Aloittelevan käännösyrittäjän ABC Miten hinnoittelen käännökset? Etätyöstä joustoa työntekoon

Transkriptio

1 Aloittelevan käännösyrittäjän ABC Miten hinnoittelen käännökset? Etätyöstä joustoa työntekoon

2 Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ry Maistraatinportti 4 A, 6.krs, Helsinki toimisto@kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi Jäsentietojen muutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Kääntäjien ammattijärjestön jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontaiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET JÄSENTIETOSI! Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta (Akavan Erityisalat) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat Kari Eskola, lakimies, yksityissektori Helena Lamponen, lakimies, yksityissektori Seppo Rautiainen, lakimies, kunta- ja valtiosektori Harri Ikonen, lakimies Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset Työttömyysturva-asiat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki Kajawa Käännösalan ammattilaisten ja opiskelijoiden järjestölehti Julkaisija: Kääntäjien ammattijärjestö ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Henriikka Hakkala, Jenny Jeskanen, Ritva Siikamäki Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Auranen Oy, Forssa. Painos: 2500 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero jäsenillä viikolla 38, aineistopäivä Tässä lehdessä Toiminnanjohtajalta... 3 Etätyöstä joustoa työntekoon... 4 KAJ 30 vuotta: kääntämisen opettaminen ja opiskelu elää ajassa... 6 Aloittelevan käännösyrittäjän ABC... 8 Lyhyet Kilpailutus puhutti tulkkeja Työelämän epävarmuutta ja valopilkkuja Miten hinnoittelen käännökseni?

3 Kuulin vastikään puhuttavan työntekijästä, joka jäi eläkkeelle palveltuaan samaa työnantajaa 45 vuotta. Harva meistä enää jää eläkkeelle samasta talosta, jonne on kaksikymppisenä tullut pestatuksi. Kevään mittaisessa keskustelussa on käynyt selväksi, että työuria on pidennettävä. Työhön olisi ryhdyttävä nykyistä varhemmin ja eläkkeelle olisi syytä jäädä aiempaa myöhemmin. Kuinka jaksaisimme vaativassa ja alati muuttuvassa työelämässä edes nykyiseen keskimääräiseen eläköitymis - ikään, noin 60 vuoteen asti? On surullista lukea, että vuonna 2008 myönnetyistä kokoaikaisista eläkkeistä jopa 35 prosenttia johtui työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Osa näistä työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveydellisistä syistä. Tutkimuksien mukaan terveydentila, työn kuormittavuus, työmarkkinoiden muutokset ja työnantajan suhtautuminen vaikuttavat merkittävästi halukkuuteen pidentää työuraa. Ihmisten välinen luottamus, auttamisen halu, vastavuoroisuus ja suvaitsevaisuus saattavat olla ihmisen ja koko työorganisaation tulevaisuuden tärkeimpiä menestystekijöitä. Tässä lehdessä kirjoitetaan etätyöstä, joka voi olla voimavara yksilön työelämässä, mutta vaatii yhteisön tukea ja luottamusta. Erityisen hyvin etätyö sopii erilaisiin asiantuntijatöihin, joissa työote on itsenäinen. Joillekin yrittäjyys tuo kaivattua Pehmeillä keinoilla pidempiä työuria vapautta työelämään ja auttaa jatkamaan pidem - pään työssä, vaikka ei yrittäjyydestä eläkkeelle jäisikään. Akavan Erityisalojen tietojen mukaan jopa suurempi osa humanisteista kuin kauppatieteilijöistä ryhtyy yrittäjäksi jossain vaiheessa työuraansa. Sivulla 8 annetaan vinkkejä aloittelevalle käännösalan yrittäjälle. Työn mielekkyydestä on kyse myös valtionhallinnon kielipalvelujen alueellistamissuunnitelmassa, johon KAJ on ottanut jyrkän kannan (sivu 10). Kasvaako kääntäjän työn mielekkyys tai suoritusteho, jos toimivan viestintäketjun yksi osa irrotetaan ja siirretään keskitettyyn palvelukeskukseen kauaksi ensisijaisesta kollegaverkostosta? Kyse ei ole siitä, etteikö kääntäjä voisi tehdä työtään ajoittain muualta käsin kuin virkakoneiston vierestä. Osa kääntäjistä tekee jo osittain työtään esimerkiksi kotoa käsin. Kyse on siitä, että suoriutu - akseen asiantuntijan työstään valtionhallinnon kääntäjä yleensä tarvitsee sitä hiljaista tietoa, jota liikkuu työpaikan käytävillä tai hänen täytyy olla läsnä kokouksissa ymmärtääkseen mitä kääntää ja miten. Kun työntekijän sijoituspaikka halutaan siirtää virastosta tai ministeriöstä satojen kilometrien päähän ja yhteys tekstintuottajiin hoidetaan sähköpostilla ja videoneuvotteluin, ei valtionhallinnon kääntäjän työssä menestymisen edellytyksiä ole ymmärretty. Elämme vuoden parasta lomakautta. Ne, joilla kesäloma on, ottavat siitä luultavasti kaiken levon irti. Ne, jotka syystä tai toisesta viettävät kesäkautta töitä tehden, toivottavasti nauttivat siitä leppoisasta heinäkuusta, joka hiljentää Suomen loma-suomeksi. Yhtäkaikki, nyt on aika nauttia valosta ja lämmöstä. Hyvää kesää Toiminnanjohtajalta OIKAISU: Kajawan numerossa 1/2009 puhuttiin virheellisesti etätyöstä alueellistamishanketta esiteltäessä. Alueellistaminen ei liity sinänsä etätyöhön. Etätyötä tekevän ministeriön tai viraston kääntäjän varsinainen työpaikka on ministeriössä tai virastossa, mutta työ saatetaan tehdä ajoittain muualta käsin. Alueellistamissuunnitelmassa kääntäjän työpaikka siirrettäisiin kielipalvelukeskukseen. Ongelma ei siis ole etätyö vaan mahdollisesti menetettävä suora kontakti kääntäjän ja tekstintuottajan välillä. 3

4 Etätyössä työ siirtyy tekijänsä luo sen sijaan, että tekijä matkustaa työpaikalle. Kuulostaa hyvältä, sillä järjestely hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Mutta mikä jarruttaa etätyön yleistymistä? Etätyö tuo joustoa työntekoon Yleiskielessä etätyö-käsitettä käytetään löyhästi ja sen alle niputetaan monenlaista kotona tai matkan päällä tehtävää työtä. Satunnainen työpäivän jatkaminen kotosalla iltapuhteena ei kuitenkaan ole etätyötä, vaan etätyö korvaa työpaikalla tehtyä työtä. Yrittäjänä toimiminen lähestyy usein etätyömäistä työtapaa, samoin freelance-työ, mutta ne eivät täytä etätyön määritelmää. Joskus etätyöstä käytetään käsitettä e-työ tai joustotyö. Lisäksi käsitteet hajautettu tai liikkuva työ viittaavat usein etä- tai joustotyöjärjestelyihin. Periaatteessa kyllä, käytännössä ei juurikaan Suomen hallituksen periaatepäätös etätyön edistämisestä on vuodelta Etätyöstä on solmittu puitesopimus sekä Euroopan työmarkkinaosapuolten että suomalaisten työmarkkinajärjestöjen kesken. Suomen työmarkkinajärjestöt ovat lisäksi laatineet etätyöhön liittyvän suosituksen. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore raportti Työelämän laadulla parempaa jaksamista kuinka etätyö voi auttaa? esittää työnantajalähtöisen mallin etätyön käyt töön - otolle, kuvailee ekoetätyötä ja ehdottaa kansallisen etätyökampanjan käynnistämistä. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on periaatteellinen valmius edistää etätyötä, mutta kokoaikaista etätyötä tehdään vielä melko vähän. Valtionhallinnossa esimerkiksi verohallinnossa ja eri ministeriöissä on kääntäjillä osa-aikaisia etätyöjärjestelyjä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2008 mukaan etätyö keskittyy lähinnä ylempien toimihenkilöiden pariin. Vuonna 2008 yhteensä 8 prosenttia palkansaajista ilmoitti tekevänsä etätyötä. Joka viides (21 %) ylempi toimihenkilö kertoo tekevänsä etätyötä (naiset 17 %, miehet 24 %), mutta työntekijöistä vain prosentti. TUOMAS MARTTILA Vaihtoehtoinen työntekopaikka Etätyö on joustava ansiotyön organisointitapa, jossa työskennellään säännöllisesti vaihtoehtoisessa paikassa varsinaisen työpaikan sijaan. Etätyöhön Etätyön tekopaikkana voi olla vaikkapa vapaa-ajan asunto. 4

5 liittyy yleensä tietotekniikan käyttö. Työnantaja ja työntekijä sopivat etätyöstä keskenään. Järjestely perustuu vapaaehtoisuuteen. Olennaista on jousto työajan, työntekopaikan ja työn suorittamisen teknisten välineiden suhteen. Etätyö voi olla koko- tai osa-aikaista. Yksilöllinen järjestely, joka vaatii yhteisön tukea Etätyöjärjestelyt ovat yksilöllisiä: työntekopaikka voi olla kotona, kakkosasunnolla, etätyökeskuksessa tai erillisessä toimitilassa. Joskus etätyön tekopaikka vaihtelee liikkuvan työn mukaan. Työntekijä voi toivoa etätyöjärjestelyä vaikkapa pitkän työmatkan vuoksi, parantaakseen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tai tehostaakseen työntekoa. Etätyöjärjestely voi mahdollistaa väljemmän asumistavan ja kiireettömämmän elämäntavan, jossa työnteko mukautuu omaan päivärytmiin entistä paremmin. Etätyö ei sovi kaikkiin tehtäviin eikä kaikkiin organisaatioihin, mutta käyttämätöntä etätyöpotentiaalia lienee Suomessa vielä paljon. Erityisen hyvin etätyö sopii tietointensiivisiin tehtäviin, joissa käytetään osaamispääomaa ja/tai luovuutta. Erilaista asiantuntijatyötä, kuten kääntämistä, voidaan siirtää etätyöksi joko tietyiltä osin tai kokonaan. Työntekotapa, ei työsuhteen muoto Etätyöstä voidaan sopia sekä työ- että virkasuhteessa. Etätyö ei ole erillinen työsuhdemuoto, joten se ei vaikuta työsuhteen ehtoihin tai työntekijän työoikeudelliseen asemaan. Työsuhteen näkökulmasta etätyö on tapa organisoida työtä uudelleen niin, että työntekopaikka vaihtuu. Etätyöntekijät kuuluvat lakisääteisen työterveyshuollon ja työsuhteeseen liittyvän sosiaaliturvan piiriin. Etätyöntekijöihin sovelletaan työehtosopimusten määräyksiä esimerkiksi äitiysvapaan palkallisuudesta, lomarahasta ja sairauspoissaoloista. Sopimus etätyön tekemisestä ja siihen liittyvistä ehdoista on hyvä tehdä kirjallisesti. Etätyöstä sovittaessa tulisi määritellä mm. työntekijän varsinainen työntekopaikka, työaikajärjestelyt ja tietotekniset järjestelyt sekä etätyöjärjestelyn päättämismenettely. Monia etuja Etätyöjärjestely on onnistuessaan hyödyksi sekä työnantajalle että työntekijälle: toimiva etätyörat- kaisu parantaa työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Kun työntekijä kokee työnhallinnan ja työn ja perheen yhteensovittamisen kohentuvan etätyön kautta, hän sitoutuu työhönsä. Etätyöntekijöiden on havaittu olevan etätyöpäivinään tehokkaampia ja tekevän pidempää päivää. Etätyöhön siirtyminen edellyttää hyvää suunnittelua ja sopimista sekä asianmukaisia teknisiä järjestelyjä. Etätyöjärjestelyn lähtökohtana on myös luottamus. Työyhteisön tulee olla tietoinen etätyöjärjestelystä. Tiedonkulku tulee varmistaa, jotta etätyöntekijä ei tunne tulevansa unohdetuksi tai eristetyksi työyhteisöstä. Työtulosten tarkastelun lähtökohdaksi tulee ottaa työsuoritukset sen sijaan, että valvottaisiin vain työn parissa vietettyä aikaa. Yritykselle etätyö voi olla kilpailuetu: etätyöohjelmaa tarjoava yritys voi profiloitua nykyaikaisena ja kehittyvänä sekä osoittaa huolehtivansa henkilöstönsä hyvinvoinnista. Etätyöohjelma voi olla viherpesun keino, jolla kohentaa yrityksen imagoa, sillä etätyö on yleensä ympäristöystävällinen vaihtoehto, joka vähentää työmatkaliikennettä. Etätyö voidaan joskus pienentää toimitilakustannuksia, mutta etätyöjärjestelyistä voi tulla työnantajalle aluksi lisäkustannuksia. Tehokkaan työnteon kääntöpuolena on kuitenkin loppuun palamisen ja työuupumuksen vaara. Sosiaalisen eristäytyneisyyden tunne on sitä suurempi mitä useampana päivänä viikossa etätyötä tehdään. Etätyöjärjestelyn tietoturvariskit voidaan välttää ajanmukaisilla tietoturvaratkaisuilla ja ohjeistuksilla. Uutta asennoitumista työntekoon Etätyötä kuvataan usein sosiaaliseksi innovaatioksi, joka toisaalta haastaa perinteistä työ- ja johtamiskulttuuria ja toisaalta tarjoaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteiskunnan tulisi edelleen tukea etätyötä esimerkiksi verotus- ja lainsäädäntötoimilla. Etätyössä yhdistyy tuottavuuden ja työssä jaksamisen parantaminen, työelämän laadun kehittäminen sekä ympäristön suojelu, energiansäästö ja ilmastomuutoksen torjuminen. Se sallii uudenlaista joustavuutta ja yksilöllisyyttä työelämään. Kuulostaa hyvältä mutta vaatii asennemuutosta monella suunnalla. Ritva Siikamäki 5

6 KAJ 30 VUOTTA Kääntämisen opetta Kääntäjien Ammattijärjestö täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Halusimme selvittää, miten kääntämisen opettaminen ja opiskelu on muuttunut tänä aikana, joten haastattelimme Turun yliopiston saksan kääntämisen professoria Irmeli Heliniä sekä ranskan kääntämisen lehtoria Leena Salmea. Irmeli Helin valmistui alun perin kauppakorkeakoulusta, mutta oli kuitenkin niin kiinnostunut kielistä, että ryhtyi kääntäjäksi ja perusti oman käännöstoimiston. Myöhemmin hän opiskeli yleistä kielitiedettä yliopistossa ja väitteli terminologian alalta. Opettamisesta hänellä on pitkä kokemus saksan kääntämisen lehtorina ja professorina Kouvolassa ja nyt saksan kääntämisen professorina Turun yliopistossa. Leena Salmi valmistui Turun yliopiston kääntäjänkoulutuslaitoksesta vuonna 1994 pääkielenään ranska ja sivukielenään englanti. Opintojen jälkeen hän työskenteli mm. oikeusministeriön ETA-yksikössä suomentamassa EU-lainsäädäntöä sekä teknisenä kirjoittajana. Vuonna 2004 hän väitteli tohtoriksi ranskan kääntämisen alalta. Nyt hän toimii lehtorina Turun yliopiston ranskan kääntämisen laitoksella. Kääntämisen opettamisen historiaa Kääntäjäkoulutus alkoi Turussa vuonna 1966, samana vuonna kuin Lahdessa järjestettiin Kääntäjien kansainvälisen liiton (FIT) viides kongressi. Vuo- Sähköiset apuvälineet ovat muuttaneet eniten kääntämisen opettamista ja varsinaista kääntämistä viimeisten 30 vuoden aikana. Käännöstyökalujen käyttö on osa ny ky - koulutusta, sanoo Turun yliopiston saksan kääntämisen professori Irmeli Helin. desta 1966 vuoteen 1981 tulevien kääntäjien koulutuksesta Turussa vastasi Turun kieli-instituutti eli TUKI. Instituutti toimi opetusministeriön valvonnan alaisena, mutta toimintaa johti yksityinen säätiö valtion ja Turun kaupungin tukemana. TUKI:n tarjoama koulutus kesti aluksi kaksi vuotta ja vuodesta 1972 lähtien kolme vuotta. TUKI:sta valmistui viidentoista vuoden aikana yli 600 diplomikielenkääntäjää (DKK). Opintojen lopussa järjestettiin loppukokeet. Käännöskokeessa opiskelijan oli käännettävä suomesta pääkieleensä ja pääkielestä suomeen sekä sivukielestä suomeen. Kouvolassa puolestaan kääntäjien koulutuksesta huolehti vuodesta 1971 Kouvolan kieli-instituutti. Kymmenen vuoden aikana Kouvolan kieli-instituutista valmistui 300 diplomikielenkääntäjää. Vuonna 1981 kaikki kieli-instituutit liitettiin yliopistoihin ja uusien laitosten nimeksi tuli Kääntäjänkoulutuslaitos. Sittemmin kääntäjänkoulutuksen organisointi on vaihdellut hieman erilaista yliopistosta toiseen, samoin kielivalikoima. Nykyisin kääntäjäksi opiskelevat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tai filosofian maisterin tutkinnon. Suurin muutos 30 vuoden aikana Sekä Irmeli Helinin että Leena Salmen mukaan suurin muutos, jonka kääntämisen opettaminen on kokenut viimeisten 30 vuoden aikana, on ehdottomasti sähköisten apuvälineiden käyttö sekä opettamisessa että varsinaisessa kääntämisessä. Turun yliopistossa käytetään sähköisiä apuvälineitä hyväksi opettamisessa niin paljon kuin niitä on saatavilla. Enemmänkin käytettäisiin. Lisäksi opiskelijoille opetetaan yleisimpien sähköisten apuvälineiden käyttöä ja tiedonhakua. Joillakin kursseilla on pakollista tehdä vähintään yksi käännös käännösmuistiohjelmaa käyttäen. Leena Salmi huomauttaa myös, että opintoihin suhtautuminen yleensä on muuttunut: Hänen opiskellessaan 90-luvulla opiskelijan päätyö oli opiskelu. Opiskelijat eivät käyneet töissä lukuvuoden aikana. Nykyisin työskentely opintojen ohella on kuitenkin erittäin yleistä ja ajoittain työt saatetaan asettaa tärkeämpään asemaan kuin esim. luennolle saapuminen. Tämä on kuitenkin yleinen opiskeluun liittyvä trendi, eikä liity pelkästään kääntämisen opiskeluun. 6

7 miseen jaopiskeluun monia muutoksia Käännöstieteen opintojen sisältö on laajentunut 30 vuodessa. Nykyisin kääntämisen opiskelulla on suurempi yhteys työelämään ja yhteiskuntaan, kertoo lehtorina Turun yliopiston ranskan kääntämisen laitoksella työskentelevä Leena Salmi. Opiskeltavat aineet ovat muuttuneet Kääntämisen ala on laajentunut huomattavasti 30 vuoden aikana, sekä kääntämisen teoriat että käytännön käännöstyö. Alalle on tullut uusia käännöslajeja, kuten audiovisuaalinen kääntäminen, joka sekin on muuttunut alkuaikojen studioilla tekstittämisestä kotona etätyönä tehtäväksi tekstityskääntämiseksi. Mm. nämä molemmat seikat ovat vaikuttaneet kääntämisen opintoihin: kääntämisen teoria on pakollista, kun taas esim. audiovisuaalinen kääntäminen on usein valinnainen kurssi. Nykyisin kääntämisen opiskelulla on suurempi yhteys työelämään ja yhteiskuntaan. Useissa yliopistoissa järjestetään kursseja, joilla on vierailevia luennoitsijoita käännösten tilaajayrityksistä ja käännöstoimistoista. Näiden kanssa käydään vuoropuhelua kääntäjäkoulutuksen sisällöstä ja käännösten tilaajilla ja välittäjillä on mahdollisuus välittää omat näkemyksensä ja tarpeensa suoraan opiskelijoille. Kääntämisen opettamisen ja yhteiskunnan yhteys näkyy myös siinä, että kääntämisen erikoisalojen, kuten lääketieteen, opettaminen on suhteutettu siihen, kuinka paljon kyseisen erikoisalan käännöksiä teetetään. Aiemmin erikoisaloja oli tarjolla enemmän ja kahden erikoisalan opiskelu oli pakollista. Tulevaisuudessa yliopistojen kääntäjäkoulutusohjelmat sisältävät kursseja myös auktorisoitujen kääntäjien kouluttamiseen. Nämä opinnot ovat valinnaisia, mutta ne suoritettuaan opiskelija voi anoa auktorisointikokeet järjestävältä lautakunnalta virallisen kääntäjän oikeudet yhteen kielipariin (vieras kieli äidinkieli) osallistumatta varsinaiseen kokeeseen. 7 Opiskelemaan hakevien määrä ei ole muuttunut Kääntämistä opiskelemaan hakevien määrä ei ole merkittävästi muuttunut vuosien saatossa. Yliopistoon hakevat tietävät, että kääntämistä opiskelemalla he saavat suoraan ammatin. Vaikka kääntäjien arvostus yhteiskunnassa onkin kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana, tämä ei kuitenkaan sinänsä näy opetuksessa tai aloittelevien opiskelijoiden tiedoissa kääntämisestä ammattina. Yleisesti ottaen kääntäjiksi pyrkivien opiskelijoiden määrään vaikuttaa todennäköisesti vallalla oleva asenne, että kuka tahansa pystyy kääntämään, jos kieltä osaa. Toki nykyisin kääntämistä opiskelevat valmistuvat arvostetumpaan ammattiin eivätkä sihteerin korvikkeeksi, kuten jotkut alkuaikoina uskoivat. Turun yliopistossa ranskan kääntämiseen hakeneiden opiskelijoiden määrä on ollut lievässä laskussa. Ranskan kielen hakijamäärät kuitenkin nousivat huomattavasti, kun pääsykoekirjat jätettiin pois pääsykoevaatimuksista. Turun yliopistossa katse tulevaisuuteen Käännöstieteen koulutus on jälleen muutoksessa: yliopistojen kaikkia kieliaineita ollaan yhdistämässä ja koulutusohjelmia muokataan. Esimerkiksi Turun yliopistossa vuonna 2010 kaikki kieliaineet yhdistyvät yhdeksi kieli- ja käännöstieteen laitokseksi (alustava nimi). Kääntämisen oppiaineet yhdistetään kyseisen kielen, kuten saksan tai ranskan, kielen tai filologian oppiaineeseen. Yksi kieli muodostaa vain yhden oppiaineen, eikä kieltä/filologiaa ja kääntämistä erikseen, kuten tähän asti. Näin ollen kääntämisestä tulee omavalintainen linja yliopistossa. Tarkoituksena on mm. järjestää kaikille kääntäjille yhteisiä opintoja, kuten käännöstyökalujen käyttöä, yhteisvoimin. Tällä hetkellä kääntämistä opetetaan seuraavissa yliopistoissa, joiden kieli - valikoima vaihtelee: Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto

8 Aloittelevan käännösyrittäjänabc Moni kääntäjä tekee jossain vaiheessa uraansa töitä yrittäjänä. Tähän artikkeliin on koottu joitakin perusasioita yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta lähtökohtana kääntäjä, joka haluaisi toimia yrittäjänä, mutta ei tiedä mistä aloittaa. Yritysmuoto ja pakolliset verot Ensimmäisenä yrittäjäksi aikovan on päätettävä yritysmuoto. Yksinkertaisin yritysmuoto on ns. yksityinen ammatinharjoittaja tai toiminimi. Ammatinharjoittaja ja toiminimellä toimiva kääntäjä tienaa kaikki rahat omissa nimissään, eikä yritykselle, kuten osakeyhtiömuotoinen yrittäjä. Molemmat voivat olla arvonlisäverovelvollisia: Suomesta peräisin olevien tulojen noustessa yli 8500 euron käännöspalveluista tulee maksaa 22 % arvonlisäveroa, jonka saa lisätä käännöshintojen päälle vain arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautunut yrittäjä. Lisätietoa arvonlisäverosta on mm. osoitteessa artikkeli/2481. Yrittäjän on myös maksettava tuloistaan ennakkoveroa, jonka määrä määräytyy vuoden tuloarvion perusteella. Ennakkoveron määrää on yleensä helpompi korottaa kuin laskea, joten alussa kannattaa ehkä arvioida tulot passiivisemmin ja nostaa sitten ennakkoveron määrää tarvittaessa. Ennakkovero täytyy maksaa, vaikka välillä olisikin kuukausia, jolloin tuloja on vähemmän. Ennakkovero ei siis mukaudu todellisiin tuloihin samaan tapaan kuin veroprosentti ennen kuin lopullisessa verotuksessa. Ennen toiminnan aloittamista yrittäjän täytyy mahdollisesti tehdä perustamisilmoitus. Yrittäjän eläke (YEL) Eläke on yleisesti seikka, jossa yrittäjät säästävät. Harva tulee ajatelleeksi, että työntekijöitä palkkaavat yritykset maksavat yleensä noin puolet työntekijän palkasta eläkemaksua, vaikkei työntekijä maksua välttämättä huomaakaan. Yrittäjät voivat itse päättää, mistä summasta maksavat itselleen eläkettä (= ns. yrittäjän työtulo). Työtulo vaikuttaa myös KELA:n maksamaan sairauspäivärahaan tai äitiys- tai isyyspäivärahaan. Tämän takia eläkettä kannattaa maksaa riittävä määrä. Eläke maksetaan yrittäjän eläkevakuutuksena (YEL). Yrittäjä voi itse päättää, mistä vakuutuksen ottaa. Koska YEL-vakuutus on lakisääteinen, sen ehdot ovat samanlaiset kaikissa vakuutusyhtiöissä. YEL-vakuutus on pakollinen, jos ansaitsee yli 6560,93 euroa vuodessa (tämän vuoden raja), myös sivutoimisille yrittäjille. YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Lisätietoa YEL-vakuutuksista löytyy mm. vakuutusyhtiöiden internet-sivuilta. Vakuutukset ja työttömyysturva YEL-vakuutuksen lisäksi yrittäjille tarjotaan erilaisia vakuutuksia, kuten yrittäjän tapaturmavakuutus ja vakuutus, joka korvaa tapaturman tai sairauden aiheuttaman liikevaihdon menetyksen (tämän vakuutuksen nimi vaihtelee vakuutusyhtiöstä toiseen). Usein käännöstoimistot saattavat vaatia myös vastuuvakuutusta, joka siis korvaisi mahdollisesta käännösvirheestä aiheutuneet vahingot tai kulut. Kääntäjien ammattijärjestö tarjoaa tällaisen vastuuvakuutuksen ammatinharjoittajajäsenilleen jäsenetuna. Vakuutus on voimassa niin kauan kuin ei palkkaa työntekijöitä tai osakeyhtiön kohdalla niin kauan kuin jäsen omistaa koko osakekannan. Yrittäjän työttömyysturva ei ole osa liiton jäsenmaksua, vaan yrittäjän on vakuutettava itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Yrittäjän työttömyysturva on voimassa vasta 24 kk:n jälkeen. Tästä on tiettyjä poikkeuksia, kun yrittäjäksi siirrytään palkkatyöstä. Lisätietoa: - tyottomyysturva.html. Töiden aika-arviot, työetiikka ja töistä kieltäytyminen Aloittelevan käännösyrittäjän olisi hyvä heti alussa seurata ja kirjata, kuinka paljon häneltä kuluu aikaa 8

9 erityyppisten tai -suuruisten käännösten tekemiseen. Tämän perusteella hän voi laskea muille käännöstöille aikatauluarvioita ja sen perusteella päättää, ottaako jonkin toimeksiannon vastaan vai ei. Omasta mielestäni kääntäjän työetiikkaan kuuluu ehdottomasti, että sellaisia töitä ei oteta vastaan, jota ei ehdi, pysty tai osaa hoitaa kunnolla. Usein olen kuullut, etteivät käännösyrittäjät uskalla kieltäytyä toimeksiannoista, mutta itse olen mieluummin kieltäytynyt kuin ottanut riskin, että palautan huonon käännöksen. Toimeksiannosta kieltäytymisen takia en ole huomannut koskaan menettäneeni asiakasta. Käännösyrittäjän tulot, kulut ja budjetti Yrittäjän tulot muodostuvat seuraavasti:. Liikevaihto = laskutettava tulo, johon ei sisällytetä arvonlisäveroa.. Bruttotulo = liikevaihdosta jäljelle jäävä, kun kulut on vähennetty. Tästä summasta maksetaan verot.. Nettotulo = verojen jälkeen käteen jäävä rahamäärä. Käännösyrittäjän on hyvä pitää tarkkaa kirjaa kuluistaan vuoden aikana. Kuluja voivat aiheuttaa erilaiset hankinnat, kuten tietokone, ohjelmistot, sana - kirjat, tulostin, työpöytä, työtuoli ja työhuoneen ikkunaverhot; kuukausittaiset kulut, kuten työhuoneen vuokra ja tietoliikennekulut; sekä ammattitaidon ylläpitämisestä aiheutuvat kulut, kuten kurssien ja koulutuksien kulut. Käännösyrittäjän on hyvä myös ylläpitää kirjanpitoa kuukausittaisista tuloista ja menoista, varsinkin jos hänellä on useita asiakkaita. Kirjanpito helpottaa myös veroilmoituksen täyttämistä, kun kaikki tulot ja menot löytyvät samasta paikasta selkeästi merkittyinä. Jenny Jeskanen Lisävinkkejä: Osa yrittäjän ajasta kuluu esim. tarjousten tekemiseen, asiakassuhteiden hoitamiseen, laskutukseen ja ALV-ilmoitusten täyttämiseen. Lisäksi yritystoiminnan alussa aikaa voi kulua itsensä markkinointiin esimerkiksi erilaisilla verkkofoorumeilla. Käännöstoimistojen laskutuskäytännöt ja erityisesti maksuajat vaihtelevat. Sekä suomalaisilla että ulkomaisilla käännöstoimistoilla on usein maksuaika 30 päivää, ja ulkomaiset toimistot käyttävät myös yleisesti 60 päivän maksuaikaa. Tämä on hyvä ottaa huomioon aloittaessaan yritystoimintaa. Aina kannattaa käydä paikallisessa yrityshautomossa kyselemässä ja selvittää, voiko yrityksen perustamisesta saada starttirahaa. Starttirahan määrä on euroa kuukaudessa, joten sekin auttaa yrittäjyyden ensimmäisinä kuukausina, kun rahavirta saattaa vielä olla vähäistä. Suomessa saatavien perintä toisilta yrityksiltä, kuten käännöstoimistoilta, on suhteellisen helppoa ja suoraviivaista. Perintä on maksutonta niin kauan kuin alkuperäisen laskun eräpäivästä ei ole vielä kulunut 45 päivää. Käännösyrittäjäkin voi käyttää kirjanpitäjää, jos ei itse halua tutustua verohallinnon byrokratiaan. Kirjanpitäjän kustannukset vähennetään kuluina. Vaikka yrittäjän on rahoitettava lomat ja vapaat työkuukausien tuloilla, on kuitenkin tärkeää pitää lomia ja vapaita ja näin huolehtia omasta jaksamisestaan. Lisätietoja: KAJ:n sivut yrittäjille: Yrittäjyyteen liittyvät asiat yleisesti: verohallinnon internet-sivut ( Ohjeita aloittelevalle yrittäjälle: Lisätietoa starttirahasta: Kattava opas 9

10 TA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI AJANK Uusi sähköpostiosoite KAJ:lle KAJ:n sähköposti on muuttunut. Toukokuun alusta lähtien sähköpostia on voinut lähettää osoitteeseen toimisto(at)kaj.fi. Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnikille voi lähettää postia myös omaan osoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi(at)kaj.fi. Kuukausitiedote jäsenille KAJ on lähettänyt maaliskuusta alkaen jäse - nilleen sähköisen kuukausitiedotteen. Ajankohtaisia uutisia ja KAJ:n ilmoituksia sisäl - tävä tiedote lähetetään sähköpostitse niille, jotka ovat jäsentiedoissa antaneet luvan lähettää sähkö - postilla liiton tiedotteita. Kuukausitiedotteen voi lukea myös KAJ:n verkkosivuilla. Jos et vielä saa KAJ:n kuukausitiedotetta sähköpostiisi ja haluat sen, käy tarkistamassa jäsentietosi Akavan Erityisalojen sähköisen asioinnin kautta osoitteessa ja salli liiton tiedotteiden vastaanotto sähköpostiisi. KAJ otti kantaa valtionhallinnon kielipalvelujen alueellistamiseen Valtio suunnittelee parhaillaan käännöstyön keskittämistä vuonna 2010 Vaasassa aloittavaan alueelliseen kielipalvelukeskukseen. Lisäksi Joensuuhun perustettaisiin venäjän kieleen keskittyvä sivutoimipiste. Jatkossa kääntäjät säädöskääntämistä ja muutamia erityistehtäviä lukuunottamatta - eivät työskentelisi enää virastoissa ja laitoksissa, vaan tuottaisivat käännöksiä "kioskimaisesti" ja keskitetysti tilaustöinä. Alueellistamissuunnitelma ei ilmeisesti koske tulkkauspalveluja. Uudistusta valmistelee valtion tukitoimintojen alueellistamistyöryhmä, joka päätti suosituksestaan tiistaina Työryhmän määräaika päättyi toukokuun lopussa ja se luovutti raporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle kuun vaihteessa. Kääntäjien ammattijärjestö ja Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO jättivät eriävän mielipiteen alueellistamissuunnitelmaan. Kääntäjien ammattijärjestö vastustaa valtion käännöstyön yksisilmäistä keskittämistä ja alueellistamista. KAJ katsoo, että käännöstyön alueellistamissuunnitelma perustuu kääntäjän ammattia koskevaan virhetulkintaan. Kääntäjien siirtämistä "saman katon alle" perustellaan "osaamisintensiivisyyden paranemisella" ja jopa kääntäjien aseman ja arvostuksen nostamisella. Uudistusten arvellaan pitkällä aikavälillä lisäävän palvelun tuottavuutta. Perustelun taustalla on KAJ:n mielestä virhepäätelmä. Kääntäjän lähin yhteistyökumppani on käännettävän tekstin sisällöstä vastaava asiantuntija, ei toinen kääntäjä. Jos kääntäjän yhteyttä muuhun viestintäprosessiin heikennetään, "osaamisintensiivisyys" ei parane vaan huononee. Muut kääntäjät ovat toki tärkeä, mutta kääntäjälle vasta toissijainen viiteryhmä, KAJ painottaa. Alueellistamishanketta esiteltiin Kajawan numerossa 1/2009. Asiaan liittyvä tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan KAJ:n verkkosivuilla osoitteessa ajankohtaista. 10

11 Kilpailutus osoitti: Tulkkausala tarvitsee selkeämmät rakenteet Tulkkauksen yhteistyöseminaarissa keskusteltiin sekä puhuttujen kielten että viitotun kielen tulkkauksen kilpailutuksesta. Mitä on laatu, kun asiantuntijapalvelua kilpailutetaan? Entä mitä vaikutuksia kilpailutuksella on tulkkausalaan? Valtion yhteishankintayhtiö Hansel Oy kilpailutti viime syksynä ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti puhuttujen kielten tulkkauspalveluita. Viittomakielen tulkkipalvelujen järjestelyvastuu on siirtymässä ensi vuonna kunnilta Kelalle, mutta kokemuksia näiden palvelujen kilpailuttamisesta on kertynyt aiemmista kilpailutuksista. Hanselin kilpailutuksen suurimmat vaikeudet olivat asiakastahojen ja heidän käännös- ja tulkkaustarpeidensa erilaisuus ja vaihtelevuus. Lisäksi kieliyhdistelmien erilaisuus aiheuttaa haasteita. Päänvaivaa tuottivat myös tulkkausalan sirpaleisuus toimijoiden lukumäärä ja alan pienuus suhteessa valtakunnalliseen kilpailutukseen sekä tulkkauksen laadun vertailtavuuden vaikeus. Tulkkauksen kilpailutusta pohtineessa paneelissa olivat mukana keskustelemassa valtion yhteishankinta - yhtiön Hansel Oy:n kilpailuttamiskonsultti Ilkka Sihvola, Eteva-kuntayhtymän tulkki- ja kommunikaatiopalveluiden palvelujohtaja Timo Heiskala, Kelan lakimies Petri Jäntti, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton edustaja ja tulkki Liisa Leppänen ja Suomen Viittomakielen Tulkkien puheenjohtaja ja tulkki Liisa Halkosaari. Laadun mittarina myös palaute Paneelikeskustelussa todettiin, että kilpailutusten yhteydessä laadun mittaus on mahdotonta. Niinpä laatua yritetään tarkastella osissa. Osatekijöitä voivat olla kokemus ja koulutustausta, ajallinen saatavuus, määrällinen saatavuus, toimitusvarmuus ja sijaisjärjestelyt sekä kirjatun laatujärjestelmän olemassaolo. Paneelissa todettiinkin, että tulkkauspalveluita kilpailutettaessa samalla kilpailutetaan myös projektinhallintaa. Vaikka tulkkaustekniikka ja kielitaito voidaan todentaan, työhön liittyy olennaisesti käytännön laatu, sosiaalinen viestintäkompetenssi, jota ei voida mitata. Siitä voidaan vain saada palautetta. Keskustelussa nousi esiin se, että palautetta pitäisi kerätä systemaattisesti sekä tulkeilta että asiakkailta, ja sitä pitäisi hyödyntää myös kilpailutuksessa ja kilpailutusten välilläkin, kun valittuja toimijoita arvioidaan. 11 Keskustelussa nostettiin esiin myös se, että puhuttujen kielten puolella koulutuskysymykset ja resurssipula näyttäytyvät kovin eri valossa asioimistulkkauksessa kuin konferenssitulkkauksessa. Ammattiosaamisen ja -etiikan varmistamiseksi erityisesti asioimistulkkauksessa olisi ehkä syytä ottaa mallia viittomakielen tulkeista ja perustaa tulkkirekisteri, johon kuulumista voitaisiin pitää yhtenä pätevyysmittarina. Kilpailutus herätti vilkkaan keskustelun Hyvää kilpailutusprosessissa on se, että se on synnyttänyt tulkkausalalla ennennäkemättömän vilkasta ja luovaa keskustelua. Viittomakielen tulkkauksen osalta aiemmat kilpailutukset ovat kehittäneet alan rakenteita ja synnyttäneet aidot tulkkauspalvelumarkkinat. Kokonaiskustannukset ovat laskeneet, kun nuoren alan toiminta on tuotteistettu ja samalla selkeästi määritelty, mikä on yleisesti koettu hyvänä asiana. Puhuttujen kielten puolella kilpailutuksen vaikutuksia odotetaan vielä. Selvää on, että siitä miten kilpailutukset ovat muokanneet viittomakielen tulkkausalaa, ei voida vetää suoria johtopäätöksiä puhuttujen kielten puolelle, sillä tulkkaustoiminta on puhuttujen kielten puolella sirpaleista ja alalta puuttuvat sellaiset rakenteet, joita viittomakielentulkkauksen puolelle on. Pelkona on, että tiukassa kilpailussa hintataso on painumassa yhä alemmaksi ja häviäjä on työn tekevä tulkki. Asiakkaan kannalta toiminta tehostunee, kun tarvittavaa palvelua ja resursseja tarkennetaan ja välitystoimintaa tehostetaan. Hanna Gorschelnik Pia von Essen Tulkkauksen yhteistyöseminaari järjestettiin Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin yhteydessä Tampereella. Paneelikeskustelun otsikkona oli Tulkkauksen kilpailutus missä, mihin ja miten ollaan menossa?.

12 Työelämän epävarmuutta ja valopilkkuja Poimintoja Akavan Erityisalojen vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksista Akavan Erityisalat ry julkaisi kevätliittokoko - uksessaan vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksen tulokset, jotka kertovat mm. millaisella palkalla ja millaisissa työtai palvelussuhteissa Akavan Erityisalojen jäsenliittojen jäsenet tekevät työtä. Tulokset eivät vielä heijasta talouskriisin vaikutuksia. Ansiokehityksestä Valtiosektorilla palkkaus on kehittynyt varsin suotuisasti edellisestä vuodesta. Palkka oli noussut vuoden aikana 87 prosentilla vastaajista, joista 37 prosentilla korotus oli yli yleiskorotuksen. Yksityisellä sektorilla lisää palkkaa sai - joko yleiskorotuksen tai henkilökohtaisen korotuksen seurauksena kaikkiaan 83 % työntekijöistä. Kaksi kolmesta kunnalla työskentelevästä kertoi palkkansa nousseen yleiskorotuksen verran, ja viidesosan palkkaa oli nostettu yli yleiskorotuksen. Palkkojen verrattain alhainen lähtötaso syö kuitenkin osansa palkannostojen tehosta AE:n jäsenliittojen jäsenten työmarkkina-aseman parantajina. Lisäksi vastaajien joukossa on lisääntynyt työn määräaikaisuus, johon liittyy usein heikompi palkkakehitys kuin vakituisilla työntekijöillä. Enemmän määräaikaisuuksia Yksityisen, kunta- ja valtiosektorin työmarkkinatutkimukset osoittavat, että työ- tai palvelussuhteiden sopiminen määräaikaisina on edelleen kasvussa. Yksityisellä sektorilla määräaikaisesti työskenteli Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden palkkaus on uudistuksista ja korotuksista huolimatta jäljessä yleisestä ansiokehityksestä, etenkin nuoret ja naiset kokevat epävarmuutta työmarkkina-asemastaan ja suuri osa työntekijöistä kaipai si lisää vaikuttamismahdollisuuksia organisaatioiden muut tuessa. 16 %, kunnilla 19 % ja valtiolla viime aikojen lainsäädännöllisistä ja valtiotyönantajan toimenpiteistä huolimatta kaikkiaan 31 % työntekijöistä. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan määräaikaista kokoaikatyötä teki vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä kaikkiaan 9,5 % suomalaisista palkansaajista. AE:n jäsenliittojen jäsenten keskuudessa määräaikaisuus oli siis selvästi yleisempää kuin kaikilla palkansaajilla. Määräaikaisuuksilla on myös taipumus seurata toisiaan. Määräaikaisuus oli vähintään kolmas saman työnantajan palveluksessa yli puolelle valtiosektorin määräaikaisista. Kunnilla vajaa viidennes kaikista määräaikaisista oli ollut määräaikaisena viisi kertaa tai useammin. Koska määräaikaisuudelle täytyy aina olla laillinen ja myös työntekijälle ilmoitettu peruste, on huolestuttavaa, että 6 % valtion ja 5 % kuntien määräaikaisista ei tiennyt, millä perusteella heidän palvelussuhteensa on määräaikainen. Keitä määräaikaiset ovat? Määräaikaisuuden todennäköisyys on korkein työuraansa aloittelevilla nuorilla. Valtiosektorilla alle 30-vuotiaista noin 80 % työskenteli määräaikaisella sopimuksella ja liki nelikymppisistäkin puolet teki määräaikaisia töitä. Yksityisellä sektorilla alle 30- vuotiaista määräaikaisia oli reilu kolmannes. Myös korkea koulutustaso lisää määräaikaisen työsuhteen todennäköisyyttä: tutkijakoulutuksen saaneista jopa 37 % oli määräaikaisia. Osin tätä 12

13 kuitenkin näyttäisi selittävän heidän sijoittumisensa yliopistoihin, joissa määräaikaisuudet liittyvät usein alalle ominaisiin koulutus- tai urapolkuihin. Yksityiselläkin sektorilla määräaikaisuudet painottuvat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Heistä viidenneksen työsuhde oli määräaikainen. Työsuhde on määräaikainen todennäköisemmin pienten yritysten palveluksessa kuin suurissa yrityksissä. Yli 1000 henkeä työllistävissä yrityksissä vain vajaa kymmenes työskenteli määräaikaisella sopimuksella, kun taas alle 10 hengen yrityksissä joka neljäs työntekijä oli määräaikainen. Naiset tekevät määräaikaisia töitä miehiä useammin kaikilla sektoreilla. Prosenttiosuuksien ero on selkein valtiolla (miehistä 23 %, naisista 33 %). Määräaikaisuuden monet vaikutukset Työmarkkinatutkimusten tulosten valossa määräaikaiset jäävät vakituisista työntekijöistä selvästi jälkeen niin palkkauksessa kuin työsuhdeturvassa. Etenkin toinen toistaan seuraavat määräaikaisuudet johtavat helposti vakituista työtä heikompiin pätevöitymismahdollisuuksiin ja palkkakehitykseen. Yksityisellä sektorilla ansiot vakituisesta työstä olivat 33 % paremmat kuin määräaikaisesta työstä saatavat. Palkkaero vakituisten ja määräaikaisten välillä on keskimäärin huimat 780 euroa, ja se on kasvanut voimakkaasti edellisestä vuodesta (2007: 550 euroa). Vastaava palkkakuilu on nähtävissä myös valtiosektorilla. Siellä vakituisen työtekijän palkka ylitti määräaikaisen kollegan palkan noin 25 prosentilla. Valtiolla määräaikaisuus oli vähintään kolmas saman työnantajan palveluksessa yli puolelle määräaikaisista. Kunnilla taas vajaa viidennes kaikista määräaikaisista oli ollut määräaikaisena viidesti tai useammin. Näkemyksiä oman aseman vakaudesta Vakituisessa kokoaikatyössä yksityissektorilla oman asemansa vakaaksi tai melko vakaaksi koki 83 % vastanneista. Määräaikaisten joukossa vastaava osuus oli 53 %. Yksityisellä sektorilla vajaat 60 % määräaikaisista arvioi työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Viime kuukausina liiankin tutuiksi tulleet uutiset yritysten YT-neuvotteluista ja irtisanomi sista ovat kuitenkin oletettavasti laskeneet tätä osuutta. Muutoksia ja ylikuormitusta Vain 24 % valtiosektorin vastaajista katsoi, että henkilöstö oli voinut vaikuttaa oman työnsä kehitykseen muutostilanteissa. Ilmapiirin huonontumisesta työpaikallaan ja oman jaksamisen heikkenemisestä sen sijaan raportoi lähes puolet näistä vastaajista. Työtaakka painoi vähintään ajoittain kahta kolmesta vastaajasta. Tällaisia kokemuksia oli useimmiten yli 50-vuotiailla työntekijöillä. Kunnissa tyytyväisyys omiin vaikuttamismahdollisuuksiin oli kasvanut ja tilaisuuksia taitojen ja kykyjen käyttöön työssä oli aiempaa enemmän. Samalla kuitenkin vajaa kolmannes koki ilmapiirin ja yhteishengen huonontuneen ja 37 % koki jaksavansa aiempaa huonommin. Yksityisellä sektorilla, jossa tutkimukseen vastanneet tyypillisesti työskentelevät pienissä yrityksissä ja yleishyödyllisissä organisaatioissa, työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Työehtosopimusten noudattaminen on pienissä yrityksissä harvinaisempaa kuin muualla, YT-laki ei velvoita pieniä työnantajia ja useilta työpaikoilta puuttuu luottamusmies. Niinpä työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi oikeudellisten tai johtajuuteen liittyvien ongelmien voivat jäädä hyvin vähäisiksi. Henriikka Hakkala Akavan Erityisalat ry kerää vuosittain jäsen - kyselyinä toteutettavien yksityisen, kunta- ja valtiosektorin työmarkkinatutkimusten avulla tietoa jäsenyhdistystensä jäsenten työehdoista ja palkkauksesta. Tutkimukset löytyvät Akavan Erityisalojen verkkosivuilta osoitteesta - mukset.html. Tutkimusten vastaukset kerättiin marras-joulukuussa Tulokset kertovat siis tilanteesta ennen nykyistä talouden taantumaa. KAJ:n jäsenistä noin 72 prosenttia työskentelee yksityisellä ja 24 prosenttia julkisella sektorilla (kunnat, valtio, seurakunnat). Noin 4 pro senttia toimii ammatinharjoittajana. 13

14 Satunnaisesti käännöksiä teke vän tai aloittelevan kääntäjän on vaikea päättää, mikä olisi sopiva käännöstaksa. Vaarana on, että työn tekee liian halvalla ja tulee tietämättään polkeneeksi jo ennestään alhaista hintatasoa vielä alemmaksi. Hinnoittelun periaatteisiin perehtyminen helpottaa oman hinnan muodostamista ja sen perustelemista asiakkaille. Kustannuslaskennan teoriasta käytäntöön: Kuinka hinnoittelen käännökseni? Satunnaisestikin käännöksiä tekevän on syytä miettiä hintatasonsa sellaiseksi, että voisi kuvitella elävänsä sillä, jos harjoittaisi ammattia kokopäiväisesti. Niinpä sopivaa hintatasoa miettiessä aloitetaan laskemalla yhteen kuukausitasolla kulut, jotka käännöstyöllä pitäisi kattaa. Näitä ovat yhtäältä henkilökohtaiset kulut, kuten asumisesta aiheutuvat maksut, vakuu tukset, vapaa-aika, vaatteet, ruoka, terveyden hoito, lainanlyhennykset. Toisaalta käännöstoiminnasta eli työnteosta aiheutuu kuluja: pitää olla puhelin, internetyhteys, paperia, ajantasaiset ohjelmistot ja pitää maksaa veroja, vakuutuksia ja eläkemaksuja. Kaikista kuluista yhteenlaskettu summa on se, joka on ansaittava kuukaudessa, ellei halua tinkiä jostain. Nollatuotto eli kädestä suuhun eläminen ei ole järkevää yritystoiminnassa, vaan saadun summan päälle lisätään tavoiteltu kate. Tällä rahalla kääntäjä esimerkiksi kehittää ammattitaitoaan, pitää lomansa tai sinnittelee hiljaisten aikojen yli. Töitä tehdään vain 10 kuukautta vuodessa Lähtökohtana on, että kääntäjäkään ei tekisi työtä vuorotta, vaan työskentelisi järkevän mittaisen päivän ja määrän vuodessa. Voidaan hyvin ajatella, että kun vuoden 365 päivästä vähennetään viikonloput, pyhät ja lomat ja muut mahdolliset päivät, jolloin työtä ei voida tehdä, jäljelle jää noin kahdeksantuntista työpäivää. Koko vuoden menot on siis katettava noin 10 kuukauden ansioilla. Työtahti täytyy tasapainottaa sellaiseksi, että se takaa yhtäältä riittävän tulotason ja toisaalta asiakkaalle riittävän laadun. Jokaisella on oma käännöstahtinsa, mutta jos mielii tehdä yhteistyötä käännöstoimiston kanssa, olisi syytä kehittää käännöstaitoaan niin, että ehtii kään- 14

15 tää sanaa päivässä. Aloitteleva tai satunnainen kääntäjä ehtinee tehdä tunnissa yhden valmiin käännössivun, jonka pituudeksi yleensä katsotaan 1800 merkkipaikkaa. Eri tekstejä tarkastelemalla voidaan laskea, että suomalaisten sanojen pituus on keskimäärin noin 8,5 merkkipaikkaa, jolloin yhdellä 1800 merkkipaikan mittaisella käännössivulla on noin 212 sanaa. Raakakäännöstä saa valmiiksi varmasti enemmänkin. On muistettava, että ammatinharjoittajana toimiva kääntäjä joutuu varsinaisen työnsä lisäksi huolehtimaan yritystoiminnasta aiheutuvista töistä: laskut on kirjoitettava, sähköpostiin ja puheluihin on vastattava. Lisäksi tiedonhakuun, oikolukuun ja mah dolliseen käännöksen kommentointiin kuluu aikaa. Aloitteleva kääntäjä ehtinee tuottaa valmista käännöstä noin 6 7 sivua päivässä, ammatissa jo pidemmälle edennyt lähes tuplasti enemmän. (Tuottavuus on toki vain karkea keskiarvo ja esimerkinomainen tässä artikkelissa.) Voidaan siis laskea, että aloitteleva kääntäjä tuottaa noin 1610 käännössivua vuodessa, kokeneempi 2715 sivua vuodessa. Sanahinnasta sivuhinta Kääntäjällä on käytössään monenlaisia veloitusperusteita sanahinta, rivihinta, sivutaksa tai tuntitaksa joista valitaan kuhunkin toimeksiantoon sopivin. Ei ole järkevää käyttää sanaveloitusta esimerkiksi mainoslauseen kääntämisen hinnoittelemiseen, jos työaikaa kuluu useita tunteja lyhyen mutta iskevän muotoilun hakemiseen. Tässä esimerkissä kääntäjän tuloa lasketaan sanahinnan perusteella, sillä moni käännöstoimisto käyttää sitä veloitusperusteena. Jos kääntäjä suostuu toimeksiantoon, josta maksetaan 8 senttiä sanalta, hän saa 16,96 euroa käännössivulta, jos hän laskuttaa suomen kielen mukaan. Englanninkielisten sanojen keskipituus puolestaan on 6 merkkiä, jolloin käännössivulla on 300 sanaa ja sivun hinnaksi saadaan 24 euroa. Tasaisen tahdin ahkera aloitteleva kääntäjä, joka tekee työtä 8 sentin sanahintaan 230 työpäivää vuodessa, laskuttaa asiakkaitaan vuodessa euron verran. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yrityksen kulut, verot ja muut pakolliset maksut vievät puolet liikevaihdosta eli laskutettavasta tulosta. Kääntäjälle jäisi siis palkkaa euroa vuodessa. Kun tulo jaetaan tasaisesti jokaiselle 12 kuukaudelle, kuukauden ansiotasoksi jää 1137 euroa. 15 Kokeneempi kääntäjä, joka tekee yhtä monta kahdeksan tuntista työpäivää ja laskuttaa työstään saman verran, laskuttaa asiakkaitaan vuodessa euron verran, josta kääntäjälle itselleen jäisi euron vuositulot. Kuukausitasolla se tekisi 1918 euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että kaikkien suomalaisten työssä käyvien keskipalkka vuoden 2008 lopussa oli noin euroa. Tätä esimerkkiä luettaessa on huomattava, että työtahti vaihtelee ja veloitettava hintakin on usein eri töiden ja asiakkaiden mukaan. Joskus toimeksiantoon liittyy käännösmuistin laatimista tai muuta oheistyötä, kuten taittoa. Jokainen kääntäjä joutuu siis itse arvioimaan oman hintatasonsa. Hintatason arviointi on vaikeaa Mutta mikä sitten on sopiva hintataso, jotta pysyy markkinoiden mukana, eikä yli- tai alihinnoittele itseään? Kääntäjien ammattijärjestö ei ole vielä voinut luotettavasti tutkia jäsenistönsä keskuudessa, mitä asiatekstien kääntäjät pyytävät työstään. Sen sijaan Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto on toteuttanut palkkiotiedusteluja jäsenistönsä keskuudessa. Uusin palkkiotiedustelu on vuodelta 2006 ja se on luettavissa SKTL:n verkkosivuilta osoitteessa Koska tutkimuksessa olevat hinnat ovat jo useita vuosia vanhoja, niihin on syytä lisätä ainakin inflaatiokorotus, jos tiedustelun tuloksia käyttää oman hinnoittelun apuvälineenä. Huomattavaa on, että kyselyssä sanataksat eivät alita 10 senttiä. On hyvä muistaa, että Suomen markkinat ovat voimakkaasti jakautuneet toisaalta käännöstoimistojen ja toisaalta niin sanottujen suorien asiakkaiden tarjoamiin toimeksiantoihin. Tiedossa on, että käännöstoimistolle tehdystä työstä kääntäjä saa % alemman palkkion kuin vastaavasta työstä suoralle asiakkaalle. Lisäksi käännöstoimiston asettamat ehdot esimerkiksi käännösmuistiohjelman käyttöön liittyvistä palkkion alennuksista saattavat olla kääntäjälle varsin epäedulliset. (SKTL: Asiatekstikääntäjien palkkiotiedustelu 2006). Toisaalta käännöstoimistosta saa paljon apua työn tekemiseen ja säännöllinen rakentava palaute kehittää kääntäjää ammatissaan. Hyvä toimiston ja alihankkijan välinen suhde on kullanarvoinen. Hanna Gorschelnik Kirjoitus perustuu Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Kääntäjä-lehden numerossa 8/2008 julkaistuun ja Liisa Leppäsen kirjoittamaan artikkeliin Kustannuslaskentaa matematiikkakammoisille.

16 Kääntäjien ammattijärjestö Translatorernas fackorganisation ry:n ylimääräinen kokous pidetään maanantaina alkaen klo Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A, 6 krs. Helsinki Kokouksen asialista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Yhdistyksen sääntöjen muutos: yhdistyksen nimen muuttaminen, ensimmäinen käsittelykerta 5. Kokouksen päättäminen TERVETULOA! Helsingissä, Hallitus KOKOUSKUTSU Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ke mennessä osoitteeseen toimisto(at)kaj.fi tai puhelimitse KAJ:n toimistoon numeroon Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa Tulevia tapahtumia: Hyvä työ! -Edunvalvontakiertue starttaa syksyyn Tampereelta Kiertue käy Lahdessa, Porissa, Turussa, Espoossa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Oulussa ja päättyy Helsinkiin Tule kuuntelemaan mitä tavoitteita ja miten liitto ajaa jäsenten etuja sopimusneuvotteluissa sekä siitä, miten toimia työ paikan muutostilanteissa. Katso tarkempi aikataulu KAJ:n verkkosivuilta Kääntäjien ammattijärjestön ylimääräinen kokous Kansainvälinen kääntäjien päivä Vuosittain vietettävä käännösalan asiantuntijoiden ammattilaispäivä järjestetään tänä vuonna Helsingissä. Lisää tietoa päivän ohjelmasta myöhemmin KAJ:n verkkosivuilla ja syksyn Kajawassa 3/ KAJ 30-vuotisjuhlaseminaari ja illallinen Merkitse juhlapäivä jo nyt kalenteriisi ja tule juhlimaan 30-vuotiasta kanssamme! Tilaisuudet pidetään Helsingissä. Lisää tietoa myöhemmin KAJ:n verkkosivuilla ja syksyn Kajawassa 3/ Auktorisoitujen kääntäjien tutkinto Koe järjestetään kotimaisista kielistä vieraisiin kieliin ja kotimaisista kielistä toisiin kotimaisiin kieliin. Lisätiedot ja ilmoittautumnen opetushallituksen verkko sivuilla tutkinnot ja opiskelu auktorisoidut kääntäjät