Vuosikertomus. Svensk resumé 2010

Transkriptio

1 Vuosikertomus Svensk resumé 2010

2 Vuosikertomus 2010 Svensk resumé

3 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen kertomus...6 Tilinpäätös...15 Tilinpäätöksen allekirjoitus...29 Tilintarkastuskertomus...31 Hallitus...32 Valiokunnat...33 Varsinaiset jäsenet...37 Yhteistoimintajäsenet...40 Svensk resumé...41

4 Toimitusjohtajan katsaus 2010 ENERGIAVEROTUKSESSA TULTIIN KIPURAJOILLE Energiateollisuuden tavoitteena on turvallinen ja hyvinvoiva tulevaisuus. Visiomme tähtää hiilineutraaliin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon ja käyttöön tavalla, joka mahdollistaa kansalaisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kasvun sekä energian riittävän ja turvallisen saatavuuden. Energiaomavaraisuutta parantamalla voimme vähentää sähkön ja fossiilisten polttoaineiden tuontia ja vahvistaa näin kansantalouttamme ja kauppatasettamme. Visiomme mukainen omavaraisuuden parantaminen vahvistaisi kauppatasettamme vuositasolla ainakin kahden miljardin euron arvosta. Energiaturvallisuuden parantamisen lisäksi kyseessä on siis myös merkittävä taloudellinen mahdollisuus. Keväällä 2010 hallitus teki isoja päätöksiä energiatehokkuuden lisäämisestä, uusiutuvasta energiasta sekä ydinvoiman lisärakentamisesta. Tämä energiapaketti oli iso harppaus kohti visiomme mukaisia tavoitteita. Nämä ensiaskeleet eivät kuitenkaan yksin riitä. Hiilineutraalin tuotannon lisääminen ja uusiutuvan energian 38 prosentin tavoiteosuuden saavuttaminen edellyttävät lähivuosina merkittäviä investointeja sekä tuotantokapasiteettiin että siirtoverkkoihin. Näitä investointeja hidastavat esteet on raivattava pois tieltä. Tarvitsemme määrätietoista ja johdonmukaista energiapolitiikkaa, joka luo meille pitkäjänteisen ja ennustettavan, investointien toteuttamiseen rohkaisevan toimintaympäristön. Kehittämällä kaavoitus-, ympäristövaikutusten arviointi- ja lupamenettelyjä voimme päästä nykyistä huomattavasti nopeampaan ja ennakoivampaan menettelyyn, mikä vauhdittaisi investointeja. Tärkeätä on myös pitää eri energialähteet ja tuotantomuodot jatkossakin monipuolisesti toimijoiden valittavissa. Viime syksynä päätetyillä energiaverojen korotuksilla paikattiin valtion tulokertymän vajeita. Samalla Suomi nousi energiaverotuksen kireydessä EU-maiden kärkikastiin. Kylmän ilmastomme vuoksi kotitaloutemme käyttävät sähköä lähes kolme kertaa niin paljon kuin eurooppalaiset keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen maksaa sähköveroja moninkertaisesti sen määrän kuin EUkansalainen keskimäärin. Energiaverojen korotukset tuntuvat näin jokaisen suomalaisen kukkarolla, erityisen ankarasti etenkin sähkötai kaukolämmitystalouksissa. Energiaveromuutokset nostivat kaukolämmitetyn pientalon lämmityskustannuksia eurolla vuodessa. Sähkölämmitystaloissa korotus oli noin 250 euroa vuodessa. 4

5 Samanaikaisesti asumiskustannuksiin kohdistuu monia muitakin paineita. Jo voimaan astuneiden kiinteistöveronkorotusten lisäksi julkisuudessa on taas ehdotettu kiinteistöveroon lisäkorotuksia. Asumiskustannuksissa tuntuvat myös arvonlisäveron korotukset ja asuntolainojen nouseva korkokanta. Myös asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoittamista on esitetty. Vesimaksuissakin on ilmeisiä korotuspaineita. Asumiskustannukset uhkaavatkin eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta nousta hallitsemattomasti, ellei asiaan kiinnitetä tulevalla hallituskaudella sen ansaitsemaa huomiota. Sähköön ja kaukolämpöön liittyviä rasitteita ei saa enää ainakaan korottaa. Asumiskustannusten kohtuullisuuteen voidaan maltillisen energiaverotuksen lisäksi vaikuttaa rakennusten energiatehokkuutta parantamalla, pitämällä huolta toimivista energia- ja lämmitysmarkkinoista sekä pyrkimällä kustannustehokkaisiin ratkaisuihin energiantuotannossa. Juha Naukkarinen Toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen kertomus vuodelta 2010 YLEISTÄ Kertomusvuosi oli syksyllä 2004 perustetun Energiateollisuus ry:n (ET) 6. toimintavuosi. Vuonna 2010 maailma ja Suomi toipuivat rahoitusmarkkinoiden kriisistä. Työllisyyden odotettua parempi kehitys sekä teollisuustilausten kasvu osoittivat talouden olevan elpymässä Suomessa, vaikka suhdannetilannetta pidettiinkin edelleen hieman keskimääräistä heikompana. Sähkön käyttö kääntyi vuonna 2010 jälleen kasvuun ja oli 8 prosenttia edellisvuotta suurempi. Sähköä kulutettiin Suomessa 87,5 TWh, kulutushuippu oli MW. Teollisuuden sähkön käyttö on edelleen yli 10 prosenttia vähemmän kuin 2000-luvun ennätysvuosina. Sähkön hankintaan vaikuttivat talvikauden pitkäaikaiset pakkaset, huono pohjoismainen vesitilanne sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten pitkät seisokit, mikä näkyi myös markkinasähkön hinnassa ja hintapiikkeinä. Hintapiikit osoittivat tarpeen lisätä sähköntuotantokapasiteettia. Nord Pool Spot -sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat selvästi edellisvuotta korkeammat. Sähkön erillistuotanto kasvoi 50,5 prosenttia. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat kolmanneksen. Kotimaisen bioenergian käyttö sähköntuotannossa kasvoi neljänneksen. Kaukolämmön myynti kasvoi 10,6 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 35,8 TWh, mikä on uusi vuosiennätys. Bioenergian käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi 10 prosenttia. Kaukolämmön hinta laski 2 prosenttia. Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi 40 prosenttia ja oli 110 GWh. Kesän helteet Suomessa purkautuivat rajuina, sähkönjakelulle keskeytyksiä aiheuttaneina ukkosmyrskyinä. Myrskyt vaurioittivat noin km pienjänniteverkkoa, km keskijänniteverkkoa ja noin jakelumuuntajaa. Keskeytykset koskettivat lähes puolta miljoonaa asiakasta noin 20 verkkoyhtiön alueella. Myrskyjen aiheuttamat vahingot kasvattivat kunnossapitokustannuksia lähes 20 miljoonaa euroa ja investointeja runsaat 4 miljoonaa euroa. Kesän myrskytuhojen korjaus työllisti myös palveluntuotantoyhtiötä. Resurssitarpeesta selvittiin yhteistyöllä, joustavuudella sekä työvoiman ja muiden resurssien tehokkaalla siirrettävyydellä. Vakiokorvauksia maksettiin lähes asiakkaalle eli noin 10 prosentille ko. verkkoyhtiöiden asiakkaista, yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Vuosi 2010 oli kotimaisessa energiapolitiikassa suurten energiapäätösten ja toimeenpanon vuosi. Hallitus vei pääosin lainsäädäntöön ilmasto- ja energiastrategian mukaiset toimet, jotka tähtäävät EU:n 20/20/20-politiikan toimeenpanoon, energiaomavaraisuuden kasvattamiseen ja kilpailukykyiseen energian hintaan. Hallitus teki myös joukon merkittäviä energiapoliittisia päätöksiä. Keväällä valtioneuvosto vahvisti energiatehokkuustoimikunnan suosittelemat toimet ja päätti uusiutuvan energian mittavasta tukipaketista sekä esitti eduskunnalle kahta myönteistä periaatepäätöstä ydinvoiman lisärakentamiseksi. Valtioneuvosto päätti antaa myönteisen periaatepäätöksen Fennovoiman ja TVO:n ydinvoimayksiköille ja Posivan loppusijoitusluolan laajentamiselle TVO:n neljännen reaktorin tarpeita vastaavasti. Valtioneuvosto sen sijaan antoi kielteisen päätöksen Fortumin hakemukselle ydinvoimayksikön rakentamiseksi Loviisaan. Eduskunta vahvisti periaatepäätökset heinäkuussa selvin äänin. ET toimi kolmen ydinvoimaluvan toteutumiseksi. ET:n mielestä energiaratkaisu muodostaa Fortumin kielteistä ydinvoimalupaa lukuun ottamatta hyvän kokonaisuuden, jonka päätökset toteuttavat ET:n visiotyössä asetettuja tavoitteita. 6

7 Euroopan Unionissa Barroson II komissio aloitti työnsä energiakomissaarina saksalainen Günter Oettinger ja ilmastokomissaarina tanskalainen Connie Hedegaard. Uusi komissio keskittyi toimintavuonna työssään strategisten tiedonantojen valmisteluun. Lakiesityksiä se antoi vain niukasti. Eurooppa-neuvosto vahvisti maaliskuussa komission esittämän Eurooppa strategian suuntaviivat. Sen kolme avainkohtaa ovat: älykäs kasvu (innovointi, koulutus ja digitaalinen yhteiskunta), kestävä kasvu (ilmasto, energia ja liikkuvuus sekä kilpailukyky) sekä osallistuva kasvu (työllisyys ja osaaminen sekä köyhyyden torjunta). Komissio valmisteli vuoden 2010 aikana 2011 julkaistavaa energiatehokkuussuunnitelmaa täyttämään aukkoa jäsenvaltioiden varsin rajoitettujen energiatehokkuustoimien ja 20 % energiatehokkuuden lisäämistavoitteen välillä. Parlamentti on ajanut suunnitelmaan ohjeellisia tai sitovia kansallisia tavoitteita jäsenvaltioiden vastustaessa. ET yhdessä useimpien jäsenmaiden kanssa vastustaa jyrkästi sitovien tavoitteiden asettamista. Komissio valmisteli neljää strategista tiedonantoa, joiden konsultaatioon ja sisältöön ET on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan. Tiedonannot ovat: Energiastrategia 2020 Energiainfrastruktuuriprioriteetit Energiatehokkuuden toimintaohjelma Roadmap 2050 (energia-, ilmasto- ja liikenteen pääosasto) Meksikon Cancúnissa järjestetyn ilmastokokouksen odotukset ja tulokset jäivät vähäisiksi. Ilmastoneuvottelut lähinnä pohjustivat vuonna 2011 Etelä-Afrikassa pidettävää ilmastokokousta. Meksikon kokouksen keskeisimpiä asioita olivat Kioton pöytäkirjan jatko, maiden esittämien päästövähennyslupausten kirjaaminen osaksi virallisia tekstejä sekä päästöjen mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen liittyvät toimet. Ilmastokomissaari ja etenkin parlamentti loivat paineita päästötavoitteen nostamiseksi yksipuolisesti yli 20 prosenttiin vuonna 2020, mutta teollisuus ja hanketta vastustavat jäsenmaat estivät tämän. ET toimi aktiivisesti tarkasteluvälin pidentämiseksi vähintään vuoteen Investointisyklin vuoksi energiaalan on helpompi tukea päästötavoitetta vuodelle 2030 kuin vuoden 2020 tavoitteen kiristämistä. Jäsenmaiden tuli toimittaa kansalliset uusiutuvien energialähteiden edistämissuunnitelmat kesäkuun loppuun mennessä. Vain 5 jäsenmaata, Suomi näiden joukossa, onnistui tässä. Vuodenvaiheessa puuttui vielä muutama suunnitelma. Suunnitelmien käsittely komissiossa jatkui vuoden 2011 puolelle. ET:n hallituksen asettamat pääteemat vuodelle 2010 Vuonna 2010 ET:n toiminta keskittyi neljään pääteemaan: investointiedellytysten turvaaminen energiaskenaariot ja visiot, toimialan ja energiamarkkinoiden maineen parantaminen ilmastonmuutoksen hillintä sekä työmarkkinaneuvottelut 1. INVESTOINTIEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN ET jatkoi työtä marraskuussa 2009 julkistetun visionsa asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Visiotyön tavoitteena on turvata energiantuotannon pitkäjänteisiä toimintaedellytyksiä lisäämällä ennustettavuutta ja vähentämällä toimintaympäristön muutoksiin liittyviä riskejä ja siten parantaa investointiedellytyksiä. Visiotyö ilmaisi sekä järjestön sitoutumisen hiilineutraaliin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon että tahtotilan energiantuotannon kehittämiseksi ilmasto- ja ympäristötavoitteet, kansalaisten hyvinvointi ja elinkeinoelämän kilpailukyky sekä energian saatavuus ja riittävyys huomioiden. 7

8 Visiotyöllä käynnistettiin keskustelua alan ja päättäjien välille energiantuotannon kehityspoluista. ET toimi aktiivisesti estääkseen valtiovarainministeriön esittämän sähköntuotannon ns. windfall-verotuksen vesija ydinvoimalle. ET viesti päättäjille, että vero olisi ristiriidassa päästökauppajärjestelmän tavoitteiden kanssa ja että sillä olisi haitallisia vaikutuksia energia-alan investointiympäristöön ja sähkön hintaan. Syksyllä vero todettiin ET:n tavoitteiden mukaisesti mahdottomaksi toteuttaa ja valtioneuvosto luopui tavoitteista laatia windfall-vero sähköntuotantoon. Loppuvuodesta ministeri Pekkarinen asetti selvitysmiehet tutkimaan ydinvoiman erillisverotuskaavailua eli ns. uraaniveroa. ET vastustaa kaavailuja ja pyrki vaikuttamaan selvitystyöhön antamalla tausta-aineistoja selvitysmiesten käyttöön. Selvitysmiehet jättivät mietintönsä ministeri Pekkariselle helmikuussa 2011 ja asia tulee poliittiseen käsittelyyn vasta kevään 2011 vaalien jälkeen. ET on ajanut kaavoitus, yva- ja lupamenettelyjen sujuvoittamista ja yhtenäistämistä energiainvestointien edistämiseksi. Kehitys on ollut valitettavan hidasta ja vähäistä. Energiateollisuus julkaisi elokuussa suosituksen, jonka tavoitteena on päästä eroon pitkistä sähkökatkoista vuoteen 2030 mennessä. Sähkökatkoihin voidaan vaikuttaa maakaapeleiden käytön ohella esimerkiksi rajaamalla vika-alue verkostoautomaatiota lisäämällä ja lyhentämällä korjausaikoja siirtämällä johdot metsistä tienvarsille. Rahoituksen varmistamisen ohella johtojen rakentamisen lupaprosesseja on nopeutettava. Johtojen ja kaapelien sijoittamista tiealueelle pyrittiin helpottamaan mm. neuvotteluissa Liikenneviraston kanssa. 2. LIITON ENERGIASKENAARIOT JA -VISIO, TOIMIALAN JA ENERGIAMARKKINOIDEN MAINEEN PARANTAMINEN Energiateollisuuden raporttia Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050 esiteltiin jäsenyrityksille ja poliittisille päättäjille monissa eri tilaisuuksissa sekä jäsenyritysten, työmarkkinajärjestöjen ja median edustajille järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa toukokuun alussa. Vision 2050 jalkauttamisen tueksi tuotettiin Haasteista mahdollisuuksia -video. Pohjoismaisessa yhteistyöjärjestö Nordenergissa laadittiin kooste ET:n ja kolmen sisarjärjestön visioista mm. pohjoismaisten energiaministerien kokousta varten. Yhteiseen visioon on tarkoitus palata 2011 ministerineuvoston kanssa. Visiotyön jatkoksi ET osallistuu Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta tilattuun sähkömarkkinavisio-tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tukea eurooppalaisia sähkömarkkinoita koskevaa edunvalvontaa, selvittää millaiset markkinat voivat toteuttaa vuoden 2050 energiavision sekä etsiä yhteisiä näkemyksiä mm. asiakkaita edustavien sidostahojen kanssa. Hankkeen asiantuntijaworkshopeissa määritettiin vaihtoehtoisia skenaarioita. Työ valmistuu maalis-huhtikuussa Sähkön siirtoverkon riittävyys on markkinoiden tulevan toiminnan kannalta kriittinen tekijä. Siirtoverkon kehittäminen astui uuteen aikaan, kun Euroopan kantaverkkoyhtiöiden järjestö ENTSO-E julkisti ensimmäisen kymmenvuotisen verkkosuunnitelmansa. Jotta siirtoverkko voisi toimia tehokkaana markkinapaikkana, vuonna 2012 julkaistavan seuraavan suunnitelman pitää olla nykyistä kunnianhimoisempi. 8

9 Pohjolan ja Keski-Euroopan väliset lisäsiirtoyhteydet havaittiin kansantaloudellisesti kannattaviksi Econ Pöyryn selvityksessä, jota ET oli tilaamassa Nordenergin kautta. Lisääntyvistä siirtoyhteyksistä huolimatta Keski- Euroopan markkinahintataso ja hintavaihtelut heijastuisivat hyvin vähän Pohjolaan. ET:n tavoitteiden mukaisesti Saksa, Ranska ja Benelux-maat sekä Pohjola muodostivat syksyllä 2010 yhteismarkkina-alueen, joka noudattaa pohjoismaista mallia sähkön hinnanmuodostuksessa ja siirtoyhteyksien hallinnassa. Alue laajenee asteittain koko EU:iin. Komissio ajaa Baltian maiden integrointia osaksi eurooppalaisia sähkön tukkumarkkinoita. Viro liittyi keväällä pohjoismaiseen markkina-alueeseen. Suomessa monet epäilivät markkinaintegraation johtavan sähkön hinnan nousuun. ET osallistui keskusteluun viestimällä yhdentyneiden markkinoiden vaikutuksista kuten lisääntyvästä hintavakaudesta. Pohjoismaisten energiamarkkinaviranomaisten yhteisjärjestö NordREG laati pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden toteuttamissuunnitelman. Nordenergi vastasi osasta valmistelutyötä. Valmisteluun liittyen ET järjesti mm. kaksi jäsentilaisuutta. Eniten keskustelua aiheutti asiakasrajapinnan järjestäminen. Pohjoismaiset energiaministerit hyväksyivät toteuttamissuunnitelman. ET jatkoi kaukolämmön strategian toimeenpanoa. Kaukolämmön ja -jäähdytyksen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tunnettuuden parantamiseksi laadittiin suunnitelma Hyvän olon energiaa - kaukolämmön imagokampanjasta. Reilu kaukolämpö -laatumerkkijärjestelmää kehitettiin ottamalla käyttöön uudet tiukennetut kriteerit. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tunnettuutta ET edisti järjestämällä päättäjille ja medialle suunnatun seminaarin yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Metsäteollisuuden kanssa. Samalla laadittiin yhteistuotantoesitteet suomeksi ja englanniksi. Energia-alan maineen kohottamista tavoittelevat Mainetalkoot viestittivät jäsenistölle yhteisistä mainetavoitteista (uskottava energiatehokkuustoimija, erinomainen asiakaspalvelija ja kestävän kehityksen edelläkävijä), aktivoi jäsenistöä yhteiseen maineenhallintaan sekä levitti osahankkeiden tuloksia jäsenistön käyttöön. Seitsemään alueelliseen mainetilaisuuteen osallistui yhteensä 240 jäsenyrityksien edustajaa. Lähes jokaisesta jäsenyrityksestä nimettiin maineyhdyshenkilö (202 yhdyshenkilöä). Heille toimitettiin kuusi mainehankkeen ajankohtaiskirjettä. Mainetalkoot käynnistivät mm. alan asiakastyytyväisyystutkimusmallin uudistamisen, kestävän kehityksen viestintäohjelman rakentamisen, energiatehokkuuden neuvontapilotti Vattitalkoot sekä energiatehokkuuden perehdytysaineiston kokoamisen. Hankkeeseen liittyen järjestettiin Vuoden 2010 ilmastoteko -kilpailu sekä laadittiin jäsenistölle asiakasraatien hyödyntämisen hyvät käytännöt -opas ja Kohtaamiset kentällä haltuun -ohjeistus. 3. ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ, UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN EDISTÄMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS EU:ssa laadittiin päästökaupan toimeenpanon pelisäännöt vuodesta 2013 vuoteen

10 Aiemmin hyväksytyn direktiivin mukaisesti sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia ja kaukolämmön päästöoikeudet jaetaan EU:n yhteisillä pelisäännöillä. Kaukolämpö oli saamassa huomattavasti aiempaa vähemmän päästöoikeuksia, mutta jakomenettelyneuvottelut korjasivat tilannetta. Komission huutokauppa-asetus määrittää huutokauppojen ajoituksen, hallinnoinnin ja muut niitä koskevat keskeiset seikat. ET:n huutokauppa-asetukselle asettamat tavoitteet toteutuivat hyvin, sillä järjestelmässä on keskitetty huutokauppapaikka, mutta jäsenmaat voivat järjestää myös omia huutokauppojaan, huutokaupat on toteutettava vuoden aikana yhtä suurissa erissä ennalta määritellyn aikataulun mukaisesti ja niitä voidaan käydä ennen vuotta ET laati uudet pitkän ajan ilmastopoliittiset tavoitteensa, joiden mukaan pääpaino ilmastopolitiikassa on siirrettävä vuoden 2030 ja myöhempiin tavoitteisiin. Tämä sopii hyvin yhteen EU:n ilmastopolitiikan jatkokehitykseen. Teollisuuspäästöjen direktiivi valmistui EU:n päätöksenteossa. Direktiivi kiristää merkittävästi sekä uusien että olemassa olevien polttolaitosten päästömääräyksiä. ET:n tavoitteiden mukaiset joustot saatiin pääosin direktiiviin, mutta direktiivi tullee silti merkitsemään huomattavia kustannuksia ja jonkin verran laitosten ennenaikaisia sulkemisia. Suomessa päätettiin ottaa uusiutuvan energian osalta käyttöön takuuhintaan perustuvia ohjauskeinoja tuulivoimalle ja bioenergialle sähköntuotannossa. ET pitää valittua tukijärjestelmien kokonaisuutta pääosin onnistuneena, mutta on todennut järjestelmän yksityiskohtaisuuden ja lainsäädännön pirstaleisuuden vaikeuttavan vakaan toimintaympäristön muodostumista pitkällä tähtäimellä. Yksittäisten tukien muotoa ET pitää onnistuneena. Bioenergian tuet on rakennettu siten, että päästöoikeuksien hinnan noustessa tuet alenevat ja poistuvat. Tuulivoimalle on aluksi korkeampi takuuhinta. Tukien notifioinnin viivästyminen lykkää niiden voimaantuloa vuodelle Valmistelussa on lisäksi kivihiilen korvaamiseen bioenergialla tarkoitettu tuki. Tuulivoiman osalta käynnistyi hanke voimaloiden tutkavaikutusten selvittämiseksi. ET laajensi osallistumistaan erilaisiin metsäpolitiikan ja bioenergian verkostoihin ja valmisteluelimiin. ET:n tavoitteena on luoda energiapuun markkinoille toimintaedellytyksiä. ET osallistui TEM:n puuenergiatyöryhmän työhön. Työryhmän ehdotukset kauppatavan, korjuu- ja kuljetusteknologian, logistiikan, tukijärjestelmien sekä metsäenergiamarkkinoiden kehittämiseksi olivat pääosin samansuuntaisia ET:n metsäenergiaa koskevien linjausten kanssa. ET kutsuttiin kansallisen metsäohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta vastaavan kansallisen metsäneuvoston sekä sen alaisen metsätalous ja energia -työryhmän jäseneksi. ET jatkoi yhteistyötä metsäenergian edistämiseksi yhdessä MTK:n, Koneyrittäjien, Metsäteollisuuden ja Finbion kanssa. ET osallistui myös energiapuun mittauksen tutkimus- ja kehityshankkeeseen. ET osallistui energiaturpeen käytön varmistavan kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmisteluun. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vesilain uudistamisesta. Vesilain kokonaisuudistus on pääosin ET:n tavoitteiden mukainen. Laki oli vuodenvaihteessa edelleen eduskuntakäsittelyssä. Alueellisiin ELY-keskuksiin perustettiin vesienhoidon yhteistyöryhmät, jotka pohtivat toimia vesistöjen tilan parantamiseksi. ET koordinoi energiayhtiöiden osallistumista ryhmissä. Ympäristöministeriö julkisti vuonna 2012 voimaan tuleviksi tarkoitetut rakentamismääräysten energiaosien muutosehdotukset. Ministeriön tavoitteena on vähentää keskimäärin 20 prosenttia uusien rakennusten energiankulutusta ja samalla asettaa uusiutuvan energian osuudelle vähimmäisvaatimus. Ehdotukset asettavat sähkön muita lämmitysmuotoja huonompaan asemaan. Kaukolämmölle ehdotus on huomattavasti suopeampi. 10

11 ET on käynyt keskusteluja YM:n kanssa määräysten muuttamiseksi siten, että kustannusvaikutukset olisivat eri rakennustyypeille kohtuulliset ja tasapuoliset eivätkä estäisi minkään lämmitysmuodon käyttöä. ET osallistui YM:n, Sitran ja teollisuuden selvitykseen siitä, millä edellytyksillä erilaiset ja eri tavoin lämmitetyt talot voivat saada rakennusluvan. ET:n antamassa lausunnossa arvioitiin, että suunniteltujen määräysten antaminen saattaisi vaatia ministeriön asetusta korkeampaa säädöstasoa. Palveluntuotantotoimialan tehokkuuden lisääminen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi edellyttää erityisesti tieto- ja viestintätekniikan tehokasta hyödyntämistä. Tilaajien ja toimittajien välisten palvelu- ja toimintaprosessien tehostamiseksi ET toteutti tietojärjestelmien rajapintoja koskevan hankkeen, jolla palveluprosessiin liittyvä tiedonhallinta osapuolien välillä voidaan automatisoida. Lisäksi valmisteltiin uusi verkkoliiketoimintaan liittyvien palveluketjujen ja kumppanuuksien johtamista koskevaa tutkimus, joka toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tehoreservilain muutos valmisteltiin TEMin työryhmässä ja lakiesitys saatettiin eduskunnalle. Esitys on ET:n tavoitteiden mukainen. Turvelauhteen syöttötariffijärjestelmän jatkosta valmistui lakiluonnos, jota myös ET kommentoi. TEM ei kuitenkaan vienyt lakiesitystä hallituksen päätettäväksi ja eduskuntaan. Syöttötariffijärjestelmä päättyi näin ollen vuoden 2010 lopussa ja jatkovalmistelu jää seuraavalle hallitukselle. 4. TYÖMARKKINATOIMINTA Maaliskuussa solmittiin alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus yhdessä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tiklin kanssa. Työehtosopimus sisältää laajat mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle. Sopijaosapuolet järjestivät kevään ja syksyn aikana yhteistä paikalliseen sopimiseen liittyvää koulutusta Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Tilaisuuksiin osallistui yli kaksisataa työnantajien ja henkilöstöryhmien edustajaa. Toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset solmittiin huhtitoukokuussa. Työntekijöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus sisälsi syyskuussa maksettavan 0,8 prosentin yleiskorotuksen ja vuoden 2011 alussa maksettavan 0,4 prosentin yrityskohtaisen erän. Toimihenkilöiden työehtosopimus sisälsi kesäkuussa maksettavan 0,7 prosentin yleiskorotuksen ja vuoden 2011 alussa maksettavan 0,6 prosentin korotuksen, josta 0,4 prosenttia oli yrityskohtaista erää. Palvelumarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta loppuvuonna nousi voimakkaasti esille energia-alan harmaan talouden ehkäisy. Julkisuudessakin esitettyjen ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvien epäilyjen pohjalta ET kiinnitti vakavaa huomiota asiaan. Palveluntuotanto- ja työmarkkinavaliokunta aloittivat ET:n linjauksien valmistelun ja energia-alan hankinta ja kilpailutus -ohjeen päivityksen. Työturvallisuuteen liittyvien kehittämistoimien tavoitteena oli edelleen nolla tapaturmaa. Läheltä piti -ilmoituksien hyvistä käytännöistä sekä alan yhteisistä työturvallisuusmittareista ET laati selvityksen yritysten käyttöön. Nuorten tietoisuutta ja kiinnostusta alasta ET piti yllä olemalla näkyvästi mukana erilaisissa tapahtumissa ja yhteyksissä kuten NextStep, Studia ja Taitaja. Alan työnjohtokoulutusta kehitettiin yhteistyössä AEL:n kanssa ja se käynnistyy helmikuussa ET:n työmarkkinoiden tulevaisuusskenaario 2020 valmistui ja esiteltiin työmarkkinaseminaarissa syyskuussa. 11

12 5. MUUT ASIAT ET aloitti edunvalvontastrategian valmistelutyön tavoitteena lisätä järjestön vaikutusvaltaa sekä kansallisessa että EU-tason vaikuttamisessa. Valmistelu käynnistyi nykytilan analyysillä, jota varten on haastateltu sekä ET:n henkilöstöä että sidosryhmiä. Yli 50 haastatellun joukossa oli henkilöstöä, jäsenyritysten edustajia, päättäjiä, muita edunvalvonnan asiantuntijoita sekä muita asiantuntijoita. Edunvalvontastrategiatyö valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. ET käynnisti myös kevään eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusohjelmaneuvotteluja varten oman hallitusohjelmatyön sähkön ja kaukolämmön edunvalvonnan tukemiseksi. Hallitusohjelmatyön keskeisenä sisältönä on alan investointiedellytysten turvaaminen pyrittäessä kohti hiilineutraalia sähkön- ja kaukolämmön tuotantoa. Tavoitteiden sisältöä on esitelty poliittisille ryhmille ja puoluejohdoille. Hallitus päätti kesällä polttoaineiden ja sähkön valmisteverojen tuntuvasta korotuksesta sekä verorakenteen muutoksesta. Muutos tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Korotuksilla hallitus kompensoi yritysten kela-maksun alennuksen kustannuksia. Lämmityspolttoaineiden veroissa on energiasisältö- ja hiilidioksidipäästökomponentit. ET pitää uudistettua rakennetta hyvänä, mutta on voimakkaasti kritisoinut veron korotusten tasoa ja niiden kohdentumista yksittäisille polttoaineille. Päätös heikensi etenkin kaukolämmityksen kilpailuasemaa. ET ei onnistunut kohtuullistamaan verotuksen kiristymistä, mutta oli vaikuttamassa siihen, että maakaasun veronkorotuksille saatiin viiden vuoden siirtymäaika. Myös sähköveron merkittävät korotukset nostavat entisestään sähkölämmitysasiakkaiden kustannuksia. ET nosti julkiseen keskusteluun veronkorotusten asumiskustannuksia merkittävästi kiristävän vaikutuksen ja loi pohjaa energiaverotuksen uudelleentarkastelulle hallitusohjelmaneuvotteluissa kevään 2011 vaalien jälkeen. ET:n ja MTK:n välinen johtoaluesuositussopimus raukesi vuoden 2009 lopussa ja MTK sanoi irti johtoalueen käyttöä koskevan suositussopimuksen. Verkkoyhtiöiden korvaava sopimus ei kuitenkaan riittänyt MTK:lle, joten johtoaluesopimukset ja korvaukset neuvotellaan nyt paikallisesti. Mikäli neuvottelusopimus ei ole mahdollinen, sijoituslupa ratkaistaan rakennusviranomaisten käsittelyssä ja haittakorvaukset määritellään lunastusmenettelyllä. ET kertoi ajankohtaisista asioista runsaan 50 tiedotteen avulla. Keskeisiä tiedotusvälineiden toimituksia tavattiin taustoittavissa toimittajatapaamisissa. Medialle järjestettiin myös räätälöityjä teematilaisuuksia sähkömarkkinoista, kaukolämmöstä sekä sähkönjakelun toimitusvarmuudesta ja älyverkoista. Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat kahdesti kuukaudessa ilmestyvä Energiasanomat-nettilehti, jäsenekstranet sekä toimialojen jäsentiedotteet. ET järjesti maakunnallisen energiatapaamisen jäsenyrityksille helmikuussa Rovaniemellä, huhtikuussa Lappeenrannassa ja syyskuussa Vantaalla. Energiavuosi-tiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa. Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä pidettiin seminaarit ja tiedotustilaisuudet medialle. Vaasassa pidettyyn kevätseminaariin osallistui noin 280 henkeä ja Vantaalla pidettyyn syysseminaariin noin 200 henkeä. ET vahvisti tutkimusedunvalvontaansa. ET liittyi EU20-jaostoon, joka valmistelee Suomen kannat EU:n kilpailukykyneuvostoon. Jaosto käsittelee mm. EU:n tutkimuspolitiikan. Ympäristötutkimuspooli jatkoi toimintaansa. Vuosi 2010 oli poolin meneillään olevan sopimuskauden 2. vuosi. Pooli rahoitti yhteensä 12 hanketta ja järjesti energia-alan ympäristötutkimusseminaarin. 12

13 6. HALLINTO JA TALOUS Hallitus Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen saakka Kari Rämö (pj) Pekka Haapalainen (vpj) Timo Karttinen (vpj) Ralf Bertula Pentti Kellokumpu Pekka Keränen Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Jussi Laitinen Pertti Laukkanen Taisto Lehonmaa Jukka Ruusunen Janne Savelainen Mauri Törmä Kymenlaakson Sähkö Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Fortum Oyj Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Inergia Oy Kajaanin Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Vantaan Energia Oy Suomen Energia-Urakointi Oy Fingrid Oyj Lahti Energia Oy Sallila Energia Oy Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen jälkeen Lauri Virkkunen (pj) Pekka Haapalainen (vpj) Timo Pylvänen (vpj) Ralf Bertula Anne Brunila Juhani Järvelä Pentti Kellokumpu Hannu Kostiainen Lasse Lahti Jussi Laitinen Taisto Lehonmaa Juha Lindholm Janne Savelainen Pohjolan Voima Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Savon Voima Oyj Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Fortum Oyj Oulun Energia Inergia Oy Vattenfall Oy Kannuksen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Suomen Energia-Urakointi Oy Vatajankosken Sähkö Oy Lahti Energia Oy Kevätkokous vahvisti tilikauden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Syyskokouksessa mm. hyväksyttiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallituksella oli tilikauden aikana 13 kokousta. Joulukuusta 2004 liiton toimitusjohtajana on toiminut Juha Naukkarinen. Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa 149. Vuoden 2010 lopussa varsinaisia jäseniä oli 255 ja yhteistoimintajäseniä 73. Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %. Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. 13

14 Taloutta kuvaavia tunnuslukuja TEUR Vars. toiminnan tuotot Vars. toiminnan kulut Jäsenmaksutuotot Tilikauden tulos Poolien osuus tuloksesta Taseen loppusumma Konserni Energiateollisuus Konserni Energiateollisuus Konserni Energiateollisuus Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden Palkat ja palkkiot (TEUR) Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) Konserni /31 45,9 Energiateollisuus /21 44,9 Konserni /32 45,7 Energiateollisuus /22 45,6 Konserni /29 45,3 Energiateollisuus /20 45,9 Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. 14

15 ENERGIATEOLLISUUS RY Tilinpäätös KONSERNITULOSLASKELMA Euroa VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Varainhankinta yhteensä Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,49 15

16 KONSERNITASE Rahayksikkö EURO V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,66 0, , , , , , , , , ,33 0, , , , , , , ,40 Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Määräaikaistalletukset Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä V a s t a a v a a y h t e e n s ä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,87 16

17 KONSERNITASE Rahayksikkö EURO V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA , , , , , , , , , , , ,54 Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , , , , , , , , , , , ,87 17

18 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt Emoyhtiö Tytäryhtiö Omistusosuus Energiateollisuus ry Adato Energia Oy, kotipaikka Helsinki 100,00 % Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu B, 5. krs, HELSINKI Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen fifo-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä , , , , , , , ,61 Henkilökunnan keskim. lukumäärä Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista Koneista ja kalustosta Konserniaktiivasta Yhteensä , , , , , , , ,53 18

19 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 23 % Koneet ja kalusto 0 % Koneet ja kalusto, tytäryhtiö 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 25 % menojäännöspoisto Konserniliikearvo sekä konsernireservi Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yhdistys sai lahjoituksena helmikuun lopussa Lahjoituksen arvo oli ,47 euroa. Tästä syntyi konsernireserviä ,86 euroa. Toisessa vaiheessa yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa ,53 euroa. Kolmannessa vaiheessa osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannen vaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa ,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa ,21 euroa tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämän toimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 100 %:sesti. Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään, vaan kaikkien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun seurauksena on saatu konserniliikearvoksi ,33 euroa, joka poistetaan 5 vuoden tasapoistoina. Nyt on kirjattu liikearvopoistoa kumulatiivisesti ,33 euroa ja konserniliikearvoa on jäljellä ,66 euroa. Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Tuotot osuuksista muissa yrityksissä Korkotuotot Korkokulut Yhteensä , ,11-292, , , ,67-752, ,24 19

20 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , , ,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto 23 % Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Moottoriajoneuvot ei alv Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo Koneet ja kalusto yhteensä Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo ,50 0, , , , , , , , , ,04 20

21 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä ,00 0, , , , , , , , , , , , ,88 LEASINGVUOKRAVASTUUT Leasingvastuut yhteensä Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät , , ,56 21

22 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TULOSLASKELMA Euroa VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Muut tuotot Tuotot yhteensä KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Varainhankinta yhteensä Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,63 22

23 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TASE Euroa V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä V a s t a a v a a y h t e e n s ä V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä , , , , , , , ,51 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,41 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,55

24 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit poistetaan suunnitelman mukaan. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilökunnan keskim. lukumäärä Suunnitelman mukaiset poistot Koneista ja kalustosta , , , , , , , , , ,62 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Koneet ja kalusto 23 % Koneet ja kalusto 0 % 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Tuotot osuuksista muissa yrityksissä Osingot tytäryrityksestä Korkotuotot Korkokulut , , ,28-230, , , ,75-515,54 Yhteensä , ,81 24

25 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TOIMIALAKOHTAISET TULOKSET (EUROA) Tilikausi Yhteensä VARSINAINEN TOIMINTA Hallinto Sähköntuotanto Kaukolämpö Sähköverkot Sähkökauppa Palvelutuotanto Työmarkkina YMPpooli STpooli Tuotot Tuotot tilais. ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Vuokratuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Henkilöstökulut Poistot Vuokrakulut toimistotilat Vuokrakulut muut Matkakulut Jäsenten matkakulut Toimistokulut Kokoukset, jäs.tilais., edustus Viestintä Koulutus Projektit, tutkimustoiminta Konsultti- ja tilastopalvelut Jäsenmaksut Muut kulut Muut kulut Kulut yhteensä TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ Osuudet yht. kust TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot RAH.- SIJOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Rah.- ja sijoitustoiminta yht SIIRROT RAHASTOIHIN TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

26 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT POOLIEN VUOSILASKELMAT YMPÄRISTÖPOOLI VUOSILASKELMA Tuotot Poolin osanottomaksut Avustukset Kulut Tutkimustoiminta Ympäristötutkimusseminaari Hallinnointikustannukset 1) Vuoden 2010 alijäämä Ylijäämäkertymä Loppusaldo euroa ST-POOLI VUOSILASKELMA Tuotot Poolin osanottomaksut Muut tuotot Avustukset Kulut Tutkimustoiminta Poolin seminaari 2010 Hallinnointikustannukset 1) Vuoden 2010 ylijäämä Ylijäämäkertymä Loppusaldo euroa ) Sisältää asiamiehen työtuntien kustannukset, matkat, kokouskulut yms. PROJEKTI- JA TUTKIMUSKULUT Energiateollisuus ry:n projekti- ja tutkimustoiminnan kulut v olivat euroa (v euroa). Projekti- ja tutkimustoiminnan rahoitus jakautui siten, että liiton jäsenmaksuilla rahoitettu osuus oli euroa ( euroa) ja ulkopuolisen rahoituksen osuus euroa ( euroa). 26

27 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET AINEELLISET HYÖDYKKEET Henkilöautot ei alv Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo , ,06 0, , ,04 Koneet ja kalusto yhteensä ,04 Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Kirjanpitoarvo ,00 0,00 0, ,00 OSAKKEET JA OSUUDET Adato Energia Oy Elisa Oyj RAHASTOT Sidotut rahastot Kpl Hankinta-arvo , , ,65 Markkina-arvo , ,82 Stipendirahasto Pääoma Korkotuotot Pankkikulut Stipendit Pääoma , ,33-80, , ,80 Stipendirahaston tuotolla on tarkoitus kannustaa energia-alaa opiskelevia nuoria. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n työmarkkinavaliokunta. Skyn lahjoitusrahasto Pääoma Professuuri ja tutkimus Korkotuotot Pankkikulut Osinkotuotot Pääoma , , ,51-15,10 858, ,29 Skyn lahjoitusrahastolla on tarkoitus rahoittaa Teknillisen korkeakoulun viisivuotinen yhdyskuntien energiatekniikan professuuri sekä käyttää ylijääneet varat kaukolämpöalan tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ Nimi Kotipaikka Omistusosuus Adato Energia Oy Helsinki 100,00 % 27

28 ENERGIATEOLLISUUS RY:N TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä ,00 0, , , , , , , , , , , , ,73 LEASINGVUOKRAVASTUUT Ge Capital Equipment Finance Ab Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin , , ,38 28

29 29

30 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja, pääkirja, tuloslaskelma ja tase sähköisellä tallennusvälineellä Reskontrat sähköisellä tallennusvälineellä Palkkakirjanpito atk-tulosteena KÄYTETYT TOSITELAJIT Jäsenmaksulaskut 02 Muu laskutus 03 EK:n jäsenmaksulaskutus 10 Myyntireskontra, maksut 20 Pankkitositteet 30 Ostolaskut 35 Ostoreskontra, maksut 40 Palkat 41 Palkkiot 80 Muistiotositteet 30

31 31

32 Hallitus 11/ / / /2011 Puheenjohtaja Ordförande, Chairman Puheenjohtaja Ordförande, Chairman Kari Rämö, Kymenlaakson Sähkö Oy Lauri Virkkunen, Pohjolan Voima Oy Varapuheenjohtajat Vice ordförandena, Deputy Chairmen Varapuheenjohtajat Vice ordförandena, Deputy Chairmen Pekka Haapalainen, Kurikan Kaukolämpö Oy Timo Karttinen, Fortum Oyj Pekka Haapalainen, Kurikan Kaukolämpö Oy Timo Pylvänen Savon Voima Oyj Hallituksen muut jäsenet Andra medlemmarna, Other Members Hallituksen muut jäsenet Andra medlemmarna, Other Members Ralf Bertula, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Ralf Bertula, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Pentti Kellokumpu, Inergia Oy Anne Brunila, Fortum Oyj Pekka Keränen, Kajaanin Lämpö Oy Juhani Järvelä, Oulun Energia Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima Oy Pentti Kellokumpu, Inergia Oy Hannu Kostiainen, Vattenfall Oy Hannu Kostiainen, Vattenfall Oy Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos Oy Lasse Lahti, Kannuksen Kaukolämpö Oy Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos Oy Taisto Lehonmaa, Suomen Energia-Urakointi Oy Taisto Lehonmaa, Suomen Energia-Urakointi Oy Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy Janne Savelainen, Lahti Energia Oy Janne Savelainen, Lahti Energia Oy Mauri Törmä, Sallila Energia Oy 32