JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA

Transkriptio

1 JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA YHTEINEN VUOSIKOKOUS LAITILASSA

2 JR 56:n KILTA ry. KOTIUTTAMISEN 45-VUOTIS-. II II MUISTOPAlVA LAITILASSA

3 JR 56 KILLAN JÄSENET HYVÄT MUISTOJEN PÄIVÄN OSANOTTAJAT Tervehdin lämmöllä kaikkia Laitilaan JR 56:n muistojen päivän juhlille osallistuvia ja toivotan kauempaa saapuneet tervetulleiksi Lounais Suomen Sotilaslääniin. Samalla voin suurella ilolla todeta alueemme maanpuolustusjärjestöjen aktiivisuuden, josta yhtenä osoituksena on nyt vietettävä muistojen päivä. Olkoon juhlissa paljastettava muistolaatta paitsi kunnianosoitus JR 56:n veteraaneille, myös osoitus tuleville polville tämän päivän maanpuolustushengestä ja isänmaan rakkaudesta. Koen vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen työn maanpuolustushengen ylläpitäjänä ja kehittäjänä ensiarvoisen tärkeänä. Haluan korostaa, että järjestöillä on puolellaan puolustusvoimien jatkuva tuki ja täysi myötätunto. Toivotaan kaikille onnistuneita juhlia. Jättäköön tämä päivä jokaisen sydämeen pysyvän muiston. Lounais-Suomen Sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri V Vesterinen 5

4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kiltamme on viiden vuoden väliajoin kokoontunut syksyisin muistelemaan sodan päättymistä. Muina vuosina on kokoukset pidetty keväisin. Tänään juhlimme 45 vuotta sitten tapahtunutta kotiuttamistamme. Kuka meistä olisikaan uskonut tällaisen kokouksen mahdollisuuteen. Vaikka aseiden vaikeneminen tuntuikin helpotukselta, epävarmuus yhteisestä tulevaisuudesta esti ilonpurkaukset. Palaaminen "auran kurkeen" palautti elämänuskomme. Tulokset ovat nähtävissä. JR 56 kiltaveljet ovat vuoden aikana innolla osallistuneet v sotaretkemme historian kirjoittamiseen. Pari vuotta sitten sinetöity päätös on toteutettu. Arvokas, monipuolinen teos on valmis marraskuussa. Asiaa on tarkemmin esitelty oheisessa esitteessä. Voimme sen nyt hankkia ennakkotilauksessa erikoishintaan omaan ja myös jälkeläistemme kirjakokoelmaan. Toimintamme jatkuu niin paikallisosastojen puitteissa kuin koko killan vuosikokouksina. On ilahduttavaa todeta esimerkiksi muistolaattahankkeet, joita Rauman muistolaatan paljastamisen jälkeen on toteutettu ainakin Paneliassa ja tänään Laitilassa. Monet perustamispaikat odottavat vielä laattaansa. Koko maakunnan tunnustus työtämme kohtaan on todettava suurella tyydytyksellä. Ovathan kaikki perustamispitäjät ja alueen suuret teollisuusyritykset tukeneet historiamme julkaisemista, laitilalaiset yritykset tämän juhlamme järjestelyä. Uskomme, että olemme sen töillämme ansainneet. Toivomme hartaasti, että nykytoimintamme olisi omiaan lujittamaan nuorten sukupolvien luottamusta maamme mahdollisuuksiin elää itsenäisenä, vauraana kansakuntana. Tervetuloa Laitilaan, jonka paikallisosasto ansaitsee lämpimät kiitokset huolellisista ja täsmällisistä valmisteluista. Antero Kallio 7

5 Espoo JOHTOKUNNAN JÄSENILLE JA KILTALAISILLE HYVÄT KILTAVELJET! Talven aikana on tapahtunut paljon. Tuokko on penkonut tarmokkaasti sota-arkiston "aarteita" ja saanut aikataulun mukaisesti valmiiksi sotaretkemme vaiheet sotapäiväkirjojen ja karttojen mukaan. Tarkistusvaihe on menossa. Suppea toimitusvaliokunta kokoontuu maaliskuun lopussa. Paikalliskokouksia on pidetty niin Helsingissä kuin Vakka-Suomessa. HYVÄT JOHTOKUNNAN JÄSENET! Omakohtaisten kertomusten ja kuvausten harvalukuisuus on meidän tämänhetkinen päänsärkymme! Suuresta innostuksesta ja lupauksista huolimatta niitä on vain 25-30, tarvitsisimme , jotta meillä olisi tarpeeksi "lihaa ja verta" sotahistoriallista osaa tukemassa. VETOOMUS Tarttukaa itse kynään, ottakaa yhteys kiltaveljiin ja lähettäkää ne osoitteella mennessä (aikaa pidennetty): Kaino Tuokko, Mannerheimintie 66 A 18, HELSINKI. Tartu vaihtoehtoisesti puhelimeen: Hki , Turku Kun Sinulla on muistoja, voit ne kertoa ja Kaino pistää ne sopivaan muotoon paperille. Tapaaminen järjestyy tarpeen mukaan. Muistelmat voivat olla lyhyitä muutamasta rivistä 2-3 sivuun. Jos niissä on kielivirheitä, korjaamme ne. Niiden ei tarvitse olla sankaritarinoita, tavalliset muistelot ovat parempia. Valokuvat, samoin niiden taakse lähettäjä ja kuvassa olevat henkilöt ja paikka sekä aika. Kuvat palautetaan antamaanne osoitteeseen. Motti-Matti ilmaisi asian "Valloille"! Antero Kallio Hilding Nybacka JR 56:N KILLAN VUOSIKOKOUS HÄMEEN LENNOSTON TILOISSA JR 56:n vuosikokous Aika: klo Paikka: Hämeen Lennoston tiloissa Pirkkalassa Läsnä: n. 360 jäsentä perheenjäsenineen 8

6 Kokouksen avaaminen Matti Silanterä avasi kokouksen, toivotti tervetulleiksi ja toi Antero Kallion terveiset. 2 Toimihenkilöiden vaalit Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kalle Majamaa, ja sihteeriksi kutsuttiin Hilding Nybacka. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Aimo Heikkilä ja Mauri Sormaala, jotka myöskin toimisivat äänten laskijoina. 3 Vuosikokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin, että vuosikokous on ensimmäisen kerran kutsuttu koolle Rauman muistolaatan paljastustilaisuuden yhteydessä Vuosikokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4. Toimintakertomus ja tilinpäätös 1987, hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Käsiteltiin toimintakertomus/1987 (Vuosijulkaisu siv ), esitettiin tase per ja tuloslaskelma sekä luettiin tilintarkastuskertomus Tuotot ,50; Menot ,35; Ylijäämä ,47. Taseen loppusumma ,30. Toimintakertomus, tilinpäätös 1987 taseineen hyväksyttiin ja johtokunnalle sekä tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus vuoden 1987 osalta. 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 1988 ja budjetti 1988 sekä hyväksyminen Toimintasuunnitelma vuodelle 1988 esitettiin suullisesti ja budjetti vuodelle 1988 luettiin. Tuotot ,-; Kulut ,-; Ylijäämä ,-. Taseen loppusumma ,-. Toimintasuunnitelma ja budjetti hyväksyttiin. 6 Puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten vaalit Antero Kallio valittiin yksimielisesti killan puheenjohtajaksi vuodelle Johtokuntaan, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu 25 jäsentä, valittiin erovuoroisten tilalle 16 uutta tai entistä jäsentä. Liitteessä JR 56:n Killan johto ja johtokunnan jäsenet on vuonna 1988 valitun nimen jälkeen merkintä (-88). Hyväksyttiin sihteerin ehdotuksesta, että Helsinkiin 1987 valittu Kaino Tuokko siirretään Turkuun. 7 Tilintarkastajat Tilintarkastajina jatkavat Viktor Paras ja Antti Virtanen sekä varatilintarkastajina Pauli Jalasvirta ja Erkki Putkonen. 8 Ilmoituslehdet ja edustukset eri järjestöissä llmoituslehtinä käytetään seuraavat lehdet: Suomen Sotilas, sotainvalidi ja Sotaveteraani. Suomen Maanpuolustuskiltojen Liiton Liittoneuvostossa jatkaa Hilding Nybacka ja Liiton vuosikokouksessa 9

7 :n Kiltaa edustavat: Erkki Luntamo, Aapo Rajahalme ja Hilding Nybacka. Merkittiin pöytäkirjaan, että Antero Kallio edelleen toimii Maanpuolustuskiltojen Liiton varapuheenjohtajana. 9 Sähke presidentti Mauno Koivistolle Vuosikokouksesta lähetettiin sähke presidentti Mauno Koivistolle. 10 Vuoden 1989 vuosikokous Vuoden 1989 vuosikokous pidetään Laitilassa alkaen klo kirkkomenolla. 11 Laatikkokeräys Juhlakokouksen ja vuosikokouksen aikana suoritettiin laatikkokeräys, joka tuotti 3.017,40 markkaa, 20 kopeekkaa ja 1 foriini. 12 Kunniamerkit, ansiomitalit ja viirit Merkittiin pöytäkirjaan, että juhlakokouksen aikana jaettiin seuraavat kunniamerkit SL R 1 Tuovinen Aarne Johannes SVR R Virtanen Antti E SL ar Salmela-Mattila Väinö ja seuraavat Maanpuolustuskiltojen Kilta-ansiomitalit Honkinen Eero no 409 Kari Osmo Laukkanen Onni no 417 Lilja Juuso Mikkola Arno no 423 Mattila Veikko sekä seuraavat JR 56:n Killan viirit: no 454 no 465 no 468 Arvonen Toivo Soikkeli Rakel Nordbladin Kirjapaino Viholainen Aarne ja Oranne Unto Sally Varustamo, Albatross Rantanen Jorma Lonka Maire, aik. myönnetty Satak. Lennosto, J. Knuutila Tamp. Sotilaspiiri, P. Ylätupa Satak. Lennosto, P. Bergius Pirkkalan Sotilaskoti, Pirkkalan kunta, 0. Veneskoski Pirkko Salmenpohja Tampereen kaupunki, V. Halme Veneskoski Eero Pirkänen Pauli Majamaa Kalle 13 Seppelpartio Pirkkalan sankarihaudalle Merkittiin pöytäkirjaan, että järjestäytyessämme lippukentälle klo läehetettiin 3-miehinen seppelpartio Pirkkalan sankarihaudalle. 14 Puheenjohtaja Kalle Majamaa päätti kokouksen ja kiitti osanotosta Hämeen Lennostoa ja niitä veljiä, jotka olivat myötävaikuttaneet tämän vuosikokouksen pitämiseen. Hilding Nybacka sihteeri Kalle Majamaa puheenjohtaja 10

8 JR 56:N KILTA 1988, KILLAN JOHTO: Antero Kallio, puheenjohtaja, Otsolahdentie 10 B, ESPOO, puh Mauri Sormaala, varapuheenjohtaja, ltätuulenkuja 5 C 58, ESPOO, puh Hilding Nybacka, 1 siht., Kantelettarentie 4 A 10, HELSINKI, puh Veikko Mattila, II siht. Palokoukunkuja 4 C 48, HELSINKI, puh KILLAN PUHEENJOHTAJA JA JOHTOKUNNAN JÄSENET ALUEOSASTOITTAIN (1 + 25) * Puheenjohtaja: Antero Kallio (-88), Otsolankatu 10 B, ESPOO 1. Etelä-Häme: Veikko Lonka (-88), Raatihuoneenkatu 29 B 13, HÄMEENLINNA 2. Helsinki: Veikko Mattila (-88), Palokoukunkuja 4 C 48, HELSINKI Samalla Killan II sihteeri. Edustaa myöskin joukko-osastoa Torni. Hilding Nybacka (-88), Kantelettarentie 4 A 10, HELSINKI Samalla Killan 1 sihteeri. Mauri Sormaala (-88), ltätuulenkuja 5 C 58, ESPOO Samalla Killan varapuheenjohtaja. Kaino Tuokko, Itäinen Rantakatu G 207, TURKU Asuinpaikan takia siirretään Turun alaosastoon. Juhani Valsta, Ilkantie 15 B 15, HELSINKI 3. Laitila: Toivo Haijanen, Urheilutie 1 b, LAITILA Eero Hokinen (-88), Kivirinne 1, LAITILA Toivo Raivo, SUONTAKA Erkki Suvanto (-88), IHODE Tarmo Suvanto (-88), Malkontie 31 b, LAITILA 4. Pirkanmaa: Lauri Koivunen, Säästäiänkatu 1 A, TAMPERE Kalle Majamaa (-88), Teiskontie 25 B 22, TAMPERE Pauli Pitkänen (-88), Simolankatu 25, TAMPERE Antero Ruottinen (-88), Tuularinkatu 2 B 18, TAMPERE 5. Rauma: Martti Huhtamaa (-88), EURAJOKI KK. Väinö Leppänen (-88), Nortamonkatu 2 A 3, RAUMA Aapo Rajahalme (-88), Rauhankatu 10 A, RAUMA Vihtori Siivo, Suutarinkatu 12, KANKAANPÄÄ 11

9 6. Turku: Kosti Tammenniemi, Munterinkatu 12 B 30, TURKU Kaino Tuokko, Itäinen Rantakatu G 207, TURKU Ollut valittu Hgin alaosastoon, asuinp. takia siirr. Turun alaos. 7. Uusikaupunki: Martti Jaakkola (-88), Vellua, KALANTI AS. Ragnar Kurkilahti, VEHMAA Erkki Luntamo (-88) Harmaalokkikuja 3, UUSIKAUPUNKI Niilo Nurmi (-88), Ruokolantie 9, UUSIKAUPUNKI (Vuonna 1988 valitut, valitsemisvuosi -88 suluissa) Killan tilintarkastajat: Viktor Paras ja Antti Virtanen Varatilintarkastajat Pauli Jalasvirta ja Erkki Putkonen ffi1 FINN-HIRSI TEUVO SOINU KY Puolukkakuja 2, LAITILA, puh , , koti , auto puh koti auto SA SApaono Salo

10 Historiatoimikunta viimeistelemässä teoksen kuvitusta ja markkinointia. Kuvassa vasemmalta Erkki Luntamo, Mauri Sormaala, Aapo Rajahalme, Antero Kallio (puh.joht.), Kaino Tuokko (historian kirjoittaja), Aimo Heikkilä ja Eero Honkinen. Kuvasta puuttuu professori Mauno Jokipii. Kaino Tuokko KAALINHANKINTAMATKALLA Rykmentistä piakkoin julkaistava kirja kertoo vaiheistamme. Se sisältää myös laajat henkilöluettelot. Kirjaa värittävät lukuisat aseveljien muistelot sodan ajalta. Laitilan poikien kaalinhankinnan ikuistaa oheinen kirjan katkelma. Viljo Pi ippula muistelee: " Elettiin syksyä Petroskoi oli juuri vallattu. Pojat olivat oma-aloitteisesti tutkineet ympäristöä ja kertoivat löy1äneensä kaupungin lentokentältä risuilla peitetyn bensiinivaraston. Kävimme sitä katsomassa, mutta emme voineet sitä hyödyntää. Etenemismatkamme varrella kaupungista pohjoiseen oli suuri kaalimaa. - Olisipa nyt auto, jolla ajaa näitä kaaleja, niin miehet saisivat ravintoa ja vitamiineja, ajattelin. Solomanni vallattii n ja sen tehtaat paloivat. Solomannin salmen rannalla oli röykkiöittäin kamaa: tuhotluja panssarivaunuja ja autoja. Nyt syty1ti : autot, kaali ja bensiini. Korotin ääneni ja huusin: - Autonkuljettajan vakanssi ja korpraalin natsat sille, joka pystyy kunnostamaan yhdenkin noista autoista. Yksi kuormastomiehistä, Ilmari Vainio nimeltään, tuli luokseni ja sanoi: - Tunnen hieman autoja ja voisin yrittää, mutta kuka ajaa tätä hevostani. -Kyllä ajureita löytyy, sanoin ja katselin palavista tehtaista kiväärit selässä ja kädet ylhäällä lappavia venäläisiä. Viittasin yhtä heistä luokseni. Venäläinen hätkähti, mutta totteli ja tuli eteeni. Tempaisin kiväärin hänen selästään ja heitin sen menemään. Otin ohjat Vainion kädestä ja iskin ne venäläisen kouraan. Näy1in kädelläni, että sinne vaan, suomalaisten perään! Miehen kasvot kirkastuivat, suupielet venyivät hymyyn. Hymyillen hän katsoi minua, hyppäsi rattaille, nykäisi ohjia, heilautti minulle kättänsä ja lähti suomalaisten perään. En tiedä hänen myöhemmästä kohtalostaan, enkä siitä, mitä suomalaiset ajattelivat, kun huomasivat oudon hevosmiehen matkassaan. En tullut sitä keneltäkään kysyneeksi. Ihmetystä se varmasti herätti, kun Vainio oli muuttunut vanjaksi. Jo muutaman tunnin kuluttua Vainio tuli autoa ajaen luokseni. Niinpä lähdimme yhdessä lentokentälle hakemaan bensiiniä, ja sitten Vainio lähtien kaalien noutoon. Näin sitten tuotiin miehille monta autokuormaa kaaleja." 13

11 4./JR 56:LLE MUISTOMERKKI PANELIAAN Kiukaisten Sotaveteraanit nimesi viime vuoden alussa toimikunnan, jolle annettiin tehtäväksi hankkia muistomerkki Panelian entisen suojeluskunnan talon, nykyisen Seuratalon, pihalle. Toimikuntaan kuuluivat panelialaiset Heimo Lammela, Mikko Mäkilä ja Eero Saario sekä Kiukaisten puolelta Arvo Peltonen ja Toivo Tuominen. Kiukaislaiset jättivät toimikunnan jo alkuvaiheessa ja ryhtyivät puuhaamaan oma muistomerkkiä Kiukaisiin. Silloisessa suojeluskunnan talossa perustettiin pääasiassa Panelian mehistä koottu 4./JR 56 kesäkuussa v Koko jatkosodan ajan 4./JR 56:ssa palvelleen panelialaisen Mikko Mäkilän mailta lähtöisin oleva komea luonnonkivi pystytettiin Seuratalon pihalle alkukesällä, ja juhlallinen paljastustilaisuus pidettiin Väkeä oli koolla runsaasti. Tervehdyspuheen piti Kiukaisten Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Aaro Sarioja paljastuspuheen komppanian sodanaikainen päällikkö Erkki Ettala. Sotaveteraanien naiset kahvittivat juhlavieraat runsain antimin. Toimikunnan työtä oli omiaan helpottamaan se, että kustannukset saatiin peittoon suureksi osaksi lahjoituksilla. Huomattavan pohjarahan antoi viime vuonna 110 vuotta täyttänyt panelialainen Lammela Oy, ja muita lahjoittajia olivat Paneliankosken Voima Oy, Kiukaisten Osuuspankki ja Kiukaisten Säästöpankki. Muistomerkki on erittäin onnistunut ja näyttävä, sopii ohikulkijoiden poiketa ihailemaan. Muistokiven laatassa on teksti: TÄLLÄ PAIKALLA LÄHTIVÄT PANELIAN MIEHET JATKOSOTAAN ISÄNMAATA PUOLUSTAMAAN "Mitä lieneekin Suomessa aarteita, toki kallehin on vapaus." 14 Muistokiven paljastustilaisuudessa olivat kunniavartiossa Helena Pinomäki (lipun takana), Eero Saario, Juhani Pinomäki, Riitta Lammela, Väinö Saarikka ja Jussi Lammela.

12 YLEISOHJELMA klo JUMALANPALVELUS Laitilan kirkossa - saarnaa teologian tohtori Voitto Vuola klo SEPPELEEN LASKU sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille puhe, Keijo Järvinen laulua, Korsukääri - Virsi 170:4 4. Se sana seisoo vahvana, He ei voi sitä kestää. Kun kanssamme on Jumala, Ken meiltä voiton estää. Jos veis he henkemme, Osamme onnemme, Ne heidän olkohon. Vaan meidän iät on Jumalan valtakunta. klo OHIMARSSI järjestäytyminen Kirkkotielle marssireitti Keskuskatu - Urheilutie - Urheilutalo ohimarssin ottaa vastaan Lounais-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri V. Vesterinen seurueineen klo MUISTOLAATAN PALJASTUS Urheilutalolla soittokunta soittaa Motti-Matin marssin puhe, rakennusneuvos Aarne Tuominen laatan paljastuspuhe, Killan puheenjohtaja Antero Kallio Varsinais-Suomen laulu 1. Helky laulu Auran rantain, silmä kirkas salamoi, Kaiu maine kauas kantain, minkä kunto kansan voi. Täällä Suomen synnyinmuistot, Täällä työn ja tiedon puistot Virttä vapauden soi. Helky laulu, Kaiu maine, Virttä vapauden soi. 2. Auran rantamilla tähti syttyi päälle Suomenmaan, Auran rantamilla lähti Onni maahan ihanaan. Kristinuskon, tiedon valta Nosti heimot kaikkialta Turvaks armaan synnyinmaan, Turvaks armaan synnyinmaan. Helky laulu, Kaiu maine, Virttä vapauden soi. 3. Puhkes uudet tertut tuomeen, Aika aatteet uudet toi, Auran rantamilla Suomeen Koitti kirkas huomenkoi. Täällä Suomen synnyinmuistot, Täällä työn ja tiedon puistot Virttä vapauden soi, Virttä vapauden soi. Helky laulu, Kaiu maine, Virttä vapauden soi. klo RUOKAILU Varppeen koulun ruokalassa klo VUOSIKOKOUS Varppeen koulun juhlasalissa JR 56:n KILTA ry., KOTIUTTAMISEN 45-VUOTISMI U ISTOPÄIVÄ LAITILASSA PÄIVÄJUHLA VARPPEEN KOULULLA KLO OHJELMA Liput saapuvat Musiikkiesith Tervehdyss.J.rtat Kansantanh Jja Laulua Motti-Matin marssi 1-2: soittokunta ja yleisö Killan puheenjohtaja Antero Kallio Leinmäen nuorisoseura Korsukääri SILLANPÄÄN MARSSILAULU Kotikontujen tienoita tervehtien tämä laulumme kaikukoen yli peltojen, vetten ja tunturien aina Hangosta Petsamoon. Sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen, kuinka kumpujen kätköstä me~llasta maan isät katsovat poikiaan.... La1t1lan kaupungm.. Valtuuston varapuheenjohtaja Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, mikä retkemme tänne toi. tervehdys Eero Kerttula Ilomielin me riensimme sinnepäin, Sotilasläänin Kenraalimajuri mistä yhteinen kutsu soi. rj tervehdy$-> l V. Ves~ en r ;_"../} /. ~ Tapa tuttu JO laattojen 1.:.! u 1".1. "''!..J..,, rb / 'SCvlu ervct>~vtl' ~ ~ ~ nyt on hoidossa poikasten: \ t/ Musii ~kiesitys Laitila pelimannit ~~vat.l'tuf,~ ~ Kun on vaaral_l~ a_ltiina syntymämaa, Juhlapuhe Rovasti Yrjö Heinonen d(/;~ kotiaskareet Jaada saa. Yhteislaulua Mitä lieneekin aarteita Suomessa, - Sillanpään marssilaulu toki kallehin on vapaus. Tääl' on suorana seistä ja kaatua Haitarinsoittoa Terhi Uola ja Hanna Hemmilä joka miehellä oikeus. Merkkien jalo Kunniajäsenet Urpo Levo ja Siis te lapset ja vanhukset Martti Silanterä ja te äidit ja morsiamet: Niin kauan teillä on suojattu lies, Loppusanat Maakuntaneuvos Eero Honkinen kun on pystyssä yksikin mies. Maamme Päivystysupsaeri Erkki Luntamo liian seurust<}lua ravintola Kukonkulmassa MOTTI-MAT ~rt 1. 1 Rykmentti tää ~: uttu meille, se veljeyttä luo, miehille harmaantuneille taas muistot mieliin tuo. Yhdessä kesti 11me siellä, me vaivat päivän, yön, matkalla niin n onta tiellä pois uupui kesken työn. Kollaan päivät mieleen jäivät, jatkoimme näin Äänistä päin, nyt veljet laula"'aamme: Motti Matti, Molli-Matti, laulu jäileen r, :ikukoon. Molli-Matti, M< lti-matti, vielä kauan kaikukoon. 2. Retkillä huimilia veimme me venhot vuolteisiin, puurautatien o van teimme myös soihin kaukaisiin. Maan alla kor~ uissa saimme yöt viettää kuunnellen. Joskus me pol {Ua haimme luo korven kyynelten. Linjaan tuosta saatiin juosta, jatkoimme näin huomista päin, nyt veljet, lauilkaamme: Moiti-Matti jne. MAAMME Oi maamme, Suomi synnyinmaa, soi sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa; viel ' lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran laulus, synnyinmaa, korkeemman kaiun saa

13 - vuodesta Laitilan Kustannus Oy tervehtii veteraaneja ~ ja tukee arvokasta veteraanityötä tämän painotyön kustannuksilla. Laitilan Sanomat - painopalvelu 1989