Tärkeimmät tapahtumat vuonna Toimitusjohtajan katsaus. Finavia lyhyesti. Lentämisen merkitys. Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009. Toimitusjohtajan katsaus. Finavia lyhyesti. Lentämisen merkitys. Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos"

Transkriptio

1 M A T K O J A M A I S E M I A 1 F I N A V I A V U O S I K E R T O M U S

2 New York 8:40 F I N A V I A N V U O S I K E R T O M U S S I S Ä LT Ö Toronto 8:40 Boston 8:30 Reykjavik 3:35 K A T S A U S Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009 Toimitusjohtajan katsaus Finavia lyhyesti Lentämisen merkitys Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos Henkilöstö ja Finavia työnantajana Lentoasema, asiakas ja ympäristö Helsinki-Vantaalla muutosten vuosi Hallitus ja johtoryhmä Dublin 3:10 Manchester 3: H A L L I T U K S E N T O I M I N T A K E R T O M U S J A T I L I N P Ä Ä T Ö S Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Lisbon 4:40 Ponta Delgada 6:10 London 3:10 Paris 3:05 Madrid 4:20 Biarritz 3:40 Malaga 4:45 Palma de Mallorca 4:00 Barcelona 3:45 Funchal 5:45 Faro 4:45 Jerez de la Frontera 4:35 Alicante 4:25 Las Palmas 6:05 Tenerife 6:20

3 Tokyo 9:25 Nagoya 9:35 Osaka 9:45 Seoul 8:35 Hong Kong 9:50 Beijing 7:40 Shanghai 8:55 Bangkok 9:45 Petrozavodsk 1:20 Bergen 1:55 Oslo 1:30 Gothenburg 1:25 Stockholm 0:55 Norrköping 1:20 Visby 1:30 HELSINKI St. Petersburg 0:55 Tallinn 0:35 Moscow 1:50 Delhi 6:40 Billund 2:20 Copenhagen 1:35 Riga 0:55 Vilnus 1:15 Ekatarinburg 2:45 3:10 Amsterdam 2:35 Brussels 2:40 Geneva 3:00 Düsseldorf 2:25 Zurich 2:55 Milan 3:15 Frankfurt 2:40 Stuttgart 2:50 Hamburg 1:55 Munich 2:35 Venice 3:10 Ljubljana 2:35 Berlin 2:00 Prague 2:20 Vienna 2:30 Budapest 2:25 Krakow 1:45 Warsaw 1:45 Bucharest 2:30 Kiev 1:45 Dubai 5:55 Nice 3:35 Pisa 2:55 Rome 3:35 Split 3:00 Dubrovnik 3:30 Istanbul 3:15 Athens 3:40 Samos 3:50 Larnaca 4:00 Heraklion 3:55 Kos 3:50 Malta 4:05 F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 3 Paphos 4:15 Chania 3:50 Rhodes 4:00

4 2009 Tärkeimmät tapahtumat Helsinki-Vantaan pysäköintipaikkojen määrä kasvoi 2 400:lla, kun Finavia avasi 3.2 uuden pysäköintitalon. NORACON-sopimus allekirjoitettiin 9.2. NORACON-yhteenliittymässä Finavialla on mahdollisuus olla mukana lennonvarmistuksen järjestelmien ja teknologian kehittämiseen keskittyvässä EU:n tutkimus- ja kehitysohjelma SESARissa. Ohjelman kustannusarvio on 2,1 miljardia euroa. Kehäradan rakentaminen Helsinki- Vantaalla käynnistyi. Pääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Vantaankoskelle rakennettava rata valmistuu vuonna Finavian hallitus päätti, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä- Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Finavia avasi heinäkuun aikana maksuttoman avoimen Internetyhteyden 13 lentoasemalla: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kittilä, Kruunupyy, Kuopio, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere-Pirkkala, Turku ja Vaasa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla maksuton yhteys on ollut käytössä jo aiemmin. NORACONsopimus Kehäradan rakentaminen alkoi Maksuton Internet-yhteys Kuusamon laajennus valmistui Ympäristöluvat Jyväskylään ja Kuopioon Terminaalijako muuttui Kuusamon lentoaseman laajennusosan saapuvien matkustajien puoli avattiin Siellä sijaitsevat saapuvan matkatavaran käsittely- ja luovutustilat sekä kaksi matkatavarakuljetinta. Finavissa käytiin maalis kesäkuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli saada aikaan noin viiden miljoonan euron säästöt. Finavia, Oulun kaupunki sekä seutukunta sopivat Oulun lentoaseman kapasiteetin laajentamisesta sekä terminaalin ja rakenteiden uudistamisesta Valtioneuvoston elvytyspäätöksen mukaisesti. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Jyväskylän sekä Kuopion lentoasemille. Helsinki-Vantaalla luovuttiin 5.8. terminaalien jaosta kotimaan- ja ulkomaanterminaaleihin. Lennolle lähdetään ja matkalta saavutaan sen mukaan, missä terminaalissa oma lentoyhtiö operoi. 4 M AT K O J A. M A I S E M I A

5 Helsinki-Vantaan lentoasemalla avattiin terminaalilaajennuksen ensimmäinen osa matkustajille. Laajennukseen tulee lisäksi uusi matkatavarakeskus. 280 metriä pitkä tunneli yhdistää ulkomaanterminaalin nykyiset ja uudet matkatavaratilat toisiinsa. Finavia alensi lentoasema- ja lennonvarmistusmaksuja sekä turvamaksuja kaupalliselle siviililentoliikenteelle. Määräaikainen alennuskausi alkoi ja alennusprosentti vuoden loppuun oli noin 10 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennus avattiin kaukolentomatkustajien käyttöön. Finavia sopi Palace Kämp Hotellit Oy:n kanssa Helsinki- Vantaalla sijaitsevan hotellin operoinnista. Terminaali 2:ssa sijaitseva Palace Airport avattiin Uusi matkatavarakeskus Maksujen alennus Terminaalilaajennus käyttöön Verkkopalvelu uudistettiin Maarianhaminasta vuoden lentoasema Finavia yhtiöitettiin Finavian verkkopalvelu uudistettiin entistä paremmin lentomatkustajia palvelevaksi. Uudistus koski konsernisivustoa (finavia.fi) sekä muiden lentoasemien paitsi Helsinki-Vantaan kotisivuja. Maarianhamina valittiin vuoden 2009 lentoasemaksi. Valintaan vaikutti muun muassa kulukehityksen hallitseminen laskusuhdanteessa. Lisäksi lentoaseman henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Lisää vuoden 2009 tapahtumista Ilmailulaitos Finavia yhtiöitettiin vuoden 2010 alussa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta Finavian yhtiöittämisestä alkaen. Eduskunnan käsittelyssä varmistui Finavian muuttaminen osakeyhtiöksi. F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 5

6 2009 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli haastava niin Finavialle kuin koko lentoliikennetoimialalle. Jo edellisen vuoden puolella tapahtunut pitkän nousukauden kääntyminen globaalin talouden jyrkäksi alamäeksi veti lentoliikenteen matkustusluvut miinukselle kaikkialla maailmassa. Niin Suomessakin, jossa matkustajamäärä supistui 7,7 %. Vähennystä oli erityisesti kotimaan lentoliikenteessä, jossa pudotusta edelliseen vuoteen tuli 12,2 %. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä väheni 4,8 %. Muutokset heijastuivat koko toimialan kannattavuuteen. Lentoyhtiöiden taloudellista tilannetta heikensi myös hintaeroosio, kun asiakkaat vähenivät etenkin kalliimman luokan paikoilta. Investointi asiakkaisiin, vastuuta koko ilmailualasta Finavia ymmärtää roolinsa ilmailualan keskeisenä toimijana ja haluaa kantaa oman vastuunsa. Koko alaa koskevassa vaikeassa tilanteessa Finavian hallitus päätti valtioneuvoston budjettiriihessään esittämien linjausten mukaisesti lentoasema- ja lennonvarmistusmaksujen sekä turvamaksujen alennuksista kaupalliselle siviililentoliikenteelle voimaantullut määräaikainen alennus oli suuruudeltaan noin 10 %. Näin parannettiin lentoliikenteen toimintaedellytyksiä, erityisesti haasteellisessa tilanteessa olevaa kotimaan liikennettä. Hinnanalennuksella oli käänteinen vaikutus Finavian talouteen, sillä se merkitsi vuositasolla noin 20 miljoonan euron tulojen menetystä. Finavian panostukset toiminnan tehostamiseen auttavat osaltaan kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevia lentoyhtiöitä. Niiltä perittävät liikennemaksut ovat reaalisesti laskeneet jo useiden vuosien ajan, vaikka Finavian lentoyhtiöiden asiakaskysyntään perustuva investointiohjelma on samanaikaisesti ollut mittava. Hinnat ovat nousseet korkeintaan puolet inflaatiosta, väliin jäävä erotus on saatu aikaan parantamalla oman toiminnan tehokkuutta. Finavia pyrkii aktiivisella hinnoittelulla luomaan edellytyksiä lentoliikenteen tarjonnan positiiviselle kehitykselle. Finavian hintataso on eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Esimerkiksi turvamaksu on Suomessa alle puolet siitä mitä monilla Keski-Euroopan kentillä. Vuonna 2010 pääsemme vielä tätäkin edullisemmalle tasolle palvelujen kilpailutuksen ja uusien sopimusrakenteiden ansiosta. Lentoasemien lennonvarmistuspalveluista perittävät maksut ovat puolestaan selvästi alikatteelliset. Niitä rahoitetaan Finavian kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla, jotka pysyivät matkustajamäärien vähentymisestä huolimatta edellisen vuoden suuruisina ja luovat edellytyksiä tarjonnalle. Kulujen sopeuttamista vähentyneisiin tuloihin Lentoyhtiöille annetun alennuksen lisäksi lentomarkkinoiden kangistuminen koetteli Finavian taloutta. Kulujen sopeuttamiseksi pienentyneisiin asiakastuloihin jouduimme käymään historiamme ensimmäiset koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Maaliskuusta kesäkuuhun kestäneet neuvottelut olivat avoimet ja hengeltään hyvät. Yt-neuvottelukunnassa pohdittiin rakentavasti, millaisten toimenpiteiden avulla viiden miljoonan euron säästötavoitteisiin voidaan päästä. Yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittiin lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä lomautuksista. Hyvästä lopputuloksesta huolimatta avoin ja vuorovaikutteinen neuvotteluprosessi oli osallistujille raskas. Haluan antaa kiitosta henkilöstön edustajille siitä, että he ymmärsivät hyvin kansainvälisen talouskriisin vaikutukset toimialaan ja Finavian tarpeen turvata pitkän aikavälin kehitysmahdollisuudet. 6 M AT K O J A. M A I S E M I A

7 F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 7

8 Finavian toiminta edistää suomalaista kilpailukykyä Lentoliikenne sitoo Suomen alueet muuhun maailmaan Taloussuhdanteet muuttuvat ja niiden myötä myös lentoliikenteen matkustajamäärissä on nousuja ja laskuja. Lentoliikenteen merkitys Suomelle ei kuitenkaan muutu. Suomi on merien eristämä laaja pohjoinen maa, josta on pitkä matka niin elinkeinoelämän tärkeisiin vientikohteisiin, maailman kulttuuri- ja tiedekeskuksiin, Euroopan unionin päätöksentekopaikkakunnille kuin lämpimiin lomakohteisiinkin. Lentoliikenne on suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeinen tekijä, sille ei ole vaihtoehtoa. Lentoliikenteen palvelujen kautta Suomi on läsnä sekä Euroopassa että globaalisti. Finavia on vahvasti sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kehitämme lentoasemien palveluja yhdessä seutukuntien kanssa, jotta asemamme palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla paikallisten toimijoiden tarpeita. Alueellista tasa-arvoa edistävän vaikutuksen lisäksi 25 lentoaseman verkosto vähentää maaliikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tiheän verkoston ansiosta maaliikenteelle on kaikkialla Suomessa vaihtoehtona lentoliikenne, joka on joukkoliikennevälineenä nopea ja turvallinen sekä parhaimmillaan energiatehokas. Liikenteestä aiheutuu kasvihuonekaasuja ja lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on globaalisti noin 2 %. Toimimalla järkevästi liikenteen ympäristörasitusta saadaan pienemmäksi. Lentokoneiden lähestymisvaiheen päästöjä voidaan vähentää % jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä. Helsinki-Vantaalla jo 60 % kaikista laskeutumisista on näitä ympäristöystävällisempiä. Helsinki-Vantaa kannattaa koko lentoasemaverkostoa Taantuma ei ole muuttanut Helsinki-Vantaan asemaa Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen hubina eli solmukohtana. Tämä on näkynyt myös siinä, että Aasian lennot ovat säilyneet Finnairin strategian keskeisenä osana. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, sen kautta Aasian kulki matkustajaa. Helsinki-Vantaan hub-aseman tuoma matkustajamäärä mahdollistaa monipuolisen lentoreittiverkoston, joka muuten olisi näin vähäväkisessä maassa mahdoton ylläpidettävä. Esimerkiksi Eurooppaan suuntautuvassa liikenteessä merkittävä osa suorista kohteista rakentuu Aasian liikenteen varaan. Siksi Helsinki-Vantaan aseman säilyttäminen kilpailtaessa kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta on koko maan kannalta keskeistä. Siitä syystä myös investoinnit Helsinki-Vantaaseen on katsottava sijoituksiksi paitsi koko Suomen lentokenttäverkostoon ja lentoliikenteeseen myös Suomen kilpailukykyyn ja läsnäoloon. Panostukset Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn ylläpitoon ja parantamiseen ovatkin olleet mittavat. Lentoaseman uuden, elämyksellisiin palveluihin ja matkustuksen sujuvuuteen satsaavan terminaalilaajennuksen juhlalliset avajaiset järjestettiin 10. joulukuuta. Kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan terminaalitiloihin sijoitettu uusi matkatavaran käsittelykeskus. Huippumodernin järjestelmän kapasiteetti ja nopeus ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailutekijöitä Helsinki-Vantaalle, jonka tavoitteena on olla maailman nopein transferkenttä. Markkinoinnissa Helsinki-Vantaan hub-asemaa on tuotu esiin Via Helsinki -konseptilla, joka korostaa Helsinki-Vantaan merkitystä tärkeänä vaihtokenttänä. Finavian luomien kilpailukykyisten puitteiden lisäksi ehyen matkustusketjun ja erinomaisen matkustajakokemuksen takaaminen sekä lentoaseman hyvän maineen säilyttäminen kuitenkin edellyttävät, että kaikkien lentoasemalla operoivien toimijoiden omat prosessit ovat kunnossa ja että työmarkkinat toimivat. Loppusyksyn kaltaiset viiveet ja peruuntumiset voivat syödä sitä kilpailukykyä, jota kaikki välttämättä tarvitsemme. Helsinki-Vantaan investoinneista päätettiin vuonna Vaikka matkustajamäärissä tapahtui vuonna 2009 selvää vähenemistä, investoinnin perustana ollut Aasian liikenteen volyymi on toteutunut, ja terminaali 2 on maksimikäytössä ruuhka-aikoina. Lentoaseman kehittämistä jatketaan. Finavia osallistuu esimerkiksi Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Radan valmistuttua lentoasemalta on rautatieyhteys Helsingin keskustaan. Muita lentoasemaverkostoon vuonna 2009 tehtyjä investointeja olivat muun muassa Kuusamon lentoaseman laajennus ja tilojen uudistaminen sekä hallituksen elvytysohjelmaan sisältynyt Oulun terminaalin laajennushankkeen käynnistäminen. Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi samat arvot säilyttäen Vuosi 2009 oli viimeinen, jolloin Finavia toimi valtion liikelaitoksena. Eduskunta vahvisti lakiesityksen, joka muutti Ilmailulaitos Finavian alkaen valtion kokonaan omis- 8 M AT K O J A. M A I S E M I A

9 ja hyvinvointia. tamaksi osakeyhtiöksi Finavia Oyj:ksi. Vuoden aikana tehtiin runsaasti yhtiöittämistä valmistelevia töitä. Yhtiömuodon muuttuminen, kuten uusi aina, voi herättää yhtiön henkilöstössä ja asiakkaissa epäilyksiä toimintalinjausten pysyvyydestä. Yhtiömuodon muutos on kuitenkin luonnollinen askel Finavian kehityksessä. Se ei vaikuta strategisiin linjauksiin, mutta antaa lisää edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi henkilöstö siirtyy perustettuun yhtiöön jatkuvuusperiaatteella niin työsuhteen pysyvyyden, työehtojen kuin eläkerahoituksenkin suhteen. Olemme sitoutuneet vahvasti lentokenttäverkoston ylläpitoon siinä laajuudessa kuin reittiliikenteellä on kysyntää. Haluamme myös jatkossa tuottaa palveluita kaikille asiakkaillemme sekä siviililentoyhtiöiden että ilmavoimienkin asiakastarpeista lähtien. Toteutamme Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Yhtiöittämisen yksi peruslähtökohta on, että asiakkaat saavat mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettuja palveluja ja maksavat tarvitsemastaan palvelusta. Kustannusperusteinen hinnoittelu antaa mahdollisuuden kilpailukykyisten hintojen tarjoamiseen jokaiselle asiakasryhmälle. Samalla se luo pohjan palvelujen tasapainoiselle kehittämiselle ja koko lentokenttäverkoston ylläpidolle. Muutosvalmiina uuden ajan kynnyksellä Vuodesta 2010 tulee Finavian tähänastisista vuosista haasteellisin. Näkemyksemme mukaan kotimaan liikenteen matkustajamäärät vähenevät noin viidellä prosentilla, kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät puolestaan pysyvät samana tai kasvavat hieman, osittain vertailuvuoden 2009 alhaisista matkustajamääristä johtuen. Matkustajamäärien kehitys on kuitenkin hyvin pitkälle riippuvaista sekä koko maailmantalouden että erityisesti Suomen yleisen taloustilanteen kehityksestä. Yhtiön talouden kannalta haasteita tuovat etenkin asiakkaille annettu hinnanalennus tulovirrassa sekä yhtiöittämiseen liittyvä siirtymävaiheen eläkeratkaisu, joka rasittaa taloutta 35 miljoonalla eurolla. Tiukassa taloustilanteessa meidän on korostetusti tutkittava kaikkia mahdollisuuksia tulojen kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Meidän on myös arvioitava omaa toimintaamme kriittisesti ja pohdittava, kannattaako kaikki nyt tehtävät asiat tehdä itse ja onko nyt ylläpidetty palvelutaso koko verkostossa toiminnan kannalta järkevin. Samalla omistajaratkaisuin luotiin kestävät edellytykset yhtiölle, kun sille apporttina annettu omaisuus, tuotannontekijämme, arvostettiin uudelleen alan tuotto-odotusten mukaiseen alempaan arvoon. Tehty arvonalennus on suuruudeltaan 230 miljoonaa euroa ja se heikensi Finavian viimeisen toimintavuoden tulosta, samoin kuin varauksena käsitelty Kehäradan 45 miljoonan euron rahoitusosuus. Ennen näitä yhtiöittämiseen liittyviä eriä konsernin tulos oli 25,4 miljoonaa euroa positiivinen. Taantumasta on aiheutunut lentoliikennealalle pysyviä muutosvaikutuksia, entinen aika ei sellaisenaan palaa. Monet lentoyhtiöt ovat kannattavuuskriisissä ja alalla on odotettavissa konsolidaatiokehitystä. Halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuutensa Suomessakin jo 9 %:iin ja ovat omalla tarjonnallaan tavoittaneet uusia asiakasryhmiä. Olemme Finaviassa kehittäneet asiakasyhteistyötä jotta kykenemme paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin sekä tarjoamaan asiakaslähtöisempiä ratkaisuja kustannustehokkaasti. Finavia on perustaltaan vahvassa kunnossa ja uudistettu organisaatiorakenne tukee päivittäistä toimintaa sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Osaava ja motivoitunut henkilöstömme on osoittanut tiukassa taloustilanteessa uudistumiskykynsä ja sen, kuinka se kykenee toimimaan sekä Finavian että koko ilmailualan hyväksi. Tällä tiellä me jatkamme Finavia Oyj:ssä. Samuli Haapasalo Toimitusjohtaja F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 9

10 Finavia lyhyesti Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja. Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut ja vastaa lentoasemien prosesseista, terminaalien ulko- ja sisäpuolisesta infrastruktuurista ja palveluista alkaen tilojen rakentamisesta aina palveluketjun sujuvuuteen. Lennonvarmistusliiketoiminnan tehtävänä on parantaa asiakkaiden toimintaedellytyksiä tuottamalla turvallisia ja lisäarvoa antavia palveluja. Se vastaa ilmatilan käytön hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista vastuualueellaan Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolisessa ilmatilassa. Koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen Suomen ilmatilassa, joka on Keski-Eurooppaan verrrattuna melko ruuhkaton. Kaupallinen liiketoiminta vastaa keskitetysti Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Palvelut kattavat lentoasemien myymälä-, kioski-, ravintola- ja kokouspalvelut sekä pysäköinti- ja mainostilat. Lentoasemilla toimivat eri yhteistyökumppanit tuottavat pääosan palveluista. Airpro-liiketoiminta. Finavian tytäryhtiö Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita sekä matkustajille että liikenne- ja matkailuyrityksille. Airpron vahvuus on sen henkilöstön moniosaajuus, jonka ansiosta erilaiset lentoasemilla vaadittavat tehtävät hoituvat laadukkaasti. Kiinteistöliiketoiminta. LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj on Finavian tytäryhtiö. LAK:n tavoitteena on tarjota parhaat toimitilaratkaisut lentoasemilla. LAK vuokraa lentoasemilla omistamistaan rakennuksista toimitilaa lähinnä lentoliikenteen piirissä toimiville yrityksille. Yhtiön omistuksessa on toimisto- ja logistiikkakiinteistöjä sekä lentokoneiden säilytykseen ja huoltoon tarvittavaa tilaa pääasiassa Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Yhtiö myös rakennuttaa tarpeen mukaan kohteita asiakkaidensa käyttöön. M AT K O J A 10. M A I S E M I A

11 Finavian arvot T U R VA L L I S U U S > > > > Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme lähtökohta, josta emme tingi. Turvallisuus syntyy ammattitaidostamme, yhteistyöstämme ja vastuullisuudestamme. T E H O K K U U S J A U U D I S T U M I S K Y K Y > > > > Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat. A S I A K A S H Y Ö T Y > > > > Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Y H T E I S T Y Ö > > > > Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. F I N AV I A N T O I M I N TA A N L I I T T Y V I Ä L I N K K E J Ä : Finavian kotisivut: Airpro Oy: LAK-lentoasemakiinteistöt Oyj: Turvallinen kiitotie -kampanja: Finavian ympäristökatsaus julkaistaan vuosittain erikseen painettuna. Myös verkossa: Ilmailutiedotusjulkaisut: F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 11

12 Tiiviit yhteydet muuhun maailmaan ovat tärkeitä talouden lisäksi myös yhteiskunnan muille sektoreille. Esimerkiksi yliopistoille kanssakäyminen kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa on muodostunut elinehdoksi, Euroopan unionin käytännöt edellyttävät jäsenmaiden tiivistä yhteistyötä ja kulttuurista toivotaan vientituotetta. Kattava lentokenttäverkosto on myös tuonut sekä Suomen että muiden maiden vapaa-ajan kohteet jokaisen matkustajan saavutettaviksi, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Liikenne on kaksisuuntaista; Suomesta mennään ulkomaille ja muualta tullaan Suomeen. Siinä missä suomalaisyrityksen myyntimies matkaa Helsinki-Vantaalta Euroopan nopeimmalla yhteydellä kymmenessä tunnissa Tokioon tärkeään asiakastapaamiseen, sadat puolalaiset ammattimiehet pääsevät kotiseudultaan suoralla lentoyhteydellä vaivattomasti ja nopeasti rakentamaan uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon. Lapin matkailuelinkeino puolestaan luo kymmenilletuhansille brittituristeille aidon joulutunnelman samanaikaisesti, kun suomalaiset nauttivat auringonvalosta kaukana kotimaasta. Lennonvarmistuksen ohjaus ja regulaatio on Euroopan- tai maailmanlaajuista. Euroopassa lentoliikenteen haasteena on ilmatilan ruuhkautuminen, minkä johdosta Euroopan unioni haluaa kehittää ilmatilan käyttöä jäsenmaidensa rajoista riip- Lentämisen merkitys Suomi on vahvasti mukana globalisaatiokehityksessä: Maan talous on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaankaupasta, vuonna 2008 bruttokansantuotteesta 45 % tuli viennistä. Vaikka taantuma on pudottanut hieman ulkomaankaupan osuutta, viennin merkitys Suomen hyvinvoinnin kannalta on edelleen keskeinen. Verkostoituneessa taloudessa yritykset hakevat kumppaneita eri puolilta maailmaa. Suomessa on kehittynyt monia oman alansa globaaleja kärkiyrityksiä ja niiden ympärille rakentuneita alihankintayritysten verkostoja. Samalla kun yritykset ovat säilyttäneet toimintojaan kotimaassa, ne ovat aktiivisesti laajentaneet toimintaansa muualle Eurooppaan ja muille mantereille. Nopeat yhteydet tärkeille markkinoille ja yhteistyökumppaneiden luokse ovat olleet edellytys näiden koko maan hyvinvointia rakentavien yritysten ja yritysverkostojen menestymiselle avoimessa taloudessa. Vaikka teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, henkilökohtaiset tapaamiset ja työvoiman liikkuvuus ovat säilyneet tärkeinä. Monet yritykset valitsevat sijaintinsa toimivien lentoliikenneyhteyksien perusteella. Samalla kun kansainväliset lentoreitit ovat sitoneet suomalaiset yritykset osaksi globaalia taloutta, kansalliset lentoyhteydet ovat ylläpitäneet ja lisänneet koko maan elinvoimaa ja alueiden tasa-arvoisuutta. Kanssakäymisen verkosto palvelee työ- ja vapaa-ajanmatkailua 12 M AT K O J A. M A I S E M I A

13 H e l s i n k i P i e ta r i 1 h, 18 lentoa viikossa Aikoinaan vierailijan piti tuoda mukanaan kivi suolle rakennetun Pietarin rakennusaineeksi. Nykyisin passi ja viisumi riittävät pääsyksi uuteen loistoon nousseeseen noin 5 miljoonan asukkaan metropoliin. istockphoto.com/anton_sokolov F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 13

14 Nopeat lentoyhteydet markkinoille ja yhteistyökumppan pumatta. Unionin jäsenmaiden ilmatilojen yhteisaluetta nimitetään Single European Sky -kokonaisuudeksi (SES). EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty ilmaliikenteenhallinta ja kehitysohjelma SESAR. Finavian vastuulla on Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä lennonvarmistuspalvelut maan lentoasemilla, yhtiö osallistuu myös alan kansainväliseen toimintaan. Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan suunnittelujohtaja Matts-Anders Nyberg toimii Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien (NEAP) projektitoimiston vetäjänä. Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola on puolestaan NEAP-yhteenliittymän ylimmän päättävän elimen puheenjohtaja. Finavian intressi toimia aktiivisesti eurooppalaisilla päätöksentekoareenoilla perustuu tarpeeseen saada suomalaiset erityisolosuhteet huomioiduiksi, kun lennonvarmistuksen kansainvälisistä kehityslinjauksista päätetään. Kansainvälisillä foorumeilla tuodaan esiin myös Suomessa hyväksi havaitut kustannustehokkaat toimintamallit. SES-kehitykseen liittyy EU:n komission vaatimuksesta tapahtuva toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Sen mukaisesti Eurooppa jaetaan yhdeksään ilmatilan lohkoon, joista Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan lohkoon (NEFAB). Ilmatilan muutoksilla tavoitellaan sitä, että koneet pääsisivät kohteisiinsa suorinta tietä. Se sujuvoittaisi liikennettä, vähentäisi polttoaineenkulutusta ja samalla liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Valtioiden rajat ylittävien ilmatilan lohkojen käyttöönotto edellyttää valtioilta yhtenäisiä lennonvarmistuspalveluja ja työmenetelmiä. Suomi tekee käytäntöjen kehittämistyötä yhdessä muiden Pohjois-Euroopan ilmatilan lohkoon kuuluvien maiden kanssa. Aluelennonjohdon rakenteet uudistettu SES-regulaatio edellyttää palveluntarjoajilta mahdollisimman kustannustehokasta toiminnan ja palveluiden kehittämistä. Finavian osalta se on edennyt palveluiden rakenteellisiksi uudistuksiksi. Finavian lennonvarmistuspalveluiden tuotanto perustuu vuonna 2008 määriteltyyn neljään valtakunnalliseen palvelukonseptiin (Enroute Services-, kansainvälinen lentoasema-, yhteistoiminta-lentoasema- sekä peruslentoasemakonsepti). Toimintamalli selkeyttää ja tehostaa toimintaa, kun konseptit määrittävät yhtenäiset menetelmät palveluiden tuottamiseksi. EU:n vaatimat tehostamistoimenpiteet keskittyvät pääsääntöisesti Enroute Services -palvelukonseptiin. Siihen sisältyviä palvelukokonaisuuksia ovat ilmaliikennepalvelu, ilmatilan hallintapalvelu, ilmaliikennevirtojen hallintapalvelu, ilmailun etsintä ja pelastuspalvelu, lennonneuvontapalvelu sekä ilmatilan valvontapalvelu. Enroute Services -palvelukonseptin lennonvarmistuspalveluiden tuotannosta vastaa Suomen aluelennonjohto. Tehostamistoimien yhteydessä alueorganisaatiot purettiin vuonna 2009 ja aluelennonjohto siirrettiin suoraan tuotannonohjauksen alaisuuteen. Finavian hallitus on lisäksi päättänyt, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Sen mukaisesti Rovaniemen ja Tampereen aluelennonjohdot yhdistetään marraskuussa Samalla lentopelastustoiminta keskitetään Tampereelle. Organi- Liikevaihto liiketoiminnoittain Miljoonaa euroa 64,8 59,2 5,0 165,7 Lentoasemaliiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta Muut Lennonjohdosta aiheutuneet viiveet % lähde Eurocontrol: CFMU Viivästyneiden lentojen osuus kaikista lennoista (%) Suomesta johtuvien viivästyneiden lentojen osuus (%) euroa Lennonvarmistus- ja lentoreittimaksut 2009 Konetyyppi A320 Lentoreittimaksut Lennonvarmistusmaksu Keflavik Tallinn Riga Dublin Warsaw St. Petersburg Helsinki Prague Athens Lisbon Stockholm - Arlanda Vilnius Vienna Paris - CdG Copenhagen Oslo Amsterdam Rome London - Heathrow Frankfurt Zurich Brussels Madrid 14 M AT K O J A. M A I S E M I A

15 eiden luo ovat edellytys maan hyvinvoinnille. saatiomuutoksella halutaan tehostaa suunnittelua ja selkiyttää johtamista. Palveluiden keskittämisellä saavutetaan vuoteen 2019 mennessä runsaan 4 miljoonan euron säästöt verrattuna aiempaan toimintamalliin. 25 lentoaseman verkosto tuo elinvoimaa koko maahan Suomalaisen sanonnan mukaan maantieteelle emme voi mitään. Sijainti meren takana kaukana pohjoisessa eristää Suomen muusta Euroopasta, sen nopeista maaliikenneyhteyksistä. Tavaroiden kuljettamiseen on usein järkevää käyttää meri-, rautatie- ja maakuljetuksia, mutta ihmisten kulkuvälineeksi lentokone on usein ainoa mahdollinen vaihtoehto, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopan tiheään asutuilla alueilla. Eikä tavarankaan tulo saa aina kestää ylimääräisiä päiviä. Jos esimerkiksi tehtaan tuotanto seisoo puuttuvan varaosan takia, silloin jokainen tunti maksaa todella paljon. Finavian strategiana on luoda lentoliikenteessä välttämättömät kilpailuedellytykset Suomelle ja sen talousalueille. Finavia haluaa toimia asiakaslähtöisesti ja on sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomessa on maan väkilukuun suhteutettuna yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkostoista. Sen ansiosta jokainen suomalainen asuu varsin lyhyen matkan päässä lentoasemalta. Maakuntalentokenttien ohuet liikennevirrat eivät mahdollista suoria lentoja Euroopan pääkohteisiin, mutta Helsinki-Vantaan kautta suomalaisilla on yhteys auki kaikkialle maailmaan. Lentoasemilla on myös suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Vuonna 2007 Helsingin kappakorkeakoulun tuottamassa tutkimusprojektissa selvitettiin Helsinki-Vantaan taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että lentoasema tuo suorasti noin työpaikkaa ja epäsuorasti noin työpaikkaa. Niiden yhteenlaskettu osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,17 %. Lentoasemien palveluja kehitetään yhdessä seutukuntien kanssa vastaamaan yhä paremmin paikallisia asiakastarpeita. Hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja tasapuolista Finavian lentoasemaverkosto koostuu 25 lentoasemasta, joista 21 on säännöllisen reittiliikenteen piirissä. Lisäksi verkostoon kuuluu kolme sotilaslentoasemaa. Lentoasemien rahoitus perustuu Finavian liiketoimintojen kokonaiskannattavuuteen ja siihen rakentuvaan niin sanottuun verkostoperiaatteeseen. Tämä merkitsee, että valtio saa koko lentoasemaverkoston puhtaasti kaupallisena liiketoimintona käyttöönsä ilman, että sen tarvitsee käyttää budjettirahaa lentoliikenteen infrastruktuuriin. Verkostomalli on Euroopassa käytössä harvaanasutuissa, pinta-alaltaan isohkoissa maissa sekä valtioissa, joissa lentoja tarvitaan saaristoyhteyksiä sisältävien yhteyksien hoidossa. Finavia saa kaksi kolmasosaa tuloistaan lentoliikenteen maksuista, jotka ovat eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Maksujen edullisuus vahvistaa suomalaisten lentoasemien tilannetta kansainvälisessä kilpailussa, jota lentoasemat käyvät saadakseen lentoja kentilleen. Kolmasosa tuloista tulee muusta toiminnasta. Finavian perimät palveluhinnat lentoyhtiöiltä ovat samat kaikilla Finavian ylläpitämillä lentoasemilla, ainoastaan erilaisesta palvelutasosta seuraa hintoihin pientä vaihtelua. Finavia noudattaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Kaupallisen liiketoiminnan tuloilla tuetaan pieniä lentoasemia Euroopan unionin lentoasemamaksudirektiivi hyväksyy kansalliset lentoasemaverkostot sekä verkoston sisällä yhtenäiset hinnat. Sen mukaisesti taloudellisesti kannattavat isot lentoasemat voivat tukea pieniä lentoasemia. Direktiivi on jo voimassa ja siinä on myös Suomea velvoittavaa laisäädäntöä. Siirtymäsäännösten puitteissa direktiivi tullaan implementoimaan suomalaiseen lainsäädäntöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Finavian pienten lentoasemien vähät operaatiot eivät riitä kattamaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvia kuluja. Pienten lentoasemien taloudelliset tappiot katetaan direktiivin periaatteiden mukaisesti muun muassa kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla. Finavian kaupalliset tuotot syntyvät pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Näitä ovat terminaalien liiketilavuokrat, pysäköintituotot, mainosvuokrat ja tax-free-myyntituotot. Lentoaseman sisällä lentoyhtiöiden haluamat palvelut voivat vaihdella ja sen myötä myös palveluista perittävä hinta. Finaviassa katsotaan, että sen pitää kehittää palvelutarjontansa sellaiseksi, että kaikille toimijoille löytyy toiminnan edellyttämät optimaaliset palvelut. Tämän periaatteen mukaisesti Tampereen ja Turun lentoasemilla on myös low cost -terminaalit, joissa Finavia toimii alemmalla palvelutasolla. Näitä kaikille operaattoreille avoimia terminaaleja ovat hyödyntäneet tietyt F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 15

16 Lentoliikenteen vaatima infrastruktuuri on kevyt: halpalentoyhtiöt, joiden tarjoamat uudet reitit ovat rikastuttaneet reittitarjontaa ja edullinen hintataso on houkutellut uusia asiakasryhmiä matkustajiksi. Halpalentoyhtiöiden kasvattama liikennemäärä parantaa lentoasemien käyttöastetta ja auttaa samalla koko asemaverkoston ylläpidossa. Lentoasemat vastuullisena osana ympäröivää yhteiskuntaa Lentoliikenne sitoo Suomen alueet yhteen ja kytkee ne tiiviisti muuhun maailmaan, mutta lentoliikenteen tarvitsema infrastruktuuri on maantie- tai rautatieliikenteeseen verrattuna vähäinen. FIN-MIPS Liikenne -hanke on tutkinut luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Tutkimuksen mukaan ilmaliikenne menestyy rautatieliikennettä paremmin tarkasteltaessa liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljetettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Finavian tavoitteena on, että lentoliikenne rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Finavian paikallista ympäristövastuuta korostaa ympäristölainsäädäntö, joka edellyttää koko lentoaseman toiminnan ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset käsittävää ympäristölupaa. Lupahakemuksen yhteydessä lentoaseman toiminta ja sen ympäristövaikutukset arvioidaan perusteellisessa julkisessa prosessissa, jonka tuloksena saadaan toimintalupa ja toimintaa koskevat määräykset. Lupaprosessien kautta Finavia on kytketty toimimaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla on tehty aktiivista asukasyhteistyötä, ja viranomaiset järjestivät ympäristölupahakemukseen liittyvän julkisen kuulemistilaisuuden Tikkurilan lukiossa. Siihen osallistui noin sata asiasta kiinnostunutta. Vuonna 2009 päätökset saatiin Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien ympäristöluvista. Lisäksi kahden aseman luvat ovat käsittelyssä hallinto-oikeuksissa ja kuuden luvan käsittely on lupavirastoissa kesken. Vuonna 2009 tehtiin meluselvitys viidelle lentoasemalle sekä ympäristölupien mukaiset melunhallintasuunnitelmat laadittiin kahdelle lentoasemalle. Finavian ympäristöyksikkö julkaisee kertomusvuodesta erillisen ympäristöraportin. Lentoliikenne kantaa oman osansa ilmastotalkoissa Ilmaston lämpenemisen haaste koskettaa koko maailmaa ja yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Liikenne tuottaa kasvihuonekaasuja, niiden osuus ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 13 %. Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2 % globaalisti ja päästöjen ilmastovaikutus 3 4 %. Lentoliikenne on edelläkävijä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien taloudellisten ohjauskeinojen käytössä. Euroopan unioni on ollut asiassa aktiivinen ja vienyt lentoliikenteen osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 alusta lukien. Suuntaus on oikea, sillä lentoliikenne on kansainvälistä, joten myös sen aiheuttamien päästöjen vähentämiskeinojen on perustuttava kansainvälisiin sopimuksiin. Finavia on ollut mukana laatimassa liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittista ohjelmaa ja toimeenpanee sen Kansainvälisen liikenteen matkustajien kohteet 2009 Kotimaan liikenteen matkustajien kohteet 2009 Matkustajien määrä Euroopassa ja Aasiasta Eurooppaan ,8 % EU Aasia Muu Eurooppa Pohjois-Amerikka Afrikka Lähi-Itä Etelä-Amerikka Helsinki-Vantaa Oulu Rovaniemi Kuopio Vaasa Kittilä Muut (15 kpl) Eurooppa Eurooppa-Aasia Lähde: AEA. Tilastoissa vain eurooppalaisten yhtiöiden (pl. halpalentoyhtiöt) matkustajat. 16 M AT K O J A. M A I S E M I A

17 6 kilometriä kiitotietä vie Helsingistä Kajaaniin. tavoitteita usein eri tavoin. Finavia kehittää yhteistyötään liikennejärjestelmän suunnittelijoiden kanssa lentoasemien paikallisten joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Finavia osallistuu esimerkiksi Helsinki-Vantaan maaliikenneyhteyksiä merkittävästi parantavan Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Valmistuttuaan Kehärata yhdistää lentoaseman rautatieverkostoon, jolloin lentoasemalle pääsee junalla niin Helsingin keskustasta kuin muualtakin Suomesta. FINAVIA Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) Liikevaihto 312,4 294,8 - muutos- (%) 7,6 % -5,7 % Käyttökate 86 74,1 - käyttökate- (%) liikevaihdosta 27,5 % 25,1 % Liikevoitto 41,4-203,9 - liikevoitto (%) liikevaihdosta 13,3 % -69,2 % Voitto 34,7-252,3 - voitto (%) liikevaihdosta 11,1 % -85,6 % Sijoitetunpääoman tuotto- (%) 5,3 % -44,8 % Tuotto peruspääomalle (%) 18,8 % -136,7 % Tuotto koko pääomalle (%) 4,1 % -39,0 % Omavaraisuusaste (%) 71,2 % 51,6 % Investoinnit 108,0 76,2 Investoinnit (%) liikevaihdosta 34,6 % 25,8 % Liikenteen hintamuutos (%) keskimäärin 1,1-2,4 Henkilötyövuodet (htv) Palkat ja palkkiot 76,7 78,8 FINAVIA-KONSERNI Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) Liikevaihto 336,1 321,0 - muutos- (%) 8,3 % -4,5 % Liikevoitto 46,6-197,0 - liikevoitto (%) liikevaihdosta 13,9 % -61,4 % Voitto 35,4-249,6 - voitto (%) liikevaihdosta 10,5 % -77,8 % Sijoitetunpääoman tuotto- (%) 5,5 % -35,6 % Tuotto koko pääomalle (%) 3,7 % -32,4 % Omavaraisuusaste (%) 61,8 % 44,7 % Investoinnit euroa 112,7 78,4 Investoinnit (%) liikevaihdosta 33,5 % 24,4 % Taseen loppusumma 966,4 769,4 Henkilötyövuodet (htv) Henkilötyökertymä henkilötyövuosina = henkilöstö keskimäärin. F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 17

18 Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos Vuotta 2009 leimasi nopeasti syventynyt kansainvälinen talouskriisi, joka ulotti vaikutuksensa kaikkialle maailmaan. Talouden kangistuminen ja kasvulukujen kääntyminen miinusmerkkisiksi heijastuivat lentoliikenteeseen: matkustajamäärät vähenivät niin Suomessa kuin muuallakin. Euroopassa matkustuskilometrit lentoliikenteessä vähenivät vuodessa 5 %. Vuonna 2009 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta huolehti lennosta. Kotimaan lentoja oli , kansainvälisiä lentoja ja ylilentoja Tavaraliikenteen tonnimäärä oli , vähennystä edelliseen vuoteen oli 16 %. Matkustajamäärät vähenivät erityisesti kotimaan liikenteessä Vuonna 2009 lentoliikenteen matkustajamäärä supistui Suomessa 7,7 %. Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä matkustajaa, joista 30 % oli kotimaan liikenteen matkustajia. Juuri kotimaan matkustajamäärät putosivat eniten. Matkustajia oli , mikä merkitsi 12,2 % vähennystä edelliseen vuoteen. Kysyntä supistui etenkin työmatkustuspainotteisilla lentoreiteillä, esimerkiksi liikenne Ouluun väheni 14 %. Taantuma vähensi matkojen kysyntää, ja lisäksi lentoliikenne joutui maantie- ja junaliikenteen kanssa entistä kovempaan kilpailuun matkustajista. Kilpailua käytiin erityisesti alle kolmen tunnin ajomatkan päässä olevien kohteiden osalta. Kustannusten karsimisen korostuminen on näkynyt joissakin yrityksissä lisääntyneinä telekonferensseina ja vähentyneenä matkustamisena. Samalla yritykset ovat katsoneet vähentävänsä matkustamisen päästöjä. Ihmisten vapaa-ajan lentomatkustamiseen keskustelu päästöistä ei juuri ole vaikuttanut. Lentoasemien matkustajamäärät vähenivät kauttaaltaan, ainoastaan Kemi-Tornion matkustajamäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Matkustajamääriltään suurimmat lentoasemat olivat: Helsinki-Vantaa (-6 %), Oulu (-14 %), Tampere-Pirkkala (-11 %), Rovaniemi (-23 %), Vaasa (-14 %), Turku (-12%). Kotimaan liikenteessä lentoyhtiöiden markkinaosuudet olivat: Finnair 57 %, Finncomm Airlines 23 %, Blue1 17 % ja muut 2 %. Lapin tilausliikenteessä jäätiin edellisen vuoden volyymistä Lapin kotimaan liikenteen matkustajamäärä väheni 8,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisliikenne Lappiin väheni 12,8 %, kun kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät vähenivät selkeästi. Ympärivuotisessa Lapin liikenteessä kotimaan matkustajia on noin 70 % ja ulkomaisia matkustajia 30 %. Pohjois-Suomen tilausliikenne laski 500 lennosta (2008) 388 lentoon, mikä tarkoittaa 22,4 % prosentin vähennystä edelliseen vuoteen. Kehitystä selittää suurelta osalta se, että noin 18 M AT K O J A. M A I S E M I A

19 H e l s i n k i T o k i o 9 h 45 min, 7 lentoa viikossa Helsingistä on Pohjois-Euroopan nopein reitti Tokioon. Helsinki-Vantaalta pääsee suoraan 60 kohteeseen Euroopassa, joten Helsingin ja Tokion väliselle reitille on myös hyvät jatkolentoyhteydet. istockphoto.com/bbossom F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 19

20 Helsinki-Vantaa on johtava vaihto FINAVIA-KONSERNI Konsernin tunnusluvut (milj. euroa) muutos, % Liikevaihto 336,1 321,0-4 % Liikevoitto 46,6-197,0-523 % - liikevoitto % liikevaihdosta 13,9 % -61,4 % Voitto 35,4-249,6-806 % - voitto % liikevaihdosta 10,5 % -77,8 % Sijoitetunpääoman tuotto- % 5,5 % -35,6 % Tuotto koko pääomalle % 3,7 % -32,4 % Omavaraisuusaste % 61,8 % 44,7 % Investoinnit 112,7 78,4-30 % Investoinnit % liikevaihdosta 33,5 % 24,4 % Henkilötyövuodet % Lisää tunnusluvuista sivulla 55. FINAVIA-KONSERNI Muut tunnusluvut muutos, % Lentoasemien pinta-ala yhteensä, ha % Säännöllistä reittiliikennettä operoivien yhtiöiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Säännöllisten reittiliikennekohteiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Matkustajamäärät, liikenneilmailu yhteensä % % % Lentojen määrä, yhteensä % Käsiteltyjen matkatavaroiden määrä Helsinki-Vantaa, kpl % Rahtimäärä, tonnia % Kuljetetun postin määrä, tonnia % Lentokoneiden paikoituspaikkoja % Vuokrattavat myyntitilat Helsinki- Vantaa, yhteensä m % Autojen pysäköintipaikat, kpl yhteensä, Helsinki-Vantaa n n Vuodepaikkoja Aviapoliksen alueella % Lisää tunnusluvuista sivulla % joulukuun tilauslennoista on tullut Iso-Britanniasta, jossa lentomarkkina supistui merkittävästi. Helsinki-Vantaa pärjäsi pohjoismaisia kilpailijoitaan paremmin Kansainvälisen liikenteen matkustajia Finavian lentoasemilla vuonna 2009 oli , mikä merkitsi 5,7 % vähennystä edellisvuoteen. Suomen kansainvälisten lentojen päälentoasemalla Helsinki-Vantaalla säännöllistä reittiliikennettä operoi 30 lentoyhtiötä 90 kohteeseen ympäri maailmaa. Helsinki-Vantaan kautta kulki yhteensä matkustajaa (-6,2 %), ja kansainvälisen liikenteen matkustajia oli (-4,7 %). Koko Finavian liikenteen tärkeimmät kohdemaat olivat: Saksa matkustajaa (-1,1 %), Ruotsi matkustajaa (-12,2 %) ja Iso-Britannia matkustajaa (-1,9 %). Matkustajamäärä kasvoi merkittävästi Portugaliin (+21,5 %) ja Latviaan (+19,4 %) liikennetarjonnan merkittävän kasvun myötä. Via Helsinki ylläpitää lentoasema- ja reittiverkostoa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän pudotus oli pienempi kuin muilla pohjoismaisilla päälentoasemilla. Kansainvälisiä vaihtomatkustajia kulki Helsinki-Vantaan kautta yli 2 miljoonaa (-5 %). Vaihtomatkustus muodostaa noin 20 % lentoaseman kansainvälisestä matkustajamäärästä. Helsinki-Vantaa tarjoaa Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan ja on johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tärkeimmät Aasian kohdemaat olivat: Thaimaa ( matkustajaa), Japani ( matkustajaa) ja Kiina ( matkustajaa). Matkustajamäärä Hongkongiin kasvoi (+8 %). Liikenne Intiaan supistui 39 % Mumbain reitin lopettamisen vuoksi. Myös Kiinan liikenne väheni 20 % Kantonin reitin lopettamisen vuoksi. Matkustajamäärä Yhdysvaltoihin kasvoi 10 % kasvaneen liikennetarjonnan myötä. Helsinki-Vantaa on maantieteellistä sijaintiaan hyödyntävä liikenteen solmukohta eli hub. Suorin reitti Aasiasta Eurooppaan ja esimerkiksi Delhistä New Yorkiin kulkee Suomen yli. Via Helsinki -konseptin mukaisesti Helsinki-Vantaa tarjoaa nopeat vaihtoyhteydet Aasiasta Eurooppaan. Via Helsinki -reitin (Helsingin kautta) merkitys koko Suomen lentoasema- ja reittiverkoston ylläpidolle on keskeinen. Merkittävä osa Euroopan 113 lentokohteesta ja lentovuorois- 20 M AT K O J A. M A I S E M I A

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä n osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen

Lisätiedot

Alkuvuoden matkustajamäärän kasvu vahvisti tulosta. Haasteena edelleen toimialan alhainen kannattavuus ja korkea investointitaso.

Alkuvuoden matkustajamäärän kasvu vahvisti tulosta. Haasteena edelleen toimialan alhainen kannattavuus ja korkea investointitaso. 1 (6) 8.5.2012 FINAVIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2012-31.3.2012 Alkuvuoden matkustajamäärän kasvu vahvisti tulosta. Haasteena edelleen toimialan alhainen kannattavuus ja korkea investointitaso. Liikevaihto

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014

Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle. Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Lennonvarmistuksen haasteet, aluelennonjohdon perustaminen Helsinki-Vantaalle Raine Luojus Lentoturvallisuusseminaari 8.4.4014 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta tänään Finavian lennonvarmistus on Euroopan

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto Oulu Pariisi Lontoo

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007

Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007 Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2007 Lentoliikenteen kehitys Lentoliikenne on jatkanut kasvuaan maltillisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Matkustajamäärä Finavian lentoasemilla kasvoi reippaasti

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana 1 (8) 25.10.2011 Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana Tammi-syyskuun 2011 avainluvut Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 272,7 milj. euroa

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS ON HEIKOIN LENKKI. HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 28.10.2014 Rovaniemi

SAAVUTETTAVUUS ON HEIKOIN LENKKI. HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 28.10.2014 Rovaniemi SAAVUTETTAVUUS ON HEIKOIN LENKKI HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 28.10.2014 Rovaniemi Airbus Fig 9. Bothnian Green Logistic Corridor is proposed to be part of the TEN T network. (BGLC)

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto FINNAIRIN SUURIMMAT

Lisätiedot

SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS

SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS Finavian LENTOLIIKENNETILASTO Finavia s AIR TRAFFIC STATISTICS 9 SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS MANNERTEN VÄLISET KOHTEET INTERCONTINENTAL DESTINATIONS Helsinki-Vantaan matkustajamäärä

Lisätiedot

SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS

SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS SUOMEN LENTOLIIKENNETILASTO 28 FINLAND AIR TRAFFIC STATISTICS 28 Intercontinental Destinations

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1.2010-31.3.2010

Finavian osavuosikatsaus 1.1.2010-31.3.2010 Finavian osavuosikatsaus 1.1.2010-31.3.2010 Yhteenveto ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvuista Vertailutietona on esitetty Ilmailulaitos-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä vuodelta. - Liikevaihto

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008 Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen HELSINGIN HUBIN ASEMA Helsingissä on Euroopan / Aasian hub vain, jos Helsinki pystyy

Lisätiedot

Toukokuussa alkanut matkustajamäärän lasku jatkui ja tammi syyskuun liikevaihto jäi alle viime vuoden vastaavan jakson.

Toukokuussa alkanut matkustajamäärän lasku jatkui ja tammi syyskuun liikevaihto jäi alle viime vuoden vastaavan jakson. 1 (9) 5.11.2012 FINAVIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2012-30.9.2012 Toukokuussa alkanut matkustajamäärän lasku jatkui ja tammi syyskuun liikevaihto jäi alle viime vuoden vastaavan jakson. Hyvän alkuvuoden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

16 463 848matkustajaa

16 463 848matkustajaa 16 463 848matkustajaa passengers joista 12 884 500 Helsinki-Vantaan kautta via Helsinki Airport FINAVIAN LENTOLIIKENNETILASTO 2010 FINAVIA S AIR TRAFFIC STATISTICS Mannerten väliset kohteet Intercontinental

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc IXONOS OYJ Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen LIIKETOIMINTAKATSAUS Public 23.3.2009 2 TILIKAUDEN 2009 PÄÄTAPAHTUMIA Markkinatilanne heikkeni finanssikriisiä seuranneen

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE 1 (9) 10.05.2011 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE Ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvut Liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia ja oli

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

L E N T O L I! I! K E N T E E N. Destination. Time Flight Gate 1! 8! 0! 5! M A! T! K! A! I! L! U R! O V! A! N I! E! M K! L! U S! T! E! R! I!

L E N T O L I! I! K E N T E E N. Destination. Time Flight Gate 1! 8! 0! 5! M A! T! K! A! I! L! U R! O V! A! N I! E! M K! L! U S! T! E! R! I! Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I! I! K E N T NY! K! Y! T! I! L! A E E N Time Flight Gate 1! 8! 0! 5! M A! T! K! A! I! L! U R! O V! A! N I! E! M K! L! U S!

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013 YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 1.11.2013 1. Kokouksen avaaminen ja hallituksen puheenjohtajan puheenvuoro Hallituksen puheenjohtaja Carl-Johan Granvik 2 Strategiset taloudelliset tavoitteet Aiemmat tavoitteet

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Vuosikertomus 2007. Finavia Suomen portti maailmalle

Vuosikertomus 2007. Finavia Suomen portti maailmalle Vuosikertomus 2007 Finavia Suomen portti maailmalle Finavia avaa yhteydet maailmalle SisälTÖ Finavia lyhyesti 4 2007 tapahtumat ja avainluvut 6 Pääjohtajan katsaus 8 Strategia 12 Lentoliikenne 16 Lentoasemaliiketoiminta

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009

Atria Oyj 1.1. 31.3.2009. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria Oyj 1.1. 31.3.2009 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4.2009 Atria-konserni Katsaus Milj. 2009 2008 2008 Liikevaihto 310,7 303,4 1.356,9 Liikevoitto -0,4 6,8 38,4 Liikevoitto-% -0,1 2,2 2,8 Voitto

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Technopolis kannattavaa kasvua. Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014

Technopolis kannattavaa kasvua. Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014 Technopolis kannattavaa kasvua Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014 Technopolis-konsepti Yhdistää joustavat toimitilat ja palvelut tehokkaaksi työympäristöksi Mahdollistaa asiakkaiden keskittymisen

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

27.10.2010 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA

27.10.2010 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA 1 (7) FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2010 30.9.2010: LENTOLIIKENTEEN KYSYNTÄ TOIPUMASSA Yhteenveto tammi-syyskuun avainluvuista Vertailutietona on esitetty Finavia-konsernin vastaavat avainluvut edelliseltä

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

24.8.2011. Vuoden 2010 huhtikuussa tapahtunut Islannin tulivuorenpurkaus vaikeuttaa vertailua viime vuoteen.

24.8.2011. Vuoden 2010 huhtikuussa tapahtunut Islannin tulivuorenpurkaus vaikeuttaa vertailua viime vuoteen. 1 (9) 24.8.2011 Alkuvuoden matkustajamäärä suurempi kuin koskaan Finavian lentoasemien alkuvuoden matkustajamäärissä saavutettiin uusi ennätys. Lentoasemilta matkaan lähti 9,4 miljoonaa matkustajaa. Edellinen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö 1 Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö Kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen toiminta-ajatus

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa

Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Valtion omistaminen lentoasemaliiketoiminnassa Asiantuntijakuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 27.5.2016 Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj Lentoliikenteen ABCD A. Lentoyhtiöiden kilpailu

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Matkustajamäärän kasvu % -1,2 28,9 4,1 18,1 16,1. Liikevaihto m 90,2 93,7 184,6 183,7 364,0

Matkustajamäärän kasvu % -1,2 28,9 4,1 18,1 16,1. Liikevaihto m 90,2 93,7 184,6 183,7 364,0 1 (10) 4.9.2012 FINAVIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2012-30.6.2012 Toisella vuosineljänneksellä Finavian lentoasemien matkustajamäärä kääntyi laskuun. Liikevaihto ja operatiivinen kannattavuus heikkenivät

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004

Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004 1 Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.24 2 Tuloslaskelma 24 1-3 23 1-3 Liikevaihto 73, 46,3 Liikevaihdon muutos % +58-2 Valu- ja muut komponentit ryhmän liikevoitto 1,8 2,1 De Globen liikevoitto,2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot