Humanistisen tiedekunnan TUTKINTO-OPAS uusille opiskelijoille

Transkriptio

1 Humanistisen tiedekunnan TUTKINTO-OPAS uusille opiskelijoille

2 Lukijalle 1 Opintojen käynnistyminen 2 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 2.1 Tutkinnon rakenne 2.2 Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet 2.3 Kandidaatin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot 2.4 Ammattikorkeakoulututkinnosta 3 Filosofian maisterin tutkinto 3.1 Tutkinnon rakenne 3.2 Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet 3.3 Kaksi maisterin tutkintoa 3.4 Maisterin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot 3.5 Maisterin tutkielma 4 Aineenopettajakoulutus ja kelpoisuudet 4.1 Yleinen rakenne 4.2 Kelpoisuus aineenopettajaksi perusopetuksessa ja lukiossa 5 Tutkintoja sekä opintoja koskevia määräyksiä ja ohjeita 5.1 Pääaineesta 5.2 Sivuaineista 5.3 Yleistä 6 Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 7 Opintosuoritusten arviointi 7.1 Arviointiasteikko 7.2 Kokonaisarvosanan laskeminen 8 Tiedekunnan yleiset tentit 9 Työharjoittelu ja työelämäkurssit 10 Opintojen kestosta 11 Opintojen rekisteröinti ja tutkinnonhaku 12 Tutkinnon täydentäminen

3 Lukijalle Tervetuloa opiskelemaan humanistiseen tiedekuntaan! Tiedekunnassa ovat edustettuina kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia sekä kulttuuria ja historiaa tutkivat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen arvopohjan ja yleissivistyksen parhaat perinteet laadukkaaseen, tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen, tehokkaaseen koulutukseen. Humanistisen tiedekunnan opiskelijat muodostavat lähes neljänneksen Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijoista, opiskelijoita tiedekunnassa on lähes Tiedekunnan viidellä laitoksella on yli kolmekymmentä oppiainetta, joista lähes kaikki voivat olla tutkinnon pääaineena. Pääosa tiedekunnan uusista opiskelijoista on valittu yhteishaussa kevään 2015 opiskelijavalinnoissa. Tässä valinnassa valituille on myönnetty oikeus suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinto. Opintooikeus on voimassa seitsemän vuotta. Osa uusista opiskelijoista on valittu suorittamaan maisterin tutkintoa, jolloin opinto-oikeus on voimassa neljä vuotta. Tästä oppaasta saat tietoa kandidaatin ja maisterin tutkinnoista, pääaineesta, sivuaineista, kieliopinnoista, opettajakelpoisuuteen vaadittavista opinnoista ja perustutkintojärjestelmän yleisistä säännöistä. Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat löytyvät verkosta tiedekunnan sivulta Nykyiset opetussuunnitelmat ovat voimassa saakka. Tutkintorakenne perustuu valtioneuvoston asetukseen 794/2004 sekä tiedekuntaneuvoston päätöksiin. Menestystä opinnoillesi! 3

4 1 OPINTOJEN KÄYNNISTYMINEN Opinnot humanistisen tiedekunnan pääaineissa aloitetaan ohjatusti. Erityisesti ensimmäisen vuoden opintojen ohjausta on tiedekunnassa ja laitoksilla kehitetty viime vuosina opintojen sujuvan käynnistymisen turvaamiseksi. Kaikille uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäohjausta, joka alkaa opintojen ensimmäisenä päivänä ja on intensiivisintä opintojen alkukuukausina. Pienryhmäohjaajina eli tuutoreina toimivat saman oppiaineen ylempien vuosikurssien opiskelijat, jotka yliopisto on yhdessä ylioppilaskunnan kanssa kouluttanut tehtäväänsä. Tuutorin johdolla uudet opiskelijat tutustuvat pienryhmissä oman laitoksen ja tiedekunnan käytäntöihin sekä uusiin opiskelukavereihinsa. Opiskelijan työkalu opintojen suunnittelussa on ensimmäisen vuoden aikana tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). HOPSin lähtökohtana on tässä oppaassa esitetty tutkintorakenne ja edelleen oman pääaineen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmat löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. HOPSista tulee kuitenkin opiskelijalle henkilökohtainen sivuainevalintojen ja vapaavalintaisten opintojen myötä. HOPSin avulla on mahdollista suunnitella omia opintoja ja niiden suoritusaikatauluja pidemmällä tähtäimellä. Olennaisina osioina HOPSia ovat kansainvälistymisen ja työelämävalmiuksia edistävien opintojen sisällyttäminen HOPSiin. Jokaisella laitoksella on nimettynä HOPSohjaajat, jotka ohjaavat HOPSin tekemisessä. HOPS tehdään yliopiston Korppiopintotietojärjestelmässä ja sitä on tarkoitus päivittää vuosittain. Opintojen ohjauksen käytännöt vaihtelevat laitoksittain. Joillakin laitoksilla opiskelijoille on nimetty opettajatuutor. Voidaan kuitenkin todeta, että jokainen opettaja neuvoo ja opastaa oman oppiaineensa opintoihin liittyvissä asioissa. Tutkintojen rakenteisiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä amanuenssien tai tiedekunnan opintokanslian puoleen. Lisäksi yliopisto tarjoaa keskitetysti neuvontaa ja palveluja monesta teemasta. Tällaisia ovat esimerkiksi kansainväliset palvelut ja työelämäpalvelut. 4

5 2 HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 2.1 Tutkinnon rakenne HUK-TUTKINTO 180 op PÄÄAINE 80 OP perusopinnot op aineopinnot op, joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari op SIVUAINEOPINNOT vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu opintokokonaisuus muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT, VÄHINTÄÄN 10 OP pakolliset viestintä- ja kieliopinnot (minimi): äidinkielen viestintä (3 op, pääainekohtaisia eroja), vieras kieli (3 op), toinen kotimainen kieli (3 op) ja kypsyyskoe (1 op). valinnaiset/ylimääräiset viestintä- ja kieliopinnot MUITA OPINTOJA katso oman oppiaineesi opetussuunnitelma Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) vähimmäislaajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto sisältää pääaineen perus- ja aineopinnot, viestintä- ja kieliopinnot ja vähintään yhden perusopintotasoisen sivuaineen sekä muita opintoja niin paljon, että vaadittu kokonaispistemäärä täyttyy. Syventäviä opintoja ei voi liittää kandidaatin tutkintoon. Muut opinnot voivat olla yliopistotasoisia kokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma (6 10 op), jonka alalta kirjoitetaan kypsyysnäyte eli maturiteettikoe. Hyväksyttyä tutkielmaa ei voi uusia. 5

6 Aineenopettajaksi tähtäävän HuK-tutkinto 180 op PÄÄAINE 80 OP perus- ja aineopinnot 80 op, joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari 15 op äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajilla summa on 70 op SIVUAINEOPINNOT (ESIMERKKI) toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot op (äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajilla lisäksi viestintää 12 op) kasvatustieteen perusopinnot VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT (KUTEN EDELLÄ) MUITA OPINTOJA (KUTEN EDELLÄ) MINUN HUK-TUTKINTONI 180 op PÄÄAINE OP SIVUAINEOPINNOT OP perusopinnot op aineopinnot op, joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari op VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT OP op op op op op 6

7 2.2 Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee oman alansa keskeisen tiedollisen ja taidollisen sisällön hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti arvostaa tieteellistä tietoa ja osaa soveltaa sitä oman alansa työtehtävissä sekä tiedostaa toimintaansa liittyvän eettisen vastuun hallitsee keskeiset työelämässä tarvittavat yhteistyön sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot osaa toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa työryhmissä ja -yhteisöissä tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on valmis kehittämään tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan tuntee oman alansa työllistymismahdollisuuksia ja omaa valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen. 2.3 Kandidaatin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot Yleistä Yliopiston kielikeskus järjestää, kypsyysnäytettä lukuun ottamatta, kandidaatin tutkintoon kuuluvat kaikille suomen tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneille pakolliset kurssit: Äidinkielen viestintä Kypsyysnäyte (maturiteetti) Vieras kieli Toinen kotimainen kieli vähintään 3 op (pääainekohtaisia eroja) 1 op 3 op 3 op Kun äidinkielenä ja koulukielenä on suomalainen viittomakieli, kieliopintoihin kuuluu soveltuvia suomen kielen opintoja vähintään 3 op, soveltuvia vieraan kielen tai ruotsin opintoja vähintään 3 op sekä maturiteettikirjoitus. Kieli- ja viestintäopinnot kannattaa ottaa omaan opintosuunnitelmaan opintojen alkuvaiheessa, viimeistään toisena opintovuotena. Tiedot kursseista ovat yliopiston kielikeskuksen sivuilla Kaikki kielikeskuksen kurssit, esimerkiksi alkeis- ja jatkokurssit, eivät käy tutkintoon vaadittaviksi, pakollisiksi kieliopinnoiksi. Pakollisiksi suorituksiksi käyvät vain akateemisen tason kurssit. Kaikki suoritetut kieliopinnot on kuitenkin mahdollista sisällyttää tutkintoon. Tutkintotodistuksessa mainitaan ne kielet, joissa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito on osoitettu. 7

8 2.3.2 Äidinkielen viestintä 3 8 op (pääaineesta riippuen) Yliopiston kielikeskus järjestää äidinkielen viestinnän kursseja, kuten kirjoitusviestinnän tai puheviestinnän kursseja. Suomen kielen perusopinnot suorittaneiden ei tarvitse tehdä erillistä äidinkielen viestinnän kurssia Kypsyysnäyte eli maturiteetti 1 op Opiskelijan tulee kirjoittaa kandidaatintutkintoa varten maturiteetti. Maturiteettikoe suoritetaan yleisenä tenttipäivänä, etenttinä tai laitoksen järjestämässä muussa valvotussa tilaisuudessa. Valvotussa kokeessa kirjoitetaan essee, jonka tulee (koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielisillä) osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Ilmoittautuminen tapahtuu pääainelaitokselle. Maturiteetti on hyvä suorittaa mahdollisimman pian kandidaatintutkielman tarkastuksen ja hyväksymisen jälkeen Vieras kieli 3 op (minimi) Opiskelijan tulee tutkintoasetuksen (794/ ) mukaan osoittaa saavuttaneensa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kielinä voivat olla ne, joita opetetaan Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa ja kielten laitoksella, kuten englanti, ranska, saksa, venäjä, italia, espanja, latina tai suomalainen viittomakieli. Myös muualla opiskeltuja kieliä voidaan hyväksyä. Vastaavan kieliaineen perusopintojen (sekä Deutsche Kulturstudien ja hungarologiassa syventävien opintojen) suorittaminen korvaa automaattisesti vieraan kielen taidon (tutkinnossa luetaan tällöin hyväksi 3 op). IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinto osoittaa myös yhden vieraan kielen taidon, mutta siitä ei hyvitetä opintopisteitä Toinen kotimainen kieli 3 op (minimi) Jos opiskelijan koulukieli on ollut suomi tai ruotsi, on kandidaatin tai maisterin tutkinnossa osoitettava sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa julkisyhteisön henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa vaadittavaa kielitaitoa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Koulukieli ja kypsyysnäytteen kieli yhdessä osoittavat enemmistökielen (suomi tai ruotsi) erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon. Toisen kotimaisen kielen koe tai kurssi, suoritettuna vähintään arvolauseella tyydyttävä, vastaa vaadittua vähemmistökielen suullista ja kirjallista taitoa. 8

9 Ruotsin kielen perusopinnot suorittaneille korvataan perusopintojen perusteella tutkintoon vaadittava ruotsin kielen kurssi, ja näin perusopintojen perusteella tulee osoitetuksi vaadittava ruotsin kielen taito. Perusopinnot suorittaneille kirjataan tutkintotodistukseen ruotsin kieli suoritetuksi arvosanalla tyydyttävä. Arvolause hyvä edellyttää ruotsin kielen aineopintoja tai kielikeskuksen testiä Valinnaiset kieli- ja viestintäkurssit Tutkintoon vaadittavien kieli- ja viestintäopintojen lisäksi on mahdollista suorittaa myös muita kursseja kielikeskuksen tarjonnasta. Tutkintoon vaadittavan vieraan kielen osuus on kolme opintopistettä, mutta on suositeltavaa opiskella vieraita kieliä laajemmin. Humanisti tarvitsee muidenkin kielten kuin englannin taitoa! 2.4 Ammattikorkeakoulututkinnosta Asetuksen nro 464/1998 (1 ) ja yliopistolain nro 558/2009 (7 ) mukaan ammattikorkeakoulututkinto rinnastuu yliopiston tutkintoon. Sen vuoksi kandidaatin ja maisterin tutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat voivat, jos heillä on amktutkinto, hakea siirtymistä suoraan maisterin tutkintoon. Alaan perehtyäkseen, saadakseen valmiudet syventäviin opintoihin tai esim. opettajakelpoisuuksia varten opiskelijan täytyy silti yleensä suorittaa pääaineen perus- ja aineopinnot, ja ne voi sisällyttää maisterin tutkintoon. Amk-tutkinnon kieli- ja viestintäopinnoilla voi korvata HuK-tutkinnon vastaavia kieliopintoja, ei kuitenkaan maturiteettia. Amk-tutkinnolla ei voi korvata sivuaineita. Lisätietoa on verkkosivuilla 9

10 3 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO 3.1 Tutkinnon rakenne FM-TUTKINTO 120 op PÄÄAINE 80 OP maisterin tutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op MUUT OPINNOT, VÄH. 40 OP esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai valinnaisia opintoja Maisterin tutkinto edellyttää aiempaa korkeakoulututkintoa. FM-tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto sisältää vähintään pääaineen syventävät opinnot maisterin tutkielmineen ( op) ja muita opintoja 40 op. Muut opinnot voivat olla sivuaineopintoja, pääaineen täydentäviä opintoja tai vapaavalintaisia opintoja. Pääaineen täydentävät opinnot tulevat kyseeseen esimerkiksi silloin, kun edeltävään korkeakoulututkintoon (esimerkiksi amk-tutkintoon) ei ole sisältynyt maisterin tutkinnon pääaineen tai kyseisen alan opintoja. Tällöin pääainelaitos saattaa edellyttää pääaineen perus- ja aineopinnot tehtäväksi joko kokonaan tai osittain. Minimitutkinto voi tällaisessa tapauksessa koostua käytännössä yhden oppiaineen opinnoista. Aineenopettajatutkinto FM 120 op PÄÄAINE 80 OP maisterin tutkielma 40 op muut syventävät opinnot 40 op SIVUAINEOPINNOT, VÄH. 40 OP esim. pedagogiset tai toisen opetettavan aineen aineopinnot 10

11 Maisterin tutkintoon ei voi liittää opintoja, jotka on jo sisällytetty kandidaatin tutkintoon. Perus- ja aineopintoja voi liittää maisterin tutkintoon, jos niitä ei ole käytetty kandidaatin tutkinnossa tai korvattu aiemmalla tutkinnolla. Korvatut perus- ja aineopinnot voidaan silti merkitä todistukseen näkyviin ylimääräisinä suorituksina, jos se on tarpeen esimerkiksi opettajakelpoisuuden toteamista varten. Toiseen tutkintoon sisällytettyjä opintojaksoja ei lasketa kuitenkaan tutkinnon kokonaislaajuuteen. 3.2 Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee oman tieteenalansa keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia oman alansa kehittäjänä osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan. 3.3 Kaksi maisterin tutkintoa Toisen maisterin tutkinnon voi tiedekunnassa suorittaa tiettyjä aineryhmiä ja yhdistelmiä lukuun ottamatta (tiedekunnan päätökset , ja ). Seuraavien aineryhmien sisällä kahden maisterin tutkinnon suorittaminen ei ole mahdollista: 1) vieraat kielet, soveltava kielitiede, viittomakieli, 2) suomen kieli, kirjallisuus, kirjoittaminen, 3) Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia, 4) musiikkitiede, musiikkikasvatus, Music, Mind & Technology, 5) journalistiikka, puheviestintä, yhteisöviestintä, Intercultural Communication, 6) hungarologia pääaineenaan valmistunut maisteri ei voi suorittaa toista maisterin tutkintoa erikoistumisaineessaan (eikä toisinpäin), 7) Digitaalinen kulttuuri pääaineenaan valmistunut maisteri ei voi suorittaa toista maisterin tutkintoa TAIKU-laitoksen pääaineessa (eikä toisinpäin). 11

12 8) maisterin tutkinnon jo seuraavissa pääaineissa suorittanut ei voi suorittaa toista maisterin tutkintoa maisteriohjelmassa samassa pääaineessa (eikä toisinpäin) arkistonhallinnan maisteriohjelma; etnologia, historia, kirjallisuus, museologia, taidehistoria kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelma; museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria, taidekasvatus Toista tutkinto-oikeutta on aina haettava. Tutkinnoissa ei voi käyttää samoja opintoja eikä samaa tutkielmaa sellaisenaan toiseen kertaan (mutta kaksoistutkielma on mahdollinen). Jos tutkintoihin kuuluu samoja kursseja, on toiseen tutkintoon tehtävä korvaava suoritus. Mikään ammatillinen kelpoisuus ei edellytä kahta samantasoista tutkintoa. 3.4 Maisterin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot Jos maisterin tutkintoa edeltävä tutkinto on suomalainen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto, ei maisterin tutkintoon normaalisti kuulu enää kieli- ja viestintäopintoja. Niitä saattaa kuitenkin sisältyä pääaineen syventäviin opintoihin sekä maisteriohjelmien opetussuunnitelmiin. Jos edeltävässä korkeakoulututkinnossa ei ole tehty tutkintoasetuksen (794/ ) mukaista kypsyysnäytettä, on opiskelijan kirjoitettava se maisterin tutkintoa varten siten kuin edellä kandidaatin tutkinnon kohdalla kuvattiin. Esimerkiksi suomenkielisen koulun mutta ulkomaisen bachelor-tasoisen tutkinnon suorittaneet kirjoittavat valvotun kypsyysnäytteen, joka osoittaa suomen kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Lisäksi tällaisessa tapauksessa on suoritettava kandidaatin tutkinnon vaatimuksissa kuvattu ruotsin kielen koe/kurssi. Perustelluista syistä dekaani voi vapauttaa opiskelijan toisen kotimaisen kielen vaatimuksesta (valtioneuvoston asetus 794/ ), jos opiskelija ei esimerkiksi ole lainkaan opiskellut ruotsia koulussa. Tällöin edellä kandidaatin tutkinnon yhteydessä kuvattu julkishallinnon virkakelpoisuus jää saamatta. Suomenkielisessä maisterin tutkinnossa, jota edeltää suomenkielinen alempi tutkinto, kirjoitetaan lisäksi toinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan (as 794/ ). Tällaiseksi kypsyysnäytteeksi katsotaan maisterin tutkielman suomenkielinen tiivistelmä, joka täytyy liittää tutkielmaan. Maisterin tutkielman tarkastajat mainitsevat lausunnossaan samalla tiivistelmän hyväksymisestä kypsyysnäytteenä. 12

13 3.5 Maisterin tutkielma Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva maisterin tutkielma on opinnäyte aiheesta, jonka opiskelija joko saa laitokseltaan tai valitsee itse oppiaineen professorin suostumuksella. Tutkielman tekeminen aloitetaan kandidaatin tutkinnon jälkeen neljäntenä opiskeluvuonna. Tutkielma arvioidaan ja siitä annetaan arvolause välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä tai erinomainen. Arvosteluprosessista, arvostelukriteereistä ja erilaisista gradutyypeistä on lisätietoja tiedekunnan verkkosivulla. Tutkielman arviointi ei vaikuta muiden syventävien opintojen kokonaisarvolauseeseen. Hyväksyttyä tutkielmaa ei voi uusia Kaksoistutkielma Maisterin tutkielma voidaan humanistisessa tiedekunnassa hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoistutkielma) tietyin edellytyksin. Lisätietoa löytyy tiedekunnan verkkosivuilta osoitteesta Maisterin tutkielman ja sivututkielman yhdistäminen Pääaineen tutkielma eli maisterin tutkielma voidaan hyväksyä jonkin muun aineen sivututkielmaksi edellyttäen, että se aiheeltaan liittyy kyseiseen toiseen aineeseen, vastaa tutkimusmenetelmiltään ja tuloksiltaan aineen tutkielmien tasoa ja on pääaineessa hyväksytty vähintään arvosanalla hyvä (tai magna cum laude approbatur). Opiskelijan tulee sopia asiasta sivuaineen/toisen pääaineen ohjaajan kanssa jo työn suunnitteluvaiheessa. Sivututkielman laajuus on 20 opintopistettä Yhteistutkielma Maisterin tutkielma tai sivututkielma voidaan laatia kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä (yhteistutkielma). Tekijöiden itsenäinen osuus, mahdollisten yhteisesti laadittujen osien lisäksi, tulee kuitenkin pystyä osoittamaan. Ilman kaikkien tekijöiden lupaa ei työtä, sen osia tai aineistoa voi myöhemmin käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi toisen tutkinnon opinnäytteeksi. 13

14 4 AINEENOPETTAJAKOULUTUS JA KELPOISUUDET 4.1 Yleinen rakenne Maisterin tutkinto ja pedagogiset opinnot yhdessä tiedekunnan päättämien opetettavan aineen opintojen kanssa antavat kelpoisuuden peruskoulun ja lukion aineenopettajaksi sekä ammatillisten oppilaitosten ja opistojen vastaavien aineiden opettajaksi. Aineenopettajan tutkintoon kuuluu vähintään yhden opetettavan aineen opinnot. Tiedekunnassa voi valmistua äidinkielen ja kirjallisuuden, vieraiden kielten, historian sekä musiikin aineenopettajaksi. Sivuaineita voi olla muistakin tiedekunnista, esimerkiksi yhteiskuntatiede, joka vastaa yhteiskuntaoppia opetettavana aineena. Aineenopettajakoulutukseen valitut tai siihen myöhemmin tähtäävät suorittavat normaalisti sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Pedagogiset opinnot (60 op) liitetään niihin sivuaineeksi, esimerkiksi siten, että kasvatustieteen perusopinnot sisällytetään kandidaatin tutkintoon ja opettajan pedagogiset aineopinnot maisterin tutkintoon. Jyväskylän yliopistossa aineenopettajan pedagogisia opintoja haetaan sivuaineeksi kasvatustieteiden tiedekunnasta. Katso aikataulu ja ohjeet kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivulta Ammattikorkeakoulussa suoritetut pedagogiset opinnot antavat saman yleisen kelpoisuuden. Aineenopettajaksi on mahdollista pätevöityä myös tutkinnon suorittamisen jälkeen tekemällä erilliset opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan pedagogisia opintoja järjestävät esimerkiksi muutamat ammattikorkeakoulut ja yliopistot. On kuitenkin syytä huomata, että opinto-oikeuksia pedagogisiin opintoihin myönnetään rajoitetusti. 14

15 4.2 Kelpoisuus aineenopettajaksi perusopetuksessa ja lukiossa Kelpoisuus aineenopettajaksi perusopetuksessa (986/ ) Aineenopetusta perusopetuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut (kohdat 1-3) 1. ylemmän korkeakoulututkinnon; 2. kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä 3. vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. ( /865) Asetuksessa tarkoitettua vähintään 60 op:n kokonaisuutta vastaa vieraissa kielissä perus- ja aineopinnot, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä suomen kielen että kirjallisuuden perus- ja aineopinnot, historiassa perus- ja aineopinnot ja musiikissa musiikkikasvatuksen perus- ja aineopinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Kelpoisuus aineenopettajaksi lukiossa (986/ ) Lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut (kohdat 1-4) 1. ylemmän korkeakoulututkinnon; 2. yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä 3. ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä; 4. vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (986/ ). 15

16 Asetuksessa tarkoitettua opetettavan aineen vähintään 120 op:n kokonaisuutta vastaa a) vieraissa kielissä pääaineen (englannin kieli, latinan kieli, ruotsin kieli, romaaninen filologia, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri) perus-, aine- ja syventävät opinnot. b) historiassa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot joko Suomen historiassa, taloushistoriassa tai yleisessä historiassa. c) äidinkielessä ja kirjallisuudessa suomen kielen tai kirjallisuuden perus-, aineja syventävät opinnot, toisen mainitun perus- ja aineopinnot sekä viestinnän opinnot (12 op). d) musiikissa musiikkikasvatuksen perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot. Syventävät opinnot sisältävät aina tutkielman (joko 40 op tai sivuaineessa 20 op:n laajuisena). 5 TUTKINTOJA SEKÄ OPINTOJA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA 5.1 Pääaineesta Kandidaatin tutkinnossa pääaineen tulee olla jokin humanistisen tiedekunnan oppiaine, johon on hakumenettely ja jossa voi suorittaa aineopinnot kandidaatin tutkielmineen ja maisterin tutkinnossa oppiaine, johon on hakumenettely ja jossa voi suorittaa syventävät opinnot. Pääaineen vaihtoa voi hakea tiedekunnalta, yleensä aikaisintaan 1. opintovuoden jälkeen. Edellytyksenä on halutun uuden pääaineen vähintään aineopintotasoinen opinto-oikeus. Lomakkeen pääaineen vaihtoa varten saa tiedekunnan verkkosivulta sekä tiedekunnan kansliasta. 5.2 Sivuaineista Sivuaineiksi voidaan liittää Jyväskylän yliopistossa, muissa suomalaisissa yliopistoissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Sivuaineiden valinta tutkintoa varten on vapaata opinto-oikeuksien rajoissa. Tutkinnon minimiaineyhdistelmään ei kuitenkaan kieliaineen kanssa hyväksytä vastaavan käännösaineen kokonaisuutta, eikä Etudes françaises, Deutsche Kulturstudien tai Italian kieli ja kulttuuri -kokonaisuuksia. Opettajakelpoisuuden antavien tutkintojen aineyhdistelmät on erikseen määritelty. Ylimääräisiä sivuaineita voi 16

17 olla kaikissa tutkinnoissa. Maisterin tutkintoon ei voi sisällyttää kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä sivuaineita. Tutkintoon ei myöskään voi sellaisenaan sisällyttää muuhun samantasoiseen tutkintoon sisältyviä opintoja. Sivuaineessa voidaan myös suorittaa syventävät opinnot. Sivuaineen syventäviin opintoihin sisältyy sivututkielma (20 op). Sivututkielma on tehtävä aineenopettajan kelpoisuutta varten, mikäli tavoitteena on vähintään 120 opintopisteen opetettavan aineen opinnot myös sivuaineessa. Jos sivututkielmaa ei tehdä, mutta syventävät opinnot ovat muilta osin valmiit, opinnot voidaan yhdistää kokonaisuudeksi ilman sivututkielmaa ja merkitä tutkintoon Yleistä Tutkintojen ja opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Laskennallisesti yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työmäärää. Yhden vuoden päätoimisen opiskelun työmäärä on 1600 tuntia tai 60 opintopistettä. Sivuaineet kannattaa pyrkiä yhdistämään kokonaisuuksina kandidaatin ja maisterin tutkintoon, mutta sivuaineopintoja voi tarvittaessa jakaa tutkintojen kesken esimerkiksi siten, että osa opintokokonaisuuteen kuuluvista opinnoista sisällytetään kanditutkintoon, osa maisterin tutkintoon. Tällöin valmis kokonaisuus kirjataan maisterintutkintotodistukseen, mutta kokonaisuuden kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintojaksoja ei opintopisteinä lasketa maisterin tutkinnon kokonaislaajuuteen. Syventäviä opintoja ei pääsääntöisesti voi liittää kandidaatin tutkintoon. Tutkintotodistukseen voidaan sivuaineiden kohdalle merkitä vähintään 20 op:n laajuisia kokonaisuuksia perus-, aine- tai syventävistä opinnoista. Aineopintoja voidaan merkitä vain, jos saman aineen perusopinnot on suoritettu ja syventäviä opintoja, jos aineopinnot on suoritettu. Kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää uudelleen maisterin tutkinnossa. Myönnettyä tutkintoa ei voi muuttaa, eikä siihen sisältyviä opintojaksoja tai tutkielmaa uusia. 17

18 6 AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely (AHOT) sisältää muun muassa korvaavuuksien käsittelyn. Hyväksilukemispäätöksen, joka koskee tutkintoon sellaisenaan sisällytettävää jaksoa tai kokonaisuutta, saa toimittamalla tiedekunnan kansliaan opintorekisteriotteen tai todistuksen suoritetuista opinnoista. Alkuperäiset todistukset palautetaan hakijalle päätöksen jälkeen. Tietyn oppiaineen opetussuunnitelmassa olevan jakson korvaaminen tapahtuu kuitenkin oppiaineessa edellyttäen, että opiskelijalla on kyseisen oppiaineen opinto-oikeus. Lisätietoja on tiedekunnan verkkosivulla osoitteessa 7 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI 7.1 Arviointiasteikko Opintojaksot arvioidaan yliopiston tutkintosäännön mukaan (46 ) asteikolla 0-5, ellei opetussuunnitelmassa ole määrätty hyväksytty-hylätty asteikkoa. Opintokokonaisuuksissa käytetään numeerisen asteikon lisäksi sanallisia kuvauksia erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1). Kokonaisuuksien arvosana määräytyy jaksojen arvosanojen keskiarvona (pyöristäen lähimpään kokonaiseen numeroon) ja jaksojen laajuuden mukaan painotettuna. Asteikolla hyväksytty-hylätty arvioidut jaksot eivät vaikuta kokonaisuuden arviointiin. Opintosuoritusten arvioinnista on mahdollista tehdä oikaisupyyntö tutkintosäännön 61 :n mukaisella tavalla. Tutkintosääntö löytyy osoitteesta Kokonaisarvosanan laskeminen Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan opintojaksojen opintopisteiden painotettuna keskiarvona pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun tai ylempään kokonaislukuun, jos keskiarvo on täsmälleen kahden kokonaisluvun puolivälissä. Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa. 18

19 8 TIEDEKUNNAN YLEISET TENTIT Tiedekunnan yleiset kirjalliset tentit järjestetään perjantaisin klo alkaen. Tarkemmat tiedot ja päivämäärät ovat sivulla Tenttiin ilmoittaudutaan laitoksen ohjeiden mukaan (kuitenkin viimeistään 7 päivää aikaisemmin) Korppi-järjestelmässä. Laitokset tiedottavat siitä, millaisina osina opetussuunnitelman eri kohtia voi tenttiä ja ketkä opettajat ottavat tenttejä vastaan. Tenttikysymysten jako tapahtuu kunkin tenttisalin ovella, jolloin tenttijöille jaetaan kysymykset tenttikuorissa. Vastauspaperit jaetaan tenttisalissa. Istumapaikalle ei saa tuoda laukkuja, kirjoja, monisteita tms., ellei tentaattori ole antanut lupaa aputeosten käyttöön. Tenttijän on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. etentti Laitokset järjestävät osan tenteistään etentti-järjestelmässä. Laitokset antavat tarkempia tietoja siitä, mitä tenttejä voidaan suorittaa etenttinä. Järjestelmän kuvaus löytyy sivulta 9 TYÖHARJOITTELU JA TYÖELÄMÄKURSSIT Ohjattu työharjoittelu on mahdollista yhdistää tutkintoon suorituksena (opintopistemäärä on mainittu opetussuunnitelmassa), edellyttäen että harjoittelupaikka on pääainelaitoksen hyväksymä. Harjoittelu voi olla palkallinen tai palkaton. Harjoittelun palkan maksaa yleensä harjoittelupaikka, mutta pääainelaitos voi osallistua kustannuksiin. Laitosten tukemat harjoittelupaikat on ensisijaisesti tarkoitettu sellaisille opiskelijoille, joiden opintoihin ei sisälly muuta työharjoittelua. Tutkintoon voi yhdistää myös erillisiä työelämävalmiuksia edistäviä kursseja sekä tieto- ja viestintätekniikan kursseja. 19

20 10 OPINTOJEN KESTOSTA Päätoimiselle opiskelijalle kandidaatin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme vuotta ja maisterin tutkinnon kaksi vuotta (yhteensä viisi). Tavallisesti minimitutkintoihin ei ole syytä käyttää enempää aikaa, ellei opinnoissa ole välillä ollut keskeytyksiä. Opintotuen saamisessa on omat ehtonsa, tarkemmat tiedot yliopiston opintotukiyksikön sivulta Opetussuunnitelman muuttuessa vanhoille suorituksille ei välttämättä löydy vastaavuutta. Tutkintoon yhdistettävillä opintosuorituksilla ei ole vanhenemisrajaa, mutta kokonaisuudet on syytä tehdä valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Yli kymmenen vuotta vanhat suoritukset eivät automaattisesti kelpaa opintokokonaisuuksien osiksi. Opintojakson opettaja tai tentaattori arvioi niiden vastaavuuden nykyiseen opetukseen ja päättää mahdollisista lisäopinnoista. Yliopistolain rajoitukset kokonaisopiskeluaikaan Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (siis seitsemässä vuodessa). Pelkästään kandidaatin tutkintoa suorittamaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissa oloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. Aikarajaukset ovat tutkintokohtaisia, eikä esimerkiksi toisessa yliopistossa kesken oleva tutkinto vaikuta toisen tutkinnon määräaikaan. Yliopisto voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lakia sovelletaan syksyllä 2005 ja sen jälkeen aloittaneisiin opiskelijoihin. 20

21 11 OPINTOJEN REKISTERÖINTI JA TUTKINNONHAKU Opintosuoritukset kirjataan opintorekisteriin laitoksilla. Kokonaisuudet kirjataan todellisen laajuuden eli pistemäärän mukaisesti. Opiskelijan on hyvä aika ajoin tarkistaa, että suoritukset opintorekisterissä ovat ajan tasalla. Anoessaan tiedekunnalta kandidaatin tai maisterin tutkintoa opiskelija täyttää ja jättää tiedekunnan kansliaan tutkinnonhakulomakkeen, jossa hän ilmoittaa tutkintoon liitettävät opinnot. Opintorekisteriotetta ei tarvita liitteeksi, mutta opiskelijan on itse varmistettava, että merkinnät rekisterissä ovat ajan tasalla. Liitteeksi tarvitaan alkuperäiset todistukset muualla suoritetuista korkeakoulututkinnoista. Lisäksi tulee toimittaa varmennettu rekisteriote niistä kokonaisuuksista tai kursseista, jotka opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa, mutta joita ei vielä ole hyväksiluettu ja kirjattu Jyväskylän yliopiston opintorekisteriin. Tutkinnot myönnetään dekaanin päätöksellä. Todistus lähetetään postitse tai sen voi hakea kansliasta normaalisti 1-2 viikon sisällä hakemuksen jättämisestä. Kesäkuun alussa järjestetään tavallisesti publiikki eli valmistumisjuhla maistereille ja tohtoreille. 12 TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan opiskelija voi suoritettuaan tutkinto-oikeutensa mukaisen tutkinnon maksutta suorittaa täydentäviä opintoja seuraavan lukuvuoden loppuun saakka (tutkintosääntö 13 ). Maksuton täydennysopiskelu koskee niitä opintoja, joihin opiskelijalla on opinto-oikeus tai jotka tiedekunnissa ovat vapaita. Täydentäminen koskee käytännössä filosofian maisterin tutkinnon jälkeistä opiskelua. Jatko-opinto-oikeus sisältää vain pääaineen jatko-opinnot eikä tutkintoon kuulu sivuaineopintoja. Mikäli valmistunut haluaa maksuttoman täydennysoikeuden loputtua suorittaa Jyväskylän yliopiston opintoja, hänen on haettava haluamiinsa oppiaineisiin erillistä opinto-oikeutta. Erillisiä opinto-oikeuksia myönnetään vain sellaisiin opintoihin, joita ei ole tarjolla avoimessa yliopistossa (tutkintosääntö 27 ). Erilliset opinnot ovat maksullisia (10 euroa/opintopiste). Lisätietoja verkkosivulla 21

22 OPINTOTIIMI ATHENAEUM opintoasiainpäällikkö Maija Pöyhönen (A 214b): opintoasiat, myös tohtorikoulutus amanuenssi Salla Kujala (opintokanslia A 201): opintoasiat, muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen osastosihteeri Tiina Rinne (opintokanslia A 201): opintoasiat, todistukset amanuenssi Tellervo Keto (A 217b): opiskelijavalinta-asiat, kv-maisteriohjelmat, JOO-hakemukset amanuenssi Laura-Mari Manninen (A 214a): tohtorikoulutusasiat, Taiku-laitos amanuenssi Juha Teppo (A 214a): Korppi, verkkoviestintä, it-asiat, Taiku-laitos yliopistonopettaja Tanja Välisalo (A 319): tvt-opetus HISTORIAN JA ETNOLOGIAN LAITOS (HISTORICA) amanuenssi Satu Matikainen amanuenssi Elina Salminen KIELTEN LAITOS (FENNICUM JA AGORA) amanuenssi Eija Heiniluoma amanuenssi Terho Joutsen amanuenssi Hannele Kuusela-Häkkinen amanuenssi Anna-Maria Strengell amanuenssi Tiina Suominen MUSIIKIN LAITOS (MUSICA) amanuenssi Anne-Riitta Vanhala amanuenssi Hannele Saari (keskiviikkoisin) TAITEIDEN JA KULTTUURIN TUTKIMUKSEN LAITOS (EDUCA) amanuenssi Laura-Mari Manninen (A 214a) amanuenssi Juha Teppo (A 214a) VIESTINTÄTIETEIDEN LAITOS (LIIKUNTA) amanuenssi Sari Mäkikangas

23 Painopaikka: Jyväskylän Yliopistopaino, 2015 Taitto ja kuvitus: Maiju Liikka, Tiina Rinne

24 Humanistisen tiedekunnan HuK- ja FM-tutkintojen pääaineet HISTORIAN JA ETNOLOGIAN LAITOS etnologia historia (Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia) arkistonhallinnan maisteriohjelma (FM) (etnologia tai historia) KIELTEN LAITOS englannin kieli latinan kieli romaaninen filologia ruotsin kieli Saksan kieli ja kulttuuri soveltava kielitiede (FM) suomen kieli Suomen kieli ja kulttuuri (FM) Venäjän kieli ja kulttuuri TAITEIDEN JA KULTTUURIN TUTKIMUKSEN LAITOS kirjallisuus kirjoittaminen (HuK) museologia (FM) taidehistoria taidekasvatus arkistonhallinnan maisteriohjelma (FM) (kirjallisuus, museologia tai taidehistoria) kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelma (FM) (museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria tai taidekasvatus) MUSIIKIN LAITOS musiikkikasvatus musiikkitiede musiikkiterapia (HuK) Music Therapy (FM) Music, Mind & Technology (FM) VIESTINTÄTIETEIDEN LAITOS journalistiikka puheviestintä yhteisöviestintä Intercultural Communication (FM)