SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 N:o Laki. N:o 360. alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 360 Laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta Laki tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenneja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 360 Laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään mahdollisuudesta määrätä rattijuopumukseen syyllistyneelle ehdollinen ajokielto yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan (valvottu ajo-oikeus). 2 Valvotun ajo-oikeuden pyytäminen Valvottua ajo-oikeutta voi pyytää tieliikennelain (267/1981) 79 a :n 1 momentissa tarkoitetusta rattijuopumuksesta epäilty, jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa ja vähintään B-ajokorttiluokan mukainen muu kuin tieliikennelain 72 :n 2 momentissa tarkoitettu kahden vuoden ajo-oikeus. Pyyntö on esitettävä epäiltyä rattijuopumusta tutkivalle poliisille tai rattijuopumusasian käsittelyn yhteydessä tuomioistuimelle. Poliisin tulee ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetun rikoksen esitutkinnassa epäillylle mahdollisuudesta valvottuun ajo-oikeuteen sekä selvittää hänelle valvonnan sisältö, ehdot ja kustannukset. 3 Kokeilussa käytettävä ajoneuvo Valvotussa ajo-oikeudessa käytettävä ajoneuvo on varustettava laitteella, joka kuljettajan hengitysilmasta mitattavan alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen (alkolukko). Alkolukko asennetaan yhteen valvottuun ajo-oikeuteen määrätyn (valvottava) yksityiskäytössä olevaan henkilö- tai pakettiautoon. Ajoneuvo on muutoskatsastettava alkolukon asentamisen ja sen poistamisen jälkeen. HE 15/2005 LiVM 6/2005 EV 33/

2 2236 N:o Valvotun ajo-oikeuden määrääminen ja koetusaika Valvottu ajo-oikeus määrätään tieliikennelain 79 a :n 1 momentissa säädetyksi koetusajaksi. Valvottavan asuinpaikan poliisi myöntää koetusajaksi ajokortin (alkolukkoajokortti). Alkolukkoajokortin luovuttamisen edellytyksenä on, että valvottava toimittaa poliisille todistuksen alkolukon asentamisesta, rekisteröintitodistuksen I osan, jonka mukaan ajoneuvo on alkolukon asentamisen jälkeen muutoskatsastettu, sekä todistuksen 6 :ssä tarkoitetun päihderiippuvuuden arviointiohjelman aloittamisesta. Poliisin on tehtävä alkolukkoajokortin myöntämisestä merkintä ajoneuvoliikennerekisteriin. Valvottavan on koetusaikana täytettävä valvottuun ajo-oikeuteen kuuluvat velvollisuudet. Koetusajan päättyessä valvottavan asuinpaikan poliisin on varmistettava, että valvottava on täyttänyt kaikki velvollisuudet. Koetusajan päätyttyä alkolukkoajokortti on palautettava valvottavan asuinpaikan poliisille. Tämän jälkeen valvottavalle luovutetaan ajokortti, jonka poliisi on väliaikaiseen ajokieltoon määräämisen yhteydessä ottanut haltuunsa, tai poliisi luovuttaa valvottavalle uuden ajokortin. 5 Valvotun ajo-oikeuden käyttäminen Koetusaikana valvottavalla on ajo-oikeus vain alkolukkoajokortissa yksilöityyn ajoneuvoon. Alkolukkoajokortti oikeuttaa valvottavan koetusaikana kuljettamaan alkolukolla varustettua ajoneuvoa Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. 6 Päihderiippuvuuden arviointiohjelma Valvottavan on suoritettava kuuden kuukauden pituinen päihderiippuvuuden arviointiohjelma. Ohjelma on aloitettava viipymättä valvottua ajo-oikeutta koskevan pyynnön jälkeen. Valvottavan on toimitettava asuinpaikkansa poliisille päihderiippuvuuden arviointiohjelmaan kuuluvat lääkärinlausunnot ja todistukset käynneistään lääkärin ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluvan luona sekä ilmoitettava seuraavan käynnin ajankohta. Poliisin on tehtävä lausunnon tai todistuksen toimittamisesta merkintä ajoneuvoliikennerekisteriin. 7 Jatkoseuranta Päihderiippuvuuden arviointiohjelman päätyttyä valvottavan on osallistuttava jatkoseurantaan. Jatkoseurannassa valvottava käy koetusaikana kolmen kuukauden välein lääkärintarkastuksessa, jota koskeva lääkärinlausunto hänen on toimitettava poliisille sekä ilmoitettava seuraavan tarkastuksen ajankohta. Poliisin on tehtävä lausunnon toimittamisesta merkintä ajoneuvoliikennerekisteriin. 8 Kustannukset Valvottava vastaa valvotusta ajo-oikeudesta hänelle aiheutuvista kustannuksista. 9 Tiedonpurku alkolukosta Valvottavan on 60 päivän välein vietävä alkolukolla varustettu ajoneuvo alkolukon käyttötietojen purkamista varten laitevalmistajan valtuuttamalle edustajalle, joka on ilmoitettu Ajoneuvohallintokeskukselle. Käyttötiedot lähetetään laitevalmistajan ylläpitämään rekisteriin, jossa ne ovat poliisin käytettävissä valvotun ajo-oikeuden käyttämisen valvontaa varten. Käyttötietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja. 10 Koetusajan keskeytyminen Koetusaika keskeytyy, jos valvottava määrätään ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon. Jos poliisi määrää valvottavan ajokiel-

3 N:o toon tai jos väliaikaiseen ajokieltoon määrääminen perustuu tieliikennelain 76 :n 5 tai 6 kohtaan, poliisin on ilmoitettava päätöksestään syyttäjälle, jonka on viipymättä esitettävä valvotun ajo-oikeuden peruuttamista ja ehdollisen ajokiellon täytäntöönpanoa koskeva vaatimus tuomioistuimelle. Vaatimus esitetään sille tuomioistuimelle, jonka piirissä valvottava asuu tai pysyvästi oleskelee. Asia voidaan alioikeudessa käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa, ja virallisen syyttäjän tulee olla istunnossa läsnä. Asia voidaan käsitellä ja ratkaista valvottavan poissaolosta huolimatta. Muuten menettelyyn sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään. Jos tuomioistuin ei määrää valvottua ajooikeutta peruutettavaksi ja ehdollista ajokieltoa pantavaksi täytäntöön, väliaikaisen ajokiellon kesto luetaan koetusajaksi. 11 Muutoksenhaku Muutoksenhausta poliisin tämän lain nojalla tekemään päätökseen on voimassa, mitä tieliikennelain 106 a :ssä säädetään. 12 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset alkolukon teknisistä ominaisuuksista, toiminnasta, asennuksesta sekä käyttötietojen purkamisesta ja niiden ilmoittamisesta poliisille annetaan valtioneuvoston asetuksella. 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta Lakia sovelletaan, jos 2 :ssä tarkoitettuun rattijuopumukseen on syyllistytty lain tultua voimaan. Lakia sovelletaan valvottuun ajooikeuteen koetusajan päättymiseen asti. Lakia sovelletaan myös sen voimassaoloajan jälkeen käsiteltäessä lain soveltamisalaan kuuluvia muutoksenhakuasioita. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

4 2238 N:o 361 Laki tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 76 :n 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1199/2002, sekä lisätään väliaikaisesti 76 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1199/2002, uusi 5 ja 6 kohta, 77 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 676/1990 ja 1242/1997, uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 79 a seuraavasti: 76 Perusteet väliaikaiseen ajokieltoon määräämiselle Poliisimies voi määrätä ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin haltuunsa: 3) jos on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon määräämiselle 75 :n 2 momentin 3 6 kohdan tai 3 momentin nojalla ovat olemassa; 4) jos on ilmeistä, että ajo-oikeuden haltijan ajokyky on sairauden, vian tai muun sellaisen syyn vuoksi siinä määrin heikentynyt, että siitä aiheutuu ajon jatkuessa olennaista vaaraa muulle liikenteelle, eikä terveydentilan selvittämistä 73 :n 2 momentin mukaisesti voida tästä syystä pitää yksinään riittävänä; 5) 79 a :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön peruuttamisen vuoksi; taikka 6) jos on syytä epäillä ajo-oikeuden haltijaa 79 a :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä. 77 Väliaikaisen ajokiellon kesto Edellä 76 :n 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa väliaikainen ajokielto jatkuu, kunnes tuomioistuin päättää alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta annetussa laissa (360/2005) tarkoitetun valvotun ajooikeuden peruuttamisesta ja ehdollisen ajokiellon määräämisestä täytäntöönpantavaksi. 79a Valvottu ajo-oikeus Tuomioistuimen on määrättävä rikoslain 23 luvun 3 :n 1 momentissa tai 4 :n 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun rattijuopumukseen HE 15/2005 LiVM 6/2005 EV 33/2005

5 N:o syyllistyneelle alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta annetussa laissa tarkoitettu valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää ja hänen arvioidaan suoriutuvan siihen kuuluvista velvollisuuksista eikä häntä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Ajokielto on määrättävä ehdollisena valvotun ajo-oikeuden ajaksi. Väliaikainen ajokielto päättyy ja koetusaika alkaa, kun valvottuun ajo-oikeuteen määrätylle luovutetaan alkolukolla valvotun ajooikeuden kokeilemisesta annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettu alkolukkoajokortti. Koetusajan pituus on yksi vuosi. Valvotusta ajo-oikeudesta ja koetusajan keskeytymisestä säädetään alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta annetussa laissa. Tuomioistuimen on peruutettava valvottu ajo-oikeus ja määrättävä ehdollinen ajokielto pantavaksi täytäntöön, jos valvottava ennen koetusajan alkamista tai koetusaikana: 1) peruuttaa valvontaa koskevan pyyntönsä; 2) määrätään ajokieltoon; taikka 3) ilman hyväksyttävää syytä rikkoo valvotun ajo-oikeuden rajoitusta tai laiminlyö valvottuun ajo-oikeuteen kuuluvan velvollisuuden. Valvotusta ajo-oikeudesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 79 :ssä säädetään ehdollisesta ajokiellosta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

6 2240 N:o 362 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (493/1999) 2, 3 :n 2 momentti, 4 :n 1 momentti, 8, 9 ja 19, 22 :n 1 3 momentti, 23 :n 2 momentti, 24, 26 :n 2 momentti ja 45, sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 19, 22 :n 1 3 momentti, 26 :n 2 momentti ja 45 laissa 118/2002 sekä 3 :n 2 momentti laissa 649/2004, sekä lisätään lakiin uusi 19 c 19 f ja 21 a sekä 44 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) kotoutumisella maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen; 2) kotouttamisella viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja; 3) turvapaikanhakijalla ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettua kansainvälistä suojelua hakenutta henkilöä; 4) turvapaikanhakijoiden vastaanotolla ja tilapäistä suojelua saavien vastaanotolla toimeentulon ja huolenpidon järjestämistä vastaanottokeskuksessa tai järjestelykeskuksessa. 3 Soveltamisala Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluu turvapaikanhakija, kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän on poistunut maasta. 4 Kustannusten korvaaminen Tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia korvataan valtion talousarvion rajoissa. 8 Pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaaminen Jos kunta on laatinut tai sitoutuu laatimaan 7 :ssä tarkoitetun maahanmuuttajien kotouttamisohjelman, työvoima- ja elinkeinokeskus korvaa pakolaisten vastaanotosta aiheutuneet kustannukset kunnalle valtion talousarvion rajoissa. 9 Pakolaisten kuntaan osoittaminen Työvoima- ja elinkeinokeskus sopii kunnan kanssa pakolaisten vastaanotosta ja osoittaa pakolaisen kuntaan, jonka kanssa se on tehnyt sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta. HE 280/2004 HaVM 7/2005 EV 47/2005

7 N:o Vastaanoton sisältö Turvapaikanhakijoiden vastaanottona ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottona järjestetään majoitus, toimeentulotuki, välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, tulkkipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden turvaaminen. Lisäksi voidaan järjestää työ- ja opintotoimintaa. Majoitus on järjestettävä siten, että perheenjäsenet voivat asua yhdessä. Turvapaikanhakijan ja tilapäistä suojelua saavan iästä, turvattomasta asemasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä tilasta johtuvat erityistarpeet on otettava huomioon majoituksen ja muun vastaanoton järjestämisessä. Vastaanotossa on otettava huomioon lapsen etu. Lapselle, joka on erityisen tuen tarpeessa, on annettava soveltuvaa neuvontaa ja kuntoutusta sekä soveltuvia mielenterveyspalveluita. 19c Vastaanoton järjestäminen Turvapaikanhakijan vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavan vastaanoton järjestää vastaanottokeskus. Turvapaikanhakija ja tilapäistä suojelua saava rekisteröidään vastaanottokeskuksen asukasrekisteriin. Vastaanoton järjestämisestä vastaa se vastaanottokeskus, jonka asukkaaksi turvapaikanhakija tai tilapäistä suojelua saava rekisteröidään. Turvapaikanhakija ja tilapäistä suojelua saava voidaan siirtää toiseen vastaanottokeskukseen, jos se perustellusta syystä on hänen itsensä taikka vastaanottokeskuksen toiminnan tai turvapaikka-asian käsittelyn kannalta tarpeellista. Turvapaikanhakija tai tilapäistä suojelua saava voi järjestää majoituksensa itse. Jos itse majoituksensa järjestävä hakee muuta 19 :ssä tarkoitettua vastaanottoa kuin majoitusta, hänen on kirjallisesti ilmoitettava vastaanottokeskukselle osoitteensa ja esitettävä majoittavan selvitys yksityismajoituksesta tai vuokrasopimus. Turvapaikkahakemuksensa perusteella oleskeluluvan saanut ja tilapäistä suojelua saanut, joka saa jatkuvan oleskeluluvan, voi kohtuullisen ajan kuulua vastaanoton piiriin asumisensa ja toimeentulonsa järjestämistä varten. 19d Alaikäisen vastaanoton järjestäminen Vailla huoltajaa tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottoa varten voidaan perustaa ryhmäkoti. Ryhmäkodin toiminnasta ja henkilöstön määrästä voidaan säätää tarkemmin työministeriön asetuksella. Ryhmäkodin henkilöstön pätevyysvaatimuksista on voimassa, mitä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) säädetään. Sen vastaanottokeskuksen johtaja, jonka asukasrekisteriin vailla huoltajaa turvapaikkaa hakeva tai tilapäistä suojelua saava lapsi rekisteröidään, päättää lapsen asuinpaikasta sekä muista lapsen henkilöä koskevista asioista, kunnes lapselle määrätään 5 luvussa tarkoitettu edustaja. 19e Ilmoitus alaikäisen majoituksesta Sellaisen turvapaikkaa hakevan ja tilapäistä suojelua saavan lapsen osoite, joka ei majoitu vastaanottokeskuksessa tai ryhmäkodissa, ja tiedot henkilöistä, joiden luona lapsi asuu, ilmoitetaan lapsen oleskelupaikan kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle. Ilmoituksen tekee vastaanottokeskus. Jos lapsi on vailla huoltajaa, 1 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen on liitettävä vastaanottokeskuksen ja lapsen edustajan selvitys siitä, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen ja kykeneekö lapsen luokseen ottava huolehtimaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Vastaanottokeskuksen on opastettava lapsen luokseen ottavia henkilöitä lapsen hoidossa ja kasvatuksessa ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään.

8 2242 N:o f Tiedottaminen Turvapaikanhakijalle ja tilapäistä suojelua saavalle annetaan mahdollisimman pian ja viimeistään 15 päivän kuluttua turvapaikkahakemuksen tekemisestä tai tilapäisen suojelun alkamisesta tiedot vastaanotto-olosuhteisiin liittyvistä etuuksista, velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tiedot annetaan kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan kielellä, jota kyseessä olevan henkilön voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Tarvittaessa tiedot voidaan antaa myös suullisesti. Turvapaikanhakijoille annetaan mahdollisimman pian tietoa vastaanotto-olosuhteissa ja turvapaikka-asiassa oikeusapua antavista järjestöistä tai ryhmistä. 21a Vastaanoton majoituksesta ja palveluista perittävät maksut Vastaanoton majoituksesta ja muusta vastaanottokeskuksessa järjestettävästä vastaanotosta voidaan periä kohtuullinen maksu, joka voi olla enintään niiden järjestämisestä aiheutuvien todellisten kustannusten suuruinen. Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun määrästä säädetään työministeriön asetuksella. Maksun määrää maksettavaksi vastaanottokeskuksen johtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjältä voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukainen maksu. Maksun määrää maksettavaksi vastaanottokeskuksen johtaja. Maksu suoritetaan vastaanottokeskuksen kassaan tai vastaanottokeskuksen ilmoittamalle tilille. Mitä mainitun lain 13 säädetään, ei sovelleta turvapaikanhakijaan ja tilapäistä suojelua saavaan. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua maksua ei peritä takautuvasti. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että 1 tai 2 momentissa tarkoitetun maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua maksun määränneeltä vastaanottokeskuksen johtajalta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä maksun määrännyt vastaanottokeskus sijaitsee. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla 22 Toimeentulotuki Turvapaikanhakijalle ja tilapäistä suojelua saavalle voidaan myöntää toimeentulotukea toimeentulotuesta annetun lain mukaan, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta vastaanottokeskus. Vastaanottokeskuksen järjestämän majoituksen kustannukset otetaan menoina huomioon siten kuin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä säädetään. Turvapaikanhakijalle ja tilapäistä suojelua saavalle ei myönnetä majoitusta varten toimeentulotukea rahana, vaan majoitus järjestetään vastaanottokeskuksessa ja ryhmäkodissa. Työministeriön asetuksella säädetään tarkemmin muiden toimeentulotuen perusosalla katettavien menojen jakautumisesta vastaanottokeskuksessa järjestettävään vastaanottoon ja turvapaikanhakijan tai tilapäistä suojelua saavan itsensä suorittamiin perusosalla katettaviin menoihin. 23 Toimeentulotuen takaisinperiminen Hakemus toimeentulotuen takaisinperinnästä tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä vastaanottokeskus sijaitsee. 24 Muutoksenhaku toimeentulotuesta Vastaanottokeskuksen asukkaaksi merkitty

9 N:o henkilö, joka on tyytymätön vastaanottokeskuksen 22 :n nojalla tekemään toimeentulotukea koskevaan päätökseen, saa hakea päätökseen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus voidaan antaa sanottuna aikana myös vastaanottokeskuksen johtajalle, jonka tulee oman lausuntonsa ohella toimittaa se hallinto-oikeuteen. Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä vastaanottokeskus sijaitsee. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee toimeentulotuen antamista tai sen määrää, haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin sosiaalihuoltolain (710/1982) 49 :n 2 momentissa säädetään. 26 Edustaminen ja puhevallan käyttö Edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa, määrää lapsen asumisesta sekä hoitaa lapsen varallisuutta siten kuin oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 ja 2 :ssä, hallintolain (434/2003) 14 :ssä, hallintolainkäyttölain 17 :ssä ja 18 :n 3 momentissa sekä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) säädetään. 44 Muutoksenhakukielto Vastaanottokeskuksen 19 c :n 2 momentin nojalla tekemään päätökseen, joka koskee vastaanottokeskuksesta toiseen siirtämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla. 45 Hallintomenettely Pakolaisten kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa sekä tilapäistä suojelua saavien vastaanottoa järjestävän on käsitellessään tässä laissa tarkoitettuja hallintoasioita noudatettava hallintolakia. Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä kesäkuuta Sen 19 d :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Filatov /67

10 2244 N:o 363 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 21 päivänä maaliskuuta 2002 annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (277/2002) liitteen A kohdat ja , sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 313/2003, seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä saa soveltaa 30 päivään kesäkuuta 2005 saakka. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Liikenneneuvos Seija Miettinen

11 N:o Liite LIITE A Ennen näiden säännösten voimaantuloa valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliötä ja monisäiliöajoneuvoja, jotka eivät täytä näiden säännösten säiliöitä koskevia säännöksiä, saa käyttää edelleen niille aineille, joille ne on hyväksytty, jos ne on valmistettu kulloinkin voimassa olleiden säännösten mukaisesti, ellei siirtymäsäännöksissä muuta säädetä. Säiliöitä, jotka on otettu käyttöön ennen 1 päivää elokuuta 1992 ja jotka täyttävät ennen edellä mainittua päivää voimassa olleet säännökset, saa käyttää edelleen niille aineille, joille ne on hyväksytty. Näihin säiliöihin sovelletaan ennen 1 päivää elokuuta 1992 voimassa olleita säännöksiä. Määräaikaistarkastus sekä tiiviys ja toimintatarkastus suoritetaan näiden säännösten luvun 6.8 mukaisesti koevaatimusten ollessa ennen 1 päivää elokuuta 1992 voimassa olleiden säännösten mukaiset. Turvatekniikan keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia siirtymäkauden säännöksiin. HUOM. 1: - Ennen 1 päivää tammikuuta 1995 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja) ja irrotettavia säiliöitä, jotka on tarkoitettu UN 3256 aineiden kuljetukseen, ja jotka eivät täytä 1 päivä tammikuuta 1995 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen. - Ennen 1 päivää helmikuuta 1999 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöjoneuvoja) ja irrotettavia säiliöitä, jotka on tarkoitettu UN 2401 piperidiinin kuljetukseen ja jotka on valmistettu 31 päivään tammikuuta 1999 saakka voimassa olleiden säännösten reunanumeron mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä helmikuuta 1999 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1997 valmistettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja) ja irrotettavia säiliöitä, jotka on tarkoitettu seuraavien aineiden kuljetukseen: UN 1092, 1098, 1135, 1143, 1182, 1199, 1238, 1251, 1605, 1647, 1695, 1809, 2295, 2337, 2407, 2438, 2477, 2487, 2488, 2558, 2606, 2644, 2646, 2686, 3023, 3289 sekä 3290 ja jotka on valmistettu 31 päivään joulukuuta 1996 saakka voimassa olleiden säännösten mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä tammikuuta 1997 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2002 jälkeen. HUOM. 2: Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa Ennen näiden säännösten voimaantuloa valmistettuja säiliökontteja, jotka eivät täytä näiden säännösten säiliökontteja koskevia säännöksiä, saa käyttää edelleen niille aineille, joille ne on hyväksytty, jos ne on valmistettu kulloinkin voimassa olleiden säännösten mukaisesti, ellei siirtymäsäännöksissä muuta säädetä.

12 2246 N:o 363 Säiliökontteja, jotka on otettu käyttöön ennen 1 päivää elokuuta 1992 ja jotka täyttävät ennen edellä mainittua päivää voimassa olleet säännökset, saa käyttää edelleen niille aineille, joille ne on hyväksytty. Näihin säiliökontteihin sovelletaan ennen 1 päivää elokuuta 1992 voimassa olleita säännöksiä. Määräaikaistarkastus sekä tiiviys ja toimintatarkastus suoritetaan näiden säännösten luvun 6.8 mukaisesti koevaatimusten ollessa ennen 1 päivää elokuuta 1992 voimassa olleiden säännösten mukaiset. Turvatekniikan keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia siirtymäkauden säännöksiin. HUOM. 1: - Ennen 1 päivää tammikuuta 1995 valmistettuja säiliökontteja, jotka on tarkoitettu UN 3256 aineiden kuljetukseen ja jotka eivät täytä 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen. - Ennen 1 päivää helmikuuta 1999 valmistettuja säiliökontteja, jotka on tarkoitettu UN 2401 piperidiinin kuljetukseen ja jotka on valmistettu 31 päivään tammikuuta 1999 saakka voimassa olleiden säännösten reunanumeron mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä helmikuuta 1999 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2003 jälkeen. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1997 valmistettuja säiliökontteja, jotka on tarkoitettu seuraavien aineiden kuljetukseen: UN 1092, 1098, 1135, 1143, 1182, 1199, 1238, 1251, 1605, 1647, 1695, 1809, 2295, 2337, 2407, 2438, 2477, 2487, 2488, 2558, 2606, 2644, 2646, 2686, 3023, 3289 sekä 3290 ja jotka on valmistettu 31 päivään joulukuuta 1996 saakka voimassa olleiden säännösten mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä tammikuuta 1997 voimaantulleita säännöksiä, ei saa enää käyttää. HUOM. 2: Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa

13 2247 N:o 364 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä 27 päivänä maaliskuuta 2002 annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (278/2002) liitteen kohdat 1.6.3, ja , sellaisena kuin ne ovat liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 314/2003, seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä saa soveltaa 30 päivään kesäkuuta 2005 saakka. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Yli-insinööri Liisa Virtanen

14 2248 N:o 364 Liite LIITE Säiliövaunut ja monisäiliövaunut Huom. 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/63/EY siirtymäsäännökset erityismääräyksen TU51 osalta, ks. luku 4.3 erityismääräys TU51. Huom. 2. Kansainvälisissä RID-määräyksissä ei ole kohtia Ennen näiden säännösten voimaantuloa valmistettuja säiliövaunuja, jotka eivät täytä näiden säännösten säiliövaunuja koskevia säännöksiä, saa käyttää edelleen niille aineille, joille ne on hyväksytty, jos ne on valmistettu kulloinkin voimassa olleiden säännösten mukaisesti, ellei siirtymäsäännöksissä muuta säädetä. Huom. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1995 valmistettuja säiliövaunuja, jotka on tarkoitettu seuraavien aineiden kuljetukseen: UN 1092, 1098, 1106, 1135, 1143, 1181, 1182, 1198, 1199, 1228, 1238, 1239, 1251, 1289, 1297, 1545, 1569, 1591, 1593, 1595, 1601, 1602, 1603, 1604, 1605, 1647, 1669, 1693, 1695, 1701, 1702, 1710, 1730, 1731, 1737, 1738, 1742, 1743, 1750, 1751, 1752, 1754, 1758, 1792, 1796, 1808, 1809, 1810, 1817, 1818, 1826, 1827, 1828, 1834, 1836, 1837, 1838, 1846, 1886, 1887, 1888, 1889, 1891, 1897, 1916, 1986, 1988, 1992, 2016, 2017, 2022, 2023, 2051, 2076, 2248, 2258, 2260, 2264, 2267, 2276, 2279, 2285, 2295, 2310, 2321, 2322, 2337, 2357, 2361, 2407, 2438, 2443, 2444, 2477, 2478, 2482, 2484, 2485, 2487, 2488, 2504, 2515, 2516, 2518, 2521, 2526, 2529, 2530, 2558, 2589, 2604, 2606, 2610, 2611, 2619, 2644, 2646, 2653, 2664, 2667, 2684, 2685, 2686, 2688, 2692, 2729, 2733, 2734, 2745, 2746, 2748, 2810, 2811, 2831, 2841, 2872, 2879, 2924, 2927, 2928, 2929, 3023, 3071, 3080, 3142, 3143, 3145, 3246, 3248, 3265, 3277 ja 3279, ja jotka on valmistettu ennen edellä sanottua päivämäärää voimassa olleiden säännösten mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2002 jälkeen. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1995 valmistettuja säiliövaunuja, jotka on tarkoitettu UN 3256 aineiden kuljetukseen, ja jotka eivät täytä 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1997 valmistettuja säiliövaunuja, jotka on tarkoitettu seuraavien aineiden kuljetukseen: UN 1092, 1098, 1135, 1143, 1182, 1199, 1238, 1251, 1605, 1647, 1695, 1809, 2295, 2337, 2407, 2438, 2477, 2487, 2488, 2558, 2606, 2644, 2646, 2686, 3023, 3289 ja 3290, ja jotka on valmistettu ennen 1 päivää toukokuuta 1997 voimassa olleiden säännösten mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä toukokuuta 1997 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen.

15 N:o Ennen näiden säännösten voimaantuloa valmistettuja säiliökontteja, jotka eivät täytä näiden säännösten säiliökontteja koskevia säännöksiä, saa käyttää edelleen niille aineille, joille ne on hyväksytty, jos ne on valmistettu kulloinkin voimassa olleiden säännösten mukaisesti, ellei siirtymäsäännöksissä muuta säädetä. Turvatekniikan keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia siirtymäkauden säännöksiin. Huom Ennen 1 päivää tammikuuta 1995 valmistettuja säiliökontteja, jotka on tarkoitettu UN 3256 aineiden kuljetukseen ja jotka eivät täytä 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1999 valmistettuja säiliökontteja, jotka on tarkoitettu UN 2401 piperidiinin kuljetukseen ja jotka on valmistettu 31 päivään tammikuuta 1999 saakka voimassa olleiden säännösten lisäyksen X kohdan mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä helmikuuta 1999 voimaantulleita säännöksiä, ei saa käyttää 31 päivän joulukuuta 2003 jälkeen. - Ennen 1 päivää tammikuuta 1997 valmistettuja säiliökontteja, jotka on tarkoitettu seuraavien aineiden kuljetukseen: UN 1092, 1098, 1135, 1143, 1182, 1199, 1238, 1251, 1605, 1647, 1695, 1809, 2295, 2337, 2407, 2438, 2477, 2487, 2488, 2558, 2606, 2644, 2646, 2686, 3023, 3289 sekä 3290 ja jotka on valmistettu 31 päivään huhtikuuta 1997 saakka voimassa olleiden säännösten mukaisesti, mutta jotka eivät täytä 1 päivänä toukokuuta 1997 voimaantulleita säännöksiä, ei saa enää käyttää. Huom. 2. Kansainvälisissä RID-määräyksissä ei ole kohtaa

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN