EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 LOPULLINEN A5-0227/ kesäkuuta 2001 ***II SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston 23 päivänä maaliskuuta 2001 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä sähkön sisämarkkinoilla (5583/1/2001 C5-0133/ /0116(COD)) Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Mechtild Rothe RR\ doc PE

2 Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään teknisten yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asianomaiset tekniset yksiköt. PE /2 RR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI...5 PERUSTELUT...16 RR\ doc 3/3 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Parlamentti hyväksyi 16. marraskuuta 2000 pitämässään istunnossa kantansa ensimmäisessä käsittelyssä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämisestä sähkön sisämarkkinoilla (KOM(2000) /0116(COD)). Parlamentin puhemies ilmoitti 4. huhtikuuta 2001 pidetyssä istunnossa vastaanottaneensa yhteisen kannan ja lähettäneensä sen teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan (5583/1/2001 C5-0133/2001). Valiokunta oli nimittänyt 6. kesäkuuta 2000 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Mechtild Rothen. Valiokunta käsitteli yhteistä kantaa ja luonnosta suositukseksi toiseen käsittelyyn 10. ja 24. huhtikuuta, 14. ja 28. toukokuuta ja 19. ja 20. kesäkuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Carlos Westendorp y Cabeza (puheenjohtaja), Renato Brunetta (varapuheenjohtaja), Peter Michael Mombaur (varapuheenjohtaja), Mechtild Rothe (esittelijä), Konstantinos Alyssandrakis, Ward Beysen (Astrid Thorsin puolesta), Guido Bodrato, Massimo Carraro, Gérard Caudron, Giles Bryan Chichester, Nicholas Clegg, Dorette Corbey (Harlem Désirin puolesta), Willy C.E.H. De Clercq, Francesco Fiori (Alejo Vidal-Quadras Rocan puolesta), Colette Flesch, Christos Folias, Jacqueline Foster (Concepció Ferrerin puolesta), Pat the Cope Gallagher, Neena Gill (Glyn Fordin puolesta), Norbert Glante, Lisbeth Grönfeldt Bergman (Marjo Matikainen-Kallströmin puolesta), Michel Hansenne, Malcolm Harbour (Roger Helmerin puolesta), Hans Karlsson, Bashir Khanbhai (Konrad K. Schwaigerin puolesta), Helmut Kuhne (Rolf Linkohrin puolesta), Bernd Lange (François Zimerayn puolesta), Werner Langen, Caroline Lucas, Eryl Margaret McNally, Nelly Maes, Erika Mann, Elizabeth Montfort, Angelika Niebler, Giuseppe Nisticò (Umberto Scapagninin puolesta), Reino Paasilinna, Yves Piétrasanta, Elly Plooij-van Gorsel, John Purvis, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Imelda Mary Read, Christian Foldberg Rovsing, Paul Rübig, Ilka Schröder, Esko Olavi Seppänen, Helle Thorning-Schmidt (Myrsini Zorban puolesta), Claude Turmes (Nuala Ahernin puolesta), Jaime Valdivielso de Cué, W.G. van Velzen, Dominique Vlasto, Anders Wijkman ja Olga Zrihen Zaari. Suositus toiseen käsittelyyn jätettiin käsiteltäväksi 22. kesäkuuta Yhteiseen kantaan tehtävien tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana suositusta käsitellään. PE /4 RR\ doc

5 LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä sähkön sisämarkkinoilla (5583/1/2001 C5-0133/ /0116(COD)) (Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (5583/1/2001 C5-0133/2001), ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan 1 komission ehdotuksesta 2 (KOM(2000) 279), ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2000) ), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon työjärjestyksen 80 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0227/2001), 1. tarkistaa yhteistä kantaa seuraavasti; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 2 EYVL C 311, , s EYVL C 154, , s. 89. RR\ doc 5/5 PE

6 Neuvoston yhteinen kanta Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 7 kappale 7) Komission olisi arvioitava, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet ohjeellisten kansallisten tavoitteidensa saavuttamisessa ja ovatko ohjeelliset kansalliset tavoitteet johdonmukaisia ohjeellisen kokonaistavoitteen kanssa, joka on 12 prosenttia kotimaisesta bruttoenergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä ottaen huomioon, että valkoisessa kirjassa esitetty koko yhteisöä koskeva 12 prosentin ohjeellinen tavoite vuoteen 2010 mennessä muodostaa käyttökelpoisen tavoitteen tehostetulle toiminnalle sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla, ottaen kuitenkin huomioon toisistaan eroavat kansalliset olosuhteet. 7) Komission olisi arvioitava, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet ohjeellisten kansallisten tavoitteidensa saavuttamisessa ja ovatko ohjeelliset kansalliset tavoitteet johdonmukaisia ohjeellisen kokonaistavoitteen kanssa, joka on 12 prosenttia kotimaisesta bruttoenergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä ottaen huomioon, että valkoisessa kirjassa esitetty koko yhteisöä koskeva 12 prosentin ohjeellinen tavoite vuoteen 2010 mennessä muodostaa käyttökelpoisen tavoitteen tehostetulle toiminnalle sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla, ottaen kuitenkin huomioon toisistaan eroavat kansalliset olosuhteet. Jos tavoitteiden saavuttaminen sitä edellyttää, komission tulisi esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, jotka voivat sisältää sitovia tavoitteita. Perustelu Jos jäsenvaltioiden toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, täytyy olla mahdollista asettaa sitovia tavoitteita. Tarkistus 2 Johdanto-osan 8 kappale 8) Jätettä energialähteenä käyttäessään jäsenvaltiot ovat velvollisia noudattamaan voimassa olevaa jätehuoltoa koskevaa 8) Jätettä energialähteenä käyttäessään jäsenvaltiot ovat velvollisia noudattamaan voimassa olevaa jätehuoltoa koskevaa PE /6 RR\ doc

7 yhteisön lainsäädäntöä. Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 liitteiden 2 a ja 2 b määritelmien soveltamista. yhteisön lainsäädäntöä. Tämän direktiivin soveltaminen ei rajoita jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 liitteiden 2 a ja 2 b määritelmien soveltamista. Uusiutuvien energialähteiden tuki tulee sovittaa yhteisön muihin tavoitteisiin, ja erityisesti on otettava huomioon jätteiden käsittelyhierarkia. Siksi tämän direktiivin ja uusiutuvien energialähteiden tulevan tukijärjestelmän ei pitäisi edistää lajittelemattoman yhdyskuntajätteen polttamista. Perustelu Neuvoston määritelmä mahdollistaa erilaiset tulkinnat, joten on syytä täsmentää, ettei jätteen sekapoltto muodosta uusiutuvaa energialähdettä. Jos sitä tuetaan uusiutuvien energialähteiden yhteydessä, se voi häiritä raaka-ainekiertoa sekä unionin jätteidenkäsittelytavoitteita. Se on estettävä. Tarkistus 3 Johdanto-osan 16 kappale 16) Riittävän siirtymäkauden jälkeen tukijärjestelmiä on kuitenkin tarpeen mukauttaa kehittyviin sähkön sisämarkkinoihin. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio seuraa tilannetta ja antaa kertomuksen kansallisten järjestelmien soveltamisesta saaduista kokemuksista. Komission olisi tehtävä tarvittaessa tämän kertomuksen päätelmien perusteella ehdotus yhteisön puitteiksi uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön tukijärjestelmistä. Tämän ehdotuksen olisi osaltaan edistettävä ohjeellisten kansallisten tavoitteiden toteutumista, sen olisi oltava sähkön sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen, 16) Riittävän siirtymäkauden jälkeen tukijärjestelmiä on kuitenkin tarpeen mukauttaa kehittyviin sähkön sisämarkkinoihin. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio seuraa tilannetta ja antaa kertomuksen kansallisten järjestelmien soveltamisesta saaduista kokemuksista. Komission olisi tehtävä tarvittaessa tämän kertomuksen päätelmien perusteella ehdotus yhteisön puitteiksi uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön tukijärjestelmistä. Tämän ehdotuksen olisi osaltaan edistettävä ohjeellisten kansallisten tavoitteiden toteutumista, sen olisi oltava sähkön sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen, 1 EYVL L 194, , s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 96/350/EY (EYVL L 135, , s. 32). RR\ doc 7/7 PE

8 ja siinä olisi otettava huomioon erilaisten uusiutuvien energialähteiden ominaispiirteet, erilaiset tekniikat ja maantieteelliset erot. Ehdotuksella olisi lisäksi edistettävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tehokkaalla tavalla ja sen olisi oltava samalla yksinkertainen ja mahdollisimman tehokas erityisesti kustannuksiltaan, ja siinä olisi säädettävä riittävistä vähintään seitsemän vuoden siirtymäkausista sijoittajien luottamuksen säilyttämiseksi ja sellaisten investointien välttämiseksi, joita ei saada takaisin. Nämä puitteet mahdollistaisivat uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön kilpailun uusiutumattomista energialähteistä tuotettavan sähkön kanssa ja rajoittaisivat kuluttajille aiheutuvia kustannuksia vähentäen samanaikaisesti keskipitkällä aikavälillä julkisen tuen tarvetta. ja siinä olisi otettava huomioon erilaisten uusiutuvien energialähteiden ominaispiirteet, erilaiset tekniikat ja maantieteelliset erot. Ehdotuksella olisi lisäksi edistettävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tehokkaalla tavalla ja sen olisi oltava samalla yksinkertainen ja mahdollisimman tehokas erityisesti kustannuksiltaan, ja siinä olisi säädettävä riittävistä vähintään seitsemän vuoden siirtymäkausista. Sen avulla on lisäksi säilytettävä sijoittajien luottamus ja vältettävä sellaiset investoinnit, joita ei saada takaisin. Nämä puitteet mahdollistaisivat uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön kilpailun uusiutumattomista energialähteistä tuotettavan sähkön kanssa ja rajoittaisivat kuluttajille aiheutuvia kustannuksia vähentäen samanaikaisesti keskipitkällä aikavälillä julkisen tuen tarvetta. Perustelu Jotta sijoittajien luottamusta ei horjutettaisi, on varmistettava, että tehdyillä tai suunnitelluilla investoinneilla on riittävä luottamukseen liittyvä suoja. Tarkistus 4 2 artiklan c alakohta c) 'uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä' sähköä, jota tuotetaan yksinomaan uusiutuvia energialähteitä käyttävissä voimaloissa, ja se osuus myös perinteisiä energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa tuotetusta sähköstä, joka tuotetaan uusiutuvista c) 'uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä' sähköä, jota tuotetaan yksinomaan uusiutuvia energialähteitä käyttävissä voimaloissa, ja se osuus myös perinteisiä energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa tuotetusta sähköstä, joka tuotetaan uusiutuvista PE /8 RR\ doc

9 energialähteistä, mukaan lukien uusiutuva sähkö, jota käytetään varastointijärjestelmien täyttämiseen, ja lukuun ottamatta varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä; energialähteistä, mukaan lukien uusiutuva sähkö, jota käytetään varastointijärjestelmien täyttämiseen, ja lukuun ottamatta varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä; kotitalousjätteiden biologisesti hajoavan osuuden polttamisesta saatu sähkö ei kuulu tämän määritelmän piiriin; Perustelu Neuvoston määritelmä mahdollistaa erilaiset tulkinnat, joten on syytä täsmentää, ettei jätteen sekapoltto muodosta uusiutuvaa energialähdettä. Etenkin suuret vesivoimalat voivat tuottaa energiaa paikallisin markkinahinnoin. Tästä syystä ne olisi jätettävä tukijärjestelmien ulkopuolelle. Tarkistuksen sanamuoto on valittu siten, että se antaa poikkeustapauksissa, esim. välttämättömien uudistusten yhteydessä, mahdollisuuden hyödyntää mahdollisuuksia, joita ei olisi mahdollista käyttää markkinahintaan. Tarkistus 5 3 artiklan 4 kohta 4. Komissio arvioi 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten perusteella, missä määrin jäsenvaltiot ovat edistyneet ohjeellisten kansallisten tavoitteidensa saavuttamisessa; ohjeelliset kansalliset tavoitteet ovat johdonmukaisia ohjeellisen kokonaistavoitteen kanssa, joka on 12 prosenttia kotimaisesta energian bruttokulutuksesta vuoteen 2010 mennessä, sekä erityisesti ohjeellisen osuuden kanssa, jonka mukaan 22,1 prosenttia yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta on vuoteen 2010 mennessä oltava uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Komissio julkaisee ensimmäisen kerran viimeistään... ** ja sen jälkeen joka toinen vuosi päätelmänsä kertomuksessa. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa 4. Komissio arvioi 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kertomusten perusteella, missä määrin jäsenvaltiot ovat edistyneet ohjeellisten kansallisten tavoitteidensa saavuttamisessa; ohjeelliset kansalliset tavoitteet ovat johdonmukaisia ohjeellisen kokonaistavoitteen kanssa, joka on 12 prosenttia kotimaisesta energian bruttokulutuksesta vuoteen 2010 mennessä, sekä erityisesti ohjeellisen osuuden kanssa, jonka mukaan 22,1 prosenttia yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta on vuoteen 2010 mennessä oltava uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Komissio julkaisee ensimmäisen kerran viimeistään...** ja sen jälkeen joka toinen vuosi päätelmänsä kertomuksessa. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa ** Kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta. RR\ doc 9/9 PE

10 Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitettuja ehdotuksia. Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitettuja ehdotuksia. Jos kertomuksessa tullaan siihen tulokseen, että ohjeelliset kansalliset tavoitteet eivät todennäköisesti vastaa ohjeellista yleistä tavoitetta perusteettomista tai uusiin tieteellisiin tietoihin liittymättömistä syistä, ehdotuksissa käsitellään kansallisia tavoitteita ja mahdollisia sitovia tavoitteita asianmukaisessa muodossa. Perustelu Jos jäsenvaltioiden toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, täytyy olla mahdollista asettaa sitovia tavoitteita. Tarkistus 6 4 artiklan 2 kohta 2. Komissio antaa viimeistään... * tämän direktiivin voimaantulosta hyvin dokumentoidun kertomuksen, joka perustuu 1 kohdassa tarkoitetuista erilaisista menettelyistä ja niiden soveltamisesta saatuun kokemukseen. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus yhteisön kehykseksi uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön tukijärjestelmistä. 2. Komissio antaa viimeistään...* tämän direktiivin voimaantulosta hyvin dokumentoidun kertomuksen, joka perustuu 1 kohdassa tarkoitetuista erilaisista menettelyistä ja niiden soveltamisesta saatuun kokemukseen. Kertomuksessa arvioidaan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien tuloksia ja kustannustehokkuutta toimissa, joilla pyritään edistämään uusiutuvista energialähteistä saadun sähkön käyttöä 3 artiklan 2 kohdan tarkoittamien ohjeellisten kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus yhteisön kehykseksi * Neljä vuotta tämän direktiivin voimaantulosta. PE /10 RR\ doc

11 Puite-ehdotuksella pyritään seuraavaan: a) sillä olisi osaltaan edistettävä ohjeellisten kansallisten tavoitteiden toteutumista; b) sen olisi oltava sähkön sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen; c) siinä olisi otettava huomioon erilaisten uusiutuvien energialähteiden ominaispiirteet, erilaiset tekniikat sekä maantieteelliset erot; d) sillä olisi edistettävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tehokkaalla tavalla, ja sen on oltava yksinkertainen ja samalla mahdollisimman tehokas erityisesti kustannuksiltaan; e) siihen olisi sisällyttävä riittävät vähintään seitsemän vuoden siirtymäkaudet sijoittajien luottamuksen säilyttämiseksi. uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön tukijärjestelmistä. Puite-ehdotuksella pyritään seuraavaan: a) sillä olisi osaltaan edistettävä ohjeellisten kansallisten tavoitteiden toteutumista; b) sen olisi oltava sähkön sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen; c) siinä olisi otettava huomioon erilaisten uusiutuvien energialähteiden ominaispiirteet, erilaiset tekniikat sekä maantieteelliset erot; d) sillä olisi edistettävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tehokkaalla tavalla, ja sen on oltava yksinkertainen ja samalla mahdollisimman tehokas erityisesti kustannuksiltaan; e) siihen olisi sisällyttävä riittävät vähintään seitsemän vuoden siirtymäkaudet kansallisille tukijärjestelmille, ja sen tulisi säilyttää sijoittajien luottamus. Perustelu Komission laatimassa kertomuksessa tulee toimiviin sisämarkkinoihin ja kustannustehokkuuteen liittyvien kysymysten lisäksi käsitellä myös uusiutuviin energialähteisiin liittyviä unionin poliittisia tavoitteita sekä tämänhetkisiä uusiutuvien energialähteiden kannalta kielteisiä markkinoiden vääristymiä. On selvennettävä, että perustamissopimusten mukaisesti pyritään tiettyihin tavoitteisiin, joita ovat varojen tehokas käyttö tulevaisuuden tekniikan tukemiseksi tehokkaalla tavalla. Näin direktiivin avulla pyritään toteuttamaan omat sekä Kioton sopimuksen mukaiset sitoumukset. Jotta sijoittajien luottamusta ei horjutettaisi, on varmistettava, että tehdyillä tai suunnitelluilla investoinneilla on riittävä luottamukseen liittyvä suoja. RR\ doc 11/11 PE

12 Tarkistus 7 7 artiklan 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden alueella toimivat siirto- ja jakeluverkko-operaattorit takaavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirron ja jakelun verkon kapasiteetin rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta verkon luotettavuuden ja turvallisuuden säilyttämistä. Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön pääsy verkkoon asetetaan etusijalle. 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden alueella toimivat siirto- ja jakeluverkko-operaattorit takaavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirron ja jakelun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta verkon luotettavuuden ja turvallisuuden säilyttämistä. Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön pääsy verkkoon asetetaan etusijalle. Siirtoverkko-operaattorit asettavat tuotantolaitosten sähkön jakelussa etusijalle uusiutuvia energialähteitä käyttävät tuotantolaitokset siinä määrin kuin kansallisen sähköjärjestelmän toiminta sen sallii. Perustelu Koska käytännössä tapahtuu yhä useammin, että uusiutuvia energialähteitä käyttäviltä tuottajilta evätään pääsy verkkoon, tämä on estettävä asettamalla nämä energialähteet etusijalle. Tarkistus 8 7 artiklan 2 kohdan a alakohta (uusi) Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vaatia siirto- ja jakeluverkko-operaattoreita kantamaan kokonaan tai osittain 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kustannukset. PE /12 RR\ doc

13 Perustelu Verkkoonpääsyn yhteydessä syntyvät kustannukset ovat erittäin tärkeitä uusiutuvien energialähteiden tulevan kehityksen kannalta. Jotta kohtelu muiden energiamuotojen kanssa olisi samanlaista, verkkojen operaattoreiden on siksi annettava käyttöön tarvittava infrastruktuuri. Tämä vastaa yleisesti ottaen kustannusten kantamisvastuuta tavanomaisten energialähteiden osalta jäsenvaltioiden oikeudellisissa määräyksissä. Verkon liittymiskustannusten ja verkon kehittämiskustannusten konkreettisen sääntelyn tavoitteena on välttää oikeudelliset kiistat ja näin lisätä avoimuutta ja oikeusvarmuutta. Tarkistus 9 7 artiklan 4 a kohta (uusi) Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei siirto- ja jakelumaksuilla syrjitä uusiutuvista energialähteistä saatua sähköä etenkään silloin, kun sähköä tuotetaan uusiutuvien energialähteiden avulla yhteisön syrjäisillä alueilla, kuten saarilla, sekä harvaan asutuilla alueilla. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava oikeudellinen kehys tai vaadittava siirto- ja jakeluverkkooperaattoreita takaamaan, että uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten tuottaman sähkön siirrosta ja jakelusta perityt maksut vastaavat saatavissa olevaa kustannushyötyä, kun laitos liitetään verkkoon. Kustannushyötyä voidaan saada esimerkiksi matalajännitteisen verkon suoran käytön avulla. Perustelu Uusiutuvilla energialähteillä saattaa olla huomattavaa merkitystä etenkin syrjäisten alueiden ja saarialueiden energiahuollon alalla. Tässä ilmenee kuitenkin usein ongelmia, jotka olisi pyrittävä välttämään. Tällä hetkellä suhteettoman korkeat siirtokustannukset ja maksut ovat RR\ doc 13/13 PE

14 suurin este uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön kaupalle. Lisäksi ei aina tehdä eroa käytettävien siirtoverkkojen välillä. Sähkön sisämarkkinadirektiiviä vastaavalla tavalla on tehtävä ero sähkönsiirron ja paikallisen sähkönjakelun välillä. Kun uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä syötetään jakeluverkkoon ja jaetaan, voidaan ottaa huomioon vain jakeluverkon kustannukset. Tarkistus 10 8 artikla Yhteenvetokertomukset Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittujen jäsenvaltioiden kertomusten pohjalta yhteenvedon tämän direktiivin täytäntöönpanosta. Tässä yhteenvedossa on: tarkasteltava edistymistä uusiutumattomista energialähteistä tuotetun sähkön ulkoisten kustannusten ottamisessa huomioon, sekä vaikutuksia, joita uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle myönnetyllä valtiontuella on ollut; erityisesti otettava huomioon jäsenvaltioiden mahdollisuudet täyttää 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut ohjeelliset kansalliset tavoitteet, 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen kokonaistavoite sekä se, esiintyykö eri energialähteiden välillä syrjintää. Tarvittaessa komissio liittää tähän yhteenvetoonsa lisäehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Yhteenvetokertomukset Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittujen jäsenvaltioiden kertomusten pohjalta yhteenvedon tämän direktiivin täytäntöönpanosta. Tässä yhteenvedossa on: tarkasteltava edistymistä uusiutumattomista energialähteistä tuotetun sähkön ulkoisten kustannusten ottamisessa huomioon, sekä vaikutuksia, joita sähköntuotannolle myönnetyllä julkisella tuella on ollut; erityisesti otettava huomioon jäsenvaltioiden mahdollisuudet täyttää 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetut ohjeelliset kansalliset tavoitteet, 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen kokonaistavoite sekä se, esiintyykö eri energialähteiden välillä syrjintää. Tarvittaessa komissio liittää tähän yhteenvetoonsa lisäehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle. PE /14 RR\ doc

15 Perustelu Jotta markkinoilla voitaisiin luoda syrjimättömät ehdot sekä uusiutuvia energialähteitä käyttäville että perinteisille sähköntuottajille, ulkoiset kustannukset on laskettava ja otettava huomioon. Samoin on otettava huomioon muu tuki. RR\ doc 15/15 PE

16 PERUSTELUT Euroopan parlamentti esitti 16. marraskuuta 2000 pitämässään ensimmäisessä käsittelyssä selkeitä parannuksia komission alkuperäiseen ehdotukseen. Neuvosto hyväksyi yhteisen kannan 23. maaliskuuta 2001 pitämässään ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto oli sisällyttänyt yhteiseen kantaan noin kolmanneksen parlamentin esittämistä tarkistuksista, mikä oli myönteistä. Keskeisissä kohdissa se ei kuitenkaan noudattanut parlamentin toiveita. Vaikka neuvosto onkin vahvistanut yhteisessä kannassa tavoitteeksi edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ehdotukset vaikuttavat paikoin liian epäröiviltä. Neuvoston varovainen asenne heijastuu selvimmin jäljempänä esitetyissä kohdissa. Neuvosto pitää ensinnäkin komission ehdottamia kansallisia tavoitteita, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden osuutta sähkönkulutuksesta vuoteen 2010 mennessä, liian kunnianhimoisina ja se on alentanut tavoitteita. Tavoitteet olisivat kuitenkin johtaneet ainoastaan jo uusiutuvia energialähteitä koskevassa valkoisessa kirjassa tarkoitettuun osuuden kaksinkertaistamiseen. Neuvosto ja parlamentti hyväksyivät suuren enemmistön turvin valkoisen kirjan, jossa oli asetettu juuri tämä tavoite. Esittelijä katsoo, että jos täysin realistisia tavoitteita alennetaan, niistä olisi tehtävä sitovia. Neuvosto sen sijaan määrittelee liitteessä tarkoitetut tavoitteet "ohjeellisiksi tavoitteiksi". Euroopan unioni hyväksyi vastuunsa Kiotossa ja sitoutui täyttämään tietyt kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet. Jos haluamme saavuttaa tavoitteet minkä on oltava lähtökohtanamme lienee myös syytä pyrkiä tarvittavien toimien toteuttamiseen sitovina. Jos suhtaudumme asiaan vakavasti, on pyydettävä myös niitä jäsenvaltioita, joiden ponnistelut ovat toistaiseksi olleet tällä alalla riittämättömiä, harkitsemaan toimiaan tarvittaessa uudelleen. Tähän päästään ainoastaan velvoittamalla määräysten noudattamiseen. Parlamentti ja neuvosto olivat myös ratkaisevasti eri mieltä uusiutuvien energialähteiden määritelmästä. Neuvoston määritelmässä ehdotetaan, että jätteenpolttoa olisi pidettävä uusiutuvana energialähteenä. Tämä on ristiriidassa tieteellisen näytön kanssa ja lisäksi se vahingoittaa "vihreän sähkön" julkisuuskuvaa. Lisäksi se on ristiriidassa unionin jätteiden syntymisen välttämistä ja kierrätystä koskevan politiikan kanssa. Jos jätteenpolttoa tuetaan uusiutuvien energialähteiden yhteydessä, ei kannusteta jätteen syntymisen välttämiseen vaan jätteen polttamiseen. Koska jätteenpoltto ei kuitenkaan ole sinällään tuomittavaa, Euroopan parlamentti ehdottaa, että tätä käsiteltäisiin vaihtoehtoisia energialähteitä koskevan direktiivin yhteydessä. Jos jätteenpoltto on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä, on tietenkin pyrittävä myös sähkön tuottamiseen sen sijaan, että lämpökäsittely toteutettaisiin energiaa tuottamatta. Tällöin on kuitenkin pyrittävä varustamaan nykyiset laitteet siten, että energian tuottaminen on mahdollista eikä uusiutuvien energialähteiden tukeminen ole ristiriidassa unionin noudattamien jätehuoltostrategioiden kanssa. PE /16 RR\ doc

17 Uusiutuvien energialähteiden osuuden huomattava kasvattaminen edellyttää myös verkkoon liittymistä, siirtoa ja niihin liittyviä kustannuksia koskevien kysymysten käsittelyä. Koska uusiutuvien energialähteiden ympäristöedut ovat kiistattomia, on niiden verkkoon syöttämisen oltava ensisijaisessa asemassa. Tämän edellytyksen täyttämiseen tarvitaan eurooppalaista yleissopimusta. Lisäksi jäsenvaltioiden on voitava vahvistaa kustannusten jakamista koskevia selkeitä sääntöjä. Syntyvät kulut on määriteltävä ja jaettava avoimella ja oikeudenmukaisella menettelyllä. Uusiutuvia energialähteitä ei pidä syrjiä tällä alalla. Esitetyt tarkistukset, joilla pyritään lähentymään neuvoston kantaan, selventävät tätä näkökohtaa. Jos jäsenvaltiot sitoutuvat noudattamaan tiettyjä tavoitteita vuoteen 2010 mennessä, niiden on myös voitava toimia vastaavalla tavalla. Tästä syystä jäsenvaltioiden on saatava kansallisille tukijärjestelmilleen takuut. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy sopia pidemmistä siirtymäajoista, vaan siihen on kaksi muutakin perustetta. Ensinnäkin kaikki tukijärjestelmät ovat suhteellisen uusia järjestelmiä huolimatta siitä, onko kyseessä syöttämismalli vai kiintiöjärjestelmä. Tehokkuudesta saadut kokemukset ovat jääneet vähäisiksi. Järjestelmiä kilpailuttamalla on saatava selville, kumpi niistä sopii paremmin koko Euroopalle ennen kuin yhdenmukaistettu tukijärjestelmä otetaan käyttöön. Kokeiluja ei pidä suorittaa koko Euroopassa, vaan on tehtävä vertailuja ja päätettävä kaikessa rauhassa toisen mallin valitsemisesta. Toisena syynä on haluttu investointivarmuus. Mittavien investointien tekeminen edellyttää, että investoijat voivat luottaa tuen jatkuvan riittävän pitkään. Spekulaatiot uuden tukijärjestelmän käyttöönottamisesta kahden, kolmen tai neljän vuoden päästä, ehkäisevät investointeja. Meillä ei ole varaa lykätä ilmastoa suojelevan tulevaissuden tekniikan käyttöön ottamista pelkästään investoijien epävarmuuden takia. Tästä syystä esittelijä pitää tarkoituksenmukaisena ottaa käyttöön vähintään kymmenen vuoden siirtymäaika, joka luo varmuutta yhtä pitkäksi ajaksi. RR\ doc 17/17 PE