HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS AIKA klo 08:30-11:00 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4 krs. KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 83 INFO-OSUUS 5 84 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 6 85 HALLITUKSEN SYYSKAUDEN 2013 KOKOUSAJAT 8 86 ERON MYÖNTÄMINEN RISTO RANKILLE TARKAS- TUSLAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALITSEMINEN HÄNEN TILALLEEN 87 ERON MYÖNTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSEN PET- RI ROINISELLE JA VARAJÄSEN TUOMAS NURME- LALLE SEKÄ UUDEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALITSEMINEN HEIDÄN TILALLEEN JA HALLITUK- SEN VARAJÄSENEN MERJA NEVALAISEN TILAL- LE 88 ERON MYÖNTÄMINEN LOHJAN SAIRAANHOITO- ALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN JOHANNA PARK- KISENNIEMELLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA HÄNEN TILALLEEN VUODEN 2013 TALOUSARVION MUUTTAMINEN UUDEN LASTENSAIRAALAN TOTEUTTAMINEN JA LAHJOITUKSESTA PÄÄTTÄMINEN UUDEN LAS- TENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖLLE 91 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTO- MUS VUODELTA 2012 JA HALLITUKSEN SEN JOH- DOSTA ANTAMA LAUSUNTO 92 SOSIAALIHUOLLON, PERUSTERVEYDENHUOL- LON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISEN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTAYH- TEISTYÖSOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) 93 JORVIN SAIRAALAN PÄIVYSTYSLISÄRAKENNUK- SEN RAKENTAMINEN 94 PORVOON SAIRAALAN VUODEOSASTOJEN PE- RUSKORJAUS, VAIHE 1:N RAKENTAMIS-, RAKEN- NUTTAMIS- JA SUUNNITTELUTEHTÄVÄT 95 TOIMITILOJEN VUOKRAAMINEN HUS-TIETOHAL- LINNON KÄYTTÖÖN OSOITTEESTA PACIUKSEN- KATU 25 (GRADUS) 96 KELLOKOSKEN SAIRAALA, OHKOLAN SAIRAALAN PERUSKORJAUKSEN VAIHE 2:N RAKENTAMINEN 97 KALLIOMAAN KOULUN (OHKOLAN SAIRAALA- KOULU) TILOJEN VUOKRAAMINEN TUUSULAN KUNNALLE 98 PALVELUSETELIHANKKEEN JATKAMINEN JA LAAJENTAMINEN 99 TERVEYDENHUOLTOLAIN 61 :N MUKAISEN TUT- KIMUSTOIMIKUNNAN PERUSTAMINEN EETTISET TOIMIKUNNAT VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN TOIMIN- TAKERTOMUS 2012 / NÄMNDENS FÖR DEN SPRÅKLIGA MINORITETEN VERKSAMHETSBE- RÄTTELSE PSYKIATRISEN SAIRAANHOIDON LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA MUUT ASIAT 61

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-11:00 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-11:00 varapj. Haahtela Tari 08:30-11:00 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-11:00 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-11:00 jäsen Karma Pekka 08:30-11:00 jäsen Laine Leena 08:30-11:00 jäsen Luhtanen Leena 08:30-11:00 jäsen Långvik Berndt 08:30-11:00 jäsen Niemi Marika 08:30-11:00 jäsen Oksanen Jari 08:30-11:00 jäsen Taipale Ilkka 08:30-11:00 jäsen Tuure Tuomas 08:30-11:00 jäsen Valpas Antti 08:30-11:00 jäsen Yltävä Harry 08:30-11:00 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-11:00 valtuuston pj. Könkkölä Kalle 08:30-11:00 valtuuston I vpj. Äyräväinen Irene 08:30-11:00 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-11:00 toimitusjohtaja, esittelijä Frostell Mari 08:30-11:00 talousjohtaja Kauppinen Ilkka 08:30-11:00 hallintojohtaja Lehtonen Lasse 09:30-11:00 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 08:30-11:00 johtajaylilääkäri Renkonen Risto 08:30-11:00 dekaani Saukkomaa Johanna 08:30-11:00 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-11:00 henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina 08:30-11:00 hallintoylihoitaja Renko Jari 08:30-11:00 tietohallintojohtaja Apotti-hanketoimisto, 83 Ramsay Hans 08:30-11:00 klinikkaryhmän 83 johtaja Malmström Raija 08:30-11:00 hankejohtaja 83 Lähteenmäki Hannu 08:30-11:00 kiinteistöjohtaja 83 Kauppinen Ilkka 08:30-11:00 sihteeri POISSA Roininen Petri jäsen Tahvanainen Säde jäsen ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri :t 83-93, 95, Aki Lindén pöytäkirjanpitäjä :t 94, 96

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Ilkka Taipale pöytäkirjantarkastaja Tuomas Tuure pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Keskuskirjaamossa, NÄHTÄVÄNÄ Stenbäckink. 9, KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ilkka Taipale ja Tuomas Tuure.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS INFO-OSUUS 21/00/02/00/01/2013 HALL 83 Apotti-yhteistyösopimuksen päivittäminen Jari Renko Palvelusetelihankkeen jatkaminen ja laajentaminen Hans Ramsay Eräät rakennushakkeet Raija Malmström Hannu Lähteenmäki Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Esitys hyväksyttiin.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 17/00/02/00/01/2013 HALL Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta Psykiatrian palvelujärjestelmän kokonaissuunnitelman valmistelutilanne 28 Ajankohtaisasiat 29 Erikoislääkärin viran perustaminen medisiiniseen tulosyksikköön keuhkosairauksien vastuualueelle 30 Hallituksen pöytäkirjat 31 Muut asiat 32 Seuraava kokous 2. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Ajankohtaiskatsaus 13 Kuntalain mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 14 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 15 Lautakunnan kokoukset 16 Luottamushenkilöiden palkkiosääntö 17 Sairaanhoitoalueen toteumatiedot tammi-maaliskuulta Valtuuston pöytäkirja 19 Hallituksen pöytäkirja 20 Seuraavat kokoukset 3. Nämnden för den språkliga minoriteten Presentation av nämndmedlemmarna 24 Presentation av nämndverksamheten 25 Höstens program 26 Övriga ärenden 27 Anmälningsärenden 28 Nästä möte 4. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta Läsnäolo- ja puheoikeus sairaanhoitoalueen lautakunnan kokouksissa 8 Lautakunnan vuoden 2013 kokoukset 9 Kuntalain mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 10 Toiminnan ja talouden seuranta tammi-maaliskuu Taousarvion 2014 valmistelutilanne 12 Tiedoksi merkittävät viranhaltijapäätökset 13 Infoasiat 5. Toimitusjohtajan päätökset Johtajaylilääkärin sijaisuus Sisäisen tarkastuksen toiminnan kehittämispäivä Haikon kartanossa

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Lääkäreiden ns. kliinisen lisätyön ja muun henkilöstön tähän liittyvän tai rinnastettavan työn korvausperusteista tehtyjen paikallisten sopimusten soveltaminen HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön Silmätautien klinikan erikoisammattimiehiin (valokuvaajiin) ja optikoihin sekä hoitohenkilöstön ns. urakkatyökorvausten vahvistaminen ja lääkäreiden urakkatyökorvausten tarkistaminen eräiltä osin Henkilöstötoimikunnan työnantajaedustajan varajäsenen muutos Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosta valmistelevan konsulttityön tilaaminen 6. Apuvälinekeskus johtajan päätös Amputaation jälkeiset erikoissairaanhoidon kustantamat raajaproteesit 7. Tietohallinto, taseyksikön johtajan päätökset Syöpärekisterijärjestelmän versioiden 1.6. ja 1.7 toteutukset IDM lisenssien migrointi Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset :t 57-61, tietohallinnon taseyksikön johtajan päätöksen ; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS HALLITUKSEN SYYSKAUDEN 2013 KOKOUSAJAT 21/00/02/00/01/2013 HALL 85 Hallintosäännön 33 :n mukaan hallitus kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Päätösesitys Hallitus päättää kokoontua syyskauden 2013 ensimmäiseen kokoukseensa klo Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tiloissa Keravalla osoitteessa Isonkiventie 8. muihin kokouksiinsa hallituksen kokoushuoneessa klo 8.30 alkaen 16.9., 7.10., ja ja sekä klo 8.00 ja klo Lisäksi hallitus päättää pitää kokouksen valtuuston kokouksen jälkeen klo Lisäksi hallitus päättää merkitä tiedoksi, että valtuusto pitää laivaseminaarin klo klo valtuusto kokoontuu ja klo Päätös Ote Esitys hyväksyttiin. hallituksen jäsenet ja varajäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, hallintokeskuksen vahtimestari, Ravioli, turvallisuuspäällikkö

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN RISTO RANKILLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ JA UU- DEN JÄSENEN VALITSEMINEN HÄNEN TILALLEEN 630/00/00/01/00/2012 HALL 86 Valtuusto päätti valita valtuuston jäsenistä tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten seitsemän (7) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Markku Pyykkölä, pj. Kerava Raimo Huvila Vantaa Risto Ranki Helsinki Seija Muurinen Helsinki Kari T. Nukala Espoo Heikki Kurkela Kauniainen Maija Anttila vpj. Helsinki Merja Vuori Espoo Tuula Lind Kerava Tapani Eskola Porvoo Päivi Salli Espoo Taru Tiusanen Järvenpää Juha Malmi Vantaa Piritta Poikonen Lohja Tarkastuslautakunnan jäsen Risto Ranki toteaa valtuustolle osoittamassaan kirjelmässään, että hän on luottamustehtävien uudelleenjärjestelyjen vuoksi pyytänyt Helsingin kaupunginhallitukselta eroa HUS:n valtuuston jäsenyydestä ja että hän tällä kirjeellä pyytää eroa myös HUS:n tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Perussopimuksen 21 :n mukaan valtuusto valitsee valtuuston jäsenistä tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten seitsemän (7) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenistä yhden (1) puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaan. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtusto päättää 1. myöntää Risto Rankille eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä; 2. valita hänen tilalleen uuden jäsenen tarkastuslautakuntaan sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Esitys hyväksyttiin.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSEN PETRI ROINISELLE JA VARAJÄSEN TUOMAS NUR- MELALLE SEKÄ UUDEN JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALITSEMINEN HEIDÄN TILALLEEN JA HALLITUKSEN VARAJÄSENEN MERJA NEVALAISEN TILALLE 64/00/00/01/01/2013 HALL 87 Valtuusto päätti valita jäsenet ja varajäsenet kuntayhtymän hallitukseen valtuustokaudeksi seuraavasti: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Ulla-Marja Urho, pj. Helsinki Sirpa Asko-Seljavaara Helsinki Petri Roininen Helsinki Tuomas Nurmela Helsinki Marika Niemi Espoo Kirsi Siren Espoo Heikki Heinimäki Vantaa Arto Kujala Lapinjärvi Ilkka Taipale Helsinki Reijo Vuorento Helsinki Leena Luhtanen Espoo Sami Lehtonen Espoo Säde Tahvanainen Vantaa Eija Grönfors Vantaa Suzan Ikävalko Helsinki Otto Lehto Helsinki Tuomas Tuure Helsinki Reetta Vanhanen Helsinki Jari Oksanen Porvoo Marko Reinikainen Raasepori Riikka Slunga-Poutsalo, Lohja Merja Nevalainen Lohja vpj. Antti Valpas Helsinki Pekka Murto Helsinki Harry Yltävä Raasepori Marjut Lumijärvi Helsinki Berndt Långvik Porvoo Birgitta Dahlberg Helsinki Marja-Leena Laine Hyvinkää Jukka Pihko Nurmijärvi Pekka Karma HY Riitta Korpela HY Tari Haahtela HY Eero Mervaala HY Hallituksen jäsen Petri Roininen on kirjelmällään pyytänyt eroa HUS:n hallituksen jäsenen tehtävästä. Hallituksen varajäsen Tuomas Nurmela on kirjelmällään pyytänyt eroa HUS:n hallituksen varajäsenen tehtävästä. Hallituksen jäsen Riikka Slunga-Poutsalon varajäsen Merja Nevalainen ei ole kuntalain 82 :n nojalla vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi, koska hän on toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa HUS-kuntayhtymään. Valtuuston vaalipäätös on tältä osin lainvastainen. Kuntalain 56 :n nojalla hallitus päätti jättää päätöksen täytäntöön panematta. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin, että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Kuntalain 82 :n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 33 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: jonka kotikunta kyseinen kunta on; jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja joka ei ole holhouksen alainen. Vaalikelpoinen kuntayhtymän hallitukseen, sairaanhoitoalueen lautakuntaan ja psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan ei kuitenkaan ole: valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, samaan kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö ja henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuunottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää 1. myöntää Petri Roiniselle pyynnöstään eron HUS:n hallituksen jäsenyydestä 2. valita Petri Roinisen tilalle uuden jäsenen hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 3. myöntää Tuomas Nurmelalle pyynnöstään eron HUS:n hallituksen varajäsenyydestä 4. valita Tuomas Nurmelan tilalle uuden varajäsenen hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi 5. toteaa kuntalain 37 :n nojalla Merja Nevalaisen luottamustoimen päättyneeksi, koska hän ei ole kuntalain 82 :n mukaan vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi. 6. valita Riikka Slunga-Poutsalolle uuden varajäsenen hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Merja Nevalaisen tilalle. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p Esitys valtuustolle

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN JOHANNA PARKKISENNIEMELLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA HÄNEN TILALLEEN 65/00/00/01/02/2013 HALL 88 Valtuusto päätti valita jäsenet ja varajäsenet Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan valtuustokaudeksi seuraavasti: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Tuija Sundberg, pj. Vihti Jaripekka Turtiainen Vihti Raimo Karjalainen Lohja Terttu Grönfors-Roos Lohja Aulis Stenholm Karkkila Paula Salapuro Karkkila Johanna Parkkisenniemi Siuntio Rauli Nummenmaa Siuntio Pirjo-Leena Forsström, vpj. Lohja Iiro Jääskeläinen Lohja Marjo Hellgren Karkkila Tero Vepsäläinen Karkkila Ismo Turunen Siuntio Merja Juolahti Vihti Kari Hakala Lohja Arja Penttinen Lohja Laila Reikko Karkkila Pekka Halonen Siuntio Tiina Sivonen Karkkila Heidi Savolainen Karkkila Matti Pajuoja Lohja Gunilla Wikberg Lohja Merja Laaksonen Siuntio Sebastian Oksanen Lohja Markku Lehtonen Lohja Sari Metsäkivi Vihti Johanna Parkkisenniemi ei ole kuntalain 82 :n nojalla vaalikelpoinen Lohjan sairaanhoitoalueen jäseneksi, koska hän on toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa HUS-kuntayhtymään. Johanna Parkkisenniemi on kirjelmässään pyytänyt tästä syystä eroa Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää 1. myöntää Johanna Parkkisenniemelle eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä ja luottamustoimi todetaan kuntalain 37 :n nojalla päättyneeksi. 2. Johanna Parkkisenniemen tilalle uuden jäsenen Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jaana Vento, p Esitys valtuustolle

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS VUODEN 2013 TALOUSARVION MUUTTAMINEN 287/02/02/00/01/2012 HALL 89 Hyksin kliiniset palvelut Oy tarvitsee liiketoiminnan aloitusvaiheessa rahoitusta toiminnan käynnistämiseksi ja toimintaedellytysten kehittämiseksi. Yhtiön varsinainen yhtiökokous päätti enintään euron vaihdettavan pääomalainan liikkeelle laskemisesta. Lainan merkintäajan päättymisajankohdaksi päätettiin Pääomalainan pääehdot ovat tiivistetysti seuraavat: Lainan määrä on enintään euroa. Vähimmäismerkintämäärä on euroa. Laina-aika on Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä Mikäli edellytyksiä lainan takaisinmaksulle ei ole, maksetaan laina takaisin kahden viikon kuluessa yhtiön ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella ne voidaan maksaa. Korko Euribor 6 kk + 7,0 % p.a. Korontarkistukset ja Koronmaksu jälkikäteen vuosittain 30.6., mikäli maksuedellytykset täyttyvät. Lainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Lainan pääomaa saadaan muutoin palauttaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Kertynyttä korkoa saadaan maksaa vain, jos maksettava määrä voitaisiin käyttää voitonjakoon yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta lainan pääoman tai koron maksamisesta Lainaan liittyy erityinen oikeus vaihtaa laina kokonaan tai osittain yhtiön uusiin osakkeisiin ja merkitä näitä siten, että osakkeiden merkintähinta maksetaan kuittaamalla lainaan liittyvä lainasaatava osakkeiden merkintähintaa vastaan. Vaihto-oikeus alkaa ja päättyy HUS:n hallitus päätti asiasta Päätöstä tehdessään hallitus otti huomioon muun muassa lainan merkintäajan ja sen, että HUS on sitoutunut Hyksin kliiniset palvelut Oy:n toiminnan kehittämiseen ja tavoitteena on kuntayhtymän omistusosuuden säilyttäminen nykyisellä 70%:n tasolla. Hallitus päätti että Hyksin kliiniset palvelut Oy:n pääomalainaa merkitään eurolla. Lainan mahdollisesta vaihtamisesta yhtiön uusiin osakkeisiin päätetään erikseen lainaehdoissa mainittuna vaihto-oikeusaikana;

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS oikeuttaa talousjohtajan hyväksymään pääomalainan ehdot kirjallisella ilmoituksella Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle sekä hyväksymään ja allekirjoittamaan pääomalainan merkintään liittyvät asiakirjat; tarvittaessa informoida valtuustoa ja esittää tarvittaessa talousarvion muuttamista siten, että siihen sisällytetään euron suuruisen pääomalainan antaminen. Myös Invalidisäätiö Orton ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma merkitsivät pääomalainaa omistusosuuksiensa suhteessa: Invalidisäätiö eurolla ja Varma eurolla. Pääomalainamerkinnät on maksettu Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle toukokuussa lainaehtojen mukaisesti. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää muuttaa vuoden 2013 talousarvion rahoitusosaa siten, että antolainauksen muutokset ovat enintään euroa, ja vahvistaa Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle annetun pääomalainan määräksi euroa. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Mari Frostell, p ja Aija Salomaa

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS UUDEN LASTENSAIRAALAN TOTEUTTAMINEN JA LAHJOITUKSESTA PÄÄTTÄMINEN UUDEN LASTENSAIRAALAN TUKISÄÄTIÖLLE 697/10/03/02/00/2011 HALL 90 Valtuusto päätti ehdollisesti, että 1. uusi lastensairaalahanke toteutetaan säätiö -mallin mukaisena, jolla mahdollistetaan laajamittainen ulkopuolisen rahoituksen kerääminen ja saadaan korkean luokan asiantuntemusta mukaan hankkeeseen; 2. edellyttää yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa selvitystä Lastensairaala -hankkeesta, sen rahoituksesta sekä sairaalarakennuksesta maksettavasta vuokrasta; kohdan edellytysten täyttyessä perustetulle säätiölle lahjoitetaan vuosien aikana 40 miljoonaa euroa lastensairaalan rakentamista varten edellyttäen, että säätiö saa merkittävää rahoitusta kansalaiskeräyksellä ja valtionrahoituksella; ja 4. valtuusto tekee asiassa lopullisen päätöksensä saatuaan edellä edellyttämänsä selvitykset. Valtuusto päätti merkitä tiedoksi tilannekatsauksen uuden lastensairaalan toteuttamishankkeesta; tässä vaiheessa ehdollisena, että HUS:n rahoitusosuus 40 milj. euroa kannetaan jäsenkunnilta vuosien aikana erikseen päätettävän aikataulun mukaisesti. Erillisrahoitus perustuu jäsenkuntakohtaisesti kunkin kunnan kolmen vuoden keskimääräiseen käyttöön Lastenklinikassa ja Lastenlinnan sairaalassa (ilman lastenpsykiatrian osuutta); ja että tarkoituksena on, että valtuusto voisi tehdä asiassa lopullisen päätöksen valtion rahoitusosuuden varmistuttua kesäkuun 2013 kokouksessaan. HYKS:n Lastenklinikan vastuulla on monien vakavien ja vaativien lastensairauksien hoito koko Suomessa. Sairaala vastaa myös suuresta osasta pääkaupunkiseudun lasten sairaanhoitoa. Lastenklinikan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Lastenlinnan sairaala. Molemmat sairaalat ovat nykyaikaiseen sairaalatoimintaan soveltumattomia ja erittäin huonokuntoisia ja osa niiden tiloista on jouduttu poistamaan käytöstä. Tehdyistä korjauksista ja lisärakentamisesta huolimatta tilanne on nopeasti heikentynyt. Toimintayksiköitä on siirretty väliaikaisiin, epätarkoituksenmukaisiin tiloihin. Tilannetta voidaan pitää sekä lasten tutkimuksen ja hoidon myös sairaiden lasten perheiden kannalta hyvin huonona. HUS:n omaan investointiohjelmaan uutta lastensairaalaa ei lukuisista muista kiireellisistä hanketarpeista, julkisen talouden näkymistä ja investointiraamin karsintatarpeista johtuen ole mahdollista saada lähivuosien aikana. Muita kriittisiä, useaan kertaan lykättyjä investointeja kuten Töölön sairaalan korvaava ja Syöpätautien klinikan lisätilat mahdollistava hanketta tai lukuisat HYKS-alueen ulkopuolisten sairaaloiden peruskorjauksia ei voida enää toistuvasti siirtää useita vuosia eteenpäin.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Hankkeen sisältö Lastensairaaloiden vakavassa tilanteessa on kehittynyt laajaa kansalaisaktiivisuutta, joka on johtanut Uusi Lastensairaala tukiyhdistyksen syntyyn Tukiyhdistykseen on liittynyt joukko laaja-alaisesti yhteiskunnallisesti verkostoituneita ja asiaan sitoutuneita kansalaisia. Uusi Lastensairaala tukiyhdistykselle on myönnetty varainkeräyslupa. Valtakunnallinen varainhankinta on aloitettu helmikuussa Tähän mennessä Tukiyhdistys on saanut lahjoituksia yli 3 milj. euroa. Tukiyhdistyksen aloitteesta on perustettu Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö. Säätiön tarkoituksena on molemmilla virallisilla kielillämme edistää lastenlääketieteen alaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä sekä erikoistumista lastenlääketieteeseen ja lastenlääketieteen harjoittamista ensisijaisesti perustamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laitoksia ja edistämällä lastenlääketieteellistä tutkimusta. Sääntöjensä mukaan säätiö toteuttaa tarkoitustaan keräämällä varoja ja käyttämällä näitä varoja sekä joko suoraan tai kiinteistöyhtiöiden välityksellä hankittavia vuokra- ja muita tuloja lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoon tarkoitettujen laitosten ylläpitoon sekä alan yliopistotasoiseen tutkimukseen. Lisäksi säätiö toteuttaa tarkoitustaan tekemällä lahjoituksia ja tukemalla lastenlääketieteen tutkimusta ja koulutusta. Lastensairaalan poikkeuksellisen toteutus- ja rahoitusmallin taustalla on siis HUS:n ulkopuolella virinnyt halukkuus edesauttaa uuden valtakunnallisen lastensairaalan nopeaa rakentamista yksityisten kansalaisten tuen avulla. Sairaalan kansallinen merkitys halutaan kytkeä Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 ja saada myös valtio mukaan yhdeksi rahoittajaksi. Rahoitusmallia ja hankkeen ajankohtaa itsenäisen tasavallan 100-vuotisjuhlaan liitettynä voidaan pitää ainutkertaisena tilaisuutena edistää korkeatasoista suomalaista lasten erikoissairaanhoitoa ja sen opetusta ja tutkimusta. Uuden lastensairaalan rakennus rahoitetaan pääosin julkisin varoin ja toiminta on jatkossakin HUS:n tehtäviin kuuluvaa, kuntien järjestämisvastuulla olevaa erikoissairaanhoitoa. HUS:n hallitus on hyväksynyt sairaalan hankeselvityksen, joka ohjaa sitovasti rakennusinvestoinnin jatkovalmistelua. Hankeselvitys esiteltiin valtuuston edellisessä kokouksessa. Hankeselvityksessä kuvataan sairaalaan suunniteltu toiminta, tärkeimmät prosessimuutokset, potilasmääräennusteet perusteluineen ja mm. yksikkökohtaiset tilatarpeet, hankkeen taloudelliset vaikutukset ja asetettavat tuottavuustavoitteet. Hankeselvitys ohjaa myöhempää suunnittelua ja osana sitä on voitu tehdä rakennuksen laajuuteen perustuva kustannusarvio. Lastensairaalan uudet, monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi suunniteltavat tilat mahdollistavat hankeselvityksessä yksityiskohtaisesti kuvatut potilasprosessien muutokset. Niiden avulla tavoitellaan merkittävää tilatehokkuuden ja henkilötyön tuottavuuden kasvua. Kun hajallaan lukuisissa toimintapisteissä olevia palveluja kuten anestesiasta heräävien lasten valvontaa voidaan keskittää, lyhyiden vuodeosastojaksojen osuutta vähentää ja mm. vakanssipohjan käyttöperiaatteita tarkistaa, uusi sairaala antaa edellytykset kehittää palvelujen laatua, tehokkuutta ja

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Aiesopimus ja hankkeen rahoitus hintakilpailukykyä. Tavoitteena on kattaa pääosa kasvavista tilakustannuksista tuottavuuden nousulla. Lastensairaalan kokoa säätelee toiminnallisten tarpeiden lisäksi Meilahden sairaala-alueen asemakaava. Hankeselvityksen valmistellut työryhmä esitti, että uuden lastensairaalan yhteensä noin hyötyneliön tilatarvearviosta vajaa neliötä sijoitetaan nykyiseen Lastenklinikan kiinteistöön peruskorjattaviin tiloihin ja uuteen sairaalaan suunnitellaan hym2. Tämä tilamäärä, joka vastaa bruttoneliön rakentamistarvetta, on alustavien arvioiden mukaan mahdollista sijoittaa Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliselle alueelle Meilahden kampuksella. Kaavamuutos on käynnistetty virallisesti tammikuun 2013 lopussa. HUS pyrkii kaikin keinoin edistämään asemakaavamuutoksen nopeaa valmistelua, koska lastensairaalahankkeen koko aikataulu on sidottu kaavamuutoksen etenemiseen. Asia tarkentuu meneillään olevan asemakaavamuutoksen myötä. Hyksin Lastenklinikan toiminnasta on laskutusmääriin perustuen tällä hetkellä noin kolmannes valtakunnallisia, maan koko lapsiväestölle tarjottavia ja tuotettavia palveluja. HUS:n ulkopuolelta tulevan kysynnän arvioidaan jatkossa kasvavan, koska sairaalan roolia kansallisena palvelujen tuottajana vahvistetaan. Tämän seurauksena HUS:n ulkopuolisten kuntien ja sairaanhoitopirien osuus sairaalan vuotuisen toiminnan rahoituksesta lisääntyy vastaavasti. Lastensairaalahankkeen rakennuttamisprojektin valmistelua ohjaa säätiön perustama rakennustoimikunta, jossa on myös HUS:n edustus. Hankkeen projektiorganisaatio on parhaillaan muodostumassa ja lähiaikoina on tarkoitus käynnistää arkkitehti- ja muut suunnittelijavalinnat. Työ etenee hallituksen hyväksymän hankeselvityksen mukaisesti. Kevään aikana on yhdessä säätiön kanssa valmisteltu Hanketta koskevaa aiesopimusta. Aiesopimus on oheismateriaalina 1. Koska kysymyksessä on lahjoituksen antaminen, päätösvalta asiassa kuuluu HUS:n osalta valtuustolle. Aiesopimuksessa sovitaan muun muassa maanvuokrauksen, Uuden lastensairaalan tilavuokran sekä sairaalan suunnittelusta ja rakentamisesta sekä yhteistyön periaatteista ja hankeorganisaatiosta. Aiesopimuksessa sovitaan hankkeen rahoituksesta. Myös aiesopimuksen voimassaoloa ja sen raukeamista koskevat kohdat ovat sopimuksen olennaisia osia. Käsiteltävänä oleva aiesopimus on luonteeltaan sitova ja siten ohjaa lopullisen yhteistyösopimuksen ja vuokrasopimusten valmistelua ja sisältöä. Hyväksyessään aiesopimuksen valtuusto päättää muun muassa siitä, että HUS lahjoittaa 40 milj. euroa säätiölle. Uuden Lastensairaalan laajuusarvioon perustuva kustannusarvio on 160 milj. euroa. Bruttoneliön hinnaksi vuoden 2012 hintatasossa Helsingissä (ilman ALV) arvioidaan euroa/ bm2.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Hankkeen rahoitus on tarkoitus kattaa siten, että valtio osallistuu siihen 40 milj. eurolla, HUS 40 milj. eurolla, kansalaiskeräyksen tuottona 30 milj. euroa ja 50 milj. euron vieraan pääomanehtoisella rahoituksella. Valtion kehysriihipäätöksen mukaan "valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin myönnetään kehyskaudella 40 milj. euroa". Valtionavustus maksetaan Uuden lastensairaalan tukisäätiölle. Virallinen valtionavustuspäätös tehdään myöhemmin, mutta asiaa on tässä hengessä viety eteenpäin virkamiesvalmistelussa. Valtion kehysriihipäätöksen perusteella uuden lastensairaalan rahoittamiseen saadaan vuosina 2015 ja 2016 yhteensä 40 milj. euroa valtionavustusta. Valtionavustuspäätöksen ehdoksi tulee vähintään vastaavan suuruinen HUS:n rahoitusosuus. Myös talouspoliittinen ministerivaliokunta on kokouksessaan ottanut myönteisen kannan asiaan. Valtio on siis em. kehysriihen päätökseen viitaten valmis myöntämään erillisrahoitusta 40 milj. euroa ja Tukiyhdistys ja Säätiö uskovat vakaasti saavansa lahjoituksilla kerättyä 30 milj. euroa. Tämä merkitsee HUS:lle ja sen jäsenkunnille 70 milj. euron hyötyä kyseisen hankkeen toteuttamiseen. Säätiön lahjoituksina ja avustuksina saamat rahoituserät alentavat koko määrällään sairaalasta säätiölle maksettavia vuokria. Lastensairaalan valtakunnallisesta roolista johtuen hyötyjiä ovat tämän vuoksi myös muut sairaanhoitopiirit, joiden alueelta lähetetään lapsia uuteen lastensairaalaan. Hanke on ainutlaatuinen paitsi toteutusmalliltaan ja kansalaiskeräyksen osalta, niin myös siltä osin, että valtio osoittaa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen erillisrahoitusta kunnalliselle sairaalahankkeelle. Tämä on ainutkertainen tilaisuus, joka tuskin tulevaisuudessa toistuu. Turvatakseen hankkeen toteutumisen hallitus esittää, että valtuusto päättää, että HUS sitoutuu osallistumaan 160 milj. euroa maksavan Uuden Lastensairaalan rakentamiseen lahjoittamalla 40 milj. euroa säätiölle. Hallitus katsoo, että em. kehysriihen päätös ja talouspoliittisen ministeripoliittisen valiokunnan päätös ovat riittäviä HUS:n päätöksenteon kannalta vaikkakin varsinainen valtionapupäätös tehtäneen loppuvuodesta 2014 tai tammikuussa 2015 alussa eikä sitä ole siitä syystä nyt käytettävissä. Aiesopimuksessa todetaan, että "HUS:n rahoitusosuuden toteuttamisaikatauluksi on suunniteltu vv , 10 miljoonaa euroa kunakin vuonna." Hankkeen edistyminen on kiinni monesta asiasta ja aikataulu tarkentuu kuluvan vuoden aikana. Samalla tarkentuu myös Hankkeen vuosittainen rahoitustarve. HUS:n lahjoituksesta ja rahoittamisesta tehdään erilliset päätökset asianomaisen vuoden talousarvioon liittyen. Lahjoitus kasvattaa edellä mainittuina vuosina HUS:n toimintakuluja. Todettakoon vielä erikseen, että valtuusto vahvisti kokouksessaan HUS:n vuosien investointiohjelman yhteensä 580 milj. euron suuruisena. Kyseisen valtuuston kokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa hallitus vahvisti investointiohjelman uuden lastensairaalan säätiö-mallilinjauksen vuoksi lastensairaalaa varten alkuperäisessä suunnitelmassa ja budjettiesityksessä varattua 57,3 milj. euroa pienempänä. Nyt on valmistelun ja päätöksenteon alaisena vielä 35 milj. euron leikkaaminen tästä tasosta.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Päätösesitys Hallitus esittää, että valtuusto päättää 1. hyväksyä oheismateriaalin 1 mukaisen aiesopimuksen tehtäväksi Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön kanssa; 2. että HUS sitoutuu myöntämään 40 milj. euroa 1. kohdassa mainitulle säätiölle Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten. Lahjoituksen maksamisesta ja sen ehdoista valtuusto päättää erikseen; 3. että hankkeen etenemisestä informoidaan valtuustoa säännöllisin väliajoin. Asian käsittely Merkittiin, että pöydälle jaettu tarkistettu aiesopimus otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1, esittelijä muutti päätösesitystään ensimmäisen ranskalaisen kohdan osalta: 1. hyväksyä osaltaan pöydälle jaetun tarkistetun aiesopimuksen tehtäväksi Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön kanssa; pöydälle jaettu STM:n päivätty kirje "Lastensairalaan valtionavustus" otettiin pöytäkirjan liitteeksi 2 jäsen Heinämäki ehdotti, että hallitus päättäisi lisätä uuden, seuraavasti kuuluvan päätöskohdan: "Osapuolet pikaisesti varmistavat säätiön yleishyödyllisyyden ja täsmentävät aiesopimuksen kohdassa 4.4 olevat vuokran määräytymisperusteet". Esittelijä muutti päätösesitystään Heinimäen ehdottamalla tavalla. klo 9.24 saapui kokouksen sihteerin matkapuhelimeen tekstiviesti, jossa investointijohtaja Anne Priha toteaa aamulla klo 8.00 alkaneen STM:n ja eräiden muiden ministeriöiden sekä säätiön ja HUS:n edustajien kokouksen juuri päättyneen. Viestissään hän toteaa: "STM haluaa kommentoida jatkossa kaikkia sopimuksia ja pääministerin aloitteesta tulee yhteistyöryhmä. Aiesopimus voinee edetä, koska siinä valtionapuehdot hyväksytään." Päätös Hallitus esittää, että valtuusto päättää 1. hyväksyä osaltaan pöydälle jaetun tarkistetun aiesopimuksen tehtäväksi Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön kanssa; 2. että HUS sitoutuu myöntämään 40 milj. euroa 1. kohdassa mainitulle säätiölle Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten. Lahjoituksen maksamisesta ja sen ehdoista valtuusto päättää erikseen;

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Esitys valtuustolle 3. että hankkeen etenemisestä informoidaan valtuustoa säännöllisin väliajoin. Lisäksi hallitus edellyttää, että osapuolet pikaisesti varmistavat säätiön yleishyödyllisyyden ja täsmentävät aiesopimuksen kohdassa 4.4 olevat vuokran määräytymisperusteet. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p ,

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 JA HALLITUKSEN SEN JOHDOSTA ANTAMA LAUSUNTO 311/00/02/00/04/2013 HALL 91 Tarkastuslautakunta on hyväksynyt liitteenä 1 olevan arviointikertomuksen vuodelta Arviointikertomus käsitellään valtuuston kokouksessa. Hallintosäännön mukaan hallitus antaa arviointikertomuksesta lausuntonsa. Hallituksen vastauksessa on keskitytty niihin kohtiin, joita tarkastuslautakunnan mukaan tulee kehittää. Tarkastuslautakunnan havaintoja asioista, joita tulisi kehittää: Hallituksen tulee raportoida selkeämmin, mitä kertomusvuonna on saavutettu ja mistä saavutukset ovat todennettavissa, ja raportoida vähemmän tulevan vuoden suunnitelmia. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tulee vahvistaa. Tuottavuutta tulee parantaa. Yhtenäisten toimintamallien noudattamista tulee seurata ja arvioida. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se merkitsisi tiedoksi hallituksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2012 antaman seuraavan sisältöisen lausunnon (kursivoitu teksti on vastaus arviointikertomuksen havaintoihin, arviointikertomuksen numerointi ja otsake) 4.2 Potilasturvallisuus Suositus: Suunnitelma laadunhallinnan toteuttamisesta tulee laatia ja toteuttaa viipymättä. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden sekä potilasturvallisuuden kehittäminen tulisi organisoida keskitetysti, jotta HUS:n arvo korkea laatu ja tehokkuus toteutuisi. Potilasturvallisuussuunnitelma ja suunnitelma laadunhallinnan toteuttamisesta voidaan potilasturvallisuusasetuksen mukaan tehdä erillisinä dokumentteina. Toisin kuin arviointikertomuksessa todetaan, on tiedot HUS:n laadunhallintadokumenteista koottu yhteen. Näitä dokumentteja on useita kymmeniä (erilaisia ohjekirjeitä yms.). Suurinta osaa niistä ei ole tarkoituksenmukaista päivittää vuosittain, kun taas potilasturvallisuuden kehittämisen kannalta on tärkeää jatkuvasti löytää ja toteuttaa potilasturvallisuuden kehittämiskohteita. HUS:n toimitusjohtaja, johtajaylilääkäri ja muu johto vastaavat kukin osaltaan potilasturvallisuuden toteuttamisesta. Kuten useimmissa muissakin laajoissa tehtäväkokonaisuuksissa, järkevä työnjako ja tehtävien delegointi on tehokkain tapa kokonaisuuden toteuttamiseen. Suositus: Potilasturvallisuussuunnitelman erilainen aikataulutus verrattuna kuntayhtymän talouden ja toiminnan suunnitteluun vaikeuttaa potilasturvallisuussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden seurantaa ja arviointia. Tarkastuslautakunta esittää, että kalenterivuosittainen potilasturvallisuussuunnitelma käsitellään samanaikaisesti muiden strategisten asiakirjojen kanssa HUS:n suunnittelun ja seurannan vuosikellon mukaisesti.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS HUS:ssa on otettu käyttöön toimintamalli, jossa potilasturvallisuussuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti mm. vaaratapahtumaraportoinnin perusteella. Vuosittain tiedot potilasturvallisuustilanteesta kootaan potilasturvallisuusraporttiin, joka käsitellään hallituksessa. Potilasturvallisuussuunnitelman päivittäminen useammin kuin kerran vuodessa on perusteltua. On myös arvioitava, onko nykyinen strategisten asiakirjojen käsittelysykli muutoinkaan kaikilta osin tarkoituksenmukainen, koska esimerkiksi talouden ja toiminnan toteuma vaikuttaa liian vähän seuraavan kauden suunnitteluun. Suositus: HUS:n tulee varmistaa, että potilasturvallisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Vuoden 2011 ja 2012 kuolleisuusluvut on laskettu eri perustein. Kuolleisuustietojen pohjana ovat uloskirjoitustiedot (HILMO), mutta vuonna 2011 kuolleiden osuus suhteutettiin käyntimäärään ja vasta vuonna 2012 se kohtuullisen monimutkaisten tietopoimintojen jälkeen onnistuttiin suhteuttamaan eri henkilötunnuksiin. Näin ollen vuosien 2011 ja 2012 tiedot eivät ole vertailukelpoisia, vaikka sinänsä oikein. 4.3 Hoidon saatavuus Suositus: HUS:n tulee huolehtia siitä, että terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset hoitoon pääsyn määräajat toteutuvat ja että HUS tiedottaa hoitoon pääsy- ja odotusajoista toimintayksiköittäin lain edellyttämällä tavalla internetissä neljän kuukauden välein. HUS pyrkii hoidon saatavuuden turvaamiseen optimoimalla resurssien allokointia sekä kehittämällä ja uudistamalla toimintaansa ja toimintamallejaan polikliinisen ja päiväkirurgisen toiminnan suuntaan. Tarvittaessa käytetään lisätyötä, ylityötä ja mahdollisesti palveluseteleitä. Odotusajat julkaistaan internetissä neljän kuukauden välein THL:n virallisen raportoinnin yhteydessä. 4.4 Vaikuttaako tulotaso sairaalapalvelujen käyttöön? Suositus: HUS:n tulee edelleen kehittää sekä omia hoitokäytäntöjään että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, jotta yhdenvertainen ja tasa-arvoinen hoito toteutuu HUS-alueella. Sosiaaliryhmien välisiin kasvaviin eroihin sairastavuudessa ja kuolleisuudessa voidaan vaikuttaa vain hyvin rajallisesti julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keinoin. Esimerkiksi taustalla vaikuttava monikanavainen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä on vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Kuntien vastuulla on terveydenhuoltolain mukaan asettaa strategisessa suunnittelussaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet. Kuntien tulee seurata väestön terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Terveydenhuoltolain mukaisesti HUS tarjoaa kunnille terveyden edistämiseen asiantuntemusta sekä tukee ja osallistuu yhteistyössä kuntien kanssa valmisteltavien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellisten strategioiden tekemiseen. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi asiaa HUS:ssa.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Alaraaja-amputaatioiden merkittävimmän syyn diabeteksen hoitoa kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä, hyvänä esimerkkinä tästä on Jorvin sairaalassa aloitettu uusi diabeteskeskustoiminta. Perusterveydenhuollossa tapahtuvaa erikoislääkärien vastaanotto- ja konsultaatiotoimintaa kehitettäessä voidaan myös muiden potilasryhmien kohdalla kehittää paremmin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimintamalleja. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä on mahdollista yrittää tarkemmin selvittää eri väestöryhmien ja potilasryhmien palvelutarvetta ja segmentoida palvelua entistä paremmin tarvetta vastaavaksi esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoitomalleja kehitettäessä. HUS:n perusterveydenhuollon yksikön terveyden edistämisen ammattilaiset ovat kuntien tukena terveyserojen kaventamiseen pyrkivässä palveluketjutyössä. 6.1 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Suositus: Tiivistyvä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken edellyttää moniammatillista asiantuntemusta ja verkostomaista toimintatapaa. Kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tulee omissa suunnitelmissaan varautua tiivistyvään yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon yksikön moniammatillisuutta ja verkostomaista toimintatapaa edistetään vahvistetaan vahvistamalla perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoa. Käytännössä rationaalisen lääkehoidon kehittämisen ns. Rohto-verkoston pohjalta syntynyt kehittäjäverkosto linkataan perusterveydenhuollon yksikköön, joka jatkossa tukee verkoston käytännön kehittäjiä ja kouluttaa uusia kehittäjiä. Verkostomaisella toimintatavalla vahvistetaan myös hoitotyön ja suun terveydenhuollon osuutta. Osaltaan yhteistyötä linjataan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmissa, jotka valmistuvat ja hyväksytään vuoden 2013 aikana. HUS:n ja sosiaalitoimen yhteistyö tiivistyy, minkä osoituksena parhaillaan selvitetään pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan siirtymistä HUS:iin. 6.2 Hoito- ja palveluketjujen arviointi Suositus: Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen tulee keskittää, koordinoida ja arvioida järjestelmällisemmin. Lisäksi hoito- ja palveluketjuista tulee tiedottaa nykyistä laajemmin. Pääkaupunkiseudun aiesopimukseen liittyneessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatioryhmän loppuraportissa ehdottamien toimenpiteiden toteutus on viivästynyt, kuten raportissa todetaan. Tähän ovat olleet vaikuttamassa SOTE-uudistuksen synnyttämä epävarmuus pk-seudun terveydenhuollon tulevasta rakenteesta ja potilasohjauksesta sekä ongelmat nykyisissä ja kehitteillä olevissa IT-järjestelmissä (ml. HUS:n Exranet). Hoito- ja palveluketjujen kehittäminen on edelleen HUSin tavoitteena. Vuoden 2013 strategisiin avaintavoitteisiin kuuluu sairaanhoitoaluekohtaiset palveluketjujen kuvaukset ja niiden mittarit. Jatkossa asiakokonaisuus on tarkoitus kytkeä tulevan uuden potilastietojärjestelmän käyttöönottoon liittyviin toimintatapojen kehittämiseen. Hoito- ja palveluketjuista tiedottamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan Extranet-alustaa.

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS Keinoja siirtoviivepäivien vähentämiseksi Suositus: Siirtoviivepotilaiden laskutuksen karenssipäivien määrää pitäisi vähentää ja harkita siirtoviivepäivien hinnan korottamista. 6.4 Lihavuuden hoito Siirtoviivepotilaiden laskutuksen karenssipäivien määrää on vähitellen alennettu ja hintaa nostettu. Karenssipäivien vähentäminen voi kuitenkin johtaa potilaiden tarpeettomaan siirtelyyn ja aiheuttaa potilasturvallisuusongelmia. Potilaan kannalta kotiutuminen tai siirto kuntoutuspaikkaan on parempi ratkaisu, kuin ylimääräinen siirtely HUS:n ja terveyskeskuksen välillä. HUS onkin järjestänyt ortopedis-traumatologisia ja neurologisia potilaitaan varten kuntoutuspaikkoja, joita voidaan käyttää, jos kotikunnan jatkohoitojärjestelyt eivät vedä. Pääosin siirtoviiveongelmat johtuvat Helsingin terveyskeskuksen ja Espoon terveyskeskuksen vaikeuksista järjestää HUS:n potilaiden jatkohoitoa. Helsingin osalta tilanne on parantunut selvästi alkuvuonna 2013 ja kaupungin tavoitteena on nollata maksulliset siirtoviivepäivät vuoden 2013 aikana. Espoon tilanteen ei odoteta parantuvan ennen uuden terveyskeskussairaalan valmistumista. Suositus: Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma, johon HUS on tähän asti tarjonnut ratkaisuksi lähinnä lihavuusleikkauksia. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että lihavuuden konservatiivista hoitoa kehitetään, ja että sen saatavuus perusterveydenhuollossa paranee. Samanaikaisesti tulee seurata lihavuuskirurgisten toimenpiteiden määrän kehitystä sekä hoidon tuloksia. Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden konservatiivisella hoidolla on HYKS:ssä ja HUS:ssa pitkät perinteet. Painonhallintaryhmähoitoa on 1980-luvin puolivälistä lähtien levitetty alueen muihin erikoissairaanhoidon yksiköihin ja 2000-luvulla hoitoa on ollut ja on edelleen tarjolla HUS:n kaikissa esh:n yksiköissä sekä Helsingin terveyskeskuksen sisätautien konsultaatiopoliklinikoilla (Laakso, Malmi ja Herttoniemi). Vuosittaisten ryhmien määrä HUS:n sairaaloissa vaihtelee 2-4 ryhmän välillä/sairaala ja vuonna 2010 tehdyn selvityksemme mukaan esh:n ryhmähoitoon osallistui 350 potilasta. Lihavuus on epidemiologisesti niin ison mittaluokan terveysongelma, ettei sitä ole mahdollista erikoissairaanhoidossa ratkaista. Erikoissairaanhoidon on hoitokokemuksen kartuttamiseksi ja hoidon kehittämiseksi perusteltua osaltaan osallistua lihavuuden konservatiiviseen hoitoon, vaikka hoidon toteuttamisessa painopisteen tulee olla perusterveydenhuollossa. HUS:n roolina hoidolle myönteisen ilmapiirin luominen, yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa lihavuuden hoidon tarjonnan lisääminen ja hoidon sisällön yhdenmukaisuuden ja laadukkuuden turvaaminen. Tätä varten on HUS:n medisiinisen tulosyksikköön organisoitu lihavuuskeskus. 7.2 Kirurgian tuottavuuserot sairaaloiden välillä ja tuottavuus HUS:n operatiivisessa yksikössä Suositus: Lisätöiden kohdistaminen toimenpiteisiin ja ajankohtiin, joissa ne ovat kustannustehokkaita, tulee varmistaa. Myös muita vaihtoehtoja kuin lisätyömalli tulee kehittää kannustimeksi, jotta virka-aikana tehtyä tuotantoa saadaan lisättyä. Yksiköissä, joissa on jouduttu hoitotakuussa pysymiseksi teettämään lisätöitä, pyritään vuonna 2013 selkeästi vähentämään lisätöitä vuoden 2012 tasosta. Tavoitteessa näyte-

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (69) HALLITUS tään neljän kuukauden toteuman perusteella onnistuttavan, vähenemä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon on 13 % / 0,7 milj. euroa. Lisäksi on ryhdytty mm. seuraaviin toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat lisätöiden vähentämisen myös pitkällä tähtäimellä. Silmätaudeissa virka-aikaista kapasiteettia lisätään avaamalla syksyllä 2013 Läntinen Silmäsairaala. Vuositasolla volyymi uudessa yksikössä nostetaan yli leikkauksen. Neurokirurgian osalta selvitetään eri mahdollisuuksia viidennen leikkaussaliin käyttöönottoon, tällöin mm. lisätöinä tehtävät spinaalileikkaukset voitaisiin siirtää kokonaan virka-aikaiseksi toiminnaksi. Palvelusetelikonseptin laajentamista eräille operatiivisille erikoisaloille (verisuonikirurgia, ortopedia, käsikirurgia, ge-kirurgia) valmistellaan Virka-aikaista toimintaa tukevana ja lisätöiden määrää vähentävänä mallina käytössä on ollut ns. suoritepalkkiomalli (TTL). Tämän avulla voitiin esim. Operatiivisessa tulosyksikössä vuonna 2012 suorittaa saman leikkaussalitiimin toimesta loppuun noin 500 säännöllisen työajan yli jatkunutta leikkausta. Vaihtoehtokustannus TTL:n käytölle olisi ollut (jos leikkaus olisi peruttu) koko leikkauksen tekeminen lisätyönä, jolloin kustannus olisi ollut moninkertainen. Talousarviosuunnitelmakaudelle tehtävässä palkkausjärjestelmässä on tarkoitus laajentaa suoritepalkkiomalleja ja luoda mm. peruspalkkaukseen aikapalkkausmuodon rinnalle vaihtoehtoinen suoritus-/palkkiopalkkamalli, jolla voidaan vaikuttaa yksilötason tuottavuuden parantamiseen, kun osa palkasta sidotaan tehtyihin suoritteisiin. 8.2 Vuokratyövoiman käyttö Suositus: HUS:n tulisi raportoida vuokratyövoiman käytöstä henkilötyövuosina henkilöstöryhmittäin sekä henkilötyövuoden hinta henkilöstöryhmittäin, jotta vuokratyövoiman ja oman henkilöstön kustannuksia henkilötyövuotta kohti voitaisiin verrata. HUS:ssa vuokratyövoiman käyttöä on raportoitu euromääräisinä hankintakustannuksina ja arvioituina henkilötyövuosina. Yksiköitä on ohjeistettu tiliöimään vuokratyövoimakustannuksensa henkilöstöryhmittäin. Tiliöinti ei kuitenkaan toteudu täysin ohjeistuksen mukaan, mikä tuo osaltaan haasteita raportoinnille. Esimiehiä kehotetaan jatkossa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tiliöintitarkkuuteen. Vuokratyövoiman ja oman henkilökunnan työvoimakustannusten vertailussa on mittarina käytetty henkilötyötunnin hintaa, joka on kunkin yrityksen osalta määritetty erikseen sopimuksen liitteenä olevassa hinnastossa. Vuokratyövoimayritysten henkilötyötunnin hinta sisältää myös kustannuseriä (esim. palkanmaksu, hallintokustannukset), joita HUS:n henkilötyötunnin hinta tai henkilötyövuoden hinta ei pidä sisällään. Raportointia kehitetään v aikana. Kirjanpidosta saatavien tietojen lisäksi yrityksiä velvoitetaan raportoimaan entistä systemaattisemmin heiltä hankittua vuokratyövoimaa sekä henkilötyötunteina että euroina.