TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 8/86 EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VII

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VII KAPPELIMÄKI, NAULAMÄENSUO JA KAASAVUORI JULKAISU 8/86

2 KAPPELINMÄEN, NAULAMÄENSUON JA KAASAVUOREN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS Sisältö Esipuhe Kappelinmäki 1. Yleiskuvaus 2. Linnusto 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Naulamäensuo Kaasavuori 1. Yleiskuvaus 2. Linnusto 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi

3 2 ESIPUHE Raportti Kappelimäen, Naulamäensuon ja Kaasavuoren elollisen luonnon perusselvityksistä kuuluu laajempaan Turun ympäristönsuojelutoimiston kesällä 1985 käynnistämään hankkeeseen, jonka tarkoituksena on ollut selvittää eräiden luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi ehdotettujen alueiden suojeluarvo. Tämän selvitystyön taustaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin omassa raportissaan (Osa I Perusselvitysten menetelmät ja tulosten tarkastelu). Kappelimäen, Naulamäensuon ja Kaasavuoren sijainnit on merkitty tämän raportin liitekarttaan 1. Uusien luonnonsuojelualueiden suojeluarvoa koskevan selvitystyon yhteydessa ympåristonsuojelutolmisto kartoitti Kesällä 1985 Kappelimåen ja Kaasavuoren pesimälinnuston. Naulamäensuon osalta tutkittiin alueen hyöntelslajistoa. Lisäks1 alueen putkilokasvilajistosta on ollut käytettävissä joitakin yksittäisiä Turun yliopiston kasvitieteellisen museon löytöpaikkatietoja. Kappelimäen ja Kaasavuoren pesimälinnuston kartoituksen on tehnyt luonnonsuojelutyöntekijä Jarmo Laine. Tutkija.Kai Viherkoski Turun yliopistosta kartoitti Naulamäensuon hyönteislajistoa ja yliopiston kasvitieteellisen museon museoamanuenssi Unto Laine on selvittänyt suon putkilokasvilajistoa.

4 3 KAPPELINMÄKI 1. Yleiskuvaus Suojeltavaksi ehdotettava Turun kaupungin omistama alue (liite 1 ) sijaitsee Kuusiston saaren itäosassa Kuusiston kartanon ja salmen välissä ja on kooltaan 11,5 ha. Alue muodostuu kahdesta mäenselänteestä ja niiden väliin jäävästä korpinotkelmasta. Varsinainen Kappelinmäki on selänteistä itäisempi ja kattaa yli puolet koko alueesta. Mäki kohoaa 57 metriä merenpinnan yläpuolelle. Rinteet ovat paikoitellen hyvin jyrkkiä ja keskimääräinenkin jyrkkyys on noin 25. Mäen laelta avautuu komea näköala etelän ja lännen välisiin ilmansuuntiin. Kappelinmäen laki on harvaa kalliomännikköä, joka alempana muuttuu vähittäin kuusivaltaiseksi. Jyrkät rinnealueet ovat 35 m:n korkeuskäyrän alapuolella tiheätä korpikuus ikkoa. Pohjo isr in teillä kuusikon aluskasvillisuuden muodostaa varvikko ja kostea sammalikko, etelärinteiden kuusikoiden alustat ovat useimmiten paljasta neulaskariketta. Eteläreunassa Kappelinmäen kuusikko rajoittuu jyrkästi Kuusiston kartanon vanhaan metsittyneeseen kulttuurilehtoon. Mäen lounaispuolella sisältyy alueeseen kulttuurivaikutteiden pensaikkoinen niitty. Läntinen mäenselänne kohoaa vain 23 metrin korkeuteen ja sen rinteet ovat pääosin loivia, vain Kuusiston lahteen avautuva rinne on hyvin jyrkkä. Koko mäki on puustoltaan mäntyvaltaista sekametsää. Mäkien väliin jää tiheästi kuusta kasvava korpinotkelma, jossa virtaa kapea puro. Notkelman länsirinteet ovat melko jyrkkiä, sammalpohjaisia. ja suurta kuusta kasvavia, itärinteet ovat enimmäkseen nuorta melkein läpitunkematonta kuusikkoa, josta aluskasvillisuus lähestulkoon puuttuu. 2. Linnusta Linnusta laskettiin kahdella käyntikerralla: ja Tällöin tavattiin lintuja taulukon 1 mukaisesti. Havaitut linnut on merkitty karttapohjalle (kuva 1).

5 4 Taulukko 1: Kuusiston Kappelinmäen linnusta kesällä 1985 Pesiviksi on tulkittu seuraavat tapaukset: 1. löytynyt pesä tai poikue 2. lintu on käyttäytymisellään osoittanut pesän tai poikueen läsnäolon 3. soidinteleva pari tai laulava koiras kiinteällä reviirillä yht. peippo pajulintu lehtokerttu punarinta metsäkirvinen mustarastas laulurastas talitiainen 3 3 punakylkirastas hippiäinen vihervarpunen sepelkyyhky uuttukyyhky keltasirkku 2 2 tiltaltti 2 2 rautiainen 2 2 harmaasieppo 2 2 töyhtötiainen 2 2 mustapääkerttu 1 1 närhi 1 1 pyy 1 1 fasaani 1 1 pensaskerttu 1 1 pikkulepinkäinen 1 1 sirittäjä 1 1 kirjosieppo 1 1 puukiipijä 1 1 rytikerttunen 1 1 satakieli 1 1 punatulkku 1 1 Yhteensä pesiväksi tulkittiin 85 paria, mikä maara koostuu 3 eri lajista. Pesimälinnuston tiheys on 739 paria/km 2, mikä vastaa eteläsuomalaisen havu/sekametsän keskimääräisiä arvoja.

6 ;A; c < ~ Kuusiston Kappelinm;:jlfi 1--' LINNUSTO Kt:S!\LL!\ 1 '!85 ;A; c (fj 1-' (fj rt ::J ;A; ~ 'd 'd!-' 1-' ::J 9 ~: ::J 'd (fj 1-' 9 ~:!-' 1-' ::J ::J c (fj rt ~ (fj ~:!-'!-' ~: 1--' lo OJ ()l MEKKKIEN SELITYKSET: peippo W pajul intu O lehtokerttu II punarinta c;;;;;iiij metsäkirvinen D mustarastas Å laulurastas A talitiainen 6 punakylkirastas * hippiäinen ~ vihervarpunen Å G;i 6 ha rm..'lj. s ieppo A " närhi puukil\ljä nen...å Q sirltt~).j * G;i. ~ ~ uuttukyyhky aut!ainc~, 6 D ~. t(lyhtötia'~nen se~elkyyhk~. 6 D. w ::,, G;i!~ harrr..oasieppo f\ * "kcltasirkku W'.<1. :; A kirjos1cppo- : Q ~ uuttukyyhky :~ 7 ~~~=~~~~at,1ij.cli, fasaani * ~ ()l rrr=p= &::l m

7 6 Linnuston lajimäärä on melko suuri. Alueen kuusikkokorvet ovat säilyneet siksi rauhallisina, että tällaisten metsien aremmista tyyppilajeista tavattiin pesivänä mm. pyy, närhi ja punatulkku. Muita kuusikoiden tyypillisiä eudstajia olivat sepelkyyhky, tiltaltti, rautiainen, puukiipijä ja hippiäinen. Alueen reunaosien pieniin lehtomaisiin laikkuihin olivat asettuneet mustapääkerttu ja satakieli. Runsaimpana esiintyivät luonnollisesti Suomen yleisimmät ja vähiten ympäristöltään vaativat lajit kuten peippo ja pajulintu. Runsaita olivat myös lehtokerttu ja punarinta. Rytikerttunen tavattiin kapealta ruovikkokaistaleelta Kuusistonsalmen rannalta. Alue on säilynyt pääosin koskemattomana ja linnustossakin näkyy hyvin alueen luonnontilaisuus. Ainoastaan Kuusiston kartanoon rajoittuvassa osassa on havaittavissa jonkin verran ihmistoiminnan vaikutusta; pöntöissä pesivät kirjosieppo ja uuttukyyhky sekä peltoihin rajoittuvalla pensaikkoisella niityllä pesivät fasaani, pensaskerttu ja pikkulepinkäinen ovat ihmistoiminnasta suoranaisesti hyötyviä lajeja. 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Kappelinmäki on edustava näyte Varsinais-Suomelle luonteenomaisesta mäkimaasta. Tämä korkea ja jyrkkärinteinen kalliomäki, joka rajoittuu yhdeltä sivultaan peltoon ja toiselta sivultaan mereen, on säilynyt lähes luonnontilassa. Alueeseen sisältyy vanha korpikuusikko, jonka keskellä on upea puronotkelma. Linnusta on melko runsas ja pesimälajistoon kuuluu useita arkoja kuusikoitten suosijoita. Alue soveltuu tältä osin hyvin suojelukohteeksi. Varsinaisen Kappelinmäen laelta avautuu mahtava näköala etelän ja lännen välisiin ilmansuuntiin. Mäen lakiosa on pintakasvillisuudeltaan toistaiseksi säilynyt melko hyväkuntoisena, vaikka karu kalliokasvillisuus on erityisen herkkä kulumiselle. Alueen säilyminen nykyisessä tilassa edellyttää liikkumisen rajoittamista ja kanavoimista poluille, joiden suunnittelu tulee toteuttaa huolella.

8 7 NAULAMÄENSUO Kakskerrassa sijaitsevalta 2,2 ha:n suuruiselta Naulamäensuolta tutkittiin uusien luonnonsuojelualueiden peruskartoi tuksen yhteydessä alustavasti vain suurperhoslajistoa. Alueen kasvistosta on lisäksi ollut käytettävissä vain yksittäisiä, aiemmin tehtyihin kasvistokartoituksiin pohjautuvia havaintoja. Vaikka Naulamäensuo onkin vuosikymmenien kuluessa joutunut varsin voimakkaan ihmistoiminnan kohteeksi (ojittaminen, maantien rakentaminen, ja onpa alue toiminut epävirallisena kaatopaikkanakin), on se silti kyennyt säilyttämään kasvistollista erikoisluonnettaan. Suolla esiintyy mm. harvinaiseksi luokiteltavat lännenvesiherne (Utricularia australis R. Br.), vankkasara (Carex riparia Curtis) ja varstasara (Carex pseudocyperus L.) (Unto Laine, suullinen tiedonanto). Alustavassa suurperhoslajiston kartoituksessa ei alueelta löytynyt suojeluarvoltaan merkittäviä lajeja. Taulukkoon on koottu luetteloa kartoituksen yhteydessä tavatuista sekä alueelta aiemmin kerätyistä suolle tyypillisistä suurperhosista. Taulukko 2: Naulamäen suurperhoslajistoa (Tyypilliset soiden ja kasteiden elinympäristöjen lajit on osoitettu -merkinnällä) Acronicta menyanthidis Aglais urticae Biepharita satura Boloria aquilonaris Callistege mi Celaena haworthii Diacrisia sannio Ematurga atomaria Hyppa rectilinea Lobophora halterata Petrophora chlorosata Unca uncula YaCCiDTna optilete Xanthorhoe spadicearia Xestia baja Zygaena lonicerae Zygaena meliloti

9 8 Vaikka Naulamäensuota ei enää voidakkaan pitää luonnontilaisena, on sillä silti suoekosysteeminä oma suojeluarvonsa. Turun kaupungin alueella on vain niukalti eri suotyyppejä edustavaa kasvillisuutta, minkä vuoksi pienialaisiakin soita tulisi suojella luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Suhteellisen harvinaisina kasviyhdyskuntina kaupungin alueella sijaitsevat suot ovat myös tärkeitä biologisten aineiden maasto-opetuskohteita, jollaisena Naulamäensuotakin on käytetty. Naulamäensuon putkilokasvilajistoon ja hyönteisfaunaan kuuluu lisäksi joitakin harvinaiseksi luokiteltavia lajeja (kasveista esim. lännenvesiherne ja hyönteisistä Petrophora chlorosata-niminen mittari). ~aulamäensuon suojeluarvon arvioimiseksi on alu~ een eliöstöstä toistaiseksi olemassa melko puutteelliset tiedot. Suo on kuitenkin ihmistolminnan seurauksena menettänyt siinä määrin alkuperäistä luonnontilaansa, että luonnonsuojelulain mukaisen rauhoituksen sijasta alueen luonnonarvot ja käyttö opetuskohteena voitaneen turvata parhaiten kaavallisen suojelun keinoin.

10 A c < PJ 1\).. KAASAVUORI A PJ PJ (JJ PJ < c '""$ :J I.TNHUSTO KF:SJ'~LL?\ 1!)8~ '\ '~ ~: ""'::::::::::::: = :: =.:: = = = =: = ~=: ~: '"::::::.: =: :c::: :c :: ';. ':. ' (JJ f--' 3 p:l: f-' f--' :J :J c (JJ rt ~ (JJ p:l: f-' f-' p:l: 1--' <.D OJ ()l (j (\ ;.. ~. ',,,,,,,, [] '~,,, ''-':,)--' peippo peippo harmaa o 1 cppo mcts.'o:.irvinen mcts~d:.irvincn musta r~ sta s peippo vihervarpuncn pajulintu punarinta scpclkyyhkypeippo pajulintu f""p m 1--'

11 yht. peippo pajulintu 4 4 harmaasieppo metsäkirvinen 2 2 töyhtötiainen 1 1 sepelkyyhky 1 1 vihervarpunen 1 1 mustarastas 1 1 punarinta 1 1 hippiäinen 1 1 Pesiväksi tulkittiin 19 paria. Lajeja oli 1. Pesimälinnuston tiheys oli 38 paria/km 2, mikä vastaa keskimääräistä linnuston tiheyttä Etelä-Suomessa tämäntyyppisessä elinympäristössä. Lintulajista ja parimäärä oli odotetun kaltainen. Alueen rauhattomuus (retkikohde, ympärillä runsaasti mökkejä) on varmasti syynä siihen, että linnusta muodostuu pääosin ihmistä hyvin sietävistä lajeista. 3. Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Kaasavuori edustaa tyypillistä varsinaissuomalaista maisemamuotoa, jossa karu kalliokupoli kohoaa selvästi ympäröivää maastoa korkeammalle. Vuorelta avautuu komea näköala Airistan selälle. Kalliota on käytetty ahkerasti retkikohteena, mikä näkyy voimakkaasti kuluneessa lakialueen kasvillisuudessa. Kaasavuoren alueen kasvillisuus ja eläimistä ei pidä sisällään mitään poikkeuksellista eikä luonnonsuojelullisesti erityisen arvokasta lajistoa, mutta kallion lakialuetta lukuunottamatta lähes luonnontilaisena säilynyt maakunnallemme ominaisen maisematyypin edustajana Kaasavuori soveltuu suojelukohteeksi. Alueen luonto huomioiden suojelu voitaneen toteuttaa kaupungin omin hallinnollisin päätöksin kaavallisena suojeluna.

12 Kappelimäen, Naulamäensuon ja Kaasavuoren alueiden sijainti L i L t c k a r r. t. ~ J 1:1 ~-r: : '1. ~ - :;-:- T,)'.l... k,,'wj.. ~"'~ " J -~"'... ',...r.-. - " i.. 1 t_r,:;;,.., -.' ), N..,O.. f-~lfjoji,i r-. ' ~ 11.1 l(,,l;tt.l