TUUSULA PÄHKINÄNKUORESSA

Transkriptio

1 91

2 SISÄLTÖ Kunnanjohtajan katsaus 4 Organisaatio 6 Toimintakertomus 7 Tuloslaskelma 10 Rahoituslaskelma 11 Tase 12 Konsernituloslaskelma 14 Konsernirahoituslaskelma 15 Konsernitase 16 Kuntakonserni 18 2

3 TUUSULA PÄHKINÄNKUORESSA ASUKASLUKU : VEROPROSENTTI: 18,00 TYÖTTÖMYYSASTE: 5,8 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ : 1969 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ: 53,5 /1000 ASUKASTA VUOSIKATE: 9,2 MILJ. VUOSIKATE: 251 /ASUKAS VUOSIKATE/POISTOT: 93 % LAINAKANTA: 23,2 MILJ. LAINAKANTA: 633 /ASUKAS RAHOITUSVARALLISUUS: /ASUKAS INVESTOINTIEN TULORAHOITUS: 49,2 % OMAVARAISUUSASTE: 77,7 % 3

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2009 Vuoden 2009 toimintaa leimasi edelleen taloudellinen taantuma, joka alkoi täydellä painollaan näkyä myös kuntataloudessa. Tästä huolimatta Uudellamaalla katsottiin tulevaisuuteen; Uudenmaan aluekehityksessä ja hallinnossa on tapahtumassa melkoinen myllerrys. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on jo vakiinnuttanut asemansa kehittääkseen seudun yhteistyötä. Pääkaupunkiseutu muodostaa Helsingin seudun yhteystyökokouksen (HSYK) yhdessä kehyskuntien kanssa. Tärkeimpänä yhteistyökohteena nähdään maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuus. Greater Helsinki Vision 2050 luo hyvän pohjan koko Helsingin seudun strategialle. Helsingin ja Vantaan yhteenliittymistä selvitetään ja samalla selvitetään myös kaksiportaisen seutuhallinnon perustamista. Espoo teettää akateemisen Helsingin seudun kilpailukykytarkastelun. Näiden lisäksi asianomaiset ministeriöt selvittävät kansainvälisiä metropolihallintomalleja. Liikennejärjestelmäsuunnitelmamme KEHYLI jää historiaan ja korvautuu koko seudun kattavalla Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (HSLJ). On perustettu Helsingin seudun liikennekuntayhtymä (HSL), joka merkitsee sitä, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne laajenee ennen pitkää kehysalueellekin. Valtio päätti rakentaa kokonaan uudenlaisen väliportaan hallinnon (AVI, ELY). Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät. On mielenkiintoista nähdä, millaisen hallinnollisen ratkaisun seutumme ja maakuntamme tulee saamaan - työtä ja haasteita kunnallisväellä tulee siinä riittämään. KUUMA-kuntien ja kuntaryhmä Nelosten (Hyvinkää, Sipoo, Kirkkonummi, Vihti) luottamushenkilöjohto päätti aloittaa Kymppikuntayhteistyön edunvalvonnassa. Helsingin seudun yhteistyön ja metropolipolitiikan avulla vahvistetaan koko alueen kilpailukykyä, ja siihen halutaan osallistua kehyskuntien yhteistuumin. Vuoden 2010 aikana selvitetään Hyvinkään, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin osallistuminen myös muuhun KUUMAn toimintaan. Tavoitteena on löytää yhteistyön ydin, joka on kaikille kunnille yhteinen. Lähtökohtana ovat maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät toimenpiteet kuten sujuvan liikkumisen varmistaminen, keskustojen vahvistaminen, pientaloasumisen kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä kuntien rajoilla sijaitsevien alueiden kehittäminen. Seutuyhteistyö ei kuitenkaan kaikin osin ollut asianmukaista: Järvenpään ja Keravan vaatimus Ristinummi-Tuomalan ja Purolan alueiden irrottamisesta Tuusulasta ja liittämisestä Järvenpäähän ja Keravaan ratkesi valtiovarainministeriön antamalla hylkäävällä päätöksellä. Järvenpää ja Kerava pyysivät korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan ko. päätöksen, ja Tuusula puolestaan antoi tästä kielteisen lausunnon KHO:lle. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan tehostamisesta oli voimassa toista vuotta. Vaikka suhdannetilanne heikensi mahdollisuuksia päästä tavoitteisiin, pystyi Tuusula suhteellisesti ottaen hyvään tulokseen: Tuusulan kaavoitustilanne oli KUUMAkunnista paras, samoin omakotitonttitarjonta. Ara-ehtoisen vuokra-asuntotuotannon määrä jopa ylitti tavoitteet selvästi. Tuusulan tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämishankkeet etenivät siten, että Rykmentinpuiston osayleiskaavan laadinta saatiin luonnosvaiheeseen, ja Focus-alueen osayleiskaavoitus ehdotusvaiheeseen. Varuskunta-alueen raakamaakaupan noin 143 hehtaarin suuruiset alueet siirtyivät kunnan omistukseen ja hallintaan helmikuussa Koko kunnan kattavan yleiskaavan laadinta käynnistettiin perusselvityksillä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, jonka perustajajäseniä ovat Tuusula, Järvenpää, Kerava ja Mäntsälä, aloitti toimintansa Tuusula toimii isäntäkuntana, ja ympäristökeskus on Tuusulan kunnan konsernipalveluiden organisaatiossa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus siirtyi syksyllä uusiin vuokratiloihin Seutukeskukseen Hyrylän Amerintielle. Vuonna 2009 Helsingin seutukunnan asukasluku kasvoi 1,1 %. Tuusulan väestönkasvu oli edellisvuoden tasoa: kokonaismuutos oli 385 henkeä eli 1 %. Tuusulan asukasluku oli vuoden päättyessä Kuntaan muutti 2384 henkeä ja kunnasta muutti pois 2290, jolloin muuttovoitto oli vain 94 henkeä. Tuusulassa syntyi lapsia 452 eli edellisvuotta enemmän. Työttömyys kasvoi hienoisesti koko vuoden ajan nousten vuoden alun 4,2 prosentista 5,8 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Taloudellisesta taantumasta huolimatta yritystonttikauppaa käytiin toisella vuosipuolikkaalla ja erityisesti kaupan investointihankkeita valmistui niin 4

5 Hyrylään (Kodin Terra), Jokelaan (S-market) kuin Lahelaankin (K-market). Nämä yhdessä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n vuokratalohankkeiden ja kunnan omien 9 miljoonan euron arvoisten rakennusinvestointien (mm. Kirkonkylän koulun laajennus, Klaavonkallion ja Notkopuiston päiväkodit) kanssa pitivät osaltaan yllä työllisyyttä. Vuoden aikana myytiin 13 tonttia Ristikiven yritysalueelta, kaksi Kulomäentien työpaikkaalueelta ja yksi Kellokosken Hitsaajan alueelta. Vuonna 2009 Tuusulaan valmistui rakennuksia 371, vähennystä edelliseen vuoteen 6,3 %. Valmistuneiden asuntojen määrä oli 187, joissa vähennystä edelliseen vuoteen oli 23,1 %. Valmistuneet asunnot olivat pääosin omakotiasuntoja, joita valmistui 125. Tämäkin määrä on vain puolet verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Omakotitontteja Tuusulan kunta pystyi luovuttamaan kuitenkin 69 kappaletta. Yhteensä 6 asemakaavaa tai kaavamuutosta tuli vuoden aikana voimaan. Valitukset hidastavat edelleen tonttien saamista luovutuskuntoon. Kuntataloudellisesti vuosi 2009 oli vaikea. Kunnanhallitus joutui huhtikuussa tekemään periaatepäätöksen talousarvion avaamisesta ja talouden sopeuttamistoimien aloittamisesta, koska verotulot eivät kehittyneet odotetusti eikä tonttikauppakaan käynyt riittävän hyvin. Kaikilla toimialoilla laadittiin suunnitelma toimenpiteistä, joilla pyrittiin pienentämään toimintakuluja 1,5 prosentilla, jotta syntyvää menojen ja tulojen epätasapainoa saataisiin kurottua umpeen. Lisäksi investointien aikataulutusta tarkennettiin. Veroprosentti oli viidettä vuotta 18, mutta syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä päädyttiin 0,25 prosenttiyksikön korotukseen vuodelle Toimintakulut olivat 178,8 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4,1 %. Nettoinvestoinnit olivat 19,2 milj. euroa. Toimintatuotot vähenivät peräti 9,7 prosentilla johtuen siitä, että tonttikaupan myyntivoitot olivat vain 5,3 milj. euroa (9,2 milj. euroa vuonna 2008) sekä siitä, että budjetoitua Jokelan jälkihoidon 1,7 milj. euron valtionavustusta ei saatu. Toimintakate heikkeni 7,7 % ja vuosikate jäi 9,3 miljoonaan euroon (12,5 milj. euroa vuonna 2008). Tämä merkitsi sitä, että tulos painui 0,9 milj. euroa tappiolliseksi. Vuosikate oli 93 % poistoista, eli tulorahoitus oli epätasapainossa. Verotulojen kasvu oli 4,3 % ja valtionosuuksien kasvu 5,0 %. Tase on edelleen suhteellisen vahva, vaikka omavaraisuusaste heikkeni 80,8 prosentista 77,7 prosenttiin. Lainakanta nousi edellisen vuoden 15,9 milj. eurosta 23,3 milj. euroon. Tuusulan kunnan lainamäärä asukasta kohden on 633 euroa, kun kaikilla maan kunnilla on lainaa keskimäärin 1875 euroa asukasta kohden. Tuusulan kunnalla on muiden kuntien tapaan haastetta siinä, että taloudellisen taantuman oloissa talous nostetaan takaisin kestävälle uralle ja kuntapalveluiden tulevaisuus turvataan. Tilinpäätöksen karut numerot toivottavasti herättävät realistisen keskustelun kuntataloutemme tulevaisuudesta ja tarvittavista ratkaisuista. Esitän päätöksentekijöille ja henkilökunnalle parhaat kiitokset työskentelystä tuusulalaisten hyväksi. Hannu Joensivu kunnanjohtaja 5

6 VALTUUSTO Pj. Merja Kuusisto TARKASTUSLAUTAKUNTA Pj. Anu Åberg TILINTARKASTAJAT KUNNANJOHTAJA Hannu Joensivu KUNNANHALLITUS Pj. Janne Leivo SISÄINEN TARKASTUS MAATALOUSLAUTAKUNTA Pj. Esa Heikkilä KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Pj.Tuula Siltasari-Peltonen KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pj. Risto Sirola KAAVOITUSLAUTAKUNTA Pj. Arto Lindberg KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Pj. Sanna-Kaisa Spoof KULTTUURILAUTAKUNTA Pj. Kim Kiuru LIIKUNTALAUTAKUNTA Pj. Erkki Taskinen NUORISOLAUTAKUNTA Pj. Ari Maskonen RAKENNUSLAUTAKUNTA Pj. Kimmo Tiainen TEKNINEN LAUTAKUNTA Pj. Jorma Raunio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Pj. Lauri Untamo KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kehittämis- ja hallintoyksikkö TEKNINEN TOIMI Tekninen johtaja Olli Lappalainen Kunnallistekniikka Ympäristötekniset palvelut Vesihuolto Tilakeskus Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Hallinto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Koti- ja laitoshoidon palvelut Hallinto K O N S E R N I P A L V E L U T KUNNANVIRASTON JOHTO Kunnanjohtaja Hannu Joensivu HALLINTO Va hallintojohtaja Tuula Hyttinen KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki TALOUS JA RESURSSIT Talousjohtaja Riitta Partanen SISÄISET PALVELUT Talosjohtaja Riitta Partanen KUNTAKEHITYS Kehittämispäällikkö Mikko Alin Kunnanjohto Viestintä Erillisprojektit Edustus- ja suhdetoiminta Kansainvälinen toiminta Yhteistoiminta ja turvallisuus Kuntayhteistyö Hallinto- ja lainopilliset palvelut Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut Henkilöstöhallinto ja palkanmaksupalvelut Osakkuusyhtiöt, yhteistoimintaosuudet Ympäristövalvonta Ympäristösuojelu Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Taloushallinto ja suunnittelu Laskenta-, kirjanpitoja maksuliikennepalvelut Seudullinen talouspalvelukeskus Asuntopalvelut Asiakaspalvelut Tietojärjestelmäpalvelut Paikkatieto Ruokapalvelut Materiaalihallinto Maankäyttö- ja karttapalvelut Kaavoitus Yritys- ja kehittämispalvelut Tytäryhtiöt, Kuntayhtymät, Osakkuusyhtiöt 6

7 TOIMINTAKERTOMUS KUNNAN HALLINTO 2009 Valtuusto Tuusulan kunnanvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajat vuoden 2009 lopussa olivat puheenjohtaja Merja Kuusisto, I varapuheenjohtaja Mikko Koistinaho ja II varapuheenjohtaja Janne Leivo. Kunnanhallitus Tuusulan kunnanhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajat vuoden 2009 lopussa olivat puheenjohtaja Janne Leivo, I varapuheenjohtaja Päivö Kuusisto ja II varapuheenjohtaja Tuija Reinikainen. Lautakunnat Vuonna 2009 Tuusulassa toimi 12 lautakuntaa, joiden tehtävänä oli huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstö Tuusulan kunnan henkilömäärä vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 1969 henkilöä, joista vakinaisia 1470, määräaikaisia 489, 9 oppisopimuksella ja 1 työllistetty. Henkilöstön määrä tuhatta asukasta kohden oli 53,5. Kuntaan perustettiin yhteensä 44 uutta virkaa: Konsernipalveluihin viides yleinen edunvalvojan virka, kaavasuunnittelijan virka ja palvelukeskuksen päällikön virka (kirjanpitopäällikön virka poistettiin). Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen perustaminen edellytti 31 uutta virkaa; 1 ympäristökeskuksen johtaja, 5 elintarviketarkastajaa, 1 terveysvalvonnan päällikkö, 8 terveystarkastajaa, 1 valvontaeläinlääkäri, 1 eläinlääkintähuollon päällikkö, 4 eläinlääkäriä,1 ympäristösuojelupäällikkö, 1 ympäristöneuvoja, 2 ympäristösuunnittelijaa,1 ympäristövalvontapäällikkö ja 5 ympäristötarkastajaa. Nurmijärven jäätyä tässä vaiheessa pois viroista on täytetty 25. Sosiaali- ja terveystoimeen tuli radiologian erikoislääkärin virka. Kasvatus- ja sivistystoimeen tuli 3 luokanopettajan ja 5 lehtorin virkaa, sekä 1 toimistosihteerin virka. Edellä mainittujen virkojen lisäksi konsernipalveluissa otettiin käyttöön 13 uutta toistaiseksi voimassa olevaa työsopimussuhteista tehtävää, joista 5 tuli perustettuun Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen, talouspalvelukeskukseen 6 kirjanpitäjää, ruokapalveluihin 1 ravitsemustyöntekijä ja maankäyttöja karttapalveluihin 1 mittausteknikko. Sosiaali- ja terveystoimeen perustettiin 12 uutta tehtävää, joista terveyspalvelujen tulosalueelle 1 perhetyöntekijä, 1 kouluterveydenhoitaja, 1 välinehuoltaja, 1 koulukuraattori ja 2 terveyskeskuspsykologia. Sosiaalipalveluiden tulosalueelle 2 sairaanhoitajaa, 1 sosiaaliohjaaja ja 1 ohjaaja. Koti- ja laitoshoidonpalveluiden tulosalueelle 1 ohjaaja ja 1 perhetyöntekijä. Kasvatus- ja sivistystoimeen perustettiin kaikkiaan 18 uutta tehtävää, joista sivistystoimen kehittämisja hallintoyksikön tulosalueelle 1 iltapäiväkoordinaattorin tehtävä. Varhaiskasvatuksen tulosalueelle 17 uutta tehtävää; joista Klaavonkallion päiväkotiin 1 erityislastentarhanopettaja, 1 päiväkodinjohtaja, 3 lastentarhanopettajaa ja 6 lastenhoitajaa. Torpparin päiväkotiin 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa sekä Jokelan tilaelementtipäiväkotiin 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa. Henkilöstö henkilöä Hallinto ja tukipalvelut 218 Tekninen toimi 168 Sosiaali- ja terveystoimi 538 Kasvatus- ja sivistystoimi Vuosikate ja nettoinvestoinnit (1000 )

8 Tekniseen toimeen perustettiin 1 hankesuunnittelijan tehtävä. Lisäksi 11 määräaikaista työsopimussuhteista tehtävää vakinaistettiin ja kasvatus- ja sivistystoimen toimialalla 2 vakinaista työsopimussuhteista tehtävää muutettiin viroiksi. TOIMINTAKATSAUS 2009 Väestö Väkiluku kasvoi 385 henkilöllä (1,1 %) ja oli vuoden lopussa Väkiluvun muutos oli edellisvuoden (396 henkeä) tasoa. Työllisyys Tuusulassa oli 1085 työtöntä työnhakijaa (v. 2008: 664) ja työttömyysaste oli 5,8 % (v. 2008: 3,7 %). Avoimia työpaikkoja vuodenvaihteessa oli 75 (v. 2007: 228). Suurimmat työnantajat Tuusulan kunnan lisäksi olivat Finnfrost Oy, Kellokosken sairaala, Suomen Lehtiyhtymä Oy, Lemminkäinen Oyj, PaloDEx Group Oy ja Steris Finn-Aqua. TALOUS Kunnan talouden kehitys Usean ylijäämäisen vuoden jälkeen Tuusulan kunnan talous painui alijäämäiseksi. Siitä huolimatta, että verotulot kasvoivat (4,3 % edellisvuodesta) toimintakuluja (kasvu 4,1 % edellisvuodesta) nopeammin, vuosikate jäi noin 3 milj. pienemmäksi kuin vuonna Toimintakulujen kasvu oli kuitenkin selkeästi edellisvuotta hitaampi mm. talouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta. Korollista velkaa vuoden lopussa oli 23,2 milj. (633 euroa/asukas). Kunnan velkamäärä kasvoi noin 50 % vuoden aikana. Veroprosentti (18 %) oli kertomusvuonna sama kuin edellisenäkin vuonna. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kunnan ulkoisten tuottojen, verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) ja muiden rahoitustuottojen yhteismäärä oli kertomusvuonna 188,5 milj.. Kokonaistuottojen määrä kasvoi vain 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna johtuen noin 4 milj. pienemmistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Kulujen kokonaismäärä oli 178,8 milj., joka oli 7,0 milj. edellisvuotta suurempi. Vuoden 2009 vuosikate oli 9,2 milj., joka oli pienempi kuin edellisvuotena (12,5 milj. ). Tilikauden alijäämä oli 0,7 milj.. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää, että tuloslaskelman osoittama tilikauden alijäämä ,90 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä -tilille. Käyttöomaisuusinvestoinnit Tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 19,2 milj.. Suurimmat talonrakennuskohteet kertomusvuonna olivat Kirkonkylän koulun saneeraus ja laajennus, sekä Klaavonkallion ja Notkopuiston päiväkotien rakentaminen. Kunnallistekniikan rakentamiseen ja peruskorjaukseen käytettiin noin 5,4 milj.. Toiminnan rahoitus Tilikauden tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 8,5 milj., joka oli selvästi edellisvuotta heikompi. Kunnan korollinen lainamäärä kasvoi n. 7,5 milj Tase Kunnan taseen loppusumma vuoden 2009 lopussa oli 229,6 milj.. Tase kasvoi edellisestä vuodesta 7,1 milj.. Käyttöomaisuus kasvoi 9,3 milj. ja saamiset pienenivät 2,2 milj.. Kunnan omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 77,7 %, joka oli 3,1 % edellisvuotta heikompi. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 7,4 milj.. Korollinen lainamäärä asukasta kohden oli vuoden lopussa 633 euroa. 8

9 Tuloslaskelma 2009/tuotot Muut toimintatuotot 10,2 milj. Rahoitustuotot 0,6 milj. Tuet ja avustukset 2,2 milj. Maksutuotot 10,1 milj. Myyntituotot 9,3 milj. Valtionosuudet 21,2 milj. Verotulot 134,9 milj. Poistot 9,9 milj. Muut kulut 1,0 milj. Vuokrat 2,9 milj. Avustukset 10,6 milj. Aineet, tarv. ja tavarat 10,1 milj. Tuloslaskelma 2009/kulut Henkilöstökulut 85,6 milj. Palvelujen ostot 68,6 milj. Käyttötalouden toimintamenot ,7milj. (ulkoiset ja sisäiset) Hallinto ja tukipalvelut 24,5 milj. Tekninen toimi 20,3 milj. Kulttuuri ja vapaa-aika 8,9 milj. Koulutus 42,7 milj. Lasten päivähoito 24,1 milj. Sosiaali- ja terveystoimi 56,1 milj. Erikoissairaanhoito 30,0 milj. 9

10 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Avustukset Muut kulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 486 Satunnaiset kulut -701 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 17,8 20,5 Vuosikate / poistot, % 92,7 126,8 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

11 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät -215 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus -% 48,3-66,5 Pääomamenojen tulorahoitus-% 46,4 41,8 Lainanhoitokate 0,9 5,5 Kassan riittävyys, pv -0,5-0,8 Asukasmäärä

12 TASE TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik. menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet / tavarat 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset lainasaamiset muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset myyntisaamiset lainasaamiset muut saamiset siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 0 4 Osakkeet ja osuudet 0 4 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

13 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Ed. tilikausien yli-/ alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 7 7 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah. ja vak.laitoksilta 5 10 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Ostovelat 0 0 Muut velat 0 63 Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rah. ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 7 7 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 77,7 80,8 Rahoitusvarallisuus, euro /as Suhteellinen velkaantuneisuus -% 25,6 22,9 Lainat, euro /as Lainakanta , 1000 euro Lainasaamiset , 1000 euro Asukasmäärä

14 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 39,4 % 40,9 % Vuosikate / poistot, % 102 % 116 % Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

15 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät -194 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset-/vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus -% 49,4 60,6 Pääomamenojen tulorahoitus-% 46,8 44,3 Lainanhoitokate 1,9 2,2 Kassan riittävyys, pv 7,6 5,4 Asukasmäärä

16 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat 4 2 Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 284 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 65,7 68,7 Rahoitusvarallisuus, / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä

18 kuntakonserni TUUSULAN KUNTA KUNTAYHTYMÄT HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ky Eteva ky Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky Tuusulan seudun vesilaitos ky Uudenmaan päihdehuollon ky TYTÄRYHTIÖT Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy 100 % Tuusulan Kansanopisto Oy 85 % Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus 79 % Kiinteistö Oy Haukkamäki 84 % Kellokosken Jäähalli Oy 74 % Kiinteistö Oy Tuusulan Vanha Kunnantalo 67 % Kiinteistö Oy Tuusulan Lahelankankaan toimitalo 62 % As Oy Tuusulan Haukilahdentie 3 61 % Kiinteistö Oy Hyrylän Ostoskeskus 60 % Tuusulan Tenniskeskus Oy 53 % Tuusulan Jäähalli Oy 51 % TUUSULA-KONSERNI 2009 Tuusulan Tekonurmi Oy 51 % Tuusulan konsernirakenne Tuusula-konserniin kuului kertomusvuoden lopussa yhteensä 19 tytäryhteisöä ja kuntayhtymää, jotka yhdisteltiin konsernitaseeseen. Kunnalla oli lisäksi merkittävä omistusosuus viidessä osakkuus- ja yhdessä yhteisyhteisössä. Kunta myi kertomusvuonna KOy Kellokosken juhlatalon osakekannan. Konsernin toiminta ja talous Konsernitaseen loppusumma oli 289,0 milj., joka oli 12,7 milj. suurempi kuin vuoden 2008 lopussa. Konsernin oma pääoma kasvoi 0,03 milj.. Lainakanta kasvoi tilivuoden aikana 11,0 milj. ja asukasta kohti laskettu lainamäärä oli vuoden lopussa

19 PL Tuusula (09) Matti Savimaa/Studio Savi Oy

20 20