KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 323 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vähiten kehittyneistä maista ja AKT-maista Euroopan unioniin suuntautuvan sokerintuonnin kehitys Komission asetuksen (EY) N:o 828/ artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission kertomus FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Oikeusperusta Johdanto Uusi sokerintuontiympäristö Sokerin tuonnin kehitys Sokerin tuontimäärät Sokerin tuonnin alkuperä Raakasokerin tuonti vs. valkoisen sokerin tuonti Tarjonnan ja sokerin hintojen kehitys Tarvittavat markkinatoimenpiteet Päätelmät... 7 FI 2 FI

3 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vähiten kehittyneistä maista ja AKT-maista Euroopan unioniin suuntautuvan sokerintuonnin kehitys Komission asetuksen (EY) N:o 828/ artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission kertomus 1. OIKEUSPERUSTA Talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 (markkinoillepääsyasetus) 9 artiklassa säädetään, että sokerin tuonti sellaisista AKT-maista, jotka eivät ole vähiten kehittyneitä maita, voidaan suspendoida 1 päivän 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2015 välisenä aikana, jos kaikista AKT-maista peräisin oleva tuonti ylittää 3,5 miljoonaa tonnia ja samanaikaisesti sellaisista AKT-maista, jotka eivät ole vähiten kehittyneitä maita, peräisin oleva tuonti ylittää 1,6 miljoonaa tonnia markkinointivuodessa. Tämä määrä on jaettu tuotantoalueittain niin, että jokaisella talouskumppanuussopimusalueella on vähimmäispääsy. Tätä kutsutaan siirtymäkauden suojamekanismiksi. Lisätietoa siirtymäkauden suojamekanismista on etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa nimikkeen 1701 sokerituotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2009/ / päivänä syyskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 828/ artiklassa ja liitteessä IV. Kyseisen 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio esittää kertomuksen sokeria koskevan siirtymäkauden suojamekanismin toiminnasta. Kertomuksessa otetaan huomioon kyseisen asetuksen liitteessä I tarkoitetuista vähiten kehittyneistä maista ja AKTmaista tulevat sokerin kauppavirrat. 2. JOHDANTO Euroopan unioni uudisti sokerijärjestelmänsä vuonna 2006 EU:n sokerialan kilpailukyvyn ja markkinasuuntautuneisuuden parantamiseksi. Tärkeimmät muutokset olivat seuraavat: EU:n tukihintoja laskettiin asteittain 36 prosenttia sekä EU:n tuottajien että AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden etuuskohteluun oikeutettujen viejien osalta ja EU:n kiintiösokerin tuotantoa leikattiin. Vuoden 2006 sokeriuudistuksessa otettiin huomioon AKT-maiden ja vähiten kehittyneiden maiden sokerintuottajien etuuskohteluun perustuva pääsy. Uudistuksen aikana arvioitiin, että etuuskohtelun saaneiden kumppaneiden (AKT-maat ja vähiten kehittyneet maat) tuonnissa toteuttama kauppavirtojen vaihto 1 saattaisi olla 1 Arvioissa korostettiin, että kauppavirtojen vaihto voisi olla merkittävä tekijä, jonka osalta on paljon epävarmuutta järjestelmän organisointivaikeuksien vuoksi (kaikki paitsi aseet -sopimuksen mukaisen FI 3 FI

4 merkittävä tekijä, olettaen, että valkoisen sokerin maailmamarkkinahinta on 200 USD/tonni ja vaihtokurssi 1,3 USD/. Näiden oletusten perustella EU:n sokerinhinnan ja sokerin maailmanmarkkinahinnan välinen erotus tai hinta AKT-maissa ja vähiten kehittyneissä maissa saattaisi kannustaa joitakin näistä maista viemään EU:hun mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoaan käyttämällä vaihtoa. Tällainen vaihto riippuu maailmanmarkkinahintojen ja EU:n hintojen erosta, rahtikustannuksista ja tuojien kyvystä organisoida tätä vaikeaa järjestelmää. Uudistuksen aikana arvioitiin, että enimmäismäärä, joka mahdollisesti voitaisiin vaihtaa oli 3,5 miljoonaa tonnia, joka vastaa AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden tuotantokapasiteettia. 3. UUSI SOKERINTUONTIYMPÄRISTÖ Markkinointivuosi 2009/2010 oli ensimmäinen vuosi, jona tuontia koskevat oikeudelliset puitteet pantiin täysimääräisesti täytäntöön. AKT-maiden tullietuusmenettely muuttui 1. lokakuuta 2009 niin, että AKT-maiden maakohtaisista sokeripöytäkirjaan perustuvista määristä siirryttiin talouskumppanuussopimuksiin ja kaikki paitsi aseet -sopimuksiin perustuvaan tullittomaan ja kiintiöttömään tuontiin. Tämä lisäsi merkittävästi AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden markkinoille pääsyä. Vähiten kehittyneiden maiden sokerin vienti EU:hun vapautettiin täysin, ja sokerin tuontiin AKT-maista, jotka eivät ole vähiten kehittyneitä maita, sovellettiin vain määrään perustuvaa suojatoimenpidettä. AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden sokerin vienti EU:hun väheni hieman markkinointivuonna 2009/2010, mutta vuodesta 2010/2011 lähtien vienti alkoi kasvaa vähitellen ja tasaisesti. Maailmanmarkkinahinnat ovat viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ajan olleet erityisen korkeat, minkä vuoksi EU:n markkinat ovat olleet vähemmän houkuttavat. Myös AKT-maat / vähiten kehittyneet maat hyödyntävät paikallisia ja alueellisia markkinoita sekä maailmanmarkkinoita, joilla hinnat ovat korkeat. AKT-maat / vähiten kehittyneet maat veivät vuonna 2011 yhteensä 3,2 miljoonaa tonnia sokeria, josta 1,9 miljoonaa tonnia EU:hun. AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden tuotannon kasvu ja vienti ovat olleet odotettua pienempää meneillään olevien investointien viivästymisen vuoksi. Lisäksi eräät AKT-maat tekivät vuonna 2008 strategisen päätöksen lisätä vientiä valkoisen sokerin muodossa. Tämä kehitys yhdistyneenä AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden kasvavaan kulutukseen on pienentänyt raakasokerin määriä, jotka ovat käytettävissä EU:hun suuntautuvaan vientiin. Vuonna 2011 sokerin kulutus AKT-maissa / vähiten kehittyneissä maissa oli 7,3 miljoonaa tonnia, kun se vuonna 2004 oli 5,1 miljoonaa tonnia, eli kyseisenä aikana kasvua oli 41 prosenttia. Tarkempia tietoja on liitteessä olevassa taulukossa V. sokerin kokonaistuotanto vietäisiin EU:hun ja kaikkien paitsi aseet -maiden pitäisi ostaa tarvitsemansa sokeri maailmanmarkkinoilta). Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Euroopan unionin sokeripolitiikan uudistuksesta, SEC 2005, 808 lopullinen, sivu 9. FI 4 FI

5 4. SOKERIN TUONNIN KEHITYS EU:sta on vuoden 2006 sokeriuudistuksen jälkeen tullut sokerin nettoviejän sijasta sokerin nettotuoja Sokerin tuontimäärät Markkinointivuosien 2001/2002 ja 2005/2006 välisenä aikana sokerin keskituonti EU:hun oli 2,1 miljoonaa tonnia, josta 1,6 miljoonaa tonnia tuli AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista. Markkinointivuodesta 2006/2007 lähtien sokerin lähetykset kolmansista maista alkoivat kasvaa merkittävästi, ja markkinointivuonna 2010/2011 sokerin tuonti oli kasvanut ennen näkemättömälle 3,7 miljoonan tonnin ennätystasolle (+ 77 % kauteen 2001/ /2006). Samaan aikaan etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonti AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista nousi 1,8 miljoonaan tonniin (+ 16 % verrattuna kauteen 2001/ /2006). Markkinointivuonna 2011/2012 sokerin kokonaistuonti EU:hun oli hieman edellisvuotta pienempi eli 3,6 miljoonaa tonnia ( 3 %). Sitä vastoin etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonti AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista jatkoi kasvuaan ennätyksellisiin 1,84 miljoonaan tonniin (+1,9 % edelliseen markkinointivuoteen verrattuna). Toisin sanoen etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonti on kasvanut vuoden 2006 uudistuksen jälkeen tasaisesti, vaikkei siinä määrin kuin optimistisimmassa vaihtoehdossa odotettiin, vaihdot mukaan lukien. Tarkempia tietoja tuonnista liitteessä I Sokerin tuonnin alkuperä Tuonti oli nousujohteista erityisesti seuraavista AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista: Mosambik, Swazimaa, Malawi, Sambia, Zimbabwe, Laos ja Kambodža. Nykytietojen perusteella Mosambik näyttäisi olevan se vähiten kehittynyt maa, jolla on eniten mahdollisuuksia lisätä sokerin tuotantoaan ja vientiään EU:hun. Tarkempia tietoja tuonnista liitteissä II, III ja IV Raakasokerin tuonti vs. valkoisen sokerin tuonti Aiemmassa sokeripöytäkirjassa sallittiin vain maakohtainen sokeri, joka oli lähinnä puhdistettavaksi tarkoitettua raakasokeria. Yksi sokeriuudistuksen mukanaan tuomista suurista muutoksista oli mahdollisuus tuoda valkoista sokeria. Eräät AKT-maat (erityisesti Mauritius) ovat korkeamman lisäarvon saamiseksi lisänneet valkoisen sokerin vientiä raakasokeriin verrattuna. Markkinointivuonna 2011/2012 raakasokerin tuonti EU:hun nousi 2,7 miljoonan tonnin ennätystasolle; tämä on 76 prosenttia tuodusta kokonaismäärästä. Tarkempia tietoja tuonnista liitteessä I. FI 5 FI

6 5. TARJONNAN JA SOKERIN HINTOJEN KEHITYS Tarjonnan kehitys Markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008 EU:n sokerimarkkinoilla oli ylitarjontaa, ja EU:n piti poistaa kiintiösokeria markkinoilta. Markkinoilla oli ylitarjontaa markkinointivuoden 2008/2009 alkuun saakka. Markkinointivuodesta 2009/2010 lähtien EU:n sokerimarkkinat tasapainottuivat. AKT-maille / vähiten kehittyneille maille annettu vapaa pääsy on luonut EU:n toimijoille uusia mahdollisuuksia hankkia sokeria, mutta se on myös kohdistanut EU:n sokerin hintoihin hinnanlaskupainetta. Kun otetaan huomioon tämä kehitys yhdistettynä nouseviin maailmanmarkkinahintoihin, EU:n tuojilla on ollut vaikeuksia tehdä sopimuksia hankintatarpeistaan. Kalenterivuoden 2011 aikana kävi ilmi, ettei EU:n sokerimarkkinoilla ole ylitarjontaa vaan että markkinat ovat varsin ahtaat. Markkinointivuodesta 2011/2012 lähtien sokerihinnoista neuvoteltiin uudessa taloudellisessa ympäristössä, ja sokerin tuottajat onnistuivat neuvottelemaan EU:n markkinoille paljon korkeammat sokerin hinnat. Hintojen kehitys Siirtymävaiheessa heinäkuusta 2006 syyskuuhun 2009 EU:n sisäinen valkoisen sokerin hinta laski 12 prosenttia 630 eurosta/tonni 555 euroon/tonni. Lokakuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana tuonti vastasi talouskumppanuussopimusten / kaikki paitsi aseet -järjestelmän seurantajärjestelmän mukaisia odotuksia. Tämän seurauksena EU:n sisäinen hinta putosi 555 eurosta/tonni (syyskuussa 2009) 493 euroon/tonni (marraskuussa 2009) ( 11 %) siitä huolimatta, että maailmanmarkkinahinnat nousivat väliaikaisesti ja saavuttivat helmikuussa 2010 korkeimman tason 30 vuoteen: 522 euroa tonnilta. Seuraavien kuukausien aikana maailmanmarkkinahinnat alkoivat pudota ja romahtivat vuoden 2010 helmi- ja maaliskuun välisenä aikana 522 eurosta/tonni 376 euroon/tonni ( 28 %). Tänä aikana EU:n sisäiset markkinahinnat vakiintuivat noin 475 euroon tonnilta. Maailmanmarkkinahinnat nousivat kuitenkin jyrkästi vuoden 2010 toisella puoliskolla ja olivat EU:n hintaa suuremmat syyskuusta 2010 tammikuuhun 2011: joulukuussa 2010 valkoisen sokerin maailmanmarkkinahinta oli paljon EU:n hintaa korkeampi, 628 euroa/tonni, kun EU:n hinta oli 486 euroa/tonni. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla EU:n hinnan ja maailmanmarkkinahinnan kehitykset olivat päinvastaiset, ja toukokuussa 2011 maailmanmarkkinahinnat olivat maailmanmarkkinoille suuntautuneen runsaan tarjonnan vuoksi pudonneet 628 eurosta/tonni 400 euroon/tonni. Samalla ajanjaksolla EU:n hinta nousi 486 eurosta/tonni 536 euroon/tonni. Markkinointivuoden 2011/2012 alussa näkymät olivat muuttuneet. Oli selvää, että AKTmaille ja vähiten kehittyneille maille talouskumppanuussopimusten ja kaikki paitsi aseet - sopimuksen kautta myönnetyt tuontimyönnytykset eivät saaneet aikaan liiallisia tuontivirtoja. Aiemmat odotukset, joiden mukaan EU:n sokerimarkkinoille tulvisi AKT-maiden ja vähiten FI 6 FI

7 kehittyneiden maiden sokeria, eivät osoittautuneet realistisiksi, ja näytti siltä, ettei AKTmaista ja vähiten kehittyneistä maista tuleva tuonti riittäisi kattamaan EU:n (kiintiö)tuotannon ja kysynnän välistä kuilua. Tämän seurauksena EU:n sokerin hinnat alkoivat nousta merkittävästi maailmanmarkkinahintoja korkeammalle ja ylittivät jopa vuoden 2006 uudistusta edeltäneen tason. Suuntaus oli vastakkainen kuin maailmanmarkkinahinnoilla, jotka olivat jatkuvasti laskeneet vuoden 2011 alusta lähtien. Vuonna 2012 EU:n hinta nousi keskeytyksettä ja oli tammikuussa 2013 peräti 738 euroa/tonni. Tarkempia tietoja. liitteessä VIII olevassa kaaviossa. 6. TARVITTAVAT MARKKINATOIMENPITEET Sen sijaan, että komissio olisi viimeksi kuluneina markkinavuosina joutunut soveltamaan siirtymäkauden suojamekanismia, sen onkin pitänyt löytää keinoja, joilla EU:n markkinoille saadaan lisää sokeria EU:n elintarvikekäyttöön tarkoitetun sokerin markkinoilla (eli EU:n kiintiömarkkinoilla) olevan vajeen täyttämiseksi. EU voi valita kahdesta hankintalähteestä: kiintiön ulkopuolisen sokerin päästäminen sisämarkkinoille lisätuonnin salliminen. Markkinointivuonna 2010/2011 EU:n markkinoille tuli 1,35 miljoonaa tonnia lisää sokeria, josta tonnia oli markkinoille tullitta päästettyä kiintiön ulkopuolista sokeria (ja tonnia isoglukoosia) tonnia oli lisätuontia tullittomassa tariffikiintiössä tonnia myönnettiin tarjouskilpailuissa alennetulla tullilla. Markkinointivuonna 2011/2012 EU:n markkinoille tuli 1 miljoona tonnia lisää sokeria, josta tonnia oli markkinoille päästettyä kiintiön ulkopuolista sokeria (ja tonnia isoglukoosia), jonka tulli oli 85 euroa/tonni tonnia oli markkinoille päästettyä kiintiön ulkopuolista sokeria (ja tonnia isoglukoosia), jonka tulli oli 211 euroa/tonni tonnia oli alennetulla tullilla tuotua sokeria (mukaan lukien tonnia valkoista sokeria). 7. PÄÄTELMÄT Vuoden 2006 uudistuksen yhteydessä ennustettiin, että EU:n markkinoille saattaa hyvin erikoisissa olosuhteissa vyöryä sokeria vähiten kehittyneistä maista. Näin tapahtuisi kahden edellytyksen täyttyessä: (1) suuri ero EU:n hinnan ja maailmanmarkkinahinnan välillä, ja (2) kyky organisoida monimutkaista järjestelmää, joka johtaa paikallisen tuotannon vientiin vähiten kehittyneistä sokerintuottajamaista, jotka tuovat saman määrän maailmanmarkkinoilta kotimaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kun tuonti vapautettiin vuonna 2009, vain harvat maat onnistuivat organisoimaan näin monimutkaista kauppajärjestelmää. Siitä huolimatta noista alkuperistä tulevan sokerin tuonti FI 7 FI

8 on noussut ennätykselliselle tasolle, vaikkei kuitenkaan niin korkealle, että suojatoimenpiteitä olisi ryhdytty soveltamaan markkinointivuosina 2009/ /2012. Markkinointivuoden 2014/2015 loppuun saakka sokerin tuonnin AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista ennakoidaan olevan enintään 2,1 2,2 miljoonaa tonnia. Sen vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että suojatoimenpiteitä tullaan niiden voimassaoloaikana soveltamaan. FI 8 FI

9 LIITE I EU-27:n SOKERINTUONTI MARKKINOINTIVUOSITTAIN (LOKA-SYYSKUU) - CN 1701, TONNIA / Keskiarv o 2001/ / AKT ja LDC joista AKT EBA-LDC (1) CXL (2) Balkan Muut alkuperät EU:n TUONTI YHT josta raakasokeria valk oista sokeria (1) Laos, Kambodža,Nepal, Bangladesh. (2) Brasilia, Kuuba, Australia, Intia (Intia oli ennen vuotta 2005 AKT-pöytäkirjassa) Lähde: Eurostat Comext -tietokanta FI 9 FI

10 LIITE II FI 10 FI

11 As. (EY) N:o 828/ ETUUSKOHTELUUN OIKEUTETTU TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSTEN/KAIKKI PAITSI ASEET -SOPIMUSTEN MUKAINEN SOKERI SOKERIN JA SOKERITUOTTEIDEN TUONTILUVAT SOKERIN JA SOKERIALAN TUOTTEIDEN TUONTITODISTUKSET Lokakuu Syyskuu 2010 (tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttia) KUMULOIDUT MYÖNNETYT MÄÄRÄT JÄSENVALTIOITTAIN JA ALKUPERITTÄIN Kiintiö Jäsenvaltiot Nro Alkuperä BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK YHT Bangladesh Kambodža Laos Nepal Benin Burkina Faso Kongon dem. tasavalta Etiopia Madagaskar Malawi Mosambik Senegal Sierra Leone Sudan Tansania Togo Sambia Norsunluurannikko Swazimaa Kenia Mauritius Zimbabwe Fidži Barbados Belize Dominikaaninen tasav Guyana Jamaika Trinidad & Tobago Yhteensä kumuloitu FI 11 FI

12 FI 12 FI

13 LIITE III FI 13 FI

14 As. (EY) N:o 828/ ETUUSKOHTELUUN OIKEUTETTU TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSTEN/KAIKKI PAITSI ASEET -SOPIMUSTEN MUKAINEN SOKERI SOKERIN JA SOKERITUOTTEIDEN TUONTILUVAT SOKERIN JA SOKERIALAN TUOTTEIDEN TUONTITODISTUKSET Lokakuu Syyskuu 2011 (tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttia) KUMULOIDUT MYÖNNETYT MÄÄRÄT JÄSENVALTIOITTAIN JA ALKUPERITTÄIN Kiintiö Jäsenvaltiot Nro Alkuperä BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK YHT Bangladesh Kambodža Laos Nepal Benin Burkina Faso Kongon dem. tasav Etiopia Madagaskar Malawi Mosambik Senegal Sierra Leone Sudan Tansania Togo Sambia Zambia Norsunluurannikko Swazimaa Kenia Mauritius Zimbabwe Fidži Barbados Belize Dominikaaninen tas Guyana Jamaika Trinidad & Tobago Yhteensä kumuloitu FI 14 FI

15 FI 15 FI

16 LIITE IV FI 16 FI

17 As. (EY) N:o 828/ ETUUSKOHTELUUN OIKEUTETTU TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSTEN/KAIKKI PAITSI ASEET -SOPIMUSTEN MUKAINEN SOKERI SOKERIN JA SOKERITUOTTEIDEN TUONTILUVAT SOKERIN JA SOKERIALAN TUOTTEIDEN TUONTITODISTUKSET Lokakuu Syyskuu 2012 (tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttia) KUMULOIDUT MYÖNNETYT MÄÄRÄT JÄSENVALTIOITTAIN JA ALKUPERITTÄIN Kiintiö Jäsenvaltiot Nro Alkuperä BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK YHT Bangladesh Kambodža Laos Nepal Benin Burkina Faso Kongon dem. tasavalta Etiopia Madagaskar Malawi Mosambik Senegal Sierra Leone Sudan Tansania Togo Uganda Sambia Norsunluurannikko Swazimaa Kenia Mauritius Zimbabwe Fidži Barbados Belize Dominikaaninen tasav. Guyana Jamaika Trinidad & Tobago Yhteensä kumuloitu FI 17 FI

18 FI 18 FI

19 LIITE V KULUTUS LDC, ei AKT AKT YHTEENSÄ LDC+AKT YHTEENSÄ Lähde: ISO, bruttoarvo LIITE VI TUOTANTO LDC, ei AKT AKT YHTEENSÄ LDC+AKT YHTEE Lähde: Kansainvälinen sokerijärjestö (ISO), (bruttoarvo) LIITE VII FI 19 FI

20 VIENTI LDC, ei AKT AKT YHTEENSÄ Yhteensä LDC+AKT Lähde: Kansainvälinen sokerijärjestö (ISO), (bruttoarvo) FI 20 FI

21 LIITE VIII Sokerin EU:n hinnat ja maailmanmarkkinahinnat 800 Sokerin maailmanmarkkinahinnat 1. tammikuuta 2005 alkaen (euroa/t) Raakasokeri - NY Nro 11 (euroa/t) 500 Valkoinen sokeri - Lontoo nro 5 (euroa/t) (ensimmäiseksi erääntyvä futuuri - toimitushinta) Valkoisen sokerin keskihinta EU:ssa (euroa/t) EU:n viitehinta FI 21 FI