VOK-LAJILIITTOHANKKEIDEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VOK-LAJILIITTOHANKKEIDEN ARVIOINTI Maarit Haarma 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2008

2 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 JOHDANTO VOK-HANKE VOK-hankkeen arviointi Arvioinnin näkökulma Arvioinnin tarkoitus ja arviointikysymykset LAJILIITOJEN VOK-HANKKEET Lajiliittohankkeiden arviointi ARVIOINNIN TULOKSET Lajiliittojen taustatiedot Lajiliittohankkeiden käynnistäminen, suunnittelu ja toteutus Seuranta ja jatkohankkeet Hankkeiden konkreettiset tulokset Kokonaisvaltaiset hankkeet Uutta toimintatapaa tavoittelevat hankkeet Lajien yhteistoiminnalliset hankkeet Hiihtoliiton VOK-hanke ARVIOINNIN YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITE A: VOK-HANKKEEN TUKEMAT LAJILIITTOJEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEET... 39

3 3 JOHDANTO Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke käynnistyi vuonna Hankkeella haluttiin uudistaa valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä ja sen rakenne. Keskeisessä osassa uudistusta olivat lajiliittojen omat valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeet, jotka aloitettiin syksyllä Tällä hetkellä on käynnistymässä kolmas hankekausi. Ensimmäisen ja toisen hankekauden lajiliittohankkeet ovat tämän arvioinnin mielenkiinnon kohteina. Arviointi on sisäistä arviointia, jossa pyritään seuraamaan hankkeiden etenemistä ja toteutusta. Arvioinnilla halutaan löytää sellaisia asioita, joiden avulla sekä koko VOK-hanketta että lajiliittojen omia VOK-hankkeita voitaisiin auttaa toimimaan paremmin. Arviointi suoritettiin 12 hankkeessa mukana olleen lajiliiton hankevastaavan tms. haastattelun perusteella. Lajiliittojen hankkeet jaettiin kolmeen ryhmään niiden suunnittelemien uudistusten perusteella. Ensimmäinen ryhmä on kokonaisvaltaisesti koulutusjärjestelmää uudistavat tai kehittävät hankkeet, toisessa ryhmässä ovat uutta toimintatapaa tavoittelevat hankkeet ja kolmannessa lajien yhteistyöhankkeet. Tämän lisäksi arvioinnissa oli mukana myös maastohiihdon e-oppimisympäristöön keskittyvä hanke. Arvioinnissa keskityttiin hankkeiden käynnistymiseen, suunnitelmiin, haasteisiin, onnistumisiin ja VOK-tuen rooliin. Lisäksi arvioinnissa käytiin läpi lajiliittojen saavuttamat tulokset sekä mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmia. Arviointi jakaantuu neljään osaan, joista ensimmäisessä esitellään VOK-hanketta yleisesti, toisessa paneudutaan lajiliittojen VOK-hankkeisiin, kolmannessa käydään läpi arvioinnin tuloksia ja neljännessä esitetään yhteenveto arvioinnista.

4 4 1 VOK-HANKE VOK-hankkeen avulla halutaan luoda suomalaiseen urheilujärjestelmään selkeä, yhtenäinen koulutusrakenne, johon kuuluu sekä yhteisiä että lajikohtaisia osioita. Lajiliittojen vastuulla on tasojen I-III koulutus, joita kehitetään vastaamaan yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa yleiseurooppalaista luokittelua. Koulutus koostuu kilpa- ja huippuurheilusta, lasten urheilusta sekä aikuisliikunnasta. Rakenteen sisällä voi edetä joustavasti omien tarpeiden mukaisesti. (VOK-hankesuunnitelma 2005, 5.) VOK-hankkeella halutaan kehittää suomalaista valmentaja- ja ohjaajakoulutusta, huomioimalla erityisesti lajiliitoissa tapahtuva käytännön kehittämistyö. Hankkeelle määriteltiin kymmenen tavoitetta, joista kolme tärkeintä olivat (VOK-hankesuunnitelma 2005, 4): o Kehittää lajien koulutusta tasoilla I-III siten, että eri lajeissa samalla tasolla järjestettävä koulutus on osaamistavoitteiltaan ja vaatimustasoltaan yhdensuuntaista o o Vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisen ajatus lajiliittojen koulutukseen Lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta verkoston kaikilla tasoilla ja tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin Muita tavoitteita olivat: - Luoda oppimiskulttuuri missä oppiminen kohtaa arjen valmentamisen tarpeet - Hyödyntää olemassa oleva osaaminen ja tuottaa uutta tietoa koulutukseen - Kehittää Tutkintojen perusteita säännöllisesti päivittyviksi Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteiksi - Lisätä osallistujien määrää koulutuksen kaikilla tasoilla oppimista tukemalla, laatua parantamalla ja osallistumiskynnystä madaltamalla - Koulutuksen rakenne sisältää lajikohtaisia ja valmennuksen yhteisiä osioita sekä huomio reilun pelin periaatteet - Luoda sähköinen toimintaympäristö viestinnän, tiedon välityksen ja oppimisen tarpeisiin - Lisätä talous- ja henkilöstöresursseja valmentaja- ja ohjaajakoulutuksessa VOK-hankkeen kehittämistoiminta tarkoittaa muutosprosessia, jossa toiminnan aikana kehittämisen suunta ja sisältö tarkentuvat. VOK-hankkeen toimintaa toteutetaan kehittämisorganisaation kautta, johon kuuluu lajiliittojen lisäksi myös aluejärjestöjä, urheiluopistoja ja asiantuntijoita. Verkostossa VOK-tiimi suunnittelee ja koordinoi kehittämistyötä, VOK-johtoryhmä tukee tiimiä linjausten ja päätösten teossa ja VOK-

5 5 kehittämisryhmä ohjaa kehittämistyötä asiantuntijaverkoston tukemana. (VOKhankesuunnitelma 2005, 6.) VOK-hankkeen keskeisenä organisaatiovalintana on verkosto. Verkoston valintaa perusteltiin valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kentän toimijoiden moninaisuudella ja verkoston mahdollistamilla, muita organisoitumismuotoja joustavammilla ohjaustavoilla. (Viirkorpi 2006 Lämsän 2007, 16 mukaan.) Verkoston toiminnan olisi oltava tuloksekasta ja tehokasta, jotta VOK-verkosto muotoutuisi todelliseksi kansallisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittäjäksi (Lämsä 2007,18). Verkostossa ilmeni kuitenkin varsin pian erilaisia ongelmia, jotka vaikuttivat merkittävästi VOK-hankkeen etenemiseen. VOK-hanketta valmisteltiin vuosien aikana. Syksyllä 2006 käynnistyivät ensimmäiset lajiliittojen VOK-hankkeet, joita jatkettiin myös vuoden 2007 syksyllä. (VOK-perusteet 2007, 8.) Ohjelman käynnistymisen jälkeen tiimi ja johtoryhmä kävivät keskusteluja hankkeen toteuttamisesta ja johtamisesta. Vuoden 2006 lopulla huomattiin jo selkeitä ongelmia hankkeen etenemisessä, mutta vielä vuoden 2007 VOK-tiimi oli toiminnassa ja hanke eteni, vaikkakin käsijarru päällä. VOK-tiimi sai Koulutuksen perusteet -materiaalin valmiiksi vuoden 2007 loppuun. (Lämsä 2007, 29.) VOK-hankkeen toinen vaihe ajoittuu vuosille Toiseen vaiheeseen lähdettiin jo uudella johtamisotteella, jonka myötä toimialojen ohjaus hankkeessa vahvistui. VOK-tiimin toiminta loppui keväällä 2008 ja tiimin jäsenet toimivat nyt omista järjestöistään käsin. Heidän roolinsa on muuttunut tiimin jäsenistä toimialojen vastuuhenkilöiksi. Tiimissä mukana olleet tekivät yhdessä kolmannen hankekauden hanke-esitykset ja ovat mukana tulevissa hankepäivissä. SLU koordinoi edelleen hanketta ja tällä hetkellä hankkeessa panostetaan hanketyöhön ja konsultointiin. Toimialalähtöisyyden myötä ryhdyttiin painottamaan toimialojen omaa kehitystyötä. (Haastattelu, VOKhankkeen internetsivut 4.) VOK-hanke keskittyy nyt merkittävyydeltään keskeisiin lajiliittoihin, joiden kanssa pyritään toimimaan aktiivisesti eli tuetaan liittojen valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän kokonaisuuden kehittämistä ja toimialakohtaista syventämistä. Samanaikaisesti koulutuksen perusteita jalkautetaan valmentaja- ja ohjaajakoulutuksessa sekä pyritään tarjoamaan kaikille lajiliitoille vähintään minimitason valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisen palvelut koulutuksen perusteiden suunnassa. (VOK-hankkeen internetsivut 4.) Mikäli hankkeen alkuperäinen tavoite toteutuisi, suomalaisen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen rakenne selkiytyisi ja koulutukseen osallistumisen kynnys madaltuisi. Eri toimijoiden välinen yhteistyö olisi tiivistynyt ja vuorovaikutus innostunutta. Lisäksi hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittäminen olisi tehostunut ja valmentajien sekä ohjaajien osaaminen vahvistunut. Lajeilla olisi myös yhteistä kouluttajakoulutusta. (VOK-perusteet 2007, 8.)

6 6 1.1 VOK-hankkeen arviointi Arvioinnissa on kyse jonkin toiminnan tai asian arvon määrittämisestä (Robson 2001, 24 25). Arvioinnin voi myös sanoa olevan jonkinasteisen selvyyden saamista enemmän tai vähemmän päämäärätietoisista toimista (Robson 2001, 21). Arviointi on vahvasti läsnä tämän päivän yhteiskunnassa, jossa vaaditaan niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin jatkuvaa seurantaa, tarkastelua ja arviointia (Robson 2001, 22 23). Arvioinnissa ovat asianosaisena ne henkilöt, joihin toiminta vaikuttaa tai he ovat osallisina toiminnassa. Useimmiten juuri osallisilla olisi eniten vaikutusta arviointiin, mutta heidän mielipiteensä jää usein syystä tai toisesta kuulematta. Tämä voi johtua mahdollisten jälkiseurausten pelosta, kuten arvioinnin vaikutuksesta rahoitukseen tms. (Robson 2001, 32.) Myös VOK-hankkeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon mahdollisuus em. asian vaikutuksesta tuloksiin Arvioinnin näkökulma VOK-hankkeen arviointi perustuu prosessiarviointiin ja se toteutetaan sisäisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti (Lämsä 2008, 26). Arviointien luokitteluun on useita eri tapoja, joista käyttökelpoinen on esim. jako tarpeisiin, prosesseihin, vaikutuksiin ja tehokkuuteen. Prosessien arvioinnissa on kyse sen selvittämisestä, mitä tapahtuu projektin toteutuksen aikana: 1. Miten sitä toteutetaan? 2. Toimiiko se niin kuin on suunniteltu? 3. Ketkä osallistuvat sen toimintaan? (Robson 2001, 77.) Prosessien arvioinnilla pyritään siis selvittämään toimiiko hanke suunnitelmien mukaan. Tämän lisäksi yksityiskohtainen tieto siitä, keiden kohdalla ohjelma toimii ja missä kontekstissa se vaikuttaa, saattaa auttaa ymmärtämään ohjelman toimintaa sekä mahdollistaa ohjelman parantamisen.(robson 2001, ) Prosessien arvioinnit perustuvat pääasiallisesti kvalitatiivisiin aineistoihin, kuten haastatteluihin, esitteisiin ja kokousten pöytäkirjoihin (Robson 2001, ). Hankkeen toimintaympäristö määriteltiin lajiliitto-urheiluseura-urheilija - ketjun mukaan. Toiminnat on arvioinnin näkökulmasta luokiteltu kolmelle eri tasolle: Ylimpänä sijaitsee VOK-taso, keskellä lajiliittotaso ja alimmaisena varsinainen koulutusprosessitaso (Kuvio 7). Tässä arvioinnissa käsitellään lähinnä lajiliittotasoa ja samalla sivutaan myös VOKtasoa sekä hieman koulutustasoa.

7 7 VOK-TASO LAJILIITTOTASO KOULUTUSTASO KUVIO 1. Hankkeen tasot arvioinnin näkökulmasta Arvioinnin tarkoitus ja arviointikysymykset VOK-hanke käynnistettiin syksyllä Arviointia haluttiin hyödyntää hankkeen etenemisessä ja se mainittiin yhtenä hankkeen strategisena valintana. Alkuvaiheen arvioinnissa tärkeänä pidettiin erityisesti hankkeen parantamista ja ohjaamista tuotetun tiedon avulla. (Lämsä 2008, 28.) VOK-hankkeessa arvioinnilla halutaan tuottaa tietoa, jonka avulla hanketta voidaan kehittää. Toisen vaiheen arvioinnissa kiinnitetään huomiota VOK-hankkeen tavoitteiden muotoutumiseen ja tulosten määrittymiseen. Lajiliittohankkeiden arviointi perustuu sisäiseen arviointiin, jossa tarkoituksena on tuottaa hankkeeseen osallistuville sellaista tietoa, jonka perusteella hanketta pystyttäisiin kehittämään. Sisäinen arviointi on tarkoitettu nimenomaan hankkeen toimijoiden käyttöön, eikä se tule toimimaan rahanjaon tms. perusteena. Tärkeitä kysymyksiä hankkeiden arvioinnin kannalta ovat seuraavat: 1. Mitä tapahtuu, kun hanke pyörii ja on toiminnassa? 2. Saavutetaanko hankkeen päämäärät ja tavoitteet? 3. Mitkä ovat vaikutukset? 4. Pitäisikö toimintaa jatkaa? 5. Kuinka toimintaa voidaan kehittää? (Robson 2001, 72 77) Tässä arvioinnissa on tarkoitus keskittyä erityisesti niihin seikkoihin, joilla voidaan hyödyntää lajiliittoja ja koko VOK-hankkeen eteenpäin viemistä. Arvioinnissa pyritään selvittämään minkälaisia ongelmia ja haasteita lajiliitot ovat kohdanneet hankkeiden toteutusvaiheessa. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että hankkeet ovat edenneet hyvin, miten suunnitelmat ovat muokkautuneet hankkeiden toteutuksen aikana ja mitä hankkeissa olisi tehty toisin. Arvioinnilla pyritään myös tuottamaan VOK-hankkeelle tietoa, jolla se voi kehittää omaa toimintaansa. Arviointi esittelee lajien hankkeiden saavuttamat keskeiset tulokset, mutta ei vertaile tuloksia keskenään eikä keskity niiden analysointiin.

8 8 2 LAJILIITOJEN VOK-HANKKEET VOK-hankkeen keskiössä on lajiliitoissa tapahtuva käytännön koulutuksen kehittämistyö. Kehittämistyöllä pyritään lisäämään urheiluseuroissa toimivien vapaaehtoisten ohjaajien ja valmentajien osaamista valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen tasoilla 1-3. VOKlajiliittohankkeita on toteutettu kahden vuoden ajan ja kolmas hankekausi käynnistyy vuoden 2008 syyskuussa. (VOK-perusteet 2007, 8.) VOK-lajiliittohankkeiden ensimmäinen hankekausi alkoi syyskuussa 2006 ja jatkui elokuun 2007 loppuun. Opetusministeriön myöntämä euron määräraha jaettiin 21 hankkeelle, joissa oli mukana kaikkiaan 27 lajiliittoa. Hankkeiden määrärahat vaihtelivat euron välillä. Ensimmäisen hankekauden päätöksiä tehtäessä pidettiin tärkeänä, että määrärahan piiriin tulee erikokoisia hankkeita, tuettavat hankkeet kohdistuvat kattavasti koulutustasoille I-III ja tuki jakautuu eri toimialoille. Päätöksillä haluttiin myös suosia uusien toimintatapojen ja uuden kehittämistä. Päätöksiin vaikutti myös se, miten hyvin kehittämistyötä oli mahdollista mallintaa koko VOKverkoston käyttöön. (VOK-hankkeen internetsivut, 1.) Toinen hankekausi toteutettiin syyskuusta 2007 elokuun 2008 loppuun. Opetusministeriön myöntämä määräraha toiselle hankekaudelle oli euroa ja sillä tuettiin 22 hanketta, joissa oli mukana 26 lajiliittoa. Hanketuet vaihtelivat nyt euron välillä. Noin puolet rahaa saaneista hankkeista oli edellisen hankekauden jatkohankkeita. Toisen hankekauden tukia jaettaessa pidettiin edelleen tärkeänä erikokoisten lajien tuleminen tuen piiriin. Hakupäätösten painopisteenä oli lasten ja nuorten valmentajien ja ohjaajien sekä aikuisten terveysliikunnan ohjaajien koulutus, valmentajan ja ohjaajan oppiminen omassa toimintaympäristössään sekä kaikille lajeille yhteisten sisältöjen rakentaminen. (VOK-hankkeen internetsivut, 2.) Kolmannen hankekauden hakuaika päättyi toukokuun 2008 lopussa ja hankepäätökset julkistettiin Opetusministeriön myöntämä määräraha on ja tuettavia hankkeita on 22, joissa on mukana 22 lajiliittoa. Hanketuet vaihtelevat euron välillä. Edelleen noin puolet rahaa saavista hankkeista on jatkohankkeita, joissa koulutuksen kehittämistyö on edennyt vahvasti. Hankepäätöksissä painotetaan hankkeita, joissa jalkautetaan Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteita lajiliiton koulutukseen, valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistarpeet perustuvat lajin analyysiin ja kehittämistyötä tehdään yhdessä muiden lajien, asiantuntijoiden sekä koulutustahojen kanssa. Lisäksi valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenteiden ja sisältöjen kehittämisessä huomioidaan sukupuolinäkökulma ja lajissa vähemmistönä olevan sukupuolen osallistumista koulutukseen ja sen kehittämiseen tuetaan erityisin toimenpitein. Valmentajan ja ohjaajan oppiminen omassa toimintaympäristössään on keskeinen osa koulutusta. Lisäksi otetaan huomioon jatkohakemukset useampivuotisiksi suunnitelluille hankkeille, joissa kehittämistyö on edennyt vahvasti. (VOK-hankkeen internetsivut, 3.)

9 9 2.1 Lajiliittohankkeiden arviointi Tässä raportissa arvioidaan lajiliittojen VOK-hankkeiden toteutusta ja hankkeiden saavuttamia tuloksia. Lajiliittojen koulutuksen käytännön kehittämistyö on VOK-hankkeen keskiössä, joten hankkeiden arviointi on tarpeellista hankkeen kehittämiseksi. Raporttia varten haastateltiin yhteensä 12 lajiliittohankkeen hankevastaavaa tai muuta hankkeessa aktiivisesti toimivaa henkilöä. Arvioinnissa mukana olivat seuraavat lajiliittohankkeet: taitoluistelu, golf, pesäpallo, lentopallo, sulkapallo, yleisurheilu, maastohiihto, miekkailu, amerikkalainen jalkapallo, aikido, SVOLI:n ja jääkiekkoliiton yhteishanke sekä vammaisurheilun yhteishanke. Näistä kaikki muut paitsi lentopallo, pesäpallo ja amerikkalainen jalkapallo olivat tuettavien hankkeiden joukoissa molempina hankekausina. Arvioinnissa mukana olevat lajit valittiin mukaan useammalla perusteella. Kokonaisvaltaisissa hankkeissa koulutusjärjestelmää joko uudistettiin tai niitä rakennettiin alusta asti. Näistä hankkeista mukaan valittiin sekä isompien että pienempien liittojen hankkeita. Mukana arvioinnissa on isommista liitoista taitoluistelu- ja urheiluliitto sekä pienemmistä miekkailu-, aikido- ja amerikkalaisen jalkapallonliitto. Toisen arvioitavan ryhmän muodostavat lajikulttuuria tai lajin toimintatapoja jollain lailla uudistavat hankkeet. Lajikulttuuria uudistavista hankkeista mukana ovat sulkapallo- ja golfliitto ja toimintatapoja uudistavista hankkeista lentopallo- ja pesäpalloliitto. Kolmantena arvioitavana ryhmänä on lajirajat ylittävät yhteistoiminnalliset hankkeet. Näistä hankkeista arvioitavana on SVOLI:n ja jääkiekkoliiton yhteishanke sekä useamman lajiliiton yhdistävä vammaisurheiluhanke. Arvioinnissa on mukana myös hiihtoliitto, jonka hankkeessa keskityttiin sähköisen oppimisympäristön kehittämiseen. Raportin teko aloitettiin kesäkuun 2008 alussa ja kesäkuun aikana toteutettiin 12 haastattelua, joista 11 puhelimitse. Kaikki pyydetyt lajiliitot osallistuivat haastatteluun. Haastattelut olivat kestoltaan minuuttia ja ne nauhoitettiin. Heinä- elokuun aikana haastattelut analysoitiin ja raportti kirjoitettiin valmiiksi.

10 10 3 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä kappaleessa esitellään haastattelujen perusteella VOK-hankkeesta saadut tiedot. Kappale aloitetaan lajiliittojen taustatiedoilla, jonka jälkeen siirrytään hankkeiden taustatietojen kautta hankkeiden toteutukseen, hankkeissa esiintyneisiin haasteisiin ja onnistumisiin sekä VOK-tukeen. Lopulta tarkastelu ulotetaan hankkeiden konkreettisiin tuloksiin sekä lajiliittojen tulevaisuuden suunnitelmiin ja ajatuksiin VOK-hankkeesta yleisesti. 3.1 Lajiliittojen taustatiedot Lajiliittokyselyyn pyydetyistä hankkeista (n=12) vastasivat kaikki. Vastaajina toimi pääsääntöisesti (9kpl) hankkeen hankevastaava, kolmessa (3kpl) tapauksessa vastaaja oli hankkeen kehittämistiimin jäsen. Yhdessä hankkeessa hankevastaava oli vaihtunut kesken hankkeen. Hankevastaavien roolit lajiliitoissa vaihtelivat melko paljon. Joukkoon mahtui koulutuspäälliköitä (3kpl), valmennuspäällikkö (1kpl), kouluttaja (1kpl), naisten ja tyttöjen päävalmentaja (1kpl), liiton aluejärjestön toiminnanjohtaja (1kpl), nuoriso- ja koulutuspäällikkö (1kpl), luottamustoimessa oleva (3kpl) sekä hankekoordinaattori (1kpl). Kyselyn perusteella selvisi, että liittojen koulutuksesta vastaava henkilö tai taho vaihtelee myös paljon. Koulutuksesta vastasi koulutuspäällikkö (6kpl), koulutustyöryhmä, koulutusvastaava ja koulutusvaliokunta, kouluttaja ja koulutustyöryhmä, nuoriso- ja koulutuspäällikkö tai pääkouluttaja. TAULUKKO 1. Haastateltujen asema hankkeessa. Nimeke kpl % Hankevastaava 9 75 Kehittämistiimin jäsen 3 25 TAULUKKO 2. Haastateltujen asema lajiliitossa. Nimeke kpl % Koulutuspäällikkö 3 25 Valmennuspäällikkö 1 8 Kouluttaja 1 8 Naisten - ja tyttöjen päävalmentaja 1 8 Nuoriso- ja koulutuspäällikkö 1 8 Luottamustoimi 3 25 Liiton aluejärjestön tj 1 8 Hankekoordinaattori hankkeessa tehdään jonkinasteista yhteistyötä vähintään yhden urheiluopiston kanssa. Muina yhteistyökumppaneina mainittiin alueet, Suomen Valmentajat ry, Kunto ry, muita lajiliittoja, amerikkalaisia yliopistoja, lajijärjestön maailman ja Euroopan

11 11 valmennuskoulutusosastot, UKK-instituutti ja Nuori Suomi. Liitot käyttävät koulutuksessaan myös asiantuntija-apua. Näitä asiantuntijatahoja olivat Kihu, vierailevat kouluttajat, UKK-instituutti, Jyväskylän yliopisto, lajiasiantuntijat ja valmennuksen asiantuntijat. Yhteistyökumppaneiden ja asiantuntijoiden roolissa esiintyi useita samoja tahoja ja esim. UKK-instituutti, Jyväskylän yliopisto, Kunto ry ja Nuori Suomi mainittiin molemmissa ryhmissä. Liitot toivoivat lisää resursseja kehitystyöhön, mutta olivat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä resurssitilanteeseen. Noin puolella liitoista oli koulutukseen omat budjetit ja toisella puolikkaalla budjetit olivat toimialojen alla, mikä ei välttämättä helpottanut koulutuksesta vastaavan henkilön työtä. budjetin jaottuminen eri toimialojen alle tekee koulutuspäällikön tehtävän hieman hankalammaksi Koulutuksen organisoinnista ja kokonaisuudesta monissa liitoissa oltiin sitä mieltä, että koulutuksiin on helppo tulla. starttikurssin eka vaihe on yhden illan koulutus, joka viedään seuroihin ja joka ei maksa mitään ja siel voi olla vanhemmista nuoriin harrastajiin. ykköstaso on jämäkimmässä mallissa. Jos seurasta haluaa joku tulla, ni sekin on helppoa. Meil on järjestelmä siten, et seurat maksaa jäsenmaksuissaan jo yhden valmentajan sisään jokaiseen koulutukseen I-tasolle. Kovaa markkinointia ei tarvita, ku sieltä aina tulee vähintään yks tai enemmän Mukaantulon helppoudesta huolimatta useammassakin liitossa mainittiin koulutusjärjestelmässä olevan vielä joitakin sekavuutta aiheuttavia seikkoja, esimerkiksi muualta tulevan koulutustarjonnan runsaus sekä uuden ja vanhan järjestelmän samanaikainen toteutuminen. täl hetkel uudistuksen ja tiivistyksen myötä lajiliitto järjestää omat osionsa. I-taso on selkeä, mut II-tasolla on pakolliset liiton järjestämät opinnot, mut sit nää vapaasti valittavat opinnot, jotka jää kouluttajan omalle kontolle on ehkä vähän sekavat, että siihenkin voisi jotain selkeyttä kaivata. VOKin kakkumallin sisäänajo ja läpivieminen ja ennen ku saatiin ihan perille, ni saatto olla vähän sekavuutta. Mut nyt tiedetään mitä halutaan saada aikaiseksi ja itse asiassa pilotitkin on nyt lähes valmiit. Nyt oli just kouluttajakoulutus jossa vielä tarkennettiin tiettyjä asioita ja vielä löytää enemmän punaisia lankoja. Ensin tavallaan laajennettiin ja haluttiin saada kaikki se materiaali mitä täältä oli, et saatais sellainen iso kokonaisuus mitä kenttä haluais ja tarvis koulutukseen ja nyt ollaan menossa tavallaa toiseen suuntaan, et haetaan sieltä sitä ydintä uudestaan ja tavallaan se koko ajan kirkastuu, että mitä ollaan sieltä hakemassa. Koulutusjärjestelmissä olevien ongelmien lisäksi haasteita aiheutti myös potentiaalisten kouluttajien saaminen mukaan kursseille.

12 12 se mikä on haaste aika monella koulutussuunnittelijalle, et kyllä noitten ihmisten saaminen kursseille tiettyinä viikonloppuina on haasteellista. Meillä osaks yhdistettiin sillälailla, et otettiin talenttiryhmät mukaan sinne, jollon nää urheilijat pääsi osaks mukaan koulutuksille ja sit siellä oli nää valmentajat. Et tää on se haaste, ku valmentajia ei oo kovin paljon, et miten ne mielekkäästi saadaan ajallisesti ja sisällöllisesti mukaan. 3.2 Lajiliittohankkeiden käynnistäminen, suunnittelu ja toteutus Arvioinnissa haluttiin selvittää lajiliittohankkeiden käynnistämisen taustalla vaikuttaneita tarpeita ja kehityspolkuja. Yleinen tarve koulutuksen uudistamiselle ilmeni selkeästi haastateltavien vastauksista, mutta tarpeen perimmäinen syy vaihteli hyvin paljon lajiliitoittain. ajatus mikä siellä lähtökohtaisesti taustalla oli, ni se oli sellanen koettu tarve siitä, joka perustuu ensisijaisesti tarkkailuun. Oltiin aluksi jonkun verran olemassa olevissa koulutuksissa tarkkailijoina ja tehtiin havaintoja ja keskustelua siitä, et mitkä ne lajinparissa ne kehityskohteet on. nähtiin tärkeäksi laajentaa taustalla olevaa näkemystä sekä lajista että opettamisesta ja oppimisesta. Lajiliittohankkeen käynnistämisen syitä olivat esimerkiksi seuraavat: - aikaisempaa koulutusjärjestelmää ei ollut - aikaisemman järjestelmän kehittäminen vastaamaan valmentajien ja ohjaajien tarpeita - kentälle haluttiin joukko valmentajia, joilla olisi samanlainen ajatusmaailma ja jotka veisivät uutta tekniikkaa ja oppimiskäsitystä eteenpäin - kiinnitettiin huomiota terveyttä ja hyvinvointia edistäviin seikkoihin, joilla pitkällä aikavälillä koko lajikulttuuri muuttuisi - haluttiin uudistaa materiaalit sekä saada uusia avauksia oppimiseen, opettamiseen ja toteuttamiseen - pyrittiin saavuttamaan kansainvälisen tason vaatimukset Uudistamisella haluttiin myös saada koulutuksista yhdenmukaisempia, jotta kaikilla koulutuksiin tulijoilla olisi mahdollisuus samanlaiseen koulutukseen. ei oo väliä, menisitkö koulutukseen Kurikassa vai Helsingissä, et toimintatavat olis samat Hankkeiden suunnitelmia, niiden toteutusta ja muuttumista selvitettiin kolmella kysymyksellä. Vastauksista nähtiin, että hankkeen toiminnassa tavoiteltu muutosprosessi, jossa toiminnan aikana kehittämisen suunta ja sisältö tarkentuvat, toteutui. 12 liitosta viisi (5kpl) sai hakemansa tuen, neljä (4kpl) liittoa n. puolet vähemmän ja loput kolme

13 13 (3kpl) n. 20 % vähemmän kuin olivat hakeneet. Hanketuen määrällä oli myös vaikutusta suunnitelmien toteutumiseen. me oltiin aluks aateltu, et siinä olis selvästi kaks erillistä teemaa, tää urheilulliseen elämäntapaan liittyvä teema ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen liittyvä teema. Sit kun se rahamäärä pieneni, ni me nähtiin et keskitytään vaan toiseen ja toinen mikä tuli ehkä tän, ku saatu rahamäärä oli pienempi, ku ensin oli ajateltu et meil on erilliset koulutustilaisuudet, mut sit senkin tiimoilta pääsyttiin tähän leiriratkaisuun, ni ei tullu siitäkään sitten kuluja niin paljon. pienempi raha tarkoitti pienempiä eväitä tuotteille ja asiantuntijoiden käyttöön rajoituksia. Mut esim. tällaiset, et painatetaanko jotain, et printtituotteet on aina kalliita, mut meil on jutut tuolla sähköisessä toimintaympäristössä, ni se on ihan hyvä näin. Suunnitelmat tarkentuivat toteutusvaiheessa myös siksi, että huomattiin työvaiheiden vievän enemmän aikaa ja vaativan vielä enemmän työtä lajin kolmiportainen järjestelmä on kahdelta ensimmäiseltä tasolta käytössä ja osa kolmostason kursseista silloin pilotoitu. Alkuperäinen suunnitelma oli silloin se, et painettais toi kolmostasokin käyntiin. On kuitenkin selvinny täs matkan varrella, et kahden tason suunnittelu, pilotointi ja käyttöönotto vie aikaa ja niit kannattaa just viimeistellä ja arvioida, et saa ne jämäkäks. Vaikka erityisesti hankekaudella hanketukea hakeneilta lajiliitoilta vaadittiin varsin tarkat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat hankkeiden tavoitteista, toteuttamisesta ja rahoituksesta, jäi suunnitelmien muuttamiselle kuitenkin aina mahdollisuus. suunnitelmaa ei pyritty orjallisesti noudattamaan, mutta siitä yritettiin tehdä mahdollisimman realistinen. se mitä tavoitellaan on toteutunu, mut toteutuksessa on ollut hieman muutoksia Toisaalta voidaan taas havaita, että hyvin tehdyt suunnitelmat ja niiden noudattaminen olivat hankkeen etenemisen kannalta keskeisessä roolissa. Koko ajan oli paineita saada I- ja II-taso valmiiksi samaan aikaan, muttei haluttu lähteä tekemään niitä vaan haluttiin ehdottomasti ensin palaute I-tasosta. Tämä näin, koska kun lähdettiin tekemään hyvin eri tavalla ku aikaisemmin ja jotta me saatais todennettua, toimiiko se meidän suunnitelma, ni meidän oli pakko jarrutella ja tehdä se kronologisessa järjestyksessä ja niinku oli suunniteltu. ei me suunnitelmaan isoja luokkamuutoksia, et oltais katottu, et nyt mennää ihan mettää, et pitkälti sen mukaa mitä suunniteltiinkin, ni on saatu asioita tehtyä ja on todettu, et ne on ollu oikeita valintoja. Täs on tietysti niin pitkä historia koko ajatuksella, et me on aloitettu vuonna 2005 kehittäminen ja suunnittelu, et se ei oo kuukaudessa mietitty, et tämmönen hanke tehdään, ni se ehkä helpottaa sitä, et ei oo tarvinnu muokkailla mihinkää suuntiin sen ihmeemmin.

14 Seuranta ja jatkohankkeet Voidakseen arvioida koulutuksessa tapahtuneita muutoksia lajiliittojen tulisi panostaa myös hankkeiden arviointiin ja seurantaan. Seuranta on tärkeää siitäkin huolimatta, ettei se välttämättä ole aina kovin yksinkertaista. yllätys on se, että asiat vie sen ajan minkä ne vie ja määrättyjä asioita ei välttämättä voi aikatauluttaa eikä se koskaan oo sen näköistä, kun mitä on ajatellut. prosessi on lähtenyt liikkeelle kolme vuotta sitten ja vasta nyt ollaan siinä pisteessä, että voidaan alkaa havaita muutoksia. Lajiliitoissa oli myös havaittavissa puutteita seurannassa ja arvioinnissa, mutta tämä puute on kuitenkin hyvin tiedostettu. se on meillä varmaan sellainen selkee puute eli tämmönen systemaattinen arviointi meiltä toistaiseksi puuttuu kokonaan. Ainoo on näitten koulutusten jälkeen kysely, mut sehän ei sit kerro, et miten se muutos on menny siellä kentällä eteenpäin. Uusia suunnitelmia tehtäessä ja jatkohankkeita suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, missä vaiheessa uudistukset nyt on ja mitä on järkevää tehdä seuraavaksi...kehitystyö varmasti jatkuu, kun II-taso on saatu pakettiin, ni pitäis III-tasolle kokonaisuus rakentaa jossain vaiheessa. Ei haettu, kun tuntu vähän, et meil on nyt sen verran kesken tää edellinen ja vähän henkilöresurssitki tuli vastaan, et täytyy vähän puhaltaa välillä. Jatkosuunnitelmia tehdessä on myös hyvä ottaa huomioon asioita, jotka vaikuttavat poikkeuksellisesti lajiliiton toimintaan ja vaativat paljon voimavaroja sekä työvoimaa. Kehitystyöhön on turha lähteä vain rahan saamisen toivossa. koulutuksia koko ajan kehitetään eteenpäin, mut varsinaisesti ei haettu uutta hankerahaa, koska katottiin, että tää on nyt sen verran hyvällä mallilla, että pystytään viemään tätä omin voimin eteenpäin. Aloitetaan miettimään seuraavaa rauhassa taas, ettei jotain vaan yritetä rykäistä jotain vaan kasaan rahan takia. Ja kun tulossa lajin EM-kisat Helsinkiin, ni kauheesti ei kannata hankkeita siihen rinnalle ottaa, et pystyy oikeesti ne hankkeet viemää läpi, mihin lähtee mukaan. Ja pitää vähän aikaa pyörittää noita mitä on, ni näkee sit et mitä sieltä nousee esiin. paralympiavuonna monilla valmentajilla menee enemmän aikaa käytännön valmentamiseen eikä aikaa kehitystyöhön jää niin paljon. Kun kehitystyö on saatu hyvin käyntiin, pitäisi sitä myös saada jatkaa. ehdottomasti pari vaihetta edessä ja ihan ehdottomasti seuraukset organisaatiolle. Itse toivoisin enenevässä määrin koulutukseen aikaa ja henkilöresursseja ja ihmisiä sidottaisiin projekteihin selkeämmin ja se jatkossakin edellyttäisi sitä aikaa sille jatkuvalle kehitysprosessille. Nyt ollaan kriittisessä pisteessä ja jos nyt lopetetaan, ni harmi olis.

15 Hankkeiden konkreettiset tulokset Lajiliittohankkeiden konkreettisia tuloksia käsiteltäessä hankkeet on jaettu kolmeen ryhmään, kokonaisvaltaiset hankkeet, toimintatavan muutosta koskevat hankkeet ja useamman lajin yhteiset hankkeet. Tuloksissa käsitellään VOK-tuen merkitystä, hankkeissa koettuja haasteita ja onnistumisia sekä hankkeen saavuttamia tuloksia ja mahdollisia muutoksia Kokonaisvaltaiset hankkeet Kokonaisvaltaisia, valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän uudelleen muokanneita lajeja arviointiin valittiin viisi kappaletta. Aikido-, miekkailu-, ja amerikkalaisen jalkapallon liitto rakensivat valmennusjärjestelmänsä alusta alkaen, kun taas taitoluisteluliitossa ja urheiluliitossa keskityttiin järjestelmän kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Lähtökohdat koulutusjärjestelmän tekemiseen olivat siis hyvin erilaisia ei ollu mitään koulutusjärjestelmää, joten lähdettiin ihan tyhjästä. Nyt ollaan jo puolimatkassa tällä hetkellä. VOK-tuen merkitys VOK-hankkeen myötä tulleella taloudellisella ja henkisellä tuella oli merkitystä erityisesti pienten liittojen valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän luomiseen. Osassa pieniä liittoja oli työ jo aloitettu ennen VOK-hankkeen alkua, mutta niissäkin tuki vaikutti merkittävästi hankkeen nopeutumiseen. ykköstasoa oli jo tehty.. osittain niinku käynnisti vähän laajemmin tän kehitystyön meillä.. kyllä sillä oli sillä tavalla merkitystä, että tiedettiin, keltä voi saada sekä taloudellista että myöskin muuta tämmöstä henkistä tukea tähän hommaan.. se vaikutti hyvin paljon siinä mielessä, että nopeutti hankkeen toteuttamista, me saatiin ihan suoraan lisäresurssi, joka tämmöselle pienelle liitolle on ihan elintärkee, et tota, kyl tää varmasti olis menny eteenpäin, mut en mä tiedä, kuinka monta vuotta me oltais tehty pitempään näitä juttuja.. Myös isommissa liitoissa VOK-hankkeen tarjoamaa taloudellista tukea arvostettiin, vaikkei se välttämättä ollut ratkaisevassa roolissa hankkeen toteutumisen kannalta. ihan loistavaa, et tämmöinen VOK-hanke on ylipäätään käynnistetty ja tämmöstä rahaa on ollut mahollisuus hakea.. käytännössähän se mahdollistii sen, et tää homma saatiin näin laajalti käyntiin ja menemään nopeasti läpi.. totta kai hyvä asia, että tukea saatiin, mutta joka tapauksessa olisi näitä asioita lähdetty tekemään. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen verkoston kaikilla tasoilla oli yksi VOKhankkeen tärkeimpiä tavoitteita. Haastateltavien vastauksista voidaan havaita verkostoitumisen merkitys hankkeiden eteenpäin viemisen ja jaksamisen kannalta. VOK-tiimin

16 16 apu ja tuki, VOK-hankepäivät ja myös Lahden ammattikorkeakoulun valmentajakouluttajan erikoistumisopinnot olivat tärkeitä hankkeiden etenemiselle. mä koin vuorovaikutuksen muiden vastaavien ongelmien kanssa painivien lajiliittojen kanssa, ni se oli suuri hyöty ja sitten se, että jollain tavalla oltiin vuorovaikutuksessa näihin kattojärjestöihin, ei ollu semmonen olo, että ollaan yksin Ja sit nää VOK-päivät on ollu aina sellasii, niistä on tullu hyvät muistiinpanot ja ahaa-elämyksiä, et miten voisin tän tuoda meidän liittoon, et ne on kyl semmosii hyvii päivii ollu aina, jotka on kyl täs meillä auttanu, kyllähän sit tietty sparraaminen ja siel tulee se, et tutustuu uusiin ja se laajentaa aina tätä kenttää. no, kaiken kaikkiaa mun mielestä, vuorovaikutus ja nää tapaamiset, niissä on päässy keskustelemaan toisten hankevastaavien kanssa ja nähny mitä muissa hankkeissa tehdään ja sieltä on saanu ideaa ja ajatusta ja sparrausapua, ni se on ollu tosi tärkee. Ja tässä vielä kun on ollu nää valmentajakouluttajan erikoistumisopinnot, ni se on ollu semmonen yks, mikä siinä niinkun, ei tavallaan oo ihan nyt sitä, mut osittain kuuluu siihen, ni on ollu erittäin antoisa paikka, et jos niitä opintoja ei ois ollu, n tuskin meiän hanke olis nyt tällä mallilla, et olis toteutunu näin hyvin. Haastateltavien korviin oli kantautunut tieto VOK-tiimin lopettamisesta. mä kuulin sen sillä tavalla, et tää Vok-ryhmä oli lopetettu, en tiedä, onko totta vai ei silleen ihmettelin sitä, koska se teki hyvää työtä ja ehkä heitä voi silti käyttää hyödyksi tukena. Et toi Pulmu on kyl tosi hyvin, meil on muutama palaveri ollu hänen kanssaan, ni autto meitä kyllä valtavasti eteenpäin, et osataan mennä oikeaan suuntaan, ettei turhaa yritetä vaan jotain. Hankkeiden haasteita ja onnistumisia Lajiliittohankkeiden hankevastaavilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään hankkeen keskeisistä haasteista nimenomaan hankevastaavan näkökulmasta. Ajankäytöllisiä ongelmia kohdattiin sekä isommissa että pienemmissä liitoissa. Ajankäytölliset ongelmat liittyivät sekä päätoimisten työntekijöiden puuttumiseen että päätoimisten työntekijöiden suureen työmäärään ja omien töiden ohella tapahtuvaan työskentelyyn. haasteet on tietysti ollu lähinnä nää aikataululliset haasteet, ettei oo ihan pysytty siinä mitä on ollut suunnitelmat ja myöskään oma ajankäyttö, ettei oo ihan sitä pystyny käyttämään, mitä oli ajatellu, et olis mahdollista kaiken kaikkiaan käyttää. aikatauluissa pysyminen selkeä haaste ja ehkä ylipäätään ihmisten sitoutuminen, kun päätoimisia ihmisiä ei oo, ni se tietysti hankaloittaa aina ihmisten sitoutumista, varmaan ne isoimmat haasteet käytännössä. mikä on liiton näkökulmasta haastavaa ja tekijöiden näkökulmasta haastavaa, on se, että kaikki tekee jotain muuta siinä samalla ohella, että välillä tietyt asiat ei edenny ihan siinä aikataulussa ku pitäis.

17 17 myöhästyminen johtui ihan siitä, että kun tehdään kuiteskin omalla työvoimalla ja siinä tuli sitten sairastapauksia ja ne oli semmosia asioita, joita ei voinu siirtää jollekin toiselle ja ne oli sen henkilön työstettävinä joka joutui hiukan pitämään siinä vapaata, siitä syystä tämä hanke laahaa nyt jäljessä sitä aikataulua, jota alun perin suunniteltiin. meillä kuiteskin lähdettiin haukkaamaan aika isoa palaa tässä kehitystyössä, ni tässä vaiheessa voi sanoa, että kun tällasta työtä lähtee tekemään, ni kyllä sitä kannattais varata sitä aikaa jollekin vähän enemmän, että kyl tää ajanpuute on siinä yks semmonen keskeinen ongelma, kun materiaalia ja toteutuksia uusitaan jne, ni kyllä se sellasta asiaa on joka vaatii aika tavalla siiihen asiaan paneutumista ja aikaa ja sillon ku paljon muutakin tehtävää on, ni se tuppaa olemaan, että asiat jää vähän roikkumaan. Ajanpuute, aikaresurssi on se suurin ongelma ja keskeinen haaste. Haasteiksi luettiin myös erilaiset sukupolvien väliset eroavaisuudet, kontaktit suomalaisiin valmentajiin sekä materiaaliin liittyvien valintojen tekeminen. työryhmässä oli nuorempia ja vanhempia ihmisiä, ni se millä tavalla halutaan esittää asiat ja kirjoittaa. ellen mä tuntis niin hyvin suomalaisia lajin valmentajia, ni kyl asiantuntijoiden, kouluttajien ja kurssimateriaalien tuottajien löytäminen ja heidän ohjaaminen ja kannustaminen, et me saadaan tää alkuvaihe käyntiin, jonka jälkeen sitä petrausta pystytää tekee myöhemmin. Et jos ei näitä sopivia tyyppejä löytyis, ni se olis se iso haaste. Siin ollaan kyl hyvin onnistuttu, et kaikki mitä on suunniteltu, on saatu tehtyä ja nimenomaan suomeks ja suomalaisella näkökulmalla. Ja sit ihan tommosena sisällöllisenä asiana, ni valintojen tekeminen, et mitä lopulta materiaaleihin, et mitä sinne lopulta jätetään ja mitä otetaan pois. Onnistumisiakin koettiin hankkeiden toteutuksen aikana. On huomattava, että monet hankevastaavat puhuivat ainakin osittain hankkeen tuloksista onnistumisia kysyttäessä. Koulutusten saaminen valmiiksi ja niistä saatu positiivinen palaute auttoi viemään hanketta eteenpäin. onnistumiset on suoraan sitä kun näkee, että vedetään tommonen kurssipäivä ja näkee ensimmäisestä kurssipalautteesta että tää menee perille. Osalla enemmän ja osalla vähemmän ja se kun tätä ei oo aikaisemmin tehty, ni tietysti se mikä se malli meillä on ja meilläkin tuntu et se toimii. Ja saatiin kurssit toteutettua ja jää materiaalit tonne sähköiseen oppimisympäristöön. Kohtuullisen nykyaikaisen koulutusmallin tuominen tähän liiton koulutusjärjestelmään. Tää on kuitenkin kevyt päivittää ja toi sähköinen oppimisympäristö on hyvä ehdottomasti kouluttajan ja materiaalin kannalta. Onnistuneiden koulutusten seurauksena kouluttajat saatiin innostumaan uusista toimintatavoista.

18 18 toinen mikä on ollu aivan loistava juttu, ni meillä on kouluttajat innostunu näistä uusista oppimistavasta ja toimintatavoista ihan täysin, et mikä oli tavallaan riskinpaikka, et lähteekö kouluttajat siihen mukaan vai ei, ku he on kuitenkin avainasemassa, mut toisaalta he on ollu aika pitkälti ideoimassa ja toteuttamassa ja tekemässä tätä ja sillä tavalla ovat päässeet vaikuttamaan myös sisältöihin ja muihin. kyl mää niinku näkisin onnistumisen asioina ainakin tällä hetkellä, kun me linjattiin niitä keskeisiä asioita, joita me lähdetään yleensäkin työstämään, ni mun mielestä ne on ollu ihan niitä oikeita valintoja, että tää lajiopetuksen uudistaminen ja toteutuksessa entistä vuorovaikutteisempaa suuntaan ja sitten tää ohjaaminen ja opettaminen otettu vahvasti siellä ohjelmassa huomioon. Kyllä ne sellaisia hyviä valintoja varmasti on ollu, ei nyt mitenkää erikoisia, mutta siis meille tässä tilanteessa ollu hyviä valintoja. Tulokset ja muutokset Aikidoliitto 2006 Hankkeen tarkoituksena on kehittää Suomen Aikidoliiton I-III -tason koulutusten kokonaisuus järkeväksi eli määrittää I-III -tason ohjaajakoulutusten sisältö ja rakenne. Hankkeessa keskitytään ensisijaisesti II-tason koulutuksen järjestämiseen, mutta samaan aikaan määritellään I-III -tasojen koulutukset loogiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi hankkeessa kehitetään II-tason aikidovalmentajakoulutuksen yleinen koulutusmateriaali ja järjestetään pilottikoulutus. Aikidoliitto 2007 Hankkeen tarkoituksena on päivittää koulutusmateriaalit ajan tasalle (I ja II -tason materiaalit, budolajien junioriohjaajamateriaali). Lisäksi kehitetään kouluttajamateriaaleja (I ja II -taso, budolajien junioriohjaaja) sekä suunnitellaan ja toteutetaan Budon junioriohjaajaseminaarin syksyllä I -tason koulutuksen rakenne muokataan ja viimeistellään nelipäiväiseksi. Valmistetaan terveysliikuntaosio I-tasolle. jatkohankkeen osalta tulokset on vielä vähän keskeneräisiä, ne on siis nää materiaalien päivitys, korjaus ja kouluttajamateriaalin valmistuminen. Vielä viimeistä viilausta vaille kesken, mut ne on keskeisiä nää asiat. Lisäsi talousresursseja ja henkilöresursseja sitä kautta, että pystyttiin maksamaan henkilöille työstä. Koulutukseen ja sen kehittämiseen on budjetoitu enemmän kuin ennen ja, mikä tietysti vaikuttaa monella tasolla. Lajin koulutustaso on noussu tai ainakin näin toivon, kun koulutusta on kehitetty. On syntyny ensinnäkin ihan uusi koulutus, mitä meillä ei oo ollu eli se II-tason ohjaajakoulutus ja siihen uusi materiaali, I-tason materiaalia korjattu, ja kouluttajan materiaalia korjattu. Sit ne koulutustapahtumat liittyy siihen meidän ensimmäiseen hankkeeseen. (aikidoliitto) Amerikkalaisen jalkapallon liitto 2007 Hankkeessa kehitetään lajivalmennuksen ll-tason koulutuksen kurssimoduulit, pilotoidaan kurssit ja tuotetaan materiaali sähköiselle oppimisalustalle. suurin tulos on se, et tän koulutuskokonaisuuden valmistuminen on nopeutunu. Tietysti sillai konkreettisia tuloksia on, et meil on tullu materiaaleja, meil on uusia kouluttajia

19 19 tullu tän myötä. Kuitenkin koulutusta on toteutettu pienen resurssein, siin on ollu aina omanlainen järjestely, mut se millanen strateginen painoarvokin tällä on, tää on just sitä toimintaa, mitä SAJL haluaa viedä eteenpäin, koska sen vaikutukset on iso, et kyllä se kaiken tän sähkösen materiaalin, käytännön harjoitusmallien ja tietysti sen, että valmentajisto tutustuu toisiinsa, ni ne on isoja konkreettisia asioita. (amerikkalaisen jalkapallon liitto) kun tavallaa ei oo ollu mitään pohjaa, ni se on tavallaan ollu heijastuma siitä, mihin mä itse oppimisessa kiinnitän huomiota. Et se olis mahdollisimman laaja-alaista ja eri ihmisille eritavoin soveltuvaa, eri menetelmiä. Se ongelma tässä on tietty se, millä eri tavoin eri kouluttajat kouluttavat. Mut sit siellä on ihan kunnon pedagogeja mukana, joilta voi itse sit kattoo kans hyvin mallikasta toimintaa (amerikkalaisen jalkapallon liitto) sähköinen oppimisypäristö ollu käytössä useamman vuoden. Se on siel Pajulahdessa, meil on siel omat sivut, mis on useimpien meiän kurssien materiaalit ja mitä sit keksiikään. Et sen laajentaminen ja toteutttaminen ja tehokkaampi käyttö on vielä haaste. Mut pohjatyö on jo olemassa, et kaikki löytyy helposti sieltä. (amerikkalaisen jalkapallon liitto) et meillä on olemassa lajiliitossa koulutuskalenteri, siellä esiteltynä koulutusjärjestelmä, mikä tietysti jämäköittää toimintaa ja lisää laatua. Malli on vähän yhdysvalloista, mut kyllä sitä täällä suomessa pystyy muuttamaan. Nyt täs on tullu harrastajien vanhemmat ihan nollatasosta lähtien opettelemaan tätä lajia, et se on ollu ihan hyvä seuranta, et mihin pitää kiinniittää huomiota, kun lähdetään ihan nollatasosta. (amerikkalaisen jalkapallon liitto) Miekkailuliitto 2006 Koulutusjärjestelmän uusiminen on toimenpide, jolla miekkailu saadaan säilytettyä elinvoimaisena ja lajia saadaan levitettyä tasokkaasti laajalti Suomessa. Nuorten valmennustoiminnan tukeminen on tulevaisuuden kannalta oleellista. Koulutettujen ohjaajien ja valmentajien tason nosto varmistaa lajin säilyvyyden ja aktiivisen kehittymisen. Miekkailuliitto 2007 VOK-hankkeen aikana Suomen Miekkailuliitto päivittää ensimmäisen VOK-hankkeen aikana laadittua alkeiskurssiohjaajan opasta ja laajentaa sitä lasten alkeiskurssiohjaajan oppaalla. Tämän lisäksi laaditaan miekkailun pariharjoitteluopas. et saatiin syntymään tämä ohjaajan peruskurssimateriaali ja saatiin vedettyä pari pilottikurssia. Ainakin materiaali koettiin kursseilla hyväksi ja uudelle ohjaajalle on materiaalista hyötyä. Koulutus yleensä on yksi tärkeä kohta liiton strategiassa ja lajin koulutustaso on noussut. Tulee kommentteja, että on saatu uusia ideoita ja oltu tyytyväisiä siihen, että on tullut tukea ja ideoita siihen, et miten voisi opettaa (miekkailuliitto) Taitoluisteluliitto 2006 Taitoluisteluliiton VOK- hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on oppimisen kehittäminen uudistavan oppimisen lähtökohdasta. Haasteena on lähestyä koulutukseen tulevia tar-

20 20 velähtöisesti ja ohjata koulutustapahtuman jälkeistä oppimista. Hankkeen tavoitteet ovat osaamisen lisääminen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa, oppimisalustojen käyttö ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa, kokonaisvaltaisen koulutusjärjestelmän luominen uuden koulutusideologian mukaisesti koulutuspolku (ohjaajat, valmentajat, liikuttajat). Taitoluisteluliitto 2007 Taitoluisteluliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen jatkohanke on Kouluttajakoulutuksella laatua oppimiseen. Hankkeessa rakennetaan ja toteutetaan uudistavilla oppimismenetelmillä toteutettu kouluttajien yleiskoulutus, jonka tavoitteena on antaa kouluttajalle valmiudet vetää lajikoulutus yhteistoiminnallisilla menetelmillä. Yleiskoulutus on tarkoitus järjestää usean lajiliiton kanssa yhteistyössä. Yleiskoulutuksen kokemusten perusteella rakennetaan tiivis koulutuspaketti kokeneille kouluttajille (ns. Starakoulutus ). Lisäksi rakennetaan oppimisalusta, jonne kerätään kouluttajia varten erilaisia materiaaleja ja vinkkejä koulutuksen vetämiseen sekä kouluttajille paikka ajatusten vaihtoon. Oppimisalusta otetaan käyttöön myös ohjaajakoulutuksissa. nyt ollaan saatu aika hyvälle mallille noi koulutusten uudistukset, et käytännössä uudet materiaalit on otettu käyttöön yksinluistelun puolella. Kouluttajakoulutukset on saatu pyörimään, vähän reilu kymmenen meidän lajikouluttajaa on saatu koulutettua tän prosessin aikana vähän erilaisissa koulutustapahtumissa riippuen siitä, et mitä koulutuksia vetää. Ja saatiin tää meidän oman lajiliiton yleiskoulutus toteutettua yhteistyössä judoliiton kanssa ja siihen on tulossa jatkoa mahd. uimaliiton ja ringetteliiton kanssa, joten tää tulee jatkumaan ajatustenvaihtopaikkana. Koulutuksissa on kouluttajille tehty uusitut ohjeet ja sit on nää käytännöt muuttunu siellä, ettei oo enää niin paljon tätä perinteistä luento-opetusta vaan tehdään ite. Ja se mikä ei oo vielä niin pitkällä ku suunniteltiin, mut kuitenkin käynnissä, ni on tää oppimisalustan käyttöönotto, et me on saatu nyt sitten ekat pilotoinnit tehtyä siitä koulutuksissa, et edistyny kuitenkin, vaik on laahannu perässä. Kaiken kaikkiaan niinku tää koko koulutussysteemi on skarppaantunu kauheesti ja on saatu liiton nettisivuille koulutuksesta uudistetut kuvaukset ja kalenterit ja paperiversiot. Ihan hyviä konkreettisia tuloksia on tullu, et sen arviointi, miten oppiminen on menny perille, ni on kesken. (taitoluisteluliitto) käytänössä resurssit siinä mielessä parantunu, et uudistetun koulutussysteemin myötä on saatu uusia ohjaajia koulutuksiin ja koulutukset ei oo enää ollu nippa nappa +-nolla koulutuksia vaan on pystytty tekee jopa tuottavia koulutuksia ja sitä kautta tullu resurssia pitää sit täydennyskoulutuksia ja muita. Materiaalit on uudistunu ja saatu sitä sinne oppimisalustalle, myös sit videomateriaalia ja toimintamallit koulutuksissa muuttunu ihan selkeesti. Koulutustapahtumia on varmasti enempi ja nyt koulutukset on säännöllisiä eikä tarvii miettiä onko vai eikö oo. Oppimista on vielä vaikea arvioida, mut palautteen perusteella on tullut tunne, että koulutuksista on jääny käteen tavaraa, jota hyödyntää. (taitoluisteluliitto) Urheiluliitto 2006 Hanke on ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen tasojen I-III kehityshanke. Hankkeen aikana uusitaan I - III tasojen koulutusten opetussisältöjä ja koulutuksissa käytettävää opetusmateriaalia. Tavoitteena on kehittää kilpa- ja huippu-urheilun ohjaaja- ja valmenta-

21 21 jakoulutuksen tasojen I III opetusmenetelmiä ja toteutustapoja sekä kouluttajakoulutusta. Urheiluliitto 2007 Edellisen hankkeen aikana syntyneen linjan mukaisesti uudistetaan II-tason nuorisovalmentajatutkinnon (14-18v.) sisältö, materiaali ja toteutus vastaamaan Suomen yleisurheilun strategian keskeisiä päämääriä. Kohderyhmänä on seurojen nuorisovalmennusryhmien (12-17v.) valmentajat. kyllä se kiteytyy varmasti siihen, tulee olemaan tää uus oppimateriaali ja tää kurssien, tutkintojen ja toteutuksen uudistuminen. Ja sisällössä nimenomaan tää lajinopettamisen, puhutaan siitä ydinkeskeisestä oppimisesta, eli me on valittu se lajiopetuksen perustaksi, ehkä se ydinkeskeinen oppiminen lajinopetuksessa, ni ehkä se on se kaikkein keskeisin asia, kun sitä silloin lähdettiin tekemään, ni se otettiin pohjaksi ja sen perusteella on sitten lähdetty uusimaan näitä asioita. (urheiluliitto) lajin koulutustaso eli materiaalit työkalut toimintamallit, kouluttajakoulutuksissa ja sitä kautta koulutustapahtumissa on näkynyt muutosta. Valmentajien ja ohjaajien oppimisesta on tässä vaiheessa kauhean vaikea sanoa, I-tasoa ollaan nyt päästy toteuttamaan vuoden verran. Mut jos jollain lailla tuota kuvais, niin I-tasolla lasten ohjaajakurssi joka on uusittu materiaalin ja toteutustavan osalta, ni siellä tehtiin ennätys osallistujamäärissä, että sekä uusi materiaali että toimmintapa sillä lailla houkutteli osallistujia. (urheiluliitto) Uutta toimintatapaa tavoittelevat hankkeet Uudenlaista toimintatapaa ja lajikulttuurin muutosta VOK-hankkeen avulla lähtivät tavoittelemaan golf ja sulkapallo. Pesäpallon hanke rakentui vanhan urheilullisen elämäntapa teeman uudelleen tuomiseen ja elvyttämiseen ja lentopallon hankkeessa keskityttiin kansainvälisen vaatimustason jalkauttamiseen koulutustoimintaan. Uuden toimintakulttuurin luominen ja levittäminen vaatii muutoksen eteenpäin viejiltä uskallusta ja muilta kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja halua viedä uutta toimintatapaa eteenpäin. kyse on siitä, että jos me halutaan toimintakulttuuria muuttaa ni se tie siihen kulkee pienen polun kautta ja vasta siitä alkaa avautuu. Et kun joillekin ihmisille tapahtuu muutos, ni he tulee uskottaviksi toisten edessä ja herättää toisten mielenkiinnon ja näin alkaa uusi toimintatapa syntyä, et se tulee sen heidän tuoman mallin kautta. Se oli kyllä itselle semmoinen, et hyväksyykö hallitus ja ymmärtääkö he tämän? Uudistusta tehneiden parissa uskottiin siihen, että asiansa takana seisovalla joukolla, on se sitten pieni tai suuri, on mahdollista saa aikaan merkittäviä tuloksia. haluttiin saada kentälle iso joukko kentälle, jotka kaikki seisoo saman asian takana. talenttivalmentajan yks tärkee tehtävä käytännön työn lisäksi oli tekniikan ja asioiden vienti eteenpäin tihkuttamalla. Haluttiin saada kaikki valmentajat saman asian taakse ja koulutus vastaamaan käytännön työtä.