ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Kunnanvaltuusto sivu 1. Oheisen liitteen mukaan

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Kunnanvaltuusto sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalo Saapuvilla olleet jäsenet Oheisen liitteen mukaan Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen jäsenet Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Viranhaltijoista paikalla vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, yritysasiamies Rami Mattila, sosiaalijohtaja Tytti Luoto, isännöitsijä Nelli Hemminki Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Terhi Pirilä-Porvali puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kari J. Knuuttila Heikki Kuula , klo Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalo Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KV 84 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KV 85 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KV 86 1 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE KV 87 2 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE KV 88 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA KV 89 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE KV 90 ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE KV 91 KV 92 KV 93 KV 94 KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS ILMAJOEN VUOKRATALOT OY:N KAUKOLÄMPÖLAINALLE 21 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:N AIHEUTTAMISTA TALOUDELLISISTA TAPPIOISTA ILMAJOEN KUNNALLE 23 VALTUUSTOALOITE KOTONA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖEHTOJEN PARANTAMISESTA PAIKALLISELLA SOPIMUKSELLA (TVA) 25 VALTUUSTOALOITE KIINTEISTÖKAUPPAKIRJOJEN LAATIMISESTA VANHOJEN KIINTEISTÖJEN KOHDALLA NIIN, ETTEI KUNNASTA AIHEETTOMASTI TEHDÄ MAKSUMIESTÄ 27 KV 95 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 29 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus pi-detään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa torstaina 17. päivänä marraskuuta 2011, kello Pöytäkirja tarkastetaan , klo Puheenjohtaja Ilmajoella 9. päivänä marraskuuta 2011 Julkipanotodistus Terhi Pirilä-Porvali, merk. Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmajoella Ilmoitustaulunhoitaja.

3 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA

4 Kunnanvaltuusto KV 84 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 54 :n sekä kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle ja samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta on myös ilmoitettava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksestaan ilmoittaa. Kutsu valtuuston kokoukseen on tehdyn päätöksen mukaisesti julkaistu ilmoitustaululla, Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan www-sivuilla. Sen lisäksi on lähetetty kullekin valtuutetulle kutsu postitse. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Kunnanvaltuuston kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksessa läsnä todettiin olevan 35 varsinaista tai varavaltuutettua. KV 85 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Kari J. Knuuttila ja Heikki Kuula, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkistukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kari J. Knuuttila ja Heikki Kuula.

5 Kunnanvaltuusto KV 86 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2012 YHT 364/2011/130 TEK , 168 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan vesimaksutaksan ja se on tullut voimaan Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2012 talousarvioehdotukseen. Muutokset voimassa olevan taksan laskelmaan verrattuna ovat seuraavat: - tulojen kasvu e - menojen kasvu e Vesimaksutaksalaskelma vuodelle 2012 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Lakeuden Vesi Oy:n pääomakustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ e e e e euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Altia Oyj:n tulot Lakeuden Vesi Oy:n tulot TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ e e e e e euroa euroa Normaalikulutusmaksu 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Voimassa oleva taksa 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Perusmaksua korotetaan 30 eurosta 35 euroon (alv 0 %). Liittymismaksua korotetaan 5 eurosta 5,50 euroon/yksikkö (alv 0 %).

6 Kunnanvaltuusto Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksat hyväksyttäväksi oheisen liitteen nro 1 mukaisina. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. Risto Yli-Rasku poistui klo tämän pykälän käsittelyn aikana. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) SLK , 10 Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KH , 336 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen vesimaksutaksan kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

7 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Liite 1 Pöytäkirjan liitteenä 1 vesimaksutaksat. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

8 Kunnanvaltuusto KV 87 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2012 YHT 365/2011/130 TEK , 169 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan jätevesi maksutaksan ja se on tullut voimaan Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2012 talousarvioehdotukseen. Suurimpia muutoksia voimassa olevan taksan laskelmaan verrattuna ovat: - käyttökustannusten nousu euroa - suunnitelmapoistot euroa Taksalaskennassa liittymismaksutuloihin ei ole laskettu hajaasutusalueen viemäriverkoston laajentamisen yhteydessä kerättäviä liittymismaksuja, jotka kohdistuvat vuoden 2012 investointeihin. Edellä mainitut liittymismaksut on kirjanpidollisesti merkittävä käyttötalouden tuloksi. Jätevesimaksulaskelma vuodelle 2012 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ e e e euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Teollisuuslaitosten käyttömaksut TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ e e e e euroa euroa Käyttömaksu 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Voimassa oleva taksa 1,60 e/m 3 (1,97 e/m 3 *alv 23 %) Korotustarve 0,10 e/m 3 alv 0 % Perusmaksua korotetaan 30 eurosta 35 euroon (alv 0 %).

9 Kunnanvaltuusto Asemakaava-alueen liittymismaksua korotetaan 1,70 eurosta 1,80 euroon/yksikkö (alv 0 %) ja vähimmäismaksua 750 eurosta 825 euroon. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle jätevesimaksutaksan korotusta 0,10 /m 3 (alv 0 %) vuodelle 2012 hyväksyttäväksi liitteen nro 2 mukaisena. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) SLK , 11 Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle jätevesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KH , 337 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen jätevesimaksutaksan kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh ) KV

10 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn aikana oli vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola. Liite 2 Pöytäkirjan liitteenä 2 jätevesimaksutaksa. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

11 Kunnanvaltuusto KV 88 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA 2011 YHT 439/2011/145 SLK , 16 Koirasta on sen mukaan kuin koiraverolaissa (590/79) säädetään suoritettava vuosittain koiraveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edellisen kalenterivuoden (verovuoden) päättyessä on pysyvästi pidetty. Kunnanvaltuusto voi myös päättää, että kunnassa ei ole suoritettava koiraveroa. Valtuusto voi samalla päättää, että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua. Velvollinen suorittamaan koiraveroa on koiran omistaja, jonka omistuksessa koira on ollut verovuoden päättyessä. Alaikäisen lapsen puolesta verovelvollinen on lapsen holhooja. Koiraverolain 3 :n mukaan koiravero on enintään 50, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää. Ilmajoen kunnassa on koiraveroa peritty vuosilta Vuosilta ei koiraveroa ole peritty. Verovuoden 2011 mahdollinen koiravero kannetaan vuonna Koirailmoitus on tällöin jätettävä viimeistään helmikuussa ja koiraveroliput lähetetään koiranomistajille toukokuussa. Koiria, joista koiravero on maksettava, arvioidaan olevan Ilmajoen kunnassa noin 850. Mikäli koiraveroksi määrättäisiin 33,64 koiralta, kertyisi koiraverosta verotuloa noin Vastaavasti verotuksesta aiheutuu kustannuksia, jotka johtuvat koirarekisterin ylläpidosta, laskutuksesta, postituksesta, ilmoittelusta, asiakaspalvelusta, perinnästä ja muusta työstä. Vuotuiset kustannukset ovat noin Minkä lisäksi koiraveron rekisteröinti-, laskutus- ja perintäjärjestelmän uudelleenluomisesta aiheutuisi noin :n suuruiset kertakulut, koska koiraveron perintään ei ole varauduttu järjestelmiä uudistettaessa. Mikäli koiravero määrätään, verotuksen hoitaa käytännössä kunnan taloustoimisto. Jotta koiraveron kertymällä olisi oleellista kunnallistaloutta tasapainottavaa merkitystä, koiraveron tulisi olla melko lähellä lain sallimaa ylärajaa. Kunnanvaltuusto on viime vuosina harkinnut oikeaksi olla perimättä koiraveroa. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että koiraveroa ei kanneta verovuodelta 2011 ja että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta (koirailmoitusta) eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua.

12 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KH , 339 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

13 Kunnanvaltuusto KV 89 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2012 YHT 440/2011/145 SLK , 17 Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnallemenevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistövero suoritetaan kiinteistön sijaintikunnalle kiinteistön (edellisen vuoden) verotusarvon perusteella. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :issä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Verovelvollinen on omistaja ja omistajan veroinen haltija. Kiinteistönomistaja on verovelvollinen vuokramaasta ja vuokralainen on verovelvollinen vuokramaalla omistamastaan rakennuksesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samassa aikataulussa kuin muidenkin verojen perusteet. Kiinteistöveron tuotto Ilmajoella v on n. 1,103 milj.. Kiinteistöveron osuus on n. 3,5 % kunnan verotuloista. Tarkka luku kiinteistöverolle oli vuonna Kiinteistöverolain mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,60-1,35 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Prosentit vahvistetaan prosentin sadasosan tarkkuudella. Yleistä kiinteistöveroprosenttia, sovelletaan maapohjaan ja niihin rakennuksiin, joiden osalta muuta ei ole määrätty. Kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan veroprosentin normaaliprosenttia

14 Kunnanvaltuusto alemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Veroprosenteiksi voidaan määrätä myös nolla prosenttia. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaaajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Vaihteluväli tällä on 0,6-1,35 %. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos 1) asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua; 2) asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen; 3) rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 72 :ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua; 4) rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 135 :ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 10 :ssä tarkoitetulla tavalla; 6) rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :ssä tai 58 :n 4 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa; ja 7) rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla pyritään siihen, että asemaakaavoitetut tontit saataisiin rakennetuiksi. Rakentamattomia asemakaavoitettujen tonttien määrä on kartoitettu. Tontteja on Koskenkorvan, keskustan ja Ahonkylän asemakaava-alueilla yhteensä n. 300 kpl. Ilmajoella on peritty v rakentamattomista rakennuspaikoista kiinteistöveroa, jonka nettotuotto on n euroa vuositasolla. Kiinteistöverolain 14:n mukaan valtuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85.

15 Kunnanvaltuusto Vertailu Etelä-Pohjanmaan kuntien kiinteistöveroprosenteista vuonna 2011:

16 Kunnanvaltuusto Vakituinen asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakentamattomat rak.paikat Yleinen kiinteistövero% Voimalaitos Alajärvi 0,90 0,40 1, Alavus 0,90 0,35 0,95 0 0,90 Evijärvi 0,90 0,50 1, Ilmajoki 0,60 0,32 0,75 3,00 1,40 Isojoki 0,70 0,32 0,80 0 1,00 Isokyrö 0,75 0,40 0, Jalasjärvi 0,80 0,50 1, Karijoki 0,80 0,50 1, Kauhajoki 0,70 0,35 0,85 3,00 1,40 Kauhava 0,80 0,40 1,00 0 2,50 Kuortane 0,80 0,35 0, Kurikka 0,70 0,45 0, Laihia 0,75 0,40 0,75 3,00 0 Lappajärvi 0,60 0,40 1, Lapua 0,95 0,40 0,95 3,00 2,85 Seinäjoki 1,10 0,45 1,05 3,00 2,85 Soini 0,80 0,50 1,10 0 0,85 Teuva 0,70 0,40 0, Töysä 0,90 0,35 0,95 0 0,80 Vimpeli 0,73 0,37 0, Ähtäri 1,00 0,40 0,95 0 2,50 keskiarvo 0,93 0,41 0,96 Vuodelle 2006 korotettiin yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,10 %:lla (merkitsi tuloa kunnalle). Vuosina kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan. Kiinteistöveroprosentteihin esitetään seuraavat korotukset: *Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 %:sta 0,70 %:iin (merkitsee n :n tuloa kunnalle). * Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,32 %:sta 0,40 %:iin (merkitsee :n tuloa kunnalle). * Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:sta 0,80 %:iin (merkitsee :n tuloa kunnalle). Todettakoon, että em. korotusten jälkeenkin Ilmajoen kunta säilyy rajanaapureihin verrattuna edullisimpana kuntana. Kyseiset korotusesitykset merkitsevät noin :n tuloa kunnalle. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus:

17 Kunnanvaltuusto Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2012 vahvistetaan seuraaviksi: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,40 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KH , 340 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kiinteistöveroprosentit kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely: Terhi Pirilä saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo Jari Mäki esitti Markku Ojalan kannattamana rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 1,5. Koska oli tehty esittelijän ehtotuksesta poikkeava kannatettu esitys, päätettiin suorittaa kädennostoäänestys. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Veli Haavisto, Pentti Luhtala, Kari Knuuttila, Paula Vannesluoma, Kai Väli-Torala, Johanna Reinilä, Hannnu Loppi ja Raija Viitamäki. Mäen esitystä kannattivat Jari Mäki ja Markku Ojala. Esittelijän ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 8-2. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää,

18 Kunnanvaltuusto puh ) KV Kunnanvaltuusto vahvistaa kiinteistöveroprosentit vuodelle 2012 seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 - vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,40 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 - yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Käsittely: Jari Mäki esitti Markku Ojalan kannattamana rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 1,5. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritetaan nimenhuutoäänestys. Puheenjohtaja esitti äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattava Jari Mäen ehdotusta vastaavat ei. Äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen ehdotus sai 32 jaa-ääntä ja Jari Mäen ehdotus 3 ei-ääntä. Kunnanvaltuusto hyväksyi äänin 32-3 kunnanhallituksen ehdotuksen. Äänestysluettelo pöytäkirjan liitteenä. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

19 Kunnanvaltuusto KV 90 ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2012 YHT 441/2011/145 SLK , 18 Kunnallisverosta säädetään tuloverolaissa. Vero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kuntien tulee ilmoittaa vuotta 2012 koskeva tuloveroprosentti verohallitukselle viimeistään Tuloveroprosentti määrätään neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Tuloveroprosentti on Ilmajoella 19,5 % vuonna Tuloveroprosenttia on edellisen kerran korotettu vuonna ,50 %:lla. Kunnan talouden tilanne on edelleen melko tiukka, kuluvan vuoden vuosikate on Vuosikatteen kehitys on ollut seuraava: (vuosikate kuvaa sitä, miten paljon verotuloista, valtionosuuksista sekä muista tuloista jää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin) tp tp tp tp ta Vuosikate Milj Kun otetaan huomioon, että vastaavana aikana kunnan nettoinvestoinnit ovat noin 30,2 milj. euroa ja lainan lyhennykset noin 12,0 milj. euroa, on kunta velkaantunut siten, että tämän hetken arvion mukaan velkaa on tämän vuoden lopussa arviolta n /asukas. Koska myös tulevien taloussuunnitteluvuosien näkymät ovat kireät ja vuoden 2012 talousarvioesitys on tällä hetkellä alijäämäinen, on kunnan taloudessa selkeästi tasapainottamisen tarvetta, mikä tarkoittaa joko menojen karsintaa tai tulojen lisäystä. Menojen karsinta on osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi, sillä hallintokuntien menot ovat kasvussa johtuen mm. kunnan palvelutarjonnan, palvelujen kysynnän ja kustannustason kasvusta sekä mm. Ahonkylän uudesta päiväkodista aiheutuvista kustannuksista. Vaikeusastetta lisää tämänhetkinen taloustilanne, joka tarkoittaa, että kunnan verotulot eivät lainkaan lisäänny kuitenkaan niin, että sillä katettaisiin käyttätalousmenojen kasvu. Verovuodelta 2010 Ilmajoen kunnallisverot kasvoivat 0,25 %. Kuluvan vuoden osalta arvio kunnallisveron tilitysten kasvusta Ilmajoella on 0,6 % edellisen vuoden tilityksiin verrattuna. Ensi vuodelle ennakoidaan Kuntaliiton taholta, että kunnallisveron tilitykset valtakunnallisesti tulevat nousemaan n. 1,5 % vuoden 2011 tilityksiin nähden.

20 Kunnanvaltuusto Kunnan käyttötalouden kasvu vuosina on ollut huomattavasti korkeampi kuin kunnallisverotulojen tilitysten kasvu. Nettomenojen kasvu on vuositasolla seuraava: vuonna 2010 kasvu + 1,3 % ja vuonna 2011 kasvu + 2,6 %. Tämänhetkisessä talousarvioesityksessä toimintakate (käyttötalouden menot - käyttötalouden tulot) kasvavat 5,9 %. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvaa 2,0 %. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä tällä hetkellä vuosikate on euroa ja tulos euroa negatiivinen (karsimaton lautakuntien esitys). Parhaillaan valmisteltavana olevassa vuoden 2012 talousarviossa on kunnallisveron kertymäksi arvioitu , jossa tämän vuoden arvioituun kunnallisveron toteutumaan nähden on 1,7 % nousua vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Tämänhetkisten ennakkotietojen mukaan verotulotasaus vuonna 2012 on (2011 vuonna ), muutos on - 3,7 %. Vuoden 2012 verotulotasaus perustuu valmistuvaan 2010 verotukseen. Tulovero-% Etelä-Pohjanmaa 2011 Keskiarvo 19,66 Alajärvi 20,50 Alavus 19,75 Evijärvi 21,00 Ilmajoki 19,50 Isojoki 20,50 Isokyrö 20,25 Jalasjärvi 20,50 Karijoki 20,00 Kauhajoki 21,00 Kauhava 19,75 Kuortane 19,50 Kurikka 18,00 Laihia 19,50 Lappajärvi 20,00 Lapua 19,50 Seinäjoki 19,25 Soini 20,75 Teuva 20,50 Töysä 20,25 Vimpeli 19,75 Ähtäri 20,75 Suomen keskiarvo oli 18,98 % vuonna 2011.

21 Kunnanvaltuusto Viimevuosien ja lähitulevaisuuden poikkeuksellisen laajan investointiohjelman sekä valtionosuusleikkausten vuoksi on tuloveroprosentin korotukselle voimakkaita paineita. Tuloveroprosentin korotus 0,25 %:lla merkitsisi n :n tuloa. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa tuloveroprosentiksi 19,75 ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KH , 341 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi tuloveroprosentiksi 19,75. Kokouksessa jaettiin tuloslaskelma. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto päättää vuodelle 2012 tuloveroprosentiksi 19,75. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

22 Kunnanvaltuusto

23 Kunnanvaltuusto YHT 424/2011/142 KV 91 KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS ILMAJOEN VUOKRATALOT OY:N KAUKOLÄMPÖLAINALLE KH , 348 Ilmajoen Vuokratalot Oy pyytää kunnalta omavelkaista takausta lainalle, joka otetaan vuokrataloyhtiön Koskenkorvalla sijaitsevien kiinteistöjen liittämiseksi kaukolämpöön. Kaukolämmön liittymiskulut lämmönsiirrinasennuksineen ovat yhteensä euroa. Kustannussäästö lämmityskustannuksissa on vuoden 2011 hintatasolla noin euroa kaukolämmön hyväksi. Kaukolämpövaihtoehdon kustannuksia lisää hankinnan rahoittamiseen tarvittavan lainan korkokulut (1. lainavuotena noin eur). Toisaalta nykyinen öljylämmitysvaihtoehto edellyttää Viertolantien, Västilänkartanon ja Kriffelin lämpökeskusten polttimien uusimista, kustannus noin eur/ lämpökeskus. Lisäksi Taloselantien lämpökeskuksessa on toinen kattila vaihdettava uuteen, kustannus noin eur. Omista lämpökeskuksista aiheutuu vuosittain huolto- ja kunnossapitokuluja. Kaukolämmön liittymiskustannusten takaisinmaksuaika on noin 3 vuotta (ottamatta huomioon polttimien ja kattilan uusimista, sekä huoltokuluja). Em. perusteluihin viitaten Ilmajoen Vuokratalot Oy:n hallitus on päättänyt liittää Koskenkorvalla sijaitsevat kiinteistönsä (Viertolantie 1, 2 ja 4 sekä Kriffelikuja 2) kaukolämpöön. Hankkeen rahoittamiseksi yhtiön hallitus on päättänyt ottaa Kuntarahoitus Oyj:ltä euron suuruisen lainan 10 vuodeksi. Korko on sidottu Kuntarahoituksen 5 vuoden varainhankintakustannuskorkoon 0,65 %:n marginaalilla. Korkoindikaatio pvm on 2,64 % p.a. sisältäen marginaalin. Lainan vakuutena olisi kunnan omavelkainen takaus. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi kunnan omavelkaisen takauksen Kuntarahoitus Oyj:n edellä mainitulle lainalle. Johanna Reinilä jääväsi itsensä (Vuokratalot Oy:n hallitus) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

24 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: isännöitsijä Nelli Hemminki, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kokouksesta poistuivat esteellisinä Terttu Salo, Johanna Reinilä, Christel Björk ja Risto Yli-Rasku (Ilmajoen Vuokratalot Oy:n hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Lisätietoja: isännöitsijä Nelli Hemminki, puh )

25 Kunnanvaltuusto YHT 378/2009/117 KV 92 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:N AIHEUTTAMISTA TALOUDELLISISTA TAPPIOISTA ILMAJOEN KUNNALLE KH , 343 Varavaltuutettu Matti Järviharju on jättänyt seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Ilmajoen kunnanvaltuuston on ryhdyttävä toimenpiteisiin, ettei Ilmajoen Musiikkijuhlat Ry toimi jatkossa käenpoikana, joka ajaa Ilmajoen kunnan selvitystilaan. Tänä päivänä joudutaan vähentämään kaikesta tarpeellisestakin: Lapset, nuoret, perheet voivat huonosti, mutta ei ole rahaa, jolla voitaisiin hankkia apua, mutta musiikkijuhlille kyllä löytyy. Ilmajoen Musiikkijuhlat Ry saavat vuosittain ja lisäksi kymmeniätuhansia muuta avustusta. Vuonna 2008 annettiin musiikkijuhlille lisäavustusta , maksamalla oopperalipuista á 40 x 280 kpl, cocktail ruokailusta, alkoholitarjoilusta jne. Hän, joka on kunnan puolesta alkoholitarjoilun maksatuksen hyväksynyt, onko hän tullut tarkistaneeksi, onko luvat kunnossa, vai onko tullut maksetuksi, kunnan varoilla luvatonta toimintaa? Paula Sihto on käyttänyt näitä veronmaksajien tukemia lippuja 14 kpl x á 71 on yhteensä 994, valitan veronmaksajien puolesta. Tänä vuonna on menty parempaan suuntaa, ylimääräinen avustus on ollut pienempi; jatketaan sitä rataa. Kunnanvaltuuston tulee selvittää, missä määrin avustukset musiikkijuhlille ovat tarpeen ja tarkoituksenmukaisia? Onko alkoholitarjoilun luvat kunnossa? Luvallisia alkoholittomia musiikkijuhlia. Kunnan avustusta perustellaan kunnan tehtävällä edistää kulttuuritoimintaa sekä sillä, että Ilmajoen Musiikkijuhlat on pitkäaikainen, laajasti tunnettu ja arvostettu valtakunnallinen kulttuuri- ja musiikkitapahtuma. Tapahtuma on tärkeä kunnan myönteisen kuntakuvan ja imagon kannalta ja sillä on myönteisiä vaikutuksia laajasti Ilmajoen kulttuuritoiminnalle. Todettakoon, että kunnassa on tiedossa se, että Ilmajoen Musiikkijuhlat ry hakee vuosittain kiinteistönomistajan suostumuksen em. tarjoilulle kunnan omistamiin tiloihin lupaviranomaisia varten.

26 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kokouksesta poistuivat esteellisenä Jari Mäki ja Aulis Hahtola (Musiikkijuhlien hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

27 Kunnanvaltuusto YHT 434/2009/117 KV 93 VALTUUSTOALOITE KOTONA TYÖSKENTELEVIEN PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖEHTOJEN PARANTAMISESTA PAIKALLISELLA SOPIMUKSELLA (TVA) KH , 345 Valtuutettu Mervi Haapoja on jättänyt seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Lähivuosina moni ilmajokinen perhepäivähoitaja on jäämässä eläkkeelle ja uusia perhepäivähoitajia on työlästä saada kunnan palvelukseen. Perhepäivähoitomuodon säilyminen muiden hoitomuotojen rinnalla on tärkeää. Perhepäivähoidolla on paljon kysyntää mm. kodinomaisen kasvuympäristön ja pienen ryhmäkoon vuoksi. Useissa kunnissa on paikallisella sopimuksella pyritty luomaan työstä houkuttelevampi. Esitänkin, että myös Ilmajoella aloitetaan pikaisesti toimet perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden ja työssä viihtyvyyden lisäämiseksi. Työehdoilla on merkittävä vaikutus uusien perhepäivähoitajien rekrytointiin. Asioita joita tulee ottaa lähempään tarkasteluun ovat ainakin seuraavat: - Perhepäivähoitajalla tulee olla tasavertainen oikeus palkalliseen tilapäiseen (max. 3 peräkkäistä päivää) hoitovapaaseen oman sairaan alle 10- vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi. (KVTES:n V -luvun 9 sovellukseen myös heille.) - Joissakin kunnissa perhepäivähoitaja saa omat lapset tasavertaisiksi hoitolapsiksi esim. minimissään kahden hoitolapsen oheen. Esimerkiksi Hämeenkyrössä kokeiltiin vuoden ajan tällaista menettelyä ja sen toivottiin lisäävän alan vetovoimaisuutta nuorten työntekijöiden keskuudessa. - Joissakin kunnissa kunta varaa vuodeksi kerrallaan perhepäivähoitajilta 4 hoitopaikka ja työn koulutusvaatimuksiin, vastuullisuuteen yms. seikkoihin pohjautuen maksaa perhepäivähoitajalle TVA palkkaa joka on ryhmäperhepäivähoitajan palkka. Jos kunta sitoutuu varaamaan vuodeksi kaikilta 4 paikkaa (+ tarvittaessa puolikkaita) se lisää työntekijän tulojen säännöllisyyttä ja osaltaan myös helpottaa varahoitojärjestelyjä kunnassa. Näin voitaisiin saada lisää resursseja varahoidon järjestämiseen joka osaltaan myös takaisi sen, että perhepäivähoidon ryhmäkoot toteutuisivat päivähoitoasetuksen mukaisesti. - Ylitöiden kertyminen - Työssä jaksamisen edistäminen Tällekin kullanarvoiselle alalle kuuluu vakiintunut toimeentulo sekä tasavertaisuus KVTES:n alaisten muiden työntekijöiden kanssa. Perhepäivähoitajien uusi työaikalaki on tullut voimaan lukien. Asiaan liittyen tullaan esittämään perhepäivähoitajia koskevaa sopimusta päätöksentekoon. Asiasta neuvottelu on pääsopijajärjestöjen kanssa tällä hetkellä kesken.