VERKSAMHETSBERÄTTELSE OCH BOKSLUT

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VERKSAMHETSBERÄTTELSE OCH BOKSLUT 2010

2 2 1. JOHDANTO Purjehtijaliiton 104. toimintavuoden merkittävin tapahtuma oli Suomen Purjehtijaliiton ja Suomen Veneilyliiton toimintojen yhdistäminen uudeksi liitoksi, Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Molemmat liitot pitivät kesä- ja elokuussa ylimääräiset liittokokoukset. Purjehtijaliiton kokouksissa hyväksyttiin liitolle uusi nimi ja uudet säännöt ja Veneilyliiton kokouksissa päätettiin Veneilyliiton lakkauttamisesta. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n uudet säännöt Syksyn aikana valtaosa Veneilyliiton jäsenseuroista ilmoitti halukkuudesta liittyä uuteen liittoon. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n ensimmäinen liittokokous järjestettiin Espoossa. Lapsi- ja nuorisotoiminnan alalla vuoden aikana lanseerattiin Junioripurjehtijan Harjoituskirja seurojen käyttöön. Kesällä 2009 koekäytössä ollut harjoituskirja ja sen merkkijärjestelmä tuotiin nyt kaikkien seurojen käyttöön. Vastaanotto oli positiivinen. Lähes kaikki aktiiviset junioripurjehdustoimintaa harjoittavat seurat ottivat tai päättivät tulevana kesänä ottaa harjoituskirjan käyttöönsä. Lisäksi julkaistiin Puhtain Purjein vihkonen, ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta. Valmennuksessa panostettiin junioriluokkien valmennus- ja leiritoimintaan lisäämällä liiton osuutta toiminnan organisoinnissa ja käytännön toteutuksessa. Erityisesti panostettiin nuorten taidollisen ja kokonaisvaltaisen harjoittelun lisäämiseen sekä valmentajien yhtenäiseen näkemykseen taidon eri osa-alueista. Lisäksi Nuorten kilpapurjehtijoiden kuivaleirien ohjelmakokonaisuudet eri taito- ja ikätasoille täsmentyivät. Yhteistyössä Lohjan Meriturvassa kanssa järjestettiin kautta aikojen ensimmäinen erityisryhmille suunnattu vesilläliikkujan pelastautumis- ja turvallisuuskoulutus. Parhaimmasta kilpapurjehdustuloksesta vastasi kokenut olympiapurjehtija Sari Multala, joka voitti Laser Radial luokan maailmanmestaruuden jo toistamiseen peräkkäisinä vuosina. Muita onnistujia olivat Tuula Tenkanen MM 10. Laser Radial ja pari Lauri Lehtinen - Kalle Bask MM er- luokassa. Nuorten purjehtijoiden sarjoissa ja veneluokissa kulunut vuosi oli menestyksekäs. Kunniaa ja arvokisamitaleita saatiin mm. Heidi Tenkanen ISAF Youth Worlds MM 2. Laser Radial -luokka, Kaarle Tapper Nuorten Olympialaiset 4. sija Byte -luokka, E-jolla MM 3., Niki Blässar Nuorten Olympialaiset 8.sija Byte -luokka, Sofia Toroi Laser 4.7 -EM 2. ja Noora Ruskola Zoom MM 1. sija. Kuluneella kaudella nuorten huippuvalmennusryhmien päivittäistä lajivalmennusta tehostettiin Purjehtijaliiton valitsemissa nuorten painopisteluokissa. Purjehdus kuuluu Suomen Olympiakomitean järjestelmätukilajien joukkoon. Tämä antaa puitteet valmennus- ja kilpailutoiminnalle täyttää tavoitteellisen, systemaattisen ja tuloshakuisen toiminnan velvoitteet. Purjehtijaliiton toimistossa saatettiin loppuun mittava arkistointiprojekti, jossa järjestön kaikki dokumentit ennen vuotta 2000 koottiin arkistointikelpoisiksi. Kahdeksan hyllymetriä valmiita arkitointilaatikoita toimitettiin Suomen Urheiluarkistoon keväällä.

3 3 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Hallitus Suomen Purjehtijaliiton hallitukseen kuului v. 2010: Hannu Salo, pj (LPS), Juhani Soini, vpj (TPS), Ilkka Rantasalo (NJK), Lauri Rechardt (HSK), Harri Roschier (EMK), Sami Sailo (KVP) ja Esa Vahtera (NPS). Valtuusto Toimintavuoden aikana liiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseensa Espoossa. Valtuusto hyväksyi tällöin vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuuston kokoonpano on ollut seuraava: Puheenjohtaja Tom Schubert (NJK) Varapuheenjohtaja Rikard Bjurström (N) Jäsenet Reko Aalto-Setälä, BSF Olli Eiro, JPS Pentti Välipakka, KPS Jorma Kinnunen, OM Björn Tennström, ÅSS Lauri Lundström, BS Jarmo Pesonen, EPS Markku Saari, UPS Per Strömman, WSF Sini Honkala, JVS Timo Nurmi, LrPS Varajäsenet Markku Virolainen, LP Pekka Humala, KuoPS Timo Hyle, HPS Pertti Reinikainen, KePS Arja Kosunen, MSF Kalevi Mäkelä, LPS Rolf Paulow, SMK Vesa Malmsten, RPS Håkan Bäck, SSJ Esa Vahtera, NPS Eerik Hocksell, lmps Toimikunnat ja jaostot Lapsi- ja nuorisotoimikunta Sami Sailo, pj (KVP), Jukka Santala, vpj. (OM), Erica Bäckström (ESF), Rosa Lindqvist (MP), Jouni Hellman (SPLL), Matti Jaskari (E-jolla), Magnus Silén (29er), Juha Ruskola / Totti Lintu (Zoom8), Martin Still (Opti) ja Janne Lemmetty (Laser) Veneilytoimikunta Ilkka Rantasalo pj (NJK) ja Harri Sane (EPS) Veneilyturvallisuusjaosto Jukka Lares pj (ÖNS), Ernst Tillander vpj.(hss), Yrjö Santaholma vpj. (Me), Patrick Lindqvist (NJK), Matti Niskanen (TMVK), Ossi Takala (Me), Pertti Viitaniemi (M) ja Peter Wirbergh (KK). Koulutustoimikunta Esa Vahtera, pj. (NPS), Arto Sjöholm vpj. (LP), Laura Hyryläinen (NJK), Eva Lindgren (HSK), Leena Meisalo (TP), Mika Piiroinen (APS), Reijo Suomi (TPS) ja Rolf Zachariassen (NJK) Kilpapurjehdustoimikunta Lauri Rechardt, pj. (HSK), Markus Mannström (NJK), Jyrki Järvi (NJK), Kim Weber (NJK) ja Simo Tarvonen (Mäkelänrinteen Urheilulukio) Kilpapurjehdusjaosto Petri Korteniemi, pj (LPS) ja Ralph Lindbohm (NJK)

4 4 Avomerikilpapurjehdusjaosto Patrick Lindqvist pj. (NJK), Kristina Lindqvist (M), Pekka Lopmeri (M), Joakim Majander (ESF) ja Karl-Johan Strålmann (NJK) Vammaispurjehdusjaosto Erkka Ikonen, pj (TaPS), Jukka Jokiniemi (OV), Antero Karjalainen (HSK), Markus Norelma (TPS), Mika-Matti Rajaniemi ja Elina Holopainen (VAU) Tekninen jaosto Jyrki Santaholma, pj (M), vpj. Bengt Gustafsson (BS), Jaakko Olkkonen (M) ja Markko Tapper (HSK). Tiedotus- ja markkinointitoimikunta Harri Roschier, pj (EMK), vpj. Katja Rytkönen (TPS) ja Berit Virtanen (TaPS) Kilpailusääntölautakunta Lars Nyqvist, pj (KVP), vpj. Mats Björklund (WSF), Marianne Ericsson (SSS), Timo Fleming (ASS), Jana Lemberg (ÅSS), Pekka Nuutilainen (HTPS), Leif Nybom (ESS) ja Tom Schubert (NJK) Vaalivaliokunta (valittu ) Arne Pihlstöm, pj (HSK), vpj. Hannu Mäkinen (JVS), Yrjö Astikainen (TaVK), Ted Gröndahl (HSK), Erkki Pekkanen (LMVK) ja Rolf Zachariassen (NJK). Jäsenistö Liittoon kuului vuoden 2010 lopussa 350 jäsenseuraa. Jäseniä oli yhteensä henkilöjäsentä, joista n. 65 % miehiä ja 35 % naisia. Luokkaliittoja oli yhteensä 45 kpl ja muita jäsenyhdistyksiä 2. Toimihenkilöt Toimintavuonna toimiston henkilökuntaan kuuluivat toiminnanjohtaja Marianne Pentti, kenttäpäällikkö Pirkko Patja, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Sara Antila, järjestösihteeri Kirsi Havukoski, juniorikouluttaja Matilda Ajanko, valmennuskoordinaattori Mika Hollo, tiedottaja Lotta Hoppu( ), valmennuspäällikkö Esko Rechardt, maajoukkuevalmentaja Joakim Wilenius ja nuorten olympiavalmentajat Jan Thorström ja Jan Gahmberg ( alkaen). Ansiomerkit Suomen Purjehtijaliiton ansiomerkit luovutettiin seuraaville: Kultainen ansiomerkki Kultainen ansiomerkki Veijo Meisalo, TP Rolf Zachariassen, NJK Mats Björklund, WSF Lars Nyqvist, KVP Patrick Lindqvist, NJK Bengt Gustafsson, BS Eva Lindgren, HSK Arto Sjöholm, LP Jyrki Santaholma, M Simo Tarvonen, Märsky Ralph Lindbohm, NJK Erkka Ikonen, TaPS Håkan Lindberg, ÅSS Olli Eiro, JPS Lauri Ikäheimonen, KePS

5 5 Huomionosoitukset ja palkitut Vuoden junioripurjehtija Kaarle Tapper, HSK kunniakirja Victor Silén, NJK Vuoden junioripurjehtija Heidi Tenkanen, ESF kunniakirja Niki Blässar, NJK, Noora Ruskola, NJK Sofia Toroi, ESF Vuoden valmentaja Minna Aalto, Vuoden seuravalmentaja Krista Olander, EPS Vuoden kouluttautuja Sakari Pesola, TP Vuoden luokkaliittovalmentaja Mikko Hentinen, NJK Vuoden purjehdusteko Pekka Rantanen Vuoden seura Esbo Segelförening Vuoden luokkaliitto Suomen Melgesliitto Vuoden kilpailujärjestäjä Koivusaaren Pursiseura Vuoden Junioriseura Borgå Segelsällskap

6 6 3. LAPSI- JA NUORISOTOIMINTA Junioritoiminnan kehittäminen Seura-aktiiveille ja junioripurjehtijoille suunnatut Junioripurjehduspäivät järjestettiin jälleen Varalan Urheiluopistolla Tampereella Junioriaktiivien ohjelmassa pääpaino oli urheilijaksi kasvamisella, johon liittyviä luentoja olivat mm. nuoren urheilijan ravinto, vanhemman/valmentajan rooli purjehtijan eri ikävaiheissa sekä junioripurjehtijan reitinvalinnat. Luentojen lisäksi aikuiset pääsivät tutustumaan leijapurjehdukseen, Sailx -purjehduspeliin, Micro magic-kauko-ohjattaviin sekä urheilemaan itse ja tutustumaan muiden seurojen edustajiin. Lauantai-iltapäivällä aktiivien ohjelma oli jaettu kahteen osaan, jolloin valittavana oli joko johdatus tuomaritoimintaan tai purjehdustekniikan opettamiseen. Purjehtijoiden ohjelma koostui monipuolisesta sisä- ja ulkoliikunnasta, Micro magic purjehduksesta, leijapurjehduksesta sekä jollankäsittelyharjoituksista. Liikunnassa huomio kiinnitettiin erityisesti oikeisiin suoritustekniikoihin ja purjehtijoille annettiin vinkkejä siitä, miten purjehtijan kannattaa harjoitella talven aikana, jotta harjoittelu tukee purjehdusta mahdollisimman hyvin. Osallistujia tapahtumassa oli yhteensä 70, joista 40 oli seura-aktiiveja ja 30 junioripurjehtijoita. Junioripäällikkökoulutus järjestettiin Espoossa Koulutuksen aiheina olivat: junioripäällikön rooli ja tehtävät, oman seuran junioritoiminnan tilanne ja tavoitteet, turvallisuus junioritoiminnassa sekä toimenpiteet ja työkalut toiminnan toteuttamiseen. Koulutuksen tavoitteena oli myös tutustua muiden seurojen toimijoihin ja jakaa kokemuksia ja ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Koulutukseen osallistui 12 (11/1) henkilöä 11 eri seurasta. Junioripäällikkötapaaminen järjestettiin Espoossa Tapaamiseen osallistui 9 (8/1) junioripäällikköä. Nuoren Suomen hanketuella jatkettiin projektia, jonka tavoitteena oli junioriohjaajien kouluttaminen sekä henkilökohtainen työn tukeminen. Projektin toisessa vaiheessa, joka käynnistyi vuoden 2010 alussa, toiminta painottui seuroille räätälöityyn tutor-toimintaan. Toiminnan ideana oli tarjota seuroille edulliseen hintaan koko kauden kestävää tukea junioritoiminnan laadun parantamiseen. Tutor-paketti sisälsi vähintään kaksi seurakäyntiä sekä koko kauden ajan jatkuvan tuen junioritoiminnan tueksi. Tutoreina toimivat Matilda Ajanko, Mika Hollo ja Pauliina Ajanko. Tutor-toiminnassa mukana olleita seuroja olivat BSS, RPS ja TaPS. Kerättiin yhteen junnukoutsi-tiimi, jonka tarkoituksena on kouluttaa uusia ohjaajakouluttajia ja tutoreita sekä lisätä seuraohjaajien tietotaitoa. Mukaan kutsuttiin nykyiset ohjaajakouluttajat ja aktiivisesti seuroissa toimivat ohjaajat, joiden kiinnostus suuntautuu erityisesti ohjaus- eikä valmennustoiminataan. Tiimin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin ja koulutus jatkuu vuoden 2011 puolella. Kesällä 2009 koekäytössä olleita junioripurjehtijan harjoitusmerkkejä ja harjoituskirjaa mainostettiin seuroille ja ne otettiin tiiviisti mukaan ohjaajakoulutuksiin. Seuroilta saatu palaute oli hyvää ja merkit koettiin toimiviksi myös liiton kouluttajien puolelta. Seurat toivoivat selkeitä ohjeita harjoituskirjan käytön tueksi ja sellaiset luotiin syksyllä, jotta harjoituskirjan käyttö olisi mahdollisimman samoilla linjoilla kaikissa seuroissa. Nettisivuilla löytyvää ohjaajamateriaalia kuten Harjoitteita jollapurjehdustaitojen oppimiseen alettiin päivittää loppuvuodesta, jotta materiaali olisi helppokäyttöistä ja palvelisi seuroja mahdollisimman hyvin. Työ on tarkoitus suorittaa loppuun kevään 2011 aikana ja uusittu materiaali tulee ohjaajien käyttöön kauden 2011 alussa. Julkaistiin Puhtain Purjein vihkonen, ajatuksia ja kysymyksiä juniorikilpapurjehduksen etiikasta. Opas on tarkoitettu purjehtijoiden, heidän vanhempiensa ja muiden tukijoukkojen sekä valmentajien ja ohjaajien kanssa käytävien keskustelujen tukimateriaaliksi. Opasta käytettiin ensimmäisen kerran junioripurjehtijoiden kuivaleirillä Kisakallion Urheiluopistolla ja se herätti hyvää keskustelua aiheen tiimoilta. Järjestettiin yhteistyössä luokkaliittojen kanssa vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen sekä seurojen junioriaktiiveille junioriluokkien tutustumis- ja kokeiluilta Helsingissä (NJK) Tilaisuudessa oli mahdollisuus tu-

7 7 tustua eri junioriluokkiin ja päästä kokeilemaan jollia myös vesille. Paikalla olivat Purjelauta BIC Techno 293, Zoom8, E-, Laser 4.7/rad- ja 29-jollaluokkien edustajat esittelemässä omia välineitään sekä luokkansa toimintaa. Yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen kanssa järjestettiin purjehdustoimintaa Töölönlahdella. Toiminta rakentui kolmen päivän (ma-ke) kursseista ja sekä vapaista purjehdusvuoroista (to-pe) koko kesäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon aikana. Purjehduspisteen asiakasmäärä oli 450 henkilöä, joista 100 kurssilaista ja 350 vapaapurjehdusvuorolaista. Purjehtijaliiton ja Veneilyliiton ohjaajakoulutusjärjestelmien yhdistäminen aloitettiin syksyllä tavoitteena luoda uudelle liitolle toimiva koulutusjärjestelmä hyödyntäen molempien liittojen erikoisosaamista. Junioreiden valmennus- ja kilpailutoiminta Nuoren purjehtijan urapolkua vietiin eteenpäin teemalla: Purjehtijasta kilpapurjehtijaksi (10-13v) Kilpapurjehtijasta urheilijaksi (13-15 v) Urheilijasta kilpaurheilijaksi (16-19v) Talvikaudella järjestettiin nuorten kilpapurjehtijoiden kuivaleirit Kisakallion Urheiluopistolla Lohjalla (43 purjehtijaa) ja (41 purjehtijaa). Leirit olivat myös valmentajien yhteistoiminnan kehittämistapahtumia. Järjestettiin yhteistyössä optiliiton kanssa kolme avointa leiriä sekä arvokisoihin valmistavat leirit: Avoinleiri + EM-leiri EPS, 70 purjehtijaa (EM-joukkue 8), 7 valmentajaa, vastuuvalmentaja Matilda Ajanko, EM-valmentaja Vili Kaijansinkko Avoinleiri + MM-leiri HSK, 55 purjehtijaa (MM-joukkue 5), 6 valmentajaa, vastuuvalmentaja Matilda Ajanko, MM-valmentaja Leonardo Santos PM-leiri HSS, 40 purjehtijaa, 4 valmentajaa, Matilda Ajanko, Rene Abner, Erica Bäckström, Leonardo Santos Avoin SM-leiri ESF, 35 purjehtijaa, 4 valmentajaa, vastuuvalmentaja Erica Bäckström Nuorten purjehtijoiden kilpailutoimintaa kehitettiin edelleen lisäämällä haastaja- ja ranking-sarjojen väliin kadettisarja, jonka kohderyhmä oli sekä haastajasarjasta eteenpäin siirtyvät purjehtijat että ranking-sarjan purjehtijat, jotka kaipaavat lisäkokemusta kilpailemisesta. Haastajasarja suunnattiin entistä paremmin niille purjehtijoille, joilla ei ole lainkaan kokemusta kilpapurjehduksesta ja melko vähän harjoittelutunteja takana. Haastajasarjan kilpailuista ei laskettu yhteispisteitä ja kilpailuissa tuli palkita jokainen osanottaja. Haastajasarjassa noudatettiin kansainvälisen purjehtijaliiton helpotettuja kilpailusääntöjä. Kadettisarja koostui alueiden ja seurojen omista kilpailuista, jotka ne olivat ilmoittaneet mukaan sarjaan. Kadettisarjan kilpailuista laskettiin yhteispisteen ja parhaat palkittiin syksyn optigaalassa. Kadettisarjaan osallistui yhteensä 137 purjehtijaa, joista 48 osallistui ainoastaan kadetti- ja/tai haastajasarjan kilpailuihin, eikä yhteenkään rankingkisaan. Hyvien kokemusten pohjalta, päätettiin jatkaa kolmen eri sarjan voimin myös vuonna 2011 ja panostaa kilpailujen tiedottamiseen, jotta purjehtijat löytävät vielä paremmin omalle tasolleen sopivan kilpailun. Yhteishaun aikana tiedotettiin urheilupainotteisista toisen asteen oppilaitosten opiskelumahdollisuuksista. Urheilulukioon haki 10 purjehtijaa, joista opiskelun ko. oppilaitoksissa aloitti 7 kilpapurjehtijaa. Toisen asteen urheilupainotteisissa kouluissa opiskeli yhteensä 23 kilpapurjehtijaa. Valmennuskoordinaattori toimi Purjehtijaliiton tukihenkilönä näille opiskelijoille. Oppilaitoskäyntejä tehtiin Turkuun, Poriin, Tampereelle ja Lahteen. Yhteistyötä alueiden urheiluakatemioissa lisättiin eri tapahtumissa sekä yhteisissä tapaamisissa. Painopistelajina purjehdus on Mäkelänrinteen Urheilulukiossa, jossa purjehtijoille oli omat lajivalmennukset sekä lisäfysiikkavalmennusta yhteistyössä Urheiluakatemian (Urhea), harjoittelukeskusten ja Purjehtijaliiton kanssa. Lisäksi Brändö gymnasiet:n opiskelijoita osallistui näihin harjoituksiin. Toiminta luokkaliitojen ja jäsenjärjestöjen kanssa Avoimia ja junioriluokkien edustusjoukkueille suunnattuja lajileirejä tehtiin yhteistyössä luokkaliittojen ja harjoittelukeskusten kanssa. Lajileirien painopisteenä oli valmennuksen lisäksi valmentajayhteistyön lisääminen.

8 8 Kaikki Nuorten kilpapurjehtijoiden kuivaleiri Kisakallio (45) Kaikki Nuorten kilpapurjehtijoiden kuivaleiri Kisakallio (41) Laser Laser Helatorstaileiri, NJK Helsinki (49) Laser Laser nuorten leiri, HSK Helsinki (22) Laser Laser rad ja 4.7 nuorten edustusleiri, ESF Espoo (20) Laser Laser rad SM-leiri, HSF Hanko (14) Zoom Zoom8 Rankingleiri, HaPS Haukipudas (13) Zoom PM-leiri Helsinki (16) Zoom SM-leiri Lahti (11) Opti Avoin ja EM joukkue, EPS Espoo (70) Opti Avoin ja MM joukkue, HSK Helsinki (55) Opti PM-leiri, HSS Helsinki (40) Opti SM-leiri Espoo (35) Match Nuorten Match SM leiri ja kilpailu M:hamina (21)

9 9 4. KOULUTUSTOIMINTA Ohjaajakoulutus Järjestettiin seuraavat ohjaajakoulutukset (20 h): Ohjaajan peruskurssi Helsinki, HSK 19 (12 miestä/7 naista) osanottajaa Mika Hollo, Pauliina Ajanko, Jonas Krogell Ohjaajan jatkokurssi Helsinki, HSK 14 (8/6) osanottajaa Matilda Ajanko, Mika Hollo, Mikaela Kolster, Jonas Krogell Ohjaajan peruskurssi Espoo, EPS 17 (8/9) osanottajaa Mika Hollo, Pauliina Ajanko, Jonas Krogell Ohjaajan jatkokurssi Espoo, EPS 11 (7/2) osanottajaa Matilda Ajanko, Pauliina Ajanko, Jonas Krogell Ohjaajien taitoleiri Savonlinna, SlPS 7 (3/4) osanottajaa Mikaela Kolster Seuraohjaajakoulutuksia, SOK (4 h) järjestettiin Salossa (SP), Porvoossa (BSS) ja Jyväskylässä (JVS). Valmentajakoulutus Avointen leirien yhteydessä tavoitteena oli leirien laadun parantaminen lisäämällä suunnitelmallisuutta sekä valmentajien yhteistyötä. Samalla valmentajien osaaminen kehittyi ja saatiin luotua malli, miten toteuttaa leirejä entistä tehokkaammin ja laadukkaammin jatkossa. Valmentajien yhteistoiminnan ja VAT koulutusten pohjalta selkiytyi purjehduksen valmentaja 1-tason koulutuksen ohjelma sekä opetuksen tavoitteet. Koulutus on linjassa ohjaajakoulutusjärjestelmän kanssa. Koulutushaku käynnistettiin marraskuussa Jatkamme koulutusyhteistyötä Vierumäen valmentajainstituutin kanssa valmentaja 1 tason koulutuksen perusteiden sekä Foppa oppimisalustan käytön osalta. Valmentaja 1 tason koulutus suoritetaan kolmessa tasossa: valmennuksen perusteet, luokkamoduulit sekä käytännön harjoittelu. Purjehduskoulutus Aikuisten purjehduskoulutusta toteutettiin yhdessä Purjehduksen Opettajat ry:n (PORY) kanssa. Tarkemmat tiedot osoitteessa > koulutus > purjehduskoulutus. Purjehtijaliiton auktorisoimia purjehduskouluja oli 35 ja vuoden aikana pätevöityi 7 uutta ohjaajaa ja 5 opettajaa. Purjehtijaliiton auktorisoimissa purjehduskouluissa koulutettiin vuoden 2010 aikana yhteensä 795 henkilöä siten, että purjehtijakurssilaisia oli 671, perämieskurssilaisia 92 ja päällikkökurssilaisia 32. Kansainvälisen purjehduskoulujen liiton (International Sailing Schools Association ISSA) vuotuinen seminaari ja yleinen kokous järjestettiin marraskuussa Istanbulissa. SPL:n edustajana kokoukseen osallistui koulutustoimikunnan jäsen Leena Meisalo. Katsastajakoulutus Katsastajakoulutusta Purjehtijaliitto toteuttaa yhdessä Suomen Veneilyliiton kanssa. Tarkemmat tiedot osoitteessa Katsastajakursseja pidettiin yhteensä yhdeksän (9). Espoossa pidettiin kaksi (2) kurssia luvan uusijoille ja kolme (3) uusille katsastajille. Lisäksi pidettiin Espoossa ruotsinkielinen yksi (1) kurssi luvan uusijoille ja yksi (1) kurssi uusille katsastajille. Tampereella pidettiin yksi kurssi ja luvan uusijoille yksi kurssi. Uusia katsastajia kurssitettiin 156 ja luvan uusijoita 159 henkeä. Vuoden lopussa oli katsastajia rekisterissä 1559 henkeä. Vuoden lopussa liittojen rekistereissä oli yhteensä n venettä, joka samalla on katsastettujen veneiden määrä.

10 10 Kilpailutoimihenkilökoulutus Kilpailunjärjestäjäkurssi Helsinki 15 (13/2) osanottajaa Kati Tähkäpää, Laura Hyryläinen Kilpailunjärjestäjäkurssi Jyväskylä 12 osanottajaa Leena Meisalo, Eva Lindgren Kilpailupäällikkökurssi Helsinki 3 (11/2) osanottajaa Leena Meisalo, Eva Lindgren Tävlingschefs kurs Esbo 5 (4/1) osanottajaa Ralph Lindbohm 13. ja Tulostenlaskentakurssi, ratakilpailut Espoo 8 (5/3) osanottajaa Susanne Kuusansalo Kilpailunjärjestäjäkurssi Oulu 12 (11/1) osanottajaa Esa Vahtera 4.5. ja Kilpailupäälliköiden jatkokoulutus Espoo 7 (7/0) osanottajaa Ralph Lindbohm 3.5. Kilpailuavustajakoulutus NJK 10 osanottajaa Rolf Zachariassen Kilpailuavustajakoulutus HSS Rolf Zachariassen Kilpailunjärjestäjäkurssi Turku 7 (5/2) osanottajaa Esa Vahtera Tuomarikoulutus Erotuomarikurssi, osa I Espoo 25 (24/1) osanottajaa Mats Björklund Johdatus tuomaritoimintaan -kurssi Varala 8 (6/2) osanottajaa Juhani Soini Aluetuomarikurssi Helsinki 10 (10/0) osanottajaa Lars Nyqvist Aluetuomarikurssi Tampere 11 osanottajaa Arto Sjöholm Erotuomarikurssi, osa II NJK, Helsinki 4 (4/0) osanottajaa Mats Björklund Sääntöseminaari 7.2. Sääntöseminaari Vaasa 21 (19/2) osanottajaa Mats Björklund Sääntöseminaari Turku 12 (10/2) osanottajaa Esa Vahtera, Juhani Soini Sääntöseminaari Espoo 13 (12/1) osanottajaa Arto Sjöholm Sääntöseminaari Espoo 12 (10/2) osanottajaa Arto Sjöholm Lisäksi järjestettiin erityinen Sääntö 42 koulutus Espoossa Koulutus oli avoin kaikille purjehdustuomareille ja valmentajille sekä kilpapurjehtijoille. Koulutuksessa perehdyttiin pumppaamisen, keinuttamisen ym. etenemistapojen sallittuihin ja kiellettyihin variaatioihin. Kouluttajana toimi ISAF:n kansainvälinen tuomari ja sääntö 42 expertti Sofia Truchanowicz Puolasta. Koulutuksessa oli 34 osanottajaa. Kilpapurjehduspäivä järjestettiin Helsingin Koivusaaressa (NJK). Tilaisuus oli tarkoitettu kaikille kansainvälisten purjehduskilpailujen ja etenkin Open Europeans 2011-kisojen järjestelyistä kiinnostuneille. Ohjelmassa oli mm. virolaisen Madis Ausmanin luento Experiences in organizing Olympic class championships sekä Joel Kanervon esitys kilpailutoiminnan organisoinnista vesillä 49er rata-alueella.

11 11 Kilpailutuomarit ja kilpailutoimihenkilöpätevyydet Toimintavuoden lopussa voimassa olevia pätevyyksiä oli: (joista miehiä/naisia) Kansainvälinen tuomari 7 (5/2) Kansainvälinen erotuomari 4 (4/0) Kansainvälinen kilpailupäällikkö 2 (2/0) Kansallinen erotuomari 9 (5/4) Kansallinen tuomari 40 (36/4) Aluetuomari 25 (23/2) Kansallinen kilpailupäällikkö 63 (55/8) Kilpailujärjestäjä 113 (96/17) Purjehduksen ohjaajat, purjehduksen opettajat, avomeripurjehdusopettajat ja tutkintotarkastajat: Toimintavuoden lopussa voimassa olevia pätevyyksiä oli: (joista miehiä/naisia) Purjehduksen ohjaaja 51 (44/7) Purjehduksen opettaja 74 (68/6) Avomeriopettaja 18 (17/1) Tutkintotarkastaja 18 (17/1)

12 12 5. AIKUISLIIKUNTA JA MATKAVENEILY Matkaveneily Järjestettiin Matkapurjehduspäivä Espoossa Tilaisuus oli avoin kaikille matkapurjehduksesta kiinnostuneille Purjehtijaliiton jäsenseurojen jäsenille. Päivän tarkoituksena oli koota yhteen eri seuro jen purjehtijoita, vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia sekä saada kokeneiden asiantuntijoiden vinkkejä tuleville purjehduksille. Ohjelma sisälsi seuraavat osiot: Varaudu vahinkoon, veneapteekki kuntoon (Ritva Helemaa), Vauhtia veneeseen (Mika von Svetlick), Ensi kesänä Tanskaan, Saksaan vai Norjaan Matkapurjehdusta Itämerellä (Ilkka Liukkonen) sekä Matkapurjehdusta Viron rannikolla (Kalevi Westersund). Purjehtijaliiton verkkosivuilla järjestettiin kesän aikana Vuoden vierassatama äänestys. Äänestyksen perusteella Suomen Purjehtijaliitto yhteistyössä Suomen Veneilyliiton kanssa nimesivät Kotkan Sapokanlahden sataman vuoden vierasvenesatamaksi. Liiton toiminnanjohtaja Pentti luovutti palkinnon satamalle Kotkassa. Kunniamaininta v annettiin seuraaville satamille: Verkan (Korpo), Uusikaupunki ja Oravi. Suosikkisatamiksi v valittiin Klamila (Suomenlahti), Helsingholm (Saaristomeri), Mässkär (Pohjanlahti) ja Pesolansaari (Vuoksen). Yhteistyössä Päijätmarkin kanssa julkaistiin vuoden 2010 Käyntisatamat ja Veneilykesä venematkailuoppaat. Ympäristötoiminta Laadittiin merirokko-ohje jaettavaksi Vene10 messuilla ja julkaistiin ohje myös liittojen verkkosivuilla. Seurattiin ympäristöviranomaisten vesienhoitosuunnitelmien prosessien etenemistä. Valtioneuvosto hyväksyi rannikon suunnitelmat ja seurantaan liitoilla on edustus seuraavissa ely-keskuksissa: Uusimaa, Länsi- Suomi ja Häme. Kylmäpihlajaan järjestettiin "Veneilijä ja ympäristö" niminen näyttely ja paikallisten seurojen esittely kesällä 2010 Rauman kaupungin kanssa. Näyttelyn aikana kaupunkikuvassa oli näyttelyä mainostavia tauluja. Vammaispurjehdus Pekka Rantanen osallistui ensimmäisenä suomalaisena äänipoijujen avulla järjestettyyn näkövammaisten purjehduksen Match Racingin (paripurjehduksen) MM -kilpailuun, joka järjestettiin juhannuksena Italian Garda -järvellä. Pekan B2 luokassa oli mukana 6 joukkuetta. Viiden kisapäivän ja 11 lähdön jälkeen Pekan tiimi saavutti pronssia. Lohjan Meriturvassa järjestettiin kautta aikojen ensimmäinen erityisryhmille suunnattu vesilläliikkujan pelastautumis- ja turvallisuuskoulutus. Koulutuksessa osanottajat pääsivät kokeilemaan käytännössä mm. pelastusliivien käyttöä ja toimivuutta sekä veteen pudonneen pelastamista. Koulutukseen osallistui sekä vammaispurjehtijoita että kouluttajia, yhteensä 12 henkilöä. Espoossa (EPS) kokoontui kesän ajan kerran viikossa vammaispurjehdusryhmä, jossa oli 15 osanottajaa, joista 8 näkövammaista. Uusia kokeilijoita tuli lisää pitkin kesää. Käpylän kuntoutuskeskuksesta oli elokuussa EPS:llä 8 hengen ryhmä tutustumassa purjehdukseen. Kehitysvammaisten purjehtijoiden ryhmä harjoitteli Turussa (TPS) säännöllisesti kerran viikossa koko kesän. Lisäksi ryhmälle järjestettiin purjehdusleiri Turun seudulla (Merisissien saaritukikohta) TPS ja Turun kaupunki järjestivät myös erityisnuorten purjehduskoulun Paikalla oli kaksi kehitysvammaista osanottajaa. Erityislasten ja nuorten kokeilupäivä järjestettiin Espoossa (EPS) Paikalla oli kaksi kehitysvammaista poikaa vanhempineen. Purjehdus oli mukana Haukiputaalla järjestetyssä vesiliikuntapäivässä. Kävijöitä kaikkiaan koko tapahtumassa oli Tampereella TaPS-päivän yhteydessä 9.6. kolme erityisliikkujaa kävi kokeilemassa purjehdusta.

13 13 Yyterin soveltavan liikunnan tapahtuman yhteydessä kahdeksan henkilöä kävi Porin Mäntyluodossa (BSF) kokeilemassa purjehdusta Erityisesti näkövammaisten kilpapurjehdukseen tarkoitetut äänipoijut hankittiin syksyllä Italiasta. Muu aikuisliikunta Kuntoliikuntaliiton järjestämä yritysliikunnan suurtapahtuma Kuntofestivaali järjestettiin Helsingissä Töölönlahden ympäristössä. Tapahtumassa esiteltiin reilut 50 eri urheilulajia. Purjehtijaliitto oli mukana esittelemässä purjehdusta ja seuratoimintaa yritysten henkilökunnan edustajille, joita oli mukana kaikkiaan 60 yrityksestä. Töölönlahdella järjestettiin festivaaliosallistujille mahdollisuus kokeilla purjehdusta RS Vision -jollilla. Edunvalvonta Osallistuttiin aktiivisesti Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman Veneilyasiainneuvottelukunnan työskentelyyn. Osallistuttiin Ilmatieteen laitoksen merisääseurantaryhmään. Liiton edustaja osallistui eri yhteisöjen ja viranomaisten toiminta-alaan liittyviin tilaisuuksiin. Annettu lausuntoja mm. seuraavista aiheista: - biologian ja maantieteen opettajien liiton "Itämeren oppimispolku" sivuston ja yhteistyöverkoston rakentaminen - ympäristöministeriön jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta - ympäristöministeriön laatiman "Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta annettavan lain perusteluiksi meristrategiadirektiivin täytäntöönpanemiseksi". - Metsähallituksen suunnitelma Glosholmenin saaren tulevasta käytöstä. - Naantalin vierassataman hiljaisesta ajasta (klo 00-06) - Tammisaaren vierassataman kehittäminen - ISAF:in pyynnöstä selvitetty Suomen kanta IMO:n esittämään esitykseen "Biofouling regulations" 6. VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Valmennustoiminta Valmennustoiminta jakautui neljään osaan; 1) seuroissa tapahtuva perusvalmennus, 2) alue- ja luokkaliittovalmennus, 3) harjoittelukeskuksissa tapahtuva nuorten huippuvalmennus ja 4) olympiavalmennus. Huippu- ja olympiavalmennusta jatkettiin Suomen Purjehtijaliiton olympiaprojektisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2010 Purjehtijaliitolla oli kolme valmennusryhmää; 1) Maajoukkueryhmä, 2) Haastaja ryhmä ja 3) Volvo Youth Team -ryhmä. Maajoukkueryhmä 2010 Sari Multala Silja Lehtinen Silja Kanerva Maria Klemetz Mikaela Wulff Lauri Lehtinen Kalle Bask Tapio Nirkko Tuula Tenkanen Tuuli Petäjä Pierre Angelo Collura Laser R Match Match Match Match 49er 49er Finn Laser R RS:X Laser Std Haastajaryhmä 2010 Joonas Lindgren 470

14 14 Niklas Lindgren 470 Heidi Tenkanen Laser R Matias Lindfors Laser Std Teemu Rantanen Laser Std Nina Tammisto 470 Annina Takala 470 Volvo Youth Team (VYT) 2010 Kaarle Tapper Laser R Otso Ahvonen Laser R Joonatan Partinen Laser R Matias Mikkola Laser R Markus Rönnberg Laser R Måns Lundberg Laser R Niki Blässar Laser R Matilda Akkola E-jolla/Laser R Max Hasselblatt E-jolla/Laser R Miikka Nikkilä E-jolla/Laser R Rebecka Behm Laser 4.7/R Sofia Toroi Laser 4.7/R Victor Jansson Laser 4.7/R Tiina Kotamies 29er Camilla Cedercreutz 29er Olympiavalmennus Purjehtijaliiton valmennusjärjestelmä koostui kilpailukaudella kahdesta valmennusryhmästä eli Maajoukkue ja Haastajat ryhmästä. Ryhmien valintakriteerit perustuivat kansainväliseen kilpailumenestykseen MMja EM -kilpailuissa. Liiton valmennuksen linjauksista on vastannut valmennuspäällikkö yhteistyössä Kilpapurjehdustoimikunnan (KPT) kanssa. Liiton valmentajaresursseina ovat toimineet kolme nuorten olympiavalmentajaa (NOV), valmennuskoordinaattori ja maajoukkuevalmentaja. Nuorten olympiavalmentajat ovat toimineet 49er, 470 ja laser standard luokissa. Pääosin valmennustoimintaa jatkettiin Suomen Purjehtijaliiton olympiaprojektisuunnitelman mukaisena. Vuoden 2010 aikana jatkettiin edellisen kauden 2009 lopussa käynnistettyä Tiedon harmonisointi projektia. Projektin tavoite oli tarjota liiton painopisteluokkien valmentajille, maajoukkueurheilijoille ja valmentajille sekä nuorten olympialaisiin Singaporeen 2010 valmistautuville urheilijoille lajin huipputietämystä meteorologian ja virtapurjehduksen alalta sekä toteutettiin yhteistyössä KiHun asiantuntijan kanssa psyykkisen valmennuksen kolmiosainen koulutus- ja seurantapaketti. Maajoukkueelle ja Haastajat ryhmälle räätälöitiin ohjatut viikoittaiset fyysisen valmennuksen yhteisharjoitukset. Toimintaa vetivät fyysisen urheiluvalmennuksen ammattivalmentajat, harjoitukset koostuivat Pilates-, yleiskoordinaatio- ja -liikkuvuusharjoittelusta. Tarkoituksena oli mm. vähentää muun harjoittelun ja kilpailun yhteydessä yleistä ylikuormitus- ja vammautumisriskiä. Valmennusryhmien käytössä oli valmennuksen tukitoimina asiantuntijaryhmä, kattaen lihashuollon, psykologian, ruokailun, asennekasvatuksen, lääkäripalvelut ja veneiden teknisen huollon. Asiantuntijaryhmään kuului suuri määrä eri alojen asiantuntijoita. Nuorten valmennustoiminta

15 15 Kaudella 2008 perustetun Volvo Youth team valmennusryhmän toimintaa tehostettiin ja ryhmäkokoa tiivistettiin edelliseen kauteen verrattuna. Teamin pitkän tähtäimen tavoite on menestys olympiakisoissa. Ryhmän jäsenten lyhyen tähtäimen tavoitteet laaditaan aina vuosittain ja ne tähtäävät erityisesti ISAF Youth Worlds - luokkien arvokisamenestyksiin. Valmennusryhmän jäsenille järjestettiin viikoittaista iltapäivisin toteutettua lajiharjoittelua ja viikonloppuleiritystä sekä syksyllä viikoittaista Pilates-, yleiskoordinaatio- ja liikkuvuusharjoittelua. Volvo Youth teamin toimintaan on kuulunut kuivaleirejä, teoriailtoja, ohjattuja fysiikkaharjoituksia ja henkilökohtaisten kehitys- ja valmennusohjelmien tekeminen ja seuranta. Ryhmän purjehtijoille järjestettiin fyysiset testit yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa. Syksyllä laadittiin valmennusryhmäkriteerit ja suunnitelmat vuodelle Harjoittelukeskustoiminta Suomen Purjehtijaliitto jatkoi huippu-urheiluun keskittyvien harjoittelukeskuksien kehittämistyötä yhteistyössä toimintaan sitoutuneiden jäsenseurojen (NJK, HSK ja EPS), urheiluopistojen ja urheilulukioiden kanssa. Syksyllä 2010 harjoittelukeskustoimintaan liittyi Laser standard -luokka Nuorten olympiavalmentaja Jan Gahmbergin valmentamana, toimipisteenä EPS. Muut liiton harjoittelukeskusten painopisteluokat ovat olleet 49er ja 470. Keskustoiminnan tavoitteena on vastata jatkuvasti kovenevaan kansainväliseen kilpailuun luomalla nuorille suomalaisille purjehtijoille mahdollisuus täysvaltaiseen harjoitteluun ja samanaikaisesti myös opintojen suorittamiseen. Harjoittelukeskuksen puitteissa urheilijan kehityksestä vastaa valmennustiimi, joka tukee urheilijan laji- ja oheisharjoittelun kaikkia osa-alueita sisältäen myös opinto-ohjauksen. Toiminta luokkaliitojen ja jäsenjärjestöjen kanssa Suomen Purjehtijaliitto panosti alueellisessa valmennustoiminnassa luokkaliittojen ja jäsenseurojen valmennuksen aktivointiin. Purjehtijaliitto on vastannut osasta valmentajakuluista seuraavien luokkien valmennusleireillä : Optimisti, Zoom8, E-jolla, Laser 4.7, laser Radial, Laser Standard, 29er ja 470. Anti-doping työ Suomen Purjehtijaliitto jatkoi aktiivista työtä anti-doping rintamalla yhteistyössä ADT, Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Kansainvälisen Purjehtijaliiton kanssa. Maajoukkueen ja valmennusryhmien urheilijoita testattiin niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Dopingsääntöjen muutoksista on tiedotettu kaikille SPL:n valmennettaville. Nuortenryhmissä säännöt on käyty läpi ja niiden soveltamista on harjoiteltu (ADT:n luento kuivaleirillä ). Kilpailutoiminta ja tapahtumat 2010 Purjehduskaudella 2010 Suomessa järjestettiin seuraavat kansainväliset arvokilpailut: Junioriluokkien PM-kilpailut Helsingissä (HSRM), yht. 314 osallistujaa Kansalliset kilpailut: Suomenmestaruus- ja luokkamestaruuskilpailuja 35 kpl Rankingkilpailuja 168 kpl Avoimia, kansallisia purjehduskilpailuja yli 300 kpl Suurempia regattoja: Volvo-Suursaari Race, Helsinki-Tallinna race, Helsingin Regatta, Hangon Regatta, Päijannepurjehdus sekä Viaporin Tuoppi. Jo pelkästään näihin osallistui yhteensä yli 600 kölivenettä ja n ihmistä. Kehitysvammaispurjehduksen Suomenmestaruuskilpailut järjestettiin Turussa. Purjehduskilpailuihin osallistuu vuosittain ihmistä.

16 16 7. TIEDOTUS- JA MARKKINOINTITOIMINTA Toimintakaudella 2010 vaikuttaneet yhdistymisneuvottelut jäädyttivät viestintä- ja markkinointistrategian suunnittelun. Toimintasuunnitelmassa olleet pääviesti- ja strategian jalkauttamistoimenpiteitä ei siten kannattanut jatkaa. Samoin siirrettiin kriisiviestintäprojekti odottamaan uutta organisaatiota. Liiton viestintäpäällikkö tuki toiminnallaan yhdistymisneuvotteluita. Varainhankintaa aktivoitiin pääosin maajoukkueeseen kytketyillä yhteistyöpaketeilla. Yhteistyökumppanihankintaa aktivoidaan markkinointistrategian mukaisesti. Varainhankinnan suunnitelmiin vuodelle 2010 kuului ensisijaisesti liiton valmennusryhmien purjehdusmaajoukkueen varainhankinnan kehittäminen. Purjehtijaliiton vuoden 2010 teemat, matkapurjehdus ja aikuisliikunta näkyivät tapahtumissa ja Nauticissa vuoden aikana. Henkilöresurssit Kesäkuun alusta elokuun loppuun 2010 Purjehtijaliittoon palkattiin markkinointi- ja viestintäpäällikön avuksi määräaikainen tiedottaja vastuualueenaan liiton kisatiedottaminen, verkkosivujen päivitys, julkaisujen sisällöntuotanto sekä toimiston loma-ajan päivystys. Julkisuus ja mediatyö Venemessujen yhteydessä järjestettiin maajoukkueen ja nuorten joukkueen lehdistöinfo ja kesäkuussa perinteeksi muodostunut mediapurjehduspäivä NJK:lla. Molempiin tapahtumiin osallistui kiitettävästi tiedotusvälineiden edustajia. Sari Multalan MM-kultamitali toi palstamillejä kansallisessa ja kansainvälisessä mediassa ja Laser-luokan MM-kisat Tallinnassa kiinnostivat tiedotusvälineitä. Yhdistymisneuvottelut ja niiden eteneminen vuoden mittaan olivat liittotason tiedottamisen pääaiheita. Vuoden lopulla solmittiin uudelle liitolle kaksivuotinen sopimus lehdistöseurannan aloittamisesta. Tiedottaminen Purjehdusurheilutapahtumista ja liiton toiminnasta tiedotettiin tiedotteilla ja Purjehtijaliiton kotisivujen kautta. Arvokilpailuista tiedotettiin suoraan avainmedioille. Merkittävät, uutiskriteerit täyttävät uutiset toimitettiin aiheen ja tilanteen mukaan kansallisiin tiedotusvälineisiin tai tarjottiin suoraan haastatteluina valituille tiedotusvälineille. Vuoden 2010 aikana pääpaino mediasuhteissa on ollut säännöllisessä tiedottamisessa ja avaintoimittajakontaktien ylläpidossa. Purjehtijaliiton uutiskirje toimitettiin seurojen tiedottajille, kommodoreille, tiedottajille ja luokkaliittojen yhteyshenkilöille 5 kertaa vuodessa, suomen- ja ruotsinkielisenä. Uutiskirje jakaa ajankohtaista tietoa Purjehtijaliiton toiminnasta seuroille, antaa tukea toimintaan ja jakaa hyödyllistä tietoa seurojen kesken. Uutiskirje on tiedottamisen tuki myös seuroille, ja osa seuroista on menestyksekkäästi hyödyntänyt kirjeen valmista sisältöä omissa jäsentiedotteissaan. Purjehtija.fi-verkkosivut Sivujen kehittämistä jatkettiin liittämällä sivuille sähköinen kilpailukalenteri ja siihen tulospalvelu. Ruotsinkieliset sivut julkaistiin keväällä. Seurojen tiedotuksen avuksi työkalupakkia laajennettiin. Purjehtija.fi-sivut toimivat Purjehtijaliiton ensisijaisena ja ajankohtaisena tiedotuskanavana jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Uutisia ja tapahtumakalenteria päivitettiin aktiivisesti. Sisältö päivitettiin Purjehtijaliiton, seuroilta ja luokkaliitoilta saatujen tiedotteiden, uutisten ja kuvien avulla. Purjehtijaliiton julkisuus 2010 Purjehtijaliitosta, purjehtijoista ja purjehduksesta lajina kirjoitettiin mediassa toistasataa artikkelia vuoden 2010 aikana (Purjehtijaliiton oma arkisto). Suurin osa käsitteli Sari Multalaa eri asiayhteyksissä, nuorisopurjehdusta, liiton olympiakarsinjärjestelmää, liittojen yhdistymistä ja kauden arvokisoja eri luokissa. Valtaosa artikkeleista käsitteli purjehdusta henkilönäkökulmasta. Otos on otettu Suomen päämedioista ja verkosta ilman laajaa leikeseurantapalvelua. Lisäksi on laskettava haastattelut ja uutisoinnit sähköisessä mediassa ja kauden aikana julkaistut sadat

17 17 purjehdustulokset eri medioissa. Julkaisut Purjehtijaliiton ja Veneilyliiton jäsenlehti Nautic ilmestyi 6 kertaa vuodessa ja se postitettiin Purjehtijaliiton ja Veneilyliiton jäsenille. Toimitusneuvosto toteutti vuodelle 2010 laadittua julkaisu- ja kehityssuunnitelmaa. Nautic on jakelultaan noin ja se on maksuton kaikille Suomen Purjehtijaliiton jäsenseurojen jäsenille. Nautic-lehti toimii Purjehtijaliiton viestintäkanavana seuroihin kuuluville purjehtijaperheille. Nautic-jäsenlehti on koko perheen veneilyn elämäntapalehti. Nautic pyrittiin kustantamaan ilmoitustuloilla. Heikosta ilmoitusmarkkinatilanteesta johtuen lehti tuli vuonna 2010 maksamaan euroa /numero. Vene-lehdessä Purjehtijaliitolla oli käytössään yksi sivu/numero. Liiton sivulla käsiteltiin liiton toiminnan ajankohtaisia asioita. Lehti ilmestyi 11 kertaa. Purjehtijaliiton verkkosivujen kautta, seurojen ja luokkaliittojen toimesta päivitettävä kilpailukalenteri koottiin ja tuotettiin toimiston toimesta Vene10Båt-messuille helmikuussa. Painetun version lisäksi käytössä oli verkkoversio Purjehtija.fi-sivujen yhteydessä. Purjehtijan vuosikirja 2010 kehitettiin visuaalisesti nykyaikaisemmaksi ja päällekkäisyydet verkon kanssa tarkistettiin. Se julkaistiin huhtikuussa ja kirjaa markkinoitiin jäsenseuroille, venealan liikkeille ja kirjakaupoille. Markkinointi- ja PR-tapahtumat Vene10Båt-messut Purjehtijaliitto osallistui vuoden 2009 Vene-messuille kahdella eri osastolla yhteistyössä luokkaliittojen, seurojen ja yhteistyökumppaneitten kanssa. Alakerrassa toimi järjestötoiminnan infopisto, missä esiteltiin liiton ja seurojen toimintaa. Yläkerrassa esiteltiin juniori-, harrastus- ja kilpapurjehdustoimintaa luokkaliittojen avustuksella. Uutuutena ja yleisön aktivoimiseksi purjeennostokilpailu ja vesialtaassa uiva Optimistijolla lasten kokeiltavaksi. Tavoitteena nostaa purjehduksen mielikuvaa mielenkiintoisena ja vauhdikkaana lajina. Lisäksi messuilla oli esillä liiton veneilyryhmän toteuttama ympäristönäyttely. Messut toimivat tärkeänä kontaktipintana jäsenistöön sekä purjehduksesta ja veneilystä kiinnostuneeseen muuhun yleisöön. Töölönlahden kuntofestivaali 2010 Purjehtijaliitto jalkautui Töölönlahdelle yhteistyökumppaninaan Volvo, If, ST1 ja Musto. Tapahtumassa esiteltiin purjehdusta aikuisten kuntoliikuntatapahtumaan osallistuvien yritysten henkilökunnan edustajille. Tapahtuman aktiviteetteihin osallistui noin 20 yritysten henkilökunnan edustajaa 12 eri yrityksistä ja kaupunkien yksiköistä. Yritysyhteistyö Vuoden 2010 aikana jatkettiin yhteistyötä olemassa olevien kumppaneitten kanssa. Toimikunnan kanssa esitettiin varainhankinnan konsepteja. Kauden yhteistyöneuvotteluja varjosti yleisen taloustilanteen aiheuttama varovaisuus. Samanaikaisesti luotiin kuitenkin uusia kontakteja ja uusi, yhdistynyt liitto herätti kiinnostusta. 8. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Järjestöt Suomen Purjehdus ja Veneily ry on jäsen Kansainvälisessä Purjehtijaliitossa, International Sailing Federationissa (ISAF) sekä sen itsenäisessä avomerijärjestössä Offshore Racing Councilissa (ORC), European Sailing Federationissa (EUROSAF), International Sailing Schools Associationissa (ISSA) ja Skandinaviska Seglarförbundetissa (Skand.SF). ISAF:n vuosikokous järjestettiin Kreikan Ateenassa Liiton virallisia edustajia ISAF:n eri toimikunnissa ovat: Kurt Lönnqvist (ISAF council), Bengt Gustafsson (Equipment Control Committee), Patrick Lindqvist (Offshore Committee ja Equipment Committee), Lars Nyqvist (International Judges Sub-committee), Tom Schubert (Constitution Committee) ja Georg Tallberg (Equipment Committee ja Class Rules Sub-committee).

18 18 Muuta Skandinaviska Seglarförbundetin puheenjohtajuus oli vuonna 2010 Tanskassa. Skandinaviska Seglarförbundetin kevätkokous järjestettiin huhtikuussa Pariisissa Eurosafin vuosikokouksen yhteydessä ja vuosikokous pidettiin lokakuussa Tallinnassa. Kokouksiin osallistuivat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Viron Purjehtijaliittojen edustajat. Suomea kokouksissa edustivat Kurt Lönnqvist ja Marianne Pentti. Monimuotoista kanssakäymistä Viron, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa jatkettiin jo vakiintuneissa muodoissaan. Pietarin alueen purjehtijoiden ja suomalaisten yhteistyötä kehitettiin niin matka- kuin kilpapurjehtijoidenkin osalta. Purjehdus ja Veneily ry:n kutsusta Suomeen saapui kesän aikana suuri joukko nuoria kilpapurjehtijoita Venäjältä, jotka osallistuivat sekä suurimpiin regattoihin että junioriluokkien SM- ja PM-kilpailuihin. 9. HALLINTO JA TALOUS Vuoden 2010 tilinpäätös oli 12074,53 ylijäämäinen. Rahasto-osuuksien markkina-arvo oli ,70 ( ,85 e v. 2009, hankintahinta ,84). Poistoja on tehty yhteensä 5 098,97. Sailing a lifetime sport