Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Marraskuu 2012

Transkriptio

1 Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet

2 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Energia-asenteissa on havaittavissa selvä muutos edellisen tutkimuksen varsinkin ydinvoimaa koskevien kysymysten osalta, kun kevään tuloksia leimasi merkittävästi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Ydinvoimamyönteiset käsitykset lisääntyivät melko selvästi väestön keskuudessa viimeisten vuosien aikana. Keväällä tutkimuksen toteutusajankohtana tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vaikutti selvästi tuon tutkimuksen tuloksiin. Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset ovat monilta osin ydinvoimamyönteisemmät kuin vuosi sitten, mutta esimerkiksi vuoden 0 tasoa ei silti saavuteta. Suomalaiseen ydinvoimatuotantoon ja viranomaisiin luotetaan melko vahvasti vaikka Japanin vakavasta ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut melko vähän aikaa. Sähkönkulutuksen arvioidaan jatkavan kasvuaan. Valmius maksaa nykyistä enemmän energiasta ja sen tuottamisesta esim. ympäristötuhojen välttämiseksi tai ydinvoimariippuvuuden vähentämiseksi jakaa väestön mielipiteet. Suomalaiset haluaisivat vahvasti kehittää sähköntuotantoa uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkosähkön, tuulivoiman ja/tai puu- ja muun bioenergian suuntaan. Maakaasun käytön lisäämistä haluavien osuus on kasvanut selvästi edellisten vuosien tasosta. Osuus väestöstä, jotka haluavat lisätä ydinvoiman käyttöä sähköntuotannossa kasvoi tasaisesti vuosittain aina vuoteen 0 saakka, jolloin prosenttia kansasta olisi lisännyt sen osuutta tuotannosta. Vuoden osuus laski dramaattisesti 1 -yksikköä todennäköisesti Fukushiman onnettomuuden takia. Tämän vuoden tutkimuksessa osuus kasvoi hieman vuoden takaisesta ollen nyt. Varsinkin naisten käsitykset ydinvoiman käytön lisäämisestä on selvästi muuttuneet. Tietolähteiden luotettavuudessa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia. Tällä kertaa tutkimuksessa väestö ryhmiteltiin ydinvoimamyönteisyyden sekä ympäristömyönteisyyden suhteen neljään ryhmään. Suomalaisten energia-asenteet

3 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta ja sen vuotta koskeva mittaus. Tutkimussarjalla on selvitetty ja seurattu suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin jo kahdenkymmenenyhdeksän vuoden (1-) ajan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää väestön mielipiteitä ja asenteita energia-asioita kohtaan. Tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa eri tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Osa otoksesta kerättiin IROResearchin internetpaneelissa ja osa perinteisesti kirjetutkimuksena. Kirjetutkimuksessa vastaajakunnalle annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn internetissä tutkimussaatteessa mainitussa osoitteessa ja salasanalla. Kirjetutkimuksen otanta muodostettiin lähettämällä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä tehdyn poiminnan mukaan 00 kirjettä kohdejoukon henkilöille. Kirjelomakkeen palautti määräaikaan mennessä henkilöä ja kirjelomakkeen saaneista henkilöistä internetissä vastauksensa antoi 0 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostuu kirjetutkimuksen osalta 1. Internetpaneelissa otos muodostettiin täysi-ikäistä väestöä edustavaksi. Otoskoko paneelista on 0 tutkimukseen vastannutta henkilöä. Eri menetelmin kerätyt aineistot yhdistettiin ja tulokset taulukoitiin. Lopullinen yhdistetty otos painotettiin sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaksi. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali koko aineistolle on n. +, -yksikköä. Vuosivertailussa virhemarginaali koko aineistolle on n. +,0 -yksikköä. Liitetaulukoissa tulokset on testattu käyttäen tilastollista T-testiä sekä khii²-testiä. Taulukkoihin on merkitty osaryhmissä erot, jotka poikkeavat kokonaisaineistosta tilastollisesti merkittävästi tai erittäin merkittävästi. Avoimet kommentit on listattu erillisellä liitetiedostolla. Suomalaisten energia-asenteet

4 Tutkimusmenetelmien vertaaminen Ennen tulosten lopullista taulukointia ja painotusta tarkistettiin eri menetelmin kerättyjen aineistojen vastaajakunnan profiilit (taustatiedot) sekä verrattiin tuloksia kaikkien tutkimuslomakkeella olleiden kysymysten osalta. Vastoin ennakko-odotuksia energia-asenteissa on yllättävän vähän eroja eri menetelmillä vastanneiden kesken (kts. taulukointi). Paneelissa vastanneet lisäisivät ydinvoiman käyttöä sähköntuotannossa muita enemmän. Panelistit ovat seuraavien väitteiden kanssa enemmän samaa mieltä: Ilman uusien ydinvoimalaitosten rakentamista Suomen on hyvin vaikeata täyttää kansainvälisiä ilmastosopimuksen velvoitteita, Ydinvoima on turvallinen tapa tuottaa sähköä. Kirjetutkimukseen vastanneet ovat seuraavien väitteiden kanssa enemmän samaa mieltä: Ydinjätteet muodostavat jatkuvan uhan tulevien sukupolvien elämälle, Ydinvoimalaitosten läheisyydessä asumiseen liittyy terveysriskejä, Mikäli ydinvoimalassa tapahtuisi onnettomuus, siitä aiheutuisi korvaamattomia vahinkoja laajoille alueille ja suurille ihmisryhmille, Puun, turpeen ja muiden kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisellä olisi merkittävä työllisyyttä parantava vaikutus, Ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka, jonka torjuntaan koko maailman tulisi ryhtyä välittömästi ja kaikin mahdollisin keinoin. Erot selittyvät osin asuinalueella, sillä mm. Uudellamaalla asuvat ovat tätä mieltä ja heitä on paneelivastaajissa suhteessa enemmän. Vastaajakunnan rakenteessa on joitakin eroja. Kirjetutkimuksessa korostuu kuten oletettua olikin - iäkkäämmät vastaajat sekä alemman koulutusasteen omaavat, hieman heikompituloiset sekä alle asukkaan kaupungissa ja maaseutukunnissa asuvat. Internetissä ja internetpaneelissa on luonnollisesti suhteessa enemmän vastaajia nuorissa, korkeasti koulutetuissa ja mm. pääkaupunkiseudulla asuvia. Suomalaisten energia-asenteet

5 Painotus ja tutkimuksen katoanalyysi Kirjetutkimuksessa saatu otosta ei vaikea hallinnoida. Kyselyyn vastaa tavallista useammin vanhemman ikäluokan edustajat ja varsinkin nuoret miehet ovat lähes aina tutkimusotoksissa aliedustettuina mukana. Tutkimuksen kokonaistulokset on painotettu (oikaistu) sukupuolen, iän ja asuinalueen (maakunta) mukaan väestöä edustavaksi. Kirjeotoksessa - vuotiaat ovat yliedustettuja samoin alle asukkaan kaupungissa tai maaseutukunnassa asuvat. Vastaavasti paneelitutkimuksessa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat ovat hieman yliedustettuna. Seuraavalla sivulla on vertailtu kirje, paneeli ja kirjetutkimuslomakkeen saaneiden, mutta internetissä vastanneiden taustamuuttujaluokkien osuuksia otoksessa ja väestön keskuudessa (= katoanalyysi). Suomalaisten energia-asenteet

6 Katoanalyysi sukupuolen, ikäryhmien, asuinpaikkakuntatyypin ja maakunnan osuudet väestössä ja otoksessa Osuus Internetpaneeli Netti Kirje/ Kirje väestöstä N = 0 0 Sukupuoli Nainen 0 Mies 0 Ikäryhmä 1 - vuotta - vuotta - vuotta 1 - vuotta vuotta 1 1 Yli vuotta 1 Asunpaikkakuntatyyppi Helsinki 1 Espoo, Vantaa, Kauniainen 1 1 Tampere Turku Muu yli as. kaupunki 1 1 Alle as. kaupunki 1 0 Maalaiskunta Osuus Internetpaneeli Netti Kirje/ Kirje väestöstä N = 0 0 Maakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta 1 Kanta-Häme 0 Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala 0 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 1 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa 1 0 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 0 Lappi 1 Suomalaisten energia-asenteet

7 Suomalaisten energia-asenteet Suomalaisten energia-asenteet

8 Ydinvoima on pitkän aikavälin energiaratkaisu, jota tullaan käyttämään vielä kauas tulevaisuuteen Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy 1 1 Kevät Syksy 0 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet

9 Suomessa on saatu hyviä kokemuksia ydinvoimasta Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet

10 Ilman uusien ydinvoimalaitosten rakentamista Suomen on hyvin vaikeata täyttää kansainvälisiä ilmastosopimuksen velvoitteita Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy 1 Kevät Syksy Syksy Syksy Huom! Ennen vuotta 0: täyttää Kioton ilmastosopimuksen velvoitteita. Ennen vuotta : Ilman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista. Ennen vuotta : täyttää EU:n ilmastosopimuksen velvoitteita. Suomalaisten energia-asenteet

11 Ydinjätteet voidaan turvallisesti loppusijoittaa Suomen kallioperään Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet

12 Ydinjätteet muodostavat jatkuvan uhan tulevien sukupolvien elämälle Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet

13 Ydinvoiman käyttö on perusteltua, koska se vähentää riippuvuutta hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet 1

14 Mikäli ydinvoimalassa tapahtuisi onnettomuus, siitä aiheutuisi korvaamattomia vahinkoja laajoille alueille ja suurille ihmisryhmille Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet 1

15 Vaikka aurinkoenergia tarjoaakin saasteettoman ja ehtymättömän energianlähteen, sen merkittävä hyödyntäminen ei ole mahdollista vielä vuosikymmeniin Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy Suomalaisten energia-asenteet 1

16 Puun, turpeen ja muiden kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisellä olisi merkittävä työllisyyttä parantava vaikutus Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 0 Syksy 0 1 Syksy Syksy 0 0 Syksy 0 1 Syksy 0 Syksy 0 1 Syksy Syksy 01 Syksy Syksy Syksy 1 1 Syksy 1 Syksy Syksy 1 1 Syksy 1 Syksy 1 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet

17 Ydinvoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy Kevät Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 0 Syksy 01 Syksy 00 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy 11 Syksy Syksy 1 Syksy 1 Syksy Syksy Syksy 1 Syksy Suomalaisten energia-asenteet

18 Ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka, jonka torjuntaan koko maailman tulisi ryhtyä välittömästi ja kaikin mahdollisin keinoin Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy 1 Kevät 1 Syksy Syksy 0 0 Syksy Suomalaisten energia-asenteet 1

19 Huomioita Ydinvoimamyönteisissä väitteissä tapahtui notkahdus kevään tuloksissa. Useimpien väitteiden kohdalla syksyllä 0 ja 0 sekä vuoden tutkimuksessa myönteisesti suhtautuvien osuus on korkeampi kuin kevään tutkimuksessa. Tulosta selittää merkittävästi vuoden tutkimuksen tiedonkeruun ajoittuminen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden yhteyteen, joka luonnollisesti näkyy edellisen mittauksen tuloksissa. Reilusti yli puolet katsoo ydinvoiman olevan pitkän aikavälin energiaratkaisu, jota käytetään pitkälle tulevaisuuteen. Väitteen kanssa samaa mieltä olevien osuus ei yllä aivan vuoden 0 tasolle, mutta on kuitenkin korkeampi kuin vuosi sitten. Väitteen Suomessa on saatu hyviä kokemuksia ydinvoimasta kanssa samaa mieltä olevien osuus lähes kaksi vastaajaa kolmesta on samalla tasoilla kuin viime vuosina lukuun ottamatta kevään tulosta. Ilman uusien ydinvoimaloiden rakentamista Suomen on hyvin vaikea täyttää ilmastosopimuksen ehtoja hieman alle neljännes väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja neljännes jokseenkin samaa mieltä; osuus on selvästi korkeampi kuin kahtena aikaisempana mittauskertana. Niiden osuus jotka eivät osaa ottaa kantaa väitteeseen on laskenut (0 ). Vajaa kolmannes väestöstä katsoo että ydinjätteitä voida turvallisesti sijoittaa Suomen kallioperään tulos on aikaisempien vuosien tasolla. Alle puolet on väitteen kanssa eri mieltä. Nyt aikaisempaa harvempi suomalainen näkee ydinjätteiden muodostavan jatkuvan uhan tulevien sukupolvien elämälle, tosin edelleen kuitenkin 0 prosenttia katsoo ydinjätteiden uhkaavan elämää tulevaisuudessa. Reilusti yli puolet katsoo ydinvoiman käytön olevan perusteltua, koska se vähentää riippuvuutta hiilestä ja muista fossiilista polttoaineista. Tulos on samalla tasoilla viime vuosien tulosten kanssa (pl. Kevät ). Valtaosa suomalaista ( ) on sitä meiltä, että ydinvoimalaonnettomuus aiheuttaisi korvaamattomia vahinkoja laajoille alueille ja suurille ihmisryhmille. Tulos ei poikkea merkittävästi aikaisempien vuosien trendistä. Väitteeseen vaikka aurinkoenergia tarjoaakin saasteettoman ja ehtymättömän energialähteen, sen merkittävä hyödyntäminen ei ole mahdollista vielä vuosikymmeniin myönteisesti suhtautuvien / samaa mieltä olevien osuus on laskenut tasaisesti vuodesta 0 lähtien. Nyt kuitenkin väitteen kanssa samaa mieltä olevien osuus kasvoi selvästi. Edelleen valtaosa suomalaisista katsoo puun, turpeen ja muiden kotimaisten energialähteiden käytön lisäävän työllisyyttä reilu kaksi kolmesta vastaajasta on tätä mieltä ja viidennes ei osaa ottaa kantaa asiaan. Tosin täysin samaa mieltä olevien osuus on laskenut hieman kahdesta edellisestä mittauskerrasta. Ydinvoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä - väite jakaa suomalaisten mielipiteet. 1 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä ja prosenttia eri mieltä. Reilu viidennes ei osaa ottaa kantaa väitteeseen. Tulos ei poikkea kovin merkittävästi aikaisempien vuosien tasosta lukuun ottamatta edellistä kevään tulosta. Kolme suomalaista neljästä kokee ilmastonmuutoksen todelliseksi ja äärimmäisen vakavaksi uhaksi. Osuus on lähes samalla tasolla kuin vuonna mutta jonkin verran alhaisempi kuin vuosina 0 0. Suomalaisten energia-asenteet 1

20 Energia-asenteita koskevat väittämät Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ydinjätteen loppusijoituksesta voi aiheutua laajalle ulottuvia ympäristövaikutuksia Vaikka kokonaisenergiankulutus (liikenne, lämmitys, sähkö) ei kasvaisikaan, sähkönkulutus (ml. sähköautot, lämpöpumput) jatkaa kasvuaan 1 1 On oikein, että uusiutuvien energialähteiden tuotantoa tuetaan verovaroin 0 1 Luotan että ydinvoimayhtiöt noudattavat turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita 1 Luotan viranomaisten arvioihin suomalaisten ydinvoimaloiden turvallisuudesta 1 1 Ydinvoimalaitosten läheisyydessä asumiseen liittyy terveysriskejä Suomalaisten ydinenergiayhtiöiden toiminta on vastuullista Suomalaisten energia-asenteet

21 Energia-asenteita koskevat väittämät Kaikki vastaajat, n= Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ydinvoimalla tuotettu sähkö lisää Suomen kilpailukykyä 1 Luotan loppusijoitukseen mikäli viranomaiset ja asiantuntijat toteavat sen turvalliseksi Sähkö olisi hyvä vientituote Suomelle 1 Uusia energiantuotantomuotoja tullaan kehittämään seuraavan vuoden aikana niin, ettei fossiilisia polttoaineita tai ydinvoimaa enää tarvita Olen valmis maksamaan enemmän energiantuotannosta aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi 0 Ydinvoima on turvallinen tapa tuottaa sähköä 1 Olen valmis maksamaan energiasta korkeampaa hintaa mikäli se vähentää riippuvuutta ydinvoimasta Suomalaisten energia-asenteet

22 Huomioita Valtaosa ( ) suomalaisista uskoo sähkönkulutuksen jatkavan kasvuaan. Kaksi vastaajaa kolmesta katsoo olevan oikein, että uusiutuvien energialähteiden tuotantoa tuetaan verovaroin. Myös selkeä enemmistö ( - samaa mieltä) luottaa ydinvoimayhtiöiden noudattavan turvallisuusmääräyksiä sekä viranomaisten arvioihin suomalaisten ydinvoimaloiden turvallisuudesta. Suomalaisten ydinenergiayhtiöiden toiminnan katsotaan myös olevan vastuullista (0 samaa meiltä 1 eri mieltä). Hienoinen enemmistö suomalaisista on myös sitä meiltä, että Ydinjätteiden loppusijoittamisesta voi aiheutua ympäristövaikutuksia ( ) Ydinvoimaloiden läheisyydessä asumiseen liittyy terveysriskejä ( ) Ydinvoimalla tuotettu sähkö lisää Suomen kilpailukykyä ( ) Uusia energiatuotantomuotojen kehitetään vuoden kuluessa niin, ettei fossiilisia polttoaineita tai ydinvoimaa enää tarvita ( ) Mielipiteet jakautuvat jonkin verran seuraavissa väitteissä: Luotan loppusijoitukseen, mikäli viranomaiset toteavat sen turvalliseksi (samaa mieltä - eri mieltä ) Sähkö olisi hyvä vientituote Suomelle ( ) On valmis maksamaan energiantuotannosta ympäristöhaittojen vähentämiseksi ( 1 ) Ydinvoima on turvallinen tapa tuottaa sähköä ( 0 ) On valmis maksamaan energiasta korkeampaa hintaa mikäli se vähentää riippuvuutta ydinvoimasta ( - 0 ) Suomalaisten energia-asenteet

23 Sähköntuotannon energiavaihtoehdot Suomalaisten energia-asenteet

24 Mihin suuntaan sähköntuotantoamme pitäisi kehittää Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Aurinkosähkö 1 1 Tuulivoima Puu- ja muu bioenergia 1 Vesivoima 1 Maakaasu Ydinvoima Turve Sähkön tuonti ulkomailta Kivihiili 1 0 Öljy Suomalaisten energia-asenteet

25 Huomioita sähköntuotannon energiavaihtoehtojen kehittäminen Väestö haluaisi kehittää sähköntuotantoa selvästi uusiutuvien energialähteiden suuntaan, sillä aurinkosähköä lisäisi peräti 1, tuulivoimaa, puu- ja muu bioenergiaa ja vesivoimaa 1 kansasta. Maakaasun käyttöä lisäisi noin puolet. Ydinvoiman käytön kehittäminen jakaa mielipiteet. Noin kolmannes lisäsi käyttöä, sama osuus vähentäisi ja neljännes pitää tämän hetkistä tuotantotasoa sopivana. Turpeen käyttöä lisäisi noin neljännes, mutta jo reilu kolmannes haluaisi sitä vähennettävän. Sähkön tuontia ulkomailta ei haluta kasvattaa, sillä puolet väestöstä vähentäisi sitä nykyisestä tasosta. Kivihiilen ja öljyn käyttöä vähentäisi lähes kolme vastaajaa neljästä. Suomalaisten energia-asenteet

26 Kivihiilen käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

27 Turpeen käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

28 Maakaasun käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

29 Vesivoiman käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

30 Puun ja muun bioenergian käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet 0

31 Tuulivoiman käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet 1

32 Öljyn käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

33 Sähkön tuontia ulkomailta pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

34 Huomioita sähkön tuotantomuotojen käytön trendit Kivihiilen käytön kehittämisessä muutos marginaalinen, tulos on lähes samaa tasoa kuin vuosina 0 0. Pitkän ajan trendi osoittaa, että yhä useampi suomalainen haluaa käyttöä vähennettävän. Turpeen käytössä tulos myös lähes samalla tasolla kuin vuonna 0. Neljännes haluaa käyttöä lisättävän, neljännes mieltää käytön olevan nyt sopivalla tasolla ja reilu kolmannes vähentäisi käyttöä. Edellisen vuoden tuloksessa poikkeama, kun käyttöä lisäävien osuus kasvoi selvästi. Maakaasun käyttöä lisäävien osuus on ollut noin kolmannes väestöstä vuosien 0 - välillä, nyt kuitenkin osuus kasvoi selvästi ja hieman yli puolet lisäsi käyttöä. Neljännes katsoo käytön oleva nyt sopivalla tasolla ja vain prosenttia vähentäisi käyttöä. Viimeksi tulos oli tällä tasolla vuonna 1. Vesivoiman käyttöä lisäävien osuus on kasvanut tasaisesti, lukuun ottamatta vuoden 0 tulosta (1 ) sekä viime mittauskerran tulosta ( ). Nyt käyttöä lisääviä on 1 prosenttia kansalaisista. Puun ja muun bioenergian käyttöä lisäisi kolme suomalaista neljästä, osuus on hieman laskenut edellisten vuosien tasosta. Silti käyttöä vähentävien osuudessa ei ole tapahtunut oikeastaan mitään muutoksia viimeisten vuosien aikana. Tuulivoiman käyttöä lisäävien osuus on pysynyt lähes samalla tasolla aina vuodesta 0 lähtien ( - 1 ). Ainut poikkeus trendissä on vuosi 0 ja tätä aikaisemminkin osuus on ollut lähellä 0 osuutta. Öljyn käyttöä lisäävien osuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Sopivana käyttöä pitävien tai vähentävien osuudessa on vuoden 0 jälkeen tapahtunut vuosina 0 ja. Sähkön tuontia ulkomailta vähentävien osuus nousi vuoden 0 tasosta ( ) vuoteen 0 saakka ( ). Vuonna 0 trendi muuttui ja viimeisimmissä mittauksissa hieman yli puolet vähentäisi sähkön tuontia. Tuonnin määrää sopivana pitävien osuus on ollut reilu neljännes kolmen edellisen mittauksen aikana. Suomalaisten energia-asenteet

35 Ydinvoiman käyttöä pitäisi Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Suomalaisten energia-asenteet

36 Ydinvoiman käyttöä pitäisi (taustaryhmittäin) Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Kaikki SUKUPUOLI Nainen Mies IKÄRYHMÄT 1- vuotta - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta KOULUSTUS Ei amm. koulutusta Ammattikurssi Ammattikoulu Opisto/amk Yliopisto/korkeakoulu AMMATTIASEMA Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/yksit. ammatinharjoittaja Opiskelija Eläkeläinen Työtön Suomalaisten energia-asenteet

37 Ydinvoiman käyttöä pitäisi (taustaryhmittäin) Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää Kaikki PUOLUEKANTA KESK KOK 1 SDP 1 1 PS 1 VASL 1 1 VIHR 1 ASUINPAIKKA Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Tampere 1 Turku 1 Yli as. kaupunki Alle as. kaupunki 0 Maalaiskunta Suomalaisten energia-asenteet

38 Ydinvoiman käyttöä pitäisi (sukupuolittain) Kaikki vastaajat, n= Lisätä Sopiva Eos Vähentää NAINEN MIES Suomalaisten energia-asenteet

39 Huomioita Ydinvoiman käyttöä pitäisi Ydinvoiman käyttöä lisäävien osuus kasvoi tasaisesti vuodesta 00 ( ) aina vuoteen 0 saakka ( ). Edellisellä mittauskerralla osuus laski selvästi prosenttiin. Nyt tuoreimmassa tutkimuksessa osuus on prosenttia eli aikaisempine vuosien osuudesta jäädään edelleen selvästi. Sopivana ydinvoiman käyttöä pitävien osuus on pysynyt melko vakiona ollen noin neljänneksen luokkaa viimeisten tutkimusten aikana. Myös käyttöä vähentävien osuus on ollut tasaisesti neljänneksen luokkaa vuosina 0-0. Vuosi sitten osuus oli prosenttia ja tänä vuonna käyttöä vähentäisi reilu kolmannes ( ). Ydinvoiman käytön lisäämiseen tai vähentämiseen suhtaudutaan melko eri tavalla eri väestöryhmissä. Ydinvoiman käyttöä sähköntuotannossa miehet ( ) lisäsivät edelleen selvästi enemmän kuin naiset ( ). Tosin miesten käsitykset eivät ole juurikaan muuttuneet edellisestä mittauskerrasta (v. ). Sen sijaan naisilla kannatus ydinvoiman lisäämiseen on noussut (lisätä 1 ). Tulos on lähes samalla tasolla kuin vuonna 0. Myös ikäryhmittäin tulos poikkeaa jonkin verran siten, että vanhimmissa ikäryhmissä ydinvoimaa lisättäisiin kun nuorimmassa ikäluokassa suuri osa päinvastoin vähentäisi energiantuotantoa ydinvoimalla. Koulutustausta ei juuri erottele tulosta ydinvoimaa lisäävien osuuden suhteen, mutta yliopisto- tai korkeakoulun suorittaneissa on keskimääräistä enemmän ydinvoiman vähentämistä haluavia. Ammattiasema suhteen erityisesti johtavassa asemassa olevat lisäisivät ydinvoiman käyttöä, myös yrittäjät ja eläkeläiset ovat keskimääräistä enemmän ydinvoiman lisäämisen kannalla. Puoluekanta erottelee tulosta varsin selvästi; Kokoomuksen kannattajat ovat selvästi ydinvoiman lisäämisen kannalla ja vastaavasti Vihreät ja Vasemmistoliiton kannattajat vähentäisivät ydinvoiman käyttöä. Suomalaisten energia-asenteet

40 Suomalaisten energia-asenteet Segmentointi

41 Segmentointianalyysin tekninen toteutus Väestö jaoteltiin erilaisiin ryhmiin segmentointianalyysillä. Aluksi aineiston soveltuvuus monimuuttuja-analyysien käyttöön testattiin. Testisuureena käytettiin Kaiser-Meyer-Olkinin mittaa (Kaiser-Meyer-Olkin Measure of Sampling Adequacy), joka sai arvon 0,. Lukuarvo on selvästi suurempi kuin 0,0, joten faktorianalyysin käytölle ei ollut estettä. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa lomakkeen asenneväittämät ryhmiteltiin faktorianalyysillä asenneulottuvuuksiin. Osa muuttujista rajattiin alkuvaiheessa pois analyysistä (perusteena muuttujan alhainen kommunaliteetti, kahden tai useamman muuttujan välinen korkea korrelaatio, heikko selitysaste ja/tai muuttujalla alhainen faktorilataus). Analyysin edetessä muuttujajoukko edelleen supistui ja analyysiin valittiin ryhmittelyn kannalta selitysvoimaisimmat muuttujat. Analyysissä pyrittiin selitysasteeltaan riittävän hyvään ratkaisuun ja lopulta päädyttiin faktorin ratkaisuun. Faktoriulottuvuudet nimettiin ydinvoimamyönteisyydeksi ja ympäristötietoisuudeksi ja myönteisyydeksi. Analyysin toisessa vaiheessa muodostettiin segmentit ryhmittelyanalyysillä faktoreiden faktoripistearvojen avulla. Analyysi tehtiin klusterianalyysillä iteroituna. Ryhmittelyanalyysissä päädyttiin ryhmän ratkaisuun, jossa saadut ryhmät muodostivat toisaalta ryhmän sisällä selkeän homogeenisen, mutta ulottuvuuksien suhteen selvästi toisistaan eroavat ryhmät. Ryhmät muodostettiin ydinvoimamyönteisyyden / -kielteisyyden sekä ympäristömyönteisyyden / -kielteisyyden mukaan. Suomalaisten energia-asenteet 1

42 Saadut asenneulottuvuudet Seuraavassa taulukossa on esitetty faktoriratkaisun nimetyt ulottuvuudet sekä muuttujakohtaiset faktorilataukset. Muuttujat on ryhmitelty faktoreittain pistemäärän mukaan laskevaan järjestykseen. Component ulottuvuus 1 ulottuvuus K. Ydinvoima on turvallinen tapa tuottaa sähköä, -, K1. Ydinvoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä, -, K. Ydinvoiman käyttö on perusteltua, koska se vähentää, -, riippuvuutta hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista K1. Ydinvoima on pitkän aikavälin energiaratkaisu, jota tullaan, -, käyttämään vielä kauas tulevaisuuteen K. Suomessa on saatu hyviä kokemuksia ydinvoimasta, -, K. Ydinjätteet voidaan turvallisesti loppusijoittaa Suomen,1 -, kallioperään K. Ilman uusien ydinvoimalaitosten rakentamista Suomen on hyvin vaikeata täyttää kansainvälisiä ilmastosopimuksen velvoitteita,0 -, K. Olen valmis maksamaan enemmän energiantuotannosta aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi K. Ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka, jonka torjuntaan koko maailman tulisi ryhtyä välittömästi ja kaikin mahdollisin keinoin K1. Olen valmis maksamaan energiasta korkeampaa hintaa mikäli se vähentää riippuvuutta ydinvoimasta K. On oikein, että uusiutuvien energialähteiden tuotantoa tuetaan verovaroin -,, -,0, -,0, -,, Suomalaisten energia-asenteet

43 Segmentit väestöryhmät energia-asenteiden suhteen Ryhmä 1: Ydinvoimakielteiset ja ympäristömyönteiset, VIHREÄT (N=),, väestöstä Ryhmän edustajista naisia, keski-iältään selvästi nuorempia Korkeasti koulutettuja, keskimääräistä useammin työntekijöitä Suhteessa eniten Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajia Suhtautuvat ydinvoimaan melko kielteisesti ja pitävät mm. ydinjätteitä vakavana uhkana. Ovat valmiita maksamaan energiasta korkeampaa hintaa jos sillä voi vähentää riippuvuutta ydinvoimasta Ilmastonmuutos koetaan todelliseksi ja äärimmäisen vakavaksi uhaksi Haluavat tukea uusiutuvien energialähteiden tuotantoa Lisäisivät vesivoiman, puun, tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotantoa Luottavat keskimääräistä vähemmän energia-alan toimijoihin ja organisaatioihin. Sitä vastoin luottavat km. enemmän ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöihin, luonnonsuojeluliittoon, Greenpeaceen ja WWF:ään Ryhmä : Ydinvoimamyönteiset ja ympäristökielteiset, YDINVOIMAMYÖNTEISET (N=1),,0 väestöstä Ryhmän edustajista 0 miehiä, keski-ikä, koulutustaso ja asuinalue ei poikkea valtakunnallisesta jakaumasta Poliittisesti Kokoomuslaisia ja Perussuomalaisia keskimääräistä selvästi enemmän Suhtautuvat ydinvoimaan melko myönteisesti, luottavat ydinvoimaan energiaratkaisuna eivätkä näe ydinjätteitä vakavana uhkana Eivät ole valmiita maksamaan energiasta korkeampaa hintaa ydinvoimariippuvuuden tai ympäristöhaittojen vähentämiseksi Eivät halua tuettavan verovaroin uusiutuvien energialähteiden tuotantoa, ilmastonmuutoksen ei katsota olevan kovin vakava uhka Lisäisivät ydinvoiman tuotantoa ja vähentäisivät vesivoiman, puun ja tuulivoiman käyttöä. Satsaisivat aurinkoenergiaan muita ryhmiä vähemmän. Luottavat muita enemmän sähkö- ja energiayhtiöihin, TVO:hon, Fortumiin, PVO:hon, energia-alan toimijoihin ja järjestöihin sekä vastaavasti muita vähemmän ympäristö- ja luonnonsuojelualan järjestöihin. Suomalaisten energia-asenteet

44 Segmentit väestöryhmät energia-asenteiden suhteen Ryhmä : Ydinvoima- ja ympäristökielteiset, EPÄILIJÄT, (N=), 1, väestöstä Ryhmän edustajista 0 naisia, - vuotiaita keskimääräistä enemmän Maalaiskunnassa asuvia suhteessa enemmän Alhainen koulutusaste, keskimääräistä useammin työntekijöitä ja alhaisempi tulotaso Suhtautuvat ydinvoimaan hyvin kriittisesti ja eivät luota ydinvoiman turvallisuuteen Eivät ole kovin valmiita maksamaan energiasta korkeampaa hintaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi Eivät pidä ydinvoimaa lainkaan ympäristöystävällisenä tapana tuottaa sähköä Eivät halua kovin voimakkaasti tukea uusiutuvien energialähteiden tuotantoa Eivät katso ilmastonmuutoksen olevan äärimmäisen vakava uhka Vähentäisivät kivihiilen ja turpeen tuotantoa muita ryhmiä vähemmän Haluaisivat vähentää selvästi ydinvoiman tuotantoa Lisäisivät vesivoiman ja puun tuotantoa Luottamus kaikkia energia-alan tietolähteitä kohtaan vähäisempää kuin muilla ryhmillä Ryhmä : Ydinvoima- ja ympäristömyönteiset, YMPÄRISTÖTIETOISET YDINVOIMAN KANNATTAJAT (N=),, väestöstä Ryhmän edustajista 0 miehiä, keski-ikä korkea, eläkeläisiä. Asuinalue, koulutus- ja tulotaso eivät poikkea merkittävästi valtakunnallisesta jakaumasta Poliittisesti Kokoomuslaisia keskimääräistä selvästi enemmän Suhtautuvat ydinvoimaan myönteisesti, katsovat mm. että ydinvoiman käyttö on perusteltua, koska se vähentää riippuvuutta hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista. Suhtautumien ydinjätteisiin kielteisempää kuin ryhmällä. Pitävät ydinenergiaa kuitenkin hyvänä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä tapana tuottaa sähköä Ovat jossain määrin valmiita maksamaan energiasta korkeampaa hintaa ydinvoimariippuvuuden tai ympäristöhaittojen vähentämiseksi Haluavat tukea verovaroin uusiutuvien energialähteiden tuotantoa, ilmastonmuutos koetaan todelliseksi ja äärimmäisen vakavaksi uhaksi Lisäisivät ydinvoiman tuotantoa ja vähentäisivät turpeen ja kivihiilen käyttöä muita ryhmiä enemmän. Luottavat keskimääräistä enemmän sähkö- ja energiayhtiöihin, energia-alan toimijoihin ja järjestöihin sekä vastaavasti suhtautuvat hieman epäileväisesti muihin ympäristö- ja luonnonsuojelualan järjestöihin. Suomalaisten energia-asenteet

45 Suomalaisten energia-asenteet Taustatiedot

46 Taustatiedot 1/ Kaikki vastaajat SUKUPUOLI Nainen Mies IKÄRYHMÄ 1 - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta ASUINPAIKKA Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Tampere Turku Muu yli as. kaupunki Alle as. kaupunki Maalaiskunta KOULUTUS Ei ammatillista koulutusta Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus Ammattikoulu, kouluasteen amm. tutkinto Opistotutkinto, ammattikorkeakoulu Yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinto Suomalaisten energia-asenteet

47 Taustatiedot / Kaikki vastaajat AMMATTIASEMA Johtavassa asemassa toisen palveluksessa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjoittaja Maatalousyrittäjä Kotiäiti/koti-isä Opiskelija Eläkeläinen Työtön Muu TALOUDEN TULOT VUODESSA.000 tai vähemmän tai enemmän En halua sanoa Suomalaisten energia-asenteet

48 Taustatiedot / Kaikki vastaajat PUOLUEKANTA KOK 1 Perussuomalaiset SDP Vihreät KESK Vasemmistoliitto RKP Kristillisdemokraatit Jokin muu 1 En äänestäisi lainkaan En osaa sanoa En halua sanoa Suomalaisten energia-asenteet