Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 2136/ /2013

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 30 Asianro 2136/ /2013 Omaishoidon tuen määrärahan tarpeen ja kriteerien arviointi Hoivajohtaja Mari Annika Antikainen Vanhus- ja vammaispalvelut Kaupunginvaltuusto lisäsi kaupungin 2013 talousarvion käsittelyssä omaishoidon tukeen ,00 euroa. Lisäksi valtuusto muutti omaishoitoa koskevan lauseen kuulumaan talousarviossa: Omaishoidon tuen maksaminen turvataan koko vuodelle kriteerit täyttävien asiakkaiden osalta. Lisämäärärahan turvin on voitu lisätä 50 uutta asiakasta vuodelle 2013, mutta uusia hakemuksia on tullut lisää tammikuusta alkaen 88 (tilanne ) eli yhteensä 138 hakemusta vuodelle Näin suureen omaishoidon tuen hakemusten määrään ei ole varauduttu talousarviossa; määrärahavaraus on yhteensä ,00, johon on huomioitava henkilösivukuluja 16,45 %. Tausta Vuoden 2013 talousarvion valmisteluvaiheessa syksyllä 2012 vanhus- ja vammaispalvelujen palveluohjausyksikössä arvioitiin omaishoidon tuen tarve tuolloin palveluiden piirissä olleiden 450 tuensaajan perusteella. Syksyllä 2012 kaupungin talouden sopeuttaminen vaikutti kokonaisasiakasmääriin siten, että uusia omaishoidon tuen saajia ei voitu hyväksyä palvelun piiriin. Kaupunginvaltuuston hyväksymällä rahalla ,00 on siten mahdollistettu vuodelle 2013 tällä hetkellä 50 uuden omaishoitajan palkkiot; he ovat hakeneet omaishoitajuutta 2012 aikana ja saaneet myönteisen päätöksen loppuvuonna Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden käyttösuunnitelmassa vuodelle 2013 arvioitiin 500 kantakuopiolaista omaishoitajaa, nilsiäläiset mukaan lukien 561. Kanta-Kuopiossa oli siis alkaen 500 omaishoidon tuen saajaa ja nilsiäläiset mukaan lukien 532 henkilöä. Omaishoidon tuen kokonaiskustannuksiin tulee huomioida henkilöstösivukulujen (työnantajan eläkevakuutusmaksu) vaikutus 16,45 %. Helmikuun toteuma on ,00, joten koko vuoden ennuste on tältä pohjalta ,00. Vuoden 2013 määräraha riittää siten n. 500 omaishoitajan palkkioihin kanta-kuopiossa, mikä vastaa perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2013 käyttösuunnitelman tavoitetta, että omaishoidon tuen piiriin ohjataan enintään 70 uutta asiakasta (käyttösuunnitelman s. 18). Omaishoidon tuen kustannusten ennustaminen on haasteellista, koska palkkio maksetaan aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavasta kuukaudesta lukien. Lisäksi uusista hakemuksista ei ilman palvelutarpeen arviointia voida tietää, mihin tukiluokkaan asiakas kuuluu, joten vaihteluväli voi olla 377, ,05 /kk/henkilö. Uusia asiakkaita voidaan arvion mukaan lisätä enintään 20 vuonna 2013 jo palvelun piiriin hyväksyttyjen 50 henkilön lisäksi riippuen vapautuvien palkkioiden euromäärästä. Arviointi

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (2) Omaishoidon tukeen on lisätty valtionosuutta vuodelle 2013 valtion talousarviossa. Tarkoituksena on, että valtionosuuden lisäyksellä kunnat lisäävät omaishoidon tuen palveluja n. 32 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on 10 miljoonaa ja kuntien osuus 22 miljoonaa. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaa laativan KOKO-työryhmän suosituksena on, että valtionosuuden lisäys käytettäisiin ensisijaisesti nykyisten omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien ja hoidettavien palveluihin mm. kotiin annettaviin palveluihin ja omaishoitajan jaksamista tukeviin palveluihin (Kuntainfo ). Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan hallitus päätti laatia Suomeen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman ja asetti työryhmän ajalle Kehittämisohjelmaan tulee sisällytettäväksi omaishoitoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannusvaikutukset ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma. Työryhmä näkee omaishoidon kehittämisen yhtenä keinona hillitä kasvavia sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineita ja työvoiman lisätarvetta (Kuntainfo ). Omaishoidon tuesta ja sen vaihteluista vv laaditun selvityksen perusteella omaishoidon tuen myöntämiseen vaikuttivat eniten hoidettavan avun tarve ja hoidon sitovuus. Omaishoidon tuen myöntämisen perusteluna pidettiin yleisesti sitä, että sillä korvataan laitoshoidon tarvetta; esimerkiksi kuntien viranomaisarvioiden ja paikallisyhdistysten jäsenten mukaan lähes 80 % omaishoidettavista olisi ollut laitoshoidossa, ellei hoitavaa omaista olisi ollut. Selvityksessä arvioitiin, että omaishoidon avulla saavutettiin vuonna 2006 laskennalliseksi bruttosäästöksi valtakunnallisesti 533 M laitoshoidon kustannuksiin verrattuna. Selvityksen perusteella omaishoidon tuen kehittämistarpeet liittyvät hoitajien ja hoidettavien näkökulmasta omaishoidon kehittämiseen pitkäjänteisesti, hoidettavan ja hoitajan voimavarojen arviointiin, sijaishoidon monipuolisuuteen ja omaishoitajan fyysisen, emotionaalisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen sekä monipuolisten palveluiden kehittämiseen (esim. virkistys- ja kuntoutuspalvelut). Selvityksen perusteella omaishoidon tuella on epävakaa asema kuntien palvelujärjestelmässä; määrärahojen suuruus muuttuu kuntien taloudellisen tilanteen mukaan ilman pitkän aikavälin tavoiteasettelua. Myös tuen myöntämisen perusteet ja maksetut palkkiot vaihtelevat kunnittain. Yhtenä kehittämisen mahdollisuutena on Euroopan maissa käytössä oleva ns. henkilökohtainen budjetointi eli palvelutarpeen arvioinnissa määritelty rahasumma käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan. Henkilökohtaisen budjetin tavoitteena on tarjota asiakkaalle vapaus valita oman terveytensä hoitamiseen liittyviä sosiaali- ja terveyspalveluja (Henkilökohtainen budjetti 2012, 9). Tampereen kaupunki on selvittänyt henkilökohtaisen budjetoinnin soveltumista omaishoitoon. Suomalaisessa omaishoidon tuessa korostuvat järjestelmän hajanaisuus ja asiakkaan alisteisuus palvelujärjestelmälle, kun taas sama apu, hoiva ja tarvikkeet voisivat olla hankittavissa henkilökohtaisen budjetin kautta asiakkaan läheltä kustannustehokkaammin. Sosiaalihuoltolaki ei kuitenkaan tunne henkilökohtaista budjettia sosiaalipalveluiden järjestämisen muotona, joten nykylainsäädännön puitteissa ei ole mahdollista tuottaa sosiaalipalveluita antamalla rahaa asiakkaan käyttöön. Henkilökohtainen budjetti soveltuisi käyttöön erityisesti lasten ja nuorten omaishoitajille tai tilanteisiin, joissa omaishoitaja on aktiivinen ja toiminta-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (3) kykyinen tai silloin, kun omaishoitaja huolehtii budjetin hallinnoinnista tukiverkostonsa avulla. Selvityksen mukaan itse suunnitellut palvelut tukevat perhettä parhaiten ja siirtävät omaishoidettavan ympärivuorokautisen hoidon tarvetta myöhemmäksi. Selvityksessä ehdotetaankin asiasta kokeilulainsäädännön valmistelua (Henkilökohtainen budjetti 2012, 37-46). Palvelukriteerien tarkistaminen Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ikäystävällinen Kuopio vv ohjelman, jossa on linjattu, että omaishoidon peittävyys on 6 % 75 vuotta täyttäneistä ja, että omaishoidon tuen kokonaisuus arvioidaan ja tavoitteena on omaishoidon painopisteen siirtäminen ennakoivaan suuntaan. Edellisellä valtuustokaudella kaupunginhallituksen kehittämismäärärahan turvin omaishoitoa kehitettiin ohjelman mukaisesti ennakoivaan suuntaan lisäämällä omahoidon tukeen alin hoitoluokka 377,31 /kk alkaen. Alimman tukiluokan avulla omaishoidon tuen peittävyys nostettiin n. 2 %:sta n. 4 %:iin yli 75-vuotiaista. Asiakasmäärän muutos on 138 yli 75- vuotiasta henkilöä lisää palvelun piiriin. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä oli ,78 % kaikista yli 75- vuotiaista. Omaishoidossa hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Alin hoitopalkkio 377,31 /kk sisältää perustukea tarvitsevat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja/tai ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissa useita kertoja päivässä (esim. aamu- ja iltatoimet, ruokailu ja hygienian hoito). Pääsääntöisesti hoidettava ei voi asua yksin, mutta hän voi kuitenkin olla joitakin tunteja yksin. Ryhmään kuuluvat myös alle 18-vuotiaat vaikeavammaiset tai sairaat lapset sekä vaikeavammaiset aikuiset, jotka käyttävät suurimman osan vuodesta kodin ulkopuolisia palveluja. Alle 18-vuotiaiden hoidettavien kohdalla arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikuntakykyyn, kommunikaatioon sekä valvonnan ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarpeeseen. Tuki kohdennetaan vaikeasti vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitoon. Omaishoidon tukisopimusten sisältämiä palveluja ovat mm.: hoitopalkkio, neuvonta ja ohjaus, sijaishoito, kotihoito ja hoiva, kodinhoitoapu, kotisairaanhoito, lääkäripalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, lyhytaikainen laitoshoito, kuljetuspalvelu, päivähoito, iltapäivähoito, kylvetys- ja saunotusapu, siivousapu, ateriapalvelut, turvapalvelu, tulkkauspalvelu, erityisopetus, henkilökohtainen avustajapalvelu, työkeskustoiminta, kuntoutus ja loma-ajan toiminta. Omaishoidon tuki on lakisääteinen palvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisesti. Laki ei kuitenkaan takaa subjektiivista oikeutta tukeen, joten Kuopiossa perusturva- ja terveyslautakunta vahvistaa vuosittain kriteerit, joilla tukea myönnetään. Perusturva- ja terveyslautakunta on vahvistanut vuoden 2013 kriteerit Kuopion kaupunginvaltuuston vahvistamaan talousarvioon vuodelle 2013 on kirjattu, että omaishoidon tuki (palkkiot ja muut palvelut) turvataan koko vuodeksi kriteerit täyttävien asiakkaiden osalta. Talousarvion 2013 kirjaus ei voi toteutua käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa käyttösuunnitelmassa vahvistetun asiakasmäärän osalta, joka täyttää nykyiset omaishoidon tuen kriteerit.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (4) Vaihtoehdot ratkaisuksi 1. Uusia asiakkaita omaishoidon tuen piiriin ei hyväksytä alkaen kuin enintään 20 vapautuvien palkkioiden lisäksi (hakemusten saapumisjärjestyksen mukaisesti). Taloudellinen vaikutus: pysytään vuodelle 2013 vahvistetussa määrärahassa , Omaishoidon alimpaan hoitopalkkioluokkaan 377,31 /kk ei tehdä uusia sopimuksia alkaen (palvelujen piiriin jo hyväksytyillä tukimuoto säilyy ennallaan). Taloudellinen vaikutus esitetään kokouksessa. 3. Kaikki nykykriteerit täyttävät otetaan tuen piiriin ja osoitetaan lisärahoitusta omaishoidon tukeen perusturvan ja terveydenhuollon käyttösuunnitelman sisältä sekä haetaan lisämääräraha vuoden 2013 talousarvioon kaikille omaishoidon tukea hakeneiden ottamiseksi tuen piiriin. Taloudellinen arvioitu vaikutus esitetään kokouksessa; vaikutus merkitsee lähes avointa valtakirjaa eurovaikutuksesta välittämättä, koska etukäteen ei voida tietää esimerkiksi sitä, kuinka paljon loppuvuonna palvelun piiriin asiakkaita hakeutuu ja minkä suuruinen palkkio heille kuuluisi vaihteluvälillä 377, ,05 /kk/henkilö. Valmistelija Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Päätös päättää, ettei omaishoidon alimpaan hoitopalkkioluokkaan oteta enää lukien uusia omaishoidon tuen asiakkaita. Nykyisten omaishoitosopimusten voimassaoloaika kuitenkin jatkuu alimman hoitopalkkiotason osalta. Jäsen Sylvi Kananen ilmoitti esteellisyytensä tämän asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen käsittelyn ajaksi tuli hänen varajäsenensä Leena Pulkkinen. Lautakunnalle selvitettiin kokouksessa omaishoidontuen määrärahan riittävyyttä ja lisämäärärahan tarvetta eri vaihtoehdoissa. Jäsen Juha Hujanen ehdotti, että kaikki nykykriteerit täyttävät otetaan tuen piiriin ja osoitetaan lisärahoitusta omaishoidon tukeen perusturvan ja terveydenhuollon käyttösuunnitelman sisältä sekä haetaan lisämääräraha vuoden 2013 talousarvioon kaikille omaishoidon tukea hakeneiden ottamiseksi tuen piiriin. Jäsenet Tiina Kaartinen, Sami Räsänen ja Sirpa Miettinen kannattivat ehdotusta. Puheenjohtaja ehdotti, että koska asiassa on tullut vastaehdotus, järjestetään. nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat palvelualuejohtajan ehdotusta,

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Juha Hujasen ehdotusta, äänestävät Ei. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä kaksi (Olli-Pekka Ryynänen, Veikko Tiihonen) ja kahdeksan Ei-ääntä (Tiina Kaartinen, Risto Asikainen, Juha Hujanen, Sirpa Miettinen, Sanna Husso, Leena Pulkkinen, Paavo Kankkunen, Sami Räsänen ) ja yksi tyhjä ääni (Parviainen Marjatta) Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen jälkeen lautakunta oli hyväksynyt jäsen Juha Hujasen ehdotuksen. Merkittiin, että jäsen Sami Räsänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (6)