmän mukaisesti (ks. sivu 18). Talon on määrä valmistua loppuvuodesta

7 Ennätystulos on aina paras tulos mitattavaksi. Ennen sai mennä katsomaan mittanauhan viereen itse tuloksen, mutta nykyään kun on optiset vehkeet, joutuu hermostuneesti ravailemaan eestaas ja odottamaan, että tulos näkyy taulussa. Oma ennätys on jo vuodelta Haluan kuitenkin vielä kerran kokea sen fiiliksen, kun enkat ilmestyy tauluun. Toivottavasti tämä tapahtuu mahdollisimman isoissa kisoissa. Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheittäjä, Suomen ennätystulos 83,30 m. Sentin tarkkuudella vapaa-ajallakin Kuva: Vesa Moilanen Olli-Pekan ennätystulosta en valitettavasti päässyt mittaamaan. Sen sijaan olemme todistaneet useita muita ennätystuloksia, muun muassa Helsingissä Kalevan Kisoissa vuonna 2003 heitetyn naisten keihään Suomen ennätyksen, kertoo Juha Rissanen, Skanska Infran mittausyksikön vetäjä. Kalevan Kisoista Juha siirtyy harrastusuransa lähtötelineisiin, vuoden 1996 Eliittikisoihin. Ensimmäiset elektronisella takymetrillä mittaamani kisat olivat Lappeenrannassa. Mittasin pitkät heitot eli keihään, moukarin ja kiekon. Ensimmäistä suorituksen mittausta en varsinaisesti muista, mutta sen muistan, että jännitystä oli paljon ilmassa. Myös tekniikan toimiminen jännitti. Nopeasti toimintaan kuitenkin löytyi rutiini. Skanskan mittausyksikön väki on kiertänyt 13 vuotta mittaamassa yleisurheilun heitto- ja hyppylajien tuloksia. Mikä sinne vetää? Kisojen tunnelma, ilmapiiri ja jännitys tekevät työstä mielenkiintoisen. Suomi Ruotsi-maaottelut ovat parhaita, koska yleisöä on paljon. Ja aitiopaikalta pääsee seuraamaan suorituksia. Kai se sitten on sitä urheiluhulluutta. Skanska Infra Oy osti Tecri Oy:n mittausliiketoiminnan maaliskuussa Kaupan yhteydessä Tecrin ja Skanska Infran mittaustoiminnot yhdistettiin perustettuun mittausyksikköön. Mittausyksikkö on erikoistunut maa- ja rakennusmittaukseen, kalliomittaukseen, paalutus- ja stabilointimittauksiin sekä massojen määrittelyyn. Yksikön toiminta kattaa pääkaupunkiseudun lisäksi Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Pohjanmaan ja Turun alueet. 7

8 Kaupunkirakenteen tulevaisuuskaava: Täydennysrakentaminen Monimuotoisuus Elinvoima 8

9 Teksti: Virpi Hopeasaari ja Ari Selander Kuvat: Roni Lehti Kaupunkirakennetta eheyttävä täydennysrakentaminen on keskeinen väline, kun haetaan vastauksia ilmastonmuutoksen nopeasti kasvaviin haasteisiin. Se on myös keino lisätä kaupunkiympäristöjen elinvoimaa. Suunnitelmallinen täydennysrakentaminen elävöittää suomalaista kaupunkirakennetta ja tuo siihen sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta, Turun yliopiston kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson kiteyttää. Kaupunkien joutomaat, entiset teollisuusalueet ja vanhaan kaupunkirakenteeseen muutoin tyhjiksi jääneet alueet ovat saamassa aivan uuden merkityksen kaupunkien kehittämisessä. Ne täyttävät hyvin kaupunkien maankäytön tavoitteita, ja niistä on tullut entistä halutumpia rakennuspaikkoja. Kaupunkirakentamisessa näkyy kaksi suurta linjaa. Yhtäällä on haettu mahdollisuuksia uusiin, vahvasti luonnonläheisen, väljän asumisen alueisiin. Esimerkiksi Turussa asukkaat haluavat hakeutua pidemmälle saariston suuntaan. Toisaalla pyritään kohti entistä tiiviimpää, olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön linkittyvää asumista, professori Andersson kertoo. Hän uskoo, että esimerkiksi suurten ikäluokkien eläköityessä hyvällä paikalla olevien keskusta-asuntojen kysyntä kasvaa huimasti. Ottamalla käyttöön joutomaita ja teollisuudelta vapautuneita niin sanottuja brownfield-alueita ja tiivistämällä vajaakäyttöisiä keskustakortteleita on mahdollista luoda paljon uutta asuntokantaa urbaania ympäristöä arvostaville kaupunkilaisille. Meneillään oleva kaupungistumisilmiö, muutto kasvukeskuksiin ja kunnasta toiseen, on huomattavasti voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin 70- ja 80-luvuilla. Tuolloin muuttoliike synnytti lähiöt kaupunkien ulkokehille ja rakennustapa oli maata tuhlailevaa. Tänään kaupunkien kasvupaineet ja muuttavan 9

10 Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuude Valtiotieteen tohtori Harri Andersson työskentelee Turun yliopistossa kaupunkimaantieteen professorina erikoisaloinaan kaupunkitutkimus ja kaupunkisuunnittelu toimii Turun yliopiston vararehtorina, luennoi säännöllisesti myös Teknillisessä korkeakoulussa sekä Kiinteistöalan koulutuskeskuksessa johtaa opetusministeriön rahoittamaa Maantieteen valtakunnallista tutkijakoulua toimii useissa kansallisissa ja kansainvälisissä alue- ja kaupunkitutkimuksen arviointi-, asiantuntija- ja johtotehtävissä toimii turkulaista kulttuurihistoriaa ja Manillan vanhaa tehdasmiljöötä vaalivan Pro Manilla - säätiön puheenjohtajana. väestön tarpeet ovat erilaisia. Asumiselta ja työtiloilta edellytetään yksilöllisyyttä, eikä sitä haastetta voida ratkaista massatuotannolla. Tarvitaan vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Vaikka luonnonläheisyyttä arvostetaan edelleen, suuri osa kaupunkiin muuttavista nostaa korkealle urbaanit arvot. Hyviä lähipalveluja ja sujuvia liikenneyhteyksiä arvostavan vanhusväestön lisäksi kaupunkiympäristöä pitävät arvossa nuoret sukupolvet, jotka ovat koko elämänsä asuneet urbaanissa ympäristössä. Myös kasvava maahanmuuttajien joukko hakee nimenomaan elävää ja monimuotoista kaupunkikulttuuria. Monimuotoisuus turvaa tasapainon Täydennysrakentaminen vastaa professori Anderssonin mukaan useisiin kaupunkien elinvoimaisuuden ja kaupunkirakenteen eheyden vaatimuksiin. Säilyttääkseen elinvoimaisuutensa keskustojen on löydettävä keinoja muun muassa suurten kauppakeskusten luomaan paineeseen. Keskustojen elävöittäminen ja kaupunkien reuna-alueiden tiiviimpi liittäminen keskustoihin on tärkeää tasapainoiselle kaupunkirakenteelle. Kun asuminen on tiiviimpää, myös palveluille riittää enemmän potentiaalia. Hän muistuttaa, että täydennysrakentaminen ei kuitenkaan voi olla liian yksiviivaista. Sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys. Asuntotuotannossa tämä tarkoittaa eri sosiaali- ja tuloryhmien huomioimista. Monimuotoisuutta on myös historian kunnioittaminen. Historia ja nykyaika eivät sodi toisiaan vastaan, vaan esimerkiksi vanhan teollisen kulttuurin rakenteita voidaan hyödyntää asumiseen. Kun kokonaisia tehdasalueita otetaan 10

11 Turussa Aurajoen rannalla toteutuu hyvin kaupunkirakenteen ajallinen monikerroksisuus. Vasemmalla Mekano-loft-kiinteistö, jonka asunnot Skanska rakensi entisen Wärtsilän ammattikouluun. Oikealla vuodelta 1866 peräisin oleva Manillan tehdaskiinteistö, jossa nykyisin toimii muun muassa kulttuurialan yrittäjiä. Taustalla nousee Vähäheikkilän asuinalue. Brownfields? Brownfields-alueiden uudistamiseen liittyy usein ympäristöhaasteita, koska alueiden maaperä voi olla pahoinkin saastunut. Brownfields-alueilla tarkoitetaan vanhoja teollisuusalueita varastoalueita liikennealueita, kuten ratapihoja satama-alueita ranta-alueita yleisesti kaupungin joutomaita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa hallitus on määrännyt, että 60 prosenttia asuntorakentamisesta pitää sijoittaa teollisuudelta vapautuneille joutomaille, niin kutsutuille brownfieldsalueille. n säilyttäminen on tasapainoisen kaupunkirakenteen edellytys. asumiskäyttöön, erilaisten maankäyttömuotojen ristiriita täytyy ratkaista kaavoituksessa ennakkoluulottomasti. Aina ei esimerkiksi vaadita teollisuuden väistymistä, vaan erilaiset teolliset toiminnot ja asuminen voivat elää rinnakkain. Myös vanhojen yksittäisten teollisuusrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön voi olla perusteltua, vaikka käytännössä uuden rakentaminen tulisikin edullisemmaksi. Tällä saavutetaan elävään kaupunkirakenteeseen oleellisesti kuuluvaa kerroksisuutta ja kulttuurillista kestävyyttä. Rohkeammat sekakäyttöiset kaavaratkaisut ja monikäyttöiset alueet voivat olla hyvin toimivia. Historiassa teollisuutta on aina ollut kaupunkien keskustoissa, ja tähän monimuotoisuuteen olisi varaa palata nykyäänkin. Onnistuneessa täydennysrakentamisessa onkin Anderssonin mukaan aina kyse yhteiskunnan arvovalinnoista. Täydennysrakentaminen hyödyttää Yksityistä sektoria: Helpottaa pääsyä kaupunkimaalle, jossa on palvelukykyinen infrastruktuuri ja mahdollisuudet maankäytön uudistamiseen. Nostaa vajaakäyttöisten kiinteistöjen tuottomahdollisuutta, esimerkiksi lisärakennusten tuotoilla voidaan rahoittaa vanhan kiinteistön saneeraus. Luo kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia monipuolistamalla toimintaympäristöä. Julkista sektoria: Mahdollistaa väestöpohjan kasvun; luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa verotuloja. Lisää taloudellista potentiaalia ilman kaupunkirakenteen hajoamista. Estää kaupunginosien ja asuinalueiden rappeutumista ja näiden väestörakenteen yksipuolistumista. Keventää kaavoitusprosessia ja vähentää infrastruktuurikustannuksia. Parantaa kaupunkiympäristön ja kaupunkielämän laatua. Kestävää kehitystä: Säästää luonnonvaroja ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Vähentää infrastruktuurin rakentamista. Vähentää liikenteen tarvetta. 11

12 Teksti: Wesa Lehto Turvatakseen kasvunsa Tukholma tiivistää keskusta-aluettaan uusilla ja ennakkoluulottomilla kortteli- ja liikenneratkaisuilla. Yksi näistä on Snöflingan-hanke, jossa myös konkretisoituu, mitä kaupunkirakentaminen haastavimmillaan on. Piirrokset: Skanska Katettava katu 2. Asuntoja 2 Snöflingan-projekti 1 3. Hotelli 4. Asuntoja Snöflinganin alue on kolmion muotoinen tontti Tukholman Kungsholmenin kaupunginosassa. Skanska rakentaa alueelle projektin ensimmäisessä vaiheessa 170 asuntoa käsittävän kerrostalon ja Marriott-hotellin sekä kattaa alueen läpi kulkevan Drottningholmsvägenin ja metrolinjan osittain. Katetun alueen päälle rakennetaan puistokatu. Projektin seuraavassa vaiheessa rakennetaan toinen kerrostalo, johon tulee myös 170 asuntoa. City kasvaa ja ehostuu Snöflingan-projektilla Tukholman kaupunki kasvattaa merkittävästi keskusta-aluettaan ja parantaa samalla kaupunkiympäristönsä laatua. Projektilla yhdistetään Norr Mälarstrandin ja Fridhemsplanin vanhat alueet uusiin Nordvästra Kungsholmin ja Lindhagenterassenin alueisiin. Hankkeeseen sisältyy hotellin rakentaminen, asuntorakentamista sekä kadun ja metroväylän kattamista. Projektilla on tukholmalaisittainkin varsin pitkä historia. Snöflingania koskeva ensimmäinen rakentamispäätös tehtiin jo vuonna Rakentaminen on kuitenkin päässyt käyntiin vasta nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Koska hanke toteutetaan niin sanotulla Cityalueella, valitustie on ollut monivaiheinen ja pitkä. Snöflinganin kokonaisvastuu-urakoija on Skanska, joka osti Tukholman kaupungilta projektille varatut tyhjät tontit. Hankkeeseen sisältyy myös alueen läpi kulkevan Drottningholmsvägenin ja metrolinjan osittainen kattaminen. Katetun alueen yläpuolelle rakennetaan kaupunkikuvaan sopiva korkealaatuinen puistokatu. Nähtyämme tontin ensimmäistä kertaa mietimme, kuinka tällaiselle tontille voi rakentaa mitään järkevää. Nyt olemme vakuuttuneita, että lopputuloksesta tulee laadukas ja rakennukset sulautuvat hienosti ympäristöönsä, asuntorakennuttamisesta vastaava Skanska Nya Hem -yksikön projektivastaava Rolf Hoffborn kuvailee. Yksityiskohtaiset rajaukset Hoffbornin mukaan Snöflinganin kokoista kaupunkikehitysprojektia toteutettaessa on selvää, että Tukholman kaupunki asettaa rakentamiselle hyvinkin...kuinka tällaiselle tontille vo 12

13 Lisärakentamista tukholmalaisittain: osa Drottningholmsvägenistä katetaan ja liikenne siirretään tunneliin, jonka päälle rakennetaan vehreä kaupunkiympäristö. tiivistymällä yksityiskohtaisia vaatimuksia ja toiveita. Kaupunki esimerkiksi haluaa, että talojen julkisivut ovat rapattuja. Me olisimme halunneet käyttää valmiita seinämoduuleja, mutta kaupunki ei hyväksy niitä. Kaupungilla on myös tarkat määräykset esimerkiksi ikkunoiden koosta ja asettelusta. Erityisesti kaupunki on kuitenkin kiinnittänyt huomiota asukkaiden turvallisuuteen. Siksi alueesta rakennetaankin niin avoin ja valoisa kuin mahdollista. Paikka haastaa kaupunkirakentajan Snöflingan on kaupunkikehitysprojektina laaja, ja sen sijainti Tukholman keskustassa luo toteutukselle useita erityishaasteita. Alueen läpi virtaava autoliikenne ja metron häiriötön kulku ovat näistä merkittävimpiä. Alueella on ahdasta ja ympärillä useita vilkkaasti liikennöityjä katuja. i rakentaa mitään järkevää? Tavaratoimitukset rakennustyömaalle on suunniteltava tarkasti. Meillä onkin erityinen logistiikkapäällikkö, joka suunnittelee kaikki tavarakuljetukset, kertoo asuintalojen rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Mia Rodrick. Rakennustyömaalla on neljä torninosturia. Ahtaan tilan takia ne ovat niin lähellä toisiaan, että puomit saattavat kääntyessään törmätä toisiinsa, ellei myös nostoja suunnitella tarkkaan etukäteen. Siksi nosturinkuljettajien kanssa pidetään säännöllisesti suunnittelukokouksia. Lähiympäristön asukkaiden ja kadulla liikkuvien turvallisuus on vaatinut omat suunnitelmansa. Myös rakentajien turvallisuus on edellyttänyt erityisratkaisuja eikä vähiten siksi, että uuden asuintalon talon julkisivu on lähimmillään vain 80 sentin päässä vilkkaasta kadusta. Kuva: Holger Staffansson Hotelliprojektista kasvoi kaupunkikehitysprojekti Aluksi tontille oli tarkoitus rakentaa vain hotelli. Tämän jälkeen alueelle suunniteltiin myös konttoritiloja. Niiden kysyntä kuitenkin laski voimakkaasti, ja lopulta päätimme rakentaa tontille asuntoja, kertoo Tukholman kaupungin rakennussuunnitteluviraston projektipäällikkö Monica Almqvist. Asuntojen rakentamiselle on Tukholmassa jatkuvasti suuri tilaus. Kaupungin nykyiset poliittiset päättäjät haluavat rakentaa uutta asuntoa valtakaudellaan. Aikaisemmin meillä oli niin kutsuttu 20K-suunnitelma, jonka mukaan uusia asuntoja rakennettaisiin neljän vuoden kuluessa. Almqvistin mukaan keskustarakentamisen suurimpia haasteita Tukholmassa ovat melu, pöly ja liikenteen päästöt. Melun pystymme hallitsemaan varsin tehokkaasti. Kaupunki vaatii esimerkiksi, että vähintään kahden makuuhuoneen on oltava talon hiljaisella puolella ja näiden huoneiden ikkunat on voitava avata ilman häiritsevää melua. Pöly ja liikenteen päästöt ovat sen sijaan suurempi ongelma. Snöflinganin työmaalla erityisesti kadun ja metroväylän kattaminen aiheuttaa suuria liikennejärjestelyjä. Kaupungissa rakentaminen merkitsee ylipäätään, että useat eri tahot osallistuvat projektiin. Lisäksi kaikki toiminta on suunniteltava huolellisesti, jotta liikenne, turvallisuus ja rakentaminen sujuisivat niin tehokkaasti kuin mahdollista, Almqvist summaa. Kuva: Vesa Lehto 13

14 Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkii Teksti: Virpi Hopeasaari Kuvat: Marjaana Malkamäki Tänne rakentuu elämisen kokonaisuuksia Tampereen Härmälänrannan uuden asuinalueen lähtökohtina ovat sekä asukkaiden tarpeet että kaupungin tavoite alueiden elinvoimaisuutta lisäävästä täydennysrakentamisesta. Pelkän asuntotuotannon sijasta Skanska toteuttaa Härmälänrantaan alueen, joka on suunniteltu ihmisen koko elinkaarta ajatellen. Tampereen kaupungilla on kunnianhimoinen arkkitehtuuriohjelma. Siinä muun muassa sanotaan:...kaupunginosat suunnitellaan ihmisen koko elinkaarta varten, jolloin he voivat asua valitsemallaan alueella koko elämänsä ajan. Kaupungin asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen on työryhmän jäsenenä ollut muotoilemassa ohjelmaa, ja tätä taustaa vasten hän myös arvioi aluerakentamisen haasteellisuutta. Aluerakentamiseen tarvitaan enemmän monipuolisuutta. Se vaatii kokonaisvaltaista ajattelua: alueita pitää tarkastella yhä laajemmin elämisen ympäristöinä, jotka muodostuvat asumisesta, palveluista ja työpaikoista täysipainoisista elämisen kokonaisuuksista räätälöityinä eri käyttäjäryhmille, Leinonen määrittelee. Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, jossa savupiipputeollisuus on antanut paljon tilaa asuntorakentamiselle. Asuinkaupunkina Tampere lukeutuu maamme halutuimpiin, ja kaupunki panostaa tuntuvasti saadakseen uutta yritystoimintaa. Härmälänrannan alueella on edellytyksiä olla yksi kaupungin vetovoimaa lisäävistä tekijöistä. Ensimmäinen Härmälänrannan asuinkerrostaloista, As. Oy Tampereen Härmälänrannan Satamawouti, on juuri valmistumassa. Kaikkiaan Härmälänrantaan on tarkoitus rakentaa lähes tuhat kotia. Vetovoimaisuutta tukee laadukas ja toimivuutta korostava asuntorakentaminen, joka täydentää kaupungin jo olemassa olevaa rakennetta. Härmälänranta on ominta tamperelaista maisemaa järvi- ja harjuluontoineen. Alue tarjoaa mahdollisuuden mukavaan asumiseen veden äärellä. Hyvän asumisen mahdollisuuksien avulla kaupunkiin on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa, Leinonen toteaa. Turvallisuus ja toiminnallisuus kohtaavat esteettisyyden Tampereen kaupungin kaavoituksen tavoitteisiin kuuluu muun muassa Härmälänrannassa on yhdistetty onnistuneesti toiminnassa olevan tehtaan alue uuteen, rakennettavaan asuinalueeseen, projektipäällikkö Harri Kiviranta kuvailee. 14

15 n on helppo houkutella myös uutta yritystoimintaa

16 täydennysrakentamisen lisääminen, vanhojen teollisuusalueiden uuskäyttö sekä kestävän kehityksen mukainen asumisen ja luonnon tasapainoinen yhdistäminen. Härmälänrannassa tavoitteet toteutuvat tehokkaasti. Alue sijaitsee Härmälän vanhojen rintamamiestalojen, perinteikkään huvila-asutuksen ja Kalmarin tehtaan kupeessa aivan Pyhäjärven rannalla. Rannassa jatkuu Härmälänsaaren ulkoilualue, ja järven toisella puolella näkyy ydinkeskusta. Alueen kaavoitus lähti liikkeelle Cargotec-ryhmään kuuluvan Kalmarin aloitteesta. Yhtiö omisti tehtaan yhteydessä runsaasti maata, jolle ei ollut omaa tarvetta. Kaupunki ja Kalmar kaavoittivat alueen, ja sen jälkeen rakennusoikeus myytiin Skanskalle. Kun Skanska lähti työstämään kaavaa kaupungin kanssa, lähtökohtana oli luoda alueelle enemmän väljyyttä ja puistomaisuutta sekä mahdollisuuksia myös uusille palveluille, kertoo Skanskan aluejohtaja Miikka Routama. Härmälänrannan kehittämisen perusperiaatteita ovat turvallisuus, toiminnallisuus ja esteettisyys, jatkaa kokonaisuuden suunnittelusta vastaava arkkitehti Eero Lahti. Sakari Leinosen mielestä Skanskan tavoitteet ovat alusta lähtien olleet oikeansuuntaisia ja myös kaupungin edun mukaisia. Tavoitteenamme on saada Härmälänrannasta tasokas kaupunginosa, jossa asunnot ovat laadukkaita ja koko miljöö viihtyisä ja ilmeikäs. Kun yksi rakentaja vastaa koko hankkeesta, alueen yhtenäisyys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Jos rakentaminen olisi pilkottu pieniin osiin monelle rakennuttajalle, yhtenäisyys kärsisi. Myös asukkaat hyötyvät siitä, että rakennuttajia on vain yksi. Pelkän rakentamisen sijasta haluamme kehittää aluetta kokonaisuutena, jatkaa Härmälänrannan toteuttamisesta vastaava Skanskan projektipäällikkö Harri Kiviranta. Uusi tukee vanhaa Härmälänranta on otollinen alue täydennysrakentamiselle, sillä asumisen Härmälänranta täydentää tasapainoisesti kaupunginosan, Miikka Routama (vas.), Sakari Leinonen, Eero Lahti ja Harri Kiviranta esittelevät. Härmälänranta osoittaa, miten suuren h vaatima perusinfrastruktuuri on jo olemassa. Kun perusrakenteet ovat valmiina, alue voi kasvaa entistä vahvemmin kestävän kehityksen hengessä. Uuden rakentaminen tukee myös vanhan elpymistä. Olemme varmistaneet monimuotoisuutta suurella alueella siten, että kortteleita kehitettäessä on mietitty erilaisia kohderyhmiä. Skanskan näkökulmasta kohderyhmien moninaisuus mahdollistaa useamman kohteen samanaikaisen rakentamisen ja markkinoinnin, selittää Kiviranta. Kun aluerakentamista tehdään määrätietoisesti ja vaiheittain, alueelle saadaan monipuolinen asukasrakenne. Tämä puolestaan on tärkeää koko kaupunkirakenteelle. Tällöin kaupungin tuottamien palveluiden, kuten päivähoidon ja terveyspalveluiden, kysyntä ja tarjonta pysyvät vakaina. Skanska pyrkii tuomaan Härmälänrantaan myös uusia, alueen elinvoimaisuutta tukevia palveluita. Nykyisten ja tulevien asukkaiden toiveita on kuunneltu ja keskusteluja on käyty muun muassa erilaisia hyvinvointipalveluita tuottavien yrittäjien kanssa. Suunnitteilla on lisäksi esimerkiksi senioriasumisen ja tuetun asumisen kortteli. Pysäköintipalveluita varten Skanska perustaa korttelikohtaisia pysäköintiyhtiöitä. Ne ovat myös alueen hallinnollisia toimijoita ja tuottavat muun muassa asumista tukevia isännöinti- ja huoltopalveluita. Kun Skanska huomioi asukkaat näin pitkälle, kaupungin toiminta helpottuu suunnattomasti, Leinonen kiittelee. Alueesta luodaan oma brändinsä Härmälänrannassa nykyaikainen high tech -teollisuus ja asuminen sulautuvat sujuvasti yhteen. Samalla kun Skanska on hionut alueen ilmettä, myös Kalmar on ehostanut ja uudistanut tehdasaluettaan vastaamaan Härmälänrannan uutta alueimagoa. Jotta alue tuntuisi heti valmiimmalta, itse rakennusten lisäksi viimeistelyvaiheessa paneudutaan myös katujen ja koko ympäristön viihtyvyyteen. Kaupunki on hienosti mukana alueen ideassa ja esimerkiksi katu- ja puistorakentaminen noudattaa samaa laadukasta 16

17 ankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia. Skanska toteuttaa uusia koteja Näsijärven rantaan sijoittuvaan Härmälänrantaan noin kaupunkilaiselle. Rakennusoikeutta on yli kerrosneliömetriä. Rakentaminen aloitettiin joulukuussa 2007, ja vuoteen 2016 mennessä Härmälänrantaan valmistuu 25 kerrostaloa ja liiketiloja. Alueen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy. Kuvassa vasemmalla alhaalla Kalmarin tehdasalue ja ylhäällä Tampereen maamerkki, Näsinneula. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy linjaa, jota on haettu koko alueen toteuttamisessa, sanoo Lahti. Kaupungin näkökulmasta on hyvä huomata, että Skanska on rakentamassa Härmälänrantaan selkeää aluebrändiä. On tärkeää, että alueesta tulee kokonaisuus, Leinonen toteaa. Rakennettavan alueen keskelle jätetään myös ripaus vanhaa teollisuushistoriaa ja tyypillistä funktionalismin ilmettä. Esimerkiksi entisen lentokonetehtaan vanha kokoonpanohallirakennus toimii tulevan Härmälänrannan toiminnallisena keskuksena ja vanha tehtaanpiippu jää alueelliseksi maamerkiksi, kuvailee Lahti. Yhdessä tekemisen kulttuuria Tärkeää Härmälänrannan hankkeessa on ollut kaavoituksen ketteryys. Kun asioita on viety yhdessä kaupungin kanssa eteenpäin ja tavoitteet ovat olleet samanlaisia, tuloksia on ollut helppo saada aikaan. Skanskalaiset, kaupungin edustajat ja arkkitehti ovat hankkeen aikana pitäneet yhteyttä säännöllisesti. On ollut ilahduttavaa nähdä, miten innostuneina kaupungin edustajat aina rakennusvalvontaa myöten ovat olleet mukana Härmälänrannan kehittämisessä vielä kaavavaiheen jälkeenkin, Miikka Routama sanoo. Härmälänrannassa kohtaa lähes koko kaupungin virkamieskunta. Olemme informoineet hankkeesta kaupungin organisaatiota, lautakuntia ja luonnollisesti ympäristön asukkaita. On tärkeää, että kaupungin päättäjät ja tulevat naapurit saavat ajantasaista tietoa Härmälänrannan etenemisestä, Harri Kiviranta kertoo. Skanskan toimintatapa on ollut johdonmukainen: ennen kuin suunnitelmia lähdetään viemään päätöksentekoon, niitä mietitään yhdessä kaupungin kanssa niin, että kaikki näkökohdat tulevat huomioiduiksi. Härmälänranta osoittaa, miten suuren hankkeen suunnittelu voi parhaimmillaan toimia. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan samaan suuntaan tähtäämisestä. Esimerkiksi rakennussuunnittelussa syntyy asemakaavaa tulkittaessa sellaista tietoa, joka varmasti helpottaa myös kaupunkisuunnittelijoiden seuraavien hankkeiden pohjatyötä, Eero Lahti kertoo. Ripaus funkkista, palanen teollisuushistoriaa, kosolti asumisen avaruutta. 17

18 Vakuuttavasti ympäristötehokkuutta parantavalle LEED-ympäristöluokitusjärjestelmälle on avattu ovi nyt myös Suomessa. Skanska on hakenut järjestelmän mukaista esisertifiointia Lintulahden toimistotalohankkeelleen Helsingissä. Havainnekuva: Pekka Nurmi, Digital Profile Tiukka LEED ohjaa ympäristötehokkaampiin ratkaisuihin LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on tällä hetkellä yksi harvoista maailmanlaajuisista rakennusten ympäristötehokkuuden sertifiointijärjestelmistä. Tämä ympäristöluokitusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Tällä hetkellä sitä hyödynnetään noin 70 eri maassa. Skanskan hakema esisertifiointi on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Rakennuksille on olemassa muitakin, joskin suppeampia ympäristöluokituksia. Verrattuna esimerkiksi EU Green Building -energiatehokkuusohjelmaan LEEDin vaatimukset ovat tiukemmat. LEED-sertifiointi on alun perin pohjoisamerikkalainen arviointimenetelmä, joka edistää rakentamisen kestäviä ratkaisuja käyttäjien ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa kestävä maankäyttö, energiatehokkuus, veden säästäminen, ekologisten materiaalien valinta ja käyttö, sisäilman laatutekijät sekä kestävää kehitystä edistävät innovaatiot rakennusprosessissa. LEED-ympäristöluokitusta ylläpitävän yhteisön mukaan järjestelmällä on kyetty tuntuvasti parantamaan kiinteistöjen taloudellisuutta. Esimerkiksi rakennusten käyttökulut ovat pienentyneet keskimäärin 8 9 prosenttia. Rakennusten arvon keskimääräinen nousu on ollut 7,5 prosenttia. Myös sijoitetulle pääomalle on saatu merkittävä, keskimäärin 6,6 prosentin kasvu. Yhdysvalloissa on noin rekisteröityä ja sertifioitua projektia. Skanska on ollut mukana useissa merkittävissä LEED-projekteissa. Skanskalla on yli 200 virallista LEED-asiantuntijaa. LEED-järjestelmää pitää yllä yleishyödyllinen U.S. Green Building Council -yhteisö, jonka tehtävänä on rakentamisen kestävien ratkaisujen edistäminen. USGBC:n muodostaa yli rakennusalan organisaatiota. Organisaatioihin kuuluu kiinteistön omistajia, loppukäyttäjiä, kiinteistökehittäjiä, toimitilapalveluiden tuottajia, arkkitehteja, suunnittelijoita, urakoitsijoita, laitevalmistajia ja materiaalintuottajia. USGBC perustettiin vuonna Lue lisää muun muassa yhdeksästä eri tarkoitukseen soveltuvasta LEED-ohjelmasta osoitteesta Rating systems. 18

19 Tulevaisuudenkuva Kuva: Outi Montonen Vanha + uusi = osiensa summa 2 Arkkitehti Ilkka Salmisen mielestä kaupunkirakenteen tiivistäminen on ekologisesti ja kaupunkikulttuurin kannalta hyvä tapa rakentaa kasvavaa kaupunkia. Onnistuneella täydennysrakentamisella voidaan elävöittää kaupunkiympäristöä ja samalla säilyttää ajalliset ja toiminnalliset kerrostumat. Kun vanha ja uusi elävät rinta rinnan, tutuksi koettu paikan historiaa peilaava arkkitehtuuri säteilee aitoa lisäarvoa ympäristöönsä. Vanha ja uusi muodostavat kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Hänen mukaansa täydennysrakentamisessa lähtökohdat ovat usein haastavammat kuin lähdettäessä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Näistä lähtökohdista voi kuitenkin syntyä innovatiivisia ratkaisuja, jotka esimerkiksi monipuolistavat asuntotarjontaa. Täydennysrakentamisella voitaisiin rohkeammin korostaa olemassaolevien alueiden luonnetta. Tärkeintä on ymmärtää kunkin paikan arvot ja toimia niitä korostaen. Muutettaessa esimerkiksi vanha teollisuusalue asuinalueeksi voidaan paikan henki säilyttää sopivalla arkkitehtuurilla ja rakentamistavalla. Palkittu tulevaisuudenkuva Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi tämän vuoden Wuorio-palkinnon Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneelle arkkitehti Ilkka Salmiselle. Palkinto myönnetään vuoden ansiokkaimmalle arkkitehtuurin diplomityölle. Työ käsittelee Helsingin Villakehräämön kiinteistön tulevaisuutta osana muutosta, jossa Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Vattuniemen teollisuuskortteleita puretaan ja muutetaan nopeassa tahdissa asuinalueeksi. Skanska rakentaa parhaillaan kortteliin kerrostaloa, jossa on sekä liikeettä asuinhuoneistoja. Diplomityössään Salminen esittelee kaupunkisymbioosin, jossa nykyinen kiinteistö peruskorjataan toimitila- ja asuinkäyttöön ja sitä laajennetaan rakentamalla katolle asuntoja. Työn toteutuminen on vielä avoinna. Ilkka Salminen työskentelee osakasarkkitehtinä Verstas Arkkitehdit Oy:ssä. 19

20 Kaikilla projektiin osallistuvilla on tervettä näyttämisen halua. Teemme 20

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1256-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL 2016-006570 14.6.2016 KELLOSAARENRANTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Ihania koteja.

Ihania koteja. Ihania koteja www.ihaniakoteja.fi 1 Rakennamme koteja, joissa viihdytään Korkeat huonetilat ja isot ikkunat tekevät kodeista valoisia ja avaria. Modernia asumista hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KPL ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2

ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KPL ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2 ENNKOMARKKINOINTIESITE 19.6.2015 ASUNTO OY VANTAAN PITKÄSIIMA 35 A 5 KP ET 97 m2 ja 2 kpl ET 109 m2 Taiteilijan näkemys www.ptmhouse.fi Kohteen tiedot Pitkäsiima 35 A, 01490 Vantaa Pitkäsiiman erillistalot

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila

Strategiset kaavat. Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Strategiset kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 0400-231096 Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 040-70124356 Yleiskaavojen hyväksyminen 2015 1. Yliopiston yleiskaava

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot