Suomen Pankin vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pankin vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 S U O M E N PA N K I N V U O S I K E R T O M U S Suomen Pankin vuosikertomus 2010

2 Suomen Pankin vuosikertomus 2010

3 Suomen Pankki Perustettu 1811 Käyntiosoite Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite PL 160, Helsinki Puhelinnumero kansallinen kansainvälinen Faksi (09) SWIFT SPFB FI HH Sähköposti Suomen Pankin internetsivusto Aluekonttorit Vantaa Turvalaaksontie 1, Vantaa, PL 160, Helsinki, puh Kuopio Puutarhakatu 4, PL 123, Kuopio, puh Oulu Kajaaninkatu 8, PL 103, Oulu, puh Tampere Koskikatu 9 C, PL 325, Tampere, puh Tämä vuosikertomus on Suomen Pankista annetun lain 19 :n mukainen toimintakertomus. Vuosikertomuksen luvut perustuvat helmi-maaliskuussa 2011 käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN-L (painettu julkaisu) ISSN (verkkojulkaisu) Edita Prima Oy Helsinki Suomen Pankin vuosikertomus 2010

4 Sisällys Suomen Pankki...5 Esipuhe...7 Suomen Pankin strategia...9 Toiminta vuonna Raha- ja talouspolitiikka...13 Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa...13 EKP:n rahapolitiikka vuonna EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan...21 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa...25 Tutkimus...27 Operatiivinen pankkitoiminta...32 Rahapolitiikan toteutus euroalueella ja Suomessa...32 Maksuliike...41 Suomen Pankin sijoitustoiminta...42 Sijoitustoiminnan riskit ja niiden hallinta...47 Operatiivisen pankkitoiminnan kokonaisrahoitusriskit...50 Rahoitusmarkkinat ja tilastot...52 Rahoitusjärjestelmän vakaus ja tehokkuus...52 Tilastot...56 Rahahuolto...58 Eurosetelistön liikkeeseenlasku kasvaa edelleen Suomessa ja euroalueella...59 Suomen Pankki kasvatti käteisen säilytysjärjestelmää...60 Rahahuollon yhdenmukaisuus etenee euroalueella vähitellen...61 Seteliväärennösten määrän kasvu taittui euroalueella, mutta Suomessa väärennöksiä löytyi enemmän...61 Muu toiminta...62 Kansainvälinen toiminta...62 Viestintä...69 Johtaminen ja organisaatio...72 Johtamisjärjestelmä...72 Toiminnansuunnittelu...73 Tavoite- ja tuloskehikko...73 Riskienhallinta toiminnanohjauksen välineenä...74 Henkilöstö...80 Budjetti ja operatiiviset kustannukset...83 Ympäristö...86 Suomen Pankin vuosikertomus

5 Tilinpäätös...89 Tase...90 Tuloslaskelma...92 Tilinpäätöksen liitteet...93 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...95 Taseen liitetiedot...99 Tuloslaskelman liitetiedot Riskienhallinnan liitetiedot Tilintarkastuskertomus Lausunto Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön artiklan 27 mukaisesta tilintarkastuksesta Liitteet Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet vuonna Rahoitusmarkkinoita koskevat keskeiset viranomaistoimenpiteet vuonna Suomen Pankin vuonna 2010 antamia lausuntoja Suomen Pankin julkaisuja vuonna Liitetaulukot Suomen Pankin organisaatio Suomen Pankin vuosikertomus 2010

6 Suomen Pankki SSuomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Se on perustettu vuonna 1811, ja se toimi aluksi pääasiassa setelien vaihtokonttorina, luottolaitoksena ja hallituksen kassanhoitajana. Nykyisin Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki sekä osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Suomen Pankin toimintaa säätelevät Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussääntö ja laki Suomen Pankista. Pankki edistää hintavakautta sekä maksu- ja rahoitusjärjestelmän vakautta ja tehokkuutta ja luo tätä kautta edellytyksiä vakaalle talouskasvulle ja hyvälle työllisyydelle. Vakauden rakentajana Suomen Pankki on vaikutusvaltainen osapuoli kotimaan talouspoliittisessa keskustelussa. Rahapolitiikan valmistelun ja rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnan lisäksi Suomen Pankin ydintehtäviin kuuluvat operatiiviset keskuspankkitehtävät, kuten rahapolitiikan toteutus, pankkien maksuliikkeen hoitaminen sekä käteisrahan saatavuudesta ja turvallisuudesta huolehtiminen. Suomen Pankin pääjohtaja on Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen ja osallistuu koko eurojärjestelmää koskevaan päätöksentekoon riippumattomana ja itsenäisenä päätöksentekijänä. Suo- Suomen Pankin johtokunta. Vasemmalta lukien johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, johtokunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen ja johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja. Kuva: Pekka Karhunen. Suomen Pankki Suomen Pankin vuosikertomus

7 men Pankin asiantuntijat seuraavat ja analysoivat raha- ja reaalitalouden muutoksia pääjohtajan päätöksenteon pohjaksi. Rahapoliittiset päätökset tehdään keskitetysti Euroopan keskuspankin neuvostossa. Kansalli set keskuspankit vastaavat hajautetusti rahapolitiikan toteu tuksesta. Suomen Pankki on osallistunut vuoden 2011 alussa aloittavan Euroopan järjestelmäriskikomitean (European Systemic Risk Board) valmisteluun. Euroopan keskuspankin yhteydessä toimivan järjestelmäriskikomitean tehtävänä on seurata ja analysoida rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja järjestelmäriskien kehittymistä sekä makrovakautta. Euroopan finanssivalvontaviranomaiset valvovat arvopaperimarkkinoita ja suuria finanssikonserneja. Suomen Pankin johtokunnan muodostivat vuonna 2010 puheenjohtaja Erkki Liikanen, varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen sekä jäsenet Sinikka Salo ja Seppo Honkapohja. Johtokunta supistui kolmijäseniseksi pankinjohtaja Sinikka Salon siirryttyä eläkkeelle Pankkivaltuusto teki päätöksen, että johtokunnan neljännen jäsenen paikkaa ei toistaiseksi täytetä, vaan johtokunnan työnjako uudistetaan. Suomen Pankki on toiminut valtiopäivien ja sittemmin eduskunnan valvonnassa vuodesta Vuonna 2010 pankin toimintaa valvoivat eduskunnan valitsemat yhdeksän pankkivaltuutettua. Pääkonttorin 6 osastolla ja 4 aluekonttorissa työskenteli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 441 henkeä. Suomen Pankin yhteydessä toimii Finanssivalvonta. Se on itsenäinen viranomainen, jolla on oma johtokuntansa. Johtokunnan puheenjohtaja on Suomen Pankin varapääjohtaja Pentti Hakkarainen. Finanssivalvonnan palveluksessa työskenteli vuoden 2010 lopussa 209 henkeä. Finanssivalvonta julkaisee oman toimintakertomuksensa. 6 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Suomen Pankki

8 Esipuhe Toipuminen suurimmasta globaalista talouskriisistä sitten 1930-luvun on edelleen haurasta ja epätasaista. Kehittyneissä maissa kasvu näyttää jäävän aiempaa hitaammaksi, ja monissa maissa myös työttömyys pysyttelee sitkeästi huomattavana. Kehittyvät taloudet toipuivat kriisistä nopeammin, ja niiden kasvuvauhti on palautunut entiselleen. Julkisten talouksien rahoitusasema on varsinkin kehittyneissä maissa heikentynyt. Ennen kaikkea verotulojen supistuminen, mutta myös automaattiset vakauttajat ja talouden elvytystoimet ovat vauhdittaneet velkaantumista. Joissakin maissa myös rahoitussektorin tukemiseen on jouduttu käyttämään paljon julkisia varoja. Epäluottamus velkaantuneimpien Euroopan maiden velanhoitokykyyn kärjistyi ensimmäisen kerran keväällä 2010 ja uudestaan vuoden loppupuolella. Velkakriisin pysäyttämiseksi turvauduttiin Euroopan laajuisiin poikkeuksellisiin yhteistyöjärjestelyihin. Eurojärjestelmä turvasi pankkijärjestelmän maksuvalmiuden säilymisen ja ryhtyi toimenpiteisiin velkakirjamarkkinoiden toimintahäiriöiden vähentämiseksi. Hallitusten tehtävänä on rakentaa uskottava julkisen velan tasapainottamisohjelma. Keskuspankkien vastuulla on puolestaan huolehtia perustehtävästään hintavakaudesta, samalla kun rahapolitiikka tukee talouden toimintaa. Velkakriisistä huolimatta kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintakyky parantui vuonna Rahoituslaitokset ovat osin julkisen tuen avulla pystyneet parantamaan vakavaraisuus- ja maksuvalmiuspuskureitaan, jotka ennen rahoituskriisiä osoittautuivat liian pieniksi. Myös pankkien välinen luottamus on lisääntynyt. Euroalueen kotitalouksien ja yritysten mahdollisuudet hankkia rahoitusta kohtuullisin ehdoin ovat tiedustelujen perusteella myös parantuneet. Suomen rahoitusjärjestelmä on toiminut Suomea kohdanneesta taantumasta huolimatta hyvin. Pankkien luottotappiot näyttäisivät jäävän koetun taantuman syvyyteen nähden vähäisiksi. Suomen rahoituslaitosten vahvuus pienentää riskiä, että velkaantuneimpien maiden talousongelmat leviäisivät Suomen rahoitusjärjestelmään. Pankki varautui finanssikriisin tuomiin muutoksiin markkinoilla uudistamalla pankin taseeseen kohdistuvien rahoitusriskien hallintaa ja seurantaa. Suomen Pankin taseen riskit ovat kasvaneet finanssikriisin myötä, mutta taseen riskipuskurit ja oma pääoma riittävät kattamaan tunnistetut riskit. EU:ssa hyväksyttiin vuoden 2010 aikana uutta finanssivalvontarakennetta koskeva lainsäädäntö. Sen myötä perustetaan unionin tasoinen elin, jonka tehtävänä on valvoa koko rahoitusjärjestelmän riskejä. Tämä elin, Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board), aloitti työnsä vuoden 2011 alussa. Järjestelmäriskikomitean tehtävänä on pyrkiä tunnistamaan uhkaavat järjestelmäriskit ennakolta, jotta rahoitusjärjestelmän alttiutta kriiseille voidaan vähentää ja sen häiriönsietokykyä parantaa. EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla on Euroopan järjestelmäriskikomi- Esipuhe Suomen Pankin vuosikertomus

9 teassa keskeinen asema. Puheenjohtajana toimivan EKP:n pääjohtajan lisäksi mm. EU-maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat kuuluvat hallintoneuvoston äänivaltaisiin jäseniin. Finanssikriisi osoitti, että makrovakausvalvonnasta pääasiallisesti vastaavien keskuspankkien ja instituutiovalvonnasta vastaavien rahoitusvalvojien yhteistyön ja tiedonvaihdon tulee olla entistäkin saumattomampaa. Kansalliset valvontaviranomaiset osallistuvat hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänivaltaa. Suomen Pankissa on vuoden 2010 aikana keskusteltu siitä, millainen on visiomme Suomen Pankista, millaiset ovat arvomme ja miten kuvaamme toimintamme tarkoitusta. Kaikki organisaation osat ovat olleet tässä mukana, ja suuri joukko pankin työntekijöitä on osallistunut asian valmisteluun. Työn tuloksista jalostetaan vuoden 2011 aikana pankille visio aina vuoteen 2020 asti sekä pankin yhteiset arvot ja toimintaajatus. Vuoden 2010 alussa pankissa otettiin käyttöön kaksi uutta prosessia kotimaisen talouspoliittisen vaikuttamisen ja vakausanalyysin alueille. Nämä prosessit täydentävät johtamisjärjestelmäämme, johon kuuluvat myös rahapolitiikan analyysin ja toimeenpanon prosessit. Prosessityöskentely on lisännyt keskuspankin moninaisen asiantuntemuksen yhdistämistä yli organisaatiorajojen. Monet pankkilaiset ovat vaihtaneet tehtäviä pankin sisällä. Kolme pankin osastoa sai vuoden 2010 aikana uuden päällikön. Tutkimustoimintaamme rakennetaan uuden mallin mukaan kansainvälisen arvioinnin perusteella. Muutokset haastavat, mutta ne tuovat monia mahdollisuuksia kehittää työtapoja ja oppia uutta. Vuonna 2011 vietämme Suomen Pankin 200. vuotta keskuspankkina. Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu toukokuussa Helsingissä. Suomen Pankin historia valmistuu vuoden kuluessa. Merkkivuonna perehdymme Suomen Pankin historiaan ja perinteisiin, mutta jatkamme toiminta- ja työtapojemme kehittämistä niin, että saamme lisää arvoa pankin resursseista. Avaamme rahapolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden taustoja suomalaisille. Toimimme eurojärjestelmässä niin, että tuomme sen työhön oman ainutlaatuisen lisämme. Erkki Liikanen 1. maaliskuuta Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Esipuhe

10 Suomen Pankin strategia Suomen Pankki edistää hintavakautta sekä rahoitusjärjestelmän vakautta, tehokkuutta ja eurooppalaista yhdentymistä. Se vastaa Suomen rahahuollosta ja valuuttavarannon hoidosta. Toiminnallaan pankki luo edellytyksiä talouskasvulle ja työllisyydelle. Strategiatyö vuonna 2010 Vuoden 2010 strategiatyössä ja toiminnansuunnittelussa keskityttiin toimintaympäristötyöryhmien toimenpideehdotuksiin ja niiden toteutumisen seurantaan (kehikko 1). Keväällä 2010 käynnistettiin keskustelu pankin pitkän aikavälin visiosta, arvojen päivittämisestä sekä pankin toiminta-ajatuksesta. Näiden pohjalta pankin strategia tarkistetaan vuoden 2011 aikana. Strategiatyössä keskityttiin pankin toiminnan painopistealueiden määrittämiseen ja toimintojen priorisointiin. Strategisia painopisteitä olivat makrovakauskysymykset ja euroalueen pankkijärjestelmän likviditeetin hallinta rahapolitiikan valmistelussa ja markkinaoperaatioiden toteuttamisessa. Pankin strategian tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä finanssimarkkinoiden valvonnassa ja tehostaa kotimaista viranomaisyhteistyötä. Yhteistyö ja työnjako Suomen Pankin yhteydes- Englannin pankin pääjohtaja Mervyn King (vas.) vieraili Suomen Pankissa kesällä Kuvassa etualalla myös Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, lokakuussa eläkkeelle siirtynyt johtokunnan jäsen Sinikka Salo sekä Seppo Honkapohja. Kuva: Peter Mickelsson. Suomen Pankin strategia Suomen Pankin vuosikertomus

11 sä toimivan Finanssivalvonnan kanssa rahoitusjärjestelmän vakauskysymyksissä olivat strategiatyön ydinelementtejä. Keskeisessä asemassa ovat järjestelmäriskien ehkäisy ja lieventäminen ja vakausuhkien seuranta. Suomen Pankki pyrkii turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja tehokkuuden ajantasaisen vakausanalyysin avulla sekä ylläpitämällä kriisinhallintavalmiuksiaan. Suomen Pankki osallistuu keskuspankkien väliseen työnjakoon sekä yhteisiä palveluja käyttävänä että niitä tuottavana osapuolena. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi keskuspankkien yhteinen maksujärjestelmä TARGET2 ja rahahuollon tietojärjestelmä CashSSP. Johtokunta täsmensi vuoden 2010 aikana periaatteet, joita pankki noudattaa osallistuessaan yhteishankkeisiin. Osallistumisella eurojärjestelmän yhteistyöprojekteihin pankki pyrkii täydentämään asiantuntemustaan ja osaamistaan. Toiseksi pankki odottaa tarkoituksenmukaista vastavuoroisuutta osallistuessaan muiden keskuspankkien hankkeisiin. Yhteistyöhankkeen palvelua tarjoavana osapuolena pankki odottaa saavansa palvelun kehitykseen käyttämiään kustannuksia takaisin. Suomen Pankki on osallistunut maksujärjestelmien kehittämiseen ja valvontaan sekä kansallisen että kansainvälisen viranomaisyhteistyön kautta. Suomen Pankin kehittämä maksujärjestelmäsimulaattori otetaan käyttöön eurojärjestelmän maksujärjestelmien yleisvalvonnan työkaluna. Pankin henkilöstötavoite vuodeksi 2013 on 410 henkeä. Tämä on mahdollista saavuttaa priorisoimalla tehtäviä ja parantamalla toimintatapoja. Pankin strategisena tavoitteena on olla EU-maiden tehokkaimpien keskuspankkien joukossa. Suomen Pankki vertaa vuosittain henkilömäärien ja kustannusten kehitystä muihin keskuspankkeihin. 10 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Suomen Pankin strategia

12 Kehikko 1. Koko organisaation asiantuntemus strategian kehittämiseen Suomen Pankin johtokunta asetti vuonna 2009 kolme työryhmää arvioimaan finanssi- ja talouskriisin vaikutuksia pankin toimintaan. Koko henkilökunta kutsuttiin osallistumaan työryhmiin, jotta organisaation kokemusta ja asiantuntemusta voitiin hyödyntää laajasti. Työryhmien tekemien toimenpideehdotusten pohjalta pankin toimintojen kehittämistä jatkettiin vuonna Työryhmien ehdotukset koskivat pankin sisäistä työskentelyä, toimintatapoja sekä valmiutta reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Tammikuussa 2010 johtokunta asetti vielä neljännen työryhmän, jonka tehtävänä on ollut analysoida ja tehostaa päätöksentekoa pankissa. Työryhmien ehdotuksesta käynnistettiin Suomen Pankki 2020 vision työstäminen. Työhön osallistuvat kaikki pankkilaiset eri organisaatiotasoilta. Visiotyön rinnalla päivitetään pankin toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus. Työ saatetaan päätökseen vuoden 2011 kuluessa ja sen pohjalta tarkistetaan pankin strategia. Tarve tutkimus- ja politiikkatyön välisen vuorovaikutuksen tiivistämiseen korostui kriisin aikana. Tämän ja ulkopuolisen tutkimusarvioinnin suositusten pohjalta tutkimustoiminta organisoitiin uudelleen. Näin varmistetaan tutkimustyön ajantasaisuus ja tutkijoiden osaamisen hyödyntäminen pankin politiikkatyössä. Pankin riskiaseman seuraamiseksi ja riskienhallinnan tehostamiseksi riskienhallinnan metodeita ja raportointikäytäntöjä kehitettiin. Pankin taseeseen kohdistuvaa kokonaisrahoitusriskiä ar vioitaessa otetaan huomioon sekä sijoitusvarallisuuden että rahapolitiikan riskit. Strategisten riskien arviointi sisällytetään osaksi vuotuista toiminnansuunnittelua ja strategiaseminaarin vakituiseksi aiheeksi. Pankin sisäisen viestinnän merkitystä ja tehtäviä täsmennettiin. Ulkoisen viestinnän valmiuksia vahvistettiin mm. antamalla asiantuntijoille mediakoulutusta. Pankkilaisille laadittiin ohjeet julkisten verkkopalvelujen, kuten sosiaalisen median ja verkkopäiväkirjojen, käytöstä. Linjayksiköt ja strategiset prosessit esiteltiin koko henkilöstölle keväällä 2010 järjestetyllä esittelykierroksella. Tilastoyksikön työn tuloksia esiteltiin pankkilaisille järjestämällä sarja tilastoja koskevia seminaareja. Samanaikaisesti tilastojen verkkopalveluja parannettiin. Tilastoyksikön ja politiikkasosastojen välinen työkierto-ohjelma otettiin käyttöön syksyllä Pankissa otettiin käyttöön ympäristöohjelma vuonna Pankin toimintaan soveltuvan ympäristösertifikaatin valinta on käynnissä. Tammikuussa 2010 asetetun neljännen työryhmän ehdotuksien pohjalta päätöksentekoa selkeytettiin ja korostettiin hyviä käytäntöjä. Resurssien suunnittelun teknisiä apuvälineitä kehitettiin syksyn 2010 aikana. Suomen Pankin strategia Suomen Pankin vuosikertomus

13 Kuva: Peter Mickelsson. 12 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Suomen Pankin strategia

14 Toiminta vuonna 2010 Raha- ja talouspolitiikka Suomen Pankki rahapolitiikan valmistelussa Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu EKP:n neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon. Pankin asiantuntijat ovat mukana rahapolitiikan päätösten valmistelussa ja muussa taustatyössä. Suomen Pankin asiantuntijat antavat panoksensa neuvoston kokousten valmisteluun eurojärjestelmän rahapolitiikan komiteassa sekä markkinaoperaatioiden komiteassa. Suomen Pankin vaikuttamista eurojärjestelmässä tukee usealla eri osastolla toteutettava valmistelu. Rahapolitiikkaa valmistellaan erityisesti rahapolitiikan analyysi- ja valmisteluprosessissa sekä rahapolitiikan toimeenpano- ja likviditeetinhallintaprosessissa. Näissä prosesseissa on mukana asiantuntijoita rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta, rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolta sekä pankkitoimintaosastolta. Suomen Pankki toimii Suomen talouden asiantuntijana eurojärjestelmässä ja euroalueen asiantuntijana Suomessa. Rahapolitiikan analyysi- ja valmisteluprosessiin kuuluu kaksi asiantuntijaryhmää. Rahapolitiikkaryhmä valmistelee rahapoliittista ja operatiivista päätöksentekoa koskevia suosituksia. Ryhmän suositukset esitellään pääjohtajalle osana EKP:n neuvoston kuukausittaisen rahapolitiikkakokouksen valmistelua. Keskuspankkipoliittinen ryhmä puolestaan arvioi rahapolitiikkaa keskipitkällä aikavälillä. Ryhmä seuraa rahapolitiikan toimintaympäristön muutoksia ja rahapolitiikkaa koskevaa taloustieteellistä tutkimusta ja arvioi niiden pohjalta rahapolitiikan strategisia kysymyksiä. Ryhmä raportoi työnsä tulokset Suomen Pankin johtokunnalle. Rahapolitiikan toimeenpano- ja likviditeetinhallintaprosessin tärkeimmät tehtävät ovat Suomessa toimivien pankkien likviditeetin hallinnan tukeminen, EKP:n rahapoliittisten operaatioiden toteuttaminen Suomessa sekä näihin operaatioihin liittyvät riskienhallinta, vakuushallinta ja selvitystehtävät. Keskeisiin valmistelutehtäviin kuuluu Suomen talouden ennusteen laadinta osana euroalueen yhteistä ennustetta. Vuoden 2010 alkupuolella rahapolitiikan valmistelun pääpaino oli epätavanomaisissa rahapolitiikkatoimissa ja näistä toimista luopumisessa eli niin kutsuissa irtautumisstrategioissa. Vuoden mittaan julkistalouksien velkakriisi sekä siihen liittyvien markkinahäiriöiden ja keskuspankkien taseisiin tulleiden riskien hallinta saivat entistä enemmän painoa rahapolitiikan valmistelussa. Vuoden aikana laadittiin useita talouskehitykseen sekä EKP:n rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin liittyviä selvityksiä. EKP:n rahapolitiikka vuonna 2010 EKP:n neuvosto tähtää rahapolitiikallaan siihen, että yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu euroalueen inflaatiovauhti säilyy keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentissa mutta kuitenkin lähellä sitä. EKP:n neuvosto seuraa ja analysoi euroalueen talousnäkymiä ja asettaa ohjauskorkonsa tasolle, joka parhaiten tukee hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 kokonaistaloudellinen toimintaympäristö oli globaalin finanssikriisin seurauksena Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

15 Kehikko 2. Epätavanomainen rahapolitiikka ja keskuspankkien taseet Rahoitusmarkkinoilla ja koko maailmantaloudessa on vuodesta 2007 lähtien nähty sarja toinen toistaan seuranneita taloudellisia kriisejä. Muiden keskuspankkien tavoin eurojärjestelmä on vastannut näiden kriisien tuomiin haasteisiin muuttamalla merkittävästi rahapolitiikkansa toimeenpanoa. Epätavanomaiset rahapolitiikkatoimet puolestaan ovat näkyneet keskuspankkien taseiden selvänä kasvuna. Ennen finanssikriisiä Euroopan keskuspankin neuvosto päätti kuukausittain korkotason, joka oli taloustilanne huomioon ottaen sopusoinnussa hintavakaustavoitteen kanssa. Markkinakorot ohjattiin tälle tasolle säätelemällä keskuspankin pankeille myöntämän jälleenrahoituksen korkoa. Keskuspankkiluottojen määrän ja koko eurojärjestelmän taseen loppusumman kehitykseen vaikutti ensisijaisesti setelien kysynnän kasvu. Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta lähtöisin ollut epävarmuus alkoi syksyn 2007 mittaan näkyä keskuspankkien tavassa ohjata markkinakorkoja. Tuolloin eurojärjestelmä vastasi markkinoiden kokeman likviditeettiepävarmuuden poikkeuksellisen voimakkaaseen kasvuun muuttamalla likviditeetin tarjonnan ajoitusta aiempaa joustavammaksi sekä pidentämällä myönnettyjen luottojen juoksuaikaa. Nämä toimet eivät kuitenkaan merkittävästi muuttaneet keskuspankkirahoituksen kokonaismäärää eivätkä siten eurojärjestelmän taseen loppusummaa. Vuotta myöhemmin rahoitusmarkkinahäiriö kärjistyi laajamittaiseksi finanssikriisiksi, kun Lehman Brothers ajautui selvitystilaan syyskuussa Tuolloin pankkien välisten rahamarkkinoiden toimintakyky halvaantui, mistä syystä eurojärjestelmä luopui keskuspankkilikviditeetin määrällisestä ohjauksesta. Se teki tämän lupaamalla täyttää pankkien likviditeetinkysynnän etukäteen määritellyllä kiinteällä korolla täysimääräisesti, kunhan pankit toimittavat riittävät vakuudet luottojen katteeksi. Näissä kriisioloissa osa rahamarkkinoiden normaalisti harjoittamasta rahoituksenvälityksestä siirtyi pankkien välisiltä rahamarkkinoilta keskuspankkien taseisiin, ja eurojärjestelmä toimi sekä likviditeettialijäämäisten pankkien luotottajana että ylijäämäisten pankkien ylimääräisen keskuspankkirahan talletuspaikkana. Loppuvuodesta 2008 ja erityisesti seuraavan vuoden alkupuoliskolla finanssikriisin muututtua syväksi talouden taantumaksi keskuspankit ympäri maailmaa alensivat ohjauskorkojaan voimakkaasti. Nimelliskorkojen nollarajan lähestyessä keskuspankit alkoivat yhä enemmän toimeenpanna rahapolitiikkaansa epätavanomaisilla keinoilla. Näihin kuuluivat mm. erilaiset hyvinkin laajat arvopaperien osto-ohjelmat erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa- Britanniassa sekä huomattavan pitkäaikaisen jopa vuoden mittaisen luototuksen myöntäminen euroalueella. Pitempiaikaiset jälleenrahoitusoperaatiot kasvattivat eurojärjestelmän taseen loppusummaa, sillä pankkien niissä lainaama ylimääräinen rahamäärä palautui keskuspankkiin lähinnä pankkien tekeminä lyhytaikaisina talletuksina. Eurojärjestelmä käynnisti ensimmäisen rahapoliittisen ostoohjelmansa kesällä Rahoituksen välittymisessä pankkikeskeisenä pysynyt euroalue jatkoi katettujen joukkolainojen ostoohjelmalla (Covered Bond Purchase Programme) tapaansa toteuttaa rahapolitiikkaa pankkisektorin välityksellä. Vasta kriisien sarjan ulottuessa täydellä voimalla euroalueen valtionvelkamarkkinoihin vuoden 2010 alkupuoliskolla eurojärjestelmä joutui luopumaan periaatteestaan, jonka mukaan se kanavoi rahoitusta yksinomaan pankkisektorin kautta. Toukokuussa 2010 eurojärjestelmä käynnisti arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman (Securities Markets Programme), jossa se ostaa arvopapereita markkinasegmenteiltä, joiden toimintakyky on häiriintynyt ja jotka ovat rahapolitiikan 14 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

16 välittymismekanismin toimintakyvyn kannalta keskeisessä asemassa. Eurojärjestelmä päätti vähentää tämän ohjelman arvopaperiostoista muodostuvaa likviditeettiä vastaanottamalla pankeilta talletuksia näitä ostoja vastaavalla rahamäärällä. Tällä tavoin varmistettiin, että ohjelma ei kevennä rahamarkkinalikviditeettiä, mutta päätös erillisten operaatioiden kautta tehtävästä likviditeetin vähentämisestä merkitsi myös keskuspankin taseen kasvua arvopaperiostojen määrällä. Ilman likviditeetin vähentämistä arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman kasvattama likviditeetti pienentäisi pankkien jälleenrahoituksen tarvetta ja siten luotto-operaatioiden bruttomäärää. Julkinen keskustelu epätavanomaisista rahapolitiikkatoimista on kulminoitunut keskuspankkien taseiden kasvun analysointiin. Vaikka kaikkien suurten keskuspankkien taseet ovat kasvaneet finanssikriisin myötä, niiden kehityksissä on ollut huomattavia eroja. Eurojärjestelmän tase kasvoi finanssikriisin jälkimainingeissa enimmillään lähes 50 % tasolta, jolla se oli, kun Lehman Brothers ajautui selvitystilaan. Tämä on varsin maltillinen kasvuvauhti verrattuna Yhdysvaltain keskuspankin ja Englannin pankin taseiden 2,5 3-kertaistumiseen. Keskuspankkien taseiden loppusummat olivat kuitenkin eri valuuttaalueilla varsin erilaiset talouksien kokoon suhteutettuna ennen finanssikriisin puhkeamista. Tästä syystä taseiden kasvuvauhtien vertailussa on syytä tarkastella myös taseiden muutoksia kansantalouden kokoon suhteutettuna. Sekä Englannin pankin että Yhdysvaltain keskuspankin taseen bruttokansantuotteeseen suhteutetut loppusummat olivat vuoden 2010 lopussa noin 17 % eli noin 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin syyskuussa Euroalueella vastaava kasvu jäi 6 prosenttiyksikköön, mutta eurojärjestelmän tase suhteessa BKT:hen (22 %) oli kuitenkin edelleen suurempi kuin vertailupankkien. Finanssikriisin alkuvaiheessa Yhdysvaltain keskuspankin tasetta kasvattivat markkinoiden tukemiseksi tehdyt likviditeettijärjestelyt. Kuitenkin suurimpana syynä sekä Yhdysvaltain keskuspankin että Englannin pankin taseen eurojärjestelmän tasetta nopeampaan Kuvio. Eurojärjestelmän, Yhdysvaltain keskuspankin ja Englannin pankin taseiden kehitys %, syyskuu 2008 = kasvuvauhtiin on näiden keskuspankkien siirtyminen laajoihin osto-ohjelmiin ja määrälliseen keventämiseen perustuvaan rahapolitiikan toimeenpanoon. Suoraan rahapolitiikkaan liittyvien syiden lisäksi eurojärjestelmän tasetta ovat kasvattaneet mm. euroalueen keskuspankkien taseissa olevien kultavarantojen arvonnousu sekä edelleen voimakkaana jatkunut eurosetelistön kasvu. Tällaiset rahapolitiikan näkökulmasta ulkoisista syistä johtuvat muutokset saattavat vastaisuudessakin kasvattaa eurojärjestelmän tasetta, mutta koska euroalueen epätavanomainen rahapolitiikka on pääosin perustunut tavanomaisesta poikkeaviin keskuspankkirahoituksen ehtoihin, eurojärjestelmän tase tulee tältä osin normaalistumaan sisäsyntyisesti rahoitusmarkkinoiden välityskyvyn normaalistuessa Eurojärjestelmä 2. Yhdysvaltain keskuspankki 3. Englannin pankki Lähteet: Euroopan keskuspankki, Englannin pankki, Yhdysvaltain keskuspankki ja Reuters Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

17 poikkeuksellisen epävarma ja epäyhtenäinen. Hintapaineet pysyivät euroalueella maltillisina, vaikka inflaatio kiihtyi jonkin verran loppuvuotta kohden. EKP:n neuvosto piti ohjauskorot ennallaan vuonna 2010, mutta jatkoi epätavanomaisia likviditeettiä lisääviä rahapolitiikkatoimia, mikä tuki pankkijärjestelmän toimintaa ja rahoituksen saatavuutta. Vuoden alussa varmistui käsitys, että euroalueen talouskasvu oli käynnistynyt. Kevään aikana euroalueen vienti koheni maailmantalouden elpymisen myötä, ja loppuvuonna myös yksityinen kotimainen kysyntä alkoi vahvistua. Rahoitusmarkkinoilla luotonanto alkoi kasvaa ja rahan määrä lisääntyä loppuvuotta kohden. Odotukset euroalueen talouskasvusta pysyivät kuitenkin maltillisina koko vuoden ajan. Maailmantalouden elpyminen ja raakaaineiden kallistuminen nopeuttivat inflaatiota jonkin verran vuoden 2010 aikana. Euroalueen kotimaiset kustannuspaineet pysyivät sen sijaan vaimeina ja inflaatiopaineet siten vähäisinä. Vuonna 2010 EKP:n neuvosto piti perusrahoitusoperaatioiden koron 1 prosentissa. Neuvosto muutti huutokauppamenettelyjä likviditeettiä lisäävissä operaatioissa. Se teki muutoksia myös vakuuspolitiikkaansa ja käynnisti arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman (Securities Markets Programme, SMP). Koko vuoden ajan neuvosto painotti kokouksissaan, että tarvittaessa epätavanomaisia likviditeettiä lisänneitä toimenpiteitä voidaan purkaa, jos niiden tarve vähenee tai jos hintavakauteen kohdistuu keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä merkittäviä uhkia. Vuoden 2010 alussa neuvosto ilmoitti jatkavansa tehostettua luotonannon tukea pankkijärjestelmälle siten, että rahoitusmarkkinatilanteen koheneminen otetaan huomioon ja estetään toimien pitkittämisestä aiheutuvat vääristymät markkinoilla. Maaliskuussa neuvosto päätti, että vähintään lokakuun 2010 loppuun asti perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa kaikki jätetyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Samalla kolmen kuukauden operaatioissa palattiin vaihtuvakorkoisuuteen. Maaliskuussa 2010 toteutettavissa kuuden kuukauden operaatioissa korko päätettiin kiinnittää operaation voimassaoloaikana toteutettavien perusrahoitusoperaatioiden keskimääräiseen minimitarjouskorkoon. Neuvosto totesi tarjoavansa euroalueen pankkijärjestelmälle edelleen keskuspankkirahoitusta erittäin suotuisin ehdoin ja edistävänsä siten luotonantoa. Kevään 2010 aikana eurovaltioiden velkakriisin voimistuminen heikensi eurooppalaisten pankkien kykyä hankkia markkinaehtoista rahoitusta. Huhtikuussa EKP:n neuvosto ilmoitti, että sen aiempi väliaikainen päätös vakuuksilta vaaditun vähimmäisluottoluokitustason laskemisesta omaisuusvakuudellisia arvopapereita (asset-backed securities, ABS) lukuun ottamatta on voimassa toistaiseksi. Toukokuussa neuvosto tuki rahoitusmarkkinoiden toimintaa käynnistämällä arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman (ks. kehikko 3) ja huojensi jälleen pankkien likviditeettiepävarmuutta palauttamalla täyden jaon politiikan kolmen kuukauden operaatioihin syyskuun 2010 loppuun 16 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

18 Kehikko 3. Arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma Kuvio. Arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman kehitys vuonna 2010 Mrd. euroa Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Lähde: Euroopan keskuspankki. Toukokuussa 2010 EKP:n neuvosto käynnisti arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman (Securities Markets Programme). Tämän ohjelman mukaisesti eurojärjestelmä voi ostaa jälkimarkkinoilta julkisia ja yksityisiä velkakirjoja. Ohjelman tavoitteena on turvata rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta finanssikriisin vuoksi häiriintyneillä markkinalohkoilla. Velkakirjamarkkinainterventioiden likviditeettiä lisäävät vaikutukset neutraloidaan viikon mittaisilla likviditeettiä vähentävillä operaatioilla, eivätkä interventiot siten vaikuta rahapolitiikan mitoitukseen. Vuoden 2010 lopussa arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman koko oli noin 73,5 mrd. euroa (kuvio). Vuoden 2010 aikana ohjelmalla vakautettiin erityisesti valtionlainamarkkinoita. Näillä markkinoilla esiintyi vuoden mittaan syveneviä häiriöitä, joiden seurauksena hinnoittelu alkoi seurata yleistä hermostuneisuutta perustekijöiden sijasta. Tehokkaasti toimivat valtionlainamarkkinat ovat tärkeät rahoitusmarkkinoiden toiminnan kannalta. Valtionlainamarkkinoiden jännitteet saattavat vaikuttaa epäsuotuisasti myös muihin rahoitusmarkkinalohkoihin, jotka ovat rahoituksen välittymisen kannalta tärkeitä. Valtionlainat toimivat pohjana hinnoiteltaessa muita rahoitusmarkkinainstrumentteja. Arvopaperimarkkinoita koskevaa ohjelmaa ei ole rajattu kokonsa, kestonsa eikä ohjelmaan sisällytettävien instrumenttien suhteen. Ohjelmasta irtautumisesta ei ole tehty päätöksiä. Arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman kehittyminen tulee olennaisesti riippumaan rahoitusmarkkinoiden tilasta. Tätä ohjelmaa, kuten kaikkia muitakin epätavanomaisia rahapolitiikkatoimia, tullaan ylläpitämään niin kauan kuin se on välttämätöntä rahapolitiikan tehokkaan välittymisen turvaamiseksi. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

19 saakka. Samaan aikaan neuvosto päätti yhteistyössä muiden keskuspankkien kanssa aktivoida uudestaan väliaikaisen swapjärjestelyn Yhdysvaltain keskuspankin kanssa ja jatkaa dollarimääräisiä lainaoperaatioita. Kuvio 1. Rahapolitiikan välittymismekanismi % kk:n euriborkorko 2. 3 kk:n euriborkorko 3. Eurojärjestelmän ohjauskorko Lähde: Euroopan keskuspankki. Syyskuun alussa EKP:n neuvosto muutti jälleen huutokauppamenettelyjä. Se päätti jatkaa täyden jaon politiikkaa perusrahoitusoperaatioissa niin kauan kuin on tarpeen ja vähintään tammikuuhun 2011 asti. Kolmen kuukauden operaatioissa menettelyä jatketaan vuoden 2010 loppuun saakka. Kolmen kuukauden operaatioissa korko päätettiin määritellä operaatioiden juoksuaikana toteutettujen perusrahoitusoperaatioiden korkojen keskiarvona. Samalla neuvosto ilmoitti, että loppuvuoden aikana toteutetaan kolme uutta hienosäätöoperaatiota kuuden ja kahdentoista kuukauden rahoitusoperaatioiden erääntyessä. Joulukuussa neuvosto päätti jatkaa täyden jaon politiikkaa perusrahoitusoperaatioissa vähintään huhtikuuhun 2011 asti. Tammi-maaliskuussa 2011 toteutettavat kolmen kuukauden operaatiot neuvosto päätti hyväksyä täysimääräisesti siten, että kiinteänä korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin operaation ajalta. Kesällä neuvosto korosti useaan otteeseen, että rahapolitiikalla tehdään kaikki tarvittava euroalueen hintavakauden ylläpitämiseksi keskipitkällä aikavälillä. Neuvosto tähdensi, että tämä on rahapolitiikan välttämätön ja keskeinen panostus kestävän talouskasvun, uusien työpaikkojen synnyn ja rahoitusvakauden edistämiseksi. Neuvosto totesi kevään jälkeen useasti, että kaikki tehostetun luotonannon tukeen liittyvät epätavanomaiset toimenpiteet ovat täysin Euroopan keskuspankin mandaatin mukaisia ja rakenteeltaan tilapäisiä. Se korosti olevansa edelleen lujasti sitoutunut hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Neuvosto painotti tarkistavansa rahapolitiikan mitoitusta ja likviditeetin tarjontaa tarvittaessa. Alkuvuonna lyhyet euriborkorot olivat selvästi alle perusoperaatioiden koron eli 1 prosentin, mutta loppuvuonna ne nousivat 1 prosentin tuntumaan rahamarkkinoiden normalisoituessa (kuvio 1). Pankkien välinen eoniakorko pysytteli pääasiassa koko vuoden 1 kuukauden euriborin alapuolella, mutta oli kuitenkin hieman EKP:n yön yli talletuskorkoa korkeampi. EKP:n neuvoston arvioita euroalueen talouskehityksestä Voimakkaiden likviditeettiä lisäävien toimenpiteiden taustalla oli rahoitusmark- 18 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

20 kinoiden häiriön välittyminen reaalitalouteen. Euroalueen talous oli alkanut hienoisesti kasvaa rajun pudotuksen jälkeen vuoden 2009 jälkipuoliskolla sekä varastosyklin muutoksen että viennin elpymisen ansiosta. Myös merkittävä makrotaloudellinen elvytys ja muut toimenpiteet rahoitusjärjestelmän toiminnan normalisoimiseksi olivat tukeneet kysynnän kasvua. Vuoden 2010 alussa EKP:n neuvosto arvioi, että vaikka monet euroalueen talouskasvua tukevat tekijät ovat tilapäisiä, kasvu jatkuu maltillisena. Neuvosto totesi kuitenkin, että kasvu oli epätasaista ja että siihen liittyi paljon epävarmuutta. Se arvioi, että taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla jarruttaa talouden elpymistä. Lisäksi neuvosto ennakoi, että kapasiteetin alhainen käyttöaste vaimentaa investointeja ja työttömyysasteen nousu hillitsee kulutusta vuonna Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi edellisestä neljänneksestä lähes ½ %. Toisella neljänneksellä BKT oli prosentin suurempi kuin edellisellä neljänneksellä pääosin kotimaisen kysynnän vahvistumisen vuoksi. Kolmannella neljänneksellä kasvu tasaantui odotetusti 0,3 prosenttiin edellisestä vuosineljänneksestä. Myös viimeisellä neljänneksellä BKT oli 0,3 % suurempi kuin edellisellä neljänneksellä Eurostatin ensimmäisen arvion mukaan. Loppuvuonna neuvosto muutti arviotaan euroalueen kuluvan vuoden talouskasvusta aiemmin ennustamaansa voimakkaamman kasvun suuntaan pääosin yksityisen kotimaisen kysynnän vahvistumisen vuoksi. Kaiken kaikkiaan odotukset euroalueen talouskehityksestä säilyivät maltillisina koko vuoden. Joulukuussa neuvoston odotukset vuoden 2011 talouskasvusta pysyivät niin ikään maltillisina. Kasvun nähtiin jatkuvan epätasaisena ja siihen katsottiin liittyvän paljon epävarmuutta. EKP:n neuvosto näki tulevaan talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden olevan poikkeuksellisen suurta koko vuoden 2010 ajan. Mahdollisuutta odotettua voimakkaampaan talouden elpymiseen tukivat laaja kokonaistaloudellinen elvytys ja myös muut talouspoliittiset toimet. Nähtiin myös, että luottamus voisi parantua ja ulkomaankauppa kasvaa odotettua enemmän. Toisaalta katsottiin, että reaalitalouden heikolla kehityksellä ja rahoitusmarkkinoiden häiriöillä voi olla ennakoitua kielteisimpiä ja pitkäaikaisempia yhteisvaikutuksia talouskasvuun. Epävarmuutta lisäsivät myös protektionismipaineet, öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen vaihtelu sekä maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien hallitsemattoman korjaantumisen mahdollisuus. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla EKP:n neuvosto arvioi kaiken kaikkiaan talouskasvuun liittyvien riskien olevan tasapainossa. Syksyllä neuvosto ennakoi talouskasvuun liittyvien riskien painottuvan sen sijaan ennustettua hitaamman kasvun suuntaan. Ennustettua huonomman kehityksen riskien kasvu liittyi lähinnä maailmantalouden kasvunäkymien heikentymiseen. Yhdysvaltain dollari vahvistui suhteessa euroon tammikuusta kesäkuuhun finanssikriisin vaikutuksesta (kuvio 2). Loppuvuonna euro pääosin vahvistui dollariin nähden lukuun ottamatta elokuun ja marraskuun selviä notkahduksia. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

21 1 Rahalaitosten yksityiselle ei-rahoitussektorille myöntämien lainojen kanta pysyi vuoden 2010 aikana likimain ennallaan. Yritysten lainakannan vuosimuutos oli selvästi negatiivinen kevääseen asti, mutta tasaantui nollan tuntumaan vuoden lopulla. Kotitalouksien lainakanta sen sijaan kasvoi maltillisesti koko vuoden ajan edellisvuotiseen verrattuna. Kuvio 2. Euron dollarikurssi ja valuuttaindeksi USD/EUR Indeksi, tammi-maaliskuu 1999 = 100 1, ,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1, Euron keskikurssi Yhdysvaltain dollareina (vasen asteikko) 2. Euron suppea nimellinen valuuttaindeksi (oikea asteikko) Lähteet: Reuters ja Euroopan keskuspankki. Kuvio 3. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Prosenttimuutos edellisvuotisesta Lähde: Eurostat EKP:n neuvoston arviot hintakehityksestä Talousnäkymien ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto oletti koko vuoden, että euroalueen inflaatio pysyy maltillisena ja inflaatio-odotukset tiukasti ankkuroituina rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Vuoden 2010 alussa euroalueen vuotuinen YKHIinflaatiovauhti oli 1,0 %, mutta vauhti kiihtyi energian kallistumisen ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi 1,5 prosenttiin maaliskuussa. Loppuvuonna öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat kallistuivat edelleen ja inflaatio kiihtyi vähitellen. Joulukuussa YKHI-inflaatio oli 2,2 % (kuvio 3). Toukokuusta alkaen neuvosto painotti, että vaikka yllättävä raaka-aineiden kallistuminen ja talouskasvun kiihtyminen eräillä talousalueilla ovat lisänneet globaaleja inflaatiopaineita, kotimaiset hintapaineet ovat pysyneet euroalueella edelleen maltillisina. Kesän jälkeen neuvosto ennakoi inflaation vaihtelun kasvavan energiaerästä aiheutuvan vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. EKP:n neuvosto arvioi huhtikuuhun asti, että hintakehitykseen liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Alkuvuonna hintariskit liittyivät erityisesti talouden elpymiseen ja raaka-aineiden hintakehitykseen. Toisaalta julkisten talouksien vakauttaminen saattaisi neuvoston arvion mukaan johtaa välillisten verojen ja hallinnollisten hintojen ennakoitua suurempiin korotuksiin. Toukokuussa neuvosto korosti lyhyen aikavälin inflaatioriskien painottuvan ennustettua nopeamman inflaation suuntaan energian hinnan nousun vuoksi, mutta katsoi 20 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

22 näiden riskien olevan keskipitkällä aikavälillä edelleen tasapainossa. Syyskuussa neuvostossa arvioitiin hintakehitykseen liittyvien riskien muuttuneen siten, että ne painottuvat aiemmin ennakoitua nopeamman inflaatiovauhdin suuntaan öljyn ja muiden raaka-aineiden hintakehityksen vuoksi, mutta joulukuussa riskit olivat jälleen tasapainottuneet. Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan valuutat kuuluivat ERM II valuuttakurssimekanismiin vuonna Koko vuoden ajan Tanskan, Viron ja Liettuan valuutat olivat jokseenkin eurokeskikurssinsa tasolla tai lähellä sitä. Latvian lati sen sijaan pysytteli yksipuolisesti asetetun ±1 prosentin vaihteluvälinsä heikommalla puolella. EKP:n neuvoston kannanotot muuhun talouspolitiikkaan Vuoden 2010 aikana EKP:n neuvosto korosti useaan otteeseen, että monien euroalueen maiden suuri ja voimakkaasti kasvava julkisen talouden epätasapaino ja hallitusten tuntuvat lainanottotarpeet voivat nostaa keskipitkiä ja pitkiä markkinakorkoja ja vaimentaa siten talouskasvun edellytyksiä. Julkisen talouden suuri alijäämä ja velka saattavat vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista ja heikentää vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuutta. Neuvosto kehottikin hallituksia päättämään ja panemaan oikeaaikaisesti täytäntöön julkisen talouden vakauttamistoimia. Rakenteellisten uudistusten pitäisi perustua realistisiin kasvuoletuksiin ja painottua menopuoleen. Myös väestön ikääntymisestä aiheutuva budjettimenojen kasvu pitää ottaa uudistuksissa huomioon. Neuvosto painotti, että julkisen talouden vakauttaminen tulee aloittaa viimeistään vuonna 2011 ja että vakautustoimien tulisi olla merkittävästi suurempia kuin vakaus- ja kasvusopimuksessa määritelty ½ % BKT:stä vuodessa. Neuvoston mukaan kestävän kasvun ja työllisyyden tukeminen edellyttää erityisesti maltillista palkanasetantaa, tehokkaita työnteon kannustimia ja työmarkkinoiden riittävää joustavuutta. Samalla tarvitaan kilpailun lisäämistä, tuottavuuden kohenemista ja innovaatioita lisäävää politiikkaa. Neuvosto peräänkuulutti myös pankkisektorin tarkoituksenmukaista uudelleenjärjestelyä. Terveet taseet, vakaa riskienhallinta sekä avoimet ja vankat liiketoimintamallit ovat keskeisiä, kun halutaan vahvistaa pankkien vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä häiriöistä. Tällöin luodaan pohja kestävälle talouskasvulle ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Vuoden 2010 alussa EKP:n neuvosto korosti, että EU 2020 strategian tulisi keskittyä erityisesti potentiaalisen kasvun kohentamiseen ja työllisyyden vahvistamiseen. Tämän edellytyksenä ovat hyvin toimivat työ- ja hyödykemarkkinat, vakaat rahoitusjärjestelmät ja kestävä finanssipolitiikka. Kreikan julkisen talouden velkakriisi kärjistyi alkuvuonna. Helmikuussa Kreikan hallitus ilmoitti lisätoimista julkisen talouden vakauttamiseksi. Maaliskuussa EKP:n neuvosto antoi lausunnon Kreikan lisätoimista. Neuvosto korosti, että julkisten menojen leikkaukset ja julkisen sektorin palkkojen sopeuttaminen vakauttavat Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

23 julkista taloutta pitkällä aikavälillä ja lisäävät merkittävästi hinta- ja kustannuskilpailukykyä Kreikan taloudessa. Huhtikuussa neuvosto ilmaisi myönteisen kantansa euroalueen maiden valtion- ja hallitusten päämiesten edelliskuussa antamaan Kreikkaa koskevaan lausuntoon. EKP:n neuvosto kannatti täysin aikeita tehostaa talous- ja budjettiriskien sekä niiden estämiseen käytettävien välineiden ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn seurantaa. Se suhtautui myönteisesti myös päätökseen kehittää tehokkaita välineitä kriisien ratkaisemiseksi. Toukokuussa EKP:n neuvosto ilmaisi myönteisen kantansa Kreikan hallituksen hyväksymään talouden sopeutusohjelmaan, joka perustui hallituksen neuvotteluihin Euroopan komission, EKP:n sekä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa (ks. kehikko 4). Kesäkuussa neuvosto antoi tukensa euroalueen maiden viralliselle päätökselle perustaa Euroopan rahoitusvakausväline (European Financial Stability Facility). Neuvosto painotti, että kaikkien maiden on pidettävä kiinni sitoumuksestaan korjata suuret budjettialijäämät ja valtionvelat ja vähentää julkisten talouksien haavoittuvuutta. Samalla neuvosto antoi tukensa finanssipolitiikkaa koskeville linjauksille, joista euroalueen maiden ministerit sopivat keväällä. Heinäkuussa EKP:n neuvosto esitti Eurooppa-neuvoston perustamalle niin sanotulle talouden ohjaustyöryhmälle ehdotuksensa kansallisen budjettipolitiikan seurannan vahvistamisesta sekä finanssipoliittisten sääntöjen tarkan noudattamisen varmistamisesta. EKP:n neuvosto painotti, että on tarpeen kehittää kilpailukyvyn tarkkaa yleisvalvontaa. Lisäksi tarvitaan euroalueen maiden tasapainottomuuksien seurantajärjestelmä sekä tarkoituksenmukainen moraalikatoa vähentävä euroalueen kriisinhallintajärjestelmä. Kesällä neuvosto toi esiin myös myönteisen kantansa EU:n laajuisiin stressitesteihin, jotka Euroopan pankkivalvojien komitea (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) ja kansalliset valvontaviranomaiset valmistelivat ja toteuttivat tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa. Neuvosto korosti, että testit ovat tärkeä edistysaskel markkinoiden luottamuksen palauttamisessa. Marraskuussa neuvosto painotti, että EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten edelliskuussa sopimat ehdotukset Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmän (European Union s economic governance) uudistamisesta vahvistavat Euroopan unionin olemassa olevaa julkisen ja makrotalouden valvontajärjestelmää. Ehdotukset eivät kuitenkaan EKP:n neuvoston mukaan merkitse riittävän suurta askelta rahaliiton talouspoliittisessa ohjausjärjestelmässä. Syksyn 2010 aikana Irlannin valtionpaperimarkkinoiden tilanne heikkeni nopeasti. Marraskuussa asiaintila kärjistyi tavalla, joka loi levottomuutta koko euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Tämän seurauksena Euroopan rahoitusvakausjärjestelyt aktivoitiin ja euromaat myönsivät Irlannille lainan tilanteen vakauttamiseksi. Joulukuussa neuvosto ilmaisi tukensa Irlannin hallituksen hyväksymälle talouden sopeutusohjelmalle, joka sisältää tarvittavat tekijät Irlannin talouden vakauttamiseksi kestävällä tavalla. 22 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

24 Kehikko 4. Eräiden euromaiden velkakriisi Euroalueen julkistaloudet ajautuivat kansainvälisen finanssikriisin ja siitä aiheutuneen reaalitalouden taantuman seurauksena aikaisempaa suurempien haasteiden eteen. Mittavat elvytystoimet ja tulojen pieneneminen heikensivät tuntuvasti euroalueen julkisyhteisöjen rahoitusasemaa ja kasvattivat velkaa nopeasti. Lisäksi rahoitusmarkkinoille myönnetyt tukitoimet huononsivat julkisen talouden tilaa useissa maissa. Kehityksessä on kuitenkin ollut huomattavia eroja euroalueen maiden välillä, ja velkaantuneimmat jäsenmaat ovat joutuneet selvästi huonompaan asemaan kuin vähemmän velkaantuneet maat. Velkakriisin syntyyn myötävaikutti myös se, että monissa maissa julkisen talouden tulojen kasvua ei korkeasuhdanteen aikana ennen finanssikriisiä käytetty julkisen velan pienentämiseen riittävässä määrin. Finanssikriisi on vaikuttanut ratkaisevalla tavalla julkisen talouden kestävyyteen ja muuttanut useissa maissa suotuisat rahoitusolot selvästi aikaisempaa heikommiksi. Nopea velkaantuminen vaikeutti rahoituksen saatavuutta ja nosti sen hintaa erityisesti Kreikassa ja Irlannissa vuoden 2010 aikana. Niin ikään Portugalissa ja Espanjassa sekä jossain määrin myös Italiassa julkisen velan rahoituskustannukset kasvoivat, mikä lisäsi maiden julkisyhteisöjen rahoituskustannuksia. Sen sijaan vähemmän velkaantuneiden maiden kuten Suomen ja Saksan valtionlainojen korot eivät nousseet. Kreikassa ja Irlannissa julkisen talouden nopea velkaantuminen kärjistyi kriisiksi vuoden 2010 aikana. Kreikassa ongelmat ovat talouden rakenteissa ja finanssipolitiikan mitoitus on ollut löysää pidemmän aikaa jo ennen taantumaa. Sen sijaan Irlannissa julkisen talouden ongelmat ovat aiheutuneet suureksi osaksi kiinteistömarkkinoiden ylikuumenemisesta. Pankkien tukitoimien kasvu on heikentänyt Irlannin julkista talout ta nopeasti, mutta myös muut julkiset menot ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina. Vaikka Kuvio. Ero Saksan korkoihin Prosenttiyksikköä Kreikan ja Irlannin velkakriisin syyt eroavat merkittävästi tosistaan, on niissä myös yhtäläisyyksiä: molemmissa maissa julkisen velan rahoitus riippuu hyvin pitkälti ulkomaisista sijoituksista. Kreikan julkisen talouden ongelmat alkoivat kärjistyä keväällä 2010, jolloin maan lainansaanti rahoitusmarkkinoilta käytännössä tyrehtyi kokonaan ja velan jälleenrahoitus vaikeutui. Rahoitusmarkkinoiden epäluottamus Kreikan kykyyn selvitä rahoitusongelmistaan kasvoi nopeasti, ja valtion rahoituskustannukset kohosivat kestämättömiksi. Markkinoiden epäluottamusta lisäsivät ongelmat Kreikan julkisen talouden tilastoinnissa. Kreikan 10-vuotisen valtionlainan korko nousi yli 10 prosenttiin, ja maa joutui 1. Espanja 2. Suomi 3. Kreikka 4. Italia 5. Irlanti 6. Portugali Lähde: Bloomberg Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

25 tukeutumaan kansainvälisen yhteisön apuun rahoituksen turvaamiseksi. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja euromaat asettivat rahoituksen ehdoksi, että Kreikka sitoutui julkisen talouden kolmivuotiseen vakauttamisohjelmaan, jonka tarkoituksena on supistaa julkisen talouden vaje alle 3 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Kreikka, Kansainvälinen valuuttarahasto ja euroalueen maat sopivat yhteensä 110 mrd. euron lainaohjelmasta. Ohjelman toteutumista seurataan tarkasti, ja rahoituksen ehtona on, että Kreikka pysyy tavoitteissa. Kreikan sitoutuminen ohjelman tavoitteisiin ei kuitenkaan vähentänyt markkinoiden epäluottamusta maan valtionlainoja kohtaan merkittävästi. Vuoden lopussa Kreikan valtionlainojen korkojen ero suhteessa Saksan vastaaviin korkoihin oli lähes 10 prosenttiyksikköä. Irlannin julkisen talouden alijäämä kasvoi vuonna 2010 tuntuvasti pankeille myönnettyjen tukien myötä. Irlannin pankkisektorin ongelmat ja nopea velkaantuminen kärjistyivät kriisiksi loppuvuonna 2010, ja maa joutui turvautumaan Kreikan tavoin kansainvälisen yhteisön apuun. Irlanti on sitoutunut nelivuotiseen vakauttamisohjelmaan, jonka tarkoituksena on supistaa julkisen talouden alijäämä Euroopan finanssipolitiikan sääntöjen sallimiin rajoihin eli alle 3 prosentiksi vuoteen 2014 mennessä. Irlannin tukemiseen osallistuvat kaikki rahoituksenvakausjärjestelyihin liittyvät instituutiot eli Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (European Financial Stabilisation Mechanism) ja Euroopan rahoitusvakausväline (European Financial Stability Facility) sekä Kansainvälinen valuuttarahasto. Myös eurojärjestelmä on osallistunut aktiivisesti Euroopan komission ja valuuttarahaston kanssa Irlannin ja Kreikan tukipakettien valmisteluun. EKP:n neuvosto on korostanut, että rahoitusmarkkinoiden luottamuksen lujittaminen ja valtionlainojen korkojen riskipreemioiden pienentäminen vaativat välitöntä ja uskottavaa monivuotista julkisen talouden vahvistamista. Myös sitoutuminen merkittäviin pitkän aikavälin rakenteellisiin uudistuksiin on välttämätöntä talouskasvun ja euroalueen toiminnan tukemiseksi. Hyvin toimivat rahoitusmarkkinat tukevat pankkien varainhankintaa ja rahapolitiikan välittymistä. 24 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

26 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa Vuonna 2010 Suomen kokonaistuotanto lisääntyi maltillisesti edellisvuoden poikkeuksellisen rajun supistumisen jälkeen. Tuotannon kasvu voimistui selvästi keväällä mutta tasaantui loppuvuotta kohden. Elpymisen kärjessä olivat metsäja kemianteollisuus sekä metallien jalostus. Investointitavaroiden huomattava osuus Suomen teollisuuden tuotannossa ja viennissä viivästi talouden elpymistä, sillä vapaan kapasiteetin suuri määrä pidätteli investointien käynnistymistä maailmalla. Myös Suomessa yritysten kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät edelleen 2010, kun vapaata tuotantokapasiteettia oli yrityksissä runsaasti. Suomen Pankki julkaisi vuoden 2010 aikana kaksi kokonaistaloudellista ennustetta. Syyskuun ennusteessaan Suomen Pankki arvioi, että Suomen talouden elpyminen ei muodostu erityisen vahvaksi. Taantuma oli nopeuttanut talouden rakennemuutosta, ja monella keskeisellä vientitoimialalla sopeutuminen globaalien kysyntä- ja tuotantorakenteiden muuttumiseen jatkui. Suomen Pankki korosti, ettei taantumaa edeltäneelle kasvu-uralle ole paluuta ilman sellaisia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla lisätään työn tarjontaa ja parannetaan tuottavuutta. Ennen taantumaa työkustannukset kasvoivat Suomessa useana vuonna enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Tuottavuuden heikkeneminen taantuman Kuva: Peter Mickelsson. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

27 myötä rasitti yritysten hintakilpailukykyä ja vaikeutti niiden mahdollisuuksia saada uusia tilauksia kireässä kilpailutilanteessa, todettiin pankin ennusteraportissa. Valtion tukitoimet ja matalan korkotason tukema kysyntä vauhdittivat asuntojen rakentamista vuonna Asuntoluottojen vahvana säilynyt kysyntä on merkinnyt suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen kasvun jatkumista. Suomen Pankki painotti vuoden aikana useaan otteeseen, että kotitalouksien täytyy kyetä hoitamaan velkansa myös tuntuvasti nykyistä korkeampien korkojen oloissa. Suuri velkataakka heikentää kotitalouksien ja samalla koko talouden kykyä sopeutua erilaisiin häiriöihin. Pankki muistutti, että kotitalouksien velkaantumista onkin seurattava tarkoin. Suomalaisten kotitalouksien luottamus taloustilanteen parantumiseen koheni nopeasti jo vuoden 2009 aikana ja edelleen vuonna Luottamuksen palautumista tuki odotettua parempi työllisyystilanne. Tähän vaikutti mm. Suomessa käytössä oleva lomautusjärjestelmä, joka vähensi yritysten tarvetta irtisanomisiin taantuman aikana. Osittain työttömyyden lisääntymistä rajoitti myös se, että väkeä siirtyi työvoiman ulkopuolelle mm. opiskelemaan ja eläkkeelle. Työttömyysaste laski vuoden aikana 9 prosentista alle 8 prosenttiin. Hyvän luottamuksen tukemana yksityinen kulutus lisääntyi vuoden aikana, ja vähittäiskaupan määrä kasvoi taantumaa edeltäneelle tasolleen. Loppuvuonna 2010 kuluttajien luottamusta horjutti uudelleen virinnyt huoli euroalueen julkisten talouksien tilasta. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi vuoden 2010 loppua kohden. Energian hinta nousi vuoden mittaan, ja lisäksi elintarvikkeet kallistuivat vuoden lopulla. Kuluttajahintojen 12 kuukauden muutosvauhtia nopeutti myös se, että elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentaminen lokakuussa 2009 ei enää vaikuttanut muutosvauhdin laskentaan vuoden viimeisinä kuukausina. Palveluiden hinnat sen sijaan nousivat hitaammin kuin edellisenä vuonna. Suomen julkisen talouden alijäämä säilyi suurena vuonna 2010 huolimatta talouskasvun voimistumisesta. Erityisesti valtiontalouden rahoitusalijäämä oli mittava, ja valtion velkaantuminen lisääntyikin nopeasti. Taantuma on lyhyessä ajassa syönyt niitä rahoituspuskureita, joilla ikääntymisen mukanaan tuomiin menopaineisiin oli varauduttu. Julkisen talouden pitkän aikavälin epätasapaino ei korjaannu pelkästään talouden elpymisen myötä. Suomen Pankki korosti, että rakenteellisten uudistusten ohella valtion ja koko julkisen talouden vakauttaminen edellyttää tulojen ja menojen uudelleenarviointia. Suomen Pankki osallistui vuoden aikana monin eri tavoin sekä maailmantalouden että Suomen talouskehityksen analyysiin ja talouspoliittiseen keskusteluun. Suomen Pankin pääjohtaja ja pankin asiantuntijat olivat usein kuultavana eduskunnassa ja muissa kotimaisissa instituutioissa. 26 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

28 Tutkimus Suomen Pankissa tehtävä taloudellinen tutkimus palvelee pankin politiikkavalmistelua, oman toiminnan kehittämistä ja pankin ulkoista vaikuttavuutta. Tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen huipputaso pankin kannalta keskeisillä tutkimusalueilla. Näin pankki voi antaa vahvan panoksen rahapolitiikasta ja rahoitusmarkkinoiden kehittämisestä käytävään keskusteluun sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomen Pankin tutkimustoiminnan uudistaminen käynnistyi alkuvuonna 2010, kun johtokunta asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta tutkimusresurssien uudelleenorganisoimiseksi ja tutkimuslinjausten tarkistamiseksi. Uudistamisen keskeinen tarkoitus liittyi toimenpiteisiin, joilla turvataan pankin tutkimuksen hyvä akateeminen laatu ja parannetaan tutkimustoiminnan ja politiikkatyön välistä vuorovaikutusta sekä varmennetaan tutkimuslinjausten ajanmukaisuus. Rahoituskriisi ja globaali taloustaantuma korostivat rahoitustekijöiden ja kokonaistaloudellisen vakauden kiinteää yhteyttä, jonka tulisi näkyä pankin uusissa tutkimuslinjauksissa. Tutkimustoiminnan uudistaminen Suomen Pankin tutkimustoiminnasta julkaistiin arviointiraportti joulukuussa Raportin tulosten perusteella johtokunta asetti vuoden 2010 alussa työryhmän valmistelemaan ehdotusta konkreettisista toimenpiteistä tutkimustoiminnan uudistamiseksi. Työryhmä jätti raporttinsa toukokuussa 2010, ja raportin keskeistä sisältöä käsiteltiin Suomen Pankin strategiapäivillä touko-kesäkuun vaihteessa. Kesällä 2010 Suomen Pankin johtokunnalle tehtiin ehdotus tutkimustoiminnan organisoimiseksi ns. laajan tutkimusyksikkömallin mukaisesti. Ehdotetun mallin mukaan Suomen Pankin tutkimustoiminnan sisäisestä vierailijaohjelmasta luovutaan ja toiminta organisoidaan vastaisuudessa rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tutkimusyksikköön, johon rekrytoidaan tohtoritason ekonomisteja määräaikaisiin tutkijaekonomistin tehtäviin. Neljästä viiteen vuoteen kestävät määräaikaisuudet ovat uusittavissa. Tutkijaekonomistin tehtävät jakaantuvat varsinaiseen tutkimukseen ja politiikkatyöhön, ja suoriutumista näissä arvioidaan molemmista näkökulmista. Lisäksi aiemmat kaksi erillistä tutkimusohjelmaa, rahapolitiikan mallinnus ja rahoituspalvelusektorin tulevaisuus, sulautetaan yhteen siten, että tutkimustoiminnan painopiste on rahoitusmarkkinoiden ja makrotalouden vuorovaikutuksessa ja vakaudessa. Tämä tutkimustoiminnan painopisteiden uudistaminen on osaltaan johtunut rahoituskriisistä ja sitä seuranneesta globaalista talouden taantumasta, jotka ovat voimakkaasti korostaneet rahoitustekijöiden vaikutusta kokonaistalouden vakauden kannalta. Uusi organisaatio tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Loppuvuonna 2010 tutkimusyksikköön rekrytoitiin pankin sisältä neljä tohtoritason ekonomistia tutkijaekonomistin tehtäviin. Lisäksi johtokunta päätti, että pankki pyrkii rekrytoimaan tohtoritason ekonomistin osallistumalla American Economic Associationin vuosikokouksen yhteydes- Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

29 sä tammikuussa 2011 Yhdysvaltain Denverissä järjestettäviin valmistuvien tohtorien rekrytointitilaisuuteen. Rahataloudellinen tutkimus Vaikka tutkimusyksikön työssä suuntauduttiinkin vuoden 2010 aikana pitkälti Suomen Pankin tutkimustoiminnan uudistamiseen, yksikön varsinaista tutkimustoimintaa ohjattiin vielä aiempien tutkimuspainotusten mukaisesti. Näiksi painotuksiksi oli määritelty rahapolitiikan mallintaminen, rahoituspalvelusektorin tulevaisuus sekä siirtymätalouksien, erityisesti Venäjän ja Kiinan talouksien, seuranta ja tutkimus. Tutkimus on keskitetty tutkimusyksikköön ja siirtymätalouksien tutkimuslaitokseen. Globaali finanssikriisi ja sitä seurannut kansainvälisen talouden taantuma ovat asettaneet uusia haasteita taloustutkimukselle. Kokonaistaloudellisen tutkimuksen valtavirtaan on kohdistunut voimakasta kritiikkiä. Yhtäältä syynä kritiikkiin on ollut se, että tutkimus ei kyennyt ennakoimaan rahoituskriisin puhkeamista ja sen vaikutuksia, ja toisaalta se, että tutkimus ei ole kyennyt tarjoamaan välineitä kriisin hallitsemiseksi ja pääsemiseksi ulos kriisistä. Sen lisäksi, että rahoitusmarkkinoiden käyttäytymistä ja toiminnallisia puutteita käsittelevä tutkimus tulisi kriisin opettamana aikaisempaa selvemmin integroida osaksi kokonaistaloudellista analyysia, monet kriitikot ovat sitä mieltä, että makrotaloustieteen perusteet tarvitsevat syvempääkin uudistamista. Tutkimusyksikkö myötävaikutti osaltaan taloustutkimuksen kriisin jälkeisistä haasteista käytyyn keskusteluun. Puheenvuoroissaan tutkimusyksikkö tarkasteli ennen kaikkea rahoituskriisin mahdollisia vaikutuksia makrotaloustieteen tilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Suomen Pankin tutkimusyksikön tutkimusprojekteissa keskityttiin vielä vuoden 2010 aikana rahapolitiikan mallintamiseen ja rahoituspalvelusektorin tulevaisuutta koskevien kysymysten analysointiin. Näistä tutkimusohjelmista syntyi 22 keskustelualoitetta vuonna Vuoden 2010 aikana raha- ja vakauspoliittiseen keskusteluun vaikutti vielä olennaisesti globaalia rahoituskriisiä seurannut kansainvälisen talouden taantuma. Keskustelun vaikutukset näkyivät myös tutkimustoiminnan painotuksissa. Tutkimusteemoista rahoitustekijöiden makrotaloudellinen merkitys pysyi ensisijaisena tutkimuspainotuksissa. Rahoitusmarkkinaohjelman tutkimuspainotuksissa korostuivat puolestaan vakavaraisuussäännöksiin, pankkien asuntolainamarginaaleihin sekä pankkien liiallisen riskinoton ja vakavaraisuussäädösten makrotaloudellisiin vaikutuksiin liittyvät kysymykset. Rahapolitiikan mallintamisessa suuntauduttiin tutkimustoiminnan painopisteiden mukaisissa projekteissa mm. 1) rahoitusmarkkinahäiriöiden merkitykseen Suomen talouden suhdannevaihteluissa, 2) rahoitusvarallisuuden ja rahapolitiikan väliseen vuorovaikutukseen erityisesti Yhdysvalloissa, 3) rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyden kasvuvaikutuksiin, 4) keskuspankin likviditeettioperaatioihin rahoitus- ja talouskriisin aikana ja 5) budjettialijäämien kokonais- 28 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

30 taloudellisiin vaikutuksiin, kun taloustoimijoiden odotustenmuodostus perustuu oppimissääntöihin. Saatujen tulosten mukaan rahoitustekijät yhtäältä selittävät hyvin Suomen talouden investointija suhdannedynamiikkaa vuosien 1995 ja 2008 välisenä aikana. Toisaalta osakemarkkinavarallisuuden vaihtelut vaikuttavat estimointitulosten mukaan merkittävästi Yhdysvaltain talouden suhdannevaihteluihin, ja keskuspankki käyttää rahapolitiikkakorkoaan vaimentaakseen osamarkkinavarallisuuden vaihteluita. Lisäksi saatujen tutkimustulosten mukaan rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun mahdollistamalla innovaatioiden entistä tehokkaamman hyödyntämisen taloudessa. Velkarahoitetuilla budjettialijäämillä ei ole myöskään oppimissääntöihin perustuvan odotustenmuodostuksen tapauksessa taloutta elvyttäviä vaikutuksia, mikäli taloustoimijoiden odotustenmuodostus ei riipu budjettialijäämien rahoitusmuuttujista. Rahoitussektorin tulevaisuutta koskevan tutkimusohjelman painopisteiden mukaisissa projekteissa tarkasteltiin mahdollisuutta lieventää Basel II säännösten väitettyä taipumusta voimistaa talouden suhdannevaihteluita soveltamalla suhdanteista riippumattomia luottoluokituksia pankkien sisäisten luokitusten järjestelmissä. Suhdanteista riippumaton luottoluokitus perustuisi velallisen luottoluokituksen rakenteelliseen komponenttiin, ja suhdanneluonteinen komponentti jätettäisiin huomiotta. Empiirisen näytön mukaan tällaista rakenteellista komponenttia ei kuitenkaan yritystasolla näyttäisi olevan olemassa. Toisaalta saatujen tutkimustulosten mukaan asuntolainakorkojen lyhyen aikavälin vaihtelu Suomessa selittyy pääasiassa markkinakorkojen vaihtelulla, kun taas pitkän aikavälin vaihteluun vaikuttavat myös kustannus- ja riskitekijät. Luottomarkkinoiden informaatio-ongelmista kumpuava pankkien liiallinen riskinotto voi lisäksi saatujen tutkimustulosten mukaan kohdentaa luotonantoa liikaa yhteiskunnan kannalta suuririskisiin investointeihin. Tämän seurauksena tuotanto supistuu entisestään taantumassa. Näitä tuotannon supistumisia vastaan voidaan tulosten mukaan toimia tehokkaasti mukauttamalla Basel II säädöksiä niin, että investoinnit yhteiskunnan kannalta liian riskialttiisiin projekteihin vähenevät. Siirtymätalouksien tutkimus Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tutkimus on ensisijaisesti soveltavaa makrotaloudellista tutkimusta, jossa painottuvat raha- ja valuuttapoliittiset kysymykset. Ensisijaisina kohdemaina ovat Venäjä ja Kiina, vaikka monissa tutkimusasetelmissa onkin käytettävä laajempaa vertailevaa aineistoa. Tutkimus muodostaa perustan myös yksikön seurannalle ja asiantuntijatoiminnalle. Nämä puolestaan tukevat tutkimusta. Tutkimukset julkaistaan ensi vaiheessa yksikön omina keskustelualoitteina, joita ilmestyi 20 vuoden 2010 aikana. Omien tutkijoiden töiden ohella sarjassa julkaistaan vierailevien tutkijoiden artikkeleita ja yksikön seminaareissa ja työpajoissa esiteltyjä tutkimuksia. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

31 Aiempien vuosien tapaan suurin osa tutkimuksista keskittyy joihinkin laajempiin teemoihin. Kehittyvien talouksien raha- sekä valuuttakurssipolitiikkaan on kiinnitetty tutkimuksessa paljon huomiota. Tutkimustulosten mukaan valuuttakurssi on useissa kehitysmaissa edelleen erittäin merkittävä tekijä rahapolitiikasta päätettäessä. Osaksi tämä johtuu siitä, että monissa maissa ulkomaanvaluuttaa käytetään vaihdon välineenä sekä säästämisinstrumenttina, jolloin valuuttakurssin muutokset välittyvät nopeasti esimerkiksi kuluttajahintoihin. Tämä johtuu siitä, että monet tuotteet hinnoitellaan käytännössä ulkomaanvaluutan määräisinä. Monet kehittyvät taloudet ovat myös varsin riippuvaisia ulkomaankaupasta, mikä korostaa valuuttakurssin merkitystä. Venäjän ja muiden kehittyvien talouksien pankkisektorin tutkimus on jatkunut vilkkaana. Tulosten mukaan esimerkiksi Venäjän pankkisektorin rakenne ja toiminta ovat muuttuneet yllättävän vähän viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka Venäjällä otettiin käyttöön talletustakuujärjestelmä vuonna Saattaa olla, että isojen, pääosin julkisen sektorin omistamien pankkien valtaasema estää suuret muutokset Venäjän pankkisektorilla. Toisaalta tämä on saattanut edesauttaa pankkisektorin vakautta talouskriisin aikana. Kesäkuussa järjestettyyn konferenssiin osallistuivat muun muassa tri Alberto Giovannini (vas.), professori Francesco Giavazzi sekä pääjohtajat Mario Draghi ja Erkki Liikanen. Kuva: Lauri Olander. 30 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

32 Tieteelliset kokoukset Aiempaan tapaan Suomen Pankki järjesti kansainvälisiä tieteellisiä kokouksia tutkimustoimintaansa liittyvistä asioista. Kesäkuussa 2010 pankki järjesti Italian keskuspankin kanssa Helsingissä Pentti Kourin kunniaksi kokouksen, jossa pohdittiin globaalin kriisin myötä syntyneitä haasteita makrotalousteorialle ja kansainväliselle rahoitukselle. Kokoukseen kutsuttiin joukko kansainvälisesti nimekkäitä akateemisia ekonomisteja ja keskuspankin pääjohtajia. Heitä olivat mm. nobelisti Edmund Phelps (Columbian yliopisto), Kansainvälisen valuuttarahaston pääekonomisti, professori Olivier Blanchard (MIT) sekä keskuspankkien pääjohtajat Mario Draghi (Italia), José De Gregorio (Chile)ja Patrick Honohan (Irlanti). Yhteistä näille esiintyjille oli, että he yhtäältä tunsivat Pentti Kourin ja toisaalta alustivat ja keskustelivat talousteemoista, joita Kouri urallaan edisti. Näitä vieläkin hyvin ajankohtaisia teemoja ovat mm. makrotaloustiede ja suuret lamat, valuuttakurssit ja kansainvälisen talouden sopeutuminen sekä rahoitusmarkkinoiden vakaus ja talouskasvu. Osallistujamäärältään runsaslukuinen kokous sai paljon medianäkyvyyttä. Lokakuussa 2010 tutkimusyksikkö ja BOFIT järjestivät yhteistyössä CEPR:n (Centre for European Policy Research) kanssa yhdennentoista vuotuisen tutkijakokouksen, jossa keskusteltiin nousevien talouksien pankkitoimintaa käsittelevistä uusimmista tutkimuksista. Kokouksen akateemiseksi yhteistyötahoksi valittiin Rensselaer Polytechnic Institute (Yhdysvallat). Alan kansainväliset tutkijat lähettivät kokoukseen ehdotuksiaan hyvin aktiivisesti. Kokouksen tieteellinen komitea valitsi lopulta 12 kokouksessa esitettävää ja kommentoitavaa tutkimusta kaikkiaan reilun 70 lähetetyn ehdotuksen joukosta. Osa kokouksessa esitetyistä tutkimuksista julkaistaan myöhemmin BOFITin keskustelualoitesarjassa. Tieteellisten kokousten lisäksi BOFIT järjesti vuonna 2010 yleisölle avoimet tilaisuudet sekä Venäjän että Kiinan taloudesta. Näissä suosituissa seminaareissa käsiteltiin mm. ajankohtaisia talouspoliittisia kysymyksiä sekä talouksien pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

33 Operatiivinen pankkitoiminta Rahapolitiikan toteutus euroalueella ja Suomessa Täyden jaon politiikkaa jatkettiin jälleenrahoitusoperaatioissa Rahapolitiikan toteuttamisella varmistetaan, että EKP:n neuvoston päätökset ohjaus koroista välittyvät markkinakorkoihin sekä edelleen talousyksiköiden toimintaan ja hintakehitykseen. Rahapolitiikan välittymismekanismin ensimmäisessä vaiheessa eurojärjestelmä säätelee rahapolitiikan vastapuolina toimiville luottolaitoksille myönnettävän keskuspankkirahoituksen määrään, hintaan, juoksuaikaan ja ajoitukseen liittyviä ehtoja, jotka vaikuttavat keskeisesti pankkien välisten rahamarkkinakorkojen muodostumiseen. Vuoden 2010 aikana keskuspankkirahoituksen hinta pidettiin ennallaan 1 prosentissa, ja muutokset kohdistuivat erityisesti myönnettyjen luottojen juoksuaikaan. Pankit tarvitsevat keskuspankkirahaa eli likviditeettiä vastatakseen mm. käteisen kysyntään sekä kattaakseen niille asetetut vähimmäisvarantovelvoitteet. 1 Näiden normaaleiden tarpeiden lisäksi keskuspankkirahoituksen kysyntä kasvoi finanssikriisin aikana, kun rahoituksen välitys siirtyi kulkemaan pankkien välisten rahamarkkinoiden sijasta osin keskuspankin taseen kautta. Pankkien välisen luottamuspulan ja likviditeettiepävarmuuden vallitessa osa likviditeettialijää mäisistä pankeista halusi varmistaa tarvitsemansa rahoituk sen suoraan keskuspankista, ja monet ylijäämäiset pankit 1 Luottolaitokset täyttävät talletuskannan pohjalta määriteltävän varantovelvoitteen pitämällä kuukauden mittaisen pitoajanjakson aikana keskuspankissa keskimäärin varantovelvoitetta vastaavaan määrään talletuksia. puolestaan tallettivat varansa keskuspankkiin markkinoiden sijasta. Pankkien likviditeettitarpeet tyydytettiin markkinaoperaatioilla, jotka kansalliset keskuspankit toteuttavat hajautetusti huutokauppoina EKP:n ohjeistuksen mukaisesti. 2 Tavallisesti tärkein väline, jolla rahapolitiikan mitoituksesta viestitään, ovat viikoittain järjestettävät viikon mittaiset perusrahoitusoperaatiot. Pidempiaikaisia, kolmen kuukauden rahoitusoperaatioita toteutetaan tavallisesti kuukausittaisina. Finanssikriisin aikana keskuspankkirahoituksen keskimääräistä juoksuaikaa pidennettiin selvästi. Vuonna 2010 valtaosa pankkien keskuspankkirahoituksesta olikin peräisin kolmesta edellisvuonna toteutetusta vuoden mittaisesta jälleenrahoitusoperaatiosta. Lisäksi vuoden 2010 kuluessa järjestettiin kaksi tavanomaista pidempää, kuuden kuukauden jälleenrahoitusoperaatiota (kuvio 4). Syksystä 2008 alkaen eurojärjestelmän jälleenrahoitusoperaatioissa on myönnetty pankeille vakuuksia vastaan luottoa niiden pyytämä määrä ohjauskorolla. 3,4 Tällä niin sanotulla täyden jaon ja kiinteän koron politiikalla on ollut koko kriisin ajan keskeinen merkitys rahamarkkinahäiriön kielteisten vaikutusten pienentämisessä ja luottamuksen palauttamisessa markkinoille. Rahamarkkinahäiriön takana olleen 2 Suomen Pankin markkinaoperaatioiden toimisto vastaa rahamarkkinahuutokaupoista ja sijoitustoimisto rahapolitiikkaan liittyvistä osto-ohjelmista järjestettiin vaihtuvakorkoinen 3 kuukauden operaatio. 4 Perusrahoitusoperaatioissa sovelletulla kiinteällä korolla tai korolla, joka on kiinnitetty ohjauskoron keskiarvoon operaation juoksuaikana. 32 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

34 Kuvio 4. Eurojärjestelmän euromääräiset operaatiot ja maksuvalmiusjärjestelmän käyttö Mrd. euroa /2007 7/2007 1/2008 7/2008 1/2009 7/2009 1/2010 7/ Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) 2. Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1 12 kk) 3. Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) 4. Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) 5. Hienosäätöoperaatiot (netto) Lähde: Suomen Pankki. likviditeettiepävarmuuden poistaminen pienensi tehokkaasti riskilisiä, jotka olivat vuonna 2010 kuitenkin edelleen selvästi suuremmat kuin ennen kriisiä. Eurojärjestelmän vastapuolipankeilla on päivittäin mahdollisuus tehdä yön yli talletuksia tai ottaa vakuuksia vastaan yön yli maksuvalmiusluottoa (maksuvalmiusjärjestelmä). Täyden jaon politiikan vuoksi maksuvalmiusluoton käyttö oli läpi vuoden 2010 vähäistä. Pankkijärjestelmän poikkeuksellisen suurella likviditeetin kysynnällä yhdessä EKP:n täyden jaon politiikan kanssa oli sen sijaan suora vaikutus yötalletusten kasvuun, kun pankit tallettivat normaalia suuremman keskuspankkirahoitusmääränsä eurojärjestelmän kansallisiin keskuspankkeihin. Yötalletusmahdollisuuden käyttö on taloudellisesti järkevää, sillä eurojärjestelmä maksaa vain velvoitetta täyttäville vähimmäisvarantotalletuksille samaa korkoa, jonka vastapuolet joutuvat maksamaan likviditeetistä perusrahoitusoperaatioissa. Velvoitteen ylittäville rahamäärille ei makseta korkoa, elleivät pankit erikseen siirrä niitä yötalletuksiksi. Ylimääräistä likviditeettiä ilmentävät yötalletukset olivat kesäkuussa historiallisen suuret (384 mrd. euroa), joskin ne vaihtelivat huomattavasti vuoden aikana, mikä kuvastaa rahoitusmarkkinajännitteiden vakavuutta. EKP:n neuvosto piti myös yötalletuskoron 0,25 prosentissa ja maksuvalmiusluoton koron 1,75 prosentissa läpi vuoden. Rahoitusmarkkinakriisin aikana epätavanomaisilla rahapolitiikan toimilla tuettiin toipumista poikkeuksellisen vakavasta markkinahäiriöstä ja edistettiin ohjauskorkojen välittymistä reaalitalouteen. Euroopassa pankeilla on keskeinen asema rahoituksen välittämisessä. Tämän vuoksi EKP on toteuttanut rahoituksen välityksen turvaamiseen tähdänneet epätavanomaiset rahapolitiikkatoimensa etupäässä pankkisektorin kautta. Jälleenrahoitusoperaatioiden lisäksi pankkien rahoituksen hankinnan varmistamiseksi heinäkuussa 2009 aloitettu katettujen joukkolainojen osto-ohjelma kasvoi tavoitekokoonsa 60 mrd. euroon, ja tämä osto-ohjelma päätettiin suunnitelmien mukaisesti kesällä Myös pankkien dollarirahoituksen saannin turvaamiseksi tarjottuja valuuttamääräisiä operaatioita jatkettiin vuoden 2010 aikana, mutta niihin osallistuminen oli hyvin vähäistä koko euroalueella Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

35 Asteittainen irtautuminen epätavanomaisista toimista käynnistyi keväällä ongelmitta Vuosi 2010 alkoi rahamarkkinoilla rauhallisesti. Vaikka orastavia merkkejä valtioiden velkaongelmista oli nähtävissä, pankkien ylimääräisen likviditeetin kysyntä lisääntyi hitaasti, sillä vuoden 2009 kolmesta 12 kuukauden operaa tiosta oli Kuvio 5. Riskilisät euroalueen pankkien välisillä markkinoilla* Prosenttiyksikköä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 1/2007 7/2007 1/2008 7/2008 1/2009 7/2009 1/2010 7/ kk 2. 3 kk kk *Euribor- ja eurepokorkojen erotus. Lähde: European Banking Federation. Kuvio 6. EKP:n ohjauskorot, eoniakorko ja euriborkorkoja % /2008 7/2008 1/2009 7/2009 1/2010 7/ Korkoputki 2. Eoniakorko 3. EKP:n ohjauskorko 4. 3 kk:n euribor kk:n euribor Lähteet: European Banking Federation ja Suomen Pankki haettu rahoitusta jo runsaasti. Pankkien välisillä markkinoilla vakuudellisten ja vakuudettomien korkojen erot eli riskilisät pysyivät alkukeväällä yhtä pieninä kuin edellisen vuoden lopussa (kuvio 5). Rahamarkkinakorot laskivat maltillisesti yhä alemmas pysyvän likviditeettiylijäämän myötä (kuvio 6), sillä ylimääräinen likviditeetti kanavoituu takaisin keskuspankkeihin yötalletuksiksi. Tästä syystä pankkien välisillä markkinoilla lyhytaikaisia lainoja ottavat pankit eivät ole halukkaita maksamaan lyhytaikaisille talletuksille merkittävästi korkeampaa korkoa kuin keskuspankin yötalletuksille. Epätavanomaisista toimista irtautumista toteutettiin neuvoston joulukuun 2009 päätösten mukaisesti. Ylimääräisiä pitkiä operaatioita ilmoitettiin järjestettävän vain yksi eli 6 kuukauden operaatio maaliskuussa. Vaiheittaisella irtautumisella varmistettiin mahdollisimman oikea-aikainen reagointi toimintaympäristön muutoksiin sekä helpotettiin toimien pysäyttämistä tai jopa suun nan muuttamista tarvittaessa. Maaliskuussa EKP:n neuvosto päätti, että eurojärjestelmä toteuttaa ensimmäisen vaihtuvakorkoisen jälleenrahoitusoperaation sitten lokakuun 2008 alun. Tavanomaisessa kolmen kuukauden operaatiossa marginaalikorko oli ohjauskoron tasolla, sillä ennalta ilmoitettu ohjeellinen 15 mrd. euron allokaatio ylitti saadut tarjoukset (4,8 mrd. euroa) selvästi. Myös muissa alkukevään pitkissä operaatioissa pankkien rahoituksen kysyntä oli vaisua, mikä kuvasti pitkien operaatioiden hidasta erääntymistä. Vähäiset erääntymiset kanavoituivat 34 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

36 pääasiassa perusrahoitusoperaatioon sekä ajoittain pitoperiodin mittaiseen operaatioon. Mittava 12 kuukauden operaatioista haettu likviditeetti 5 ja neuvoston maaliskuinen päätös järjestää perusrahoitusoperaatiot sekä pitoperiodin mittaiset jälleenrahoitusoperaatiot siten, että niissä täytetään kaikki tarjoukset ohjauskorolla niin pitkään kuin tarpeen tai ainakin syyskuun pitoperiodin loppuun, pitivät huolen, että erääntymiset sujuivat ilman tarpeetonta likviditeetin kiristymistä ja korkojen nousua. Tammikuussa toteutettiin sillä erää viimeiset Sveitsin frangeja ja Yhdysvaltojen dollareita tarjoavat operaatiot. Molemmissa huutokauppatyypeissä osallistuminen oli vähentynyt jo huomattavan vähäiseksi, mikä johtui suhteellisen kalliista hinnoittelusta, joka kannusti vastapuolia palaamaan markkinaehtoisen rahoituksen käyttöön. EKP:n valuutanvaihtosopimukset Sveitsin keskuspankin ja Yhdysvaltojen keskuspankin kanssa erääntyivät tammikuun lopussa. EKP vastasi valtionvelkakriisin kärjistymiseen nopeasti ja uusin operaatioin Lähestyttäessä toukokuuta ylimääräisen likviditeetin määrä oli kasvanut yli 200 mrd. euron eli suurimmilleen sitten kesän Markkinaoperaatioissa jaettu likviditeetti ei juuri kasvanut, mutta katettujen joukkovelkakirjojen osto-ohjelman kautta likviditeetin määrä suureni tasaisesti (kuvio 7). Toukokuun ensimmäisellä viikolla euroalueen rahoitusmarkkinoiden tilanne 5 Vuonna 2009 kolmesta 12 kuukauden operaatiosta haettiin yhteensä 614 mrd. euroa. huonontui nopeasti. Kun markkinat kyseenalaistivat eräiden euromaiden maksukyvyn, velkamarkkinoiden toiminta vahingoittui vakavasti. Ongelmat eivät rajoittuneet ainoastaan kyseisten maiden velkapapereihin, vaan koko rahoitussektorin kyky laskea liikkeeseen vakuudettomia luottoja heikkeni samaan tapaan kuin finanssikriisin vaikeimpina aikoina. EKP:n neuvosto päätti palauttaa täyden jaon ja kiinteän koron politiikan 3 kuukauden operaatioihin, jotta voitaisiin estää akuutin kriisin kärjistyminen. Lisäksi päätettiin toteuttaa ylimääräinen 6 kuukauden jälleenrahoitusoperaatio. Tuolloin käynnistettiin myös uusi arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma (Securities Markets Programme). Tämän ohjelman mukaisesti eurojärjestelmä voi ostaa rahapolitiikan välittymisen kannalta keskeisiltä, toiminnaltaan häiriintyneiltä, yksityisiltä ja julki- Kuvio 7. Euroalueen pankkijärjestelmän likviditeetin kehitys Mrd. euroa /2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 5/2010 9/ Ylimääräinen likviditeetti euroalueen pankkijärjestelmässä* päivän liukuva keskiarvo * Keskuspankkitalletukset vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset maksuvalmiusluotot. Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 1 2 Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

37 silta velkakirjamarkkinoilta arvopapereita tarpeen mukaan. Ohjelman likviditeettiä lisäävä vaikutus neutraloitiin keräämällä viikoittain pankeilta ostoja vastaava määrä määräaikaistalletuksia viikoksi. Näissä likviditeettiä vähentävissä operaatioissa maksimitarjouskorko oli sama kuin ohjauskorko eli 1 %. Operaation korkein hyväksytty korko jäi kuitenkin huomattavasti alhaisemmaksi ja seurasi rahamarkkinoiden lyhyitä korkoja. Euroopan keskuspankki sopi Yhdysvaltain keskuspankin kanssa, että finanssikriisin aikana käytössä ollut valuutanvaihtosopimus aktivoidaan. Tämän sopimuksen avulla eurojärjestelmä tarjosi vastapuolilleen 7 ja 84 päivän dollarirahoitusta EKP:n hyväksymää vakuusmateriaalia vastaan. Osallistuminen jäi kuitenkin ensimmäisen viikon 10:tä mrd. dollaria lukuun ottamatta vähäiseksi, ja 84 päivän operaatioita järjestettiin lopulta vain yksi. Viikon operaatioita toteutettiin koko loppuvuosi ja joulukuussa jatkettiin valuutanvaihtosopimusta Yhdysvaltain keskuspankin kanssa asti. Markkinaoperaatioilla ja katettujen velkakirjojen osto-ohjelmalla jaetun likviditeetin määrä kasvoi kesäkuussa suuremmaksi kuin koskaan aiemmin ja kävi yli 900 mrd. eurossa kesäkuun lopulla. Etukäteen määritellyt 60 mrd. euron katettujen velkakirjojen ostot saatettiin päätökseen aikataulun mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä. Loppuvuodesta rahoitusmarkkinoilla kiinnitettiin poikkeuksellisen paljon huomiota eurojärjestelmän jälleenrahoituksen maakohtaiseen jakautumiseen. Velkaongelmien kanssa painiskelevien valtioiden pankkijärjestelmät joutuivat turvautumaan talouksiensa kokoon suhteutettuna huomattavan voimakkaasti keskuspankkirahoitukseen, kun yksityiset sijoittajat ja tallettajat vetäytyivät ja korot nousivat. Likviditeetti väheni merkittävästi poikkeuksellisten pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden eräännyttyä Vuoden 2009 päätteeksi EKP:n neuvosto oli päättänyt, että tavanomaista pitempiaikaisten jälleenrahoitusoperaatioiden järjestäminen lopetetaan maaliskuun kuuden kuukauden operaation jälkeen. Päähuomio markkinoilla kiinnittyikin aiemmin toteutettujen suurten pitkien operaatioiden erääntymiseen ja tämän mahdollistamaan ylimääräisen likviditeetin vähentymiseen. Koska nämä operaa tiot erääntyivät normaalien pitkien operaatioiden tapaan torstaisin, eurojärjestelmä järjesti ns. siltaoperaatioita, joilla turvattiin pankkien keskuspankkirahoitus seuraavaan perusrahoitusoperaatioon asti. Epätavanomaisen pitkien jälleenrahoitusoperaatioiden erääntyminen lisäsi oleellisesti pankkien osallistumista säännöllisiin markkinaoperaatioihin. Ennen ensimmäisen 12 kuukauden operaation erääntymistä kesäkuun lopussa pankit lainasivat perusrahoitusoperaatioista keskimäärin 86 mrd. euroa, mistä lainamäärät suurenivat keskimäärin 178 mrd. euroon vuoden loppuajaksi. Vastaavasti pidempiaikaisten 3 kuukauden operaatioiden avoinna oleva määrä kasvoi 168 mrd. euroon vain 14 mrd. eurosta. Pankkijärjestelmän runsas likviditeetti näkyi Suomen Pankin vastapuolten 36 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

38 toiminnassa, sillä ne osallistuivat vuoden 2010 aikana jälleenrahoitusoperaatioihin (82 kpl) historiallisen vähän. Ne hakivat keskuspankkirahoitusta vain viidestä huutokaupasta. Sen sijaan osallistuminen likviditeettiä kiristäviin operaatioihin (45 kpl) oli aktiivista, mikä kuvasti Suomen Pankin vastapuolien runsasta likviditeettipuskuria. Suomen Pankin vastapuolien osuus oli noin 4 % likviditeettiä kiristävistä hienosäätöoperaatioilla kerätyistä määräaikaistalletuksista. Valtioiden velkakriisin vaikutukset pankkien välisillä rahamarkkinoilla vaimenivat hiljalleen vuoden lopun lähestyessä, ja pitkät operaatiot erääntyivät ongelmitta. Ylimääräisen likviditeetin määrä supistui mrd. euroon. Vuoden 2010 päättyessä euromääräisistä tavallisesta poikkeavista operaatioista olivat jäljellä vain pitoperiodin mittainen jälleenrahoitusoperaatio ja arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma likviditeettiä vähentävine operaatioineen. Sen sijaan täyden jaon huutokauppamenettelyä ja kiinteän koron politiikkaa päätettiin jatkaa ainakin vuoden 2011 ensimmäisen kolmen pitoperiodin ajan perusrahoitusoperaatioissa ja pitoperiodin mittaisissa operaatioissa. Kolmen kuukauden operaatioissa etukäteen kiinnitetystä korosta siirryttiin lokakuusta 2010 alkaen soveltamaan menettelyä, jossa korko indeksoidaan perusrahoitusoperaatioiden korkoon. Lyhyiden markkinakorkojen vaihteluväli kasvoi pitkien operaatioiden eräännyttyä Ylimääräisen likviditeetin ja lyhyiden korkojen välillä on selvä negatiivinen riippuvuus: mitä enem män likviditeettiä on, sitä varmemmin pankit käyttävät keskus pankin yötalletusmahdollisuutta ja sitä pienemmällä todennäköisyydellä pankit joutuvat turvautumaan maksuvalmiusluottoihin. Kun ylimääräisen likviditeetin määrä kasvaa huomattavan suu reksi, todennäköisyys ajautua käyttämään maksuvalmiusluottoja, on kaik kien pankkien osalta äärimmäisen vähäinen. Tällöin lyhyimmät korot alene vat yö talletuskoron läheisyyteen eikä likviditeettimäärän marginaalisilla muutoksilla ole enää vaikutus ta korkoon, sillä pankkien ei kannata maksaa ylimääräisistä lyhyistä talletuksista enempää kuin keskuspankki. Yötalletusten suuri määrä keskuspankissa piti rahamarkkinoiden yön yli koron tasoa kuvaavan eoniakoron tiukasti noin 0,1 prosenttiyksikön verran ylempänä kuin 0,25 prosentin yötalletuskorko aina siihen asti, kunnes vuoden pituinen 442 mrd. euron operaatio erääntyi kesäkuun lopussa. Ylimääräisen likviditeetin vähentyessä eoniakorko alkoi jälleen kohota. Vähimmäisvarantovelvoitteiden pidon keskiarvoistuksen takia valtaosa pankkien keskuspankkirahasta kanavoituu pitoajanjakson alussa varantotalletuksiksi. Tämän seurauksena eoniakoron kehityksessä toistui kuvio, jossa eonia oli pitoajanjakson alkupuolella selvästi lähempänä ohjauskorkoa, mistä se laski lähemmäs yötalletuskorkoa pitoajanjakson kuluessa ja ylimääräisen keskuspankkirahan kanavoituessa yötalletuksiksi. Heilahtelu ei kuitenkaan levinnyt pidempiin korkoihin. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

39 Rahamarkkinoiden normaalistuminen nostaa lyhyitä korkoja lähemmäs ohjauskorkoa ja pienentää eurojärjestelmän tasetta Epätavanomaiset likviditeettitukitoimet rakennettiin niin, että ne kannustavat pankkeja palaamaan markkinaehtoiseen rahoituksenvälitykseen. Yötalletuksiksi kanavoituva ylimääräinen likviditeetti muodostaa pankkijärjestelmälle merkittävän kustannuksen, sillä keskuspankkirahan hinta markkinaoperaatioissa ylittää selvästi yötalletuskoron. Mitä paremmin rahoituksen välittyminen pankkien kesken toimii, sitä vähemmän on tarvetta käyttää tähän tarkoitukseen keskuspankin tasetta. Tällöin pankeille myönnetty jälleenrahoitus ja vastaavasti yötalletukset keskuspankissa vähentyvät, mikä supistaa tasetta. Eoniakoron nousu lähemmäs ohjauskorkoa on näin ollen merkki rahamarkkinoiden normaalistumisesta. Tilanteessa, jossa lähes kaikilla rahamarkkinaosapuolilla on mahdollisuus osallistua markkinarahoituksen välitykseen, lyhyimpien markkinakorko jen pitäisi jälleen kuvastaa hintaa, jol la keskuspankki tarjoaa (rajoitettua) keskuspankkirahaa markkinoille, eikä tasoa, jolla se ottaa vastaan pankkisektorin liiallisen likviditeetin. Rahamarkkinoiden normaalistumisesta viesti myös se, että kaupankäyntiaktiivisuus lisääntyi kesäkuussa vuoden operaation erääntymisen jälkeen. Yli yön talletusten päivittäinen vaihto liki kaksinkertaistui ja suureni noin 50 mrd. euroon vuoden loppupuoliskolla. Eurojärjestelmän vakuuskäytäntöä muutettiin valtioiden velkakriisin takia Osana eurojärjestelmää Suomen Pankki myöntää luottolaitoksille keskuspankkirahoitusta vain riittäviä vakuuksia vastaan. Eurojärjestelmän keskuspankit ovat yhdessä määritelleet, millaisia omaisuuseriä hyväksytään vakuudeksi ja millaisin ehdoin näitä eriä saa käyttää vakuutena. On sovittu, että vakuudeksi hyväksytään velkainstrumentteja, jotka täyttävät tietyt kelpoisuusehdot. Vakuudet hinnoitellaan päivittäin. Omaisuuseriä ei hyväksytä vakuudeksi täydestä arvostaan vaan ne aliarvostetaan. Kaikki eurojärjestelmän vastapuoliksi hyväksytyt luottolaitokset saavat käyttää vakuutena kaikissa euroalueen maissa talletettuina olevia omaisuuseriä. Eurojärjestelmä hyväksyi syksystä 2008 lähtien tilapäisesti normaalia laajemman vakuusmateriaalijoukon, koska luottolaitosten vakuustarve oli kasvanut keskuspankkiluoton kysynnän lisäännyttyä voimakkaasti finanssikriisin aikana. Vakuusmateriaalijoukko oli alun perin tarkoitus supistaa entiselleen vuoden 2010 lopussa. Koska epävarmuus Kreikan ja eräiden muiden euroalueen valtioiden luottokelpoisuudesta ja pelot vakuusmateriaalin vähenemisestä luottoluokitusten heikkenemisen takia kasvoivat, EKP päätti huhtikuussa jatkaa vuoden 2010 jälkeenkin niiden omaisuuserien vakuuskelpoisuutta, joiden luottoluokitus oli BBBtasoa. Ennen syksyä 2008 hyväksyttiin vain sellaiset omaisuuserät, joiden luokitukset olivat tasoa AAA, AA tai A. Luottoluokitukseltaan BBB-tasoisten omaisuuserien hyväksyminen vastaisuu- 38 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

40 dessakin vakuudeksi edellytti vakuuksien aliarvostusprosenttien uudelleen arviointia, ja EKP ilmoitti tästä samassa yhteydessä kuin BBB-tasoisten omaisuuserien vakuuskelpoisuuden jatkamisesta. Uusiin aliarvostusprosentteihin otettiin mukaan portaittainen luottoriskielementti. Aiemmin BBBtasoisten vakuuksien pelkästä luottoriskistä aiheutuva aliarvostus oli kiinteä 5 %, joka lisättiin perusaliarvostukseen. Uusissa aliarvostusprosenteissa luottoriskin osuus sisältyy perusaliarvostukseen. Uudet aliarvostusprosentit tulivat voimaan vuoden 2011 alusta. Luottamuskato rahoitusmarkkinoilla jatkui toukokuussa Tällöin EKP ilmoitti päätöksestään hyväksyä vakuudeksi Kreikan valtion liikkeeseen laskemat tai takaamat jälkimarkkinakelpoiset joukkolainat, vaikka luokituslaitosten Kreikalle antama luottoluokitus heikkenisi alle BBB-tason. Päätökseen vaikutti Kreikan hallituksen vankka sitoutuminen talousohjelmaan, jota neuvottelemassa olivat Kreikan viranomaisten kanssa olleet Euroopan komissio yhteisymmärryksessä EKP:n kanssa sekä Kansainvälinen valuuttarahasto. Tammikuun 2011 puoliväliin mennessä eurojärjestelmän käyttämät luottoluokittajat olivat huonontaneet Kreikan valtion luokituksen alle BBB-tason. Tilapäisesti vakuudeksi hyväksytyt omaisuuserät poistettiin vakuuslistalta vuoden 2010 lopussa lukuun ottamatta BBB-luottoluokiteltuja omaisuuseriä. Vakuuskelpoisuutensa menettivät Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Japanin jenin määräiset joukkolainat, luottolaitosten liikkeeseen laskemat pörssissä listaamattomat joukkolainat ja tietyt etuoikeusasemaltaan alisteiset, hyväksyttävän takauksen saaneet joukkolainat. Eurojärjestelmässä katsottiin tarpeelliseksi jatkaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuuskelpoisuusehtojen tiukentamista vuonna 2010 niihin liittyneiden riskien kasvun takia. Jo aiemmin näiden omaisuuserien yhdeksi vakuuskelpoisuusehdoksi oli määritelty AAA-luottoluokitus liikkeeseenlaskun yhteydessä ja vähintään A-taso arvopaperin juoksuaikana. Näiden omaisuuserien vähimmäisluottoluokitusvaatimusta ei laskettu missään vaiheessa BBB-tasolle. Vuonna 2010 omaisuusvakuudellisilta arvopapereilta ryhdyttiin edellyttämään vähintään kahden hyväksytyn luokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta. Lisäksi niiden juoksuajan vakuuskelpoisuus alettiin määritellä toiseksi parhaan luottoluokituksen mukaan. Suomalaisten luottolaitosten vakuusylijäämä oli edelleen suuri Suomen Pankin vastapuolten toimittamien vakuuksien kokonaismäärä vuonna 2010 oli keskimäärin 22,5 mrd. euroa. Edellisvuotiseen verrattuna vakuusmateriaalin määrä kasvoi runsaat 2,5 mrd. euroa. Vakuuksien kokonaismäärästä oli käytössä runsaat 12 mrd. euroa, joten vastapuolten vakuusylijäämä säilyi edelleen suurena. Väliaikaisten, vuoden 2010 loppuun asti voimassa olleiden vakuuskelpoisuusehtojen mukaisten omaisuuserien käyttö vakuutena oli Suomessa vähäistä. Merkittävin osa Suomen Pankin vastapuolten vuoden 2010 aikana käyt- Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

41 tämistä vakuuksista oli ulkomaisia velkainstrumentteja. Näiden osuus kokonaisvakuusmäärästä jatkoi kasvuaan ja oli nyt yli 82 %. Ulkomaiset vakuudet toimitettiin keskuspankkien välisen kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin (correspondent central banking model, CCBM) avulla, ja vakuuksia oli säilytyksessä useissa eurojärjestelmän maissa. Kotimaisten ei-jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien osuus kokonaisvakuusmäärästä säilyi edelleen varsin pienenä (kuvio 8). Joukkovelkakirjalainojen ja valtion velkasitoumusten osuus pysyi samalla Kuvio 8. Vakuuksien käytön kehitys Suomessa talous- ja rahaliiton alusta lähtien % Kotimaiset joukkovelkakirjalainat ja valtion velkasitoumukset 2. Kotimaiset pörssissä listatut sijoitustodistukset (toukokuuhun 2007 asti sisältää myös listaamattomat sijoitustodistukset) 3. Kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin käyttöön perustuvat ulkomaiset vakuudet 4. Arvopaperikeskusten välisten linkkien käyttöön perustuvat ulkomaiset vakuudet 5. Ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät (lainasaamiset ja määräaikaiset talletukset) Lähde: Suomen Pankki tasolla kuin edellisvuosina. Pörssissä listattujen limiittirajoitteen alaisten kotimaisten sijoitustodistuksien osuus kokonaisvakuusmäärästä pieneni 4 prosenttiin. Arvopaperikeskusten välisiä linkkejä ei käytetty vakuuksien toimittamiseen. Ulkomaiset vastapuolet käyttivät Suomessa liikkeeseen laskettuja arvopapereita vakuuksina noin 450 milj. euron edestä, mikä oli vajaat 100 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Näitä vakuuksia Suomen Pankki säilyttää muiden keskuspankkien lukuun ns. kirjeenvaihtajakeskuspankkisopimuksen perusteella. EKP:n neuvoston heinäkuussa 2008 käynnistämän CCBM2-projektin (Collateral Central Bank Management) tarkoituksena on lisätä vakuushallinnan tehokkuutta yhdenmukaistamalla sekä koti- että ulkomaisten vakuuksien hallinnoinnissa noudatettavia menettelytapoja. Belgian ja Alankomaiden keskuspank kien rakentama CCBM2-järjestelmä tulee tarjoamaan vakuushallintapalvelut yhdeltä tekniseltä alustalta. Järjestelmä on yhteensopiva TARGET2- ja TARGET2-Securities-järjestelmän kanssa ja käsittelee vakuustapahtumat automaattisesti. Tämä tehostaa erityisesti monikansallisten luottolaitosten vakuuksien ja likviditeetin hallintaa. Teknisestä keskittämisestä huolimatta kansalliset keskuspankit vastaavat silti tulevaisuudessakin luoton myöntämisestä vastapuolilleen riittäviä vakuuksia vastaan. Eurojärjestelmä viimeistelee parhaillaan CCBM2-järjestelmän teknistä dokumentaatiota, ja projektin on arvioitu valmistuvan vuoden 2013 aikana. 40 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

42 Maksuliike Eurojärjestelmä toteuttaa rahapolitiikan operaatiot TARGET-maksujärjestelmän (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) kautta. TARGETilla on huomattava merkitys myös suurten maksujen suorittamisessa, ja kaikki keskeiset maksu järjes telmät siirtävät katteensa sen kautta. Joulukuussa 2010 TARGET2-järjestelmässä oli suoraa osapuolta 23 keskuspankin kautta. Viimeksi järjestelmään on liittynyt Bulgarian keskuspankki helmikuussa Suomen Pankin maksujärjestelmän nimi on TARGET2 Suomen Pankki, ja siinä on yhteensä 19 suoraa osapuolta. Koko TARGET2-järjestelmässä kirjattiin vuonna 2010 päivittäin keskimäärin mak sua, ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin mrd. euroa. TARGET2 Suomen Pankki järjestelmässä kirjattiin vuonna 2010 päivittäin keskimää rin maksua, ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin 35,1 mrd. euroa. Muutos edellisvuotiseen oli vähäinen. TARGET2-järjestelmän käytettävyys 6 on ollut vuoden 2010 aikana 100 %. TARGET2-palvelun jatkuvuus on varmistettu eurojärjestelmässä monin eri tavoin. Tuotantolaitteisto sijaitsee kahdessa maassa, joissa kummassakin on lisäksi vielä kahdennetut järjestelmät. Tämän lisäksi eurojärjestelmän keskuspankit testaavat säännöllisin väliajoin osapuoltensa kanssa varajärjestelyjä, 6 Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että maksujen käsitte ly on mahdollista TARGET2-järjestelmän aukioloaikana. joilla asiakkaiden erittäin kriittiset maksut pystytään hoitamaan myös ennakoitua pidemmän käyttökatkoksen aikana. Pankkien maksuliikennejärjestelmässä (PMJ) välitetään palkkoja, eläkkeitä, tilisiirtoja ja kortti maksuja Suomessa toimivien 12 PMJ-pankin kesken Kpl Kuvio 9. TARGET2- Suomen Pankki -järjestelmän osapuolten TARGET-maksujen lukumäärä ja arvo keskimäärin päivässä 1. Maksujen lukumäärä (vasen asteikko) 2. Maksujen arvo (oikea asteikko) Lähde: Euroopan keskuspankki. 1 2 Mrd. euroa Kuvio 10. Pankkien välisen maksuliikennejärjestelmän tapahtumien lukumäärä ja arvo Milj. kpl Mrd. euroa Maksujen lukumäärä (vasen asteikko) 2. Maksujen arvo (oikea asteikko) Lähde: Suomen Pankki Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

43 eräsiirtoina. Suomen Pankki kirjaa PMJmaksujen kat teet osapuolten TARGET2- tilien välillä kaksi ker taa vuorokaudessa, kerran päivällä ja kerran yöllä. Toukokuussa voimaan tulleen maksupalvelulain myötä toistuvaissuoritusten (palkat, eläkkeet ja etuudet) käsittely siirrettiin tapahtuvaksi PMJ-yökirjauksena. Aiemmin veloitukset toteutettiin jo edellisenä päivänä ja kirjaukset loppuasiakkaille suoritettiin heti maksupäivän alussa. Uuden lain myötä toistuvaissuoritusten veloitusten ja hyvitysten pitää toteutua välittömästi saman arvopäivän aikana. Kirjausaikataulun lyhentymisen myötä teknisten häiriöiden aiheuttamat viivästykset ovat vaikuttaneet suoraan pankkien asiakkaiden tilihyvityksiin. Syksyn 2010 aikana sattui joukko erilaisia häiriöitä niin Suomen Pankin kuin PMJ-pankkien järjestelmissä, ja näillä häiriöillä oli vaikutusta palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien maksamisaikatauluun. Häiriötilanteet on selvitetty, ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneet parantamaan toimintaansa, jotta järjestelmät toimisivat mahdolli simman häiriöttömästi ja koetun kaltai silta viivästymisiltä vältyttäisiin. Yhtenäisen euromaksualueen (Single Euro Payments Area, SEPA) myö tä PMJpalvelu on tulossa elinkaarensa loppuun, koska siinä ei pystytä käsittelemään SEPA-standardin mukaisia tilisiirtoja. Osa kotimaisista maksuista onkin jo siirtynyt välitettäväksi clearingyhteisöjen maksupalveluihin, kuten EBA Clearingin ylläpitämään STEP2-palveluun. Suomen Pankin sijoitustoiminta Suomen Pankki sijoittaa yhteensä noin milj. euron varallisuutta, joka muodostuu pankin omasta rahoitusvarallisuudesta, osasta EKP:n valuuttavarantoa ja Suomen Pankin eläkerahaston varallisuudesta. Vuoden 2010 lopussa oman rahoitusvarallisuu den arvo oli milj. euroa, EKP:n valuuttavaranto-osuuden arvo 957 milj. euroa ja pankin eläkerahaston varallisuuden arvo 526 milj. euroa. Pankkitoimintaosaston sijoitustoimistossa hoidettiin vuoden 2010 aikana myös EKP:n rahapolitiikan toteutukseen liittyviä katettujen joukkolainojen ostoohjelmaa (Covered Bond Purchase Programme, CBPP) ja arvopaperimarkkinoita koskevaa ohjelmaa (Securities Markets Programme, SMP). Suomen Pankin oma rahoitusvarallisuus ja sen hallinnointi Rahoitusvarallisuus on merkittävä erä Suomen Pankin taseessa. Pankin taseen vastaavaa-osuudesta rahoitusvarallisuus muodostaa noin 38 %. Rahoitusvarallisuus koostuu valuuttavarannosta ja euromääräisestä varallisuudesta (taulukko 1). Valuuttavaranto puolestaan koostuu Yhdysvaltain dollareista, Englannin punnista, Japanin jeneistä, kullasta sekä IMF:n erityisten nosto-oikeuksien määräisistä eristä (Special Drawing Rights, SDR) (taulukko 2). Suomen Pankki pienensi valuuttavarantoa vuoden 2010 aikana siten, että Sveitsin frangin määräisistä sijoituksista luovuttiin ja Englannin punnan määräisiä sijoituksia pienennettiin. Euromääräistä varallisuutta kasvatettiin vastaavasti. 42 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

44 Sijoitustoiminnan tavoitteet ja tuotto Suomen Pankin haasteena rahoitusvarallisuuden hallinnoinnissa on sovittaa yhteen keskuspankille asetetut osittain ristikkäisetkin vaatimukset likviditeetistä ja tuotosta. Yhtäältä pankin on aina tarvittaessa kyettävä tarjoamaan likviditeettiä hätärahoitus- ja muihin keskuspankkitarpeisiin, ja toisaalta sijoitusten tuoton on oltava riskitasoon nähden hyvä, jotta taseen suotuisa kehitys voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Jotta strategiset tavoitteet tulisivat otetuksi paremmin huomioon rahoitusvarallisuuden sijoitustoiminnassa, varallisuuden hallinnointi päätettiin jakaa kahteen erilliseen kokonaisuuteen: likvidiin varallisuuteen ja sijoitusvarallisuuteen. Likvidin varallisuuden sijoittamisessa strategisena tavoitteena on varmistaa pankin kyky tarjota likviditeettiä äkillisiin politiikkatarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Sijoitusvarallisuuden sijoittamisessa puolestaan pyritään turvaamaan rahoitusvarallisuuden arvo ja Suomen Pankin kyky selviytyä keskuspankkivelvoitteista myös tulevaisuudessa. Sijoituksille asetettu tavoiteallokaatio ja luottoriskille asetetut rajoitteet takaavat sen, että suhteessa muiden institutionaalisten sijoittajien varallisuuteen Suomen Pankin rahoitusvarallisuus on sijoitettu likvidisti ja turvallisesti. Rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto 7 vuonna 2010 oli 5,69 % eli noin 816 milj. euroa. Kokonaistuotto jakautuu korko- ja valuuttakurssituottoon (taulukko 3). Pankin rahoitusvarallisuuden tuot totavoitteeksi on asetettu varalli- Taulukko 1. Suomen Pankin rahoitusvarallisuus Taulukko 2. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden jakauma valuutoittain Valuutta % % Yhdysvaltain dollari (USD) Englannin punta (GBP) 4 11 Japanin jeni (JPY) 3 3 Sveitsin frangi (CHF) 0 3 Kulta (XAU) 10 8 SDR 3 2 Euro (EUR) Rahoitusvarallisuus yhteensä Lähde: Suomen Pankki. Taulukko 3. Suomen Pankin oman rahoitusvarallisuuden tuotto vuosina 2009 ja % Milj. euroa % Milj. euroa Korkotuotto 2,84 407,3 3,22 437,3 Valuuttakurssituotto 2,85 408,7 0,03 3,9 Kokonaistuotto 5,69 816,0 3,25 441,2 Lähde: Suomen Pankki Milj. euroa Milj. euroa Valuuttavaranto Kulta SDR Euromääräinen varallisuus Yhteensä Lähde: Suomen Pankki. 7 Ilman kullan sijoittamisen ja erityisten nosto-oikeuksien tuottovaikutusta. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

45 Kuvio 11. Suomen Pankin oman rahoitusvarallisuuden tuotto % Korkotuotto 2. Kokonaistuotto (pl. kulta ja erityisten nosto-oikeuksien [SDR] määräiset erät) 3. Valuuttakurssituotto Lähde: Suomen Pankki. Rahoitusvarallisuuden tuotto määräytyy valtaosin sijoitusten strategisen allokaation mukaisesti. Sijoitussalkunhoitajilla on mahdollisuus poiketa strategisesta allokaatiosta lisätuottojen tavoittelemiseksi. Näille niin kutsutuille aktiivisille kannanotoille on asetet tu suhteellinen tuottotavoite strategiseen allokaatioon nähden laskettuna liukuva na keskiarvona kolmen viime vuoden tuotoista. Kertomusvuonna 816 milj. euron kokonaistuotosta 7,3 milj. euroa tuli aktiivisista kannanotoista. Sijoituskohteet Suomen Pankin rahoitusvaralli suus on sijoitettu valtion velkakirjoi hin, valtiosidonnaisiin velkakirjoihin, katettuihin velkakirjoihin ja yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin. Sijoitusten strateginen allokaatio vahvistettiin vuoden 2010 lopussa (taulukko 4). Likvidin varallisuuden sijoitukset koostuvat pelkästään Yhdysvaltain dollarin määräisistä valtionvelkakirjoista, millä varmistetaan, että Suomen Pankki kykenee tarvittaessa tarjoamaan valuuttamääräistä hätärahoitusta. Sijoitusvarallisuuden strateginen allokaatio koostuu kaikista sallituista sijoitusluokista. Kullan sijoittamisessa käytetään rahamarkkinatalletusten kaltaisia vakuudettomia kulta talletuksia ja kullan koronvaihtosopimuk sia. Sijoitusten hajauttamisella pyritään saamaan lisätuottoja sekä parantamaan sijoitusten tuotto-riskisuhdetta. Hajautuksen seurauksena syntyvien luottoriskien hallinnassa keskei simpiä periaatteita ovat liikkeeseenlaski joilta edellytetyn luottosuuden pitämisen vaihtoehtoiskustannus, joka on kunkin sijoitusvaluutan kes kuspankkikorko. Vuonna 2010 rahoitusvarallisuus tuotti keskimäärin 2,09 % yli keskuspankkikoron. Viiden vuoden liukuva keskiarvo oli 1,59 % yli keskuspankkikoron. Sijoitustoiminnan tuotto muodostuu korko- ja valuuttakurssituotoista. Vuoden 2010 aikana korot laskivat kaikilla päämarkkinoilla, minkä vuoksi sijoitetun varallisuuden korkotuotot olivat kohtuulliset. Korkojen poikkeuk sellisen matalan nykytason takia lähivuo det tulevat olemaan haasteellisia rahoi tus varal lisuuden korkotuottojen kannalta. Valuuttakurssimuutokset paransivat osaltaan varallisuuden tuottoa, kun euron kurssi heikentyi kaikkien sijoitusvaluuttojen suhteen. Kun pankin varallisuuden tuottoa tarkastel laan pidemmällä aikavälillä, dominoi valuuttakurssivaikutus muita tuloksen osia (kuvio 11). 44 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

46 luokituksen alara jan määrittäminen sekä tehokas hajautus maantieteellisesti, sektoreittain ja luottoluokittain. Sijoitusten jakautuminen eri luottoluokituksiin ja maantieteellisesti on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Markkinakehityksen pääpiirteet Korkomarkkinoiden kehitykseen vaikuttivat vuonna 2010 keskuspankkien ennätyksellisen alhaiset rahapolitiikkakorot sekä epätavanomaiset elvytystoimenpiteet. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (Fed) vihjasi vuoden puolivälissä ostavansa valtionlainoja jälkimarkkinoilta, millä tavoiteltiin korkoympäristöä, joka tukisi talouden elpymistä ja sitä kautta parantaisi työllisyystilannetta. Yhdysvaltain keskuspankin tavoitteena oli myös nopeampi inflaatio. Odotukset Yhdysvaltain keskuspankin lisäelvytyksestä laskivat korkoja kaikilla päämarkkinoilla vuoden toisella puoliskolla. Kun Yhdysvaltain keskuspankki marraskuussa lopulta ilmoitti elvytystoimenpiteistä, korot alkoivat selvästi nousta. Markkinoilla epäiltiin toimenpiteiden todellisia vaikutuksia reaalitalouteen, ja huoli inflaation liiallisesta kiihtymisestä lisääntyi. Euroalueella markkinoita hermostuttivat sen lisäksi, että rahoitusmarkkinakriisi oli heikentänyt talouksia alueen reunamaiden velkaongelmat. Korkokehitys euroalueen eri maissa oli epäyhtenäistä, ja joidenkin maiden riskilisät kasvoivat selvästi. Turvallisina pidettyjen valtioiden, kuten Saksan ja Suomen, valtionlainojen korot laskivat vuoden aikana, mutta Euroopan reuna-alueen Taulukko 4. Suomen Pankin sijoitusten strateginen allokaatio Tavoiteallokaatio, % Valtioiden JVK:t 70 Valtiosidonnaiset JVK:t 16 Katetut JVK:t 5 Yritysten JVK:t 5 Käteinen 4 Yhteensä 100 Lähde: Suomen Pankki. maissa 8 korot nousivat selvästi. Syksyn mittaan korot alkoivat nousta myös euroalueen vahvimpina pidetyissä maissa, kun Saksan talouskasvun piristyminen sekä sijoittajien huoli vahvempienkin maiden velkataakan kasvusta vähensivät korkopapereiden houkuttelevuutta. EKP:n valuuttavaranto-osuus Euroopan keskuspankin valuuttavaranto on jaettu eurojärjestelmän kansallisille keskuspankeille hallinnoitavaksi ns. pääoma-avaimen mukaisin osuuksin. EKP:n puolesta hallinnoitavat varannot koostuvat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin määräisistä saamisista sekä kullasta. Valuuttavarannon hoidon lähtökohta on, että kukin kansallinen keskuspankki hoitaa yhtä salkkua. Suomen Pankki hallinnoi osaa EKP:n jenimääräisestä varannosta. Eurojärjestelmän mahdolliset valuuttainterventiot tehdään EKP:n varannolla, joten sijoittamisessa korostuvat turvallisuus- ja likvidiystavoitteet. 8 Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

47 2 Euroopan keskuspankin valuuttavaran non arvo oli vuoden 2010 lopussa noin 60,8 mrd. euroa. Suomen Pankki hallin noi EKP:n jenimääräisestä varannosta osuutta, jonka arvo oli noin 957 milj. euroa 9. Suomen Pankki ja Viron keskuspankki sopivat vuoden 2010 lopulla EKP:n valuuttavarannon hoidon yhdistämisestä sen jälkeen, kun Viro liittyy talous- ja rahaliittoon jäseneksi vuoden 2011 alusta lähtien. Yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista muodostuu yksi sijoitussalkku, mikä tehostaa valuuttavarannon hoidon kokonaisuutta eurojärjestelmässä. Suomen ja Viron yhteinen valuuttavaranto-osuus on jenimääräinen, 9 Suomen Pankin ja Viron keskuspankin yhdistetty valuuttavaranto-osuus. Kuvio 12. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden jakauma sijoituskohteittain 3 12 % 12 % % 1 % 5 4 % 4 64 % 1 1. Valtioiden kotimaiset velkakirjat 2. Valtioiden muun kuin kotimaanvaluutan määräisinä liikkeeseen laskemat velkakirjat, valtiosidonnaisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjat ja ylikansallisten yhteisöjen velkakirjat 3. Yritysten, rahoituslaitosten ja paikallishallinnon velkakirjat 4. Katetut joukkovelkakirjat 5. Talletukset ja repot Lähde: Suomen Pankki % 15 % 11 % 61 % 1 ja sitä hoidetaan vuoden 2011 alusta lähtien Suomen Pankissa. Lisätietoa EKP:n valuuttavaran non hoidosta on saatavissa EKP:n vuosi kertomuksesta. Suomen Pankin eläkerahaston varallisuus Suomen Pankin eläkerahaston tavoittee na on kehittää eläkevastuun katteena olevan omaisuuden hoitoa yleisten eläke varojen hoitamista koskevien periaattei den mukaisesti. Nämä periaatteet voivat poiketa keskuspankin rahoitusvarallisuu den sijoittamisen periaatteista. Eläkerahaston varallisuuden arvo oli 526 milj. euroa ja eläkevastuu 543 milj. euroa. Varallisuuden kokonaistuot to vuonna 2010 oli noin 6,1 %. Lisätietoa eläkerahaston sijoitustoiminnasta on saatavissa sen omasta vuosikertomuk sesta. Katettujen joukkolainojen osto-ohjelma ja arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma Rahoitusmarkkinakriisin seurauksena eurojärjes telmä ryhtyi heinäkuussa 2009 rahapoliittisena toimena ostamaan tietyt kelpoisuusehdot täyttäviä euroalueella liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja. Katettujen joukkolainojen ostoohjelma päättyi kesäkuun 2010 lopussa, kun ohjelman tavoitemäärä 60 mrd. euroa saavutettiin. Osto-ohjelman avulla onnistuttiin parantamaan katettujen joukkolainojen markkinoiden toimintaa. Ohjelman aikana katettujen joukkolainojen riskipreemiot pienenivät ja liikkeeseenlasku aktivoitui. Suomen Pankki osallistui operaatioon pää oma-avainta vastaavalla osuudella. Ostetut joukkolainat ovat osa Suomen Pankin tasetta (kuvio 12). 46 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

48 EKP:n neuvosto päätti toukokuussa 2010 uusista toimista, joiden avulla torjutaan Kreikan ongelmista alkunsa saaneita markkinahäiriöitä ja varmistetaan rahapolitiikan välittymiskanavien toiminta. Tässä arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa eurojärjestelmä voi ostaa jälkimarkkinoilta julkisia tai yksityisiä velkakirjoja. Suomen Pankki osallistuu arvopaperimarkkinoita kos kevaan ohjelmaan osana eurojärjestelmää ostamalla arvopapereita yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Eurojärjestelmän ostojen kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 73,5 mrd. euroa. Sijoitustoiminnan riskit ja niiden hallinta Sijoitustoiminnan riskit Suomen Pankki altistuu sijoitustoiminnassaan markkina-, luotto-, likvidiys- ja operatiivisille riskeille. Markkinariskeistä Suomen Pankin kannalta merkityksellisimmät ovat valuuttakurssi- ja korkoriski sekä kullan hintariski (riskien määritelmistä lähemmin kehikossa 5). Perinteisesti valuuttakurssiriski on suurin keskuspankin sijoitustoimintaan kohdistuva yksittäinen markkinariski ja näin on myös Suomen Pankin tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että keskuspankeilla on tarve pitää valuuttavarantoa 10. Suomen Pankki tarvitsee omaa valuuttavarantoa kattaakseen sitoutumisensa Euroopan keskuspankin mahdollisiin valuuttavarannon lisäpyyntöihin sekä kattaakseen keskuspankkitehtävistä johtuvat muut valuuttamääräiset tarpeet. Kehikko 5. Riskien määritelmät Valuuttakurssiriski Valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan riskiä, että pankin varallisuuden nettoarvo eli varallisuus vähennettynä veloilla alenee valuuttakurssien muutosten takia. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan riskiä, että pankin varallisuuden nettoarvo alenee korkojen muutosten johdosta. Kullan hintariski Kullan hintariskillä tarkoitetaan riskiä, että pankin varallisuuden nettoarvo alenee kullan hintamuutosten johdosta. Luottoriski Luottoriskillä tarkoitetaan laajasti ottaen sitä, että taloudellisen transaktion vastapuolen tai arvopapereiden liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus muuttuu. Käytännössä tämä voi tarkoittaa luottoluokituksen muutosta joko parempaan tai huonompaan suuntaan taikka vastapuolen tai liikkeeseenlaskijan ajautumista maksukyvyttömyystilaan. Likvidiysriski Likvidiysriskillä tarkoitetaan riskiä, ettei pankki pysty vastaamaan velvoitteistaan ajallaan varojensa huonon rahaksimuutettavuuden takia. Operatiivinen riski Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu tappioita tai ylimääräisiä kustannuksia. 10 Suojaamattomia valuuttamääräisiä saamisia. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

49 Valuuttavarannon tavoitekoko ar vioidaan Suomen Pankissa lähtökohtaisesti kolmen vuoden välein, ja viimeksi arvio tehtiin vuoden 2009 lopussa vuosiksi Vuoden 2010 aikana valuuttavaranto sopeutettiin vuoden 2009 lopulla tehdyn arvion mukaiseksi vähentämällä Englannin punnan osuutta valuuttavarannosta ja luopumalla Sveitsin frangin osuudesta kokonaan. Valuuttamääräisten sijoitusten ohella Suomen Pankki on sijoittanut osan varoistaan myös kultaan. Kullan hinta määräytyy markkinoilla, ja tältä osin Suomen Pankki altistuu kullan hintariskille. Pääosa Suomen Pankin omasta rahoitusvarallisuudesta on sijoitettu valtioiden ja muiden liikkeeseenlaskijoiden korkoinstrumentteihin sekä talletuksiin. Näin ollen Suomen Pankki altistuu korkoriskille ja luottoriskille. Likvidiysriskille Suomen Pankki altistuu, koska rahoitusvarallisuus on sijoitettu maturiteetiltaan pitempiaikaisiin kohteisiin eikä keskuspankkitoiminnan luonteen vuoksi ennakolta aina tiedetä, milloin jokin valuuttamääräinen tai euromääräinen maksutarve syntyy. Tätä riskiä pienentää euromääräisten suoritusten tapauksessa se, että eurojärjestelmän keskuspankeilla on mahdollisuus luoda euroja. 11 Tästä syystä valuuttamääräisten sijoitusten likvidiysvaatimuksen voidaan katsoa olevan suurempi kuin euromääräisten sijoitusten vaatimuksen, vaikka oman valuuttavarannon koko- ja likvidiysvaatimus on eurojärjestelmän myötä pienentynyt. 11 Suomen Pankin mahdollisuus luoda euroja itsenäisesti on kuitenkin eurojärjestelmässä rajallinen. Sijoitustoiminnan riskien hallinta Suomen Pankin riskienhallinnalla pyritään tunnistamaan, mittaamaan ja rajoittamaan toimintaan liittyviä riskejä ennalta määrätyillä menetelmillä, kuten Valueat-Risk- eli VaR-menetelmällä sekä stressi- ja skenaarioanalyyseillä. Suomen Pankin riskienhallinnan kannalta nousi vuonna 2010 erityisesti yksi teema esiin: euroalueen reunamaiden velkaongelmat ja niiden myötä herännyt erityinen kiinnostus ylipäänsä valtioihin liittyvään luottoriskiin. Vuoden 2010 aikana eurojärjestelmä aloitti julkisten tai yksityisten velkakirjojen ostamisen arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa (Securities Markets Programme, SMP), mikä lisää myös Suomen Pankin vastuita. Euroopan keskuspankin neuvosto päätti perustaa riskienhallintakomitean (Risk Management Committee, RMC), jonka tehtävänä on muun muassa tuottaa informaatiota rahapolitiikan operaatioihin liittyvistä riskeistä ja analysoida niitä. Nämä seikat ovat osaltaan korostaneet Suomen Pankin taseen kokonaisrahoitusriskien arvioinnin merkitystä. Suomen Pankin taseen kokonaisrahoitusriskejä on kuvattu omassa osiossaan sivulla 50. Vaikka eurojärjestelmän toteuttamat epätavanomaiset toimet, erityisesti katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (Covered Bond Purchase Programme, CBPP) ja arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma, liittyvätkin rahapolitiikkaan, niillä on ollut heijastusvaikutuksia myös Suomen Pankin oman rahoitusvarallisuuden sijoittamiseen. Näiden ohjelmien mukaisesti ostettuihin arvopapereihin liittyvä aktiivinen 48 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

50 sijoitustoiminta on keskeytetty ohjelmien ajaksi. Markkinariskien hallinta Valuuttakurssiriskiä pyritään vähentämään määrittämällä valuuttavarannon koko tehtävien kannalta riittäväksi mutta ei liian suureksi sekä hajauttamalla valuuttavaranto useaan valuuttaan. Suomen Pankin SDR-nettosaamisten ja niihin liittyvän valuuttakurssiriskin kasvun vuoksi Suomen Pankki on osittain suojannut vuoden 2010 aikana SDRvaluuttakurssiriskiä myymällä muita SDR-komponenttivaluuttoja (Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Japanin jeni) euroja vastaan. Suomen Pankki hallitsee korkoriskiä ensisijaisesti ns. modifioidun duraation avulla. Modifioitu duraatio kuvaa sijoitusten arvon muutosta, kun markkinakorkotaso muuttuu. Korkoriskiä hallitaan lisäksi hajauttamalla sijoitukset useisiin eripituisiin velkakirjoihin. Suomen Pankki mittaa päivittäin kokonaismarkkinariskin, valuuttariskin ja korkoriskin määrää VaR-luvun avulla (kuvio 13). Aktiiviselle sijoitustoiminnalle on asetettu korkoriskin VaR-rajoite. Luottoriskien hallinta Markkinariskiä vastaavasti myös luottoriskin mittaamisessa ja määrän kuvaamisessa käytetään VaR-lukua, joskin käytettävä menetelmä on eri kuin markkinariskin tapauksessa. Tämä luottoriskin VaR-luku lasketaan päivittäin portfolioluottoriskimallilla. Osalle sijoituksista on asetettu luottoriskin VaR-lukuun pohjautuva rajoite. Rajoitteen avulla luottoriski pyritään pitämään tasolla, jolla se on Suomen Pankin kokonaisriskien näkökulmasta vähäinen. Riskienhallintamenetelmien kehittäminen kuuluu erottamattomana osana Suomen Pankin riskienhallintaan. Vuonna 2010 lyhytmaturiteettisten positioiden käsittelyä luottoriskin VaR-lukujen laskennassa muutettiin. Tähän liittyvästi Suomen Pankin johtokunta päätti uudet rajoitteet kesäkuussa Valtioihin liittyvän luottoriskin korostuminen on johtanut tarpeeseen arvioida, että riskienhallintakehikossa otetaan asianmukaisesti huomioon myös valtioihin liittyvä luottoriski. VaR-rajoitteen lisäksi luottoriskiä on hallittu määrittämällä sallitut liikkeeseenlaskija- ja vastapuolimaat sekä sijoituskohteiksi sallitut velkainstrumentit. Suomen Pankki ei voi sijoittaa muun muassa alisteisiin velkainstrumentteihin. Vastapuolille ja liikkeeseenlaskijoille on määritetty alin hyväksyttävä luottoluokitus ja asetettujen limiittien avulla kaupat Kuvio 13. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2010* Milj. euroa Kokonaisriski (pl. kulta) 2. Valuuttakurssiriski 3. Korkoriski 4. Kokonaisriski (ml. kulta) * Kuukauden ajanjakso, 95 prosentin luottamustaso. Lähde: Suomen Pankki Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

51 ja sijoitukset hajautetaan usealle vastapuolelle ja liikkeeseenlaskijalle. Likvidiysriskien hallinta Likvidiysriskejä pyritään hallitsemaan siten, että osa omasta rahoitusvarallisuudesta pidetään sellaisissa sijoituskohteissa, joita pidetään likviditeettiominaisuuksiltaan hyvinä. Tämä koskee erityisesti ns. likvidiä varallisuutta 12. Lisäksi tiettyjen toimien ja sijoitusinstrumenttien enimmäismaturiteettia tai Suomen Pankin omistusosuutta näistä instrumenteista on saatettu rajoittaa. Operatiivisten riskien hallinta Operatiivista riskiä hallitaan luotettavilla ja hyvin dokumentoiduilla työnkuluilla, riittävällä ja asiantuntevalla henkilöstöllä, luotettavilla tietojärjestelmillä ja hyvin testatuilla varajärjestelyillä. Tarkemmin Suomen Pankin operatiivisten riskien hallintaa on kuvattu vuosikertomuksen Johtaminen ja organisaatio -osassa sivulla Oma rahoitusvarallisuus jaettiin vuoden 2010 aikana johtokunnan päätöksellä ns. likvidiin varallisuuteen ja sijoitusvarallisuuteen. Taulukko 5. Rahapolitiikan operaatioiden määrät vuoden 2010 lopussa Milj. euroa Rahapolitiikan Katettujen Arvopaperijälleenrahoitus- joukkovelkakirjojen markkinoita operaatiot osto-ohjelma koskeva ohjelma Eurojärjestelmä Suomen Pankin osuus Lähde: Suome n Pankki. Operatiivisen pankkitoiminnan kokonaisrahoitusriskit Suomen Pankin taseen koko oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 46 mrd. euroa. Taseen merkittävimpiä eriä vastaavaapuolella olivat sijoitusvarallisuus ja eurojärjestelmän sisäiset saamiset. Vastattavaa-puolella taseen suurimpia eriä olivat liikkeeseen laskettu setelistö, vähimmäisvarantotalletukset, rahapolitiikan operaatiot, arvonmuutostilit, varaukset sekä oma pääoma. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden riskit muodostuvat pääosin valuuttavarannon tuomasta valuuttakurssiriskistä sekä korko- ja kultasijoitusten aiheuttamista korkoriskistä ja kullan hintariskistä. Lisäksi rahoitusvarallisuuden luottoriskillisiin sijoituksiin liittyy myös liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuuden muutoksista tai maksuvaikeuksista aiheutuva riski. Koko taseen kannalta merkittävin riski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelusta. Suomen Pankki vastaa eurojärjestelmän rahapoliittisiin jälleenrahoitusoperaatioihin ja rahapolitiikkaan liittyvien osto-ohjelmien 13 riskeistä suhteellisen osuutensa mukaisesti. Tämän vuoksi on tarkasteltava koko eurojärjestelmän tasetta, jotta nähdään operaatioiden vaikutus Suomen Pankin taseeseen. Jälleenrahoitusoperaatioissa vastapuolilta vaaditaan riittävät ja erikseen määritellyt vakuudet. Katettujen joukkovelkakirjojen ostoohjelman mukaisesti ostettujen joukkovelkakirjojen luottokelpoisuusluokka on 13 Rahapolitiikan jälleenrahoitusoperaatiot, katettujen joukkovelkakirjojen osto-ohjelma ja arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma on esitelty tarkemmin rahapolitiikan toteutuksesta kertovassa osiossa. 50 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

52 paras mahdollinen, ja normaalin liikkeeseenlaskijan vastuun lisäksi velkakirjoihin sisältyy vakuusmassa. Arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman riskeihin on puolestaan varauduttu riittävin pääomapuskurein. Operaatioiden ja osto-ohjelmien koot vuoden 2010 lopussa on esitetty taulukossa 5. Taulukkoon on laskettu myös Suomen Pankin pääoma-avaimen mukainen osuus vastuusta. Suomen Pankin taseeseen voi lisäksi kohdistua riskejä, jotka liittyvät operatiivisiin toimiin, pankkijärjestelmän tilaan tai poikkeusoloihin. Taseen riskejä arvioidaan vakiintuneiden markkina- ja luottoriskimallien avulla sekä erilaisten tulevaisuusskenaarioiden ja taseen simulaatioiden perusteella. Riskien arvioinnissa keskitytään huonoimpiin tapahtumiin. 14 Kun Suomen Pankin taseen riskit näin lasketaan yhteen, taseen kokonaisriskin arvioidaan olevan vuositasolla noin 2,4 mrd. euroa. Suomen Pankin ns. laaja oma pääoma on yhteensä 6,7 mrd. euroa, mistä on varauksia 15 2,2 mrd. euroa ja arvonmuutostilejä 2,3 mrd. euroa (kuvio 14). Taseen rakennetta on selvitetty yksityiskohtaisemmin tilinpäätöstiedoissa. Keskuspankkitoiminnassa tappiot ovat mahdollisia turvattaessa rahoitusjärjestelmän vakautta ja toimivuutta. Tästä syystä Suomen Pankin taseeseen kohdistuviin riskeihin on varauduttava Kuvio 14. Kokonaisrahoitusriskit ja laaja oma pääoma vuonna 2010 Mrd. euroa Keskimääräinen tappio, jos huonoin prosentti mallin antamista tulemista toteutuu 1. Markkina- ja luottoriski 2. Varaukset 3. Arvonmuutostili Laaja oma pääoma 4. Pääoma ilman varauksia ja arvonmuutostiliä Lähde: Suomen Pankki. huolehtimalla taseen vahvuudesta. Taseesta huolehditaan tarvittaessa pienentämällä rahoitusvarallisuuden riskejä sekä kartuttamalla varauksia ja pääomia. Suomen Pankin taseen riskit ovat kasvaneet finanssikriisin myötä. Taseen riskipuskurit ja oma pääoma riittävät kattamaan tunnistetut riskit. Taseen laaja oma pääoma antaa hyvän kestokyvyn myös ennakoimattomien riskien varalle Vaikka mallit ovat vakiintuneita, ne eivät täysin kuvaa kokonaisaltistumaa riskeille. Malleissa käytetään standardioletuksia, ja näin ollen riskiarvioiden suuruus voi vaihdella valittujen oletusten mukaan. Mallin antamista tulemista huonoin prosentti on tarkastelun kohteena. 15 Tässä käsitellyt varaukset eivät sisällä eläkevarausta ja varausta EKPJ:n rahapolitiikan riskeihin. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

53 Rahoitusmarkkinat ja tilastot Rahoitusjärjestelmän vakaus ja tehokkuus Maailmanlaajuisen rahoituskriisin ja sitä seuranneen taantuman aiheuttama verotulojen supistuminen ja talouden elvytystoimet ovat heikentäneet julkisten talouksien rahoitusasemaa lukuisissa maissa. Joissakin maissa myös rahoitussektorin tukemiseen on jouduttu käyttämään paljon julkisia varoja. Epäluottamus velkaantuneimpien Euroopan maiden velanhoitokykyyn kärjistyi ensimmäisen kerran keväällä 2010 ja uudestaan vuoden loppupuolella. Velkakriisin pysäyttämiseksi turvauduttiin Euroopan laajuisiin poikkeuksellisiin yhteistyöjärjestelyihin. Velkakriisin pitkittyminen tai kärjistyminen uudelleen on silti edelleen uhka Euroopan ja maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Velkakriisistä huolimatta kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintakyky parantui vuonna Rahoituslaitokset ovat osin julkisen tuen avulla pystyneet parantamaan vakavaraisuus- ja maksuvalmiuspuskureitaan, jotka ennen rahoituskriisiä osoittautuivat liian pieniksi. Pankkien välinen luottamus on lisääntynyt, mikä on näkynyt mm. euroalueen rahamarkkinoiden ylimääräisen likviditeetin vähenemisenä. Euroalueen kotitalouksien ja yritysten mahdollisuudet hankkia rahoitusta kohtuullisin ehdoin ovat tiedustelujen perusteella myös parantuneet. Rahoitusjärjestelmä taantumasta huolimatta kunnossa Suomen rahoitusjärjestelmä on toiminut Suomea kohdanneesta taantumasta huo- limatta varsin hyvin. Muun muassa pankkien luottotappiot näyttäisivät jäävän koetun taantuman syvyyteen nähden vähäisiksi. Suomen rahoituslaitosten vahvuus pienentää riskiä, että velkaantuneimpien maiden talousongelmat leviäisivät Suomen rahoitusjärjestelmään. Avoimena taloutena Suomi ei ole kuitenkaan suojassa kansainvälisen talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriöiltä. Myös kotimainen rahoitusjärjestelmän infrastruktuuri on toiminut pääosin luotettavasti. Suomalaisten vähittäismaksujen siirtyminen yhtenäisen euromaksualueen (Single Euro Payments Area, SEPA) myötä yleiseurooppalaiseen maksukeskukseen vauhdittui vuoden loppupuolella. Kaikki muutokset eivät ole toteutuneet täysin ongelmitta, mutta vakavaa uhkaa maksujärjestelmän luotettavuudelle ei ole muodostunut. Suomi pystyy hyvin todennäköisesti siirtymään yhtenäiseen euromaksualueeseen suunnitellussa aikataulussa marraskuuhun 2011 mennessä. Asuntojen hintakehitykseen liittyy riskejä Suomen Pankki julkistaa kahdesti vuodessa arvionsa kotimaisen ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Arviot on tarkoitettu kaikille rahoitussektorin toimijoille, muille viranomaisille ja yleisölle informaatioksi ja vakausriskeihin liittyvän keskustelun edistäjäksi. Kesäkuussa 2010 julkaistussa vakausarviossa Suomen Pankki arvioi, että asuntojen kallistuminen joka oli Suomessa erityisen voimakasta keväällä 2010 voisi pahimmillaan johtaa asuntojen hintojen itseään vahvistavaan nousukiertee- 52 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

54 seen. Nopeasti nousevat hinnat saattaisivat kannustaa osan kotitalouksista aikaistamaan asunnon hankintaansa siinä pelossa, että oston lykkääminen entisestään kasvattaisi asunnon hankinnan kustannuksia. Rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta on myönteistä, että asuntojen hintojen nousuvauhti hidastui vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Asuntojen kovaan kysyntään liittyvät riskit eivät kuitenkaan ole väistyneet. Osin asuntoluotonannon pitkään jatkuneen tasaisen nopean lisääntymisen seurauksena suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut ennätykseensä: kotitalouksien luottokannan ja käytettävissä olevan vuositulon suhdeluku suureni vuonna 2010 arviolta noin 109 prosenttiin. Joulukuussa 2010 ilmestyneessä vakausjulkaisussa Suomen Pankki arvioi, että kotitalouksien velkaantumisen kasvu ei ole välitön riski Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle, mutta tekee kotitaloudet ja kansantalouden entistä haavoittuvammaksi suhteessa korkojen nousuun ja negatiivisiin talousyllätyksiin. Suomen Pankki kuitenkin näkee suurimpien välittömien vakausuhkien olevan lähtöisin maamme rajojen ulkopuolelta. Velkakriisin paheneminen voisi hyydyttää kansainväliset rahoitusmarkkinat, mikä vaikeuttaisi myös suomalaisten toimijoiden rahoitusta ja varainhankintaa. Velkakriisin pitkittyminen voi myös pysäyttää maailmantalouden elpymisen, mikä jarruttaisi kulutusta, investointeja ja vientikysyntää sekä heikentäisi rahoitusyritysten toimintaympäristöä. Suomalaisten pankkien ja vakuutusyhtiöiden tila arvioitiin Suomen Pankki oli mukana valmistelemassa Finanssivalvonnan koordinoimaa Suomen finanssisektorin stressitestiä ja Euroopan pankkivalvojien komitean (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) koordinoimaa Euroopan pankkijärjestelmän stressitestiä. Testien tulokset julkistettiin kesällä Niiden perusteella suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt kestäisivät hyvin tilanteen, jossa talous ajautuisi uudestaan taantumaan ja varallisuusarvot laskisivat huomattavasti. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asiantuntijat julkistivat loppukesästä 2010 Suomen talouden ja rahoitusjärjestelmän rakenteita koskevan rahaston neljännen sopimusartiklan mukaisen arvion sekä Suomen rahoitusjärjestelmän kestävyyttä tarkastelleen ns. FSAP-päivitysarvion (Financial Sector Assessment Program Update). Näiden arvioiden mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä selvisi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä suhteellisen vähin ongelmin pankkien vahvojen pääoma- ja maksuvalmiuspuskureiden ja varovaisen riskinoton ansiosta. Ulkomaisessa omistuksessa olevien pankkien merkitys Suomen rahoitusjärjestelmässä on suuri. Valuuttarahaston mukaan on välttämätöntä, että viranomaisten yhteistyötä maiden rajat ylittävien pankkiryhmien valvonnassa ja kriisien hallinnassa entisestään parannetaan. Kansainvälinen rahoituskriisi paljasti, että viranomaisilla tulee olla nykyistä paremmat valmiudet tunnistaa koko Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

55 rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat järjestelmäriskit. Suomen Pankki kehittää jatkuvasti vakausanalyysin kvantitatiivisia työkalujaan. Esimerkki tästä on Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyö stressitestimenetelmien kehittämiseksi. Suomen Pankin makrotalouden analyysimallia käytettiin puolestaan valmisteilla olevan ns. Basel III uudistuksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointiin. Analyysin tulokset raportoitiin Euro & talous lehden erikoisnumerossa Rahoitusjärjestelmän vakaus. Viranomaisyhteistyö Basel III Viranomaisten talous- ja rahoituskriisiin liittyvän kansainvälisen yhteistyön painopiste siirtyi vuonna 2010 entistä enemmän rahoitussääntelyn ja valvonnan kehittämiseen akuutin kriisinhoidon sijasta. Kansainvälisten sääntelyuudistusten valmistelua ovat suurelta osin koordinoineet G20-maiden ryhmä ja sen alainen vakausneuvosto (Financial Stability Board). Uudistusten käytännön toteutuksesta ovat vastanneet eri kansainväliset organisaatiot ja yhteistyöelimet, erityisesti Baselin pankkivalvontakomitea. Tärkein vuoden 2010 aikana hyväksytty kansainvälinen sääntelyhanke oli Baselin pankkivalvontakomitean valmistelema laaja pankkisääntelyn kokonaisuudistus, ns. Basel III hanke. Uudistuksella korjataan lukuisia rahoituskriisin paljastamia puutteita pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyssä. Samanaikaisesti Basel III hankkeen kanssa uudistetaan EU:n vakavaraisuusdirektiiviä Basel III sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti. Basel III uudistuksella pyritään vahvistamaan yksittäisten pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä usein eri tavoin. Pankeilta vaaditaan vastaisuudessa enemmän ja laadukkaampia omia varoja suojaksi tappioita vastaan. Pankeille asetetaan myös kaksi uutta määrällistä maksuvalmiusvaatimusta suojaamaan pankkeja lyhytaikaisilta maksuvalmiuskriiseiltä ja rajoittamaan pankkien liiallista lyhytaikaista varainhankintaa. Periaatteellisesti tärkeä uudistus on kansallisille viranomaisille annettava oikeus asettaa pankeille ylimääräinen ns. vastasyklinen pääomapuskurivaatimus kokonaisluotonannon liialliseksi arvioidun kasvun hillitsemiseksi. Basel III uudistukset tulevat vaiheittain voimaan siten, että uusien säännösten tulee olla täysimääräisesti käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomen Pankki antoi vuoden 2010 aikana lausunnot sekä Baselin pankkivalvontakomitealle että Euroopan komissiolle niiden uudistusehdotuksista. Lisäksi Suomen Pankki osallistui EU:n rahoitussääntelyn kehittämiseen EU:n talous- ja rahoituskomitean ja EKPJ:n kautta. Euroopan järjestelmäriskikomitea EU:ssa hyväksyttiin vuoden 2010 aikana uutta finanssivalvontarakennetta koskeva lainsäädäntö. Kansalliset viranomaiset eivät finanssikriisiä edeltäneinä vuosina pystyneet riittävän hyvin havaitsemaan koko unionin rahoitusjärjestelmän vakautta uhanneita järjestelmäriskejä. Euroopan komission valtuuttama Jacques de Larosièren johtama korkean tason työryhmä ehdotti helmikuussa 54 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

56 2009, että perustetaan unionin tasoinen elin, jonka tehtävänä olisi valvoa koko rahoitusjärjestelmän riskejä. Tämä elin, Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board), aloitti työnsä vuoden 2011 alussa. Järjestelmäriskikomitean tehtävänä on pyrkiä tunnistamaan uhkaavat järjestelmäriskit ennakolta, jotta rahoitusjärjestelmän alttiutta rahoituskriiseille voidaan vähentää ja sen häiriönsietokykyä parantaa. Riskien toteutumisen estämiseksi järjestelmäriskikomitea voi antaa riskivaroituksia ja toimenpidesuosituksia koko unionille, yksittäisille jäsenvaltioille tai jäsenvaltioiden ryhmille, Euroopan uusille rahoitusvalvontaviranomaisille tai kansallisille rahoitusvalvojille. EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla on Euroopan järjestelmäriskikomiteassa keskeinen asema. EKP:n pääjohtaja toimii myös järjestelmäriskikomitean puheenjohtajana. EKP:n pääjohtajan lisäksi EU-maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n varapuheenjohtaja kuuluvat hallintoneuvoston äänivaltaisiin jäseniin. Kansalliset valvontaviranomaiset ovat hallintoneuvoston äänivallattomia jäseniä. Suomen Pankki on osallistunut aktiivisesti järjestelmäriskikomiteaa koskevan lainsäädännön ja komitean toiminnan valmisteluun. Uudet rahoitusvalvontaviranomaiset Vuoden 2011 alussa aloittavat toimintansa myös Euroopan uudet rahoitusvalvontaviranomaiset: Euroopan pankkiviranomainen (European Banking Authority, EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (European Insurance and Occupational Pensions Authority, EIO- PA) sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (European Securities and Markets Athority, ESMA), jotka korvaavat aiemmat valvojien komiteat. Uusien viranomaisten valtuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin valvojien komiteoiden valtuudet. Ne voivat mm. antaa sitovia teknisiä standardeja ja tietyissä tilanteissa ratkaista sitovasti kansallisten valvontaviranomaisten välisiä erimielisyyksiä. Kansallisilla keskuspankeilla, Suomen Pankki mukaan lukien, on äänivallaton edustus Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvostossa. Muu viranomaisyhteistyö Finanssikriisi osoitti, että makrovakausvalvonnasta pääasiallisesti vastaavien keskuspankkien ja instituutiovalvonnasta vastaavien rahoitusvalvojien yhteistyön ja tiedonvaihdon tulee olla entistäkin saumattomampaa. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta allekirjoittivat vuoden 2010 aikana rahoitusjärjestelmän vakauden valvontaa koskevan yhteistoimintaasiakirjan, jossa sovittiin yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koskevista periaatteista. Suomen Pankki osallistuu laajasti rahoitusvakautta sekä rahoitussääntelyn ja valvonnan kehittämistä koskevaan viranomaisyhteistyöhön sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Muun muassa Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskuspankkien välistä yhteistyötä tiivistettiin. Keskuspankit sopivat Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen vakausryhmän (Nordic-Baltic Stability Group) perustamisesta, ja vakausryhmän toiminta käynnistettiin vuoden 2010 aikana. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

57 Finanssikriisin vaikutukset rahoitusjärjestelmän infrastruktuuriin Finanssikriisin myötä käynnistyneet sääntelyhankkeet koskettavat myös rahoitusjärjestelmän infrastruktuuria. Ne tulevat muuttamaan ennen kaikkea arvopaperiinfrastruktuurien toimintaympäristöä lähitulevaisuudessa. Arvopaperi-infrastruktuurin toimintaa on myös leimannut voimakas integroituminen, kun suomalaiset yksiköt osana kansainvälisiä toimijoita hakevat tehokkuutta toimintaansa. Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus on ollut käynnissä koko vuoden Maksupalvelulaki ja maksulaitoslaki tulivat voimaan Niillä yhdenmukaistettiin eurooppalaista maksamista koskeva kansallinen sääntely maksupalveludirektiivin mukaiseksi. Lainsäädäntö synnytti myös uuden maksupalveluiden tarjoajaluokan, maksulaitokset. ACH Finland yhtiön tarjoama maksujärjestelmä on arvioitu maksujärjestelmiä koskevien yleisvalvontaperiaatteiden mukaiseksi. Samoin Suomessa käytettävien maksujärjestelmien jatkuvuusjärjestelyt on arvioitu yhteistyössä eurojärjestelmän kanssa. Suomen Pankin maksu- ja selvitysjärjestelmäsimulaattori (BoF-PSS2) on liitetty osaksi euroalueen keskuspankkien suurten maksujen järjestelmän (TARGET2) yleisvalvonta- ja kehitystyökaluja. Kansainvälisten infrastruktuuritoimittajien yleisvalvontaa on organisoitu yhteistyössä niiden pääyleisvalvojien kanssa. Suomen Pankki järjesti maksamisen tulevaisuuteen keskittyvän maksufoorumin neljännen kerran. Yhtenä keskeisenä teemana keskusteluissa on ollut tehokkuuden edistäminen mm. automatisoimalla maksaminen osaksi yrityksen taloushallinnon prosesseja, eurooppalaisten standardien hyödyntämisellä, sähköisellä laskutuksella ja mobiilimaksamisella. Tilastot Suomen Pankki vastaa euroalueen rahalaitostilastojen ja muiden rahoitus- ja maksutasetilastojen Suomea koskevien osioiden tuottamisesta ja vastaavista kansallisista tilastoista. EKP:n tarvitsemien tilastojen laadinta on Suomen Pankille määritelty viranomaistehtävä. Kertomusvuonna panostettiin tilastotietojen hyödyntämiseen entistä paremmin. Uusista tilastoista tiedotettiin aktiivisesti ja pankin ekonomistikunnan tilasto-osaamista parannettiin sisäisellä koulutuksella. Pankin verkkosivuilla olevien tilastojen määrä kasvoi, ja uutta tilastotietoa tuotettiin esimerkiksi asuntolainojen alkuperäisistä maturiteeteista ja korkosidonnaisuuksien jakaumista. Rahalaitostilastojen tietojärjestelmän kokonaisuudistus valmistui kesällä Uudella tiedonkeruu- ja laadintajärjestelmällä voidaan täyttää EKP:n laajentuneet raha- ja pankkitilastoinnin vaatimukset. Uusi tiedonkeruujärjestelmä suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä raportoijapankkien kanssa, ja yhtenä tavoitteena kattavam pien tilastojen ohessa oli myös raportoijien rasitteen pienentäminen. Tässä tavoitteessa onnistuttiin, vaikka uusi tiedonkeruu on aikaisempaa yksityiskohtaisempaa. Raportoijien ei enää tarvitse tehdä kaikkia tarvittavia luokituksia ja summauksia, sillä keskuspankki voi tehdä ne itse raha- 56 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

58 laitosten puolesta hienojakoisemmista perusaineistoista. Kesäkuussa Suomen Pankki alkoi kerätä neljännesvuosittain tietoja pitkäaikaissäästämispalveluja tarjoavilta talletuspankeilta, rahastoyhtiöiltä ja sijoituspalveluyrityksiltä niiden pitkäaikaissäästämissopimuksista ja sopimuksiin liittyvien varojen sijoittamisesta sekä säilyttämisestä. Tiedoista laaditut tilastot julkaistiin Suomen Pankin internetsivuilla ensimmäistä kertaa heinäkuussa. Eurojärjestelmän tilastojen kehittäminen eteni usealla rintamalla. Rahoitusmarkkinakriisin jälkeen erityisesti vakausanalyysiin tarvittavien tilastojen kysyntä on kasvanut. EKPJ:n piirissä tämä näkyi erityisesti Euroopan järjestelmäriskikomitealle (European Systemic Risk Board, ESRB) tuotettavan tilastoaineiston valmisteluna. Vakaustilastojen kysynnän kasvu on synnyttänyt myös tarvetta tiivistää keskuspankkien tilastotoimen ja rahoitusvalvojien yhteistyötä. Muita EKPJ-tilastoinnin kehitysalueita vuonna 2010 olivat erityisesti arvopapereiden hallussapitotilastoinnin valmistelu, rahoitussektorin kattavan instituutiorekisterin suunnittelu sekä vakuutuslaitostilastoinnin kehittäminen olemassa olevien tietolähteiden pohjalta. Lisäksi julkisen talouden velkakriisin myötä myös EKPJ:n keskuspankeissa kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota tilastoinnin integriteetti- ja itsenäisyyskysymyksiin. Maksutasetilastoinnissa päätettiin Euroopan tasolla, että uusitut Kansainvälisen valuuttarahaston maksutaseen laadintasuositukset otetaan EKPJ:ssä ja EU:ssa käyttöön vuonna Kansallisen toteutuksen valmistelu aloitettiin jo vuonna Neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta ja julkaiseminen siirrettiin sovitun aikataulun mukaisesti Suomen Pankilta Tilastokeskukselle vuoden 2010 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Rahalaitostietojen yhtenäistämiseksi Suomen Pankki sisällytti rahalaitostiedonkeruuseen Tilastokeskuksen tarvitsemia tietoja. Pääjohtaja Erkki Liikanen avasi toukokuussa järjestetyn maksufoorumin. Kuva: Peter Mickelsson. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

59 Rahahuolto Suomen Pankki laskee EKP:n luvalla liikkeeseen eurosetelit ja kolikot Suomessa sekä huolehtii niiden aitoudesta, kunnosta ja saatavuudesta koko maassa. Rahahuollossa Suomen Pankki vastaa käteisen tukkujakelusta kotitalouksien rahan kysynnän ja kauppojen arvioimien vaihtorahatilauksien perusteella. Suomen Pankki huolehtii käytössä olevien euroseteleiden kunnosta vaihtamalla kierrosta palaavat huonokuntoiset setelit uusiin. Kunnon jatkuva tarkastus edellyttää setelien riittävää kiertoa keskuspankin aluekonttoriverkostoon tai yksityisiin laskentakeskuksiin, joissa kunto voidaan myös tarkastaa. Rahahuollon yksityiset osapuolet huolehtivat käteisen vähittäisjakelusta yleisölle. Pankkien asiakkaat nostavat valtaosan käteisestä pankkiautomaateis- ta. Suuremmat setelierät ja suuret seteliarvot haetaan pankkikonttoreista käteisnostoina. Rahahuollon yksityiset osapuolet (pankit, automaattiyhtiöt ja kauppa) huolehtivat käytöstä palautuvan käteisen laskennasta, lajittelusta ja kierrätyksestä yleensä rahahuoltoyhtiöiden (G4S, Loomis ja Rekla) avulla (kuvio 15). Logististen syiden lisäksi käteistä palautetaan keskuspankkiin myös sen hallussapitoon liittyvän korkokustannuksen välttämiseksi. Suomen Pankilla on kokonaisvastuu kotimaisen rahahuollon yleisestä toimivuudesta ja sen kustannustehokkuudesta. Käteisen tukkujakelu on suunniteltava siten, että se mahdollistaa rahahuollon yksityisille osapuolille tarkoituksenmukaiset toimintaedellytykset käteisen vähittäisjakelun järjestämiseen. Viime Kuvio 15. Käteisen tukku- ja vähittäisjakelu ja ammattimaiset osapuolet Suomessa Vähittäistoiminta Käteisen käyttö Vähittäisjakelu Liikepankkien konttorit Aktiivisessa kierrossa n. 6 mrd. euroa Käteisautomaatit (Otto.- ja Nostoautomaatit) Kauppa Viranomaistoiminta Tukkutoiminta Laskentakeskukset: lajittelu, varastointi ja kuljetus (21 kpl) Yksityiset laskentakeskukset ja arvokuljettajat (G4S, Loomis ja Rekla) Rahahuollon sopimusosapuolet (Automatia ja Rekla) Keskuspankki: vain tukkupalvelut Suomen Pankki, 4 konttoria (Vantaa, Tampere, Kuopio ja Oulu) Lähde: Suomen Pankki. 58 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

60 vuosina Suomen Pankki on selvittänyt tarkemmin käteisen kiertokulkua ja uusia mahdollisuuksia sen työnjaon ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Selvityksen perusteella Suomessa aloitettiin vuoden 2010 kuluessa käteisen säilytysjärjestelmän uudistuksen ja laajennuksen ensimmäinen vaihe. Eurosetelistön liikkeeseenlasku kasvaa edelleen Suomessa ja euroalueella Suomesta liikkeeseen lasketun eurosetelistön kasvu ei ole osoittanut vielä lähes vuosikymmenenkään jälkeen tasaantumisen merkkejä. Vuonna 2010 eurosetelistön euromääräinen kasvu jopa vähän kiihtyi edellisvuotisesta hieman yli 1 mrd. euroon. Suomesta liikkeeseen lasketun setelistön arvo on yli kolminkertaistunut eurokaudella markka-aikaan verrattuna: suhteessa bruttokansantuotteeseen setelistön arvo on noussut 1,7 prosentista jo lähes 6 prosenttiin. Setelistön arvon kasvu on edelleen keskittynyt etupäässä tavallisimpiin automaattijakelussa oleviin käyttöseteleihin sekä 500 euron seteliin, jota käytetään suurempien maksujen lisäksi säästämiseen (kuvio 16). Setelistön liikkeeseenlaskun voimakas kasvu ei kuitenkaan kuvasta niinkään käteisen kotimaisen käytön kasvua, vaan eurojen ulkomaista käyttöä ja siirtymistä ulkomaille. Suomesta liikkeeseen laskettua käteistä viedään nettomääräisesti ulkomaille turismin ja ostosten takia, ja myös ulkomainen työvoima vie sitä varsin runsaasti. Euroalueella liikkeessä olevan setelistön kasvu on jatkunut niin ikään samankaltaisena kuin Suomessa, vaikka Kuvio 16. Euroseteleiden vuotuinen nettoliikkeeseenlasku Suomessa Milj. euroa euroa euroa euroa euroa euroa 7. 5 euroa euroa Lähde: Suomen Pankki. Kuvio 17. Liikkeeseen laskettu eurosetelistö Suomessa ja euroalueella Mrd. euroa (Suomi) Mrd. euroa (euroalue ) Euron käyttöönotto Liikkeeseen laskettu setelistö, Suomi 2. Liikkeessä oleva eurosetelistö, euroalue Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. mm. Kreikassa ja Portugalissa käteisen kysyntä lisääntyi aika ajoin kertomusvuonna velkaongelmien kärjistymisen myötä ja pankkitalletusten turvallisuuteen kohdistuneiden riskien kasvun vuoksi (kuvio 17). Eurosetelistön kasvu jäi euroalueella noin 4 prosenttiin, kun Suomessa setelistön liikkeeseenlaskun 1 2 Finanssikriisi Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

61 lisääntyminen ylitti noin kaksinkertaisesti nimellisen kulutuksen ja BKT:n kasvun; automaattiseteleiden vuosikasvu oli jopa 13 %. Käteisen automaattijakelu on euromääräisesti pysynyt viime vuosina joko likimain ennallaan tai ollut hienoisesti vähenemään päin, mutta seteleiden jakelu pankkien konttoreista supistui selvästi. Keskimääräisen automaattinoston suuruus on Suomessa viime vuosina jatkuvasti kasvanut, sillä automaateista nostetaan käteistä käyttöön harvemmin, mutta entistä suurempia yksittäisiä summia kerrallaan. Seteleiden tilaukset pankkikonttoreihin sen sijaan pysyivät vuonna 2010 likimain ennallaan 2,2 mrd. eurossa. Vaikka käteisen saatavuus on pysynyt entisellään, maksaminen kortilla on Suomessa yhä lisääntynyt sirukorttimaksujen yleistymisen myötä. Suomen Pankki kasvatti käteisen säilytysjärjestelmää Käteisen korotonta säilytysvarastointimahdollisuutta keskuspankin ulkopuolella laajennettiin joulukuun 2010 alusta lähtien Suomen Pankin molempiin tukkuasiakkaisiin (Automatia ja Rekla) samalla kun säilytysvarastointia kasvatettiin määrällisesti merkittävästi. Toimenpiteen tarkoituksena on paitsi vähentää logistisesti tarpeettomia rahakuljetuksia keskuspankin aluekonttoreihin myös tarjota entistä paremmat mahdollisuudet käteisen paikalliseen käsittelyyn ja kierrätykseen. Uusien kierrätyssäännöstön täyttävien lajittelukoneiden käyttö on lisääntynyt, ja sitä mukaa yksityisten osapuolten mahdollisuudet seteleiden riittävään aitous- ja kuntotarkastukseen ovat parantuneet. Näin keskuspankin osuus käteisen kierrätyksessä ja käytettyjen setelien kunnon valvonnassa on hieman vähentynyt. Säilytysjärjestelmän päätetty asteittainen kasvattaminen tähtää myös eri osapuolten työnjaon selkeyttämiseen ja koko kansantalouden rahahuollon kustannustehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2010 lopulla käyttöön otettu lisäsäilytysvarastointi laajensi eurokolikoiden säilytysmahdollisuuden moninkertaiseksi, yhteensä 15 milj. euroon aiemmasta 3,5 milj. eurosta sekä euroseteleiden säilytysvarastoinnin 32 milj. eurosta 46 milj. euroon. Säilytysvarastoinnin enimmäismäärät on jaettu Suomen Pankin molempien rahahuoltoasiakkaiden eli Automatian ja Reklan kesken pääasiallisesti niiden toiminnan laajuuden mukaisesti, mutta kuitenkin ottaen huomioon mm. säilytysvarastoinnin tarpeellinen toiminnallinen vähimmäiskoko. Säilytysjärjestelmää on päätetty kasvattaa edelleen myös lähimmän parin vuoden kuluessa, ja sen ehtoihin voidaan tehdä myös muita toiminnallisia tarkistuksia ja muutoksia. Rahahuollon yhdenmukaistus etenee euroalueella vähitellen Eri euromaiden rahahuoltojärjestelmät poikkeavat toisistaan melkoisesti, minkä vuoksi Euroopan keskuspankki on ryhtynyt systemaattisesti selvittämään yhdenmukaistushankkeita eri toiminta-alueille. Eurojärjestelmä tarkensi ja laajensi vuonna 2010 kiertoon palautettujen euroseteleiden aitous- ja kuntotarkastuksen toi- 60 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

62 mintamallia ammattimaisten rahakäsittelijöiden lisäksi mm. kauppaan ja kasinoihin. Rahakuljetuksissa on yhdenmukaistettu rahapakkausten sähköistä kirjaamista koskevia viivakoodistandardeja. Sen sijaan euroalueen yhteistä setelihankinnan (SETP) aloittamista lykättiin edelleen. Suomi on kuitenkin ollut mukana muutaman euromaan muodostamassa euroseteleiden yhteishankintaryhmässä (JET-ryhmä). Suomi on niin ikään mukana omistajana kahdeksan euromaan muodostamassa rahahuollon tietojärjestelmässä (CashSSP), joka on viime vuosina laajentunut ripeästi. Seteliväärennösten määrän kasvu taittui euroalueella, mutta Suomessa väärennöksiä löytyi enemmän Vuoden 2007 puolivälistä euroalueella yhtäjaksoisesti jatkunut seteliväärennösten määrän kasvu taittui vuonna Kierrosta tavattujen euroväärennösten lukumäärä väheni kertomusvuonna noin 5 %. Väärennöstilanteessa on kuitenkin eroja euromaittain. Eri euromaissa kierrosta tavattujen väärennösten määrä ei myöskään välttämättä ole kotimaisten väärentäjien ja levittäjien aiheuttamaa. Yleisesti voidaan kuitenkin yhä todeta, että eurosetelit ovat erittäin turvallisia käyttää ja että väärennöksiin törmääminen on tavalliselle kuluttajalle hyvin harvinaista. Seteliväärennöksen päätyminen kuluttajalle asti on erittäin epätodennäköistä, sillä automaattijakelussa ole vien setelien aitous tarkistetaan joko keskuspankkien tai ammattimaisten rahankäsittelijöiden lajittelukoneilla. Väärennösten levittäjät yrittävät tarjota väärennöksiä Kuvio 18. Euroseteliväärennökset Suomessa ja euroalueella Kpl/kk (Suomi) Kpl / puolessa vuodessa (euroalue) Vaihtorahaseteleiden (5 ja 10 euroa) väärennökset, kpl (Suomi) 2. Käyttöseteleiden (20 ja 50 euroa) väärennökset, kpl (Suomi) 3. Suuriarvoisten seteleiden (100, 200 ja 500 euroa) väärennökset, kpl (Suomi) 4. Euroseteleiden väärennösten kokonaismäärä euroalueella puolivuosittain, kpl Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen keskusrikospoliisi. etupäässä kaupassa maksuvälineinä. Väärentäjät eivät ole yleensä kiinnostuneita pienimpien seteleiden väärentämisestä, sillä niissä väärennösten levityksen tuotto jää pieneksi. Suomessa euroseteliväärennöksiä tavattiin kierrosta vuonna 2010 jonkin verran enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä väärennöstä (kuvio 18). Väärennösten lukumäärän kasvu aiheutui pääasiassa muutamien suurien yksittäisten väärennössarjojen levityksestä. Erityisesti kesäkuukausina Suomessa löydettiin 100 ja 500 euron seteleiden väärennöksiä. Kaupan ja rahakuljettajien valppauden sekä aitouslajittelun avulla ja poliisin toiminnan ansiosta levittäjiä on saatu kiinni. Huolimatta väärennösten määrän kasvusta väärennösten lukumäärä on Suomessa edelleen ollut euromaiden pienimpiä Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

63 Muu toiminta Kansainvälinen toiminta Suomen Pankki Euroopan keskuspankkijärjestelmässä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen. Neuvosto on ylin päättävä elin eurojärjestelmässä. Se koostuu EKP:n johtokunnan jäsenistä ja euron käyttöön ottaneiden maiden keskuspankkien pääjohtajista. Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen on pääjohtajan henkilökohtainen varajäsen. EKP:n neuvosto kokoontuu yleensä kaksi kertaa kuukaudessa Frankfurt am Mainissa. Kuukauden ensimmäisessä kokouksessa se arvioi perusteellisesti raha- ja reaalitalouden kehitystä ja tekee tämän arvion perusteella mm. korkopoliittiset päätöksensä. Kuukauden toisessa ko kouksessa keskitytään yleensä EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtävä- ja vastuualueisiin. Vuonna 2010 yksi neuvoston kokous pidettiin Frankfurtin ulkopuolella, Lissabonissa, ja kokousta isännöi Portugalin keskuspankki. Lisäksi EKP:n neuvosto on pitänyt telekonferensseja ja tehnyt päätöksiä kirjallista päätöksentekomenettelyä käyttäen. Suomen Pankin pääjohtaja on jäsenenä myös EKP:n yleisneuvostossa, johon kuuluvat kaikkien EU-maiden keskuspankkien pääjohtajat sekä EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Yleisneuvosto piti vuoden 2010 mittaan viisi kokousta. Suomen Pankin johto ja asiantuntijat osallistuivat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) työhön kaikissa valmisteluportaissa. Suomen Pankista oli vähintään yksi jäsen kaikissa EKPJ:n komiteoissa samoin kuin budjettikomiteassa, eurojärjestelmän tietotekniikan ohjauskomiteassa ja henkilöstöasioiden konferenssissa sekä useimmissa komiteoiden alaisissa työryhmissä, joita oli yhteensä noin 60. Syyskuussa neuvosto päätti uuden riskienhallintakomitean (Risk Management Committee) perustamisesta, jolloin komiteoiden kokonaismääräksi tuli 17 (ks. kehikko 6). Vuoden 2010 aikana EKP:ssä työskenteli 14 suomenpankkilaista eripituisissa määräaikaisissa asiantuntijatehtävissä. Eurojärjestelmässä toimi myös monia korkean tason tilapäiskomiteoita mm. rahoitusmarkkinoiden ja tietotekniikan alalla. Suomen Pankin johtokunnan jäsenet tai pankin asiantuntijat osallistuivat näihin omien toimialueittensa mukaisesti. EKP:llä on myös oma tarkastuskomitea, jonka tehtävänä on parantaa EKP:n ja eurojärjestelmän hallintoa ja valvontaa. Siihen kuuluu kolme EKP:n neuvoston jäsentä. Komitean puheenjohtajana on toiminut lokakuusta 2009 alkaen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Suomen Pankki kansainvälisessä talouspolitiikassa Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön useiden eri järjestöjen kautta. Suomen Pankki vastaa lain mukaan Suomen valtion yhteyksistä Kansainväliseen valuuttarahastoon (International Monetary Fund, IMF). Lisäksi Suomen Pankki osallistuu osakkeenomistajana Kansainvälisen järjestelypankin (Bank for International Settlements, BIS) toimintaan. Suomen Pankki on 62 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

64 mukana myös kuuden Euroopan unionin komitean sekä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD) työskentelyssä. Kansainvälinen valuuttarahasto Suomen edustajana Kansainvälisen valuuttarahaston ylimmässä päätöksentekoelimessä hallintoneuvostossa toimi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja varajäsenenä johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen. Hallintoneuvosto kokoontui vuosikokoukseensa lokakuussa Washingtonissa. Valuuttarahaston neuvoa-antava kansainvälinen valuutta- ja rahoituskomitea (International Monetary and Financial Committee, IMFC) kokoontui huhtikuussa ja lokakuussa. Komitean puheenjohtajana toimi Egyptin valtiovarainministeri Youssef Boutros-Ghali. Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirin edustajana komiteassa oli huhtikuussa Suomen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja lokakuussa Norjan valtiovarainministeri SigbjØrn Johnsen. Valuuttarahaston toiminnasta vastaavat 24-paikkainen johtokunta ja toimitusjohtaja, joka toimii myös johtokunnan puheenjohtajana. Toimitusjohtajana jatkoi ranskalainen Dominique Strauss-Kahn. Suomi kuuluu valuuttarahastossa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriin, jolla on yhteinen edustaja johtokunnassa. Per Callesen Tanskasta aloitti vaalipiirin edustajana ja johtokunnan jäsenenä tammikuussa. Suomen Pankki osallistui yhdessä valtiovarainministeriön kanssa Tanskan vetämään vaalipiirin koordinaatioon, jonka avulla valuuttarahaston johtokunnassa käsiteltävistä asioista pyritään muodostamaan vaalipiirin yhteinen näkemys 1. Pohjoismaiden ja Baltian maiden valuutta- ja rahoituskomitea (Nordic- Baltic Monetary and Financial Committee, NBMFC) kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa valmistelemaan vaalipiirin politiikkakannanottoja. Suomen Pankin edustajana komiteassa oli johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen. Lisäksi NBMFC-komitean jäsenet osallistuivat elokuussa Helsingissä pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden ja G20- ryhmän puheenjohtajamaan Korean yhteiseen kokoukseen, joka oli kutsuttu koolle käsittelemään G20-ryhmän toimintaohjelmaa. Vaalipiirin edustajat pyrkivät kokouksessa informoimaan G20-ryhmää valuuttarahaston kiintiö- ja hallinnonuudistusta koskevista kannoistaan sekä valuuttarahaston toimintaan liittyvistä politiikkalinjauksistaan. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Korean korkean tason edustaja, suurlähettiläs Ho-Young Ahn ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Suomesta. NBMFC-komitean työtä valmisteleva sijaistason komitea kokoontui kaksi kertaa vuonna Sijaistason komiteassa Suomen Pankin edustajana toimi kansainvälisen yksikön päällikkö Olli- Pekka Lehmussaari, joka myös hoiti komitean puheenjohtajan tehtävää. Suomen Pankin kansainvälinen yksikkö hoiti 1 Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirin kannanottoihin voi tutustua kahdesti vuodessa julkaistavassa raportissa Recent Policy Developments in the International Monetary Fund. The Nordic-Baltic Office, IMF ( yhteistyo/imf.htm). Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

65 Kehikko 6. Suomen Pankki EKP:n ja EU:n elimissä sekä muissa kansainvälisissä elimissä vuonna 2010 Suomen Pankki EKP:n neuvostossa Erkki Liikanen, jäsen Pentti Hakkarainen, varajäsen Maritta Nieminen, avustaja Antti Suvanto, avustaja Suomen Pankki EKPJ:n komiteoissa, budjettikomiteassa, eurojärjestelmän tietotekniikan ohjauskomiteassa ja henkilöstöasioiden konferenssissa Kansainvälisten suhteiden komitea Sinikka Salo ( saakka) Pentti Hakkarainen ( alkaen) Olli-Pekka Lehmussaari Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea Tuula Colliander Kustannusmetodologiakomitea Annika Karjalainen Hanna Järvinen Lakiasiain komitea Maritta Nieminen Eija Brusila Maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitea Marianne Palva Anna-Maija Tikkanen Markkinaoperaatioiden komitea Pentti Pikkarainen ( saakka) Harri Lahdenperä ( alkaen) Tuomas Välimäki Pankkivalvontakomitea Kimmo Virolainen Rahapolitiikan komitea Tuomas Saarenheimo Jarmo Kontulainen Riskienhallintakomitea Antti Nurminen Kaarina Huumo Setelikomitea Mauri Lehtinen Kari Takala Sisäisen tarkastuksen komitea Erkki Kurikka Pertti Ukkonen Tietotekniikkakomitea Armi Westin Raimo Parviainen ( saakka) Petteri Vuolasto ( alkaen) Tilastokomitea Helka Jokinen Harri Kuussaari Viestintäkomitea Mika Pösö Richard Brander Budjettikomitea Pirkko Pohjoisaho-Aarti Eurojärjestelmän tietotekniikan ohjauskomitea Seppo Honkapohja Henkilöstöasioiden konferenssi Antti Vuorinen Suomen Pankki EU:n komiteoissa Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvosto Erkki Liikanen Talous- ja rahoituskomitea Pentti Hakkarainen Hannu Mäkeläinen, varajäsen Talouspoliittinen komitea Veli-Matti Mattila Euroopan pankkivalvojien komitea Kimmo Virolainen Raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea Helka Jokinen Maksutasekomitea Harri Kuussaari Suomen Pankki Kansainvälisessä järjestelypankissa (BIS), Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) ja OECD:ssä Kansainvälisen järjestelypankin pääjohtajien kokoukset Erkki Liikanen Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvoston jäsen Erkki Liikanen hallintoneuvoston varajäsen Pentti Hakkarainen OECD:n talouspoliittinen komitea Tuomas Saarenheimo Samu Kurri OECD:n rahoitusmarkkinakomitea Jyrki Haajanen 64 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

66 komitean sihteeristön tehtävää kesäkuun loppuun asti. Kansainvälisen valuuttarahaston asiantuntijat laativat kertomusvuonna kaksi maa-arviointia Suomesta. Ensimmäinen arviointi koski rahoitusjärjestelmän vakautta sekä rahoituslaitosten sääntelyä ja valvontaa. Valuuttarahaston mukaan Suomen rahoitussektori on selviytynyt maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä verraten hyvin lähinnä rahoituslaitosten konservatiivisen liiketoiminnan, mutta myös viranomaisten tehokkaan valvonnan ja sääntelyn ansiosta. Valuuttarahasto kiinnitti huomiota kotitalouksien vaihtuvakorkoisiin asuntolainoihin liittyviin riskeihin. Näiden lainojen osuus luottokannasta on matalan korkotason vallitessa kasvanut nopeasti. Pankkien vahvan ulkomaalaisomistuksen vuoksi tulevia haasteita ovat valuuttarahaston näkemyksen mukaan tehokas maiden rajat ylittävä valvonta sekä toimiva kriisienhallintamekanismi. Toinen valuuttarahaston neljännen sopimusartiklan mukaisesti laadittu maaarviointi koski talouden kehitystä ja harjoitettua talouspolitiikkaa. Maailmanlaajuinen kriisi ja kansainvälisen kaupan romahdus aiheuttivat 8 prosentin suuruisen supistumisen Suomen kokonaistuotantoon vuonna Valuuttarahaston arvion mukaan hallituksen laaja elvytyspolitiikka talouskasvun tukemiseksi vuosina oli hyvin perusteltua, vaikka julkisen sektorin pitkään kestänyt rahoitusylijäämä muuttui alijäämäksi vuonna Valuuttarahasto suositteli julkisen rahoitusaseman vahvistamista vuodesta 2011 alkaen ja korosti erityisesti julkisten menojen kasvun hillitsemistä sekä veropohjan laajentamista. Valuuttarahasto kannusti erityisesti viranomaisia rakenteellisiin uudistuksiin julkisen sektorin kestävyysvajeen supistamiseksi. Kansainvälinen valuuttarahasto luotottajana Kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena useat valuuttarahaston jäsenmaat joutuivat turvautumaan valuuttarahaston rahoitusjärjestelyihin vuoden 2010 kuluessa. Euroopan maista Kreikka ajautui julkisen sektorin rahoituskriisiin ja sopi mittavasta rahoitusjärjestelystä Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa toukokuussa Rahoituksen ehtona oli, että Kreikan hallitus sitoutui noudattamaan tiukkaa säästöohjelmaa usean vuoden ajan sekä toteuttaa joukon rakenteellisia uudistuksia maan kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. Joulukuussa myös Irlanti sopi suuresta kansainvälisestä luottojärjestelystä valuuttarahaston, Euroopan unionin ja yksittäisten Euroopan unionin maiden kanssa selviytyäkseen vakavasta maksutasekriisistä. Irlannin talous ajautui syvään taantumaan vuonna Tämän seurauksena tasapainottomuudet niin julkisen sektorin rahoitusasemassa kuin koko rahoitusjärjestelmän rahoituksessa johtivat lopulta kriisiin, joka näytti uhkaavan koko Euroopan unionin rahoitusmarkkinoiden vakautta viime syksynä. Luottojärjestelyn turvaamiseksi Irlanti sitoutui tiukkoihin toimenpiteisiin, joilla pyritään vakauttamaan maan pankkijärjestelmä ja supistamaan pankkisektorin Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

67 kokoa suhteessa kansantalouden kokoon. Kansainvälisen rahoituskriisin puhjettua valuuttarahaston jäsenmaille myöntämien luottojen määrä on kasvanut nopeasti vuodesta Valuuttarahastolla on jäsenosuuksista koostuvan perusrahoituksen ohella mahdollisuus kasvattaa luotonantoresurssejaan lainaamalla jäsenmailta kahdenvälisten sopimusten nojalla. Suomen Pankki solmi kertomusvuoden huhtikuussa valuuttarahaston kanssa kahdenvälisen 1,3 mrd. euron suuruisen lainasopimuksen. IMF:n hallinnonuudistus Muutama vuosi sitten käynnistetty valuuttarahaston jäsenosuus- ja hallinnonuudistusprosessi eteni päätösvaiheeseen kertomusvuonna. Marraskuussa valuuttarahaston johtokunta ja G20-ryhmän johtajat hyväksyivät jäsenosuus- ja hallinnonuudistusesityksen. Lopullisen sinetin esitys sai valuuttarahaston hallintoneuvoston äänestyksessä joulukuussa. Esityksen mukaan jäsenosuuksien kokonaismäärä kaksinkertaistetaan 476,8 mrd. erityiseen nosto-oikeuteen (SDR). Samanaikaisesti toteutetaan jäsenmaiden suhteellisten jäsenosuuksien uudelleenjako sekä kuuden prosenttiyksikön osuus jäsenosuuksista siirretään kehittyneiltä mailta kehittyville ja köyhille maille. Suomen jäsenosuus valuuttarahastossa kasvaa 1 263,8 milj. erityisestä nostooikeudesta 2 410,6 milj. erityiseen nostooikeuteen. Suomen ääniosuus kokonaisäänimäärästä supistuu 0,59 prosentista 0,51 prosenttiin esityksen tullessa voimaan. Valuuttarahaston viisi suurinta jäsenmaata ovat tähän asti saaneet nimittää johtokunnan jäsenensä, mutta muut johtokunnan jäsenet on valittu vaaleilla. Hallinnonuudistuksen tullessa voimaan kaikki valuuttarahaston johtokunnan jäsenet valitaan vaaleilla, ja johtokunnan jäsen, jonka vaalipiirissä on vähintään seitsemän maata, voi nimittää kaksi johtokunnan varajäsentä. Kiintiö- ja hallinnonuudistuksen voimaantulo edellyttää jäsenmaiden ratifiointia, joka tulisi saada päätökseen viimeistään vuoden 2012 vuosikokoukseen mennessä. G20-yhteistyö Ainutlaatuisen asiantuntemuksensa ja 187 jäsenmaan ansiosta Kansainvälisellä valuuttarahastolla on keskeinen rooli G20-ryhmän työskentelyssä. Valuuttarahasto valmistelee ryhmän kokouksiin politiikkasuosituksia vahvan, kestävän ja tasapainoisen talouskasvun saavuttamiseksi. Erityisesti rahastolle on annettu tehtäväksi arvioida G20-ryhmän talouksien keskinäisiä vaikutuksia ja globaalien tasapainottomuuksien vähentämistä keskinäisen arviointiprosessin (Mutual Assessment Process, MAP) avulla. Valuuttarahaston johtokunnan tehtäväksi on annettu prosessin arviointi käytännön toteutuksen jälkeen. Kansainvälinen valuutta- ja rahoituskomitea antoi huhtikuun 2010 kokouksessaan tukensa valuuttarahaston ja G20-ryhmän yhteistyölle keskinäisten taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Valuuttarahasto laati myös kertomusvuonna politiikkasuosituksia strategioista, joiden avulla kansantaloudet voivat irtaantua epätavanomai- 66 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

68 sista ja ennennäkemättömistä talouksien elvytystoimista, joita globaalin kriisin puhjettua jouduttiin ottamaan käyttöön maailmanlaajuisesti. EU:n komiteat Kertomusvuoden aikana perustettiin Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board), joka on osa uutta Euroopan finanssivalvojien järjestelmää (European System of Financial Supervision). Järjestelmäriskikomitea keskittyy rahoitusmarkkinoiden valvontaan makrotasolla. Komitea koostuu hallintoneuvostosta, ohjauskomiteasta, sihteeristöstä sekä neuvoa-antavasta tieteellisestä komiteasta ja neuvoa-antavasta tek nisestä komiteasta. Euroopan järjestelmäriskikomitean päätökset tekee sen hallintoneuvosto, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on äänivaltaisena jäsenenä. Toisena jäsenenä on Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Järjestelmäriskikomitean toiminta käynnistyy vuoden 2011 alusta alkaen. Joulukuussa EKP lakkautti eurojärjestelmän pankkivalvontakomitean, jonka toimintaa jatkamaan perustetaan uuden mandaatin pohjalta toimiva rahoitusvakauskomitea (Financial Stability Committee). EU:n talous- ja rahoituskomitea (Economic and Financial Committee, EFC) valmistelee talous- ja rahaliiton toimintaan liittyviä asioita EU:n talousja valtiovarainministerien kokoonpanossa kokoontuvalle ministerineuvostolle (Ecofin). Komitean jäseniä ovat EU-maiden valtiovarainministeriöiden ja kansallisten keskuspankkien edustajat, joilla on henkilökohtaiset sijaisensa. Lisäksi komiteaan kuuluvat Euroopan komission ja EKP:n edustajat. Komitean keskuspankkijäsenet osallistuvat komitean laajan kokoonpanon kokouksiin (11 kertaa vuonna 2010), joissa käsitellään taloustilannetta sekä rahoitusmarkkinoita ja Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevia asioita. Komitean työssä korostuivat kertomusvuonna rahoitusmarkkinoiden kriisi sekä sen käynnistämät korjaus- ja uudistustoimenpiteet. Myös G20-yhteistyö ja valuuttarahaston asiat olivat usein käsittelyssä. Talous- ja rahoituskomitea kokoontuu vuosittain kaksi kertaa ns. vakauspöytäkokoonpanossa (Financial Stability Table, FST). Tällöin läsnä ovat myös EU:n valvojien komiteoiden edustajat, jotka antavat raporttinsa rahoitusmarkkinoiden vakaudesta. Vuonna 2010 keskustelut näissä kokouksissa painottuivat vaikean rahoitusmarkkinatilanteen hallintaan ja EU:n valvontarakenteiden muuttamiseen. Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevissa asioissa talous- ja rahoituskomitea valmisteli IMF-asioihin keskittyvän alakomitean avulla EU:n kantoja esillä oleviin ajankohtaisiin IMF:n toimintaan ja hallintoon liittyviin asioihin. EU:n talouspoliittinen komitea (Economic Policy Committee, EPC) keskittyy työssään valmistelemaan EU:n talouspolitiikan periaatteita ja rakennepoliittisia kysymyksiä mm. Lissabonin ohjelman pohjalta. Komiteassa ovat mukana jäsenmaiden valtiovarainministeriöt ja osa keskuspankeista (mm. Suomen Pankilla on edustaja) sekä Euroopan komissio ja EKP. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

69 Euroopan pankkivalvojien komitea (Committee of European Banking Supervision, CEBS) käsitteli pankkisektorin sääntely- ja valvonta-asioita sekä valmistautui omalta osaltaan EU:n pankkivalvonnan muutoksiin. Kertomusvuonna komitea suunnitteli ja toteutti EU:n suurimmat pankit kattaneen stressitestin. Sen tulokset julkistettiin heinäkuussa. Komiteassa ovat jäseninä jäsenmaiden pankkivalvojat ja kansallisten keskuspankkien valvonta-asiantuntijat. Raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteassa (Committee on Monetary, Financial and Balance of Payments Statistics, CMFB) ovat edustettuina yhtäältä kansalliset tilastoviranomaiset ja Euro stat ja toisaalta kansalliset keskuspankit sekä EKP. Komitean tehtävänä on parantaa EKP:n ja Eurostatin välisen tilastoyhteistyön edellytyksiä ja antaa lausuntoja tilastoalueen asioista. Eurostatin maksutasekomitean (Balance of Payments Committee) jäseniä ovat maksutasetilastoinnista vastaavat tilastoviranomaiset ja keskuspankit. Komitean tehtävänä on avustaa Eurostatia Euroopan yhteisön maksutasetilastointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen toimeenpanossa. Kansainvälinen järjestelypankki Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) järjestää vuosittain kuusi säännönmukaista keskuspankkien pääjohtajatason tapaamista, joihin Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu. Kertomusvuonna näissä tilaisuuksissa keskusteltiin maailmantalouden ajankohtaisista asioista sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kehittämisestä globaalilla tasolla. Näillä keskusteluilla on tärkeä merkitys linjattaessa kansainvälistä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja kehittämistä. Järjestelypankki käynnisti kertomusvuoden alusta uuden käytännön, jonka mukaan sen pääjohtajatason tapaamisten ns. Global Economy istunnoissa käsiteltiin myös ajankohtaisia kansainvälisiä rahoitusmarkkina-asioita. Suomen Pankin pääjohtaja osallistui myös näihin istuntoihin. Järjestelypankin osakkeenomistajana Suomen Pankki oli edustettuna pankin virallisessa yhtiökokouksessa kesäkuussa. Muu kansainvälinen toiminta Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuivat vuonna 2010 useisiin kansainvälisiin kokouksiin, seminaareihin, konferensseihin ja tilaisuuksiin. Pohjoismainen yhteistyö jatkui perinteiden mukaan, ja tällä kertaa viiden Pohjoismaan keskuspankkien pääjohtajat asiantuntijoineen tapasivat mm. kesällä Stavangerissa Norjassa. Pohjoismaisten keskuspankkien vakausosastojen yhteinen kontaktityöryhmä oli valmistellut kokoukseen paperit, joiden pohjalta keskusteltiin keskuspankkien makrovakaustehtävästä, siihen liittyvistä institutionaalisista kysymyksistä sekä näiden asioiden pohjoismaisesta ulottuvuudesta. Tämän lisäksi Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajat tapasivat toisensa useaan otteeseen niin pohjoismaisten kokousten merkeissä kuin myös muissa kansainvälisissä yhteyksissä. 68 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

70 Viestintä Yleisön tietämystä Suomen Pankista ja eurojärjestelmästä sekä niiden toiminnasta pyritään lisäämään tehokkaan ja kohdennetun viestinnän avulla. Viestinnällä välitetään tietoa raha politiikasta, rahoitusmarkkinoista ja maksuväli neistä sekä Suomen Pankin ja eurojärjestel män toiminnasta näillä alueilla. Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyi myös Suomen Pankin viestinnässä. Kriisin vaiheita pyrittiin tekemään ymmärrettäviksi laajalle yleisölle pankin asiantuntijoiden kirjoittamien lehtiartikkelien, haastattelujen ja muiden esiintymisten kautta. Myös pankin johtokunnan jäsenet käsittelivät taloustilanteen kehittymissä omissa puheissaan ja kirjoituksissaan. Suomen Pankin ulkoisen viestinnän tärkein julkaisu on Euro & talous lehti, joka vuoden 2011 alusta lähtien muuttuu viisi kertaa vuodessa ilmestyväksi. Kevään ja syksyn Talouden näkymät erikoisnumeroissa esiteltiin Suomen Pankin talousennuste. Loppuvuodesta ilmestyi rahoitusjärjestelmän tilaa käsittelevä Rahoitusjärjestelmän vakaus erikoisnumero. 1 Artikkelinumeroissa käsiteltiin rahapolitiikkaa ja taloudellista tilannetta sekä useita erikoisteemoja Japanin suuresta julkisesta velasta rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn. Euro & talous lehden ilmestymisen yhteydessä järjestettiin neljä pääjohtajan tiedotustilaisuutta. Tiedotustilaisuuksien ohella tärkeä viestinnän kanava ovat pankin verkkosivut, joista löytyy muun muassa tietoa Suomen Pankin ja eurojärjestelmän teh- Finanzity-nettipelillä halutaan edistää nuorten talousosaamista. 1 Osa Euro & talous lehden artikkeleista julkaistiin englanninkielisinä Bank of Finland Bulletinissa. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

71 tävistä sekä tiedotteita EKP:n rahapoliittisista päätöksistä. Verkossa ilmestyy myös BoF Online sarja, jossa julkaistiin kertomusvuoden aikana yhdeksän artikkelia. Suomen Pankin julkaisut ovat saatavilla verkkopalvelussa kohdassa Julkaisut. 2 Suomen Pankki pyrkii viestinnällään lisäämään nuorten taloustietämystä ja kiinnostusta talousasioihin. Pankki julkaisi loppuvuodesta Finanzity-nettipelin edistämään erityisesti nuorten talousosaamis- 2 Osa Suomen Pankin julkaisuista ilmestyy myös painettuna. Tiedot vuoden 2010 keskeisistä julkaisuista on koottu liitteeseen (s. 129). ta. Finanzity on suunniteltu taloustiedon opetuksen tueksi, ja pelin tavoitteena on opettaa pelaajalle oman talouden hallintaa, edistää keskeisten talouskäsitteiden tuntemusta sekä lisätä pelaajan tietämystä keskuspankin toiminnasta. Pelin toteutuksessa oli mukana myös taloustiedon opettajia. 3 Suomen Pankki oli yhtenä pääjärjestäjänä 13. kerran järjestetyssä lukiolaisille suunnatussa valtakunnallisessa Talousguru-kilpailussa. Vuoden 2010 talousguruksi valittiin Lauri Mikkola Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun 3 Finanzity-peliä voi pelata osoitteessa finanzity. Talouskirja Nyt -tilaisuudet ovat houkutelleet rahamuseoon taloudesta kiinnostuneita kuulijoita. Yleisössä keskellä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja oikealla Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Kuva: Jaakko Koskentola. 70 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Toiminta vuonna 2010

72 palkinnot jaettiin maaliskuussa Suomen Pankissa. Suomen Pankissa kävi vuoden 2010 aikana useita kymmeniä opiskelija- ja muita vierailuryhmiä tutustumassa pankin rahamuseoon ja kuulemassa uusinta tietoa talouden näkymistä. Suomen Pankin asiantuntijat olivat myös mukana opettajien Talous tutuksi koulutustilaisuuksissa yhteensä kahdeksalla eri paikkakunnalla. Rahan historiaa ja Suomen Pankin toimintaa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä esittelevässä rahamuseossa vieraili vuoden aikana noin kävijää. Museon vaihtuva näyttely D-vitamiinia! Vuosien 1957 ja 1967 devalvaatiot oli esillä koko vuoden. Rahamuseossa järjestettävä kansantaloutta ja taloushistoriaa käsittelevä Studia monetaria luentosarja jatkui 11 luennolla. Luentojen keskimääräinen yleisömäärä oli runsaat 50 kuulijaa. Suomen Pankin rahamuseossa käynnistettiin vuonna 2010 yleisölle avoin Talouskirja Nyt keskustelusarja. Kussakin tilaisuudessa esiteltiin ajankohtainen taloutta käsittelevä kotimainen kirja, josta olivat keskustelemassa kirjan kirjoittaja tai toimittaja sekä Suomen Pankin edustaja. Keskustelusarjan avanneessa tilaisuudessa tutkijat Marja-Liisa Halko ja Anne Mikkola sekä professori Riitta Hallinoja keskustelivat teemasta naiset, miehet ja talous. Rosvoparonien paluu teoksestaan oli keskustelemassa professori Markku Kuisma ja Ulos finanssikriisistä -kirjasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala- Nissilä. Vuoden viimeisessä tilaisuudessa käsiteltiin teosta Sata-komitea Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa?, ja siitä oli keskustelemassa kirjan kirjoittaja Osmo Soininvaara. Neljässä tilaisuudessa yleisöä oli yhteensä noin 150 henkeä. Toiminta vuonna 2010 Suomen Pankin vuosikertomus

73 Johtaminen ja organisaatio Johtamisjärjestelmä Suomen Pankin johtamisjärjestelmän keskeiset osat ovat strategian lisäksi tavoite- ja tuloskehikko, toiminnansuunnittelu, henkilöstö- ja budjettikehykset sekä pankin riskien kokonaisvaltainen arviointi. Kokonaisvaltainen riskien arviointi ja analysointi ovat osa osastojen, yksiköiden ja prosessien toiminnansuunnittelua. Johtamisjärjestelmän tavoitteena pitkällä aikavälillä on pystyä tarkastelemaan ja arvioimaan pankin kokonaisriskiasemaa. Henkilöstön kanssa käytävät kehitys- ja palkkakeskustelut ovat myös osa pankin johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän tehtävä on nivoa kaikki järjestelmän osat yhteen strategian toteutumiseksi. Vuoden 2010 aikana Suomen Pankissa laajennettiin prosessijohtamismallia. Rahapolitiikan analyysi- ja valmisteluprosessin ja rahapolitiikan toimeenpanoja likviditeetinhallintaprosessin rinnalla aloitettiin kaksi uutta ydinprosessia: kotimaisen talouspoliittisen vaikuttamisen prosessi ja vakausanalyysiprosessi. Prosessijohtamisen käyttöönotto on mahdollistanut organisaatiorajat ylittävän osaamisen hyödyntämisen politiikkavalmistelussa. Asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta hyödynnettiin ohjausjärjestelmän ja toiminnan kehittämisessä. Johtokunnan asettamien neljän toimintaympäristötyöryhmän ehdotusten perusteella tehdyt toimenpiteet raportoitiin johto- Organisaatiorakenne osastot ja prosessit Prosessin omistaja: Tavoitteet ja sitoutuminen Prosessin johtoryhmä: Resurssit ja osaaminen Rahapolitiikka ja tutkimus Rahoitusmarkkinat ja tilastot Rahapolitiikan valmistelu Johtokunta Pankkitoiminta Tukitoiminnot: Hallinto Johdon sihteeristö Maksuvälineosasto Prosessipäällikkö: Prosessin päivittäinen johtaminen ja kehittäminen Rahapolitiikan toimeenpano Kotimainen talouspoliittinen vaikuttaminen Vakausanalyysi Finanssivalvonta 72 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Johtaminen ja organisaatio

74 kunnalle loppuvuodesta. Pankki on asiantuntijaorganisaatio, jossa edistetään aloitteellisuutta ja itseohjautuvuutta. Toiminnansuunnittelu Osastojen ja prosessien toiminnansuunnittelun aikajänne on kolme vuotta. Toiminnan tavoitteet kirjoitetaan tavoite- ja tulossopimukseksi, jonka osastopäälliköt allekirjoittavat vuosittain. Sopimuksissa kerrotaan tavoitteet, miten niitä mitataan ja mitkä ovat osastojen merkittävimmät hankkeet. Tavoite- ja tuloskehikko Tavoite ja tuloskehikossa sovitaan pankin strategisista tavoitteista ja mittareista, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Vastaavasti kullekin osastolle ja prosessille johdetaan pankin strate giasta sitä koskevat tavoitteet osa-alueittain (strategisten tavoitteiden saavuttaminen koko pankin tasolla, ks. taulukko sivuilla 76 77). Mittariasteikolla 1 5 ilmaistuna vuoden 2010 strategiset tavoitteet saavutettiin hyvin. Osastopäälliköt vastaavat osastojen toiminnan johtamisesta ja hallinnosta eli tavoitteiden saavuttamisesta sekä henkilöstö- ja budjettiasioista. Päätöksentekoa on pyritty delegoimaan aiempaa enemmän edelleen toimisto- ja yksikönpäälliköille. Palvelukyky ja vaikuttavuus Suomen Pankki on vaikutusvaltainen jäsen eurojärjestelmässä ja kotimaisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Pankin pääjohtaja osallistuu Euroopan keskuspankin neuvoston kokouksiin, joissa arvioidaan raha- ja reaalitalouden kehitystä ja tehdään arvion perusteella euroaluetta koskevat päätökset. Pankin asiantuntijat valmistelevat kokouksissa esiin tulevat asiat pääjohtajalle. Palvelukykyä ja vaikuttavuutta mitataan pankin ylimmälle johdolle ja henkilökunnalle sekä pankin asiakkaille ja sidosryhmille suunnattujen asiakaskyselyjen avulla. Vaikuttavuutta kotimaisessa talouspoliittisessa keskustelussa ar vioidaan pankin tavoite- ja tuloskehikossa mediaseurannan avulla. Resurssien käytön taloudellisuus Rahoitusvarallisuuden hallinnan tavoite on turvata riittävä vakavaraisuus pankille ja tasainen voitonjako valtiolle. Rahoitusvarallisuuden tuottoa seurataan neljännesvuosittain tuottoraporttien ja ennusteiden avulla. Pankki on asettanut tavoitteet henkilöstö- ja budjettiresurssien kehitykselle. Johtokunta seuraa näiden kehitystä neljännesvuosittain. Suomen Pankki vertaa resurssien kehitystä muiden keskuspankkien vastaaviin tietoihin. Pankin henkilöstömäärän tavoite vuodeksi 2013 on 410 henkeä. Sisäisten prosessien toimivuus Prosessijohtaminen on otettu käyttöön pankin neljässä ydinprosessissa. Toiminta on vakiintunutta ja prosessien välinen yhteistyö sujuvaa. Suomen Pankin yhteydessä toimiva Finanssivalvonta ja Suomen Pankki allekirjoittivat yhteistoiminta-asiakirjan, jossa sovittiin keskinäisestä työnjaosta ja tiedonvaihdosta. Asiakirjan hengen toteutumista seurataan rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston raportoinnin kautta. Johtaminen ja organisaatio Suomen Pankin vuosikertomus

75 Etätyöskentelyn mahdollisuuksia pankissa on parannettu tietotekniikan avulla. Pankissa on käytössä langaton verkko. Uudistuminen ja työkyky Esimiestyön tueksi on uutena työvälineenä kehitetty johtajuusindeksi, joka otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Riskienhallinta toiminnanohjauksen välineenä Johtokunta hyväksyi pankin riskienhallinnan periaatteet lokakuussa Pe riaatteiden mukaisesti riskienhallinta sisältyy Suomen Pankin toiminnanohjausjärjestelmään. Vuositason tavoite- ja tulosraportointiin liitetään arviointi riskien toteutumisesta tarkastelukautena. Pankin riskit jaetaan strategisiin riskeihin, rahoitusriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Johtokunnalla on kokonaisvastuu riskienhallinnan järjestämisestä, johtamisesta ja riskitason määrittämisestä, mutta jokainen pankin työntekijä vastaa riskienhallinnasta oman toimenkuvansa ja tehtäviensä osalta. Johtokunta vahvisti riskienhallinnan vastuut siten, että strategisten riskien hallinnan koordinoinnista vastaa johdon sihteeristön osastopäällikkö, kun taas operatiivisten riskien hallinnan arvioinnin ja raportoinnin koordinoinnista sekä kokonaisrahoitusriskien seurannasta ja raportoinnista vastaa hallinto-osaston osastopäällikkö. Strategiset riskit Suomen Pankin keskeiset strategiset riskit liittyvät strategiavalintoihin ja niiden pohjalla oleviin oletuksiin sekä kotimaisesta että kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja näissä tapahtuvista muutoksista. Vuoden 2010 aikana strategisten riskien hallintaprosessi hyväksyttiin osaksi toiminnansuunnittelua ja päätettiin, että strategisten riskien käsittely otetaan säännölliseksi osaksi johdon strategiseminaarin asialistaa. Strategisia riskejä arvioidaan tältä pohjalta ensimmäistä kertaa vuoden 2011 strategiaseminaarissa. Kokonaisrahoitusriskit Taseen kokonaisrahoitusriskien seuranta ja raportointi on organisoitu hallintoosaston riskienvalvontatoimistolle, jonka vastuulla on sijoitustoiminnan riskien arviointi, analysointi ja hallinta. Tarkempi kuvaus taseen kokonaisrahoitusriskeistä on sivulla 50. Merkittävä osa Suomen Pankin kokonaisrahoitusriskeistä tulee oman rahoitusvarallisuuden sijoitustoiminnasta. Tämän takia sijoitustoiminnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan päätöksentekorakenne ja vastuut on määritetty tarkasti. Sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan päätöksentekoon osallistuu useita Suomen Pankin sisäisiä toimielimiä. Näitä ovat Suomen Pankin johtokunta, markkinatoimikunta, sijoitusryhmä sekä riskiryhmä. Näistä tärkeimmät ovat Suomen Pankin johtokunta ja markkinatoimikunta. Operatiiviset riskit Suomen Pankin operatiiviset riskit kartoitetaan osana toiminnansuunnittelukierrosta. Osastot tunnistavat oman toiminta-alueensa keskeisimmät operatii- 74 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Johtaminen ja organisaatio

76 viset riskit ja ottavat ne huomioon laatiessaan toimintasuunnitelmiaan. Lisäksi osastot ottavat kantaa siihen, onko raportoidun riskin hallinta osaston näkökulmasta riittävää. Osastot käyttävät riskien arvioinnissa erilaisia lähestymistapoja. Pankin ydintoiminnoissa riskit on pääasiassa arvioitu tavoitteiden ja niiden saavuttamisen näkökulmasta. Järjestelmä- ja turvallisuustoiminnoissa arvioinnissa on voitu käyttää vahinko-, tappioja mainenäkökulmaa. Kartoituksessa nousevat erityisesti esiin prosesseissa ja toimintatavoissa tunnistetut riskit. Hallintaa parantavat toimenpiteet eivät edellytä suuria kehittämisprojekteja vaan lähinnä prosessien toiminnan ja johtamisen parantamista. Henkilöstöriskeissä puolestaan korostuvat osaamiskysymykset, joiden ratkaiseminen edellyttää pankkitason priorisointia. Keskuspankin operatiivisiin perustoimintoihin kohdistuvat riskit ovat pääosin muuttumattomia, kuten arviot ryöstön tai väärinkäytön uhkista. Riskikartoituksen tuloksia hyödynnetään kunkin osaston ja koko pankin operatiivisen toiminnan suunnittelun parantamisessa ja ohjauksessa. Johtaminen ja organisaatio Suomen Pankin vuosikertomus

77 Suomen Pankin tavoite- ja tuloskehikko I Palvelu kyky ja vaikuttavuus II Resurssien käytön talou delli suus Strategialinjaus Mittari Tavoitearvo 1. Suomen Pankin menestys eurojärjestelmässä perustuu tutkimukseen ja analyysiin. 2. Suomen Pankki vaikuttaa kotimaisessa talouspolitiikassa yhdistämällä kokonaistaloudellisen ja rahoitusmarkkinoiden asiantuntemuksen. 3. Suomen Pankki takaa Suomessa toimiville rahoitusmarkkinaosapuolille kansain välisesti kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut. 4. Suomen Pankki vastaa maan rahahuollosta ja kehittää sen laadukkuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta. 5. Yleisön luottamusta Suomen Pankkiin sekä tietoa pankin ja eurojärjestelmän toiminnasta lisätään tehokkaan ja kohdennetun viestinnän avulla. 6. Suomen Pankin rahoitusvarallisuus sijoitetaan kansainvälisten vastuiden ja kriisinhallintavalmiuden tarpeiden mukaan. Tavoitteena on vakaa voitonjako vakavaraisuutta vaarantamatta. 7. Suomen Pankki on henkilöstö määrältään ja toimintakuluiltaan EU-maiden tehokkaimpien keskuspankkien joukossa. Pääjohtajan arvio vaikuttavuudesta kokouksittain Kansainv. vaikuttavuus IMFtyöskentelyssä Ennusteraportin mediaseuranta Toteuma 12/ ,1 4,1 4 4,6 4,8 4 4,1 4,0 Vakausraportin mediaseuranta 4 4,3 3,6 Sidosryhmien palautekysely 4 4,6 4,4 TARGET2-asiakkaiden tyytyväisyys Sidosryhmien palaute rahoitusmarkkinavaikuttavuudesta Konferenssiosallistujien palaute Ammattimaisten osapuolten tyytyväisyys rahahuoltopalveluihin Kuluttajakysely setelien laadusta Kuluttajien tyytyväisyys auto maattiverkon kattavuuteen VIP-tutkimuksen tulos pankin imagosta Omnibus-tutkimuksen tulos yleisön SP-tietämyksestä Oman rahoitusvarallisuuden korkotuotto, josta on vähennetty sijoitusosuuksilla painotettu sijoitusvaluuttojen riskittömimpien markkinakorkojen keskiarvo (viiden vuoden liukuva keskiarvo) 4 4,5 4,5 4 4,0 3,8 4 4,5 4,1 4 3,1 3,4 4 4,0 3,9 4 4,0 4,0 Vertailuryhmän yläkvartiilissa Vertailuryhmän yläkvartiilissa 0 4./32. 4./30. 3./12. 3./12. 1,22 prosenttiyksikköä Toteutuma 12/2010 1,59 prosenttiyksikköä Jaettu voitto (eurot) Tasainen voitonjako 260 milj. e 195 milj. e Oman pääoman määrä milj. e milj. e milj. e Valuuttavarannon riskipuskurit Yli 40 % valuuttapositiosta 51,7 % 72,5 % Pankin toimintavahvuus 462 henkeä 453 henkeä 441 henkeä Pankin henkilötyövuodet yhteensä (pl. johtokunta) Osastojen toimintakulut yhteensä 494 htv htv 58 milj. e 56 milj. e 55 milj. e 76 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Johtaminen ja organisaatio

78 III Sisäisten prosessien toimivuus Strategialinjaus Mittari Tavoitearvo 8. Suomen Pankin sisäisten toimintatapojen nopeutta ja laatua parannetaan prosessijohtamisen avulla. 9. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta tehostavat keskinäistä tiedonkulkuaan ja kehittävät työnjakoaan. 10. Suomen Pankin tieto- ja viestintätekninen ympäristö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman tehokkaan työskentelyn. 11. Suomen Pankki toimii ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Prosessijohtaminen käytössä ja vakiintunut osaksi ydinprosessien toimintatapaa Tavoite- ja tulossopimuksissa asetettujen nopeus- ja laatutavoitteiden saavuttaminen Ennusteprosessin läpimenoaika Toteuma 12/ (2010) 4 Määritellään osastoja prosessisopimuksissa Arvioidaan osastoja prosessitasolla 25 pv 19 pv 19 pv Vakausanalyysin läpimenoaika 25 pv 13 pv 23 pv Arvioidaan erillisen kehittämishankkeen tulosten perusteella Tieto- ja viestintätekniikan hyödynnettävyys Hiilidioksidin kokonaispäästö (energiankäytön määrä) kg / euroa toimintakulua Jätemäärä kg / euroa toimintakulua Määritellään kehittämishankkeen tulosten perusteella Erillinen kehittämishanke käynnissä 4 3,2 3,7 Pienenevä kuormitus 103,2 80,0 1,82 1,77 Toteutuma 12/2010 Arvioidaan osastoja prosessitasolla Yhteistoimintaasiakirja allekirjoitettu IV Uudistuminen ja työkyky 12. Suomen Pankin henkilöstön osaamista lisätään. 13. Suomen Pankin tutkimus yltää painopistealueillaan kansainväliselle tasolle. 14. Yhteistyöllä luomme iloa ja innovatiivisuutta päivittäiseen työhön Suomen Pankissa. Tohtorintutkinnon suorittaneiden määrä (hlöä) > 32 henkeä Koulutustasoindeksi > 5,8 5,7 5,8 Julkaistujen artikkelien määrä referoiduissa aikakauskirjoissa lukumäärä/tutkijatyövuosi 1,5 1,9 2,1 Tutkijatyövuosien lukumäärä > 15 htv 10,8 htv 13,4 htv Tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointi 4 Evaluointi tehty v Suositukset otettu huomioon tutkimustoiminnan organisoinnissa ja painotuksissa Työtyytyväisyysindeksi Nouseva trendi 3,3 Raportoidaan joka toinen vuosi Johtajuusindeksi Nouseva trendi Raportoidaan v Sairauspoissaolot (%) < 3,5 % 3,2 % 2,7 % 3,7 Johtaminen ja organisaatio Suomen Pankin vuosikertomus

79 Kehikko 7. Kotimaisen talouspoliittisen vaikuttamisen prosessi Vuosi 2010 oli kotimaisen talouspoliittisen vaikuttamisen prosessin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Prosessissa tuotetaan Suomen taloutta ja sen rakenteita käsittelevää analyysia sekä kootaan yhteen muualla kotimaassa ja ulkomailla tehtyä tutkimus- ja selvitystyötä Suomen talouden kannalta keskeisistä teemoista. Näiden pohjalta muodostetaan näkemyksiä ajankohtaisista kotimaisista finanssi- ja rakennepoliittisista kysymyksistä. Kiinnostuksen kohteita ovat mm. Suomen julkisen talouden tila ja kestävyys, tuottavuus- ja palkkakehitys sekä makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kytkennät Suomessa. Prosessin tuottamaa analyysi- ja tutkimustietoa sekä politiikkanäkemyksiä hyödynnetään Suomen Pankin kotimaista talouspolitiikkaa koskevassa kannanmuodostuksessa. Analyysin ja tutkimuksen tuloksista samoin kuin pankin kannoista viestitään julkisuuteen eri julkaisujen ja esiintymisten samoin kuin mm. eduskunnan valiokunnissa järjestettävien kuulemisten kautta. Kaksi kertaa vuodessa pankki julkistaa Euro & talous lehden Talouden näkymät numerossa Suomen taloutta koskevan kokonaistaloudellisen ennusteensa, jonka pääkirjoituksessa otetaan kantaa pankin tärkeiksi katsomiin kotimaisiin talouspolitiikkateemoihin. Lisäksi pankki esittää tässä julkaisussa kerran vuodessa oman arvionsa maamme julkisen talouden tilasta. Prosessissa käytetään laaja-alaisesti Suomen Pankin eri osastojen osaamista ja asiantuntemusta. Erityisen tärkeitä ovat makrotaloutta ja rahoitusmarkkinoita koskeva osaaminen sekä Suomen Pankin oma taloustilastotuotanto. Prosessia vetää prosessipäällikkö, ja hän toimii myös prosessin käytännön toiminnasta vastaavan asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Ryhmässä on jäseniä rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta sekä rahoitusmarkkinaja tilasto-osastolta. Prosessin omistajana on Suomen Pankin pääjohtaja. Vuoden 2010 aikana prosessissa tarkasteltiin mm. globaalin finanssikriisin vaikutuksia Suomen talouteen. Erityistä huomiota kiinnitettiin niihin vaikutuksiin, joita kriisillä ja sen mukanaan tuomalla taantumalla on Suomen julkisen talouden tilaan ja kestävyyteen, sekä siihen, minkälaisia vaikutuksia kestävyyttä vahvistavilla politiikkatoimilla voi olla kansantalouteen ja sitä kautta julkiseen talouteen. Lisäksi tarkasteltiin yritysten rahoitusrakenteiden muuttumista finanssikriisin aikana ja arvioitiin yritysten rahoituksenhankinnan turvaamiseen kohdistuneita tukitoimia. Osansa prosessin huomiosta sai myös taantumaa edeltänyt palkka- ja muu talouskehitys, kuten toimitilarakentamisen suhdannetilanne. Vaikka taantuman syyt olivat ensisijaisesti maamme rajojen ulkopuolella, kotimaisessa talouskehityksessä oli ennen finanssikriisin puhkeamista havaittavissa kehityskulkuja, jotka lisäsivät Suomen haavoittuvuutta ulkoisen toimintaympäristön äkilliselle ja voimakkaalle heikkenemiselle. Prosessissa on analysoitu vuoden 2010 aikana myös Suomen talouden rakennemuutosta. Taantuman aikana talouden rakenteet ovat muuttuneet nopeutetussa tahdissa, kun perinteisten vientiteollisuusalojen tuotanto on supistunut ja työllisyys vähentynyt. Palvelujen ulkomaankauppaa koskevan analyysin avulla on pyritty selvittämään, missä määrin palveluiden viennillä voidaan korvata menetettyä tavaranvientiä. Tässä työssä on hyödynnetty ennen julkaisematonta toimialaja palvelutyyppitason aineistoa. Samoin on tarkasteltu Suomen toimialoittaista tuottavuuskehitystä. Vaikka Suomen tuottavuus on monilla teollisuusaloilla maailman mitassa huipputasoa, erityisesti eräiden palvelualojen tuottavuuskehityksessä näyttäisi olevan ongelmia. Tämä ei koske vain julkisia peruspalveluja vaan myös osaa markkinaehtoisesti tuotetuista palveluista. Kilpailun lisääminen on yksi keino, jolla voidaan edesauttaa tuottavuuden kohenemista näillä aloilla. 78 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Johtaminen ja organisaatio

80 Kehikko 8. Vakausanalyysiprosessi Vakausanalyysiprosessissa analysoidaan rahoitusjärjestelmän vakautta ja sitä uhkaavia riskejä sekä valmistellaan vakauden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Prosessi tukee Suomen Pankin makrovakauspolitiikkaa koskevaa vaikuttamista. Vuosi 2010 oli vakausanalyysiprosessin ensimmäinen toimintavuosi. Prosessin omistaja on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja. Analyysissä hyödynnetään laaja-alaisesti Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja makrotalousosaamista sekä pankin omaa tilastotuotantoa. Laadukkaan analyysin tuottamiseksi prosessissa kehitetään kvantitatiivisia menetelmiä. Kansainvälisen finanssikriisin myötä on noussut esiin tarve ennakoida ja ehkäistä entistä kattavammin rahoitusjärjestelmän toimintaa kokonaisvaltaisesti uhkaavia järjestelmäriskejä. Tätä toimintaa kutsutaan makrovakausvalvonnaksi tai lyhyesti makrovalvonnaksi, ja sen perustana on vakausanalyysi. Makrovalvonta poikkeaa luonteeltaan perinteisestä mikrovalvonnasta eli yksittäisten pankkien ja muiden rahoituslaitosten valvonnasta, jossa päähuomio on yksittäisissä instituutioissa ja niihin kohdistuvissa erityyppisissä riskeissä. Mikro- ja makrovalvonta täydentävät toisiaan, ja niiden välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Siksi vakausprosessissa tehdään tiivistä yhteistyötä Finanssivalvonnan kanssa. Suomen rahoitusmarkkinoiden kansainvälisyyden ja rahoituslaitosten välisten kytkösten vuoksi myös kansain välinen yhteistyö on prosessin kannalta olennaista. Osana EU:n rahoitusvalvonnan uudistamista perustettiin EKP:n yhteyteen Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board), joka koordinoi makrovakausvalvontaa EU:ssa. Prosessissa osallistuttiin järjestelmäriskikomitean valmistelutyöhön, ja komitean aloittaessa toimintansa vuoden 2011 alussa vakausprosessi toimii pääjohtajan vaikuttamisen tukena komiteassa. Prosessilla on siten sekä kotimainen että EU-ulottuvuus. Makrovakauspolitiikka on vasta muodostamisvaiheessa, ja siksi taloustieteellisen tutkimuksen voimavaroja kohdennetaan niin kansainvälisesti kuin Suomen Pankissa sekä analyysi- että politiikkatyökalujen kehittämiseen. Basel III -sääntelyuudistukseen sisältyvät ns. vastasykliset pääomapuskurit ovat yksi esimerkki tällaisesta politiikkatyökalusta. Tulevana haasteena on, kuinka makrovakausanalyysin pohjalta voidaan toteuttaa konkreettisia politiikkatoimenpiteitä. Prosessi saa politiikkatyöhön tutkimuksellista tukea pankin tutkimusyksiköstä. Vakausanalyysiprosessin ensimmäisen toimintavuoden aikana laadittiin vakausanalyysityökalujen kehityksen tueksi tilanneselvitys ja kehitystyö käynnistettiin mm. stressitestien sekä ns. makrovakausindikaattorien alueilla. Prosessissa analysoitiin rahoitussääntelyn kansainvälisiä uudistusehdotuksia ja arvioitiin mm. pankkien uusien vakavaraisuussäännösten, eli ns. Basel III säännösten, pitkän aikavälin vaikutuksia Suomeen. Prosessin tuotoksia näkyy mm. kerran vuodessa julkaistavassa Euro & talous lehden numerossa Rahoitusjärjestelmän vakaus. Johtaminen ja organisaatio Suomen Pankin vuosikertomus

81 Henkilöstö Suomen Pankin henkilöstöjohtamisessa painottuvat organisaatiorajat ylittävä osaamisen hyödyntäminen, työkierron mahdollistama osaamisen laaja-alaistaminen, motivoiva ja luova työympäristö sekä asetettujen tavoitteiden mukainen suoriutuminen. Suomen Pankin toiminta työnantajana on eettisesti kestävää, tasa-arvoista ja oikeudenmukaista ja pitää yllä edellytyksiä modernille ja viisaalle, oppivalle organisaatiolle. Pankin ja Finanssivalvonnan yhteinen tasa-arvotyöryhmä aloitti toimintansa loppuvuodesta. Suomen Pankki seuraa säännöllisesti työnantajakuvansa kehittymistä. Vuonna 2010 pankki sijoittui korkeakouluopiskelijoille ja yliopistoista vastavalmistuneille suunnatussa Universum-tutkimuksessa kymmenen arvostetuimman työnantajan joukkoon ja julkisen sektorin ykköseksi. Kuvio 19. Toimintavahvuuden kehitys vuosina Henkeä Lähde: Suomen Pankki. Vuonna 2007 aloitettu, kaikille esimiehille ja ylemmille asiantuntijoille suunnattu pitkäkestoinen coaching-ohjelma saatettiin loppuun syksyllä Ratkaisukeskeisen ohjelman tavoitteena oli edistää pankin ohjausjärjestelmän toimivuutta, johtamis- ja yhteistyötaitoja sekä suoriutumista omassa työssä. Pankin henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä ilmapiirikyselyllä. Edellisessä kyselyssä työtyytyväisyysindeksi oli 3,3, mikä on asiantuntijaorganisaatioista koostuvan vertailuryhmän tasolla. Vuonna 2010 päätettiin aloittaa myös vuosittain toteutettava, lähiesimiestyötä kuvaavan johtajuusindeksin mittaaminen. Suomen Pankin johtajuusindeksi (3,7) on korkeampi kuin asiantuntijaorganisaatioissa keskimäärin (3,5). Lisäksi päätettiin tehdä työhyvinvointiselvitys vuonna Vuonna 2010 päätettiin siirtää Suomen Pankin eläkkeiden maksaminen ja käsittely Silta Oy:lle alkaen. Siirrolla ei ole vaikutusta eläketurvan sisältöön eikä eläkkeiden rahoitukseen, joka on Suomen Pankin vastuulla. Vuoden 2010 lopussa Suomen Pankissa työskenteli 441 henkeä. Henkilöstöstä 59 % toimi asiantuntijatehtävissä. Paikalla olevan henkilöstön määrä pieneni kertomusvuoden aikana 2,6 %. Talous- ja rahaliittoon liittymisen jälkeen pankin toimintavahvuus on pienentynyt strategian mukaisesti 41 % (kuvio 19). Pienentyminen on perustunut eläkepoistumaan ja tiukkaan rekrytointipolitiikkaan. Vuonna 2010 pankin tulovaihtuvuus oli 6 % ja lähtövaihtuvuus 9 % (42 henkeä). Pois lähteneistä eläkkeelle siirtyi 80 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Johtaminen ja organisaatio

82 Taulukko 6. Henkilöstöjohtamisen keskeiset tunnusluvut Henkilöstömäärä Toimintavahvuus, Suomen Pankki Toimintavahvuus, Finanssivalvonta Henkilötyövuodet, Suomen Pankki Lähtövaihtuvuus 9 % 9 % Tulovaihtuvuus 8 % 6 % Sisäinen liikkuvuus 10 % 11 % Eläkkeelle siirtyneiden määrä Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 59 v 59 v Maksussa olevien eläkkeiden määrä Henkilöstörakenne Henkilöstön keski-ikä 46 v 45 v Asiantuntijoiden ja esimiesten osuus 64 % 67 % Naisten osuus henkilöstöstä 49 % 49 % Koulutustasoindeksi 3 5,7 5,8 Palkkaus ja palkinta Suhde työmarkkinapalkkatasoon % 98 % Kiinteät palkankorotukset 3,5 % 1 % Yleiskorotus (TUPO) 1,8 % 1 % Suoriutumiseen perustuva korotusvara 1,7 % - Bonuspalkkioiden osuus palkkasummasta 0,23 % 0,50 % Naisten keskipalkka / miesten keskipalkka 100 % 99 % Eläkkeet Maksetut eläkkeet 5 22 milj. euroa 22 milj. euroa Osaaminen Koulutuskustannukset/palkkasumma 3,5 % 3,6 % Koulutuspäivät/htv 3,0 3,3 Työhyvinvointi Sairauspoissaoloprosentti 3,2 2,7 Työtyytyväisyysindeksi (ilmapiiritutkimus 2009) 3, Luvut koskevat Suomen Pankkia, ellei toisin mainita. Finanssivalvonnan tunnusluvut julkaistaan Fivan toiminta kertomuksessa. Luku sisältää myös Finanssivalvonnan eläkkeet. Koulutustasoindeksi lasketaan henkilöstön peruskoulutustasoista. Indeksin vaihteluväli on 1 8. Suomen Pankin (ml. Finanssivalvonta) viiteryhmänä HAY-markkinapalkkavertailussa käytetään pankki- ja rahoitussektorin, julkisen sektorin sekä teollisuus- ja palvelualan organisaatioita. Suomen Pankin palkkapolitiikan tavoitetasoksi on asetettu HAY-markkinapalkkavertailun kaikkien organisaatioiden mediaanitaso (peruspalkka + edut). Luku sisältää myös Finanssivalvonnan henkilöstölle maksetut eläkkeet. Johtaminen ja organisaatio Suomen Pankin vuosikertomus

83 21 henkeä, määräaikaisuus päättyi 11 hengellä ja muihin organisaatioihin siirtyi 10 henkeä. Vuonna 2010 pankkiin rekrytoitiin 29 henkeä. Finanssivalvonnan toimintavahvuus oli vuoden lopussa 209 henkeä, joista asiantuntijatehtävissä toimi 73 %. Työmarkkina-asiat Vuonna 2010 solmittu pankin virkaehtosopimus on voimassa Vuoden 2010 yleiskorotus oli 1 %. Lisäksi maksettiin kertasuorituksena 6,65 % henkilön peruspalkasta tai vähintään 350 euroa. Palkkauksen rakenteellisia tarkistuksia varten varattiin vähintään 0,22 % osastojen yhteenlasketusta palkkasummasta. VES-neuvottelujen yhteydessä perustettiin työryhmät arvioimaan vakituisten virkamiesten määräaikaisiin tehtävänimityksiin ja työaikajärjestelmään liittyviä käytäntöjä. Samassa yhteydessä perustettiin pysyvä palkkatilastotyöryhmä. Suomen Pankki esittäytyi opiskelijoille Duuniin.net-messuilla. Kuva: Peter Mickelsson. 82 Suomen Pankin vuosikertomus 2010 Johtaminen ja organisaatio

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Kuinka rahapolitiikasta päätetään? Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät

Euroopan ja Suomen talouden näkymät Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin ei niin laaja-alaisena kuin 2017( 2018) ei

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka

Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka Olli Rehn Suomen Pankki Euroalueen talousnäkymät ja rahapolitiikka EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi arvioida uudelleen Euro ja talous -tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Esityksen sisältö EKP:n

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta

Lisätiedot

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina

Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on

Lisätiedot

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen

Lisätiedot

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS. (komission esittämä) FI ECFIN/294/00-EN EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3. toukokuuta 2000 KOM(2000) 274 lopull. Ehdotus: Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukainen NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisen rahan käyttöönottamiseksi

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet

Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Osuuspankkiviikon pääjuhla 4.10.2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Talouden näkymät 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012 Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 Talousvaliokunta 16.6.2016 16.6.2016 Maailmantalouden ja -kaupan kasvuennusteita tarkistettu alaspäin

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Markkinat toipuivat, toipuuko talous?

Markkinat toipuivat, toipuuko talous? Markkinat toipuivat, toipuuko talous? Tampereen kauppakamarin syyskokous 16.11.29 Erkki Liikanen Pääjohtaja 1 Rahoitusmarkkinoista 2 Rahoitusmarkkinoilla riskilisät ovat palautuneet vuoden takaisesta paniikista

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Juha Kilponen, @juhakilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu, 30.8. 2018 30.08.2018 1 Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta Euro & talous 4/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Euroalueen talous- ja inflaationäkymistä

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot