Mikä on hyvä tapa järjestää psykiatrista avohoitoa?
|
|
- Risto Leppänen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyrki Korkeila KATSAUS Mikä on hyvä tapa järjestää psykiatrista avohoitoa? Tavanomaisen psykiatrisen avohoidon tehosta ja vaikuttavuudesta ei ole kovin paljoa laadukasta tutkimustietoa. Avohoitomallien kehittämiseen on panostettu pioneerityöllä, mutta malleja on testattu yllättävän vähän korkeatasoisissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Osa psykiatrisesta kokopäiväisestä sairaalahoidosta voitaisiin korvata päiväsairaalahoidolla ja osalla vaikeahäiriöisistä potilaista sairaalahoitoa on mahdollista vähentää kotihoitotyöryhmien avulla. Hoidon mahdollisimman varhainen aloittaminen ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastuvilla tarjonnee hyvät edellytykset sairaalahoidon käytön luonnolliselle muutokselle. Sairaaloitten sulkeminen ei näytä sellaisenaan johtavan avohoidon kehittymiseen. Hyvä avohoito edellyttää tuloksellisuuden seurantaa ja hyviä työolosuhteita, joissa hoitoa voidaan toteuttaa parhaan tietämyksen mukaisesti. Avohoitokeskeisyys on ollut psykiatrisen hoidon kehittämisen kansainvälinen suuntaus, joka on toteutunut eri maissa eri tahdissa. Muutos kohti avohoitopainotteista järjestelmää alkoi Yhdysvalloissa ja Britanniassa 1950-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin oli kertynyt tietoa suurten ja erillisten sairaalalaitosten haitallisista vaikutuksista pitkäaikaispotilaiden elämään. Ensimmäisten psykoosilääkkeitten kehittäminen samoihin aikoihin mahdollisti suurelta osin suuntauksen. Myös sosiaaliturvajärjestelmän kehittyminen, yleisön asenteiden muuttuminen ja voimakas sosiaalipoliittinen ideologia ovat olleet välttämättömiä osatekijöitä (Mechanic 2001). Psykiatrian laitosvaltaisuuden purku on lisännyt potilaiden näkyvyyttä ja herkistänyt väestöä potilaiden hoidon tarpeille. Taloudelliset voimavarat eivät kuitenkaan ole seuranneet potilaita avohoitoon toivottuun tapaan. Italiassa lakiuudistus lakkautti vuonna 1978 erilliset mielisairaalat. Sen jälkeen psykiatrisia potilaspaikkoja on ollut kaksi kolmannesta vähemmän, mutta avohoidon ja sitä tukevien palvelujen voimavaroissa ja laadussa esiintyy paljon alueellista vaihtelua. Uudistusta tutkineitten italialaiskollegoitten mukaan sairaalavaltaista hoitoa ei voida muuttaa avohoitopainotteiseksi sulkemalla mielisairaalat (de Girolamo ja Cozza 2000). Vaihtoehtoisten menetelmien ja voimavarojen tulee olla saatavilla ennen potilaspaikkojen vähentämistä. Tämä edellyttää suunnittelua ja aikaa suunnitelmien toimeenpanoon. Myös kokemukset Britanniasta viittaavat samaan suuntaan (Burns 2001). Hollannissa ei ole vähennetty potilaspaikkoja, leikattu budjetteja tai lakkautettu mielisairaaloita. Uusia hoitomalleja on kuitenkin kehitetty, ja niiden mukaisesti hoidettujen määrä kolminkertaistui kahdeksan vuoden seurannan aikana ja samaan aikaan sairaalahoidon käyttö vähentyi (Pijl ym. 2000) Duodecim 2009;125:
2 KATSAUS 2334 Lakiuudistusten myötä Suomeen syntyi 1990-luvun alussa monimutkainen ja hajanainen psykiatrinen hoitojärjestelmä. Palvelujen suunnittelu sekä avohoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen yhteen sovittaminen ja arviointi on tämän jälkeen ollut poikkeuksellisen haastavaa. Potilaspaikkojen määrän vähenemistä edelsi Suomessa avohoidon voimavarojen lisääminen, minkä jälkeen psykiatrinen sairaalahoito vähentyi. Taloudellisen laman aikana voimavarojen lisääntyminen pysähtyi ja samaan aikaan psykiatrisen sairaalahoidon käyttö lisääntyi (Kaltiala-Heino ym. 2001). Vuodesta 1990 psykiatrisissa sairaaloissa hoidettujen väestöön suhteutettu määrä (4,9/1 000) pysyi lamaa edeltänyttä suurempana vuoteen 2007 (5,9/1 000) (Korkeila 1998, Stakes 2008). Sairaalahoidon muutos on siten ollut ennen kaikkea hoitojaksojen lyhentymistä. Avohoitoaikakauden ongelmina ovat olleet mm. palvelujen saatavuuden vaihtelu, psykoterapeuttisten hoitojen ja etenkin vaikeista häiriöistä kärsiville kohdennettujen hoitomenetelmien puutteellisuudet (Korkeila 1998, Salokangas ym. 1999). Toisaalta pitkäaikaisen sairaalahoidon jälkeen kotiutetut ovat saattaneet tulla toimeen jopa ennakoitua paremmin. Kotimaisessa sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden etenevässä seurannassa havaittiin, että kaikkina seuranta-ajankohtina tyydyttymättömiä hoidon tarpeita ilmeni etenkin kuntoutuksessa ja vuorovaikutuksellisissa hoidoissa mutta vain vähän lääkehoidossa (Salokangas ym. 1999). Palvelujen hyvä järjestäminen edellyttää sekä tieteellistä tietoa että vaikuttavuuden, tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden huomiointia Palvelujärjestelmän arvioinnin ongelma Järjestelmäkokonaisuuden arviointi ja tietoon perustuva kehittäminen on hyvin vaikeaa sekoittavien tekijöitten lukuisuuden vuoksi. Kattavaan arviointiin osallistuu välttämättä päättäjiä, joiden etujen mukaista on antaa toiminnoista hyvä kuva, ja tämän mahdollista sekoittavaa vaikutusta saatavaan tietoon on vaikea kontrolloida. On hankalaa määrittää vaihtoehtoisten palvelujenjärjestämistapojen joukkoa ja yleisesti hyväksyttäviä perusteita kilpailevien ohjelmien välillä tehtävää valintaa varten (Dunn ym. 1981). Palvelujen hyvä järjestäminen edellyttää sekä tieteellistä tietoa että periaatteellisten näkökohtien kuten vaikuttavuuden, tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden huomiointia. Ihanteellisimmillaan avohoidon toiminnan arviointi kattaisi laajasti potilaiden psykopatologian hoidon toteutumisen, toimintakyvyn heikentyneisyyden korjaamisen ja sairauden mukanaan tuomiin sosiaalisiin haittoihin liittyvien tarpeiden tyydyttymisen. Vaikuttavuutta tulisi arvioida erilaisten järjestelmälle asetettujen tavoitteiden arvojärjestyksen mukaisesti (taulukko 1). Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota hoidon oikeanlaisten osatekijöitten saatavuuteen tai kokonaisuuteen, järjestelmätasoon. Osatekijänäkemyksen etuna on kontrolloitujen hoitotutkimusten mahdollisuus. Toisaalta osien perusteella ei voida kovin hyvin ennustaa syntyvää kokonaisuutta, koska arkielämässä tutkitut menetelmät eivät toimi kontrolloidussa ympäristössä. Tieto yksittäisen osatekijän toiminnasta ei sellaisenaan ennusta luotettavasti vuorovaikutuksia muiden osatekijöiden kanssa tai niiden yhdistämisestä seuraavia tarpeiden ja kysynnän muutoksia (Thornicroft ja Tansella 2001). Koska kattava arviointi on työlästä ja aikaa vievää, psykiatrisen hoitojärjestelmän toimivuutta mitataan usein karkeilla osoittimilla, kuten kuolleisuudella, itsemurhilla ja sairaalahoitoon palaamisella. Niiden käytöstä tuloksen osoittimena on myös kriittisiä havaintoja (Lien 2002, Desai ja Rosenheck 2005). Kuolleisuus on epäherkkä mittari, sillä suuri osa tyydyttymättömästä hoidon tarpeesta ei johda kuolleisuuden huomattavaan lisääntymiseen. Hoidon tarpeiden ja hoidon käytön välinen suhde on monimutkainen, koska kliinisen tilan ohella monet muutkin tekijät vaikuttavat hoidon tarpeen muuttumiseen palvelun käytöksi. Tiedot palvelujen käytöstä saattavatkin J. Korkeila
3 Taulukko 1. Psykiatrisen hoitojärjestelmän tavoitteet tärkeysjärjestyksessä. Mukailtu Michael Porterin esityksestä Helsingissä, Taso Tavoite Esimerkkejä mittareista psykiatrista hoitojärjestelmää varten 1 Ensijainen tavoite, suora terveyshyöty Tosissijainen tavoite 1, toipumisprosessi Toissijainen tavoite 2, sekundaaripreventio Toipumisen aste Eloon jääminen Toipumisaika: aika hoidon aloittamisesta aiemman terveydentilan ja toimintakyvyn palautumiseen Hoidosta koituneet haitat tai epämukavuus Hoidon tulosten pysyvyys Hoidon pitkäaikaisvaikutukset Hoidon toteutuminen ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttyminen (mitataan 3 5 vuoden välein), oiremittarit (kohderyhmittäin, seuranta hoitojaksojen aikana), toimintakyky (hoitojakson alussa ja lopussa), elämänlaatu (otos kerran vuodessa) Itsemurhakuolleisuus, kuolleisuus luonnollisista syistä, seurataan 3 5 vuoden välein Aika remission tai täyden toipumisen saavuttamiseen hoidon alkamisesta, psykoosin hoitoviiveosuuden tunnusluku Sairaalahoitoa edeltänyttä avohoitoa saaneiden, ensi kertaa psykoosiin sairastuneiden osuus kaikista ensi kertaa sairaalahoitoa saaneista psykoosipotilaista Lääkehoidon aiheuttamat vakavat haitat, potilaiden tekemät valitukset, henkilökuntaan kohdistetut väkivallan uhat ja väkivaltatilanteet, tahdosta riippumattomien toimenpiteiden käyttö (väestöön suhteutettuna), hoitojärjestelmän sisäinen jonottaminen (mitattavissa päivinä tarpeen toteamisesta hoidon aloittamiseen: esim. psykoterapian odotus, akuuttiosastolta kuntoutusosastolle) Relapsit: sairaalahoitojaksojen uusiutuminen skitsofrenia- ja bipolaarihäiriöpotilailla 30 vuorokauden kuluessa edellisen jakson päättymisestä vuodessa, yli kolme kertaa vuoden aikana hoitojakson uusineitten psykoosi- ja persoonallisuushäiriöpotilaitten osuus Kuolleisuus, elämänlaatu, itsenäinen asuminen 1 Mitatut tulokset tulee vakioida potilaan lähtötilanteeseen johtaa yksinkertaistettuihin ja virheellisiin päätelmiin järjestelmän toimivuudesta. Viime vuosina hoitoa saaneiden potilaiden tarpeiden tyydyttymistä on mitattu yhä enemmän tarpeiden arviointiin kehitetyillä menetelmillä (Slade ym. 1998). Mikä on psykiatrisen avohoidon vaikuttavuus? Tavanomaista avohoitoa on tutkittu potilaskohorteissa, joissa häiriön vaikeusastetta tai muitten sekoittavien tekijöitten vaikutusta ei ole voitu kontrolloida. Korkeatasoista kontrolloitua tutkimustietoa tavanomaisen avohoidon tehosta ei ole, joskin tavanomainen avohoito on ollut eräissä avohoitomallien tutkimuksissa vertailukohteena (Becker 2001). Sairaalahoidon jälkeen toteutuvan tavanomaisen avohoidon vaikutuksista sairaalahoitoon palaamiseen on ristiriitaisia havaintoja (Sytema ja Burgess 1999, Huff 2000). Suuri avohoitokäyntien väestöön suhteutettu määrä näyttää olevan kuitenkin Suomessa yhteydessä vähäisempään sairaalahoitoon palaamiseen (Korkeila 1998). Avohoitokontaktin jatkuvuus on ollut parempaa silloin, kun avohoito on ollut ensimmäinen kontaktitaho (Dausey ym. 2002). Avohoitohenkilökunnan määrän lisääntyessä näyttäisi ensimmäistä kertaa hoitoon tulevien osuus kasvavan (Saarento ym. 1995). Suomessa ei ole havaittu viitteitä potilaiden lisääntyneestä kuolleisuudesta avohoitosuuntauksen seurauksena, vaikka skitsofreniapo Mikä on hyvä tapa järjestää psykiatrista avohoitoa?
4 KATSAUS tilaiden itsemurhakuolleisuus on edelleen suuri. Ruotsissa ja Tanskassa skitsofreniapotilaiden kuolleisuus sen sijaan lisääntyi potilaspaikkojen vähentämisen myötä (Rantanen ym. Suomessa ei ole havaittu viitteitä potilaiden lisääntyneestä kuolleisuudesta avohoitosuuntauksen seurauksena 2008). Myös Yhdysvalloissa skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus näyttää viimeisen vuosikymmenen aikana hieman lisääntyneen (Saha ym. 2007). Monipuolisten avohoitopalvelujen tuottaminen ja avohoitopainotteisuus näyttävät olevan Suomessa yhteydessä merkitsevästi vähäisempään itsemurhakuolleisuuteen (Pirkola ym. 2009). Lisäksi kun huonommin toimeen tulevat kunnat yrittivät hallita kustannuksia organisaatiomuutoksilla, on itsemurhakuolleisuus saattanut jopa lisääntyä. Suomessa esiintyy edelleen huomattavia alueellisia eroja skitsofreniapotilaiden kuolleisuudessa (Salokangas ym. 2008). Vaikka myös skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on pienentynyt, on kuilu yleisväestöön nähden kasvanut (Rantanen ym. 2008). Mitä psykiatrisen avohoidon hyvästä toteuttamisesta tiedetään? Hoitomallien tutkimuksista on laadittu systemoituja kokoavia katsauksia (internet-oheisaineiston taulukko, Huolimatta avohoidon pioneeritutkimuksien mittavista ideologisista vaikutuksista hoitojärjestelmään oli katsauksen laatijoiden mukaan tehty yllättävän vähän laadukkaita tutkimuksia, joissa on verrattu avohoitomalleja sairaalahoitoon (Burns ym. 2001). Avohoitomallien potilailla on ollut kuukautta kohti viisi sairaalahoitopäivää vähemmän kuin tavanomaista sairaalapainotteista hoitoa saaneilla verrokeilla, mutta löydöksen merkitsevyyttä ei voitu laskea keskihajontojen puuttumisen vuoksi. Kun avohoitomalliin on kuulunut vierailuja potilaan kotona, on sairaalahoitopäivien määrä ollut merkitsevästi vähäisempi, mutta vierailujen lukumäärällä ei ole ollut vaikutusta tulokseen. Kun alkupe- Taulukko 2. Asiantuntijoiden käsitykset hyvän avohoidon välttämättömistä osatekijöistä Delphi-kyselyssä (Burns ym. 2001) Osatekijä Yksimielisyyden aste (%) Kotivierailut 100 Mahdollisuus usein toteutettaviin vierailuihin 100 Henkilökunnan hyvä ja monipuolinen ammattitaito 100 Erikoissairaanhoitaja 100 Psykiatri moniammatillisen työryhmän jäsenenä 100 Kokenutta lääketieteellisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa 100 Riittävä lääketieteellinen tuki 100 Kokenut avohoitoon suuntautunut psykiatri 100 Hyvin organisoitu ja johdettu työryhmä 100 Huomion kiinnittäminen sekä kliinisiin että sosiaalisiin tarpeisiin 100 Arviointi ja hoito kotiolosuhteissa 91 Moniammatillinen työryhmä 91 Joustava mahdollisuus potilaskontaktiin 91 Vahva johtajuus Kohtuullinen tapausmäärä työryhmää kohti 82 J. Korkeila
5 YDINASIAT 88Psykiatristen sairaaloitten sulkeminen ei sellaisenaan johda avohoidon kehittymiseen. 88Pioneerityönä kehitettyjen hoitomallien siirtäminen muualle voi olla ongelmallista. 88Kotona toteutettava työryhmämuotoinen avohoito saattaa vähentää sairaalahoidon tarvetta. 8 8 Avohoidon kehittyminen edellyttää hyviä työolosuhteita ja hoidon vaikuttavuuden seurantaa. räiset tutkijat olivat testanneet taloudellisessa analyysissä eroja hoitojen välillä, he olivat saattaneet käyttää epäasianmukaisia menetelmiä. Löydökset olivat etupäässä ristiriitaisia. Systemoidun katsauksen osana toteutettiin asiantuntijakysely tehokkaan avohoitomallin osatekijöistä Delphi-menetelmällä. Kaikkiaan 97 osatekijästä saavutettiin yksimielisyys hyvin usein (92 %) ja vahva yksimielisyys joka toisesta. Välttämättöminä osatekijöinä pidettiin palvelun piirteitä, joista saavutettiin yli 90 %:n yksimielisyys (taulukko 2) (Burns ym. 2001). Katsauksen laatijat ottivat yhteyttä alkuperäisiin tutkijoihin ja totesivat, että harvempi kuin joka toinen testattu avohoitomalli oli enää käytössä. Tutkittuja hoitomalleja sovellettaessa oli taipumusta luopua niistä yksilöllisimmistä piirteistä, joiden perusteella malleja pidettiin innovatiivisina. Käytössä olevien mallien osatekijöissä oli kuitenkin asiantuntijoiden keskeisinä pitämiä ulottuvuuksia (internet-oheisaineiston taulukko). Päiväsairaalahoito näyttäisi riittävän jopa kolmannekselle tavanomaista sairaalahoitoa saavista potilaista, mutta hoitopäiviin tai sairaalahoitoon palaamiseen hoitomuodolla ei ole ollut vaikutusta. Päiväsairaalahoitoa saa vien psykiatrinen oireilu lievittyy nopeammin, mutta sosiaalisessa toimintakyvyssä ei ole havaittu eroja. Päiväsairaala on tavanomaista sairaalahoitoa % edullisempi vaihtoehto. Hoitoresistenttien ahdistuneisuushäiriöiden ja masennustilojen hoitoon kehitetyt päiväsairaalahoito-ohjelmat saattavat myös lievittää psykopatologiaa nopeammin kuin tavanomainen avohoito (Marshall ym. 2001). Avohoidon muuttavasta vaikutuksesta sairaalahoidon tarpeeseen on tehty ristiriitaisia havaintoja. Psykiatrisen akuuttisairaalahoidon runsaan käytön vähentämistä tehostetulla avohoidolla tutkittiin Lontoossa satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa. Vaikka avohoitokontaktit lisääntyivät 24-kertaisesti, ei sairaalahoidon käyttö vähentynyt eikä tutkimushoito eronnut minkään muunkaan vastemuuttujan osalta tavanomaisesta hoidosta (Harrison-Read ym. 2002). Tiettyjen mallien sovellettavuus muualla kuin siellä missä ne on luotu, voi olla rajallista. Lukuisat paikalliset tekijät saattavat vaikuttaa potilaiden seuloutumiseen, malli voi olla riippuvainen keskeisten henkilöiden persoonasta, ja palvelumallin keskeisiä piirteitä saattaa olla vaikea kuvata pätevästi ja luotettavasti. Hyvää mallia muualle siirrettäessä voi seurata yllätyksiä ja malli saattaa osoittautua lyhytikäiseksi. Psykoosien varhainen tunnistaminen avohoitopainotteisen järjestelmän onnistumisen osatekijä? Psykoosien varhaisen toteamisen kehittämistä on ehdotettu hoitojärjestelmän keskeiseksi tehtäväksi (Suomen Psykiatriyhdistys 2008). Psykoosin jatkuminen pidempään hoitamattomana ennustaa sairaalahoitoon palaamista, heikkoa toimintakykyä ja oireiston etenemistä, joskin eräiden tutkittujen vasteiden osalta tutkimukset tuottivat erinäisistä syistä ristiriitaisia löydöksiä. Psykoosin hoidon viiveen keskiarvoa ei kuitenkaan voi käyttää yhtenä hoidon tarpeen tyydyttymisen osoittimena, sillä pienellä osalla viive on huomattavan pitkä ja jakauma siten vino. Meta-analyysin perusteella on ehdotettu laskennallista tunnuslukua, joka ilmoittaa nopeasti hoitoon saapuvien osuuden (Large ym. 2008). Hyvän avohoidon tavoitteena voisikin olla mahdollisimman lyhyt hoitoviive. Itsetuhoisen ja väki Mikä on hyvä tapa järjestää psykiatrista avohoitoa?
6 KATSAUS valtaisen käyttäytymisen riskikin on suurempaa juuri psykoottisen sairauden alkuvaiheessa (Melle ym. 2006). Hoitoviiveen lyhentäminen näyttää olevan mahdollista. Kattavassa norjalaisessa tutkimuksessa pyrittiin edistämään psykoosin varhaista tunnistamista mm. väestöä valistavalla kampanjalla ja tun- Psykiatrisen avohoidon kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota sekä potinistamista varten perustetuilllaskohtaiseen jatkuvuuteen erityistyöryhmillä. että eri palvelujen ja organisaatioiden keskinäiseen Hoitamattoman psy- hoidon jatkuvuuteen koosin kesto lyheni merkitsevästi, ja varhain löydetyillä psykoosipotilailla esiintyi vähemmän masennusta sekä negatiivisia ja kognitiivisia oireita kahden vuoden seurannassa kuin verrokeilla (Melle ym. 2008) Avohoito osana palveluketjua Hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää tulosten tieteellistä arviointia, seurantajärjestelmien kehittämistä ja hoidon tuloksellisuuden rutiinimaista seurantaa. Oleellista on luoda edellytykset dynaamiselle, nopeasti kehittymään kykenevälle hoitopalvelujen ketjulle. On kyseenalaista, voiko tämä onnistua, jos hoitojärjestelmän ensisijaisena periaatteena on kustannusten hallinta potilaan saaman terveyshyödyn sijaan. Avohoitotyöryhmien nopea kehittyminen edellyttää riittävää yksikkökokoa, hyviä työolosuhteita ja mahdollisuutta syventää taitoja erikoistumalla psykiatristen häiriöryhmien hoitoon. Psykiatristen häiriöiden näkökulmasta koordinoinnin tarpeet painottuvat eri tavoilla häiriöiden mukaan. Masennustilojen hoidossa yhteistyön kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa on keskeistä, sillä valtaosa potilaista kohdataan ensin terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa. Masennuksen vuoksi hoitoa saavista jopa kaksi kolmesta käyttää kuitenkin Suomessa erikoissairaanhoidon palveluja ja vaikeammasta häiriöstä kärsivät näyttävät kaikesta huolimatta kasautuvan erikoissairaanhoitoon (Hämäläinen ym. 2008). Vaikeiden persoonallisuushäiriöitten ja psykoosien avohoito edellyttää onnistuakseen saumatonta yhteistyötä sairaalan kanssa. Avohoidon kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota sekä potilaskohtaiseen jatkuvuuteen että eri palvelujen ja organisaatioiden keskinäiseen hoidon jatkuvuuteen. Palvelujärjestelmän nykyinen hajanaisuus on merkittävä riskitekijä jatkuvuuden kannalta. Palveluja tulee tarjota mahdollisimman moniin mielenterveyden häiriöihin, ja keskeisimpien osatekijöitten tulisi olla käytössä kaikkialla erikoissairaanhoidon avohoidossa. Vaikeammista häiriöistä kärsi vien potilasryhmien tulee saada riittävän laajasti kohdennettuja palveluja. Palveluvalikoiman painottamisen tulee nojata terveydenhuollon yleisiin eettisiin periaatteisiin, kuten oikeudenmukaisuuteen sekä häiriöitten vaikeusasteen ja hoitojen vaikuttavuuden arviointiin. Erikoissairaanhoidon avohoidon voimavarat tulee mitoittaa siten, että avohoito kykenee vastaamaan alueellisiin erikoissairaanhoidon tarpeisiin kustannustehokkailla menetelmillä. Hoitoa vaille ei saa jäädä vaikeista häiriöistä kärsiviä järjestelmänsisäisistä syistä, eikä lievien tapausten osuus erikoissairaanhoidossa saa olla suhteellisesti suuri. Työ avohoidossa näyttää vaativan yksilön sopeutumiskykyä enemmän kuin sairaalatyö, minkä vuoksi henkilökunnan kuormittumisen hallinta ja järjestelmän luhistumisen ehkäisy on välttämätön osa toimivaa kokonaisuutta. Työuupumuksen on todettu olevan avohoidossa yleisempää sairaalassa toimiviin verrattuna. Lisäksi avohoidon psykiatrit harkitsevat tavallisemmin työpaikkansa vaihtamista kuin sairaalakollegansa. Työolosuhteissa koetaan avohoidossa enemmän ongelmia, ja ne liittyvät työn pakkotahtisuuteen, huonoihin työolosuhteisiin ja paperitöiden määrään (Korkeila ym. 2003). Suomalaisten lääkäreiden keskuudessa tehdyssä kartoituksessa on havaittu, että psykiatrian erikoisalan lääkärit kokivat eniten ongelmia siinä, etteivät he voineet antaa potilailleen riittävää hoitoa (Saarni ym. 2008). Olosuhteet eivät ole laadukkaan työn J. Korkeila
7 kannalta vähäpätöinen tekijä, sillä yksilöiden harkinta ja päätöksenteko ovat sidoksissa sosiaaliseen toimintaympäristöön (Gigerenzer ja Goldstein 1996). Lopuksi Avohoito on hoidon toteuttamistapa ja -ympäristö, ei sellaisenaan hoitoa. Jotta hoidon laatu todella parantuisi, tulisi hoidon olosuhteiden muuttumisen jälkeen tapahtua myös muuta kehitystä. Työtapojen, asenteiden ja voimavarojen tulee muuttua uudistamisen myötä, mitä näyttää tapahtuneen harvoin. Avohoito edellyttää onnistuakseen koko väestöön suuntautuvaa työtä potilaan leimautumisen lievittämiseksi sekä toimintojen yhteen sovittamista terveydenhuollon ja muitten julkisen sektorin toimijoitten kesken. Avohoitosuuntausta on motivoinut myös ajatus kustannusten säästöstä, mutta tasokas avohoito ei ole päiväsairaalaa lukuun ottamatta sairaalaa halvempi vaihtoehto. Avohoito voi tarjota mahdollisuuden hoitoon potilaalle tutuissa olosuhteissa. Avo- ja sairaalahoitoa tulisi pyrkiä yhdistämään toisiaan tukeviksi ja täydentäviksi sekä välttää samalla luomasta liian optimistista kuvaa siitä, miten helppoa potilaspaikkojen korvaaminen muilla palveluilla saattaisi olla (Burns 2001). Palvelun puuttuminen kun voi näkyä niiden ihmisten elämässä, joiden kanssa järjestelmä ei ole paljoa tekemisissä. Hoidon puutteiden taakka tuntuu silloin omaisten elämässä tai pitkittää tarpeettomasti potilaan kärsimystä. JYRKI KORKEILA, professori, ylilääkäri Turun yliopisto ja Harjavallan sairaala Sairaalantie 1, Harjavalta Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista. Summary Psychiatric out-patient care There is a dearth of solid scientific data on the effectiveness of regular psychiatric outpatient care. Models for psychiatric community treatment rose from pioneering work, but these models have been tested in a reletively small number of high quality randomized and controlled trials. Some of psychiatric hospital care could be replaced by day-hospital care and use of hospital treatment may be decreased among some of the patients with severe psychiatric disorders by using home-based care by mental health teams. Early intervention in psychosis may provide possibilities to decrease need of hospital care. Closure of psychiatric hospitals is unlikely to lead to the development of community care. High quality care necessitates follow-up of effectiveness and, additionally, good working conditions, where treatment may be applied according to the best information available Mikä on hyvä tapa järjestää psykiatrista avohoitoa?
8 KIRJALLISUUTTA Becker T. Out-patient psychiatric services. Kirjassa: Thornicroft G, Szmukler G, toim. Textbook of community psychiatry. Avon: Oxford University Press 2001, s Burns T. Balancing the service elements. Kirjassa: Thornicroft G, Szmukler G, toim. Textbook of community psychiatry. Avon: Oxford University Press 2001, s Burns T, Knapp M, Catty J, ym. Home treatment for mental health problems: a systematic review. Health Technol Assess 2001;5: Dausey DJ, Rosenheck RA, Lehman AF. Preadmission care as a new mental health performance indicator. Psych Serv 2002;53: De Girolamo G, Cozza M. The Italian psychiatric reform. A 20-year perspective. Int J Law Psychiatry 2000;23: Desai MM, Rosenheck RA. Trends in discharge disposition, mortality, and service use among long-stay psychiatric patients in the 1990s. Psychiatr Serv 2003;54: Dunn WN, Mitroff LL, Deutsch SJ. The obsolence of evaluation research. Eval Prog Planning 1981;4: Gigerenzer G, Goldstein DG. Reasoning the fast and frugal way: models of bounded rationality. Psychol Rev 1996;103: Harrison-Read P, Lucas B, Tyrer P ym. Heavy users of acute psychiatric beds: randomized controlled trial of enhanced community management in an outer London borough. Psychol Med 2002;32: Huff ED. Outpatient utilization patterns and quality outcomes after first acute episode of mental health hospitalization. Is some better than none, and is more service associated with better outcomes? Eval Health Prof 2000;23: Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S, Pirkola S, Kiviruusu O. Use of health services for major depressive and anxiety disorders in Finland. Depress Anxiety 2008;25: Kaltiala-Heino R, Laippala P, Joukamaa M. Has the attempt to reduce psychiatric inpatient treatment been successful in Finland? Eur Psychiatry 2001;16: Korkeila J. Perspectives on the public psychiatric services in Finland. Evaluating the deinstitutionalisation process. Jyväskylä: Stakes Research Report 1998:93. Korkeila J, Ostamo A, Joukamaa M, Salokangas RKR. Missä Psykiatrit ovat? Psychiatr Fenn 2003;34 suppl 1. Large M, Nielsen O, Slade M, Harris A. Measurement and reporting of the duration of untreated psychosis. Early Interv Psychiatry 2008;2: Lien L. Are readmission rates influenced by how psychiatric services are organized? Nord J Psychiatry 2002;56:23 8. Marshall M, Crowther R, Almaraz-Serrano A, ym. Systematic reviews of the effectiveness of day care for people with severe mental disorders: (1) acute day hospital versus admission; (2) vocational rehabilitation; (3) day hospital versus outpatient care. Health Technol Assess 2001;5:1 75. Mechanic D. The scientific foundations of community psychiatry. Kirjassa: Thornicroft G, Szmukler G, toim. Textbook of community psychiatry. Avon: Oxford University Press 2001, s Melle I, Johannesen JO, Friis S ym. Early detection of the first episode of schizophrenia and suicidal behavior. Am J Psychiatry 2006;163: Melle I, Larsen TK, Haahr U ym. Prevention of negative symptom psychopathologies in first-episode schizophrenia: twoyear effects of reducing the duration of untreated psychosis. Arch Gen Psychiatry 2008;65: Pijl YJ, Kluiter H, Wiersma D. Change in Dutch mental health care: an evaluation. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2000;35: Pirkola S, Sund R, Sailas E, Wahlbeck K. Community mental-health services and suicide rate in Finland: a nationwide smallarea analysis. Lancet 2009;373: Rantanen H, Koivisto AM, Salokangas RK ym. Five-year mortality of Finnish schizophrenia patients in the era of deinstitutionalization. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol Jul 28 [Epub ahead of print]. Saarento O, Oiesvold T, Göstas G ym. The Nordic comparative study on sectorized psychiatry. II. Resources of the psychiatric services and treated incidence. Acta Psychiatr Scand 1995;92: Saarni SI, Halila R, Palmu P, Vänskä J. Ethically problematic treatment decisions in different medical specialties. J Med Ethics 2008;34: Saha S, Chant D, McGrath J. Is the differential mortality gap worsening over time? A systematic review of mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Salokangas RKR, Stengård E, HonkonenT, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Helsinki: Stakes Salokangas RKR, Helminen M, Koivisto AM, ym. Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin. Suom Lääkäril 2008;44; Skitsofrenia [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [päivitetty ]. Slade M, Beck A, Bindman J, Thornicroft G, Wright S. Routine clinical outcome measures for patients with severe mental illness: CANSAS and HoNOS. Br J Psychiatry 1998;174: Stakes. Psykiatrian erikoisalan laitoshoito Tilastotiedote 2008;36. Sytema S, Burgess P. Continuity of care and readmission in two service systems: a comparative Victorian and Groningen case-register study. Acta Psychiatr Scand 1999;100: Thornicroft G, Tansella M. The planning process for mental health services. Kirjassa: Thornicroft G, Szmukler G, toim. Textbook of community psychiatry. Avon: Oxford University Press 2001,
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotMiten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura
Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotÖppenvårdens problem är mobila team lösningen?
Tiedosta hyvinvointia 1 Öppenvårdens problem är mobila team lösningen? Prof. Kristian Wahlbeck Stakes, Gruppen för mental hälsa Helsingfors universitet, Psykiatriska kliniken Sosiaali ja terveysalan tutkimus
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotTHL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue
THL:n pakkotyökirja Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue THL:n TYÖRYHMÄ THL kutsui psykiatristen sairaaloiden edustajat Pakon käytön vähentämisen ja turvallisuuden lisäämisen
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotKvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMiten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki
Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 19.11. 2018 Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotHaasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotKokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla
Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla Mitä tapahtui ja missä mennään nyt? Mirkka Kallio Sairaanhoitaja/TtM-opiskelija Photo by Gary Greatwich 2015 Esityksen tarkoitus: Kokemukset DASA:n käyttöön
LisätiedotKaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.
Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotPSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
PSYKIATRISET ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOITOPALVELUT KESKI-POHJANMAAN, LAPIN, LÄNSI-POHJAN JA POHJOIS- POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Jouko Lemmetty Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotLaatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa
Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT V. 2000 Kitinoja H., Kiili R., Arola I., Finne M., Haapamäki M-L., Heiska A., Ojanen A., Sarajärvi A., Yli-Hukkala M-L.,
LisätiedotMielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet
Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet Kristian Wahlbeck Senior Technical Officer WHO Regional Office for Europe Mental Health Programme tutkimusprofessori, THL kristian.wahlbeck@thl.fi 1 Mielenterveyspalveluiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotKokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen
Kokijuuden korostaminen: psykoosista kärsineiden elämäntarinat ja näiden tutkiminen Tomi Bergström psykologi Jyväskylän yliopisto L-PSHP/Keroputaan sairaala Miksi subjektiiviselle kokemukselle ei anneta
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotForskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö
Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotLisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?
Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Tays nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotTerveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011. Saatesanat RP
Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.- 4.2011 Saatesanat RP Vaikeita kysymyksiä jäädytetystä moraalista. Mitä ovat terveys ja sairaus? Miten suuri osa yhteisestä varallisuudesta voidaan
Lisätiedot