Palvelus ei pysäytä opintoja

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Veteraanit koolla Mikkelissä Sisun ja yhdessä tekemisen tulee jatkua tulevilla sukupolvilla uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 9 (1142) verkossa > Kuva: Ali Rinta-Jaskari Palvelus ei pysäytä opintoja Varusmiespalvelus vaikeuttaa opintoja oletettua vähemmän. Kahden vuoden kuluttua kotiutumisesta palveluksen suorittaneet ovat jo samalla viivalla muiden kanssa. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelija Tuomas Myllykoski suoritti varusmiespalveluksen vuonna Hän pääsi opintoihin helposti kiinni palveluksen suoritettuaan, eikä paluu opiskelumaailmaan vaatinut ylimääräistä työtä. uutiset, sivu 3 Maavoimat julkisti paikallispuolustuksen mallin uutiset, sivu 4 Suomi on haluttu kumppani kansainväliseen toimintaan kentällä, sivu 10 Ote otteelta ylemmäksi vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 9/2014 pääkirjoitus Varusmiesten aika on haluttua Varusmieskoulutuksen yksi haaste on aika. Lyhyeen palvelukseen tulisi sisällyttää laadukasta ja monipuolista sotilaskoulutusta, liikuntaa, lepoaikoja, lomia sekä muuta toimintaa. Uusi, erittäin myönteinen lisä varusmiespalvelukseen on mentorointi. Reserviupseerikoulussa on reilun parin vuoden ajan käynnistelty mentorointihanketta, jossa nuorille ja tuleville reserviupseereille tarjotaan vastauksia kysymyksiin uravalinnasta ja elämän vaikeista valintatilanteista (RV ja ). Han- Mentoroinnille soisi varusmiehen kalenterista aikaa löytyvän. ke on kokeilun arvoinen. Kuten Reserviupseeri- koulun johtaja, eversti Timo Pöysti totesi Ruotuväessä, ei varusmiespalvelus ole yhteiskunnasta irti oleva asia, vaan osa yhteiskuntaa. Mentorointitilaisuudet ovat oivallinen tapa auttaa varusmiehiä palveluksen jälkeiseen elämään ja työuralle hieno kädenojennus tornitouhua vapaaehtoisilta mentoreilta puolustusvoimien avulla. *** Aika ei vain varusmiespalveluksessa riitä enää kovin moneen asiaan. Tekemistä varusmiehillä kyllä riittää ihan arkisessa koulutuksessakin, ja ajan löytäminen jopa mentorointitapahtumiin voi olla vaikeaa. Kaiken lisäksi julkisuudessa on toisinaan populistisesti heitelty varusmiehille myös muita töitä. Milloin joku haluaa koulutettavat lumia luomaan tai muuten vain käteväksi työvoimaksi tarpeen kohdatessa. Tämänkaltaiset työvaatimukset eivät sovi varusmiesten kiireiseen todellisuuteen. Kun poliitikko ehdottaa varusmiehiä työvoimaksi lumenluontiin, paljastuu, että hän ei tiedä 2010-luvun varusmiesten arjesta yhtään mitään. Ei varusmiehillä ole joutoaikoja. Palvelus on tiukasti aikataulutettua, vaativaa koulutusta, jotta asevelvollisista saadaan tuotettua suorituskykyisiä reservin joukkoja. Nykyisessä tilanteessa poissaoloja palveluksesta ei myöskään voida kovin paljon katsoa, sillä rästipäivät ovat vähissä. Tiedetään myös, että esimerkiksi johtajakoulutuksen kurssien aikana viikko-ohjelman ulkopuolisia lomia on hyvin vaikeaa myöntää, ettei koulutus kärsi. Palveluspäivien vapaa-aika saattaa myös jäädä vähiin, vaikka sitä pyritään tietysti järjestämään jaksamisen edistämiseksi. *** Siinä vaiheessa kun päätetään, mihin varusmiesten aikaa käytetään, on sotilaallisen koulutuksen tarpeet luonnollisesti asetettava etusijalle. Tämän jälkeen olisi pohdittava, mikä eniten hyödyttää varusmiehiä ja puolustusvoimia. Vapaa-ajantoiminta ja varusmiestoimikunnat ovat siis myös välttämättömiä. Lumenluonti ei puolestaan virka-apulainkaan mukaan tule kysymykseen ellei tilanne äkisti äidy ihmishenkiä tai yhteiskunnan perustoimintoja uhkaavaksi. Mentoroinnille soisi kuitenkin varusmiehen kalenterista aikaa löytyvän. Toiminnalla voi olla suuri merkitys sen päästessä kunnolla käyntiin. Olisi myös hienoa nähdä mentoroinnin laajentuvan muihinkin joukko-osastoihin. > nurkka Puolustuskyky laitettava kuntoon Maanpuolustuskeskustelu ei ole ehkä koskaan käynyt yhtä kuumana kuin nyt. Ohi on kampanja ja sen ympärillä pyörinyt keskustelu on saanut puolustusvoimatkin perustelemaan maanpuolustusratkaisuja uudella tavalla. Ukrainan kriisi on herättänyt suomalaiset tajuamaan, että sotilaalliset konfliktit eivät ole pelkkää historiaa Euroopassakaan. Luonnollisesti joka nurkan takaa tulee esiin myös Nato. Yhdestä asiasta melkeinpä kaikki ovat samaa mieltä: nykyisillä resursseilla uskottavan maanpuolustuksen järjestäminen on lähes mahdotonta. Ilman kertausharjoituksia reservin taidot ruostuvat, ja ilman uusia materiaalihankintoja ei ole millä taistella. Arno Kotro kirjoitti Kanavalehdessä (3/2014), että jos Ohi on kampanja on jotain opettanut, niin sen, että järkiperäinen keskustelu maanpuolustuksesta Suomessa on lähes mahdotonta. Vaikka puolustusvoimat on omalta osaltaan osallistunut keskusteluun mielestäni aktiivisesti monella rintamalla, olen kokonaiskeskustelusta Kotron kanssa samaa mieltä. Kotro kritisoi asevelvollisuudessa etenkin tasa-arvo-perustelujen saamaa jyrkkää vastustusta. Hän sanoi kuulleensa usein, että kyse on maanpuolustuksesta eikä tasaarvosta. Kotro on oikeassa. Puolustusvoimat on osa nyky-yhteiskuntaa, jota ovat myös tämän hetken asevelvolliset. Asevelvollisuutta puolustettaessa on otettava huomioon yhteiskunnalliset arvot ja näkemykset sen järjestämisestä. Tasaarvo on vahva osa suomalaista arvopohjaa. On totta, että maanpuolustuksessa tärkeintä on maanpuolustus. En kuitenkaan ymmärrä, miten naisten asevelvollisuus heikentäisi maanpuolustuksen laatua. Todellisuudessa asia on päinvastoin. Naisten osallistuminen maanpuolustukseen nostaa laatua tämä on todettu jo monissa maissa. En ole kuullut yhtään kritiikin kestävää selitystä sille, miksi luvun Suomessa sotilaallinen maanpuolustus on vain toisen sukupuolen velvollisuus. Edes resurssit eivät riitä selitykseksi. Kaikkia koskeva yleinen asevelvollisuus voidaan järjestää niin, että koulutettavien varusmiesten määrä säilyy samana. Pelkkä asevelvollisuus ei kuitenkaan merkitse mitään, jos joukkoja ei voida varustaa kunnolla ja nykyaikaisesti. Nykyisillä resursseilla ei voida. On siis tarkkaan mietittävä, mikä on Suomen ratkaisu uskottavan maanpuolustuksen järjestämiseksi. Toivon, että Nato-keskustelua voitaisiin käydä järkevästi niin, että Naton hyvät ja huonot puolet punnitaan tasapuolisesti. Kansan on saatava totuudenmukaista tietoa siitä, mitä Naton jäsenyys Suomelle merkitsisi. Provosoivat ja kärjistetyt heitot mediassa eivät sitä tee. *** Mutta liitymmepä joskus Natoon tai emme, oma puolustus on oltava kunnossa. Emme voi missään tilanteessa tuudittautua siihen, että muut tulevat hädän hetkellä apuun, eikä omaa kykyä tarvita. Jos niin tehdään, heräämme jokin päivä kylmään todellisuuteen. Helena Immonen Tuotantosihteeri Ruotuväki-lehti kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö Suomeen säätää tiedustelulaki? mielipide Maanpuolustustahto Juha K. Laine puhuu asiaa (Ruotuväki 7/2014). Kuinka maanpuolustustahtomme käy tulevaisuudessa, kun kasvaa sukupolvi, jolla ei ole enää läheistä sidettä isovanhempiemme käymiin taisteluihin kansamme vapaudesta. Ei ole enää sotaveteraania tai lottaa, joka kertoisi tapahtumista kasvotusten. Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Pitäisi etsiä syitä siihen, miksi nuoret haluavat kulkea siitä, missä aita on matalin, Laine kirjoittaa. Tuleeko tämä ajatus kutsuntaikäiselle mieleen, kun tuoretta verisidettä itänaapurin uhkaan ei ole? Mielestäni kenenkään ei pitäisi kulkea siitä, missä aita on matalin, kun puhutaan isänmaamme puolustamisesta! Jokainen voi miettiä Venäjän tekemisiä Ukrainassa. Mielestäni on naiivia sanoa, ettei sellaista voi käydä meillä. Itse en etsisi syitä sille, miksi etsitään matalinta kohtaa. Hölmöhän se on, joka liikaa työtä tekee. Puolustusvoimien ei sitä vastoin pitäisi antaa liikaa sormia tälle höllentyvälle kurille ja yhteisöllisyydelle. Enemmän kiinnioloja ja kertausharjoituksia, vähemmän pullamössöjen hyssyttelyä ja liennytyksiä. Meillä on tuhansittain loistosotilaita ja -varusmiehiä. Tuetaan yhdessä myös ei-niin-loistavia yksilöitä tekemään parhaansa ja suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa. Pasi Klinga Reserviläinen Kyllä 64% 36% Seuraava kysymys: Haittaako varusmiespalvelus opintojasi? Ei Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > 8KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Hanna Tuulonen Puh Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Puh Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kokelas Jonna Kaasalainen Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 9/ uutiset Asepalvelus vaikuttaa opintoihin luultua vähemmän Tutkimuksen mukaan opintoihin palaaminen ei ole vaikeaa. Opintoihin ei vaikuta, aloittaako palveluksen kesällä vai talvella. Varusmiespalvelus vaikuttaa opintojen edistymiseen oletettua vähemmän. Asia käy ilmi Tampereen teknillisen yliopiston vuonna 2010 tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin poissaolojen ja opintojen suoritusjärjestyksen vaikutusta opintojen etenemiseen Tampereen teknillisellä yliopistolla. Tutkimuksen ovat tehneet Eila Pajarre, Heli Lukkari ja Piia Lahtinen. Alkuolettamus oli, että varusmiespalvelus vaikeuttaisi takaisin opintoihin palaamista. Aineisto kuitenkin osoitti, ettei mitään ongelmaa ollut, Tampereen teknillisen yliopiston opintosuunnittelijana työskentelevä Pajarre kertoo. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2005 ja sen jälkeen Tampereen teknillisellä yliopistolla opintonsa aloittaneiden opiskelijan opintorekisteritietoja. Tutkimuksessa seuratulla aikavälillä varusmiespalveluksen suorittaneista opiskelijoista useimmat olivat suorittaneet asepalveluksen ennen opintojen aloittamista, heti opiskelupaikan saatuaan. Tutkimuksen mukaan parhaiten opinnot etenivät niillä, joilla asevelvollisuus oli kestänyt vuoden. Opintojen edistyminen ei hidastunut, jos varusmiespalvelusta lähdettiin suorittamaan kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana. Tilannetta katsottiin kaksi vuotta sen jälkeen, kun varusmiespalvelus oli suoritettu. Silloin muut opiskelijat oli saatu kirittyä jo kiinni. Opintojen edistymiseen ei myöskään vaikuttanut se, olivatko palvelukseen lähtö ja sieltä paluu tapahtuneet kesällä vai talvella. Helposti kiinni opintoihin Matemaattisten aineiden opettajaksi Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskeleva Tuomas Myllykoski on tyytyväinen opintojensa edistymiseen. Hän ehti opiskella vuoden yliopistossa ennen varusmiespalvelustaan vuonna Hän pääsi opintoihin helposti kiinni palveluksen suoritettuaan. Palvelukseni aikana oli siirrytty viiden periodin systeemistä neljän periodin systeemiin. Monta laajempaan kokonaisuuteen liitty- Kuva: Ali Rimnta-Jaskari Tampereen teknillisen yliopiston professori ja opetusvararehtori Mika Hannulan mukaan varusmiespalvelus voi jopa kasvattaa opiskelumotivaatiota. Asepalveluksen jälkeen tenttikirjojen lukeminen maistuu taas. vää kurssia oli jäänyt suorittamatta, mutta korvaavia kursseja järjestettiin paljon. Paluu opiskelumaailmaan ei vaatinut ylimääräistä työtä, Myllykoski kertoo. Varusmiespalvelus opintojen keskellä aiheuttaa Myllykosken mukaan myös haasteita. Hän joutui vaihtamaan pääaineensa kemiasta matematiikkaan, koska oli varusmiespalveluksen aikana unohtanut kaiken ulkoa opetellun. Myllykosken mukaan valmistuminen ja työelämään siirtyminen viivästyvät joka tapauksessa asepalveluksen keston verran. On kuitenkin asenteesta kiinni, miten varusmiespalveluksen antaa vaikuttaa. Opiskelijoille pitäisi enemmän painottaa sitä, ettei haittaa, vaikka Varusmiespalveluksesta voi saada opintopisteitä Varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan useimmissa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa. Pääesikunnan henkilöstöosaston silloisen suunnittelijan Ville E. Virtasen vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan varusmiesjohtajakurssien osaamista tunnustaa tutkimukseen osallistuneista yliopistoista noin puolet ja ammattikorkeakouluista sekä ammatillisista oppilaitoksista lähes kaikki. Hyväksiluettavat koulutukset vaihtelevat oppilaitoksittain. Eniten opintopisteitä varusmiespalveluksesta saa ammattikoulu- ja ammattikorkeakouluopinnoissa. Johtajakoulutuksen lisäksi opintopisteitä on mahdollista saada muun muassa lääkintä-, viesti- ja sotilaspoliisikoulutuksesta. Opintopisteiden määrä vaihtelee yhden ja kymmenen välillä. Virtasen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia vastanneista oppilaitoksista oli sitä mieltä, että suurin hyöty varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta on opiskelijoiden motivaation kasvaminen. Toiseksi suurin hyöty oli opiskeluajan lyheneminen. Tutkimuksessa kerrotaan, että osaamisen tunnustaminen tapahtuu melkein aina opintojen alkuvaiheessa, joten opiskelijat eivät hyödynnä tunnustamista keinona saada rästiin jääneitä opintopisteitä juuri ennen valmistumistaan. Tutkimuksen mukaan 53 prosenttia oppilaitoksista oli sitä mieltä, ettei heidän oppilaitoksensa ole saanut riittävästi tietoa nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta. opiskelee vuoden ennen varusmiespalvelusta, Myllykoski toteaa. Samaa mieltä on Tampereen teknillisen yliopiston professori ja opetusvararehtori Mika Hannula. Hänen mukaansa on selvää, että varusmiespalvelus tulee suorittaa ennemmin tai myöhemmin. Hannulan mukaan opiskelijat suhtautuvat myönteisesti varusmiespalvelukseen. Yliopisto ei kuitenkaan tarjoa opiskelijoille tietoa asepalveluksen suorittamisesta juuri ollenkaan. Tiedonanto on puolustusvoimien varassa. Yliopisto voisi antaa opiskelijoilleen tietoa esimerkiksi asumisjärjestelyistä varusmiespalveluksen aikana, ja siitä, miten päästä opintoihin takaisin kiinni palveluksen jälkeen, Hannula pohtii. Vain prosentti työurasta Puolustusvoimien koulutuspäällikön, eversti Hannu Hyppösen mielestä varusmiespalveluksen ja opinnot voi sovittaa yhteen ennakkosuunnittelulla. Kutsunnoissa voi esittää toivomuksen palveluspaikasta ja -ajasta. Varusmiespalvelus on lyhimmillään vain yksi prosentti työurasta ja puoli prosenttia elinajanodotteesta, joten se on hyvin sovitettavissa ura- ja tehtävätavoitteisiin, Hyppönen kertoo. Hyppösen mukaan varusmiespalveluksesta on paljon hyötyä opinnoille. Palveluksen aikana saatu koulutus näkyy palvelustodistuksessa. Kannustan kaikkia varusmiehiä ottamaan palvelustodistuksen esille opinnoissaan, Hyppönen sanoo. Ruotsi haluaa kohottaa puolustuskykyään Hanna Tuulonen Ruotsin hallituspuolueet ehdottavat puolustusmäärärahoihin 5,5 miljardin kruunun eli noin 600 miljoonan euron korostusta vuoteen 2024 mennessä. Määrärahojen korottamisella tavoitellaan Ruotsin puolustuskyvyn kasvattamista, kertoo Ruotsin puolustusministeri Karin Enström. Määrärahoja käytetään materiaalihankitoihin. Lisäksi Ruotsin Kuva: Johannes Jansson Korotetuilla puolustusmäärärahoilla Ruotsi hankkisi Jas 39 E -hävittäjiä sotilaallista läsnäoloa Itämerellä ja Gotlannissa halutaan kasvattaa. Pitkällä tähtäimellä puolustuskykyä kasvatetaan muun muassa hankkimalla kaksi uutta sukellusvenettä ja kymmenen Jas 39 E -hävittäjää sekä keskikantaman ilmapuolustuskykyä. Lyhyellä tähtäimellä puolestaan vahvistetaan Ruotsin reagointivalmiutta ja joukkojen harjoittelumahdollisuuksia, Enström kertoo. Enströmin lisää, että määrärahoilla voidaan järjestää enemmän laadullisesti parempia harjoituksia tärkeillä alueilla. Muutokset huolestuttavat Ehdotuksen taustalla ovat Ukrainan tilanne ja muutokset turvallisuusympäristössä. Enström kertoo, että etenkin Venäjän toimet aiheuttavat huolta. Venäjä on sotilaallisten toimiensa kautta pyrkinyt muuttamaan Euroopan rajoja. Tällä on negatiivisia vaikutuksia Euroopan turvallisuudelle, jotka vaikuttavat myös Ruotsiin. Ruotsin hallituspuolueet ja oppositio valmistelevat turvallisuusja puolustuspoliittista selontekoa, jonka on määrä valmistua toukokuun puolivälissä. Selonteko toimii pohjana puolustuspoliittisille päätöksille, joita eduskunta tekee keväällä Toivomme saavuttavamme laaja-alaisen yhteisymmärryksen eduskunnan puolueitten kanssa, Enström kertoo. Ehdotuksen puolustusmäärärahojen korottamisesta esittivät pääministeri Fredrik Reinfeldt, koulutusministeri Jan Björklund, elinkeinoministeri Annie Lööf ja sosiaaliministeri Göran Hägglund 22. helmikuuta.

4 4 uutiset ruotuväki 9/2014 lyhyesti Ruotsin puolustusvoimien komentaja vieraili Suomessa Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverker Göranson vieraili puolisoineen Suomessa huhtikuuta. Vierailun isäntänä toimi Suomen puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Vierailun aikana Göransson tutustui muun muassa merivoimien toimintaan Saaristomeren meripuolustusalueella Turun Pansiossa ja ilmavoimien toimintaan Karjalan lennostossa Kuopion Rissalassa. Vierailun aikana komentajat kävivät keskusteluja Pääesikunnassa. Göranson tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Carl Haglundin. HTu Keuruun varuskuntaalue meni kaupaksi Jyväskyläläinen Sarakallio Kiinteistöt Oy on ostanut Keuruun varuskunta-alueen. Myynnistä vastaa Senaatti-kiinteistöt. Kauppa tehtiin 29. huhtikuuta ja julkistettiin 30. huhtikuuta. Alueelle tulevasta toiminnasta on ollut jo puhetta, mutta asiasta ei ole vielä selvyyttä tai varmuutta, Sarakallio Kiinteistöt Oy:n johtaja Timo Kauppinen kertoo. Keuruun varuskunta-alue on pinta-alaltaan 38 hehtaaria ja siellä on noin 40 rakennusta. Alue myytiin, koska vuodenvaihteessa lakkautettavan varuskunnan tiloihin ei löytynyt korvaavaa valtion toimintaa. JVä Puolustusvoimien virka-apuosasto eristi lentoturma-alueen Puolustusvoimien virka-apuosasto tuki poliisia ja Onnettomuustutkintakeskusta (OTK) Jämijärvellä 18. huhtikuuta sattuneen lentoturman jälkeen alueen eristämisessä ja turmakoneen siirtämisessä. Ensimmäisen virka-apupyynnön teki poliisi. Virka-apuosasto eristi onnettomuusalueen ulkopuolisilta ja vartioi sitä 23. päivään saakka, jonka jälkeen kone siirrettiin Niinisalon varuskuntaan tutkimuksia varten. Tutkimukset suoritti OTK. OTK:n tutkija Ismo Aaltonen kiitteli osaston toimintaa. Meille oli iso apu siitä, että alue saatiin eristettyä. HMa Reserviläisten Natokannatus noussut Yli 40 prosenttia reserviläisistä kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kannatus on noussut yli kymmenen prosenttia viime vuodesta. Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Olli Nybergin mukaan äänestystulokset saattavat olla riippuvaisia tämänhetkisistä Venäjän ja Ukrainan välisistä tapahtumista. Tulokset ovat aaltoilleet ennenkin. Edellinen kannatuspiikki oli Georgian tapahtumien aikana. Viime keväänä ei tapahtunut mitään erityistä, joten Natoon liittymisen kannatus oli ennätysalhaista. Todennäköisesti tilanne elää jatkossakin. Esi Paikallispuolustuksen malli julkistettiin Paikallisjoukot perustetaan operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle. Suurin osa paikallisjoukoista on vapaaehtoisia reserviläisiä. Maavoimat julkisti uuden paikallispuolustusmallin. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi ja operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko esittelivät uuden mallin maanantaina 28. huhtikuuta. Paikallisjoukot perustetaan osana puolustusvoimauudistusta. Paikallisjoukot kuuluvat puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Ne toimivat 1. tammikuuta 2015 alkaen sodan ajan kolmantena joukkona operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalla. Paikallisjoukkoihin kohdennetaan noin viidesosa maavoimien sodan ajan joukkojen vahvuudesta, joka on noin sotilasta. Sodan ajan joukkojen vähentämisen myötä piti etsiä vaihtoehtoisia keinoja, jotta samat tehot saataisiin irti, Hulkko kertoo. Tarkoitus kanavoida vapaaehtoisuus Paikallisjoukot ovat paikallisiin taistelu- ja tukemistehtäviin käytettäviä sodan ajan joukkoja. Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat muun muassa joukkojen perustaminen, alueiden valvonta, kohteiden suojaaminen, yhteistoiminta siviiliviranomaisten kanssa sekä muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto. Poikkeusoloissa paikallisjoukot organisoidaan paikallispataljooniksi. Paikallisjoukkojen etu operatiivisiin ja alueellisiin joukkoihin on se, että ne toimivat maakunnallisesti koko maan alueella ja tuntevat oman alueensa, Hulkko kertoo. Paikallisjoukoista 95 prosenttia on reserviläisiä. Joukkoihin pyritään sijoittamaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä. Paikallisjoukkojen perustamisessa hyödynnetään laajasti vapaaehtoisuutta, mikä mahdollistaa reserviläisten osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen vaativampiinkin Pauli Engblom Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko ja komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi vastasivat yleisön kysymyksiin paikallisjoukoista Mikkelissä. tehtäviin. Paikallispataljoonissa reserviläiset voivat yletä aina korkeimpiin johtotehtäviin asti. Tarkoitus on saada kanavoitua reserviläisten vapaaehtoisuus paikallispuolustuskonseptiin. Aluetoimistot vastaavat koulutuksesta Nykyisin paikallisjoukkojen tehtäviä hoitaa osa alueellisista joukoista. Alueellisille joukoille luotu uusi taistelutapa ei kuitenkaan sovi paikallispuolustukseen, joten paikallisjoukot on haluttu erottaa omaksi kokonaisuudekseen. Paikallisjoukkojen koulutuksesta vastaavat ensisijaisesti maavoimien rauhan ajan kokoonpanon muutoksesta jäljelle jäävät 12 aluetoimistoa. Paikallispuolustusuudistus on osa vuoden 2015 alkuun mennessä toteutettavaa puolustusvoimauudistusta. Uudistuksen myötä myös maavoimien rauhan ajan kokoonpano muuttuu. Sotilaslääneistä koostuva johtoporras lakkautetaan, ja useita joukko-osastoja lakkautetaan ja yhdistetään. Ikäluokat ja koulutettavien Sotilaskurinpitolaki voimaan vappuna Uusi laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa astui voimaan 1. toukokuuta. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on kurinpitomenettelyä koskevien säännösten selkeyttäminen ja menettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvan parantaminen, kertoo sektorijohtaja, sotilaslakimies Immo Seppänen Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta. Sotilaskurinpitolain sääntelyn alaisia ovat muun muassa puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa työskentelevät palkatut sotilaat, asevelvollisuuttaan suorittavat varusmiehet ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset sekä kriisinhallintatehtävissä palvelevat sotilaat. Uusi laki huomioi perusoikeudet aiempaa paremmin. Asetustasoisia säännöksiä on siirretty lakiin, oikeutta tulla kuulluksi on vahvistettu ja muutoksenhakuoikeutta on laajennettu. Puolustusvoimat voi uudenkin lain perusteella itse tutkia epäiltyjä sotilasrikoksia ja käsitellä niitä kurinpitomenettelyssä. Nykyisin sotilasrikoksista määrättävät seuraamukset jaetaan lievempiin ojennuksiin ja raskaampiin rangaistuksiin. Uusi laki poistaa jaottelun, joten jatkossa kaikki kurinpitoseuraamukset ovat kurinpitorangaistuksia. Seuraamuslajeina kurinpitomenettelyssä ovat muistutus, varoitus, ylimääräinen palvelus, poistumiskielto ja kurinpitosakko. Laajempi muutoksenhakuoikeus Uuden lain mukaan enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoa ei saa panna täytäntöön poistumiskieltoon määrätyn viikkoohjelman mukaisen viikonloppu- Paikallisjoukkouudistusta on kaavailtu jo yli kolme vuotta. Toivon, että reserviläisten innokkuus varusmiesten määrä pienenee, jolloin nykyisen kokoista tuotantokoneistoa ei enää tarvita, maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko kertoo. Maavoimien rakenteesta 40 prosenttia katoaa. Hämeen rykmentti Lahdessa ja Pioneerirykmentti Keuruulla lakkautetaan, ja muun muassa Niinisalossa sijaitsevasta Tykistöprikaatista tulee Porin prikaatin alainen joukkoyksikkö. Lisäksi löytää paikkansa tästä konseptista, Hulkko toteaa. Maavoimien kokoonpano supistuu Sotilasrikoksia ovat esimerkiksi palvelusrikos, niskoittelu ja vartiorikos. perustetaan puolustusvoimien logistiikkalaitos. Maavoimien rakenne supistuu ja muuttuu virtaviivaisemmaksi ja yksinkertaisemmaksi. Muutos vaikuttaa myös sodan ajan joukkojen kokoonpanoon. Muutoksen myötä joukot voidaan kouluttaa juuri siihen tehtävään, johon ne on tarkoitettu. Materiaali saadaan paremmin hyödynnettyä erilaisille joukkotyypeille, Hulkko kertoo. vapaan, juhlapyhän tai vastaavan vapaan aikana. Laki ei muuta sotilasrikosten tunnusmerkistöjä eikä määrittele esimerkiksi rikoksia, joista määrättäisiin alle kolmen vuorokauden poistumiskielto. Ratkaisun tekee kurinpitoesimies, jonka päätökseen voi hakea muutosta, Seppänen kertoo. Muutoksenhakuoikeus laajenee uuden lain myötä. Esimerkiksi perusyksikön päällikön tekemään kurinpitoratkaisuun voi hakea muutosta joukko-osaston komentajalle tehtävällä ratkaisupyynnöllä seitsemän päivän kuluessa tiedoksisaannista. Komentajan on tehtävä päätös asiassa seitsemän päivän kuluessa pyynnön saapumisesta. Ratkaisupyyntöasiassa tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta kurinpitovalituksella, joka on tehtävä seitsemän päivän kuluessa komentajan päätöksen tiedoksisaannista asianomaiselle tuomioistuimelle. Kuva: Jonna Kaasalainen Kuva: Ali Rinta-Jaskari

5 ruotuväki 9/ uutiset Kansallista veteraanipäivää juhlittiin Mikkelissä Deniz Kaya tähtäimessä Lähestyykö Suomi Natoa? Mitä yhteisymmärryspöytäkirja sisältää, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston erityisasiantuntija Mika Varvikko? HNS MOU muodostaa raamit, joiden pohjalta sovitaan tapauskohtaisesti Suomen antamasta ja saamasta tuesta. Tuki on hyvin samanlaista, mitä me saamme ulkomailta. Tämä ei ole uusi asia Suomessa, sillä olemme antaneet ja saaneet isäntämaatukea jo pian kaksikymmentä vuotta. MOU käsittelee käytännön järjestelyitä, kuten majoitukseen, muonitukseen, polttoaineeseen, terveydenhuoltoon, liikkumiseen, harjoitusalueiden käyttöön ja turvallisuuteen sekä oikeudelliseen asemaan liittyviä kysymyksiä. Pauli Engblom Turkin laivaston fregatti TCG Gaziantep vieraili huhtikuuta Helsingissä. Vierailu juhlisti Turkin ja Suomen diplomaattisia suhteita, jotka täyttävät tänä vuonna 90 vuotta. Vuonna 1976 rakennettu ja 138 metriä pitkä Gaziantep on yksi Turkin laivaston kahdeksasta G- luokan fregatista, jotka on kunnostettu Yhdysvaltain laivaston vanhoista Oliver Hazard Perry - luokan aluksista. Alusta käytetään muun muassa sukellusveneiden etsintään ja tuhoamiseen. Alus on palvellut viime vuosina esimerkiksi Libyan edustalla ja Atalanta-operaatiossa Somalian merialueilla turvaamassa merenkulkua. Emmi Sivonen Etelä-Savon tanssiopisto kuvitti Finlandia-teosta omalla tulkinnallaan veteraanipäivän pääjuhlassa Mikkelin jäähallissa. Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin 27. huhtikuuta Mikkelissä. Tapahtuma jakautui ympäri kaupunkia. Aurinkoinen sää houkutteli Mikkelin torille reilusti yleisöä tutustumaan puolustusvoimien kalustonäyttelyyn. Itse pääjuhlaa vietettiin muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, Kalevankankaan jäähallissa. Mannerheimin henkeä juhlaan toivat ylipäällikön ajatukset, jotka yleisölle luki näyttelijä Timo Närhinsalo. Juhlapuheissaan Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn ja pääministeri Jyrki Katainen nostivat veteraanien arvokkaan työn ohella esille Ukrainan ajankohtaisen tilanteen ja Venäjän osuuden kriisiin. Ylirakennusmestari Tauno Laukkanen toivoi veteraanin puheenvuorossaan, että myös tulevaisuudessa veteraanien uhraukset muistetaan, vaikka heidän edustuksensa vähenee vuosi vuodelta. Laukkanen siirsi puheessaan vastuun Suomen kehittämisestä nuorille. Tulevaisuudessakin tarvitaan talvisodan henkeä. Sisun ja yhdessä tekemisen tulee jatkua tulevilla sukupolvilla. Puheiden lomassa yleisö sai nauttia musiikista. Rakuunasoittokunta ja Etelä-Savon tanssiopiston tanssiryhmä yhdistivät voimansa tuoreessa versiossaan Finandia-teoksesta. Lapsikuoro Cantus Michaelis esiintyi illan aikana kahdesti. Värikkäät ja suurella ilolla lauletut kappaleet saivat yleisöltä lämpimän vastaanoton. Pääjuhlan lopussa Kalevankankaalla raikasi Maamme-laulu, joka esitettiin yhdessä koko juhlaväen voimalla. Kokonaisuus käsikirjoituksen mukaan Veteraani Väinö Ukkosen mukaan juhla oli hieno. Ylivoimaisesti paras ohjelmanumero oli Ukkosen mukaan juhlan lopussa nähty Somaliassa olin mukana estämässä merirosvoja hyökkäämästä kauppa-aluksille. Emme voineet Länsi-Afrikassa leviävään Ebolaepidemiaan on menehtynyt lähes sata ihmistä. Pahimmillaan epidemia on Guineassa, jossa kuolonuhreja on yli 80. Taudin on pelätty leviävän myös Maliin. Tällä hetkellä Malissa palvelee kymmenen suomalaista Euroopan Unionin koulutusoperaatio EU Training Mission Malissa (EUTM Mali). Viruksen leviämisellä Länsi-Afrikassa ei ole ollut vaikutusta rauhanturvaoperaation kulkuun. Malissa ei ole tartuntoja Malin pääkaupungissa Bamakossa ja noin 60 kilometrin päässä Koulikoron koulutusleirillä palvelevan EUTM Mali -operaation kansallisen vanhimman, majuri Aku Salmen mukaan Malissa ei ole todettu Ebola-tartuntoja. Turkkilaisfregatti vieraili Helsingissä Turkin laivaston TCG Gaziantep tunnettiin Yhdysvaltain laivastossa nimellä Clifton Sprague. Veteraanin iltahuuto -kappale, jonka esittivät Ali Erkharam, Cantus Michaelis -kuoro, Mikkelin kaupunginorkesteri ja Rakuunasoittokunta. Veteraanipäivän pääjuhlissa on tullut useasti vierailtua. Veteraanipäivän vietto koskettaa varmasti kansaakin. Ajat ovat paljon muuttuneet sieltä 30-luvun pulaajasta tähän päivään, Ukkonen muistelee. Veteraanipäivän pääjuhlan projektipäällikkö Pia Puntasen mukaan kokonaisuutena kaikki sujui käsikirjoituksen mukaan, vaikka matkalle mahtui toki muutamia yllätyksiäkin. Veteraanipäivän järjestelyt ovat vuosien varrella hyvin prosessoitu valtakunnallisen päätoimikunnan osalta. Sieltä löytyy tuki koko ajan. Nyt tapahtuman jälkeen tehtävää riittää melkein kesäkuun puoleen väliin saakka. Meitä työllistävät muun muassa laskujen hoitaminen ja tapahtumasta tehtävä raportti. ottaa heitä kiinni, koska ei ollut paikkaa, jonne merirosvot olisi luovutettu oikeudenkäyntiä varten, aluksella neljä vuotta palvellut luutnantti Hakan Sayin kertoo. Pääsiäisenä paljon vierailijoita Pääsiäismaanantaina alukseen tutustui noin ihmistä, mikä oli todella hyvä määrä. Nyt arkipäivinä on ollut hiljaisempaa. Jos tulemme Suomeen uudestaan, tulemme viikonloppuna, luutnantti Ömer Evrey kertoo. Ennen Suomeen tuloaan alus vieraili Puolassa Gdyniassa ja Norjassa Bergenissä. Sitä ennen se osallistui Naton Exercise Joint Warrior -harjoitukseen Skotlannin rannikolla yhdeksän muun maan kanssa. Elektronisen sodankäynnin upseerina toimivan Evreyn mukaan harjoitus meni hyvin, ja miehistö oppi paljon. Ebola ei vaikuta Malin rauhanturvaoperaatioon Kuva: Jonna Kaasalainen Tartunnan saaminen on erittäin epätodennäköistä. Emme ole tekemisissä sellaisilla alueilla tai tilanteissa, joissa olisi Ebola-tartunnan uhka. Salmen mukaan Ebolan ehkäisyyn pätee sama säännöstö ja saatu koulutus kuin tropiikin muihinkin tartuntatauteihin. Alueella täytyy muun muassa välttää eläimiä ja pitää huolta huolellisesta hygieniasta. Jatkuva hygieniasta huolehtiminen ja sen valvonta ovat avainasemassa. Siitä on pidettävä huoli päivittäin myös ilman Ebola-uhkaa. Se on osa palvelusturvallisuuden rutiineja. Ebola on verenvuotokuume, johon ei ole olemassa lääkitystä tai rokotetta. Se tarttuu ruumiinnesteiden välityksellä, mutta mahdollisesti myös ilmateitse. Sairastuneista suurin osa menehtyy tautiin. Kuva: Combat Camera/Anssi Tiusanen Suomi ja sotilasliitto Nato aikovat solmia toukokuussa isäntämaatukea (Host Nation Support, HNS) koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MOU), joka mahdollistaa sotilaallisen avun vastaanottamisen nykyistä helpommin. MOU pohjautuu Suomen ja Naton vuosina 1997, 2005 ja 2013 solmimiin valtiosopimuksiin. uutisia muualta Neljä viidestä pitää Venäjää uhkana Mitä Suomi tavoittelee sopimuksella? Tavoittelemme käytännön toimien sujuvuutta ja tehokkuutta. MOU:n ansioista jokaisesta asiasta ei tarvitse sopia erikseen, vaan voidaan viitata olemassa olevaan sopimukseen. MOU ei rajaudu vain harjoitustoimintaan, vaan se kattaa myös poikkeusolot. Aikaisemmin Suomen ja Naton välillä ei ole ollut vastaavaa sopimusta. Mielestäni MOU parantaa puolustuskykyämme ja valmistautumistamme poikkeusoloihin, vaikka kyseessä ei ole pyyntö tai lupaus avusta. Mitä sopimus edellyttää Suomelta? Sopimus ei tuo Suomelle uusia velvoitteita. Valtiosopimukset luovat sopimukselle oikeudellisen pohjan. Suomi päättää aina itse siitä, kuka tänne tulee ja millaista tukea annetaan. Meneekö Suomi nyt kohti Natoa? Ei mene. Suomalaiset upseerit katsovat, että Venäjän sotilaallinen uhka on kasvanut. Sotilaiden mielestä Venäjän ulkopolitiikka on muuttunut aggressiivisemmaksi sen jälkeen, kun Vladimir Putin valittiin uudelleen presidentiksi vuonna Tiedot ilmenevät HS:n yhdessä Upseeriliiton kanssa tekemästä turvallisuuspolitiikkaa koskeneesta jäsenkyselystä. Siihen vastasi pääsiäisen aikana yli upseeria, joista kaksi kolmasosaa on aktiivipalveluksessa. Kyselystä paljastuu upseereiden syvä epäluulo Venäjää kohtaan. Venäjää kuvataan yleisesti häikäilemättömäksi ja epäluotettavaksi maaksi, joka ajaa omaa etuaan vaikka voimatoimin. Sotilaat varoittavat mittaamasta Venäjää länsimaisin mittarein. Monet varoittavat myös liiallisesta sinisilmäisyydestä. HS Ylimmäksi miehistöarvoksi tulossa kersantti Mikäli Pääesikunnan henkilöstöosaston suunnitelmat toteutuvat, reservin ylin miehistöarvo voi parin vuoden kuluttua olla kersantti, uutisoi Reserviläinen. Osastoesiupseeri, majuri Ilpo Kleemola pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, että osasto valmistelee asiaa ja aikoo ehdottaa, että ylimmäksi miehistöarvoksi tulisi kersantti nykyisen alikersantin sijaan. Uudistuksella haluttaisiin kannustaa kaikkia reserviläisiä omaehtoiseen opiskeluun ja tarjota tällainen ylenemismahdollisuus niillekin henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet aliupseerikoulua varusmiespalveluksensa aikana, Kleemola perustelee. Reserviläinen 5.5. Lukiolaisten turvakurssi jälleen Santahaminassa Lukiolaisten turvakurssin järjestää Maanpuolustuskouluyhdistys (Helsingin koulutus- ja tukiyksikkö). Kurssien tavoitteena on tutustuttaa lukiolaiset omatoimiseen varautumiseen, jokamiehen selviytymis- ja erätaitoihin, pelastus- ja poliisiviranomaisten toimintaan sekä turvallisuuden alalla toimiviin järjestöihin teorian ja käytännön harjoittelun kautta. Kurssi toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kullekin kurssille otetaan oppilasta. Turvakurssi koostuu muutamasta iltaluennosta ja viikonlopun kestävästä harjoituksesta Santahaminassa. Kurssi vastaa yhtä lukion soveltavaa kurssia. Kevään 2014 varuskuntaviikonloppu järjestettiin huhtikuuta. Aktiiviseen toimintaan osallistui noin 200 lukiolaista. Helsingin Reservin Sanomat Toimittanut Deniz Kaya

6 6 maailmalla ruotuväki 9/2014 lyhyesti Hylkeet etsivät sukellusveneitä Ruotsissa koulutettiin 1940-luvulla hylkeitä sukellusveneiden paikantamiseen. Lähellä Tukholmaa sijainnut koulutuskeskus ja sen toiminta olivat salaisia viime vuosiin saakka. Asia nousi vasta nyt julkisuuteen, kun Johan Ahlbom etsi tietoa alueen rakennuksista saaristolaistaloista kertovaa kirjaa varten. Toimintavuosien aikana hylkeet osallistuivat kahteen sukellusveneen paikantamisoperaatioon. Hylkeiden lisäksi keskuksessa koulutettiin myös huuhkajia, kotkia ja kyyhkysiä sukellusveneiden periskooppien paikantamiseen. (Nynäshamns Posten 11.4.) HTu Laki aseistaa venäläiset öljy-yhtiöt Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 23. huhtikuuta lain, jonka mukaan venäläiset öljy-yhtiöt voivat perustaa omia aseellisia suojausyksiköitään. Rossijskaja gazeta -lehti arvelee, että yhtiöt palkkaavat hyvin aseistettua henkilöstöä, joka varustetaan automaattiaseilla, ajoneuvoilla, aluskalustolla ja lentokoneilla. Öljy-yhtiöiden ennakoidaan palkkaavan asevoimien, poliisin ja erikoisjoukkojen henkilökuntaa. Putin totesi, että energiantuotantoon liittyvää infrastruktuuria pitää suojata huolellisesti terrorismilta ja muilta uhilta. (Barents Observer 23.4.) PEn Yhdysvallat suosii amerikkalaiskenkiä Yhdysvaltain puolustusministeriö on julkaissut säännön, jonka mukaan alokkaiden pitää hankkia amerikkalaisvalmisteiset urheilujalkineet. Sääntö perustuu lakiin, joka velvoittaa puolustusministeriön ostamaan amerikkalaisia tuotteita aina kun mahdollista. Aikaisemmin kokonaan amerikkalaisia kenkiä ei ole ollut markkinoilla. Amerikkalainen New Balance tarjosi Yhdysvaltain puolustusministeriölle kehittämiään kenkiä joulukuussa. Sääntö astuu voimaan vasta, kun Pentagon on testannut kenkien soveltuvuuden alokkaille. (Military Times, 25.4.) TKa Naton helikopteri syöksyi maahan Afganistanissa Viis brittisotilasta kuoli helikopteriturmassa Afganistanissa 26. helmikuuta. Turma sattui lähellä Kandaharin lentotukikohtaa eteläisessä Afganistanissa. Iso- Britannian puolustusministeriön mukaan kyseessä näyttäisi olleen traaginen onnettomuus. Puolustusasiantuntija Paul Beaverin mukaan kyseessä on todennäköisesti ollut Lynx-mallin helikopteri, joka on suunniteltu toimimaan hankalassa maastossa. ISAF:n viranomaisten mukaan onnettomuuden tutkinta on vielä kesken. Tapaturma on suurin yksittäinen brittijoukkojen menetys Afganistanissa. (BBC News 26.4.) HMa Egyptillä ei ole paluuta diktatuuriin Kahden ehdokkaan presidentinvaalien voittaja on jo selvillä. Kansa kaipaa edelleen parempaa arkea. Päivi Arvonen Egyptin kolmen vuoden takaisessa vallankumouksessa kansa vaati ennen kaikkea parempaa toimeentuloa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Demokratia oli ja on monelle egyptiläiselle edelleen vieras asia. Vallankumouksen jälkeen köyhyys on lisääntynyt. Maailman ruokaohjelman Egyptin maatoimiston arvion mukaan jopa puolet Egyptin jo noin 95 miljoonasta kansalaisesta sinnittelee köyhyysrajalla. Kansa haluaa ennen kaikkea ruokaa ja työtä, koska demokratiaa ei voi syödä. Egyptin tulevalla presidentillä, joka valitaan toukokuun lopussa, on edessään valtaisat haasteet. Presidenttiehdokkaiksi ilmoittautui lopulta vain kaksi miestä. Toinen ehdokkaista on Hamdeen Sabbahi, joka nousi viime presidentinvaalien tiukaksi haastajaksi ja keräsi ensimmäisellä kierroksella lähes yhtä paljon ääniä kuin toiselle kierrokselle päätyneet ehdokkaat Ahmed Shafiq ja Mohammed Mursi. Vasemmisto- ja oppositiopoliitikko Hamdeen Sabbahi on etenkin monien nuorten ja intellektuellien suosiossa. Hänellä voisi olla hyvät mahdollisuudet voittoon, ellei vastaehdokkaana olisi valtaisan kansansuosion tukema Egyptin pelastajaksi nimetty asevoimien entinen johtaja ja entinen puolustusministeri Abdel Fattah al-sisi. Pauli Engblom Varma voittaja Vaalitulos on ennalta arvattavissa. Hamdeed Sabbahilla ei ole todellisia mahdollisuuksia voittaa al- Egyptin pelastajaksi kutsuttu Abdel Fatah al-sisi on presidentinvaalien ennakkosuosikki. Nasser ElNaggarille kelpaisi presidentiksi kuka tahansa, joka pystyisi tuomaan turistit takaisin Egyptiin. Merivoimat on lähettänyt alustarkastusosaston suojaamaan Syyrian kemiallisen aseiden hävitysoperaatiota. Välimerellä toimii enintään 20 hengen vahvuinen puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta koottu osasto, joka koostuu alustarkastusosastosta ja tarvittavista muista osista. Alustarkastusosasto on sijoitettu saksalaiselle sota-alukselle, fregatti Augsburgille ja suojaa USNS M/V Cape Ray -nimistä alusta, joka suorittaa vaarallisten aineiden neutralointia. Aikataulu on ollut nopea ja edellyttänyt merivoimilta aikamoista valmiutta, merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kertoo. Merivoimien mukaan operaation uhkataso on matala ja operaatio on lähinnä varotoimenpide, jonka tärkein tehtävä on varmistaa ja suojata kemiallisten aseiden turvallinen tuhoaminen. Osallistuminen tukee Suomen meriliikenteen suojaamisen erikoisosaamisen kehittämistä ja kokonaiskuvan muodostamista merellisessä ja monikansallisessa operaatiossa, Apajakari toteaa. Operaatioon ajoittuu vaiheeseen, jossa Syyrian hävitettäväksi toimitettavat kemialliset aineet on kuljetettu Syyriasta kansainvälisil- Sisiä, politiikan analyytikko Gamal Zayda sanoo. Zayda muistuttaa, että Egyptin uuden perustuslain myötä presidentin valtaoikeudet ovat rajallisemmat kuin arabikevään vallankumousaallon kaatamalla Egyptiä kolme vuosikymmentä tiukasti hallinneella Hosni Mubarakilla. Egyptiläiset eivät hyväksy uutta diktaattoria. Presidentillä ei ole enää vapaita käsiä vaan hallituksella on paljon enemmän valtaa kuin ennen. Egypti on tammikuun 2011 vallankumouksen jälkeen kokenut valtaisia muutoksia. Paluuta entiseen ei ole. Viisas johtaja Zayda uskoo, että Egypti saa al-sisistä hyvän presidentin. Al-Sisillä on paljon isoja ongelmia ratkaistavana. Al-Sisi on taloudellinen visionääri. Hän ymmärtää, että talouden tasapaino on le merialueille Välimerelle. Merivoimat on valmistautunut osallistumaan operaatioon, jonka kesto on enintään kuusi kuukautta. Tehtävä perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan ja kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n hallintoneuvoston päätöksiin. Egyptin tulevaisuudelle ja kehitykselle elintärkeää, Zayda sanoo. Hän korostaa al-sisin vahvuuksiin kuuluvan myös vahvan vision terrorismin torjunnasta sekä kyvyn ja halun kansainväliseen yhteistyöhön niin Yhdysvaltojen kuin EU:n kanssa. Egyptin ja koko alueen vakauden kannalta on tärkeää, että tuleva presidentti kunnioittaa Israelin rauhansopimusta toisin kuin edeltäjänsä, islamistipresidentti Mohammed Mursi, Zayda muistuttaa. Turvallisuus tärkeintä Al-Sisi nauttii laajaa kansansuosiota. Kansa ei kuitenkaan ole yksimielisesti hänen takanaan. Al-Sisin äänekkäimpiin vastustajiin kuuluvat ne, jotka kutsuvat presidentti Mursin syrjäyttämistä sotilasvallankaappaukseksi. Al-Sisin kannattajien mielestä armeija Suomesta alustarkastusosasto Välimerelle Tehtävänä on suojata kemiallisia aseita tuhoavaa alusta. Kuva: Getty Images Alustarkastusosasto sijoitetaan Saksan laivaston fregatti Augsburgille. vain auttoi kansaa, joka vaati Mursia luopumaan presidenttiydestään. Minulle on aivan sama, kuka on presidentti, kunhan turvallisuustilanne paranee ja turistit palaavat takaisin Egyptiin ja Kairoon, Kairossa Gizan pyramidien kupeessa asuva taiteilija Nasser ElNaggar sanoo. ElNaggar sai aikaisemmin perheensä toimeentulon opastamalla turisteja pyramidialueella. Terrori-iskujen jälkeen on ollut notkahduksia ennenkin, mutta viimeiset kolme vuotta ovat olleet katastrofaalisia. Matkailijoita on vain muutama päivässä eikä meillä ole kohta enää ruokaa lapsille. ElNaggar kokee äänestämisen olevan jokaisen kansalaisen velvollisuus. Äänestän al-sisiä, koska luotan häneen. Hän on jo kerran pelastanut Egyptin, ElNaggar sanoo. Kuva: Päivi Arvonen Kuva: Bunderwehr

7 ruotuväki 9/ reportaasi Kuvat: Ali Rinta-Jaskari Merenkulku on joukkuelaji. Ruorimies Lauri Kouvo osoittaa löytäneensä ohjailijan käskemän kiintopisteen. Köydet irti ja suunta merelle Veneenkuljettajat vastaavat materiaalin ja henkilöstön kuljetuksista rannikolla ja saaristossa. Tehtävä on yksi merivoimien halutuimpia palveluspaikkoja. Pauli Engblom Upinniemen L-laiturille paistaa aurinko, ja aaltoileva meri kimmeltää kevätaamussa. Rannalla tuuli ei tuiverra, mutta merellä se puhaltaa kovasti. Kolme veneenkuljettajaa valmistelee harmaata linnakevenettä lähtövalmiiksi. Aallot hakkaavat venettä laituria vasten. Menemme Mäkkäriin eli Mäkiluotoon, kertoo alikersantti Lauri Kouvo. Mäkiluoto on vartiolinnakesaari, jossa varusmieskoulutus loppui vuonna Linnakkeen patteristo osallistui viime sodissa taisteluihin, ja jatkosodan jälkeen se kuului Neuvostoliiton vuokra-alueeseen. Matkaa Upinniemestä Mäkiluotoon on alle kuusi meripeninkulmaa, lähes 11 kilometriä. Veneenkuljettajien tehtävänä on kuljettaa henkilöstöä ja materiaalia merellä. Tämänpäiväinen ajo on osa veneenkuljettajien ajoharjoittelua. Samalla Mäkiluotoon viedään puolustushallinnon rakennuslaitoksen työntekijöitä, patterinhoitajia ja sotilaspoliiseja tarkastuskierrokselle. Aluksen päällikkönä toimiva pursimies Pekka Lappalainen astuu alukseen laiturilta. Sen verran puhaltaa, että voi jonkin verran pomppia, Lappalainen opastaa matkustajia ennen kuin siirtyy ohjaamoon. Siellä Lappalainen, Kouvo, alikersantti Axel Aspelin ja alikersantti Timo Syväniemi käyvät läpi päivän ajoa. Moottori jyrähtää käyntiin ja alkaa jyskyttää. Miehistö pukee laivaston sinisen palveluspuvun päälle maastonvihreät paukkuliivit. Köydet irrotetaan ja moottori ottaa muutaman kerran kierroksia. L-laituri loittonee. Tarkkaa yhteistyötä Aspelin toimii aluksen ohjailijana. Hän antaa ruorimiehenä toimivalle Syväniemelle käskyjä ja vastaa siitä, että vene pysyy reitillä. Kouvo istuu mustavihreän tutkanäytön edessä. Hänen tehtävänään on määrittää käännöspisteitä ja mitata sivuutuksia. Kyse on varmistuksen varmistuksesta. Kaikkien vastuulla on myös tarkkailla muuta merenkulkua hyvän merimiestavan mukaisesti, sanoo Lappalainen. Aluksen päällikön roolia Lappalainen vertaa autokoulun opettajaan. Pyrin siihen, että koulutettavat toimivat itsenäisesti. Veneenkuljettajat valitaan aliupseerikurssin ensimmäisen osan jälkeen laivastolinjan oppilaista. Usein valittujen pisteet ovat niin hyvät, että niillä voisi päästä reserviupseerikouluunkin. Peruskoulutuskaudella ja aliupseerikurssilla jaksoi sykkiä, kun tavoitteena oli paikka venekuljettajana, sanoo Aspelin. Koulutuksen tavoitteena on suorittaa sotilasveneenkuljettajan kirja, ja kurssin jälkeen koulutettavat saavat toimia päällikkönä linnakeveneillä. Osa saa myös Jurmo-luokan miehistönkuljetusveneiden päällikönkirjat. Tehtävä on vastuullinen, koska merellä pitää osata toimia, vaikka tulisi ongelmatilanne, kertoo Lappalainen. Sen verran tuulee, että vähän voi pomppia. VHF-radiosta kuuluu laivojen välistä yhteydenpitoa. Aallokko yltyy avomerelle mentäessä ja pyyhkijät pyyhkivät tuulilasiin pärskyvää vettä. Muita merenkulkijoita ei huhtikuisella merellä näy. Aspelin käskee uuden suunnan Syväniemelle. Näkeekö ruorimies edessä olevat linjataulut? Merellä pitää tietää sijainti ja määränpää. Navigoinnin perusta on merikartta ja kompassi. Kyllä näkee. Niitä kohti. Kaikki koulutetaan Koulutus alkaa kuuden viikon teoriaosalla, johon sisältyy meriteiden sääntöjen, varustamon ohjeiden ja koneopin tunteja. Sen jälkeen vuorossa on 50 tuntia ajoharjoittelua, josta Syväniemi, Aspelin ja Kouvo ovat nyt suorittaneet yli kolmekymmentä tuntia. Ajoharjoittelun jälkeen koulutettavia esitetään ajonäytteeseen. Se on kuin autokoulun inssi, mutta vaikeampi. Sen jälkeen alkaa itsenäinen ajoharjoittelu, sanoo Lappalainen. Ajo Mäkiluotoon ja takaisin on kolmikon ensimmäinen kerta linnakeveneen ohjaimissa, koska talvikaudella ajoharjoittelua on tehty kelirikkoveneillä. Talvella ohjelmassa on ollut myös telakkapalvelusta ja huoltotöitä. Aallokko syvenee ja tihenee, kun Mäkiluodon ranta lähenee. Aallot nostavat alusta ylös ja paukauttavat sen alas. Matalikoilla aallot yltyvät vaahtopäiksi. Miehistö valmistautuu rantautumaan. Ruori kääntyy, moottori jyrisee ja köydet kiinnitetään laituriin. Syväniemi kertoo palvelustehtävän olevan intin paras homma ainakin hänelle. Merellä on nättiä olla, tehtävässä saa paljon irti palveluksesta ja oppii merenkulkua, Aspelin komppaa. Veneenkuljettajilla on Lappalaisen mukaan yllättävän vähän veneilytaustaa, mikä hänen mielestä on toisaalta hyvä. Sotilasmerenkulku eroaa paljon huviveneilystä. Kyllä täällä kaikki opetetaan teoriaopintojen aikana, vaikka kokeissa aiemmasta osaamisesta oli hyötyä. Jotain ehkä täytyy opetella tekemään eri tavalla kuin siviilissä, merimiestaitoja meripartiossa oppinut Kouvo kertoo. Sää on kirkas ja itätuuli puhaltaa Suomenlahdelta. Linnakevene jatkaa matkaansa Upinniemeen. Avomeren äärellä sijaitsevalla Mäkiluodon vartiolinnakesaarella tehdään huolto- ja purkutöitä. Saarelle pääsee vain meritse.

8 8 SOTILASURHEILU ruotuväki 9/2014 Sotilasurheilu liikuttaa Teksti Joonas Välilä Ulkoasu Eero Ketonen Kuva Puolustusvoimat Sotilasurheilu tarjoaa mahdollisuuden kehittää sodan ajan taitoja ja ylläpitää taistelukuntoa. Sotilasurheilun arvokisat keräävät urheilijoita ympäri maailman mittelemään paremmuudestaan erilaisissa lajeissa. Lajeja sotilasurheilun piiriin kuuluu paljon. Ruotuväki perehtyi muutamiin lajeihin sekä sotilasurheiluliiton toimintaan.

9 ruotuväki 9/2014 SOTILASURHEILU 9 SOTILASURHEILULIITTO AMPUMASUUNNISTUS Sotilasurheiluliitto eli Sotul on liikuntajärjestö, joka vastaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vapaa-ajan liikuntatarjonnasta. Se kuuluu Valo ry:hyn, joka on liikunnan kattojärjestö. Sotilasurheiluliitto on perustettu vuonna Sotilasurheiluliitto on itsenäinen liikuntajärjestö. Toimimme vain puolustusvoimien sisällä ja täysin vapaaehtoispohjalta, Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtaja Jari Tepponen kertoo. Sotilasurheiluliiton pääpainopiste on varusmiesten liikuntakerhotoiminnassa, mutta se järjestää myös mestaruuskilpailuja eri lajeissa. Liiton laaja lajivalikoima täydentää ja tukee puolustusvoimien omaa kilpailutoimintaa. Sotilasurheiluliiton tarkoitus on antaa mahdollisuus jokaiselle varusmiehelle harrastaa vapaaajan liikuntaa sekä osallistua kilpailuihin, Tepponen sanoo. Liitto järjestää mestaruuskilpailuja 17 eri lajissa. Lajit ovat harrastepainotteisia, kuten salibandya, golfia ja painia. Sotilasurheiluliitto järjestää paljon tapahtumia, joista suurin on kamppailupäivät. Kamppailupäivillä otellaan paremmuudesta muun muassa painissa, sotilaspenkkipunnerruksessa ja vapaaottelussa. Osanottajamäärät ovat suurimmat kamppailupäivillä. Osallistujia on lähemmäs kolmesataa. Sotilasurheiluliitto pyrkii tarjoamaan varusmiesten liikuntakerhotoiminnalla vastapainoa palvelukseen sisältyvälle liikuntakoulutukselle. Sen tavoite on tehdä liikkumisesta rentoa ja hauskaa sekä monipuolistaa liikkumis- ja kilpailumahdollisuuksia. Liiton laaja lajivalikoima täydentää ja tukee puolustusvoimien omaa kilpailutoimintaa. Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtaja Jari Tepposen mielestä on tärkeää monipuolistaa ja kehittää varusmiesten vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksia. Kuva Ali Rinta-Jaskari Ampumasuunnistus on kuin ampumahiihtoa, mutta hiihdon sijasta suunnistetaan. Ampumasuunnistuksessa urheilijat eivät kanna asetta mukana etsiessään rasteja, vaan se lepää ampumapaikalla telineessä. Aseena käytetään pienoiskivääriä ja taulut ovat kaatuvat. Ampumaetäisyys on 50 metriä. Ampumasuunnistuksessa käytetään samanlaisia aseita ja tauluja kuin ampumahiihdossakin, moninkertainen ampumasuunnistuksen maailmanmestari, yliluutnantti Mikko Hölsö kertoo. Ampumasuunnistuksessa on kaksi matkaa, jotka ovat sprintti- ja normaalimatka. Sprinttikilpailu on maastosta riippuen noin neljä kilometriä pitkä. Kilpailijat lähtevät porrastetusti ensimmäiselle suunnistusosuudelle, jonka jälkeen he ampuvat viisi laukausta makuulta. Tämän jälkeen kierretään mahdolliset sakkokierrokset ja lähdetään toiselle suunnistusosuudelle. Toisen osuuden jälkeen ammutaan viisi laukausta pystystä, kierretään mahdolliset sakkokierrokset ja juostaan maaliin. Normaalimatkan kilpailussa erona on, että sakkokierroksien sijaan kilpailija saa sakkominuutteja ohilaukauksista. Laukauksia ammutaan kymmenen makuulta ja kymmenen pystystä. Viimeisen ammunnan jälkeen suunnistetaan kolmas osuus ennen maaliin saapumista. Normaalimatkan kilpailu on noin 15 kilometriä. Sprinttimatkan ihanneaika on 20 ja 25 minuutin välillä. Normaalimatkan kilpailussa aika on noin puolentoista tunnin luokkaa. Ampumasuunnistaja harjoittelee monipuolisesti, sillä laji on haastava. Suunnistuskuntoa pyritään pitämään yllä juoksemalla ja suunnistamalla. Ampumista harjoitellaan sekä ilman rasitusta että rasituksen alaisena. Siviilisuunnistuskisat ovat myös yksi harjoitusmahdollisuus. Niiden yhteydessä on myös pidetty viikonloppuleirejä. Olen pyrkinyt etsimään ampumaratoja, jotka olisivat suunnistuskartan keskellä. Tämä mahdollistaisi, että voisi heittää suunnistuslenkin, käydä välillä ampumassa ja lähteä taas suunnistamaan. Tästä saa kaikkia eri variaatioita, Hölsö kertoo. Ampumasuunnistuksessa kilpailuja on tarjolla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tänä vuonna järjestetään 12 maailman cupin osakilpailua. Lisäksi SM-kisoja järjestetään niin siviileille kuin sotilaillekin. Ne toimivat valintakilpailuina MM-kisoille. PARTIOHIIHTO Partiohiihdon perusta on tarkka ampumataito ja hyvä kunto. Kuva Satu Hujanen/Puolustusvoimat Partiohiihto on perinteinen sotilasurheilulaji, johon sisältyvät hiihto ja ammunta. Yksi partio koostuu neljästä hiihtäjästä: kahdesta kantahenkilökunnan jäsenestä ja kahdesta varusmiehestä. Jokaisen hiihtäjän varustukseen kuuluvat kilpahiihtosuksien lisäksi rynnäkkökivääri, reppu ja lumipuku. Perinteisellä tyylillä hiihdettävän partiohiihdon kilpailumatka on noin 28 kilometriä, joka hiihdetään partiokoossa. Partio ampuu rynnäkkökivääreillä makuulta 150 metrin etäisyydeltä kaatuviiin tauluihin, joita on neljä kappaletta. Yhden taulun halkaisija on 20 senttimetriä. Ohilaukauksesta tulee kolme minuuttia sakkoa. Ammunta on partiohiihdon loppupuolella, kun partio on hiihtänyt noin 3/4 kilpailumatkasta. Partiohiihdossa on samat elementit kuin ampumahiihdossa. Ero ampumahiihtoon tulee siinä, että hiihdetään partiossa ja ammutaan rynnäkkökivääreillä pidemmältä matkalta, lajin SM-mitalisti, kapteeni Jussi Haikka kertoo. Partiohiihdon harjoittelu perustuu hiihdon kestävyys-, voima- ja tehoharjoitteluun sekä rynnäkkökivääriammunnan ampuma-asento-, tähtäys- ja laukaisuharjoitteluun erilaisissa sääolosuhteissa. Yksi hyvistä harjoittelumetodeista on sykeammuntaharjoitus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hiihdetään tietty matka, jonka jälkeen käydään ampumassa ja lähdetään uudelleen hiihtäämään. Partiohiihdossa kokonaisuus ratkaisee suksien voitelusta ja kohdistuksesta kovakuntoiseen partioon, joka ampuu tarkasti kaikissa sääolosuhteissa, Haikka sanoo. Partiohiihdon mestaruus ratkaistaan sotilaiden SM- ja MM-kilpailuiden yhteydessä vuosittain. Seuraavat SM-kisat pidetään Kajaanissa ja MM-kisat Ruotsissa. SOTILAS-5-OTTELU Sotilas-5-ottelu koostuu nimensä mukaisesti viidestä eri lajista. Nämä lajit ovat esteuinti, esterata, maastojuoksu, ammunta ja käsikranaatinheitto. Jokaisesta lajista lasketaan erikseen pisteet, ja eniten pisteitä saanut ottelija voittaa. Esimerkiksi ammunta ja käsikranaatinheitto vaativat tarkkuutta, kun taas maastojuoksussa kysytään kestävyyttä, vuodesta 2009 lajissa kilpaillut Johanna Raukola kertoo. Lajit sotilas-5-ottelussa ovat hyvin erilaisia. Esteuinnissa kilpailijat uivat 50 metrin matkan, joka sisältää neljä erilaista estettä, jotka joko ylitetään tai alitetaan. Esterata taas on 500 metriä pitkä, ja siihen sisältyy miehillä 20 estettä ja naisilla 16 estettä. Esteiden paikat, muodot ja radan pituus ovat tarkkaan määritelty. Tämä mahdollistaa sen, että radalla saavutetut ajat ovat vertailukelpoisia. Maastojuoksussa naisten matka on neljä kilometriä ja miesten matka kahdeksan kilometriä. Ammunta suoritetaan joko 200 metrin tai 300 metrin etäisyydeltä ja siinä käytetään kuusikaliiperista kivääriä. Sotilas-5-ottelussa kilpailuvarustus on pääosin urheiluasustus, mutta joissakin lajeissa on poikkeuksia. Esteradalla ja käsikranaatin heitossa pitää käyttää pitkähihaista takkia ja pitkiä housuja. Ammunnoissa käytetään asetakkia, joka mahdollistaa paremman ampuma-asennon saavuttamisen. Viisinottelijat harjoittelevat lajeja vaihtelevasti. Talvella luodaan perusta ja kevättä kohti tultaessa suorituksia hiotaan kilpailusuoritusta vastaavaksi. Esimerkiksi ammuntaa harjoitellaan kilpa-aseella, mutta kuivaharjoitteita tehdään myös pienoiskiväärillä. Esteradalla harjoittelu tuottaa eniten ongelmia, sillä Suomen talvet eivät mahdollista radoille pääsyä. Esteuintia on mahdollista harjoitella ympäri vuoden. Sekä esteradalla että -uinnissa keskitytään ensin tekniikkaan ja sitten kokonaissuoritteisiin. Arvokisoja sotilas-5-ottelussa järjestetään vuosittain. Seuraavat SM-kilpailut pidetään Utissa ja MM-kilpailut Etelä-Koreassa. Kuva Puolustusvoimat Kuvat Hämeen Rykmentti/Puolustusvoimat Esteuinti on haastavaa, koska siinä pitää ylittää ja alittaa monenlaisia esteitä. Sotilas-5-ottelun esterata vaatii hyvää kuntoa ja koordinaatiota.

10 10 kentällä ruotuväki 9/2014 lyhyesti Tikkakosken lentotoiminta lisääntyy Kauhavalta siirtyvät Hawkit tuovat lisää lentoliikennettä Tikkakoskelle vuoden 2015 alusta alkaen. Jyväskylän lentoaseman johtajan Esa Kainulaisen mukaan se tulee vaikuttamaan lennonjohdon työmenetelmiin. Tulevaisuudessa on huomioitava uusi ja nopeampi kalusto. Suihkuharjoitushävittäjän tullessa mukaan liikutaan ihan eri nopeusalueilla kuin tällä hetkellä pyörivässä Vinka-alkeislentokonekoulutuksessa. Lentotoiminta lisääntyy noin viidenneksen. Nykyisten kymmenen sijaan jatkossa ilmassa voi olla 16 konetta yhtäaikaa. Esi Ilmavoimat esittelee uravaihtoehtoja Ilmavoimien joukko-osastot esittelevät työ- ja koulutusmahdollisuuksiaan Ilmailusta ammatti -tapahtumissa toukokuussa. Tilaisuuksissa yleisö voi tutustua ilmavoimien joukkoosastoihin, kalustoon, varusmieskoulutukseen sekä erikoiskursseihin, kuten lentoreserviupseerikurssiin ja lentotekniseen kurssiin. Nämä ovat meille tärkeitä rekrytointitapahtumia, jonka pääkohderyhmänä ovat tulevat varusmiehet. Tilaisuudessa pääsee paikanpäälle katsomaan, millaista ilmavoimien parissa työskentely on, ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki kertoo. PEn Kanki-harjoitus Suomen taivaalla toukokuussa Rissalan ja Rovaniemen tukikohdissa järjestetään toukokuuta Kanki-lentotoimintaharjoitus. Harjoitusalueena toimii Kuopion ja Rovaniemen välinen alue. Toiminta rajoittuu itäpuolella Suomen rajaan ja länsipuolella Jyväskylä Rovaniemi -akselille. Kanki-harjoituksessa lennetään 20 Hornet-monitoimihävittäjällä ja kuudella Hawk-harjoitushävittäjällä. Kyseessä on vuoden ajalle jaksottuneen Hornet-parvenjohtajakoulutuksen loppusota, jossa mitataan koulutuksen taso, harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Samuli Niemi kertoo. JVä Hannes Ignatiuksen Kadettisäätiö jakoi palkintoja Kenraali Hannes Ignatiuksen Kadettisäätiön perinteinen kirjallisuuspalkintojen jakotilaisuus järjestettiin Katajanokan Kasinolla 28. huhtikuuta. Tilaisuudessa palkittiin yli 30 erilaista julkaisua ja teosta. Palkittavat teokset käsittelivät sotahistoriaa, turvallisuuspolitiikkaa ja johtamistaitoja. Säätiön kunniapalkinnot menivät everstiluutnantti Hannu Valtoselle ja everstiluutnantti Heikki Tiilikaiselle. Kadettisäätiön arvokas huomionosoitus, säätiön standaari luovutettiin eversti Matti Koskimaalle ja eversti Jyri Paulaharjulle. JVä Kansainvälistä ajattelua ja toimintaa Suomi tunnetaan hyvämaineisena ja luotettavana kumppanina, jolle olisi enemmänkin toimeksiantoja. Puolustusvoimilla on esimerkiksi osaamista arktisen alueen kansainväliseen yhteistyöhön. Mia Hemming Kansainvälinen toiminta on puolustusvoimien oleellisimpia toimintoja. Kansainvälinen yhteistyö ei ole ainakaan vähenemään päin. Pääesikunnan suunnitteluosasto suunnittelee, valmistelee ja toimeenpanee puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan. Kansainvälisen sektorin johtaja, everstiluutnantti Jouni Laari Pääesikunnasta kertoo kansainvälisen yhteistoiminnan perustuvan Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin sekä tarpeeseen tukea puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan varsinkin alueilla, joissa itsellämme ei ole osaamista. Tai joissa pienen maan ei ole järkevää kehittää osaamista yksin, Laari täsmentää. Myös Suomen vahvuuksia hyödynnetään kansainvälisessä yhteistyössä. Suomella on esimerkiksi arktista osaamista annettavaksi arktisen alueen kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi muun muassa merivoimilla on tunnustettua osaamista toiminnasta saaristossa, ja ilmavoimien suorituskyky on kansainvälisesti arvostettu. Suomen kansainväliset valmiusjoukot ovat Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) ja Euroopan unionin (EU) joukkorekistereissä. Niiden pohjalta perustetaan, varustetaan ja koulutetaan tehtävään lähetettävä kriisinhallintajoukko operaation vaatimusten mukaisesti. Meidät tunnetaan luotettavina kumppaneina. Hyvä maineemme lisää puolustuksemme uskottavuutta, mutta toisaalta toisi meille enemmänkin toimeksiantoja, mutta resurssimme ovat rajalliset. Yhdessä puolustusministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa toteutetaan kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaa koskeva valmistelu ja päätökset toiminnasta. Suunnitteluosastolla ei tehdä päätöksiä isoista linjoista, mutta valmistellaan asioita puolustusvoimien johdon hyväksyttäviksi. Kriisinhallintajoukot Porin prikaatista Suomen kansainvälisten operaatioiden johtoportaana toimii Porin kolumni Slim fit -varusmies Kansainvälisen sektorin johtaja, everstiluutnantti Jouni Laari sanoo, että Suomen hyvä maine lisää puolustuksemme uskottavuutta, mutta toisaalta toisi meille enemmänkin toimeksiantoja, mutta resurssimme ovat rajalliset. prikaati Säkylässä. Tehtävään sisältyvät muun muassa suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutus, varustaminen, kansallinen huolto ja tilanneseuranta. Porin prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen kertoo, että Säkylässä koulutetaan vuosittain kaksi täyttöä. Rauhanturvaajan palvelusaika on useimmiten puolisen vuotta. Vuodessa on noin 50 koulutustapahtumaa operaatioissa palveleville 550 sotilaalle, Porin prikaatin komentaja Pyykönen täsmentää. Vatsakkaammat näyttävät vaatteissa paremmilta. Kriisinhallintajoukkojen varustamiseen vaikuttavat muun muassa operaation luonne, tehtävä, muiden valtioiden joukot sekä olosuhteet. Pyykönen selvittää, että uhkaarvion perusteella varustus määritellään palvelemaan turvallisuutta ja tehtävän suorittamista. Varustaminen sisältää aina koulutuksen ja harjoittelun Suomessa, varustuksen kontteihin pakkaamisen, laivakuljetuksen ja määränpäässä pystyttämisen tai käyttöön ottamisen. Kaulus roikkuu. Ranteet paistaa. Paita ei pysy housuissa millään. Kohtaan päivittäin ongelmia puolustusvoimien vaatteiden kanssa. Erityisesti kauluspaidoilla on jotakin minua vastaan. Olen pitkä ja hoikka. Sellaiselle varusmiehelle kauluspaidat eivät sovi. Länsi-Suomen huoltorykmentin talousvarikon suunnitteluosaston vaatetussektorin johtaja, kapteeni Mika Lund kertoo, että olen niin sanottu väliinputoaja. Kauluksen koot menevät kahden numeron välein. Jos on välikokoa, niin paita ei ole koskaan sopiva. Heinäseipään mallisella taistelijalla on kaksi vaihtoehtoa: sopivan pitkä tai sopivan leveä kauluspaita. Pituudeltaan sopiva kauluspaita on niin leveä, että selkäpuolelleni muodostuu valtava pussi, joka lepattaa kävellessäni kuin tuuliviiri. Kaulus roikkuu navan kohdalla, ja hihoista mahtuu läpi kolme käsivartta. Leveydeltään sopivia kauluspaitoja ei edes ole. Joudun taittelemaan pienimmänkin paidan helman kaksinkerroin. Kyse ei kuitenkaan ole vain kauluspaidoista. Samanlaista kärsimystä koen manatessani maastotakin kaulusta ja tuulessa heiluvia housunpuntteja. Oikean kokoiset varusteet ovat mukavuus- ja uskottavuuskysymys. Sopivat vaatteet antavat sotilaasta siistin ja osaavan kuvan. Liian leveät varusteet heikentävät itsetuntoa. Jos varusmies ei löydä itselleen tarpeeksi kapeita malleja, tuntee hän olonsa helposti pieneksi ja heiveröiseksi. Suomi vastaa omien joukkojensa kansallisesta huollosta. Pyykönen kertoo, että infrastruktuurista vastaa yleensä YK tai muu operaation taustataho. Taustataho huolehtii myös ruoka-aineista, mutta Suomesta toimitetaan joukoillemme toiveidensa mukaisesti suomalaisia peruselintarvikkeita. Parhaillaan Suomi osallistuu 12 kriisinhallintaoperaatioon, joista yhtä johtaa kansallisesti Merivoimien esikunta ja muita Porin prikaati. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Säkylässä seurataan operaatioita operaatiokeskuksesta 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa. Intia-Pakistanin sotilastarkkailuoperaatio on operaatiosta vanhin, jossa suomalaisia on mukana kuusi henkilöä. Lähi-idän sotilastarkkailuoperaatio on seuraavaksi vanhin. Loppumaisillaan on puolestaan Bosnia ja Hertsegovinan operaatio: suomalaisia on enää yhdeksän alkuperäisestä reilusta tuhannesta sotilaasta. Operaatio on siis onnistunut, sillä sotilaita ei enää tarvita, vaan kyseinen valtio hoitaa turvallisuutensa itse. Kansainvälisillä standardeilla sovitetaan toimintaa yhteen Kansainväliset standardit ovat puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan oleellisia puitteita. Standardeilla pyritään toiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Laatu- ja kehitysjohtaja, insinöörieverstiluutnantti Matti Rantanen Pääesikunnasta sanoo, että Naton julkaisemat sotilasstandardit ovat laajalti käytössä. Suomi luo ja ylläpitää valmiuksiaan osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin esimerkiksi täyttämällä Naton tekniset standardit, Rantanen selvittää. Kun kouluttaudutaan samaan toimintatapaan, kriisinhallintajoukot soveltuvat vaikeuksitta tyypillisiin tehtäviin ja täyttävät samalla yhteensopivuuden vaatimuksen. Suomi osallistuu rauhankumppanimaille avoimiin koordinaatioja työryhmiin eri tasoilla liittyen sekä materiaaliseen että toiminnan yhteensopivuuteen. Suomi saa käyttöön Naton kevyemmän suojaustason standardeja automaattisesti. Erikseen pyydetään lupa saada käyttöön korkeamman suojaustason standardeja. Puolustusvoimissa käytetään laaja-alaisesti myös kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n suosittelemia kokonaisuuksia käsitteleviä standardeja. Esimerkiksi ympäristöjohtamisen työkaluksi on valittu ISO sarjan standardit, jotka ovat käytössä muun muassa Tykistöprikaatissa Niinisalossa. Laadunhallintajärjestelmissä noudatetaan puolestaan ISO standardin vaatimuksia. > Milloin alat käyttää miesten paitoja? kysyttiin varusvarastolta varusmiehen pyytäessä koon 37 kauluspaitaa. Ongelma on, ettei vaatteista ole olemassa kapeamallisia vaihtoehtoja. Tai sitten en ole osa vallitsevaa muotia. Lundin mukaan varusmiesten kokojakauma vaihtelee muodin mukaan. Vähän aikaa sitten käytössä oli hip hop -muoti, jolloin housut roikkuivat. Nykyään housut ovat erittäin tiukat ja paita liian pieni. Siksi tällä hetkellä hajoaa niin paljon housuja. Kaikki varusmiehet eivät ole nykypäivän trendin mukaisesti lihavia. Tunnen monta langanlaihaa kukkakeppiä, joille ylipainoisille mitoitetut tekstiilit eivät sovi. Nykyiset teltat eivät kannusta kohottamaan kuntoa. Vatsakkaammat näyttävät vaatteissa paremmilta. Vaatteiden suunnittelussa otetaan mielestäni hyvin huomioon varusmiehen pituus, mutta huomiota tulisi kiinnittää myös ruumiinrakenteeseen. Vakiomalliset varusteet eivät sovi kaikille. Varusmiehiä on myös mallia slim fit. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 9/ kentällä Papit ja sotilaskotisisaret rintamalla palveluksessa Sota-ajan sotilaspapit ja sotilaskotisisaret pitivät ensimmäisen yhteistapaamisen. Tapaamisessa riitti puheita ja hauskoja muistoja. Hannes Mattila Tunnelma Katajanokan kasinolla oli lämmin, kun sota-ajan sotilaspapit ja sotilaskotisisaret tapasivat ensimmäistä kertaa yhteisesti 31. maaliskuuta. Aiemmin sota-ajan sotilaspapit ja sotilaskotisisaret ovat tavanneet omissa ryhmissään. Puolustusvoimien kirkollinen työ ja Sotilaskotiliitto järjestivät tapahtuman yhdessä, koska kävijät ovat vähentyneet. Tapaamisen aikana kuultiin puheita ja sotilasmusiikkia, mutta aikaa jäi myös vapaaseen keskusteluun. Sota-ajan sotilaskotisisar Lisa Hagelbergin isä oli ensimmäisiä jääkäreitä, ja koko perhe oli mukana jääkäriliikkeen mukanaan tuomassa sotilaskotitoiminnassa. Olen ollut mukana siitä asti, kun jaksoin kahvipannua kantaa, Hagelberg kertoo. Sotien aikana Hagelberg toimi aluksi rakennusfirmassa työvelvollisena, mutta pääsi mukaan myös sotilaskotitoimintaan ja sai oman sotilaskodin hoidettavakseen Syvärillä 1944 ruotsinkielisessä rannikkotykistössä. Rintamalla sotilaskodeissa ei paljon ollut myytävää, mutta sisaret tekivät parhaansa sillä, mitä oli. Meillä oli pääasiassa kahvinkorviketta, mehua sekä hygieniatarvikkeita. Oli myös kortteja, postimerkkejä, kirjepaperia ja kyniä. Elämä rintamalla oli kovaa, mutta sodan melskeeseen mahtuu onnellisiakin muistoja. ruotuväki 40 vuotta sitten Kun hankit kaappiisi lukon kannattaa miettiä kaksi kertaa. Kukkarollesi sopivan halvan lukon saat sotilaskodista, mutta se ei suinkaan takaa tavaroidesi koskemattomuutta. Nuo tekeleet kun aukeavat kevyellä iskulla ja menevät vaivatta takaisin kiinni. Varusmiehen omaisuuden vartijana toimii kasarmilla lukko, tavallisimmin sotilaskodista ostettu. Lukko oveen ja avain pois. Omaisuus on turvassa vai onko? Sokea usko tuohon pieneen, mekaaniseen kapistukseen voi koitua kohtalokkaaksi. Hannes Mattila Puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtaja, eversti Sakari Wallinmaa jatkaa työtään sotilastiedustelun parissa, kun tiedustelukeskus lakkautetaan ja Wallinmaasta tulee uuden tiedustelulaitoksen johtaja. Valmistuin aikanaan vuonna 1984 kadettikoulusta kenttätykistöupseeriksi. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen olen palvellut monipuolisissa tehtävissä Pääesikunnassa ja ulkomailla. Tällä hetkellä toimin viimeisiä päiviä puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtajana. Uusi puolustusvoimien tiedustelulaitos korvaa 1. toukokuuta alkaen aiemmat puolustusvoimien tiedustelukeskuksen ja Viestikoelaitoksen eli sotilastiedustelun toimijoita keskitetään yhteen laitokseen. Ensimmäisenä johtajana tärkein tehtäväni on saada uusi valtakunnan eri puolilla toimiva organisaatio toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Olen ollut mukana suunnittelemassa uutta laitosta, joten aloittaessani sen johtajana en sukella tuntemattomaan. Toki vastuuni lisääntyy huomattavasti suuremman laitoksen johtajana. Minun täytyy perehtyä toimintoihin ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin, joita en entuudestaan hyvin tunne. Olen löytänyt kirjoittamiani kirjeitä noilta ajoilta, joissa olen niin onnellinen, kun olen päässyt sotilaskotihommiin. Sotilaspappeja Hagelberg ei usein sodan aikana tavannut, mutta toisinaan tiet kohtasivat. Pääsiäisenä meille tuli pappi. Olin ollut juuri käymässä Helsingissä, ja minulla oli selkärepussa mukana hortensia-kukka. Rakensin alttarin pappia varten, ja hortensia oli siinä tärkeimpänä. Pappi noteerasi tämän, ja pojatkin tykkäsivät, sotilaskotisisar Hagelberg kertoo. Rintaman arkipäivää Testasimme omaisuutesi vartijan eteenpäin Sota-ajan pappi Alpo Hukka ja sotilaskotisisar Lisa Hagelberg olivat tyytyväisiä yhteistapaamiseen Katajanokan Kasinolla. Sotilaskodit myyvät halpoja lukkoja. Ne ovat kuitenkin heikkorakenteisia ja niiden aukimurtaminen ja kiinnisulkeminen käy vaivatta. Kama katoaa eikä kaapin haltija tiedä asiasta mitään ennen kun se on liian myöhäistä. Ruotuväki suoritti pienen testin. Testattavaksi valittiin suosituin sotilaskodeissa myytävä lukko, merkiltään Lark ja hinnaltaan vajaan vitosen. Sitten testaamaan. Lukko oveen ja rynnäkkökivääri käteen. Vaikka murtoa yrittänyt testaaja ei olekkaan mikään murtoalan erikoistuntija, naksahti lukko auki parin epäonnistuneen huitaisun jälkeen siististi auki. Meni myös vaivatta takaisin kiinni. Meillä on tällä hetkellä myynnissä kaksi eri merkkistä lukkoa, kertoo rouva Anja Kotilainen Kanttiinien hankintakeskuksesta. Toinen on kiinalainen Lark ja toinen japanilainen Alpha. Olemme joskus yrittäneet kaupata myös kotimaisia Abloy-lukkoja, mutta ne eivät ole korkean hintansa takia menneet kaupaksi. Sotilastiedustelua asiantuntemuksella Uskon, että vahvuutenani uudessa tehtävässä on sotilastiedustelutoimialan pitkäaikainen kokemus. Myös kansainvälisissä tehtävissä hankittu laajempi kokonaiskuva on hyödyksi. Siirryn hyvillä mielin uuteen tehtävään. Sotilastiedustelu on äärimmäisen mielenkiintoinen toimiala, kun seuraamme ja analysoimme Suomen sotilaallista ja turvallisuuspoliittista ympäristöä. Parasta tulevassa tehtävässäni on mahdollisuus perehtyä kulloisiinkin tärkeimpiin seurattaviin tapahtumiin ja samalla työskennellä toimialamme ihmisten kanssa, jotka tekevät työtään innostuneesti, laadukkaasti ja kiireitään valittamatta. Rovasti Alpo Hukka oli kertomassa sotilaspappien toiminnasta ja arjesta rintamaoloissa. Arki määräytyi kulloisenkin tilanteen mukaan. Helpointa oli asemasotavaiheen aikana. Silloin pystyin vierailemaan korsuissa ja järjestämään joitain yhteisiä tilaisuuksia, Hukka kertoo. Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiön mukaan sodan ajan pappien tapaaminen on nykypäivän sotilaspapille arvokasta kokemusta. On koskettavaa tavata sodassa mukana ollutta pappia, kuten yleensäkin sotiemme veteraania. Sodan ajan papin kautta välittyy kokemus siitä, kuinka kristillinen usko ja papin toiminta auttoivat miehiä ja naisia raskaissa tilanteissa. Kivääri on avaimen ohella eräs kätevimpiä halvan ja huonon lukon aukaisijoita. Eversti Sakari Wallinmaasta tulee uuden tiedustelulaitoksen johtaja. Kuva: Jonna Kaasalainen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Helena Immonen Yksikkö on kuulemma pataljoonan paras. Sen kapteeni Paavo Kaivonurmi sanoo toki pilke silmäkulmassa. Hän esittelee toimistonsa ja kutsuu peremmälle. Täällä tehdään paperityöt, vastaillaan sähköposteihin, suunnitellaan koulutuksia ja kuunnellaan alaisten huolia. Varusmiehet tulevat usein kertomaan 1. viestikomppanian päällikkönä toimivalle Kaivonurmelle asioistaan. Joskus kerrotaan oman lapsen syntymästä, joskus lemmikin kuolemasta. Varusmiesten kuunteleminen ja kohtaaminen on Kaivonurmen mielestä yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään. Kaikki lähtee siitä, että tuntee omat alaiset. Ei ole olemassa mitään kasvottomia maastopukuisia hahmoja, vaan oikeita ihmisiä, joilla on tarpeet ja kyvyt, Kaivonurmi sanoo. Hyvä henki ratkaisee NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Paavo Kaivonurmi, kapteeni 32 TOIMENKUVA 1. viestikomppanian päällikkö PALVELUSPAIKKA Karjalan prikaati KOULUTUS upseeri, sotatieteiden maisteri. Kaivonurmi aloitti 1. viestikomppanian päällikkönä viime elokuussa. Pesti oli oikeastaan paluu juurille, sillä hän on aloittanut oman varusmiespalveluksensa juuri täällä. Päädyin reserviupseerikurssin ja kouluttajakokelaana olon kautta sopimussotilaaksi. Kun sille tielle lähdin, piti kadettikoulun pääsykokeetkin käydä kokeilemassa, Kaivonurmi muistelee. Kaivonurmi kertoo kuulleensa, että komppanian päällikkönä toimiminen on upseerin uran kohokohta. Vaikka kiirettä pitää, hän muistaa myös nauttia. Paras juttu on, kun saa porukan puhaltamaan yhteen hiileen, niin henkilökunnan kuin varusmiehetkin. Eniten nautin siitä, kun joku koulutuksessa onnistuu yksilötasolla, tai kouluttaja onnistuu luomaan hyvän hengen joukossa. Vaikka taidot eivät olisi maailman parhaat, henki ratkaisee. Päällikköä painaa myös iso vastuu. Kaivonurmi vastaa yksikössään muun muassa koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksen valvonnasta. Hän vastaa myös aliupseerikurssin toteutuksesta. Harjoituksiin hän pyrkii osallistumaan aina, kun niitä on. Kaivonurmi onkin vastikään palannut metsästä. Hän kertoo tuuranneensa sairastapauksen takia kotiin jäänyttä kouluttajaa. Ryhmässä ei ollut henkilökuljetusoikeuksia omaavaa kuljettajaa. Hyppäsin itse autonrattiin ja varusmiehet lavalle, Kaivonurmi kertoo. Kohtele yksilönä ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Unelmoi tulevasta, mutta elä tässä hetkessä KOUVOLA Upseerin parasta aikaa Viestiaselajin koulutus on muuttunut merkittävästi Kaivonurmen omasta varusmiesajasta. Hän kertoo, että eniten on muuttunut koulutettava kalusto. Kalusto, joka minulle koulutettiin varusmiehenä oli suhteellisen helppo. Nykyinen järjestelmä on monta kertaa vaikeampi. Tosin koulutettavien valmiudet ovat paremmat, sillä tekniikka kehittyy muuallakin kuin intissä, Kaivonurmi kertoo. Toinen koulutuksessa huomioon otettava muutos liittyy yhteiskuntaan. Kaivonurmen mukaan varusmiehet ovat entistä valveutuneempia ja tietoisia omista oikeuksistaan. Lähtökohtaisesti se on Kaivonurmen mukaan hyvä asia. Mutta joukosta löytyy ihmisiä, jotka yrittävät käyttää tilannetta hyväksi ja saada henkilökohtaista hyötyä. Asiaan saattaa kuitenkin olla yksinkertainen ratkaisu: Kohtelee alaisia yksilöinä, eikä massana.

12 12 kentällä ruotuväki 9/2014 Kehälavetti suojaa ampujan Kehälavetti parantaa ajoneuvon käytettävyyttä suojaamalla ampujan. Joustokehtoon voidaan asentaa useita erityyppisiä aseita. Hanna Tuulonen Libanonin operaatiossa ja Porin prikaatissa käyttöön otettu kehälavetti Platt MR 550 on partioajoneuvoon ja kuljetuspanssariajoneuvoon asennettava ampujan suoja. Kehälavetti suojaa ampujaa kaikista suunnista sirpaleilta ja käsiasepatruunoilta. Se myös parantaa ajoneuvon käytettävyyttä partio- ja asepesäketyyppisissä tehtävissä, sillä ampujan suojan lisäksi se mahdollistaa useiden erilaisten aseiden käytön. Maavoimien esikunnan materiaalilaitoksen osastoinsinööri, insinööriluutnantti Mika Heiskasen mukaan hankitut kehälavetit ovat käytössä partioajoneuvo RG 32 M T 3.1 ja kuljetuspanssariajoneuvo XA-180/185 -malleissa. Ajoneuvojen aseistuksen ensisijaisena tarkoituksena on toimia ajoneuvoosaston ja partioiden suojana yllättävissä kohtaamistilanteissa. Toissijaisesti ajoneuvoasenteista tukiasetta käytetään partion tulitukilavettina, Heiskanen täsmentää. Partioajoneuvo ja kuljetuspanssarivaunu mahdollistavat useiden satojen kilometrien partiotehtävissä tarvittavien polttoaine-, vesi-, ruoka-, ampumatarvike ja muun materiaalin kuljettamisen. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälisissä operaatioissa sekä kotimaassa nykyisen taistelutavan mukaisessa toiminnassa, Heiskanen kertoo. 360 astetta ympäri Kehälavetti koostuu kolmesta pääosasta: asennusadapterista, jolla se sovitetaan ajoneuvoon, itse kehälavetista ja etukilvestä, johon aseistus kiinnitetään. Kehälavettiin kuuluvaan joustokehtoon voidaan asentaa monentyyppisiä aseita, kuten ilmatorjuntakonekivääri, kevyt konekivääri ja kranaattikonekivääri. Lähes 300 kiloa painava kehälavetti asennetaan ajoneuvon katolle. Kehälavetti pyörii 360 astetta ja ampuja hallitsee sen liikettä manuaalisen suuntausjärjestelmän avulla, Heiskanen kertoo. Samaan kokonaisuuteen kehälavetin kanssa kuuluu varustelaatikko sekä lankaleikkuri. Heiskasen mukaan kehälavettijärjestelmän tekninen elinjakso on yhdenmukainen ajoneuvon teknisen elinjakson kanssa, eli noin 20 vuotta. Kehälavetit ovat australialaisen W&E Platt Pty Ltd:n valmistamia. Järjestelmä täyttää Maavoimien esikunnan sekä Materiaalilaitoksen teknisen hyväksynnän mukaisesti asetetut vaatimukset. Kuva: Santtu Kukkonen Kehälavetti parantaa ajoneuvon käytettävyyttä, sillä se suojaa ampujaa ja mahdollistaa useiden erilaisten aseiden käytön. huomio! verkossa SA-kuva.fi täytti vuoden Noh, syödään raakana sitten. Ei se makuun vaikuta. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Tommi Kovanen Hannes Mattila Katutaistelua Poventsassa Puolustusvoimien kuvakeskuksen SA-kuva.fi-palvelu täytti vuoden 27. huhtikuuta. Sen kunniaksi sivustolle päivitettiin yhteensä yli 800 sodan aikaista värikuvaa. Kuvat ovat peräisin pääasiassa sodissa toimineiden tiedotuskomppanioiden valokuvaajilta, ja ne on skannattu nettiin alkuperäistä vastaavassa muodossa. Vuosi sitten julkaistut mustavalkokuvat muunnettiin digitaaliseen muotoon Mikkelin Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa, mutta uusien värikuvien digitoinnista vastasi puolustusvoimien kuvakeskus. Arkistonhoitaja Janne Hallikaisen mukaan suurin työ oli kuvien käsittelyssä. Itse skannaamiseen ei kauan mennyt, mutta kuvat ovat kärsineet 70 vuoden aikana, joten ne vaativat jonkun verran käsittelyä. Myös kuvien tietojen etsintä oli haastava projekti. Harvalle kuvalle oli olemassa minkäänlaista selostetta. Yritin löytää tiedot mustavalkokuvien perusteella, jotka käsittelevät usein samoja tapahtumia. Kuvaajia ei tietääkseni ole enää elossa. Tiedotuskomppaniat kuvaajina Valtaosan kuvista ottaneet tiedotuskomppaniat perustettiin jatkosodan kynnyksellä kesällä Noin 150 etulinjassa toimineen kuvaajan tehtävänä oli tallentaa taistelutilanteita, sotahistoriallisia tapahtumia ja kansatieteellistä aineistoa. Vaikka kuvia annettiin lehdistölle, suurinta osaa niistä ei koskaan julkaistu. Kuvien negatiivit ja paperiversiot arkistoitiin Päämajan kuvaosastolle, jonka seuraajien hallussa ne ovat säilyneet tähän päivään asti. Kaikki kuvat ovat peräisin omasta arkistostamme. Emme ota lainkaan kuvia ulkopuolelta, Hallikainen kertoo. Vapaasti ladattavissa ja käytettävissä oleva kuvapalvelu on tällä hetkellä kuvan laajuinen, ja se käsittää kuvia niin maa-, meri- ja ilmavoimista kuin kotirintamaltakin. Kuvista noin koskee talvisotaa ja loput jatkosotaa. Yhteensä noin promillea kuvista Kuva: SA-kuva.fi pidettiin niin raakoina, ettei niitä voitu julkaista. Emme voi mitenkään valvoa käyvätkö esimerkiksi lapset katsomassa sivustoa. Nämäkin kuvat ovat vapaasti nähtävissä paikanpäällä kuvakeskuksessa. Miljoonan kävijän raja rikki Kuvapalvelu on ollut suosittu. Miljoonan käynnin raja on mennyt jo rikki, Hallikainen sanoo. Harvinaisista värikuvista ollaan kiinnostuttu ympäri maailmaa. Sivustoa ylläpitävän Anygraaf Oy:n tilastojen mukaan sivustolla on kävijöitä lähes jokaisesta maailman valtiosta. Listasta puuttuvat ainoastaan yhdeksän Afrikan maata ja Turkmenistan. Suhteessa eniten kävijöitä on ollut Suomen lisäksi Venäjältä, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kuvia sivustolta on ladattu yhteensä noin 36 miljoonaa. Ainakin yksi päivitys on luvassa vielä lähitulevaisuudessa. Noin 130 värikuvaa on vielä julkaisematta, ja ne ovat nyt minulla työn alla. Ne julkaistaan todennäköisesti piakkoin, Hallikainen kertoo.

13 ruotuväki 9/ vapaalla Kuva: Janne Hänninen Tykkimies Joonas Savolainen menee usein ennen kuin miettii. Alamäkiajoon kuuluvat nopeat käännökset, kova vauhti ja näyttävät hypyt Saa ajaa! Alamäkiajossa yhdistyvät tiukat käännökset ja näyttävät hypyt. Minä olen tällainen rämäpää, tykkimies Joonas Savolainen kertoo. Hurjapäisyyttä Savolaisen harrastamassa lajissa tarvitaankin. Hän harrastaa alamäkiajoa, jossa syöksytään pyörällä rinteeseen merkattua rataa pitkin mahdollisimman nopeasti alas. Varusmiespalvelustaan Savolainen suorittaa Panssariprikaatissa EO-sensorioperaattorina. Alamäkiajossa käytetään alamäkipyöriä. Ne ovat tavallisia pyöriä järeämpiä, ja niissä on motocrosspyörissä käytettävien keulojen kaltaiset tuplakruunukeulat. Pyörä joustaa kaksikymmentä senttiä kummastakin päästä. Kilpailuissa vaaditaan käyttämään kypärää ja polvisuojia. Itse käytän crossikypärää, ajolaseja, polvisuojia, hanskoja ja niskatukea. Joskus harrastukseni alkuaikoina käytin motocross-haarniskaa, jossa on kyynärsuojat, olkasuojat, rintapanssari ja selkätuki. Harrastajat tuntevat toisensa Savolaisella on alamäkiajosta kaksi suomenmestaruutta, minkä lisäksi hän on kilpaillut ulkomailla. Hän on ajanut myös maailmancupia ja sijoittunut ixs-eurooppacupissa toiseksi. Maajoukkueessa Savolainen on ajanut vuodesta 2010 vuoteen Suomen pyöräilyunionin leikkausten vuoksi maajoukkuetta ei tällä hetkellä ole. Siksi myös kotimaan kisoja on Kuva: Jonna Kaasalainen Savolainen suorittaa varusmiespalvelustaan Panssariprikaatissa. Hän ajaa kuskin kanssa maastohenkilöautoa, jossa on elektro-optinen sensori. tänä vuonna vain kuusi, kun viime vuonna niitä oli vielä yksitoista. Kilpailumenestykseni on ollut hyvää siihen nähden, kuinka paljon olen ollut loukkaantuneena. Olen ajanut kilpaa kuusi vuotta, joista viitenä vuonna minulla on ollut loukkaantuminen. Savolainen kertoo alamäkiajon olevan Suomessa marginaalilaji. Harrastajia on satakunta, ja kaikki käytännössä tuntevat toisensa. Savolainen päätyi lajin pariin 12-vuotiaana, kun hänen isänsä näki teksti-tv:ssä alamäkiajaja Matti Lehikoisen tuloksia. Nopeasti sen jälkeen Savolainen sai ensimmäisen dirt-pyöränsä. Loukkaantumiset tavallisia Varusmiespalveluksen vuoksi Savolainen ei ole päässyt kunnolla harjoittelemaan. Hän on kuitenkin ajatellut ajamista vasta viime aikoina ilmojen lämmettyä. Savolainen harjoittelee Kalpalinnan laskettelukeskuksessa Janakkalassa. Sinne hän pääsee muun muassa iltavapailla. Harjoitusvapaita en ole kysynyt. Yksilölajeihin suhtaudutaan aika nihkeästi. Vapaisiin tarvittaisiin todistus seuralta, mutta päätän itse harjoitteluajoista ja -tavoista. Laji on Savolaisen mukaan kallis, mutta harrastuksen kautta pääsee näkemään maailmaa. Yksi pyörä voi maksaa euroa. Loukkaantumiset ovat lajissa tavallisia, mutta laji on Savolaisen mukaan turvallinen, kun vain tiedostaa riskit. Vuonna 2010 nilkkani murtui kahdesta kohtaa, pohjeluu meni kokonaan poikki ja sääriluusta lähti nivelen kohdalta pala irti. Nyt luut ovat kasassa kahdeksalla ruuvilla ja titaanilevyllä. Eurooppa-cupin harjoituksissa Savolaiselle sattui mieleenpainuva tapaturma. Hyppyrin pohjalla oli lehmä syömässä heinää. En ehtinyt väistää, joten törmäsin siihen, ja minut vietiin ambulanssilla sairaalaan. Seuraavana päivänä pystyin jo kilpailemaan. tupavisa 1. Mikä on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki? 2. Kuinka monta ihmistä kuolee vuosittain Amerikassa myyntiautomaatin kaaduttua heidän päälleen? 3. Mikä NHL-joukkue on voittanut eniten Stanley Cup -palkintoja? 4. Kuka aloitti ilmavoimien komentajana 31. maaliskuuta? 5. Vuonna 2013 tehtiin Suomen kallein asuntokauppa. Mikä oli kiinteistön neliöhinta? 6. Kuinka monta tuntia uusia videoita ladataan päivittäin videopalvelu You Tubeen? 7. Minä vuonna perustettiin ohjelmistoyhtiö Electronic Arts? 8. Kuinka pitkä on Maraton-juoksu? 9. Mikä on UNIFIL? 10. Minkä automerkin logo on kuvassa? vastaukset 1. Tampere, 2. Keskimäärin henkilöä, 3. Montreal Canadiens, 4. Kim Jäämeri, , koko asunto maksoi , 6. Sata tuntia, , 8. 42,195 kilometriä, 9. YK:n rauhanturvaoperaatio Libanonissa, 10. Lincoln

14 14 vapaalla ruotuväki 9/2014 kirjat näyttely Isän kokemus Kirjoittaja Petteri Eerola ja Johanna Mykkänen Kustantaja Gaudeamus Julkaisuvuosi 2014 Isiä on monenlaisia. On yksinhuoltajaisiä, koti-isiä ja isoisiä. On isähahmoja, sateenkaari-isiä ja pehmoisiä. Isät ovat pinnalla mediassa. Isien yhteiskunnallista asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia puidaan julkisuudessa. Usein äänessä ovat äidit ja poliittiset päättäjät. Mitä mieltä ovat isät itse? Petteri Eerolan ja Johanna Mykkäsen toimittama Isän kokemus antaa puheenvuoron erilaisissa elämäntilanteissa oleville isille ja isoisille. Isän kokemus pyrkii selvittämään, millaista on olla isä. Isien mielipidettä isyydestä on kartoitettu teokseen tuhansilla kyselylomakkeilla, sadalla haastattelulla ja useilla kirjoitelmilla. Tutkimusaineiston miehet ovat iältään vuotiaita. Kirjoitelmat ovat 1920-luvulla syntyneiden miesten kokemuksia sotasukupolven isyydestä. Teoksessa käsitellään isyyden eri käsitteitä ja muotoja. Sen lisäksi pääsevät ääneen erilaisista taustoista tulevat isät, jotka kertovat isyyden tuomista iloista ja suruista, yllätyksistä ja haasteista. Eerolan ja Mykkäsen teos on aiheeltaan houkutteleva. Miesten avautuminen vanhemmuudestaan ja ainutlaatuiset sotasukupolven pohdinnat herättävät helposti mielenkiinnon. Haastattelut ovat kuitenkin vaisuja, ja miesten ujous puhua arasta aiheesta paistaa läpi. Kertomukset ovat teoksen keskipisteessä ja jättävät alleen puuduttavan analyysin menneiden vuosikymmenten isäkokemuksista. Teos muistuttaa korkeakoulutason tieteellistä julkaisua. Nykyisille tai tuleville isille se voi tarjota runsaasti tietoa vanhemmuuden vastuullisesta maailmasta. Minulle aihe ei ole ajankohtainen. Sara Hildénin taidemuseon tiedottaja Anne Kauramäki esitteli Andy Warhollin näyttelyä. Taustalla muotokuva Joseph Beuyisistä ja Seismograph-maalaus. Kuva: Deniz Kaya Lapset sodassa 1918 Kirjoittaja Tuulikki Pekkalainen Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Tammi Julkaisuvuosi 2014 Pop-taiteen pioneeri Andy Warhol Turussa asuva valtiotieteen maisteri ja tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen julkaisi keväällä 2014 Lapset sodassa kirjan. Se antaa uutta ja julkaisematonta tietoa lasten roolista, asemasta ja kohtalosta vuoden 1918 sisällissodan tapahtumissa. Niitä ei ole aiemmin juurikaan käsitelty, koska aihe on ollut arka. Pekkalainen on kirjoittanut aiemminkin Suomen sisällissodasta. Esimerkiksi teos Susinartut ja pikku immet kertoo naisvankien asemasta. Punavankileirit 1918 kertoo punavankien leireistä sekä vankien että vartijoiden näkökulmasta. Lapset sodassa teoksessa käsitellään muun muassa lapsisanan merkitystä, lapsen asemaa ja vankileireille joutuneiden lasten kohtaloita. Lapsuus oli hyvin rajallinen käsite noina aikoina. Töihin alettiin heti, kun siihen vähänkin kykeni. Kirjassa mainitaan, että merkinnät osoittavat nuorimpien töissä käyneiden olleen vain 5 7 -vuotiaita. Kirjassa käsitellään myös lasten kohtaloita itse sodassa, sen jälkeisissä oikeudenkäynneissä ja heidän rangaistuksiaan. Sotakokemuksien aiheuttamia traumoja ei myöskään ole unohdettu. Teoksessa on otteita lasten kirjoittamista päiväkirjoista, kirjeistä sekä kuvista. Liitteenä on monia erilaisia listoja, joista ilmenee eri vankileireillä olleiden lasten iät, ammatit ja muita vaihtelevalla menestyksellä saatuja tietoja. Kirja on erittäin informatiivinen ja siksi hieman raskas lukea. Se on kuitenkin loistava teos aiheesta kiinnostuneelle. Kirja on myös oiva lähde esimerkiksi esitelmää tai tutkimusta varten. Viihdelukuun kirja on kuitenkin turhan vaikealukuinen. Joonas Välilä Jo yli silmäparia on saanut ihastella ja ihmetellä pop-taiteilija Andy Warholin teoksia Näsinneulan juurella, Tampereella. Siinä missä Michael Jackson on pop-musiikin kuningas, voidaan Warholia pitää pop-taiteen ikonina. Suuri yleisö tuntee taiteilijan muun muassa Campbellin säilykepurkkeja kuvaavasta teossarjasta sekä Mao Zedongin ja Marilyn Monroen värikkäistä muotokuvista. Sara Hildénin taidemuseon tiedottaja Anne Kauramäki kertoo Warholin näyttelyn houkutelleen myös uusia museokävijöitä Tampereelle. Warholin vaikutus taiteen ja mediakulttuurin kuvastoon on niin merkittävä, että hän kiinnostaa yhä yleisöä. Olemme saaneet muutamilta kävijöiltä palautetta, että he vierailivat ensimmäistä kertaa taidemuseossa nyt tutustuessaan Warholin näyttelyyn. Tätä saattaa olla helpompi lähestyä, kuin normaalia nykytaiteen näyttelyä, Kauramäki pohtii. Laaja kattaus Warholia Näyttely rakentuu eri teemojen ympärille. Elämä, kuolema ja yhteiskunta toimivat Warholin taiteen kulmakivinä. Ensimmäisenä katsoja pääsee tutustumaan itse taiteilijaan hänen omakuviensa kautta. Amerikkalaisen tarinan yleisölle esittelevät kulutuskulttuuria ja tähtikultti-ilmiöitä kuvaavat muotokuvat omassa näyttelysalissaan. Marilynien rinnalla nähdään useita silkkipainolla toteutettuja Mick Jagger -muotokuvia. Omana alueenaan ovat politiikkaan ja väkivaltaan kantaaottavat teokset. Mao Zedongin muotokuva muuntui taiteilijan käsittelyssä Marilynien kaltaisiksi ikoneiksi. Sähkötuolien kuvilla Warhol halusi muistuttaa, että Yhdysvalloissa käytetään vieläkin kuolemanrangaistusta yhtenä rangaistusmuotona. Warhol käytti teoksiensa pohjana usein Polaroid-valokuvia. Näitä alkuperäisiä kuvia on esillä muun muassa Knives-maalauksesta, jossa taiteilija on kuvannut veitsiä rivissä. Laaja-alaisen taiteilijan teokset eivät rajoitu vain maalauksiin. Taidemuseon alakerrasta löytyy muutamia Warholin toteuttamia lehtien ja levyjen kansikuvia sekä filmikameralla kuvattuja eläviä muotokuvia. Tätä saattaa olla helpompi lähestyä, kuin normaalia nykytaiteen näyttelyä. Tie taiteilijaksi Warholin taiteellinen ura alkoi rakentua jo varhain. Hän sairasteli nuorena ja joutui viettämään paljon aikaa kotona, poissa koulusta. Warhol käytti ajan piirtämiseen. Hänen lahjakkuutensa piirtämisessä huomattiin nopeasti. Hän olikin kolmesta Warholin sisaruksista ainoa, joka sai ammatillisen koulutuksen. Warhol onnistui nopeasti pyrkimyksissään kuvittajana, mainospiirtäjänä ja somistajana. Töidensä ohella hän ehti käyttää aikaa yhä enemmän taiteeseen, jossa Warhol teki jo hyvin nuorena läpimurron. Kuuluisimmaksi Warholin teoksista nousi Campbell-säilykepurkkeja kuvaavat taulut. Warholin kerrotaan kysyneen ystävältään, mitä taiteilijan tulisi kuvata teoksissaan. Tämä oli vastannut, että kaikki suuret taiteilijat käyttävät inspiraationaan jotain itselleen rakasta aihetta. Kyseessä ei siis ole elintarvikeyhtiön mainos, kertoo Kauramäki. Aikanaan keittopurkkien kuvaaminen isoissa tauluissa ja teosten asettaminen taidegallerian seinille ravisuttelivat taidemaailmaa. Varsinainen taiteellinen läpimurto tuli kuitenkin värikkäillä kukka-aiheisilla serigrafioilla. Warholia pidettiin nyt oikeana taiteilijana. Andy Warhol An American Story -näyttely Sara Hildénin taidemuseossa on avoinna joka päivä kello toukokuuta asti. Deniz Kaya levyt Tuomas Holopainen: Music Inspired by the Life and Times of Scrooge Nuclear Blast Levy on elokuva-, kamari- ja etnomusiikin utuinen sekoitus, Tuomas Holopainen kertoo sooloalbumistaan. Nightwish-yhtyeen lauluntekijänä ja kosketinsoittajana tunnettu Holopainen on oikeassa. Uusi albumi ei ole hänelle tyypillistä metallimusiikkia, mikä tarjoaa muusikon faneille paljon ihmeteltävää. Fanit eivät kuitenkaan tule pettymään. Holopaisen levy on erilainen, mutta äärimmäisen viihdyttävä kokonaisuus. Albumin innoittaja on Don Rosan Roope Ankasta kertova sarjakuvaromaani Roope Ankan elämä ja teot. Albumin laulusolisteina esiintyvät Alan Reid, Tony Kakko, Johanna Kurkela ja Johanna Iivanainen. Levyllä soittaa Lontoon sinfoniaorkesteri, ja levyn kannen on piirtänyt Rosa itse. Albumin tekeminen on ollut Holopaisen unelma jo vuodesta Don Rosan tuotantoon hän tutustui vuonna 1990, kun Aku Ankassa julkaistiin Roope Ankan nuoruusvuosista kertova tarina Lumikenttien kimallus. Vannoutuneelle Aku Ankkojen ystävälle musiikki on korvia hivelevää. Se vie kuulijansa kauas sarjakuvien kaukaisille maille: Skotlannin sumuisille soille, Klondiken lumisille vuorille ja Mississipin mutaisen joen varrelle. Hidas jousimusiikki tuo mieleen kultaryntäysajan kurjuuden, mahtipontinen säkkipilli puolestaan Ankkapurhan linnan ylväät tornit. Musiikin avulla kuulija saa elää lukemaansa. Albumi ei ole vain yksittäisiä säveliä, vaan se sisältää kokonaisen elämäntarinan. Taidokkaasti rakennettu albumi tarjoaa jokaiselle jotakin, Ankkataustasta riippumatta. The Life and Times of Scrooge on kuin sävelletty sarjakuvakirja. Jokaisella solistilla on oma roolinsa, ja levyllä on alku, huippukohta ja loppu. Stepa: Ultramagneettinen Monsp Records Sodankylästä ponnistava suomiräppäri Stepa julkaisi huhtikuun alkupuolella albumin, joka kantaa nimeä Ultramagneettinen. Se on sodankyläläisen kolmas pitkäsoitto. Ensimmäisen levynsä MC Stepa julkaisi Vuonna 2010 tuli ulos toinen albumi, jonka nimeksi ristittiin Made in Sodankylä. Huhtikuussa julkaistu Ultramagneettinen eroaa hieman tyyliltään Stepan aiemmasta tuotannosta. MC oli varsinkin lyyrisesti lapsekas ja rento. Nykyään riimit ovat aikuismaisempia ja jopa hieman kantaa ottavia. Toisaalta niissä on edelleen tiettyä huumoria ja ironiaa. Albumin avausraita Paha jäbä on Stepaa parhaimmasta päästä. Kikkailu riimeillä ja keinuva taustabiitti tuovat hyvän fiiliksen. Levyn neljäs kappale Laineen Kaspereita on ehkä albumin paras raita. Se kertoo miten Stepa sai innoituksen rap-musiikkiin ja muuhun urbaaniin taiteeseen. Levyn loppupuolella tunnelma menee syvällisemmäksi. Ajat muuttuu vielä ja Aika mennä kotiin ovat selkeästi eri tyylisiä kappaleita, kuin levyn alkupuolella olevat Rock n Roll Volkswagen ja Se ei oo maanantai (eikä tiistai). Stepan Ultramagneettinen nivoutuu hyväksi kokonaisuudeksi. Musiikki saa suomiräpistä pitävän kuuntelijan rennolle fiilikselle. Taustat ovat tärkeässä osassa hyvällä räp-levyllä. Albumin taustabiiteistä on vastannut pääasiassa BennyBen, joka on onnistunut niissä hyvin. Biitit ovat hyvin samankaltaisia, mutta jokaisesta löytyy oma vivahteensa. Tämä takaa, ettei levy ala kyllästyttää puolivälissä ja etteivät biisit kuulosta aivan samalta. Stepan edellisestä soololevystä on aikaa. Ultramagneettinen on odotetun hyvä kokonaisuus, vaikka jotain tiettyä särmää jäi puuttumaan. Joonas Välilä

15 ruotuväki 9/2014 VAPAALLA 15 Teksti Hanna Tuulonen Ulkoasu Eero Ketonen Boulderoinnista voi tehdä itselleen joko helppoa tai vaikeaa. Kevyttä se ei kuitenkaan koskaan ole. Onnistumisen tunne on mahtava, kun pääsen mahdottomalta tuntuneen reitin loppuun asti. Käteni hikoavat ja sormeni tärisevät hervottomasti. Ote ei pidä eikä magnesiumjauheesta ole apua. Yritän tasata rasitusta kehoni kaikille lihaksille, mutta epäonnistun surkeasti ja putoan. Onneksi matkaa alaspäin on vain viisi metriä. Tömähdän puolen metrin paksuiselle patjalle ja haluan yrittää heti uudestaan. Kiipeämiseen täytyy keskittyä sataprosenttisesti, muuten tulee alas. Putoamiset opettavat kestämään epäonnistumisia ja samalla ne saavat aikaan halun yrittää kunnes onnistuu, Boulderkeskuksen omistaja Jarmo Annunen rohkaisee. Lyhyttä ja haastavaa Boulderointi on yksi kiipeilyn alalajeista, jossa kiipeillään pääsääntöisesti matalilla sisäseinillä, mutta myös kallioilla tai siirtolohkareilla. Lajissa ei käytetä varmistusvälineitä kuten köysiä tai valjaita, sillä kiivettävät reitit ovat lyhyitä, mutta sitäkin monipuolisempia. Reitit on merkitty värikoodein vaikeusasteen mukaan ja yhdellä reitillä saa käyttää vain yhden värisiä otteita. Vaikeusasteet menevät nelosesta kahdeksaan, joista nelosreitit ovat helpoimpia. Useimpia reittejä voi kiivetä monella tapaa, mutta joissain reiteissä saattaa olla vain yksi oikea tekniikka. Annusen mukaan laji on nimenomaan tekniikkalaji, joka perustuu vain osittain voimalle. Boulderoinnin kiinnostavuus perustuu ehdottomasti oikean kiipeilytekniikan opetteluun ja hallintaan sekä voimankäytön haasteisiin. Irti maasta Vaikeinta on aloittaminen. Jokaisella reitillä on omat aloitusotteet, joiden varaan on päästävä ennen kuin voi aloittaa kiipeämisen. Ensikertalaisena emmin helpoimmankin reitin aloituksen kanssa pitkään ennen, kun uskaltaudun irti maasta seinän varaan. Mutta kun lopulta pääsin vauhtiin, kiipeäminen sujui kuin itsestään. Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen huomaan, kuinka tärkeää on pitää painopiste matalana ja lantio lähellä seinää. Seinällä liikkuminen tapahtuu lopulta yllättävän jouhevasti, kun löytää oikean tekniikan keskivartalon käyttöön. Silloin ei tarvitse repiä itseään ylöspäin pelkillä käsilihaksilla, koska koko keho tekee töitä. Boulderoinnin voi aloittaa kuka tahansa riippumatta siitä, mikä kunto tai aikaisempi kiipeilykokemus on. Erityisiä välineitä ei tarvita lukuunottamatta kiipeilytossuja ja käsien otetta parantavaa magnesiumjauhetta. Tätä voi tehdä vaikka farkut jalassa tai puku päällä. Kyllä se kunto kohoaa tätä tehdessä, Annunen nauraa. Boulderoinnissa oikealla vaatetuksella on toki vaikutusta. Eteneminen on huomattavasti miellyttävämpää ja vaivattomampaa joustavissa vaatteissa. Treenivermeissä ei myöskään tarvitse huolehtia magnesiumjauheesta, jota löytyy harjoittelun jälkeen kaikkialta: vaatteista, kasvoista ja kuvaajamme kamerasta. Vinkkejä vanhemmilta Uudelle kiipeilijälle on tärkeintä löytää oma tapa liikkua seinällä. Annunen vinkkaa, että etenkin aloittelijoiden kannattaa jutella muille samaan aikan kiipeilemässä oleville, kokeneemmille treenajille. Boulderoinnista kivaa tekee se, että tämä on hauskaa ja haastavaa juuri omalla osaamisen tasolla. Vaikeusasteita on niin monia, että aina löytyy reitti, jonka pääsee helposti läpi ja reitti, joka kehittää kiipeilijästä entistä paremman. Annunen kertoo, että usein kokeneemmat kaverit neuvovat mielellään, ja pienilläkin vinkeillä tekniikka voi kehittyä todella paljon. Hän naurahtaa, että helpoiten heidät tunnistaa seinän edessä seisomisesta ja käsien sekä jalkojen ilmassa liikuttamisesta. Tämä on reitin ennalta harjoittelua. Toisinaan on olemassa vain yksi tapa kiivetä jokin reitti ja siksi se on suunniteltava etukäteen. Sormet koetuksella Annunen painottaa, että lämmittely on boulderoinnissa tärkeää kuten missä tahansa muussakin urheilulajissa. Etenkin sormiin ja käsiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne joutuvat kovalle koetukselle. Huomaankin nopeasti, etten lämmitellyt tarpeeksi. Jo kolmen reitin kiipeämisen jälkeen kyynärvarren lihaksia polttelee ja pohdin saanko pidettyä enää yhdestäkään seinän otteesta kiinni. Annunen lohduttaa, että putoamisen jälkeen ei tarvitse aina aloittaa alusta. Reittejä voi harjoitella otteelta otteelle siirtyminen kerrallaan ja kun palaset ovat kasassa, voi kokeilla taas koko reittiä alusta. Reiteillä tavoitteita on kahdenlaisia: joko koskettaa kädellä seinän ylätasannetta tai viimeistä reitin otetta. Ensikertalaisena olen edennyt helpommasta reitistä mielestäni jo varsin haastavan oloisille otteille. Minulla ei ole toivoakaan siitä, että pääsisin violettia reittiä ylös asti, mutta kun kerta kerran jälkeen pääsen yhden otteen pidemmälle, en malta lopettaa. Yllän jo melkein ylätasanteelle. Boulderointi vaatii sekä henkistä että fyysistä keskittymistä. Jarmo Annunen on boulderoinut 12 vuotta. Lajiin hän tykästyi sen haastavuuden takia.

16 16 takakansi ruotuväki 9/2014 potretti Yhteistyön puolestapuhuja Emmi Sivonen Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Jari Rantala tarjoaa kahvia ystävällisesti hymyillen. Hän vaikuttaa sellaiselta ihmiseltä, jonka kanssa olisi miellyttävää työskennellä. Hänen helposti lähestyttävä olemuksensa ja avoimuus saavat tuntemaan itsensä tervetulleeksi vieraaksi. Rantala valittiin Upseeriliiton puheenjohtajaksi 13. maaliskuuta. Työtehtävän ilolla vastaanottaen hän aloitti tehtävässä jo saman päivän aikana. Monipuolinen työhistoria Rantala on työskennellyt uransa aikana moninaisissa työtehtävissä. Valmistuttuaan hän aloitti Panssariprikaatissa alokaskouluttajana. Hän palveli Parolannummella yhteensä seitsemän vuoden ajan. Esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit suoritettuaan Rantala aloitti Läntisen maanpuolustusalueen esikunnassa operatiivisen alan osastoesiupseerina. Sen jälkeen hän vastasi toiminnan ja resurssien suunnittelusta sektorijohtajana. Hän on päässyt työskentelemään myös kansainvälisellä tasolla. Olin Kosovossa kriisinhallintaoperaatiossa puoli vuotta. Se oli erittäin hyvä kokemus, Rantala muistelee. Ulkomailta palattuaan hän työskenteli Pääesikunnan suunnitteluosastolla suunnittelusektorilla toimintamenoista vastaavana vanhempana osastoesiupseerina. Silloin puolustusvoimat joutui tekemään ensimmäisiä suuria säästöjä, joiden takia esimerkiksi kertausharjoituksia vähennettiin. Pääesikunnassa näki hyvin kokonaisuuden. Olin perillä puolustusvoimien toiminnasta, rahoituksen merkityksestä ja varsinkin siitä kun rahoitusta ei ole, Rantala toteaa. Upseeriliitto valvoo jäsentensä etuja Jari Rantalan mukaan hänen työssään erityisen palkitsevia ovat tilanteet, joissa pystyy olemaan avuksi muille. Vuonna 2006 Upseeriliiton pääluottamusmiehen tehtävään valituksi tullut Rantala ehti työskennellä tehtävässä lähes kahdeksan vuotta. Hänen mukaansa monipuoliset työtehtävät takasivat työssä viihtymisen. Työhöni kuului erilaisia tilaisuuksia, neuvotteluita ja valiokuntia. Nyt puheenjohtajana ollessa aion liikkua ympäri Suomen tapaamassa jäsenistöä heidän työpaikoillaan. Upseeriliitto ajaa jäsentensä etuja niin palkkauksen, koulutuksen kuin tehtävämääräystenkin suhteen. Liitto pyrkii parantamaan erityisesti pakkosiirrettyjen upseerien etuja. Toiselle paikkakunnalle siirretyt upseerit kärsivät paitsi taloudellisia tappioita, joutuvat he usein olemaan arkipäivät erossa perheistään. Puolustusvoimauudistus on lisännyt tällaisia tilanteita entisestään. Pyrimme siihen, että taloudelliset puolet, kotona käyminen ja joustavat työmuodot mahdollistavat, että he pystyisivät olemaan Tein pääluottamusmiehen tehtävät sydämellä ja innoissani. enemmän kotona perheen luona. Ensisijaista on se, että perhe saa olla yhdessä, Rantala summaa. Hän on erityisen huolissaan puolustusvoimien rahoituksesta. On tärkeää, että puolustusvoimien resurssit olisivat kohdallaan. Silloin työtehtävät ovat mielekkäitä ja jäsenistömme kokee työn tekemisen mielekkäänä. Rantalan mukaan puolustusvoimat on tulevaisuudessa perusteellisten ja periaatteellisten ratkaisujen edessä, mikäli määrärahoja ei saada kasvamaan. Sydämen asialla Tulevaisuutensa Rantala näkee Upseeriliitossa, sillä jäsenten etujen vuoksi työskenteleminen on hänelle sydämen asia. Sen huomaa, sillä pelkästään työstä puhuminen saa Rantalan silmät loistamaan ja hymyn leviämään. Tein pääluottamusmiehen tehtävät sydämellä ja innoissani. Rantalan mukaan on palkitsevaa, että pääluottamusmiehen toimissa työskennellessä pääsi auttamaan ja konkreettisesti ratkomaan yksittäisten henkilöiden ongelmia. Puheenjohtajana hänen tehtävänsä on johtaa liiton kokonaistoimintaa ja vastata linjausten ja tavoitteiden laatimisesta. Liikuntaa ja kulttuuria Työn ulkopuolella Rantala kuluttaa aikaansa urheilemalla. Talvisin hän harrastaa laskettelua, sulkapalloa ja hiihtoa. Tähtäimessä on vuosittain Finlandia-hiihdot. Pari puolimaratonia tulee aina kesässä juostua. Golf vie entistä enemmän aikaa. Lisäksi harrastan sekalaista oheisliikuntaa, kuten frisbeegolfia ja melontaa, Rantala listaa. Liikkumisen ohella Rantala käyttää vapaa-aikansa lukemiseen ja kulttuuriin. Teatterinäytökset, ooppera ja baletti eivät hänen mukaansa lukeudu varsinaisesti harrastuksiin, mutta ovat joka tapauksessa mieluisaa ajanvietettä. Jari Rantala Ikä: 50 vuotta Asuinpaikka: Hämeenlinna Ammatti: Upseeriliiton puheenjohtaja Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Sotilasarvo: Everstiluutnantti Kuunnellen ja kuullen, yhdessä tehden. Kuvat: Jonna Kaasalainen poiminta Ilmailusta ammatti -tapahtuma toukokuussa Deniz Kaya Tikkakoskella esiintyy rap-artisti Elastinen. Kuva: Sami Siilin/Rähinä Records Oy Vuosittainen tapahtumakiertue avaa ovet ilmavoimien tukikohtiin tavoitteenaan kertoa opiskelijoille eri ilmailualojen koulutus- ja uramahdollisuuksista. Erityishuomiota kiinnitetään ilmavoimien tarjoamaan varusmieskoulutukseen. Tapahtumat on suunnattu opiskelijoiden ja koululaisten ohella kaikille ilmailusta kiinnostuneille. Ensimmäisenä porttinsa yleisölle avaa Ilmasotakoulu 15. toukokuuta kello alkaen. Tikkakoskella Tukilentolaivueen alueella järjestettävän tapahtuman lentoesityksille antaa lisäpotkua suosittu rap-artisti Elastinen. Yleisö pääsee tutustumaan maanäyttelyssä Hornetin, Casa-kuljetuskoneen sekä muun ilmavoimien kaluston lisäksi myös Maavoimien kuljetushelikopteriin. Perinteinen tapahtuma on kerännyt Tikkakoskella viime vuosina yhä enemmän osallistujia. Säästä riippuen odotamme noin kävijää tänäkin vuonna, kommentoi projektiupseeri, kapteeni Joni Tiihonen. Ilmailusta ammatti -tapahtumat: Ilmasotakoulu, Tikkakoski 15. toukokuuta kello Satakunnan lennosto, Pirkkala 20. toukokuuta kello Lentosotakoulu, Kauhava 28. toukokuuta kello Lapin lennosto, Rovaniemi 28. toukokuuta kello Tapahtumiin on vapaa pääsy. > kalenteri Äitienpäiväkonsertit Mikkelissä ja Lappeenrannassa Laulajat Jyrki Anttila ja Eeva- Maria Kopp tunnelmoivat musiikkimajuri Riku Huhtasalon johtamissa konserteissa. Pe 9.5. kello Konserttitalo, Mikaeli, Mikkeli La kello Kaupungintalo, Lappeenranta Liput alkaen 15 Lippupalvelusta (Mikkeli) ja Lippupisteestä (Lappeenranta). Kadettikurssin pääsykokeet Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää syksyllä 2014 aloittavan 101. Kadettikurssin ja 84. Merikadettikurssin pääsykokeet Santahaminassa pidettäviin pääsykokeisiin kutsutut on valittu yliopistojen yhteishaussa tulleiden hakemusten perusteella. Tieto opiskelijavalinnassa hyväksytyistä ja varasijalle yltäneistä julkistetaan viimeistään Lue lisää > Laivaston soittokunnan kevätkonsertit Kevään lämmin tuulahdus Laivaston soittokunnan kevätkonsertit ovat varma merkki lähestyvästä kesästä. Konsertissa esitellään Laivaston soittokunnan pienyhtyeet: vaskikvintetti, puhallinkvintetti ja seitsikko. Ke ja to klo Heikkilän kasarmin sotilaskoti, Turku Liput 10, sisältää munkkikahvit.