LUONNOS NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS 7.10.2013 NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA"

Transkriptio

1 LUONNOS NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA

2 ELINKEINO-OHJELMA 2 1. Johdanto Kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa tavoitteenaan luoda Naantalissa toimiville ja toimintaansa laajentaville sekä kaupunkiin asettuville uusille yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Työpaikkamäärän kasvun avulla turvataan kaupunkiseudun keskimäärää parempi työllisyys. Elinkeino-ohjelma kuuluu kaupungin tärkeimpiin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Ohjelma on valmisteltu kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston ohjauksessa tiiviissä yhteistoiminnassa Naantalin ja Rymättylän yrittäjäyhdistysten kanssa. Valmistelutyöryhmään ovat lisäksi osallistuneet Naantalin Matkailun ja yhtiön nimeämän matkailuyrityksen edustajat. Naantalin elinkeino-ohjelma tukee Turun kaupunkiseudun elinkeinoyhteistyötä ja tämän työn puitteissa toteutettavia seudullisesti tärkeitä hankkeita. Naantalissa yritystoimipaikkojen kokonaismäärä oli Tilastokeskuksen ylläpitämän yritystilaston mukaan vuonna 2011 kaikkiaan 1318 kappaletta. Määrä on ollut kasvussa, sillä vuonna 2000 toimipaikkoja oli 818, vuonna ja vuonna Työntekijämäärällä mitattuna suurimpia työnantajia Naantalissa ovat: ExxonMobil Finnfeeds Finland Oy Fortum, Naantalin voimalaitos Naantalin kaupunki Naantalin Kylpylä Muumimaailma Oy (kesäaikana) Neste Oil Ruukki Turun Korjaustelakka Yrityskanta on monipuolista sekä yrityskoko huomioon ottaen että toimialoittain tarkasteltuna. Naantalissa suurteollisuudella on edelleen merkittävä osuus elinkeinoelämässä. Toisaalta matkailukaupungin imagosta johtuen tunnetuimpia ovat matkailualan kärkiyritykset. Lukumääräisesti valtaosan yrityksistä muodostavat kuitenkin pk-yritykset, joiden yhteenlaskettu merkitys on kaupungille suuri sekä työllistäjinä että taloudellisesti. Teolliset ja logistiikka-alan yritykset ovat keskittyneet satamaan, Luolalan teollisuusalueelle sekä Armonlaaksontien varteen. Saaristoalueilla merkittävämpää teollista toimintaa harjoitetaan Rymättylän alueella. Vuoden 2010 tilastojen mukaan työpaikkojen kokonaismäärä on Turussa kävi vuonna 2010 työssä naantalilaista eli hieman vähemmän kuin oman kunnan alueella (3 358). Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 72,5 %.

3 ELINKEINO-OHJELMA 3 Väestö- ja elinkeinorakenteen kehitystä sekä työssäkäynti- ja työpaikkatietoja kuvaavat taulukot ovat ohjelman liitteenä. 2. Kunnan tehtävä elinkeinotoiminnan edistäjänä 2.1 Visio ja toiminta-ajatus Naantalin strategiaan kirjatun vision mukaan Naantalin työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Aktiivinen elinkeinopolitiikka tukee elinkeinojen kehittymistä ja laajenemista. Saariston palvelut ovat alueen erityispiirteisiin sopivat, monimuotoiset ja kehittyvät. Elinkeinopolitiikassa visio tarkoittaa yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimista koko kaupungin alueella. Yritysvaikutusten arviointi on mukana merkittäviä investointi-, maankäyttö- ja palvelujen järjestämispäätöksiä tehtäessä. Yhteydenpito yritysten ja kaupungin välillä on tiivistä ja tiedon kulku kaupungin organisaation sisällä toimii. Tavoitteena on kasvava työpaikkaomavaraisuus, joka osaltaan parantaa kaupungin mahdollisuuksia säilyttää palvelujaan. 2.2 Menestyskonsepti Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa kaupunginjohtajan johdolla. Keinoja ovat strategisen yleiskaavan pohjalta toteutettava kaavoitus, tonttien tehokas markkinointi ja yritystoiminnan tarpeet tyydyttävä tonttipolitiikka sekä infrastruktuurin, mm. liikenne- ja tietoliikennejärjestelyjen toimivuus myös kaupungin reuna-alueilla. Sataman ja siihen yhteydessä olevan suurteollisuuden ja satamatoimintoja tarvitsevan logistiikkatoimialan toimintaedellytykset ja toiminnan laajenemismahdollisuudet turvataan yhteistyössä satama-alueen muiden toimijoiden kanssa. Keinoina ovat myös yritysneuvonnan tehostaminen, kaupungin hankintatoimen kehittäminen sekä yrittäjien ja seudullisten toimijoiden verkostoituminen. Yritysten tarpeet otetaan huomioon ja päätösten yritysvaikutuksia ennakoidaan. Tarpeisiin vastataan nopeasti, päätöksenteko on joustavaa.

4 ELINKEINO-OHJELMA 4 3. Kunta-analyysi Vahvuudet Mahdollisuudet Naantali on asukkaan itsenäinen, yhteistyökykyinen ja aktiivinen toimija Turun seudulla. Naantalissa on vilkas satama, jonka vahvuuksia ovat toimiva infrastruktuuri, hyvät liikennöintiolot kautta vuoden ja kehittämistä tukeva vahva tulonmuodostus. Suurteollisuutta Naantalissa on energiateollisuuden, kemian teollisuuden ja meritekniikan alalla. Perinteisen teollisuuden vahvuus on lähtökohta Naantalin elinkeinoelämän vakaalle kehitykselle. Hyvä imago on Naantalin vahvuus. Naantali on koko valtakunnassa tunnettu ja seutukunnalle arvokas matkailubrändi. Naantalin vanha kaupunki, Kultaranta, Muumimaailma, Naantalin Musiikkijuhlat, Naantalin Kylpylä ja Kultaranta Resort ovat vetonauloja, jotka houkuttelevat vuosittain noin matkailijaa Naantaliin. Ainutlaatuisen saaristoalueen ohella Naantalin voimavaroja matkailussa ovat kaunis ja turvallinen ympäristö, hyvä sijainti ja erinomaiset palvelut. Naantali on väkiluvultaan kasvava kaupunki. Kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 1940 luvulta lähtien ja kasvun ennustetaan jatkuvan nykyisen notkahduksen jälkeen. Saaristokaupunkina Naantali tarjoaa erinomaisia asuinmahdollisuuksia. Naantalin palvelut ovat hyvät ja veroprosentti alle maan keskiarvon. Kaupungilla on tarjota erinomainen toimintaympäristö yrityksille ja niiden henkilöstölle. Naantalilla on satama, rautatieyhteys sekä hyvät tieyhteydet. Turun lentoasema sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Naantalista. Naantalin keskustan kiinteä kaupunkimainen yhteys Turkuun mahdollistaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason. Seutuyhteistyö ja sen kehittäminen on Naantalille mahdollisuus. Naantalin matkailuelinkeinon markkinointi saa lisätukea seudullisesta markkinoinnista. Turun seudun talous- ja työssäkäyntialueen laajuus on etu myös Naantalille. Turun seudun yhteisten työmarkkinoiden ansiosta työmahdollisuuksia on tarjolla ja ne ovat saavutettavissa koko yli asukkaan seutukunnan alueella. Tämä on etu sekä työntekijöille että työnantajille.

5 ELINKEINO-OHJELMA 5 Heikkoudet Kaupungin laajan saaristoalueen matkailulliset mahdollisuudet omaavat kehityspotentiaalia niin majoitustoiminnassa, kalastusmatkailussa kuin muissa sekä tilapäisesti vierailevien matkailijoiden että kiinteämmin alueella viihtyvien kesäasukkaidenkin palvelujen tarjonnassa. Naantalin Satama ja teollisuusalueet kuuluvat E18 väylään. Sataman alue on tärkeä teollisuuden ja liikenteen keskittymä, johon on sijoittunut öljynjalostuksen ohella vahvaa energiantuotantoa ja kemian teollisuutta. Myös tavaraliikenteessä Naantalin satama kuuluu maamme tärkeimpien ulkomaan liikenneyhteyksiin. Saariston kehittyminen on selkeä mahdollisuus Naantalille, jonka kautta kulkee saaristotie (Mt 189). Naantalin keskustan kehittäminen ja alueen aktiivinen markkinointi lisäävät yritysten sijoittumis- ja laajenemismahdollisuuksia. Myös pienten palvelu- ja matkailuyritysten mahdollisuudet, pidentää matkailukautta ja työllistää naantalilaisia paranevat. Naantalissa on runsaasti palveluja käyttäviä kesämökkiläisiä ja matkailijoiden ansiosta palvelualalla on sesonkiluonteisia mahdollisuuksia. Kaupallisten palvelujen kannalta Naantali on seutukunnan reunalla. Siksi palveluelinkeinot ovat nojanneet paljolti kaupungin omaan kuluttajakuntaan. Naantalin heikkous on pienten innovatiivisten yritysten vähäinen lukumäärä. Uusien teknologioiden alat eli usein korkean kasvun alat, ovat Naantalissa heikosti edustettuja. Toimitilojen puute erityisesti kaupungin keskustassa vaikeuttaa sijoittumista. Nopeiden, valokuituun perustuvien tietoliikenneyhteyksien puute saaristoalueilla haittaa sekä yritysten perustamista, kehittämistä että etätyön mahdollisuuksia. Sataman kannalta rajoittavana tekijänä on kaupungin omistamien satamatoimintaan soveltuvien maa-alueiden niukkuus sataman ympärillä. Sataman sijainti laajenevan keskustan ja uusien työpaikka-alueiden läheisyydessä edellyttää erityistä kykyä yhteen sovittaa toimintoja. Tonttitarjontaa hidastavat pitkäkestoiset asemakaavoitusprosessit.

6 ELINKEINO-OHJELMA 6 Uhat 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1. Yhteistyö ja verkottuminen Jos seutukunnan kasvu ja kehitys hiipuu se koskettaa hyvin voimakkaasti myös Naantalia. Naantalissa on muutamia voimakkaita teollisuusyrityksiä, joiden merkitys taloudelle on mittava. Yhdenkin merkittävän yrityksen tilanteen heikkeneminen tuntuu kaupungin taloudessa voimakkaana. Meriteollisuusklusterin nykyiset vaikeudet ovat akuutti uhka. Teollisuustonteista on pulaa. Erityisesti sijainniltaan hyvien ja helposti rakennettavien tonttien määrä on vähäinen. Merialueen tilan heikkeneminen on uhka sekä luonnolle että saaristoja matkailuelinkeinoille. Nykymuotoinen ruoppausmassojen läjittäminen on uhka kalastuselinkeinolle kokonaisuutenaan, saaristomatkailulle sekä yleensä saariston viihtyvyydelle. Kaupunki osallistuu sopimuspohjaiseen elinkeinoyhteistyöhön Turun seudulla (Turun Seudun Kehittämiskeskus). Lisäarvoa seutukuntayhteistyö tuottaa markkinoinnin, seudullisten kehittämishankkeiden, tonttija toimitilavälityksen ja käytännön yrityspalveluiden (Potkuri) kautta. Yhteistyö Turku Touringin kanssa mahdollistaa kansainvälisiin tapahtumiin osallistumisen ja tuo naantalilaisille yrityksille näkyvyyttä. kaupunki on aktiivinen myös hanketoiminnassa. Rakennerahastojen ja muiden EU:n mahdollistamien tukien käyttöä hyödynnetään sekä kaupungin omissa että kuntien yhteishankkeissa. Saariston rengastien puitteissa saaristoalueiden yhteistyö tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti saariston pienyrityksille. Kaupungin tilojen joustava käyttö myös yritystoiminnan näkökulmasta voisi tuoda lisää mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä tai vaikkapa etätyökokeiluissa. Kaupungin viranhaltijoiden ja yrittäjien välistä yhteydenpitoa parantaa säännöllisesti kokoontuva elinkeinotyöryhmä, jossa päätöksentekijät, keskeiset viranhaltijat ja yrittäjät voivat käsitellä elinkeinopoliittisia kysymyksiä. Lisäksi järjestetään säännöllisesti vapaamuotoisia aamukahvitilaisuuksia, joihin osallistuu elinkeinoryhmään kuuluvia ja yrittäjiä.

7 ELINKEINO-OHJELMA Palvelut ja julkiset hankinnat Pienyritysten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen hankintoja kilpailutettaessa edellyttää toimenpiteitä. Paikallisten tuotteiden hankintaan ja paikallisten yrittäjien palvelujen käyttämiseen tulee luoda kilpailulainsäädännön puitteissa mahdolliset toimintatavat ja käytännöt yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kunnissa tarjouspyyntöjä laativien ja hankinnoista päättävien sekä toisaalta palvelua tai tuotetta tarjoavien yrittäjien tulisi puhua samaa kieltä. Nyt vaikeuksia on koettu olevan sekä tarjouspyyntöjen tekijöillä että tarjoajilla. Tilannetta yritetään parantaa mm. erilaisia hankintaan ja hankintaprosessien hallintaan liittyviä tapahtumia järjestämällä. Palveluseteli on kunnan käytettävissä oleva keino luoda markkinoita ja siten yrityksille toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa erityisesti hyvinvointialalla on nähty kasvumahdollisuuksia. Kaupungilla on lainsäädännön edellyttämä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tällä hetkellä pääosa näistä on kaupungin omaa tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tuottamaa palvelua. Palveluseteleitä käytetään jonkin verran kotihoidossa ja omaishoidon tuessa. Väestörakenteessa tapahtuvat muutokset, erityisesti vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien asukkaiden määrän voimakas kasvu aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua ja työntekijämäärän lisäystä. Palvelustrategiaa pohdittaessa tuleekin tarkastella ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja palvelujen järjestämiselle. Yritystoiminnan kannalta riittävän suuren asiakaskunnan syntyminen edellyttää näiltä osin seudullista yhteistoimintaa ja yhteisiä palvelujärjestelmiä kaupunkiseudun kuntien kesken Elinkeinoelämän kehittäminen Naantali järjestää yrityksilleen tasokkaita palveluja taloudellisesti, tehokkaasti ja ympäristön vaatimukset huomioon ottaen. Palvelujen tulee olla hinta- ja laatusuhteeltaan seudullisesti kilpailukykyisiä. Naantalin kaupunki huolehtii perinteisistä julkisen palvelun tehtävistä. Kaupunki ylläpitää riittävää palvelutarjontaa erityisesti hyvinvointisektorilla. Koulujen toiminnassa on mukana yrittäjyyskasvatus, jota on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien YES keskuksen kanssa. Lukion matkailulinjan toteuttamiselle työelämä- ja yritysyhteistyö on erityisen tärkeää. Vastaavasti yritykset saavat tämän koulutuslinjan kautta hyviä kesätyöntekijöitä matkailusesonkiin. Yksityiset palvelut sopivat täydentämään tai osittain korvaamaan julkisia palveluja. Kolmannella sektorilla on merkittävä osuus nykyisen järjestelmän monipuolistajana.

8 ELINKEINO-OHJELMA 8 Katuverkon, muiden liikenneväylien ja teknisen huollon toimivuus on välttämättömyys yrityksille. Eräs merkittävä kehittämiskohde on kaupungin erityisesti kesäaikaiseen pysäköintiongelmaan liittyen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen. Kevyen liikenteen väylästön turvallisuuden ja sujuvuuden lisääminen on merkittävä sekä liikenneturvallisuutta että saaristomatkailun edellytyksiä parantava hanke. Kaupungin taksa- ja maksupolitiikalla on suuri merkitys yritystoiminnalle. Maksut ovat yrittäjille merkittävä kustannus ja asiakkaille siirtyvä lisäkustannus. Maksut ja taksat tulee perustaa hyväksyttyihin periaatteisiin ja niiden tulee olla kilpailukykyisellä tasolla kaupunkiseudulla. Naantalin kaupunki on aktiivinen yhteistyökumppani yrityksille. Naantali pyrkii saamaan alueelleen uutta yritystoimintaa, joka täydentää nykyistä yrityskantaa. Aiemmin mainittua keskusta-alueen toimitilavajetta helpottaa kaupungilta vapautuvien tilojen saaminen yrityskäyttöön. Keskustaan rakentuvien uusien kohteiden yhteyteen saataneen asuntojen ohella myös yrityskäyttöön soveltuvia tiloja. Turun seutu on Suomen toiseksi vahvin luovan alan keskittymä kärkialueinaan teollinen muotoilu, markkinoinnin suunnittelu, arkkitehtitoimistot, design ja muoti, av-tuotanto ja elokuvat ja ravintolatoiminta. Naantalilaisilla on mahdollisuus hyödyntää mm. luovien alojen yrityshautomo Creven palveluja. Av-alaa kehittää ja tuotantoja tukee Turun Seudun Kehittämiskeskuksen osana toimiva Länsi-Suomen Elokuvakomissio. Jatkossa painotetaan yhä enemmän kansainvälisten tuotantojen saamista alueelle tavoitteena saada koko seudulle rahaa, työtä, yrityksiä ja hyvää imagoa. Naantali toimii aktiivisesti tukeakseen luovan talouden toimijoita ja niiden sijoittumista Naantaliin. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Lainsäädännöstä johtuen satama yhtiöitetään siirtymäajan kuluessa eli vuoden 2014 loppuun mennessä. Saariston rengastien kehittäminen, mm. kevyen liikenteen väylien jatkorakentaminen, yhteysalus- ja lauttaliikenteen turvaaminen (mm. lossien riittävä kantavuus) ovat elinkeinoelämän ja saariston asukkaiden kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Asuttujen saarten yhteysalusliikenne on järjestettävä huomioiden ensi sijassa koulu-, asiointi ja työmatkaliikenteen tarpeet. Saaristossa matkailukautta pidentävien palveluiden tukeminen ja kehittäminen on tärkeää. Tällaisia ovat mm. saaristomusiikin festivaalit, sadonkorjuujuhla ja Rymättylän silli- ja perunatapahtuma. Kalastusmatkailulla ja ammattikalastuksella voisi olla huomattavia yhteistyömahdollisuuksia esim. matkailussa ja saaliin markkinoinnissa. Lupakysymykset ovat kalastusasioissa ongelma. Tilanne johtuu omistuksen pirstaloitumisesta ja omistajatietojen puutteellisesta hallinnoinnista. Luonnonka-

9 ELINKEINO-OHJELMA 9 lan saanti on koko alueella turvattava. Kotimainen kala on yhtenä osana hankkeessa, jolla pyritään lisäämään lähiruuan käyttöä kaupungissa. Palveluelinkeinon kehittämiseksi Naantalin on houkuteltava uusia yrityksiä alueelleen. Myös väestönkasvu on näiden yritysten tärkeä menestykseen vaikuttava tekijä. Naantalin palveluyritykset ovat kehittyneet naantalilaisen asiakaskunnan varassa, koska Naantali sijaitsee seutukunnan keskukseen nähden syrjässä. Matkailuelinkeinon mukanaan tuomat asiakasryhmät ovat kuitenkin tuoneet oman lisänsä palveluiden käyttäjiin. Matkailukaupunkina Naantali toimii aktiivisesti sen puolesta, että koulujen lopettamis- ja aloittamisajankohtia myöhennettäisiin. Tavoitteena on saada Suomen koulujen loma-ajat lähemmäs Keski-Euroopan lomaaikoja, jolloin kesätyöntekijöiden saaminen olisi helpompaa ja matkailukausi pidentyisi. Naantali-brändin kehittäminen on kaikkien etu. Kaupunki tukee brändin kehittämistä kokoamalla kaupungin matkailuyrityksiä, kulttuuripalvelujen tuottajia ja muita aloilla toimivia yhteen ja kehittämällä yhteisesti tarjontaa ja markkinointia. Tavoitteena on eri osa-alueiden integroituminen, tarjonnan monipuolistaminen sekä markkinointiyhteistyön lisääminen. 5. Elinkeinopolitiikan resurssit Naantali osallistuu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSeK) toimintaan. TSeK vastaa seutukunnan elinkeinopolitiikan koordinoinnista ja elinkeinostrategian laadinnasta, seudun markkinoinnista, keskeisimpien toimialojen kehittämisestä ja yritysneuvonnasta. Naantalin tonttien ja toimitilojen markkinoinnissa hyödynnetään keskuksen markkinointikanavia. Naantalin yrityksiä kannustetaan käyttämään TSeKin yrityspalveluja ja jatkuvasti kehittyviä verkkopalveluja. Toiminnan laajuudesta ja tuloksellisuudesta tulee saada erillinen Naantalia koskeva raportti esimerkiksi keskuksen vuosittaisen toimintakertomuksen yhteydessä. Kaupunginjohtajan johdolla toteutettavaan elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat ovat suurelta osin kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston toimialaan kuuluvia. Jaostolla on talousarvioon varatun määrärahan puitteissa mahdollisuus päättää elinkeinopoliittisista hankkeista. Eri teemoihin keskittyviä yrittäjäiltoja järjestämällä tarjotaan mahdollisuus suoraan vuoropuheluun kaupungin päätöksentekijöiden ja yritysten edustajien kesken. Yrittäjien ja kaupungin yhteistoimintaa tulisi edelleen lisätä, esimerkiksi järjestämällä tutustumistilaisuuksia yrityksiin.

10 ELINKEINO-OHJELMA 10 Naantalin kaupunki ei myönnä suoraa rahallista yritystukea tai lainatakuita. Aloittavien yritysten neuvontaa hoitaa Yrityspalvelukeskus Potkuri, joka tarjoaa kaikkia tarvittavia neuvontapalveluita. Potkuri on toiminut kahdeksan vuotta. Koko tämän ajan, liittyneet kunnat vuoden 2009 alusta mukaan lukien, naantalilaisten alkavien yritysten neuvonta on ollut tyydyttävällä tasolla. Asiakaskäyntejä ajalla tammikuu 2012 toukokuu 2013 on ollut yhteensä 121, perustettuja yrityksiä 57. Toimivien yritysten osalta yhteydenottojen määrä vastaa Naantalin yritysmäärän osuutta seudun yritysmäärästä eli on suhteessa oikea. Potkurin toiminta on yrityskohtaista perusneuvontaa. Sekä tämän toiminnan että räätälöityjen hankkeiden, kuten nyt akuutin meriklusterin ongelman hoitamisessa näyttää työsarkaa riittävän, juuri nyt panostetaan laivateollisuuden alihankintaverkoston pysyvyyden turvaamiseen. Yrityspalvelukeskus Potkuri teki Naantalin alueelle vuoden 2012 aikana kaikkiaan 7 alkavan yrityksen starttirahapäätöstä, jotka kaikki olivat myönteisiä. Kesäkuuhun 2013 mennessä päätöksiä tehtiin 4, jotka kaikki olivat myönteisiä. Yrityksen perustamiseen tähtääviä starttirahakeskusteluja naantalilaisten asiakkaiden kanssa Potkurissa on käyty yhteensä 109 vuoden 2012 tammikuun ja 2013 toukokuun välisenä aikana. Käyntejä on ollut keskimäärin 7 kuukaudessa. Naantalin alueella toimivat alle 10 työntekijän yritykset ovat vuoden 2012 aikana saaneet maaseutuohjelman mukaisia yritystukia (käynnistys- ja investointitukia) kaikkiaan 6 kappaletta kokonaismäärältään euroa. Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä on kaupunginjohtajan puheenjohdolla toimiva viikoittain kokoontuva työryhmä hallinnon elinkeinoasioiden koordinointia varten. Kokouksissa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia kaupungin elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita. Työryhmän kokoonpano on seuraava: Kaupunginjohtaja (puheenjohtaja), ympäristöviraston johtaja, saaristoasiamies, yhteyspäällikkö, maankäyttöpäällikkö ja rakennustarkastaja sekä tarpeen mukaan muita viranhaltijoita. Ryhmän toiminnasta raportoidaan kaupunkisuunnittelujaostolle kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsausten yhteydessä. Alueellisen kehittämistyön eri hankkeissa pyritään ottamaan paikalliset yritykset mukaan ja siten vahvistamaan yritysnäkökulmaa. 6. Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön ottoa jatketaan siten, että lautakuntien esittelijät perehdytetään ensin ja he sitten ohjaavat valmistelijoita. Apuna käytetään sellaisten kuntien asiantuntemusta, joissa arviointikäytännöstä on jo saatu kokemusta.

11 ELINKEINO-OHJELMA Seuranta Elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista seurataan sekä yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa että kaupungin organisaatiossa. Yhtenä käyttökelpoisena seurantamuotona ovat Suomen Yrittäjien teettämät yritysilmaston kehittymistä ja siinä tapahtuvia muutoksia kuvaavat kyselytutkimukset. Lisäksi elinkeinopolitiikan onnistumista mitataan käyttäen seuraavia mittareita: 1 Yritysten lukumäärän muutos Mittarilla nähdään, syntyykö Naantaliin uutta yritystoimintaa korvaamaan mahdollisesti poistuvia yrityksiä ja yritysten määrän muutosta. 2 Työpaikkojen määrä ja työpaikkaomavaraisuus Mittarilla seurataan Naantalin yrityssektorin työllisyyskehitystä ja sen suhdetta Turun kaupunkiseutuun. 3 Väestömuutos Mittari osoittaa Naantalin vetovoimaa asuinpaikkana ja toisaalta väestönkehityksen suhdetta yritysten työpaikkoihin ja yritysten määrään. 8. Keskeiset toimenpiteet Vuosi 2014 Naantalilaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin hankintoihin parannetaan Kaupungin ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta tiivistetään Kaupungin organisaatioon on nimetty yhteyshenkilö, jolle yrittäjiltä tulevat yhteydenotot keskitetään Viestintä ja tonttimarkkinointi tehostuvat Elinkeinopoliittinen viranhaltijatyöryhmä kokoontuu viikoittain

12 ELINKEINO-OHJELMA 12 Vuodet Palvelustrategian toteuttaminen on lisännyt yritysten mahdollisuuksia osallistua kaupungin palvelutuotantoon Keskustan rakentuminen on tuonut alueelle uusia yrityksiä ja parantaa olemassa olevien toimintamahdollisuuksia Luovutusvalmiiden yritystonttien määrä on kasvanut Naantalin satamaosakeyhtiö toimii tehokkaasti ja hyödyttää sekä elinkeinoelämää että kaupungin taloutta 9. Lopuksi Naantalin elinkeinopolitiikka keskittyy Naantalissa olevien, Naantaliin perustettavien ja tänne muualta tulevien yritysten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen. Naantali pyrkii tarjoamaan yrityksilleen sellaiset toimintaedellytykset, että täällä jo olevat yritykset voivat jatkaa ja laajentua ja uusille yrityksille tarjotaan kilpailukykyiset sijoittumisedellytykset. Naantalin elinkeinopolitiikan painopisteet ovat teollisuuden toimintaedellytysten kehittämisessä, sataman kilpailukyvyn turvaamisessa, matkailun ja uusien palvelutyöpaikkojen syntymisen tukemisessa.

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS UUDEN SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIAKSI JA YRITYSPALVELUIDEN PROSESSIJOHTAMISMALLIKSI

ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS UUDEN SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIAKSI JA YRITYSPALVELUIDEN PROSESSIJOHTAMISMALLIKSI 1 (7) ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN ESITYS UUDEN SAVONLINNAN ELINKEINOSTRATEGIAKSI JA YRITYSPALVELUIDEN PROSESSIJOHTAMISMALLIKSI Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011 Kerimäen, Punkaharjun,

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund

Savon Yrittäjät. Savon Yrittäjät Eino Fagerlund Savon Yrittäjät Eino Fagerlund 1 Savon Yrittäjät omistajina Pohjois-Savon kuntien yrittäjäyhdistykset yritysjäseniä yhdistyksissä 4200 Suomen Yrittäjien aluejärjestö Tavoite: Parantaa Pohjois-Savon yritysten

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely Kunnan elinkeinopoiitinen kysely 1. Minkä kouluarvosanan annat Hankasalmen kunnan elinkeinopolitiikalle yrittäjän näkökulmasta? Vastaajien määrä: 28 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 4 5 6 7 8 9 10 2. Minkä arvosanan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää

VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Kiteen elinkeino-ohjelma VISIO 2010: Kiteellä on hyvä yrittää Hyväksytty KV 28.5.2007 26 ja Kiteen Yrittäjien hallituksen kokouksessa 24.04.2007 Kiteen elinkeino-ohjelma on laadittu yhteistyössä Kiteen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot