Oikeusministeriö, Sisäministeriö MINVA OM

Transkriptio

1 Oikeusministeriö, Sisäministeriö MINVA OM LAVO Aittoniemi Eeva(OM), Rytkönen Riikka(SM), Arenmaa Katja Viite Asia OSA; oikeus- ja sisäasioiden neuvosto OIKEUS - JA SISÄASIOIDEN MINISTERINEUVOSTO YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea neuvoston kokouksessa edustavat oikeusministeri Häkkänen ja sisäministeri Risikko. Neuvostossa hyväksytään oikeusministerien toimesta neuvoston yleisnäkemys asetuksesta, jolla perustetaan EU-varojen väärinkäytöksiä ja korruptiota torjuva Euroopan syyttäjänvirasto. Virasto perustetaan tiiviimmän yhteistyön instrumenttina, johon tämän hetken arvion mukaan on osallistumassa 20 jäsenvaltiota. Valtioneuvoston kannan mukaan myös Suomi voi hyväksyä asetusehdotuksen ja ilmoittaa osallistuvansa viraston perustamiseen. Asetuksen lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä Euroopan parlamentin suostumusta. Neuvostossa hyväksytään neuvoston kannat trilogineuvotteluja varten kolmesta keskeisestä EUsäädöksestä: Digitaalista sisältöä koskevalla sopimusoikeuden alan direktiivillä edistetään Suomen kannan mukaisesti Euroopan unionin digitaalisia sisämarkkinoita; rahanpesudirektiivillä tehostetaan Euroopan unionin terrorismin vastaista toimintaa ja unionin toimielimiä koskevalla tietosuojaasetuksella jatketaan Suomen tärkeänä pitämää unionin tietosuojalainsäädännön mittavaa uudistustyötä. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi voi neuvottelutulosten kokonaisarvion perusteella hyväksyä puheenjohtajan viimeisimmät kompromissiesitykset, vaikka ne eivät kaikilta osin täytä kaikkia Suomen neuvottelutavoitteita. Toisaalta neuvotteluissa on saavutettu myös merkittäviä parannuksia. Erityisesti unionin toimielimiä koskevan tietosuoja-asetuksen osalta Suomi kuitenkin korostaa, että EUT:n ja EIT:n oikeuskäytännön mukaisesti rekisteröidyn oikeuksia voidaan rajoittaa vain selkeyden, täsmällisyyden ja ennakoitavuuden vaatimukset täyttävillä toimilla, jotka tarjoavat riittävät takeet henkilötietojen väärinkäyttöä vastaan. Lisäksi oikeusministerit ohjaavat kv. yksityisoikeuden alaan kuuluvaa Bryssel IIa -asetusta ja insolvenssidirektiiviä koskevaa jatkotyötä. Neuvottelut etenevät Suomen toivomaan suuntaan. Oikeus- ja sisäministereiden yhteiskokouksessa keskustellaan digitalisaation haasteista rikostutkinnalle ja rikosoikeudelliselle yhteistyölle, erityisesti sähköisen todistusaineiston saatavuudesta rajat ylittävissä tiedonhankintatilanteissa, sekä turvapaikanhakijoina saapuvien lasten suojelusta. Sisäministerit keskustelevat neuvostossa palauttamispolitiikasta ja saavat tilannekatsauksen komission antaman palauttamista koskevan suosituksen täytäntöönpanosta. Lisäksi on tarkoitus hyväksyä päätelmät laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamisen ja takaisinoton tehostamisesta. Suomi voi hyväksyä päätelmät ja katsoo, että päämääränä tulee olla käytännössä paremmin toteutettavat paluu- ja palauttamistoimet ja entistä johdonmukaisempi EU:n muuttoliiketoimien kokonaisuus suhteissa kolmansiin maihin.

2 2(90) EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) osalta hyväksytään neuvoston yleisnäkemys parlamentin kanssa käytävien trilogineuvottelujen pohjaksi. Asetusehdotuksen käsittelyssä Suomi on saanut tekstiin useita Suomen kannan mukaisia parannuksia. Vaikka puheenjohtajan kompromissiesitys ei kaikilta osin täytä Suomen neuvottelutavoitteita, Suomi on kuitenkin kokonaisarvion pohjalta valmis hyväksymään neuvoston yleisnäkemyksen. Suomi jatkaa vaikuttamista, jotta neuvottelutuloksessa huomioitaisiin Suomelle tärkeät erityiskysymykset. Tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuteen liittyen on tarkoitus hyväksyä päätelmät tiedonvaihdon parantamisesta ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamisesta, sekä päätelmät suositelluista turvallisuustarkastuksista laittomien maahantulijoiden osalta. Suomi voi hyväksyä päätelmät ja pitää tietojenvaihdon tehostamista ja EU-tason tietojärjestelmien ja niiden käytön kehittämistä tärkeinä sekä kansallisen että EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi neuvostossa keskustellaan terrorismin torjunnasta, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) uudistamisesta ja muuttoliiketilanteesta, sekä saadaan tilannekatsaus Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta sekä uudelleensijoittamisesta koskevien ehdotusten käsittelystä.

3 Asialista: 3(90) A. TORSTAI 8. KESÄKUUTA 2017 (klo 10.00) OIKEUSASIAT Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Euroopan syyttäjänvirasto: Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta = Yleisnäkemys s Digitaalistrategia Digitaalisen sisällön toimittaminen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (Ensimmäinen käsittely) = Yleisnäkemys s Bryssel II a -asetuksen tarkistus: Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) = Periaatekeskustelu s Maksukyvyttömyys: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin 2012/30/EU muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s Rahanpesu: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (ensimmäinen käsittely) = Yleisnäkemys s Tietosuoja unionin toimielimissä ja elimissä: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) =Yleisnäkemys s Muut asiat = Puheenjohtajavaltion tiedonanto käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat

4 Muut asiat Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan esitys 4(90) B. TORSTAI 8. KESÄKUUTA 2017 (n. klo 15.30) YHTEINEN ISTUNTO: OIKEUS- JA SISÄASIAT Muut kuin lainsäädäntöasiat Rikosoikeudelliset toimet kybertoimintaympäristössä a) Sähköinen todistusaineisto = Periaatekeskustelu b) Salaus c) Tietojen säilyttäminen = Tilanneselvitys s Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä a) Ehdotus Euroopan unionin neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmiksi lasten suojelusta maahanmuuton yhteydessä = Hyväksyminen b) Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä = Periaatekeskustelu s Muut asiat C. PERJANTAI 9. KESÄKUUTA (klo 10.00) SISÄASIAT Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus sekä uudelleensijoittaminen a) Dublin: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) (ensimmäinen käsittely) s b) Vastaanotto-olosuhteet: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu teksti) (ensimmäinen käsittely) c) Vaatimukset: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiselle kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle ja myönnetyn suojelun sisällölle sekä pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) d) Menettely: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) e) Eurodac-järjestelmä: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Eurodacjärjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen

5 5(90) tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä (uudelleenlaadittu) (ensimmäinen käsittely) f) Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) g) Uudelleensijoittamiskehys: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilannekatsaus, periaatekeskustelu ja yleisnäkemys s EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta (ensimmäinen käsittely) = Yleisnäkemys s Schengenin tietojärjestelmä (SIS) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1986/2006, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu s Muut asiat = Puheenjohtajavaltion tiedonanto käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista Muut kuin lainsäädäntöasiat Muuttoliike 1 : nykytilanne = Keskustelu s Palauttamispolitiikka 1 a) Palauttamista koskevan komission suosituksen täytäntöönpano = Tilannekatsaus b) Ehdotus neuvoston päätelmiksi laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamisen ja takaisinoton tehostamisesta = Hyväksyminen s Terrorismin torjunta 1 1 Poikkeuksellisesti Schengenin säännöstöön osallistuvien valtioiden läsnä ollessa.

6 6(90) RAN: Radikalisoitumisen torjunnan verkosto: seuraavat toimenpiteet = Keskustelu s Tietojärjestelmien yhteentoimivuus 1 a) Ehdotus neuvoston päätelmiksi tietojenvaihdon parantamisesta ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamisesta = Hyväksyminen b) Etenemissuunnitelma oikeus- ja sisäasioiden alan tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi yhteentoimivuusratkaisut mukaan lukien = Tilanneselvitys c) Ehdotus neuvoston päätelmiksi, joissa suositellaan turvatarkastusten tekemistä laittoman maahanmuuton yhteydessä = Hyväksyminen s Muut asiat Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan esitys Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEAN kokous (PERJANTAI 9. KESÄKUUTA 2017 klo 10.00) EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta (ensimmäinen käsittely) = Keskustelu Schengenin tietojärjestelmä (SIS) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, asetuksen (EU) N:o 515/2014 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1986/2006, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu Muut asiat Puheenjohtajavaltion tiedonanto käsiteltävinä olevista säädösehdotuksista

7 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Rautio Lauri(OM) (90) Asia EU/OSA/Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskeva asetusehdotus Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 64/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi asetusehdotuksen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseksi OSA-neuvostossa on tarkoitus saavuttaa asetusehdotuksesta neuvoston yleisnäkemys. Tämänhetkisen tiedon mukaan mainitussa neuvoston kokouksessa jäsenvaltioita pyydetään lisäksi ottamaan kantaa siihen, osallistuvatko nämä EPPO:on. Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnan suurelle valiokunnalle U-jatkokirjeen, jossa on tarkoituksena linjata Suomen kanta EPPO:on osallistumisesta. Asetuksen lopullinen hyväksyminen edellyttää myös Euroopan parlamentin suostumusta, mutta oletuksena on, että Euroopan parlamentti ei tule estämään asetuksen hyväksymistä. Suostumus on Euroopan parlamentin täysistunnon asialistalla syyskuussa. Neuvottelut jatkuvat edelleen joistakin asetusehdotuksen yksittäisistä kysymyksistä. Viimeisin koko asetusehdotuksen sisältävä asiakirja on 9545/17, joka on osoitettu pysyvien edustajien komitealle (Coreper) ja neuvostolle. Asiakirjaa käsitellään vielä ennen neuvostoa ainakin pidettävissä OSA-neuvoksissa ja pidettävässä Coreperissa ja on mahdollista, että neuvostoon tulevaa asiakirjaa vielä muokataan näiden käsittelyjen perusteella. Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnan suurelle valiokunnalle U- jatkokirjeen, jossa on tarkoituksena linjata Suomen kanta EPPO:on osallistumisesta. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi voi hyväksyä puheenjohtajiston tekstiehdotuksen konsolidoidussa asiakirjassa ja ilmoittaa osallistuvansa Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen. Euroopan syyttäjänvirastolla on tarkoitus torjua EU-maissa tapahtuvia EU-varoihin kohdistuvia väärinkäytöksiä ja korruptiota. Suomessa EU-varojen väärinkäytökset tutkitaan tehokkaasti, mutta kaikissa muissa EU-maissa näin ei ole. Vaikka syyttäjänviraston tarve suomalaisen rikostutkinnan kannalta on vähäinen, Suomen intressissä on osallistua EU-hankkeeseen, jolla suojataan myös suomalaisten veronmaksajien varoja. Mitä tehokkaammin EU:n budjettia vahingoittaviin rikoksiin ja

8 rikoshyötyyn pystytään muissakin jäsenvaltioissa puuttumaan, sitä enemmän se hyödyttää erityisesti Suomen kaltaisia EU:n nettomaksajavaltioita. Näistä syistä valtioneuvosto katsoo, että EPPO:on osallistuminen on Suomen edun mukaista. 8(90) Pääasiallinen sisältö EPPO:sta saatavan lisäarvon ja tehokkaan käytännön toiminnan kannalta on olennaista, että mahdollisimman moni jäsenvaltio osallistuu EPPO:on. Tämänhetkisten tietojen valossa näyttää siltä, että EPPO:on osallistuu 20 jäsenvaltiota, mikä tarkoittaa Suomen neuvottelutavoitteiden toteutumista laajan osallistujamäärän suhteen. Myös muut Suomen neuvottelutavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Valtioneuvosto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että asetuksen viiden vuoden kuluttua tapahtuvassa ensimmäisessä arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota saavutettujen taloudellisten hyötyjen kattavaan analyysiin, jonka pohjalta on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin viraston toiminnan ja rakenteen kehittämiseksi. Asetusehdotuksella perustettaisiin Euroopan syyttäjänvirasto (European Public Prosecutor s Office, EPPO) EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkintaa ja syytetoimia varten. Näitä rikoksia olisivat ns. unionipetosdirektiivissä määritellyt rikokset, joita tulopuolella olisivat lähinnä tulliveropetokset ja vakavat, vaikutuksiltaan rajat ylittävät arvonlisäveropetokset (kynnysarvo 10 miljoonaa euroa) sekä menopuolella pääosin avustuspetokset. Myös EU-varojen väärinkäyttöön liittyvät lahjus- ja rahanpesurikokset kuuluisivat EPPO:n toimivaltaan, samoin unionipetoksiin erottamattomasti liittyvät rikokset määrätyin edellytyksin. Neuvoston oikeuspalvelu on päivätyssä lausunnossaan (5137/17) vahvistanut, että ehdotettu liitännäisrikoksia koskeva sääntely on yhteensopiva SEUT 86 artiklan kanssa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut tarvetta varmistua siitä, että toimivaltuudet pysyvät yhteensopivina SEUT 86 artiklan kanssa. PeV on myös korostanut toimivaltakysymysten merkittävyyttä ja tarvetta kiinnittää niihin huomiota myös harkittaessa osallistumista asetusehdotuksen mukaisen EPPO:n toimintaan. EPPO:n toimivalta ei olisi luonteeltaan yksinomaista, vaan jäsenvaltioiden kanssa jaettua perustuen niin sanottuun otto-oikeuteen, jolloin EPPO:lla olisi oikeus ottaa tapaus kansalliselta viranomaiselta käsiteltäväkseen. Jäsenvaltion on ilmoitettava unionipetostutkinnan käynnistymisestä EPPO:lle. Tavoitteena on varmistaa, että unionipetoksiin tyypillisesti liittyvät linkit muissa maissa käynnissä oleviin tutkintoihin eivät jää huomiotta. Ilmoituksen saatuaan EPPO voi käyttää asiassa otto-oikeutta. Jos EPPO käyttää otto-oikeuttaan, se valvoo tutkinnan etenemistä ja sen keskustason hyväksyttäväksi on esitutkintavaiheen päätyttyä esitettävä kansallisella tasolla tehty päätös rikossyytteen nostamisesta. Syytettä ajaa kansallisessa tuomioistuimessa EPPO:n valtuutettu syyttäjä kansallisten menettelysäännösten mukaisesti. Rakenteeltaan EPPO koostuisi keskustasosta ja jäsenvaltiotasosta. Keskustasolla toimisivat kollegio ja kolmijäseniset pysyvät jaostot. Näiden kokoonpanoon kuuluvat viraston toimintaan osallistuvista maista valitut Euroopan syyttäjät. Käytännön syyttämistoiminnan kannalta keskeisin keskustason toimija olisi pysyvä jaosto, joka valvoisi sitä, että tutkinta jäsenvaltiossa käynnistetään ja että se etenee oikeudenkäyntivaiheeseen asti. Jäsenvaltiotasolla EPPO:n tehtäviä hoitaisi valtuutettu syyttäjä, jonka asema määräytyisi kansallisen lainsäädännön mukaan. Myös menettelyn suhteen asetuksen lähtökohtana on, että tutkinta suoritetaan jäsenvaltioiden kansallisen lain mukaisesti, ottaen huomioon myös asetuksen velvoitteet. Asetuksessa on myös

9 9(90) säännökset muun muassa tietosuojasta, EPPO:n suhteesta muihin EU-virastoihin, eiosallistuviin jäsenvaltioihin sekä kolmansiin maihin ja hallinnosta sekä talousarviosta. EPPO rahoitettaisiin EU:n yleisestä talousarviosta. Rahoitusmekanismia selostetaan tarkemmin jäljempänä taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä jaksossa. Asetusehdotuksen 65 artiklassa säädetään EPPO:n toiminnan avoimuudesta. Sen mukaan EU:n avoimuusasetusta 1049/2001 sovellettaisiin muihin EPPO:n asiakirjoihin, paitsi tapausmateriaaliin (case files). Lähtökohtana on, että pääsy tapausmateriaaliin määräytyy tapausta käsittelevän valtuutetun syyttäjän kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Asetusehdotuksessa on tarkastelulauseke (74 artikla), jonka mukaan komissio tekee arviointiraportin asetuksen täytäntöönpanosta ja EPPO:n toiminnan tehokkuudesta viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen aloittamisesta. Raportti päätelmineen esitellään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille. Raportti on julkinen. Asetusehdotuksen pääasiallista sisältöä on Suomelle erityisen tärkeiden kysymysten osalta käsitelty yksityiskohtaisesti eduskunnan antamien lausuntojen valossa päivätyssä U-jatkokirjeessä. Tämän jälkeen ehdotukseen on tehty pieniä sisällöllisiä täsmennyksiä, joita ei voi pitää ratkaisevina Suomelle keskeisten kysymysten osalta. Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnan suurelle valiokunnalle U- jatkokirjeen, jossa selostetaan ehdotuksen viimeisintä muotoilua. Viimeisimmissä neuvotteluissa on käsitelty vielä kysymyksiä EPPO:n suhteesta jäsenvaltioihin, jotka eivät osallistu EPPO:n toimintaan, EPPO:n hyväksymisen ja viraston toiminnan aloittamisen välisen ajan riittävästä pituudesta sekä tietyistä asetuksen yksityiskohdista. Coreperille esiteltävässä asiakirjassa on avoimena kysymyksenä vielä 17 artiklan osalta puheenjohtajiston kompromissiehdotus, jonka mukaan arvonlisäveropetosten vakavuutta ja rajat ylittävyyttä koskevat kriteerit kirjataan EPPO-asetukseen. Tällöin näiden kriteerien muutosten sisältyminen EPPO:n toimivaltaan edellyttäisi unionipetosdirektiivin lisäksi myös EPPO-asetuksen muuttamista (17 artiklan 1 kohta). Lisäksi 17 artiklan 3 kohtaan lisättäisiin selvennys, jonka mukaan välittömät verot eivät kuulu EPPO:n toimivaltaan, sisältäen myös unionipetoksiin erottamattomasti liittyvät rikokset. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 86(1) artikla, erityinen lainsäätämisjärjestys (neuvoston yksimielisyys, Euroopan parlamentin hyväksyntä) sekä määräykset tiiviimmästä yhteistyöstä (SEUT artikla, SEU 20 artikla). Jos asetusehdotuksesta ei neuvostossa päästä rikosoikeudelliseen yhteistyöhön täysimääräisesti osallistuvien jäsenvaltioiden kesken yksimielisyyteen, vähintään 9 jäsenvaltiota voi pyytää asetusehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Jos asiasta päästään tässä vaiheessa yhteisymmärrykseen, Eurooppaneuvosto palauttaa neljän kuukauden kuluessa ehdotuksen neuvostolle hyväksyttäväksi. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään 9 jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön asetusehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan puitteissa (4kk) ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa perussopimuksissa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja

10 10(90) määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan. Kaikki neuvoston jäsenet voivat osallistua asioiden käsittelyyn, mutta äänestykseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot ja yksimielisyyteen vaaditaan vain osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänet. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asetuksen hyväksyminen edellyttää Euroopan parlamentin suostumusta (consent). Euroopan parlamentissa asetusehdotuksen vastuuvaliokunta on LIBE-valiokunta. Asian esittelijä valiokunnassa on Barbara Matera (EPP). LIBE-valiokunnan on määrä antaa lausuntonsa heinäkuussa. Ehdotuksesta on annettu valtioneuvoston U-kirjelmä ja Suomen kantaa on täsmennetty , , , , , ja annetuilla U-jatkokirjeillä. U-kirjelmä ja U-jatkokirjeet on käsitelty oikeus- ja sisäasiat-jaostossa (EU7). EU-ministerivaliokunta on käsittelyt Euroopan syyttäjänviraston perustamista osana OSA-neuvoston kokousten valmisteluja. Lisäksi EU-ministerivaliokunta on käsitellyt asiasta annetut U-jatkokirjeet kokouksissaan ja Oikeusministeriö on päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt kansallisten intressitahojen lausuntoja liittyen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamiseen. U 64/2013 vp, LaVL 23/2013 vp, HaVL 26/2013 vp, SuVL 1/2013 vp, LaVL 11/2014 vp, HaVL 15/2014 vp, LaVL 1/2015 vp, HaVL 1/2015 vp, LaVL 9/2015 vp, HaVL 17/2015 vp, LaVL 20/2016 vp. HaVL 45/2016 vp, PeVL 61/2016 vp, LaVL 2/2017 vp, HaVL 2/2017 vp, SuVL 1/2017 vp. Ennen asetusehdotuksen antamista Suomen suhtautumista EPPO:on on eduskunnassa käsitelty E-asiana E 167/2012 vp, LaVL 2/2013 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Kuvattu U-kirjelmässä ja jatkokirjelmissä. EPPO:n tarkoituksena on puuttua unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin nykyistä tehokkaammin ja siten vähentää niistä unionille ja jäsenvaltioille aiheutuvia taloudellisia tappioita. EU:n taloudellisten etujen suojaaminen nykyistä tehokkaammin on kaikkien jäsenvaltioiden ja erityisesti ns. EU:n nettomaksajien intressien mukaista. Se, kuinka tehokkaasti EPPO:n avulla pystyttäisiin näihin rikoksiin puuttumaan, riippuu monesta tekijästä, kuten siitä, kuinka moni jäsenvaltio EPPO:on liittyy. Keskeistä on se, miten tehokkaasti rikoksia saadaan paljastettua ja selvitettyä jäsenvaltioissa. Komissio on julkaissut ehdotuksesta vaikutusarvion SWD(2013) 274 final. EU:n vuotuinen talousarvio on kooltaan noin 1% EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta ja se on vuodelle 2015 noin 145 mrd euroa. Komission vaikutusarviointiaineiston mukaan

11 11(90) tarkkoja tilastoja unionin budjettiin kohdistuvien petosten rahallisesta arvosta ei ole saatavissa. Vaikutusarviointiaineiston mukaan tämä selittyy osaksi sillä, että valtaosa EU-budjetista käytetään jäsenvaltioissa, joissa yhtenäistä tilastointikäytäntöä ei ole. Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten aiheuttamien taloudellisten menetysten arviointi on osoittautunut hankalaksi myös siksi, että osa unionipetoksista jää pimentoon. Lisäksi osa (väärinkäytökset) käsitellään hallinnollisessa menettelyssä. Käytettävissä olevien tietojen epätarkkuuden takia komission vaikutusarviointiaineistossa on lähdetty oletuksena kuitenkin siitä, että vuosittain noin 3 miljardia euroa on vaarassa joutua petoksen kohteeksi. Vaikutusarvioinnissa on esitetty myös arvioita EPPO:n perustamisesta seuraavasta taloudellisesta hyödystä. Hyödyt seuraisivat erityisesti siitä, että unionipetokset saataisiin nykyistä useammin syytteeseen ja tuomittua, rikoshyötyä palautettua sekä siitä, että rikoksia saataisiin myös ennaltaehkäistyä. SEUT 332 artiklan mukaan tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta aiheutuvista muista kuin toimielinten hallintomenoista vastaavat yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jollei neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan kaikkien jäsentensä yksimielisyydellä toisin päätä. Asetusehdotuksen mukaan EPPO rahoitettaisiin EU:n yleisestä talousarviosta siten, että kaikki jäsenvaltiot osallistuisivat EPPO:n rahoitukseen. Merkittävä osa henkilöstökustannuksista toteutettaisiin henkilöstösiirroin OLAF:sta ja Eurojustista. Eiosallistuville jäsenvaltioille suoritettaisiin jälkeenpäin mukautus omia varoja koskevan asetuksen 609/ artiklan mukaisesti siten kuin se on muutettuna asetuksella 2016/804. Komissio on antanut uuden alustavan arvionsa EPPO:n kustannusvaikutuksista. Komissio on todennut myös uuden arvion alustavaksi korostaen, että lopullinen laskelma tehdään vasta kun kaikki osallistuvat jäsenvaltiot ovat selvillä. Arviossa on pyritty ottamaan huomioon ne muutokset, joita neuvotteluissa on tapahtunut. Vaikuttaa ensinnäkin todennäköiseltä, että EPPO perustetaan tiiviimmässä yhteistyössä noin 20 jäsenvaltion toimesta. Toiseksi ns. unionipetosdirektiiviä koskevissa neuvotteluissa on päädytty kompromissiin, jonka perusteella vain arvonlisäveropetokset, joista aiheutuu vähintään 10 miljoonan euron vahinko, ovat EPPO:n toimivallassa. Kolmanneksi resurssien siirtoja muista EU-virastoista koskevat arviot ovat tarkentuneet. Uudessa arviossa EPPO:n vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu noin 21 miljoonaa euroa. Hyötyä on arvioitu saatavan EPPO:n toiminnan päästyä käyntiin reilut 500 miljoonaa euroa. Hyödyn määrän on lisäksi arvioitu vuosittain kasvavan. Lisäksi komissio on todennut, että EPPO:lla olisi myönteisiä vaikutuksia myös laajemmin talousrikosten tutkintaan ja syyttämiskäytäntöön EU:n alueella. Lisäämällä kiinnijäämisriskin mahdollisuutta EPPO:lla voisi lisäksi olla pelotevaikutus. Tämän johdosta sen on arvioitu vahvistavan kansalaisten luottamusta EU:ta ja sen instituutioita kohtaan. Valtiovarainministeriö on tehnyt alustavat laskelmat Suomen maksuosuudesta. Suomen osallistumisesta aiheutuvat kustannukset toteutettaisiin valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden mukaisten määrärahojen puitteissa. Suomen maksuosuus katettaisiin valtion talousarvion Suomen EU-maksuja koskevalta menomomentilta. Osuuden tarkkaa määrää ei tässä vaiheessa tiedetä ja se myös jossain määrin tulee vaihtelemaan vuosittain. Myös laskentatapa vaikuttaa. Komission arviossa määrä on reilut euroa. Konkreettista maksuosuutta vähentää mm. resurssisiirrot muista EU-virastoista. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen EU-jäsenyydestä aiheutuvien menojen kokonaismäärä valtion talousarviossa on tällä hetkellä vajaat 2 miljardia euroa.

12 12(90) EPPO:n perustamisesta arvioidaan aiheutuvan Suomen viranomaisille vain vähäisiä operatiivisia kustannuksia, koska unionipetoksia ei Suomessa tähän saakka juurikaan ole esiintynyt ja sikäli kun on esiintynyt, ne on tutkittu. Kustannussäästöjä voisi seurata siitä, että unionipetoksia Suomessa tutkittaessa ja syytettäessä valtuutetun syyttäjän kulut maksettaisiin EPPO:n budjetista. Säästöjä voisi seurata myös muutoin EPPO:n osallistumisesta kustannuksiin, joskin päävastuu operatiivisista kustannuksista on jäsenvaltioilla. Olisi myös mahdollista siirtää unionipetoksen käsittely toiseen jäsenvaltioon, jos samaan rikoskokonaisuuteen liittyviä juttuja on vireillä useassa jäsenvaltiossa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska, joilla on erityisasema rikosoikeudellisen yhteistyön alalla, eivät tule osallistumaan EPPO:n perustamiseen, koska lähtökohtaisesti nämä maat ovat muutoinkin jättäytyneet pois EU:n puitteissa tapahtuvasta rikosoikeudellisesta yhteistyöstä. Nämä erityisasemassa olevat jäsenvaltiot eivät osallistu EPPO:a koskevaan päätöksentekoon. Ruotsi on ilmoittanut, ettei se tässä vaiheessa osallistu EPPO:on. Myös Unkari, Malta ja Puola ovat antaneet ymmärtää, että ne eivät tässä vaiheessa osallistu. Alankomaiden ja Itävallan osallistuminen on tällä hetkellä epävarmaa. Tämänhetkisten tietojen valossa näyttää siltä, että EPPO:on osallistuu jäsenvaltiota. Viimeisin koko asetusehdotuksen sisältävä asiakirja on 9545/17, joka on osoitettu pysyvien edustajien komitealle (Coreper) ja neuvostolle. Coreperille esitellään myös asiakirja 9476/17. Konsolidoitua asiakirjaa käsitellään vielä ennen neuvostoa ainakin pidettävissä OSA-neuvoksissa ja pidettävässä Coreperissa ja on mahdollista, että neuvostoon tulevaa asiakirjaa vielä muokataan näiden käsittelyjen perusteella. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katariina Jahkola / OM, katariina.jahkola@om.fi, Lauri Rautio / OM, lauri.rautio@om.fi, Eeva Aittoniemi / OM, eeva.aittoniemi@om.fi, Raija Toiviainen / VKSV Hannele Taavila / SM Jere Lumme / VM EUTORI-tunnus EU/2013/0573 Liitteet Viite

13 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Kummoinen Katri JULKINEN 13(90) Asia EU/OSA/Direktiiviehdotus digitaalista sisältöä koskevista sopimuksista Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 25/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission direktiiviehdotus on annettu joulukuussa OSA-neuvostossa on tarkoitus hyväksyä direktiiviehdotusta koskeva neuvoston yleisnäkemys. Tämän jälkeen neuvottelut jatkuvat neuvoston ja EP:n trilogi-neuvotteluissa. Neuvostokäsittelyn pohjana oleva asiakirjaa ei ole vielä saatu. Perusmuistio on laadittu asiakirjaan 9641/17 sisältyvän kompromissiehdotuksen pohjalta. Ehdotusta käsitellään Coreper II kokouksessa Kompromissiehdotus on Suomen hyväksyttävissä osana kokonaisuutta, jolla pyritään luomaan EU:hun digitaaliset sisämarkkinat. Tekstin hyväksyessään Suomi tekee merkittävän myönnytyksen, koska siihen ei sisälly jäsenvaltiolle oikeutta säätää kuluttajalle reklamaatiovelvollisuutta virhetapauksissa. Kyse on perustavanlaatuisesta poikkeamasta yleisen sopimusoikeuden periaatteista ja Suomi korostaa, että hyväksytty ratkaisu ei muodosta ennakkotapausta, jonka mukaisesti voitaisiin edetä neuvoteltaessa tavaran kauppaa koskevista säännöksistä. Suomen näkemyksen mukaan on myös tärkeä huolehtia siitä, että hyväksyttävän uuden direktiivin johdosta tehdään tarvittavat mukautukset muuhun EU:n kuluttajansuojalainsäädäntöön. Digitaalisen sisällön tarjoamista koskeva direktiiviehdotus sisältää säännöksiä paitsi sopimuksenmukaisuudesta ja kuluttajan oikeuksista virhetapauksissa myös säännöksiä digitaalisen sisällön toimittamisesta, kuluttajan oikeuksista tapauksissa, joissa toimitusta ei suoriteta säännösten mukaisesti, sovitun sisällön muuttamisesta sopimuksen voimassa ollessa sekä kuluttajan oikeudesta irtisanoa pitkäkestoinen sopimus. Pj-valtio Malta on tehnyt päämäärätietoista työtä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi ehdotuksen suhteen. Säännöksiä on kauttaaltaan selkiytetty ja kompromissiehdotuksessa otetaan useissa suhteissa tasapainoisemmin huomioon kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien edut kuin

14 komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Myönteisinä muutoksina voidaan mainita erityisesti seuraavat seikat: - soveltamisalasäännöksiä on jonkin verran selkiytetty erityisesti niiden sopimusten suhteen, joissa vastikkeena ei makseta rahaa (3 artikla); - direktiivin säännöksiä ei sovellettaisi sellaisiin tavaroihin, joihin sisältyy erottamattomana osana digitaalista sisältöä; - jos osapuolet eivät ole muuta sopineet, digitaalinen sisältö on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä aikaisemmin edellytetyn välittömän toimituksen sijaan (5 artikla); - digitaalisen sisällön virheellisyyden arvioinnissa annetaan suurempi merkitys objektiivisille kriteereille kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa, jossa virheellisyyden arviointi painottui vain ns. subjektiivisiin kriteereihin eli siihen, täyttääkö digitaalinen sisältö sopimuksessa asetetut vaatimukset lukuun ottamatta tapauksia, joissa sopimusehdot ovat epäselvät (6, 6a, 7 ja 8 artikla); - virhevastuuaikaa ja vanhentumisaikaa koskeva sääntely jätetään pitkälti kansallisen lainsäädännön varaan (9 ja 9 a artikla); - virhetilanteissa on säilytetty lähtökohtana oikeussuojakeinojen hierarkia, mutta kuluttajalla on aikaisempaa helpommin edellytyksin oikeus vaatia hinnanalennusta tai sopimuksen päättämistä; - elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia palauttaa tietoja kuluttajan purkaessa tai irtisanoessa sopimuksen on lievennetty (13 a artikla) - ehdotus ei enää sisällä vahingonkorvausoikeudellisia säännöksiä (14 artikla poistettu ehdotuksesta); - pitkäkestoisia sopimuksia koskevat säännökset ovat paremmin linjassa kuluttajansuojaa koskevan muun EU-lainsäädännön ja sopimusoikeudellisten periaatteiden kanssa (15 ja 16 artikla). 14(90) Digitaalista sisältöä koskevat säännökset ovat EU-tasolla uusia eikä kansallisestikaan erityissäännöksiä tällaisista hyödykkeistä ole kuin yhdessä jäsenvaltiossa, UK:ssa. Digitaalista sisältöä koskeva direktiiviehdotus koskee ensinnäkin digitaalisessa muodossa tuotettua ja toimitettua tietoa, kuten tietokoneohjelmia, pelejä, musiikkia, filmejä, tvpalveluita, e kirjoja ja digitaalisia lehtiä. Toiseksi soveltamisalaan kuuluvat palvelut, jotka mahdollistavat digitaalisessa muodossa olevan tiedon luomisen, käsittelyn tai säilyttämisen, kuten pilvipalvelut, sekä palvelut, jotka mahdollistavat muilta käyttäjiltä peräisin olevan digitaalisessa muodossa olevan tiedon jakamisen ja muun vuorovaikutuksen sen kanssa, kuten erilaiset keskustelupalstat. Kolmanneksi direktiivi koskee myös DVD- ja CD-levyjä tms., joissa tavara toimii ainoastaan digitaalisen sisällön toimittamisvälineenä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat kompromissiehdotuksen mukaan paitsi sellaiset sopimukset, joissa kuluttaja maksaa rahaa vastikkeena saamastaan digitaalisesta sisällöstä tai palvelusta, myös sellaiset, joissa kuluttaja antaa tai sitoutuu antamaan henkilötietoja. Henkilötietojen käsite määräytyy EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen

15 15(90) 2016/679 mukaan. Käsite on laaja, sillä monet tiedot ovat käytännössä yhdistettävissä tiettyyn henkilöön, vaikka niistä ei henkilö nimenomaisesti ilmene. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT-sopimuksen 114 artikla, määräenemmistö neuvostossa, yhteispäätös Euroopan parlamentin kanssa Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely IMCO ja JURI ovat yhdessä vastuuvaliokuntia. Raportoijina toimivat Axel Voss/PPE ja Evelyne Gebhardt/S&D. Lausuntovaliokuntia ovat ITRE, CULT ja LIBE. Oikeusministeriö järjesti digitaalisen sisällön toimittamista ja tavaran etämyyntiä koskevista direktiiviehdotuksista kuulemistilaisuuden, johon oli kutsuttu keskeiset viranomaiset ja elinkeinoelämän ja kuluttajien järjestöt. U-kirjelmäluonnos käsiteltiin lisäksi EU-jaostossa 8 (sisämarkkinat). Lisäksi direktiiviehdotuksesta on järjestetty keskustelutilaisuus oikeusministeriössä U-jatkokirjeluonnos on käsitelty kirjallisessa menettelyssä sisämarkkinat-jaostossa U-jatkokirjeen käsittely eduskunnassa on kesken. TaV 2/2016 vp. U-kirjettä on talousvaliokunnan lisäksi käsitelty myös lakivaliokunnassa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomen oikeusjärjestelmä ei sisällä erityisiä säännöksiä digitaalista sisältöä koskevista sopimuksista. Direktiiviehdotuksessa säädettyihin kysymyksiin, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan vastuuta kuluttajalle digitaalisen sisällöstä, tämän oikeutta muuttaa sopimussuorituksen sisältöä sopimuksen voimassa ollessa ja kuluttajan oikeutta irtisanoa pitkäkestoinen sopimus, sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ja kuluttajansuojalain (38/1978) kohtuuttomia sopimusehtoja koskevia säännöksiä, jotka ovat yleisluonteisempia kuin direktiiviehdotuksen hyvin yksityiskohtaiset säännökset. Taloudelliset vaikutukset Sopimusoikeudellisen lainsäädännön nykyistä pidemmälle menevä harmonisointi on omiaan parantamaan yritysten edellytyksiä käydä rajat ylittävää kauppaa sisämarkkinoilla. Toisaalta pakottavat yksityiskohtaiset säännökset toisivat yritykselle kustannuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Vain pieni vähemmistö jäsenvaltioita tukee reklamaatiovelvollisuutta koskevan option ottamista direktiiviin.

16 - 9641/17 (kompromissiehdotus) /15 JUSTCIV 291 CONSOM 221 (digitaalinen sisältö) 16(90) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katri Kummoinen, oikeusministeriö, puh EUTORI-tunnus EU/2015/1683 Liitteet Viite

17 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Kemppainen Outi (90) Asia EU/OSA/Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (Bryssel IIa -asetuksen recast) Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 52/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antoi ehdotuksen asetuksen uudistamisesta OSA-neuvostossa on tarkoitus päättää suuntaviivoista lapsen kuulemista koskeviin asetuksen säännöksiin liittyen. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Asetusehdotus Ehdotuksessa esitetään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 eli niin sanotun Bryssel IIa asetuksen tarkistamista. Muutosehdotukset sisällytettäisiin nykyiseen asetukseen siten, että asetuksesta laaditaan kokonaan uusi toisinto. Muutosehdotukset kohdistuvat asetukseen kokonaisuudessaan lukuun ottamatta avioeroasioita koskevia toimivaltasääntöjä. Ehdotetut muutokset voidaan jakaa kuuteen keskeiseen teemaan: lapsikaappausasiat, lapsen kuuleminen, eksekvatuurimenettelyn poistaminen, päätösten täytäntöönpano, lapsen sijoittaminen toiseen jäsenvaltioon ja keskusviranomaisten välinen yhteistyö. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus poistaa jäljellä olevia esteitä tuomioistuinten päätösten vapaalle liikkuvuudelle ja suojata paremmin lapsen etua. Tarkoituksena on, että menettelyitä yksinkertaistetaan ja niiden tehokkuutta parannetaan. Lisäksi ehdotuksella pyritään oikeusvarmuuteen, kustannusten vähentämiseen ja menettelyjen lyhentämiseen lapsikaappaustapauksissa lasten ja heidän vanhempiensa etujen mukaisesti. Asiakirjassa JUSTCIV 113 ehdotetut suuntaviivat

18 18(90) Puheenjohtajan asiakirja sisältää elementtejä, jotka lapsen kuulemista koskevassa asetuksen säännöksissä tulisi ottaa huomioon. Kohdan 14 mukaan neuvoston tulisi vahvistaa, että asetukseen sisällytetään säännös siitä, että lapsella on oikeus tulla kuulluksi asetuksen mukaisissa menettelyissä lapsen palauttamista koskevat menettelyt mukaan lukien. Kohdan 16 mukaan neuvoston tulisi vahvistaa, että lapsen kuulemista koskevan säännös heijastaisi vähintäänkin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan ajatuksia. Kohdan 18 mukaan neuvoston tulisi sopia siitä, että työryhmä tutkii erityisesti sitä, pitäisikö lapsen oikeutta tulla kuulluksi koskevan periaatteen laiminlyönti olla peruste kieltäytyä päätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta ja, jos tämä katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi, mitkä olisivat sen edellytykset ja yksityiskohdat. Kohdan 19 mukaan neuvoton tulisi sopia siitä, että jäsenvaltiot voisivat vapaasti soveltaa asetuksessa mahdollisesti säädettyjä edellytyksiä pidemmälle meneviä edellytyksiä lapsen kuulemisessa; asetuksessa voitaisiin mahdollisesti säätää myös yhteiset minimisäännöt lapsen kuulemiselle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 81 artiklan 3 kohta (yksimielisyys neuvostossa ja Euroopan parlamentin kuuleminen). Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Vastuuvaliokunta EP:ssä on Juri-valiokunta. Esittelijänä Tadeusz Zwiefka. U-kirjelmää laadittaessa on kuultu seuraavia tahoja: sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiainministeriö, Espoon käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Helsingin oikeusaputoimisto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Kaapatut Lapset ry, Suomen Asianajajaliitto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä Valtakunnanvoudinvirasto. Luonnos U-kirjelmäksi on käsitelty oikeudelliset kysymykset jaostossa (jaosto 35) kirjallisessa menettelyssä. Asetusehdotuksesta on informoitu eduskuntaa lokakuussa Lakivaliokunta on antanut asiassa lausunnon LaVL 16 / 2016 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Lapsen palauttamista koskevista asioista säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 6 ja 7 luvuissa. Komission ehdottamilla muutoksilla lapsikaappausasioiden käsittelyyn tuomioistuimissa ei olisi vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön.

19 Taloudelliset vaikutukset 19(90) Eksekvatuurimenettelystä luopuminen asetuksen soveltamisalalla vähentäisi niiden hakemusten määrää, jossa on kysymys toisessa valtiossa annetun lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta. Hakemusten harvalukuisuuden vuoksi vahvistusmenettelystä luopumisella ei olisi juuri vaikutusta tuomioistuinten toimintaan. Komissio ehdottaa tiettyjä yhtenäisiä säännöksiä päätösten täytäntöönpanoon. Suomessa asetuksen soveltamisalaan kuuluvien päätösten täytäntöönpanoon sovelletaan lähtökohtaisesti lakia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996). Komission ehdotus tarkoittaisi sitä, että näiden säännösten sijasta sovellettaisiin asetuksen säännöksiä rajat ylittävissä tapauksissa. Ehdotuksen vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön ei voi vielä tässä vaiheessa arvioida tarkemmin. Lainkäyttöön ja tuomioiden täytäntöönpanoon liittyvä sääntely kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 23 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Alustavan arvion mukaan ehdotuksella ei ole vaikutuksia valtion talouteen eikä muitakaan merkityksellisiä taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 9317/17 JUSTCIV 113 (Puheenjohtajan keskustelupaperi) COM (2016) 411 final (Komission ehdotus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OM/ Outi Kemppainen, puh OM/ Maija Leppä, puh EUTORI-tunnus EU/2009/1390 Liitteet Viite

20 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Aalto Mari(OM) (90) Asia EU/OSA/Maksukyvyttömyysdirektiivi Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 13/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on antanut ehdotuksen maksukyvyttömyysdirektiiviksi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin 2012/30/EU muuttamisesta). Direktiiviehdotuksen käsittely on aloitettu neuvoston työryhmässä tammikuussa 2017 ja siitä on ehditty käydä kerran läpi vasta ensimmäiset 10 artiklaa. Huolimatta siitä, että neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa, puheenjohtaja vie OSAneuvostoon vahvistettavaksi joitain linjauksia jatkotyölle. Linjattavat kysymykset koskevat tuomioistuimen tehtäviä sekä velallisen ja selvittäjän roolia saneerausmenettelyssä. Suomi tukee komission ehdotuksen tavoitteita ja pitää tärkeänä sitä, että kaikissa jäsenvaltioissa maksukyvyttömyysmenettelyt toimivat tehokkaasti ja mahdollistavat elinkelpoisten yritysten tervehdyttämisen sekä mahdollisimman korkean velkojen takaisinperintäasteen. Suomi pyrkii neuvotteluissa siihen, että direktiivin säännökset olisivat vaikeuksitta yhteen sovitettavissa kansallisen yrityssaneeraus- ja velkajärjestelylainsäädännön kanssa. Direktiivissä tulisi ottaa tasapainoisesti huomioon sekä yritysten mahdollisuudet saneeraukseen että velkojien oikeudet. Direktiivin ei tulisi sisältää Suomen maksukyvyttömyys- tai prosessilainsäädännön perusperiaatteista poikkeavia pakottavia säännöksiä. Kansallisen yrityssaneeraus- ja yhtiöoikeuden rajapinnan arviointiin ja kehittämiseen tulisi jättää riittävästi liikkumavaraa. Suomi tukee puheenjohtajan ehdottamia linjauksia. Tuomioistuimen roolin osalta neuvostossa ehdotetaan nyt vahvistettavaksi, että jäsenvaltioille tulee jäädä ehdotettua enemmän liikkumavaraa. Suomi tukee tätä linjausta. Suomen kannan mukaan direktiivin ei tule asettaa jäsenvaltioille velvoitetta tarpeettomasti rajoittaa tuomioistuimen roolia menettelyssä. Myös neuvoston

21 Pääasiallinen sisältö 21(90) oikeuspalvelu on pitänyt tällaista velvoitetta jäsenvaltioiden prosessiautonomiaan liiaksi puuttuvana ja katsonut, että sen tulee olla enintään may-sääntelyä. Neuvostossa ehdotetaan vahvistettavaksi, että velallisella tulisi säilyä ainakin osittain määräysvalta omaisuuteensa ja liiketoimintaansa menettelyn aikana. Linjaus vastaa komission ehdotusta ja Suomen kantaa. Kolmannen linjausehdotuksen mukaan direktiivin tulisi sallia jäsenvaltioille sopiva joustavuus siinä, milloin saneerausmenettelyssä voidaan edellyttää selvittäjän määräämistä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että direktiivin luettelo siitä, milloin selvittäjää voidaan edellyttää, olisi esimerkinomainen eikä tyhjentävä. Suomi tukee tätä linjausta ja katsoo, että jäsenvaltioiden tulee voida päättää siitä, milloin selvittäjä määrätään ja milloin ei. Direktiivissä voidaan kuitenkin vahvistaa yleinen periaate siitä, että kansallisen lainsäädännön ei tule kaikissa tapauksissa edellyttää selvittäjää. Direktiiviehdotus koskee pääasiassa velkojen ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä (4 18 artiklat), uuden mahdollisuuden antamista ylivelkaisille (konkurssin tehneille) yrittäjille poistamalla näiden henkilökohtainen velkavastuu kolmen vuoden kuluessa (19 23 artiklat) sekä toimenpiteitä maksukyvyttömyysmenettelyjen tehostamiseksi (24 28 artiklat). Direktiivi ei koskisi ehdotuksen 1 artiklan mukaan muita luonnollisia henkilöitä kuin yrittäjiä eikä mm. vakuutusyrityksiä tai luottolaitoksia. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin laajentaa velkavastuun poistamista koskevan menettelyn soveltamisalaa muihin ylivelkaisiin luonnollisiin henkilöihin kuin yrittäjiin. Direktiiviehdotuksen 3 artiklan mukaan käytössä tulisi olla liiketoiminnan huonosta kehityksestä varoittavia mekanismeja (early warning tools) sekä niitä koskevaa tietoa. Jäsenvaltioiden olisi ehdotuksen 4 artiklan mukaan varmistettava, että käytössä on yksi tai useampi konkurssien välttämiseen tähtäävä menettely, jossa velkoja voidaan järjestellä. Tuomioistuinten mukanaoloa tulisi rajoittaa siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista asianosaisten oikeusturvan kannalta. Direktiiviehdotus sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä tuomioistuimen roolista menettelyssä. Ehdotuksen 5 artiklan mukaan velallisen tulisi menettelyn kuluessakin voida ainakin osittain säilyttää määräysvalta varoihinsa ja hoitaa yrityksen päivittäisiä asioita. Selvittäjän määräämistä voitaisiin edellyttää vain direktiivissä luetelluissa tilanteissa. Direktiiviehdotuksen 6 artiklassa annetaan yksityiskohtaisia säännöksiä täytäntöönpanotoimien keskeytyksestä. Täytäntöönpanotoimien keskeytys tulisi myöntää velalliselle, joka neuvottelee saneerauksesta velkojiensa kanssa. Keskeytys saisi kestää enintään neljä kuukautta, mutta sitä voitaisiin pidentää tietyin edellytyksin enintään 12 kuukauteen asti. Direktiiviehdotuksen 7 artiklassa säädettäisiin yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen seurauksista ja keskeytyksen vaikutuksesta mm. velallisen sopimuksiin. Direktiivin 8 artiklaan sisältyisi säännökset saneerausohjelmien vähimmäissisällöstä ja niiden valmistelua helpottavien asiakirjamallien tarjoamisesta. Ehdotuksen 9 11 artiklassa annettaisiin yksityiskohtaisia säännöksiä saneerausohjelmasta äänestämisestä ja sen hyväksymisestä, 12 artiklassa osakkeenomistajien asemasta ja 13 artiklassa