Tärkeimmät tapahtumat vuonna Toimitusjohtajan katsaus. Finavia lyhyesti. Lentämisen merkitys. Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009. Toimitusjohtajan katsaus. Finavia lyhyesti. Lentämisen merkitys. Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos"

Transkriptio

1 M A T K O J A M A I S E M I A 1 F I N A V I A V U O S I K E R T O M U S

2 New York 8:40 F I N A V I A N V U O S I K E R T O M U S S I S Ä LT Ö Toronto 8:40 Boston 8:30 Reykjavik 3:35 K A T S A U S Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009 Toimitusjohtajan katsaus Finavia lyhyesti Lentämisen merkitys Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos Henkilöstö ja Finavia työnantajana Lentoasema, asiakas ja ympäristö Helsinki-Vantaalla muutosten vuosi Hallitus ja johtoryhmä Dublin 3:10 Manchester 3: H A L L I T U K S E N T O I M I N T A K E R T O M U S J A T I L I N P Ä Ä T Ö S Hallituksen toimintakertomus Tunnusluvut Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Lisbon 4:40 Ponta Delgada 6:10 London 3:10 Paris 3:05 Madrid 4:20 Biarritz 3:40 Malaga 4:45 Palma de Mallorca 4:00 Barcelona 3:45 Funchal 5:45 Faro 4:45 Jerez de la Frontera 4:35 Alicante 4:25 Las Palmas 6:05 Tenerife 6:20

3 Tokyo 9:25 Nagoya 9:35 Osaka 9:45 Seoul 8:35 Hong Kong 9:50 Beijing 7:40 Shanghai 8:55 Bangkok 9:45 Petrozavodsk 1:20 Bergen 1:55 Oslo 1:30 Gothenburg 1:25 Stockholm 0:55 Norrköping 1:20 Visby 1:30 HELSINKI St. Petersburg 0:55 Tallinn 0:35 Moscow 1:50 Delhi 6:40 Billund 2:20 Copenhagen 1:35 Riga 0:55 Vilnus 1:15 Ekatarinburg 2:45 3:10 Amsterdam 2:35 Brussels 2:40 Geneva 3:00 Düsseldorf 2:25 Zurich 2:55 Milan 3:15 Frankfurt 2:40 Stuttgart 2:50 Hamburg 1:55 Munich 2:35 Venice 3:10 Ljubljana 2:35 Berlin 2:00 Prague 2:20 Vienna 2:30 Budapest 2:25 Krakow 1:45 Warsaw 1:45 Bucharest 2:30 Kiev 1:45 Dubai 5:55 Nice 3:35 Pisa 2:55 Rome 3:35 Split 3:00 Dubrovnik 3:30 Istanbul 3:15 Athens 3:40 Samos 3:50 Larnaca 4:00 Heraklion 3:55 Kos 3:50 Malta 4:05 F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 3 Paphos 4:15 Chania 3:50 Rhodes 4:00

4 2009 Tärkeimmät tapahtumat Helsinki-Vantaan pysäköintipaikkojen määrä kasvoi 2 400:lla, kun Finavia avasi 3.2 uuden pysäköintitalon. NORACON-sopimus allekirjoitettiin 9.2. NORACON-yhteenliittymässä Finavialla on mahdollisuus olla mukana lennonvarmistuksen järjestelmien ja teknologian kehittämiseen keskittyvässä EU:n tutkimus- ja kehitysohjelma SESARissa. Ohjelman kustannusarvio on 2,1 miljardia euroa. Kehäradan rakentaminen Helsinki- Vantaalla käynnistyi. Pääradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Vantaankoskelle rakennettava rata valmistuu vuonna Finavian hallitus päätti, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä- Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Finavia avasi heinäkuun aikana maksuttoman avoimen Internetyhteyden 13 lentoasemalla: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kittilä, Kruunupyy, Kuopio, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere-Pirkkala, Turku ja Vaasa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla maksuton yhteys on ollut käytössä jo aiemmin. NORACONsopimus Kehäradan rakentaminen alkoi Maksuton Internet-yhteys Kuusamon laajennus valmistui Ympäristöluvat Jyväskylään ja Kuopioon Terminaalijako muuttui Kuusamon lentoaseman laajennusosan saapuvien matkustajien puoli avattiin Siellä sijaitsevat saapuvan matkatavaran käsittely- ja luovutustilat sekä kaksi matkatavarakuljetinta. Finavissa käytiin maalis kesäkuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli saada aikaan noin viiden miljoonan euron säästöt. Finavia, Oulun kaupunki sekä seutukunta sopivat Oulun lentoaseman kapasiteetin laajentamisesta sekä terminaalin ja rakenteiden uudistamisesta Valtioneuvoston elvytyspäätöksen mukaisesti. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Jyväskylän sekä Kuopion lentoasemille. Helsinki-Vantaalla luovuttiin 5.8. terminaalien jaosta kotimaan- ja ulkomaanterminaaleihin. Lennolle lähdetään ja matkalta saavutaan sen mukaan, missä terminaalissa oma lentoyhtiö operoi. 4 M AT K O J A. M A I S E M I A

5 Helsinki-Vantaan lentoasemalla avattiin terminaalilaajennuksen ensimmäinen osa matkustajille. Laajennukseen tulee lisäksi uusi matkatavarakeskus. 280 metriä pitkä tunneli yhdistää ulkomaanterminaalin nykyiset ja uudet matkatavaratilat toisiinsa. Finavia alensi lentoasema- ja lennonvarmistusmaksuja sekä turvamaksuja kaupalliselle siviililentoliikenteelle. Määräaikainen alennuskausi alkoi ja alennusprosentti vuoden loppuun oli noin 10 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennus avattiin kaukolentomatkustajien käyttöön. Finavia sopi Palace Kämp Hotellit Oy:n kanssa Helsinki- Vantaalla sijaitsevan hotellin operoinnista. Terminaali 2:ssa sijaitseva Palace Airport avattiin Uusi matkatavarakeskus Maksujen alennus Terminaalilaajennus käyttöön Verkkopalvelu uudistettiin Maarianhaminasta vuoden lentoasema Finavia yhtiöitettiin Finavian verkkopalvelu uudistettiin entistä paremmin lentomatkustajia palvelevaksi. Uudistus koski konsernisivustoa (finavia.fi) sekä muiden lentoasemien paitsi Helsinki-Vantaan kotisivuja. Maarianhamina valittiin vuoden 2009 lentoasemaksi. Valintaan vaikutti muun muassa kulukehityksen hallitseminen laskusuhdanteessa. Lisäksi lentoaseman henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Lisää vuoden 2009 tapahtumista Ilmailulaitos Finavia yhtiöitettiin vuoden 2010 alussa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta Finavian yhtiöittämisestä alkaen. Eduskunnan käsittelyssä varmistui Finavian muuttaminen osakeyhtiöksi. F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 5

6 2009 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli haastava niin Finavialle kuin koko lentoliikennetoimialalle. Jo edellisen vuoden puolella tapahtunut pitkän nousukauden kääntyminen globaalin talouden jyrkäksi alamäeksi veti lentoliikenteen matkustusluvut miinukselle kaikkialla maailmassa. Niin Suomessakin, jossa matkustajamäärä supistui 7,7 %. Vähennystä oli erityisesti kotimaan lentoliikenteessä, jossa pudotusta edelliseen vuoteen tuli 12,2 %. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä väheni 4,8 %. Muutokset heijastuivat koko toimialan kannattavuuteen. Lentoyhtiöiden taloudellista tilannetta heikensi myös hintaeroosio, kun asiakkaat vähenivät etenkin kalliimman luokan paikoilta. Investointi asiakkaisiin, vastuuta koko ilmailualasta Finavia ymmärtää roolinsa ilmailualan keskeisenä toimijana ja haluaa kantaa oman vastuunsa. Koko alaa koskevassa vaikeassa tilanteessa Finavian hallitus päätti valtioneuvoston budjettiriihessään esittämien linjausten mukaisesti lentoasema- ja lennonvarmistusmaksujen sekä turvamaksujen alennuksista kaupalliselle siviililentoliikenteelle voimaantullut määräaikainen alennus oli suuruudeltaan noin 10 %. Näin parannettiin lentoliikenteen toimintaedellytyksiä, erityisesti haasteellisessa tilanteessa olevaa kotimaan liikennettä. Hinnanalennuksella oli käänteinen vaikutus Finavian talouteen, sillä se merkitsi vuositasolla noin 20 miljoonan euron tulojen menetystä. Finavian panostukset toiminnan tehostamiseen auttavat osaltaan kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevia lentoyhtiöitä. Niiltä perittävät liikennemaksut ovat reaalisesti laskeneet jo useiden vuosien ajan, vaikka Finavian lentoyhtiöiden asiakaskysyntään perustuva investointiohjelma on samanaikaisesti ollut mittava. Hinnat ovat nousseet korkeintaan puolet inflaatiosta, väliin jäävä erotus on saatu aikaan parantamalla oman toiminnan tehokkuutta. Finavia pyrkii aktiivisella hinnoittelulla luomaan edellytyksiä lentoliikenteen tarjonnan positiiviselle kehitykselle. Finavian hintataso on eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Esimerkiksi turvamaksu on Suomessa alle puolet siitä mitä monilla Keski-Euroopan kentillä. Vuonna 2010 pääsemme vielä tätäkin edullisemmalle tasolle palvelujen kilpailutuksen ja uusien sopimusrakenteiden ansiosta. Lentoasemien lennonvarmistuspalveluista perittävät maksut ovat puolestaan selvästi alikatteelliset. Niitä rahoitetaan Finavian kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla, jotka pysyivät matkustajamäärien vähentymisestä huolimatta edellisen vuoden suuruisina ja luovat edellytyksiä tarjonnalle. Kulujen sopeuttamista vähentyneisiin tuloihin Lentoyhtiöille annetun alennuksen lisäksi lentomarkkinoiden kangistuminen koetteli Finavian taloutta. Kulujen sopeuttamiseksi pienentyneisiin asiakastuloihin jouduimme käymään historiamme ensimmäiset koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Maaliskuusta kesäkuuhun kestäneet neuvottelut olivat avoimet ja hengeltään hyvät. Yt-neuvottelukunnassa pohdittiin rakentavasti, millaisten toimenpiteiden avulla viiden miljoonan euron säästötavoitteisiin voidaan päästä. Yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittiin lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä lomautuksista. Hyvästä lopputuloksesta huolimatta avoin ja vuorovaikutteinen neuvotteluprosessi oli osallistujille raskas. Haluan antaa kiitosta henkilöstön edustajille siitä, että he ymmärsivät hyvin kansainvälisen talouskriisin vaikutukset toimialaan ja Finavian tarpeen turvata pitkän aikavälin kehitysmahdollisuudet. 6 M AT K O J A. M A I S E M I A

7 F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 7

8 Finavian toiminta edistää suomalaista kilpailukykyä Lentoliikenne sitoo Suomen alueet muuhun maailmaan Taloussuhdanteet muuttuvat ja niiden myötä myös lentoliikenteen matkustajamäärissä on nousuja ja laskuja. Lentoliikenteen merkitys Suomelle ei kuitenkaan muutu. Suomi on merien eristämä laaja pohjoinen maa, josta on pitkä matka niin elinkeinoelämän tärkeisiin vientikohteisiin, maailman kulttuuri- ja tiedekeskuksiin, Euroopan unionin päätöksentekopaikkakunnille kuin lämpimiin lomakohteisiinkin. Lentoliikenne on suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeinen tekijä, sille ei ole vaihtoehtoa. Lentoliikenteen palvelujen kautta Suomi on läsnä sekä Euroopassa että globaalisti. Finavia on vahvasti sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kehitämme lentoasemien palveluja yhdessä seutukuntien kanssa, jotta asemamme palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla paikallisten toimijoiden tarpeita. Alueellista tasa-arvoa edistävän vaikutuksen lisäksi 25 lentoaseman verkosto vähentää maaliikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tiheän verkoston ansiosta maaliikenteelle on kaikkialla Suomessa vaihtoehtona lentoliikenne, joka on joukkoliikennevälineenä nopea ja turvallinen sekä parhaimmillaan energiatehokas. Liikenteestä aiheutuu kasvihuonekaasuja ja lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on globaalisti noin 2 %. Toimimalla järkevästi liikenteen ympäristörasitusta saadaan pienemmäksi. Lentokoneiden lähestymisvaiheen päästöjä voidaan vähentää % jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä. Helsinki-Vantaalla jo 60 % kaikista laskeutumisista on näitä ympäristöystävällisempiä. Helsinki-Vantaa kannattaa koko lentoasemaverkostoa Taantuma ei ole muuttanut Helsinki-Vantaan asemaa Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen hubina eli solmukohtana. Tämä on näkynyt myös siinä, että Aasian lennot ovat säilyneet Finnairin strategian keskeisenä osana. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, sen kautta Aasian kulki matkustajaa. Helsinki-Vantaan hub-aseman tuoma matkustajamäärä mahdollistaa monipuolisen lentoreittiverkoston, joka muuten olisi näin vähäväkisessä maassa mahdoton ylläpidettävä. Esimerkiksi Eurooppaan suuntautuvassa liikenteessä merkittävä osa suorista kohteista rakentuu Aasian liikenteen varaan. Siksi Helsinki-Vantaan aseman säilyttäminen kilpailtaessa kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta on koko maan kannalta keskeistä. Siitä syystä myös investoinnit Helsinki-Vantaaseen on katsottava sijoituksiksi paitsi koko Suomen lentokenttäverkostoon ja lentoliikenteeseen myös Suomen kilpailukykyyn ja läsnäoloon. Panostukset Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn ylläpitoon ja parantamiseen ovatkin olleet mittavat. Lentoaseman uuden, elämyksellisiin palveluihin ja matkustuksen sujuvuuteen satsaavan terminaalilaajennuksen juhlalliset avajaiset järjestettiin 10. joulukuuta. Kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan terminaalitiloihin sijoitettu uusi matkatavaran käsittelykeskus. Huippumodernin järjestelmän kapasiteetti ja nopeus ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailutekijöitä Helsinki-Vantaalle, jonka tavoitteena on olla maailman nopein transferkenttä. Markkinoinnissa Helsinki-Vantaan hub-asemaa on tuotu esiin Via Helsinki -konseptilla, joka korostaa Helsinki-Vantaan merkitystä tärkeänä vaihtokenttänä. Finavian luomien kilpailukykyisten puitteiden lisäksi ehyen matkustusketjun ja erinomaisen matkustajakokemuksen takaaminen sekä lentoaseman hyvän maineen säilyttäminen kuitenkin edellyttävät, että kaikkien lentoasemalla operoivien toimijoiden omat prosessit ovat kunnossa ja että työmarkkinat toimivat. Loppusyksyn kaltaiset viiveet ja peruuntumiset voivat syödä sitä kilpailukykyä, jota kaikki välttämättä tarvitsemme. Helsinki-Vantaan investoinneista päätettiin vuonna Vaikka matkustajamäärissä tapahtui vuonna 2009 selvää vähenemistä, investoinnin perustana ollut Aasian liikenteen volyymi on toteutunut, ja terminaali 2 on maksimikäytössä ruuhka-aikoina. Lentoaseman kehittämistä jatketaan. Finavia osallistuu esimerkiksi Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Radan valmistuttua lentoasemalta on rautatieyhteys Helsingin keskustaan. Muita lentoasemaverkostoon vuonna 2009 tehtyjä investointeja olivat muun muassa Kuusamon lentoaseman laajennus ja tilojen uudistaminen sekä hallituksen elvytysohjelmaan sisältynyt Oulun terminaalin laajennushankkeen käynnistäminen. Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi samat arvot säilyttäen Vuosi 2009 oli viimeinen, jolloin Finavia toimi valtion liikelaitoksena. Eduskunta vahvisti lakiesityksen, joka muutti Ilmailulaitos Finavian alkaen valtion kokonaan omis- 8 M AT K O J A. M A I S E M I A

9 ja hyvinvointia. tamaksi osakeyhtiöksi Finavia Oyj:ksi. Vuoden aikana tehtiin runsaasti yhtiöittämistä valmistelevia töitä. Yhtiömuodon muuttuminen, kuten uusi aina, voi herättää yhtiön henkilöstössä ja asiakkaissa epäilyksiä toimintalinjausten pysyvyydestä. Yhtiömuodon muutos on kuitenkin luonnollinen askel Finavian kehityksessä. Se ei vaikuta strategisiin linjauksiin, mutta antaa lisää edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi henkilöstö siirtyy perustettuun yhtiöön jatkuvuusperiaatteella niin työsuhteen pysyvyyden, työehtojen kuin eläkerahoituksenkin suhteen. Olemme sitoutuneet vahvasti lentokenttäverkoston ylläpitoon siinä laajuudessa kuin reittiliikenteellä on kysyntää. Haluamme myös jatkossa tuottaa palveluita kaikille asiakkaillemme sekä siviililentoyhtiöiden että ilmavoimienkin asiakastarpeista lähtien. Toteutamme Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Yhtiöittämisen yksi peruslähtökohta on, että asiakkaat saavat mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettuja palveluja ja maksavat tarvitsemastaan palvelusta. Kustannusperusteinen hinnoittelu antaa mahdollisuuden kilpailukykyisten hintojen tarjoamiseen jokaiselle asiakasryhmälle. Samalla se luo pohjan palvelujen tasapainoiselle kehittämiselle ja koko lentokenttäverkoston ylläpidolle. Muutosvalmiina uuden ajan kynnyksellä Vuodesta 2010 tulee Finavian tähänastisista vuosista haasteellisin. Näkemyksemme mukaan kotimaan liikenteen matkustajamäärät vähenevät noin viidellä prosentilla, kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät puolestaan pysyvät samana tai kasvavat hieman, osittain vertailuvuoden 2009 alhaisista matkustajamääristä johtuen. Matkustajamäärien kehitys on kuitenkin hyvin pitkälle riippuvaista sekä koko maailmantalouden että erityisesti Suomen yleisen taloustilanteen kehityksestä. Yhtiön talouden kannalta haasteita tuovat etenkin asiakkaille annettu hinnanalennus tulovirrassa sekä yhtiöittämiseen liittyvä siirtymävaiheen eläkeratkaisu, joka rasittaa taloutta 35 miljoonalla eurolla. Tiukassa taloustilanteessa meidän on korostetusti tutkittava kaikkia mahdollisuuksia tulojen kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Meidän on myös arvioitava omaa toimintaamme kriittisesti ja pohdittava, kannattaako kaikki nyt tehtävät asiat tehdä itse ja onko nyt ylläpidetty palvelutaso koko verkostossa toiminnan kannalta järkevin. Samalla omistajaratkaisuin luotiin kestävät edellytykset yhtiölle, kun sille apporttina annettu omaisuus, tuotannontekijämme, arvostettiin uudelleen alan tuotto-odotusten mukaiseen alempaan arvoon. Tehty arvonalennus on suuruudeltaan 230 miljoonaa euroa ja se heikensi Finavian viimeisen toimintavuoden tulosta, samoin kuin varauksena käsitelty Kehäradan 45 miljoonan euron rahoitusosuus. Ennen näitä yhtiöittämiseen liittyviä eriä konsernin tulos oli 25,4 miljoonaa euroa positiivinen. Taantumasta on aiheutunut lentoliikennealalle pysyviä muutosvaikutuksia, entinen aika ei sellaisenaan palaa. Monet lentoyhtiöt ovat kannattavuuskriisissä ja alalla on odotettavissa konsolidaatiokehitystä. Halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuutensa Suomessakin jo 9 %:iin ja ovat omalla tarjonnallaan tavoittaneet uusia asiakasryhmiä. Olemme Finaviassa kehittäneet asiakasyhteistyötä jotta kykenemme paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin sekä tarjoamaan asiakaslähtöisempiä ratkaisuja kustannustehokkaasti. Finavia on perustaltaan vahvassa kunnossa ja uudistettu organisaatiorakenne tukee päivittäistä toimintaa sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Osaava ja motivoitunut henkilöstömme on osoittanut tiukassa taloustilanteessa uudistumiskykynsä ja sen, kuinka se kykenee toimimaan sekä Finavian että koko ilmailualan hyväksi. Tällä tiellä me jatkamme Finavia Oyj:ssä. Samuli Haapasalo Toimitusjohtaja F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 9

10 Finavia lyhyesti Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja. Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut ja vastaa lentoasemien prosesseista, terminaalien ulko- ja sisäpuolisesta infrastruktuurista ja palveluista alkaen tilojen rakentamisesta aina palveluketjun sujuvuuteen. Lennonvarmistusliiketoiminnan tehtävänä on parantaa asiakkaiden toimintaedellytyksiä tuottamalla turvallisia ja lisäarvoa antavia palveluja. Se vastaa ilmatilan käytön hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista vastuualueellaan Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolisessa ilmatilassa. Koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen Suomen ilmatilassa, joka on Keski-Eurooppaan verrrattuna melko ruuhkaton. Kaupallinen liiketoiminta vastaa keskitetysti Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Palvelut kattavat lentoasemien myymälä-, kioski-, ravintola- ja kokouspalvelut sekä pysäköinti- ja mainostilat. Lentoasemilla toimivat eri yhteistyökumppanit tuottavat pääosan palveluista. Airpro-liiketoiminta. Finavian tytäryhtiö Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita sekä matkustajille että liikenne- ja matkailuyrityksille. Airpron vahvuus on sen henkilöstön moniosaajuus, jonka ansiosta erilaiset lentoasemilla vaadittavat tehtävät hoituvat laadukkaasti. Kiinteistöliiketoiminta. LAK Lentoasemakiinteistöt Oyj on Finavian tytäryhtiö. LAK:n tavoitteena on tarjota parhaat toimitilaratkaisut lentoasemilla. LAK vuokraa lentoasemilla omistamistaan rakennuksista toimitilaa lähinnä lentoliikenteen piirissä toimiville yrityksille. Yhtiön omistuksessa on toimisto- ja logistiikkakiinteistöjä sekä lentokoneiden säilytykseen ja huoltoon tarvittavaa tilaa pääasiassa Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Yhtiö myös rakennuttaa tarpeen mukaan kohteita asiakkaidensa käyttöön. M AT K O J A 10. M A I S E M I A

11 Finavian arvot T U R VA L L I S U U S > > > > Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme lähtökohta, josta emme tingi. Turvallisuus syntyy ammattitaidostamme, yhteistyöstämme ja vastuullisuudestamme. T E H O K K U U S J A U U D I S T U M I S K Y K Y > > > > Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat. A S I A K A S H Y Ö T Y > > > > Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Y H T E I S T Y Ö > > > > Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. F I N AV I A N T O I M I N TA A N L I I T T Y V I Ä L I N K K E J Ä : Finavian kotisivut: Airpro Oy: LAK-lentoasemakiinteistöt Oyj: Turvallinen kiitotie -kampanja: Finavian ympäristökatsaus julkaistaan vuosittain erikseen painettuna. Myös verkossa: Ilmailutiedotusjulkaisut: F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 11

12 Tiiviit yhteydet muuhun maailmaan ovat tärkeitä talouden lisäksi myös yhteiskunnan muille sektoreille. Esimerkiksi yliopistoille kanssakäyminen kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa on muodostunut elinehdoksi, Euroopan unionin käytännöt edellyttävät jäsenmaiden tiivistä yhteistyötä ja kulttuurista toivotaan vientituotetta. Kattava lentokenttäverkosto on myös tuonut sekä Suomen että muiden maiden vapaa-ajan kohteet jokaisen matkustajan saavutettaviksi, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Liikenne on kaksisuuntaista; Suomesta mennään ulkomaille ja muualta tullaan Suomeen. Siinä missä suomalaisyrityksen myyntimies matkaa Helsinki-Vantaalta Euroopan nopeimmalla yhteydellä kymmenessä tunnissa Tokioon tärkeään asiakastapaamiseen, sadat puolalaiset ammattimiehet pääsevät kotiseudultaan suoralla lentoyhteydellä vaivattomasti ja nopeasti rakentamaan uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon. Lapin matkailuelinkeino puolestaan luo kymmenilletuhansille brittituristeille aidon joulutunnelman samanaikaisesti, kun suomalaiset nauttivat auringonvalosta kaukana kotimaasta. Lennonvarmistuksen ohjaus ja regulaatio on Euroopan- tai maailmanlaajuista. Euroopassa lentoliikenteen haasteena on ilmatilan ruuhkautuminen, minkä johdosta Euroopan unioni haluaa kehittää ilmatilan käyttöä jäsenmaidensa rajoista riip- Lentämisen merkitys Suomi on vahvasti mukana globalisaatiokehityksessä: Maan talous on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaankaupasta, vuonna 2008 bruttokansantuotteesta 45 % tuli viennistä. Vaikka taantuma on pudottanut hieman ulkomaankaupan osuutta, viennin merkitys Suomen hyvinvoinnin kannalta on edelleen keskeinen. Verkostoituneessa taloudessa yritykset hakevat kumppaneita eri puolilta maailmaa. Suomessa on kehittynyt monia oman alansa globaaleja kärkiyrityksiä ja niiden ympärille rakentuneita alihankintayritysten verkostoja. Samalla kun yritykset ovat säilyttäneet toimintojaan kotimaassa, ne ovat aktiivisesti laajentaneet toimintaansa muualle Eurooppaan ja muille mantereille. Nopeat yhteydet tärkeille markkinoille ja yhteistyökumppaneiden luokse ovat olleet edellytys näiden koko maan hyvinvointia rakentavien yritysten ja yritysverkostojen menestymiselle avoimessa taloudessa. Vaikka teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, henkilökohtaiset tapaamiset ja työvoiman liikkuvuus ovat säilyneet tärkeinä. Monet yritykset valitsevat sijaintinsa toimivien lentoliikenneyhteyksien perusteella. Samalla kun kansainväliset lentoreitit ovat sitoneet suomalaiset yritykset osaksi globaalia taloutta, kansalliset lentoyhteydet ovat ylläpitäneet ja lisänneet koko maan elinvoimaa ja alueiden tasa-arvoisuutta. Kanssakäymisen verkosto palvelee työ- ja vapaa-ajanmatkailua 12 M AT K O J A. M A I S E M I A

13 H e l s i n k i P i e ta r i 1 h, 18 lentoa viikossa Aikoinaan vierailijan piti tuoda mukanaan kivi suolle rakennetun Pietarin rakennusaineeksi. Nykyisin passi ja viisumi riittävät pääsyksi uuteen loistoon nousseeseen noin 5 miljoonan asukkaan metropoliin. istockphoto.com/anton_sokolov F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 13

14 Nopeat lentoyhteydet markkinoille ja yhteistyökumppan pumatta. Unionin jäsenmaiden ilmatilojen yhteisaluetta nimitetään Single European Sky -kokonaisuudeksi (SES). EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty ilmaliikenteenhallinta ja kehitysohjelma SESAR. Finavian vastuulla on Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä lennonvarmistuspalvelut maan lentoasemilla, yhtiö osallistuu myös alan kansainväliseen toimintaan. Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan suunnittelujohtaja Matts-Anders Nyberg toimii Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien (NEAP) projektitoimiston vetäjänä. Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola on puolestaan NEAP-yhteenliittymän ylimmän päättävän elimen puheenjohtaja. Finavian intressi toimia aktiivisesti eurooppalaisilla päätöksentekoareenoilla perustuu tarpeeseen saada suomalaiset erityisolosuhteet huomioiduiksi, kun lennonvarmistuksen kansainvälisistä kehityslinjauksista päätetään. Kansainvälisillä foorumeilla tuodaan esiin myös Suomessa hyväksi havaitut kustannustehokkaat toimintamallit. SES-kehitykseen liittyy EU:n komission vaatimuksesta tapahtuva toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Sen mukaisesti Eurooppa jaetaan yhdeksään ilmatilan lohkoon, joista Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan lohkoon (NEFAB). Ilmatilan muutoksilla tavoitellaan sitä, että koneet pääsisivät kohteisiinsa suorinta tietä. Se sujuvoittaisi liikennettä, vähentäisi polttoaineenkulutusta ja samalla liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Valtioiden rajat ylittävien ilmatilan lohkojen käyttöönotto edellyttää valtioilta yhtenäisiä lennonvarmistuspalveluja ja työmenetelmiä. Suomi tekee käytäntöjen kehittämistyötä yhdessä muiden Pohjois-Euroopan ilmatilan lohkoon kuuluvien maiden kanssa. Aluelennonjohdon rakenteet uudistettu SES-regulaatio edellyttää palveluntarjoajilta mahdollisimman kustannustehokasta toiminnan ja palveluiden kehittämistä. Finavian osalta se on edennyt palveluiden rakenteellisiksi uudistuksiksi. Finavian lennonvarmistuspalveluiden tuotanto perustuu vuonna 2008 määriteltyyn neljään valtakunnalliseen palvelukonseptiin (Enroute Services-, kansainvälinen lentoasema-, yhteistoiminta-lentoasema- sekä peruslentoasemakonsepti). Toimintamalli selkeyttää ja tehostaa toimintaa, kun konseptit määrittävät yhtenäiset menetelmät palveluiden tuottamiseksi. EU:n vaatimat tehostamistoimenpiteet keskittyvät pääsääntöisesti Enroute Services -palvelukonseptiin. Siihen sisältyviä palvelukokonaisuuksia ovat ilmaliikennepalvelu, ilmatilan hallintapalvelu, ilmaliikennevirtojen hallintapalvelu, ilmailun etsintä ja pelastuspalvelu, lennonneuvontapalvelu sekä ilmatilan valvontapalvelu. Enroute Services -palvelukonseptin lennonvarmistuspalveluiden tuotannosta vastaa Suomen aluelennonjohto. Tehostamistoimien yhteydessä alueorganisaatiot purettiin vuonna 2009 ja aluelennonjohto siirrettiin suoraan tuotannonohjauksen alaisuuteen. Finavian hallitus on lisäksi päättänyt, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Sen mukaisesti Rovaniemen ja Tampereen aluelennonjohdot yhdistetään marraskuussa Samalla lentopelastustoiminta keskitetään Tampereelle. Organi- Liikevaihto liiketoiminnoittain Miljoonaa euroa 64,8 59,2 5,0 165,7 Lentoasemaliiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta Muut Lennonjohdosta aiheutuneet viiveet % lähde Eurocontrol: CFMU Viivästyneiden lentojen osuus kaikista lennoista (%) Suomesta johtuvien viivästyneiden lentojen osuus (%) euroa Lennonvarmistus- ja lentoreittimaksut 2009 Konetyyppi A320 Lentoreittimaksut Lennonvarmistusmaksu Keflavik Tallinn Riga Dublin Warsaw St. Petersburg Helsinki Prague Athens Lisbon Stockholm - Arlanda Vilnius Vienna Paris - CdG Copenhagen Oslo Amsterdam Rome London - Heathrow Frankfurt Zurich Brussels Madrid 14 M AT K O J A. M A I S E M I A

15 eiden luo ovat edellytys maan hyvinvoinnille. saatiomuutoksella halutaan tehostaa suunnittelua ja selkiyttää johtamista. Palveluiden keskittämisellä saavutetaan vuoteen 2019 mennessä runsaan 4 miljoonan euron säästöt verrattuna aiempaan toimintamalliin. 25 lentoaseman verkosto tuo elinvoimaa koko maahan Suomalaisen sanonnan mukaan maantieteelle emme voi mitään. Sijainti meren takana kaukana pohjoisessa eristää Suomen muusta Euroopasta, sen nopeista maaliikenneyhteyksistä. Tavaroiden kuljettamiseen on usein järkevää käyttää meri-, rautatie- ja maakuljetuksia, mutta ihmisten kulkuvälineeksi lentokone on usein ainoa mahdollinen vaihtoehto, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopan tiheään asutuilla alueilla. Eikä tavarankaan tulo saa aina kestää ylimääräisiä päiviä. Jos esimerkiksi tehtaan tuotanto seisoo puuttuvan varaosan takia, silloin jokainen tunti maksaa todella paljon. Finavian strategiana on luoda lentoliikenteessä välttämättömät kilpailuedellytykset Suomelle ja sen talousalueille. Finavia haluaa toimia asiakaslähtöisesti ja on sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomessa on maan väkilukuun suhteutettuna yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkostoista. Sen ansiosta jokainen suomalainen asuu varsin lyhyen matkan päässä lentoasemalta. Maakuntalentokenttien ohuet liikennevirrat eivät mahdollista suoria lentoja Euroopan pääkohteisiin, mutta Helsinki-Vantaan kautta suomalaisilla on yhteys auki kaikkialle maailmaan. Lentoasemilla on myös suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Vuonna 2007 Helsingin kappakorkeakoulun tuottamassa tutkimusprojektissa selvitettiin Helsinki-Vantaan taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että lentoasema tuo suorasti noin työpaikkaa ja epäsuorasti noin työpaikkaa. Niiden yhteenlaskettu osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,17 %. Lentoasemien palveluja kehitetään yhdessä seutukuntien kanssa vastaamaan yhä paremmin paikallisia asiakastarpeita. Hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja tasapuolista Finavian lentoasemaverkosto koostuu 25 lentoasemasta, joista 21 on säännöllisen reittiliikenteen piirissä. Lisäksi verkostoon kuuluu kolme sotilaslentoasemaa. Lentoasemien rahoitus perustuu Finavian liiketoimintojen kokonaiskannattavuuteen ja siihen rakentuvaan niin sanottuun verkostoperiaatteeseen. Tämä merkitsee, että valtio saa koko lentoasemaverkoston puhtaasti kaupallisena liiketoimintona käyttöönsä ilman, että sen tarvitsee käyttää budjettirahaa lentoliikenteen infrastruktuuriin. Verkostomalli on Euroopassa käytössä harvaanasutuissa, pinta-alaltaan isohkoissa maissa sekä valtioissa, joissa lentoja tarvitaan saaristoyhteyksiä sisältävien yhteyksien hoidossa. Finavia saa kaksi kolmasosaa tuloistaan lentoliikenteen maksuista, jotka ovat eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Maksujen edullisuus vahvistaa suomalaisten lentoasemien tilannetta kansainvälisessä kilpailussa, jota lentoasemat käyvät saadakseen lentoja kentilleen. Kolmasosa tuloista tulee muusta toiminnasta. Finavian perimät palveluhinnat lentoyhtiöiltä ovat samat kaikilla Finavian ylläpitämillä lentoasemilla, ainoastaan erilaisesta palvelutasosta seuraa hintoihin pientä vaihtelua. Finavia noudattaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Kaupallisen liiketoiminnan tuloilla tuetaan pieniä lentoasemia Euroopan unionin lentoasemamaksudirektiivi hyväksyy kansalliset lentoasemaverkostot sekä verkoston sisällä yhtenäiset hinnat. Sen mukaisesti taloudellisesti kannattavat isot lentoasemat voivat tukea pieniä lentoasemia. Direktiivi on jo voimassa ja siinä on myös Suomea velvoittavaa laisäädäntöä. Siirtymäsäännösten puitteissa direktiivi tullaan implementoimaan suomalaiseen lainsäädäntöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Finavian pienten lentoasemien vähät operaatiot eivät riitä kattamaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvia kuluja. Pienten lentoasemien taloudelliset tappiot katetaan direktiivin periaatteiden mukaisesti muun muassa kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla. Finavian kaupalliset tuotot syntyvät pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Näitä ovat terminaalien liiketilavuokrat, pysäköintituotot, mainosvuokrat ja tax-free-myyntituotot. Lentoaseman sisällä lentoyhtiöiden haluamat palvelut voivat vaihdella ja sen myötä myös palveluista perittävä hinta. Finaviassa katsotaan, että sen pitää kehittää palvelutarjontansa sellaiseksi, että kaikille toimijoille löytyy toiminnan edellyttämät optimaaliset palvelut. Tämän periaatteen mukaisesti Tampereen ja Turun lentoasemilla on myös low cost -terminaalit, joissa Finavia toimii alemmalla palvelutasolla. Näitä kaikille operaattoreille avoimia terminaaleja ovat hyödyntäneet tietyt F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 15

16 Lentoliikenteen vaatima infrastruktuuri on kevyt: halpalentoyhtiöt, joiden tarjoamat uudet reitit ovat rikastuttaneet reittitarjontaa ja edullinen hintataso on houkutellut uusia asiakasryhmiä matkustajiksi. Halpalentoyhtiöiden kasvattama liikennemäärä parantaa lentoasemien käyttöastetta ja auttaa samalla koko asemaverkoston ylläpidossa. Lentoasemat vastuullisena osana ympäröivää yhteiskuntaa Lentoliikenne sitoo Suomen alueet yhteen ja kytkee ne tiiviisti muuhun maailmaan, mutta lentoliikenteen tarvitsema infrastruktuuri on maantie- tai rautatieliikenteeseen verrattuna vähäinen. FIN-MIPS Liikenne -hanke on tutkinut luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Tutkimuksen mukaan ilmaliikenne menestyy rautatieliikennettä paremmin tarkasteltaessa liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljetettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Finavian tavoitteena on, että lentoliikenne rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Finavian paikallista ympäristövastuuta korostaa ympäristölainsäädäntö, joka edellyttää koko lentoaseman toiminnan ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset käsittävää ympäristölupaa. Lupahakemuksen yhteydessä lentoaseman toiminta ja sen ympäristövaikutukset arvioidaan perusteellisessa julkisessa prosessissa, jonka tuloksena saadaan toimintalupa ja toimintaa koskevat määräykset. Lupaprosessien kautta Finavia on kytketty toimimaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla on tehty aktiivista asukasyhteistyötä, ja viranomaiset järjestivät ympäristölupahakemukseen liittyvän julkisen kuulemistilaisuuden Tikkurilan lukiossa. Siihen osallistui noin sata asiasta kiinnostunutta. Vuonna 2009 päätökset saatiin Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien ympäristöluvista. Lisäksi kahden aseman luvat ovat käsittelyssä hallinto-oikeuksissa ja kuuden luvan käsittely on lupavirastoissa kesken. Vuonna 2009 tehtiin meluselvitys viidelle lentoasemalle sekä ympäristölupien mukaiset melunhallintasuunnitelmat laadittiin kahdelle lentoasemalle. Finavian ympäristöyksikkö julkaisee kertomusvuodesta erillisen ympäristöraportin. Lentoliikenne kantaa oman osansa ilmastotalkoissa Ilmaston lämpenemisen haaste koskettaa koko maailmaa ja yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Liikenne tuottaa kasvihuonekaasuja, niiden osuus ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 13 %. Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2 % globaalisti ja päästöjen ilmastovaikutus 3 4 %. Lentoliikenne on edelläkävijä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien taloudellisten ohjauskeinojen käytössä. Euroopan unioni on ollut asiassa aktiivinen ja vienyt lentoliikenteen osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 alusta lukien. Suuntaus on oikea, sillä lentoliikenne on kansainvälistä, joten myös sen aiheuttamien päästöjen vähentämiskeinojen on perustuttava kansainvälisiin sopimuksiin. Finavia on ollut mukana laatimassa liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittista ohjelmaa ja toimeenpanee sen Kansainvälisen liikenteen matkustajien kohteet 2009 Kotimaan liikenteen matkustajien kohteet 2009 Matkustajien määrä Euroopassa ja Aasiasta Eurooppaan ,8 % EU Aasia Muu Eurooppa Pohjois-Amerikka Afrikka Lähi-Itä Etelä-Amerikka Helsinki-Vantaa Oulu Rovaniemi Kuopio Vaasa Kittilä Muut (15 kpl) Eurooppa Eurooppa-Aasia Lähde: AEA. Tilastoissa vain eurooppalaisten yhtiöiden (pl. halpalentoyhtiöt) matkustajat. 16 M AT K O J A. M A I S E M I A

17 6 kilometriä kiitotietä vie Helsingistä Kajaaniin. tavoitteita usein eri tavoin. Finavia kehittää yhteistyötään liikennejärjestelmän suunnittelijoiden kanssa lentoasemien paikallisten joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Finavia osallistuu esimerkiksi Helsinki-Vantaan maaliikenneyhteyksiä merkittävästi parantavan Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Valmistuttuaan Kehärata yhdistää lentoaseman rautatieverkostoon, jolloin lentoasemalle pääsee junalla niin Helsingin keskustasta kuin muualtakin Suomesta. FINAVIA Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) Liikevaihto 312,4 294,8 - muutos- (%) 7,6 % -5,7 % Käyttökate 86 74,1 - käyttökate- (%) liikevaihdosta 27,5 % 25,1 % Liikevoitto 41,4-203,9 - liikevoitto (%) liikevaihdosta 13,3 % -69,2 % Voitto 34,7-252,3 - voitto (%) liikevaihdosta 11,1 % -85,6 % Sijoitetunpääoman tuotto- (%) 5,3 % -44,8 % Tuotto peruspääomalle (%) 18,8 % -136,7 % Tuotto koko pääomalle (%) 4,1 % -39,0 % Omavaraisuusaste (%) 71,2 % 51,6 % Investoinnit 108,0 76,2 Investoinnit (%) liikevaihdosta 34,6 % 25,8 % Liikenteen hintamuutos (%) keskimäärin 1,1-2,4 Henkilötyövuodet (htv) Palkat ja palkkiot 76,7 78,8 FINAVIA-KONSERNI Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) Liikevaihto 336,1 321,0 - muutos- (%) 8,3 % -4,5 % Liikevoitto 46,6-197,0 - liikevoitto (%) liikevaihdosta 13,9 % -61,4 % Voitto 35,4-249,6 - voitto (%) liikevaihdosta 10,5 % -77,8 % Sijoitetunpääoman tuotto- (%) 5,5 % -35,6 % Tuotto koko pääomalle (%) 3,7 % -32,4 % Omavaraisuusaste (%) 61,8 % 44,7 % Investoinnit euroa 112,7 78,4 Investoinnit (%) liikevaihdosta 33,5 % 24,4 % Taseen loppusumma 966,4 769,4 Henkilötyövuodet (htv) Henkilötyökertymä henkilötyövuosina = henkilöstö keskimäärin. F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 17

18 Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos Vuotta 2009 leimasi nopeasti syventynyt kansainvälinen talouskriisi, joka ulotti vaikutuksensa kaikkialle maailmaan. Talouden kangistuminen ja kasvulukujen kääntyminen miinusmerkkisiksi heijastuivat lentoliikenteeseen: matkustajamäärät vähenivät niin Suomessa kuin muuallakin. Euroopassa matkustuskilometrit lentoliikenteessä vähenivät vuodessa 5 %. Vuonna 2009 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta huolehti lennosta. Kotimaan lentoja oli , kansainvälisiä lentoja ja ylilentoja Tavaraliikenteen tonnimäärä oli , vähennystä edelliseen vuoteen oli 16 %. Matkustajamäärät vähenivät erityisesti kotimaan liikenteessä Vuonna 2009 lentoliikenteen matkustajamäärä supistui Suomessa 7,7 %. Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä matkustajaa, joista 30 % oli kotimaan liikenteen matkustajia. Juuri kotimaan matkustajamäärät putosivat eniten. Matkustajia oli , mikä merkitsi 12,2 % vähennystä edelliseen vuoteen. Kysyntä supistui etenkin työmatkustuspainotteisilla lentoreiteillä, esimerkiksi liikenne Ouluun väheni 14 %. Taantuma vähensi matkojen kysyntää, ja lisäksi lentoliikenne joutui maantie- ja junaliikenteen kanssa entistä kovempaan kilpailuun matkustajista. Kilpailua käytiin erityisesti alle kolmen tunnin ajomatkan päässä olevien kohteiden osalta. Kustannusten karsimisen korostuminen on näkynyt joissakin yrityksissä lisääntyneinä telekonferensseina ja vähentyneenä matkustamisena. Samalla yritykset ovat katsoneet vähentävänsä matkustamisen päästöjä. Ihmisten vapaa-ajan lentomatkustamiseen keskustelu päästöistä ei juuri ole vaikuttanut. Lentoasemien matkustajamäärät vähenivät kauttaaltaan, ainoastaan Kemi-Tornion matkustajamäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Matkustajamääriltään suurimmat lentoasemat olivat: Helsinki-Vantaa (-6 %), Oulu (-14 %), Tampere-Pirkkala (-11 %), Rovaniemi (-23 %), Vaasa (-14 %), Turku (-12%). Kotimaan liikenteessä lentoyhtiöiden markkinaosuudet olivat: Finnair 57 %, Finncomm Airlines 23 %, Blue1 17 % ja muut 2 %. Lapin tilausliikenteessä jäätiin edellisen vuoden volyymistä Lapin kotimaan liikenteen matkustajamäärä väheni 8,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisliikenne Lappiin väheni 12,8 %, kun kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät vähenivät selkeästi. Ympärivuotisessa Lapin liikenteessä kotimaan matkustajia on noin 70 % ja ulkomaisia matkustajia 30 %. Pohjois-Suomen tilausliikenne laski 500 lennosta (2008) 388 lentoon, mikä tarkoittaa 22,4 % prosentin vähennystä edelliseen vuoteen. Kehitystä selittää suurelta osalta se, että noin 18 M AT K O J A. M A I S E M I A

19 H e l s i n k i T o k i o 9 h 45 min, 7 lentoa viikossa Helsingistä on Pohjois-Euroopan nopein reitti Tokioon. Helsinki-Vantaalta pääsee suoraan 60 kohteeseen Euroopassa, joten Helsingin ja Tokion väliselle reitille on myös hyvät jatkolentoyhteydet. istockphoto.com/bbossom F I N AV I A. V U O S I K E R T O M U S 19

20 Helsinki-Vantaa on johtava vaihto FINAVIA-KONSERNI Konsernin tunnusluvut (milj. euroa) muutos, % Liikevaihto 336,1 321,0-4 % Liikevoitto 46,6-197,0-523 % - liikevoitto % liikevaihdosta 13,9 % -61,4 % Voitto 35,4-249,6-806 % - voitto % liikevaihdosta 10,5 % -77,8 % Sijoitetunpääoman tuotto- % 5,5 % -35,6 % Tuotto koko pääomalle % 3,7 % -32,4 % Omavaraisuusaste % 61,8 % 44,7 % Investoinnit 112,7 78,4-30 % Investoinnit % liikevaihdosta 33,5 % 24,4 % Henkilötyövuodet % Lisää tunnusluvuista sivulla 55. FINAVIA-KONSERNI Muut tunnusluvut muutos, % Lentoasemien pinta-ala yhteensä, ha % Säännöllistä reittiliikennettä operoivien yhtiöiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Säännöllisten reittiliikennekohteiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Matkustajamäärät, liikenneilmailu yhteensä % % % Lentojen määrä, yhteensä % Käsiteltyjen matkatavaroiden määrä Helsinki-Vantaa, kpl % Rahtimäärä, tonnia % Kuljetetun postin määrä, tonnia % Lentokoneiden paikoituspaikkoja % Vuokrattavat myyntitilat Helsinki- Vantaa, yhteensä m % Autojen pysäköintipaikat, kpl yhteensä, Helsinki-Vantaa n n Vuodepaikkoja Aviapoliksen alueella % Lisää tunnusluvuista sivulla % joulukuun tilauslennoista on tullut Iso-Britanniasta, jossa lentomarkkina supistui merkittävästi. Helsinki-Vantaa pärjäsi pohjoismaisia kilpailijoitaan paremmin Kansainvälisen liikenteen matkustajia Finavian lentoasemilla vuonna 2009 oli , mikä merkitsi 5,7 % vähennystä edellisvuoteen. Suomen kansainvälisten lentojen päälentoasemalla Helsinki-Vantaalla säännöllistä reittiliikennettä operoi 30 lentoyhtiötä 90 kohteeseen ympäri maailmaa. Helsinki-Vantaan kautta kulki yhteensä matkustajaa (-6,2 %), ja kansainvälisen liikenteen matkustajia oli (-4,7 %). Koko Finavian liikenteen tärkeimmät kohdemaat olivat: Saksa matkustajaa (-1,1 %), Ruotsi matkustajaa (-12,2 %) ja Iso-Britannia matkustajaa (-1,9 %). Matkustajamäärä kasvoi merkittävästi Portugaliin (+21,5 %) ja Latviaan (+19,4 %) liikennetarjonnan merkittävän kasvun myötä. Via Helsinki ylläpitää lentoasema- ja reittiverkostoa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän pudotus oli pienempi kuin muilla pohjoismaisilla päälentoasemilla. Kansainvälisiä vaihtomatkustajia kulki Helsinki-Vantaan kautta yli 2 miljoonaa (-5 %). Vaihtomatkustus muodostaa noin 20 % lentoaseman kansainvälisestä matkustajamäärästä. Helsinki-Vantaa tarjoaa Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan ja on johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tärkeimmät Aasian kohdemaat olivat: Thaimaa ( matkustajaa), Japani ( matkustajaa) ja Kiina ( matkustajaa). Matkustajamäärä Hongkongiin kasvoi (+8 %). Liikenne Intiaan supistui 39 % Mumbain reitin lopettamisen vuoksi. Myös Kiinan liikenne väheni 20 % Kantonin reitin lopettamisen vuoksi. Matkustajamäärä Yhdysvaltoihin kasvoi 10 % kasvaneen liikennetarjonnan myötä. Helsinki-Vantaa on maantieteellistä sijaintiaan hyödyntävä liikenteen solmukohta eli hub. Suorin reitti Aasiasta Eurooppaan ja esimerkiksi Delhistä New Yorkiin kulkee Suomen yli. Via Helsinki -konseptin mukaisesti Helsinki-Vantaa tarjoaa nopeat vaihtoyhteydet Aasiasta Eurooppaan. Via Helsinki -reitin (Helsingin kautta) merkitys koko Suomen lentoasema- ja reittiverkoston ylläpidolle on keskeinen. Merkittävä osa Euroopan 113 lentokohteesta ja lentovuorois- 20 M AT K O J A. M A I S E M I A

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä

Finavian osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä n osavuosikatsaus 1.1-31.3.2009: Matkustajamäärät vähenevät taantuman myötä Lentoliikenteen kehitys Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana matkustajamäärien kehitys on ollut selvässä laskussa. Kansainvälinen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto Oulu Pariisi Lontoo

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana

Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana 1 (8) 25.10.2011 Finavian osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011: Lentoliikenteen kysyntä jatkui poikkeuksellisen korkeana Tammi-syyskuun 2011 avainluvut Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 272,7 milj. euroa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I

A L U E E L L I N E N L N N E. 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I A L U E E L L I N E N L E N T O L I I K E N N E 1 8 0 5 M A T K A I L U Miksi Suomi on jäänyt jälkeen? K L U S T E R I R O V N I E M I Liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitto FINNAIRIN SUURIMMAT

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja

LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja LENTOLIIKENNESTRATEGIA Lentoasemaverkko-työpaja 31.10.2013 Tilaisuuden tavoitteet, organisointi ja työskentelytapa Ympäristösi parhaat tekijät Työpajan tavoitteet 2 Lisätä yhteistä tietopohjaa lentoasemaverkostoa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002

Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Finnair konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2002 Tilanne hallinnassa Syyskuun tilanteen haltuunotto Tuotannon nopea ja oikein kohdistettu leikkaus Toimintakulut laskivat Käyttöasteet paranivat Q1/2002 lyhyesti

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

S U O M E N L E N T O L I I K E N N E. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

S U O M E N L E N T O L I I K E N N E. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination S U O M E N L E N T O L I I K E N N E Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I LENTOLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013

Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013 Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 7.2.2014 Oriola-KD tammi-joulukuu 2013 Ruotsissa kannattavuus vahvistui molemmissa liiketoiminnoissa Venäjän tukkukaupan liiketappio heikensi

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE- KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta annetun lain (234/2016) mukaan Metsähallitus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE

FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE 1 (9) 10.05.2011 FINAVIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011: LENTOMATKUSTAJIEN MÄÄRÄ PALAUTUI TAANTUMAA EDELTÄVÄLLE TASOLLE Ensimmäisen vuosineljänneksen avainluvut Liikevaihto kasvoi 15,6 prosenttia ja oli

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ Oulu 02.11.2016 CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio 1 Autamme kasvun haasteissa ja luomme tiloja hyvälle hoivalle. Teemme sen yhdessä kasvukuntien ja hoiva-alan yritysten kanssa. SADAS HANKKEEMME on käynnistetty

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Finavian osavuosikatsaus

Finavian osavuosikatsaus Finavian osavuosikatsaus 1.1-30.6.2008 Lentoliikenteen kehitys Lentoliikenteen kasvu hidastui vuoden alkupuoliskolla. Matkustajamäärä kasvoi Finavian lentoasemilla tammi-kesäkuussa 2,5 %, kun viime vuoden

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot