Heartscapes of Europe Euroopan sydänmaat Open dialog Avoin vuoropuhelu

Transkriptio

1 Heartscapes of Europe Euroopan sydänmaat Open dialog Avoin vuoropuhelu Heartscapes of Europe on luomiskertomus kaupungista Suomen sydämessä joka aktiivisesti ja tietoisesti ryhtyy luomaan ympäristöään ja vahvistamaan kansalaistensa kulttuurista lukutaitoa yhteistyössä muiden sydänmaiden kanssa. Euroopan sydänmaat, reunat, avaavat uusia näkökulmia ja luovat uutta. Tätä Suomi kansainvälisesti ja Jyväskylä suomalaisuuden kehtona ovat edustaneet jo yli 100 vuotta. Aikanaan seminaarin kautta Suomeen levisi lukutaito. Nyt on aika oppia lukemaan kulttuureita. Visio:

2 Jyväskylästä seutukuntineen kansainvälisesti kiinnostava luovuuden vyöhyke. Tavoite: HYVÄ ARKI Tehdään yhteistyöllä tulevien vuosien aikana Jyväskylän verkostokaupungista maamme luovuuden osaamiskeskus, jonka innovaatiot ovat globaalisti kiinnostavia. Kulttuuripääkaupunkihanke nostaa alueensa oman osaaminen esiin. Punainen lanka: Kulttuuriosaamisen kehittäminen. Kulttuurisen lukutaidon edistäminen. Dialogin avaaminen erilaisten toimijatahojen kanssa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen toiminta-alueet, joista koostuu arjen kulttuuri: 1. ympäristö, 2. perintö, 3. kasvatus ja 4. taide.

3 Kasvatus Education Perintö Heritage Hyvä arki Rich everyday life Ympäristö Environment Taide Art Kulttuuri on erottamaton ja tärkeä osa ihmiselämää. Kulttuuriin käsitteenä liittyy historiaa, rakennettua ympäristöä, kulttuurimaisemaa, kansallisia ominaispiirteitä ja arkipäivän estetiikkaa. Kulttuuri on osa perintöämme, kansallista identiteettiä ja pitkälle jatkuvia henkisiä sukujuuria. Kulttuuri ohjaa ajattelua ja toimintaa sekä auttaa tulkitsemaan yhteiskuntaa, ympäristöä, jossa toimimme joka päivä. Arjen kulttuuri avaa näkökulmia ihmiselämän tavallisiin, jokapäiväisiin ja usein tiedostamattomiin puoliin. Arki on sekä aineellista että henkistä toimintaa ja sen tuloksia. Se muodostuu mm. työstä, perhe-elämästä ja tavoista, mutta myös arkea rikkovista rituaaleista aina karnevaaleista urheilukilpailuihin.

4 Open dialog avoin vuoropuhelu tarkoittaa, että eri kulttuureita opitaan lukemaan ja tulkitsemaan. Jyväskylä toteuttaa kulttuuripääkaupunkihankkeensa hallintokuntia toiminnallisesti yhdistävillä panostuksilla, joiden kautta se avaa dialogin eri toimijatahojen kanssa ja risteyttää aktiivisesti erilaisia aivopääomia. Jyväskylän kulttuuripääkaupunki hanke on matka kohti luovaa verkostokaupunkia, joka 1. kykenee keskusteluun alueensa muiden kuntien kanssa 2. luo ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja 3. on aktiivinen kansainvälinen toimija. Ohjelmistosuunnittelun lähtökohtana ovat jo olemassa olevat kulttuurin pitkäikäiset ilmiöt ja uudet nousevat taiteen oraat.

5 Kasvatus Education Jyväskylään perustettiin ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut jo ja luvulla. Suomen ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari perustettiin vuonna Seminaarista kasvoi 1934 kasvatusopillinen korkeakoulu, joka muutettiin yliopistoksi vuonna Jyväskylän Yliopisto jatkaa kehitystään ja kantaa sivistysyliopiston perinnettä. Koulutuksen tärkeä tehtävä on luoda perusta lapsen hyvän itsetunnon kehittymiselle jo varhaisvaiheista lähtien. Kasvatuksen tehtävä on antaa jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, siksi se on keskeinen tekijä yhteisön kehittämisessä. Kasvatukseen sisältyy tieteen ja taiteen vuoropuhelu. Kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteena on vahvistaa ihmisten kulttuuri-identiteettiä, tuntemusta omista ja vieraista kulttuureista. Vahva identiteetti avaa väylän itsetuntoon ja kansainvälisyyteen. Sivistynyt ihminen pystyy kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa ja ymmärtämään muita kulttuureja. Paikallisen kulttuuririkkauden löytäminen antaa jokaiselle mahdollisuuden oman identiteetin sisältöjen ja virikkeiden rakentamiselle.

6 Alustava pääkaupunkivuoteen valmistautuminen ja ohjelmiston kehittäminen, Kasvatus ja opetus: Foorumit Keskustelufoorumit käynnistyvät maakunnallisesti ja kuntakohtaisesti Kansainväliset vierailuluennot Kansainvälinen korkean profiilin vierailija ja siihen liittyvä keskustelu vuosittain Luovuussertifikaatti Luovuuden laatukäsikirja, joka formuloi yrityksen henkisen strategian Virkamiesten TET Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimintakulttuurien törmäyttäminen Seniorien kulttuuristrategia Ikääntymisen aiheuttamien haasteiden kohtaaminen kulttuurisin keinoin Kulttuurineuvolat Taide osaksi neuvolatyötä Seudullinen peruskoulukokeiluhanke Peruskoulutukseen Jyväskylän seudun malli, jossa taide- ja kulttuuriaineet leikataan osaksi koulupäivää; tutkimushankkeita (liikunta, ruoka, kulttuuri); lähiruokakokeilut Liikkuva kulttuuri -projektit aloitetaan Arkiliikunta ja terveys, lapsista senioreihin Kansainvälinen kulttuurivaihto Kumppanit?

7 Ympäristö Environment Jääkauden mannerjään vetäytymisen seurauksena Jyväskylän identiteetille ja kaupunkikuvalle olennainen harju syntyi n ekr. Hieman myöhemmin (n ekr.) saapuivat ensimmäiset ihmiset Keski-Suomeen. Ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas, Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, asettui Jyväskylän alueelle keskiajalla. Ihminen on muokannut ympäristöään, luonut resursseja ja laajentanut tekniikan kehittyessä entisiä. Perusasetelma ihmisestä ympäröivien resurssien käyttäjänä - säästäjänä tai tuhlaajana on elänyt halki vuosituhansien. Ihmisen toimintaympäristö rakentuu sekä henkisestä että fyysisestä ympäristöstä. Jyväskylän seudulla voimme seurata ihmistä ympäristönsä rakentajana monien esimerkkien kautta. Hyvä asuinympäristö ja sosiaalinen tasapaino merkitsevät asukkaiden hyvinvointia ja ovat ja tulevat olemaan yksi keskeinen kilpailuvaltti kansainvälistyvässä maailmassa. Ne luovat edellytyksiä demokraattiselle ja avoimelle yhteiskunnalle ja ovat myös merkittävimpiä turvallisuuden takeita. Tarvitaan monenlaisia, mutta myös monikäyttöisiä asuinympäristöjä.

8 Alustava pääkaupunkivuoteen valmistautuminen ja ohjelmiston kehittäminen, ympäristö: Kävelykadut ja kylänraitit taidekaduiksi Taide osana ihmisen arkea Taide maisemassa -projekti käynnistyy Ympäristötaide ja -yhteisötaide osaksi seutukunnan kehittämislinjauksia Valoa! -projekti käynnistyy Valo rakentamassa kulttuuripääkaupunkia; seudulliset valaistussunnitelmat Seudullinen arkkitehtuuristrategia Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja rakennussuunnittelun strategia koko seudulle Lasten ja nuorten ympäristösuunnitteluprojektit Lapset ympäristönsä kehittäjinä: seudullinen suunnitelma Seudullinen peruskoulukokeiluhanke Peruskoulutukseen Jyväskylän seudun malli, jossa taide- ja kulttuuriaineet leikataan osaksi koulupäivää; tutkimushankkeita (liikunta, ruoka, kulttuuri); lähiruokakokeilut Kansainvälinen kulttuurivaihto Kumppanit?

9 Perintö Heritage Ihminen on siirtänyt osaamisensa kautta kulttuurista pääomaa jälkipolville ja muokannut ympäristöään Jyväskylän seudulla jo tuhansia vuosia. Varhaisimmat esimerkit tästä ovat seudun lähes 7000 vuotta vanhat, valtakunnallisesti merkittävät kalliomaalaukset. Ihmisyyden ja kulttuurin edellytyksenä oli aivojen ja muistin kehitys sellaisiksi, että ihminen pystyi käsittämään ajan kolmijaon menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, mikä mahdollisti suunnittelun. Eli kun ihminen ymmärtää mistä hän on tulossa ja missä hän on, hän pystyy päättämään mihin hän on menossa. Kulttuuriperintöä havainnoimalla voimme harjaannuttaa lukutaitoamme : opimme havainnoimaan ympäristöämme uudella tavalla ja tulkitsemaan sen viestejä. Samalla opimme ymmärtämään paremmin myös omaa aikaamme ja olemistamme. Tämän päivän kalliomaalauksia voivat olla kulttuurituotteet Aallon tuolista Lutakon leipomotaloon, joka heijastaa nuorten omaehtoista kulttuurinsa arvostamista. Jyväskylän seutu on ollut koko Suomea ajatellen merkittävä suomalaisuuden sisällöntuottaja. Aikanaan asema perustui ennakkoluulottomuudelle ja rohkeudelle. Jos seutukunta tahtoo jättää yhtä suuren jäljen tuleville polville, vaaditaan samoja ominaisuuksia.

10 Alustava pääkaupunkivuoteen valmistautuminen ja ohjelmiston kehittäminen, perintö: Alueen museot ja kulttuuriperintökohteet Kylätaloverkosto -projekti käynnistyy Kylätaloista kulttuurikeskuksiksi Perintöverkko Kaupunginosien historian ja tapahtumien kartoittaminen verkossa Lähiruoka Yritysten ravitsemuspalvelujen kehittäminen; vesistö-, kulttuuri- ja perinnematkailu: Hyvinvointia ruuasta Seudullinen peruskoulukokeiluhanke Peruskoulutukseen Jyväskylän seudun malli, jossa taide- ja kulttuuriaineet leikataan osaksi koulupäivää; tutkimushankkeita (liikunta, ruoka, kulttuuri); lähiruokakokeilut Kansainvälinen kulttuurivaihto Kumppanit?

11 Taide Art Keski-Suomi on antanut paljon Suomen taiteelle ja kulttuurille. Jo luolissa eläneet esi-isämme ovat tehneet esteettisiä tekoja taide on ollut osa jokapäiväistä elämää ja sittemmin jokainen sukupolvi on tuottanut oman taiteensa tarinat. Jo Akseli Gallen-Kallela väitti aikanaan, että turmeltumaton, omassa maailmassaan henkisesti rikas kansa ja alkuperäinen luonto löytyvät Sisä-Suomesta. Jyväskylä suomalaisuuden keskuksena on ollut tärkeä myös kirjallisuudelle ja suomenkieliselle musiikkielämälle. Kivikauden nimettömät kalliomaalarit, puukirkkojen tekijät ja tunnustetut taiteilijat ovat yhdessä muovanneet nykyisyytemme muistijälkiä. Taide on aina ollut merkittävä symbolien luoja ja merkitysten nimeäjä. Jyväskylän taide-elämä on vireää ja kulttuuripääkaupunkihankkeen yhteydessä sitä on mahdollista nostaa esiin. Taide tekee näkyväksi ihmisen mielen toimintaa, tunteita, uskomuksia, mielikuvitusta ja päättelyä. Nykytaide on vuoropuhelua, johon kaikkien tulisi osallistua.

12 Alustava pääkaupunkivuoteen valmistautuminen ja ohjelmiston kehittäminen, taide: Liikkuvat galleriat Taidenäyttelyitä Jyväskylän lentoasemalla ja matkakeskuksessa Festivaalit ja tapahtumat seutukunnalla Vuodesta 2008 alkaen kehittämisrahaa Alueen taidelaitokset Kävelykadut ja kylänraitit taidekaduiksi Taide osana ihmisen arkea Arkkitehtuurisymposium 2006 Alvar Aalto -symposium Design Forum 2007 Kansainvälinen muotoilusymposium Taidelainaamot -projekti käynnistyy Seudulliset taidelainaamot yhteistyössä kuntien kirjastojen kanssa Taiteilijaresidenssiohjelma käynnistyy Seudullisen taiteilijaresidenssiverkoston käynnistäminen; kv. vieraita LUMO 2007 Seudullinen peruskoulukokeiluhanke Peruskoulutukseen Jyväskylän seudun malli, jossa taide- ja kulttuuriaineet leikataan osaksi koulupäivää; tutkimushankkeita (liikunta, ruoka, kulttuuri); lähiruokakokeilut Arkkitehtuurin tutkijakollegium 2008 Graphica Creativa 2008 Kirjallisuuden kaupunki Eri kirjallisuuden alan hankkeet yhdistyvät kulttuuripääkaupungin teemaan Kansainvälinen kulttuurivaihto Kumppanit? Graphica Creativa Arkkitehtuuri-symposium; Design Forum; Tutkijakollegium samana vuonna LUMO Suuri eurooppalainen ruokasymposium

13 VUOSI 2011 rakentuu yllä kuvatulta pohjalta. Kaikki aloitetut sisällöt huipentuvat vuonna 2011 ja tavoitteena on jatkaa niiden kehittämistä sen jälkeen. Vuotta 2011 varten kullekin sisällölle laaditaan tarkempi kehittämissuunnitelma, jossa eri toimijatahot ja yhteistyökumppanit listataan. Lisäksi tarvitaan tarkempi ohjelmakuvaus. Ohjelmiston lähtökohtana on ottaa huomioon kulttuurin pitkäikäiset ilmiöt ja oraalla olevat paikallisille sisällöille rakentuvat ideat, jotka kasvavat kohti vuotta VUOSI 2011 SYNTYY PITKÄSSÄ PROSESSISSA YHTEISTYÖN TULOKSENA. SITÄ EI OSTETA. KEHITTÄMISTYÖ VAATII PANOKSIA, JOTKA ON SELKEÄSTI MÄÄRITELTÄVÄ. Hallinnolliset ja organisatoriset toimenpiteet: Tiedotus Tiedotus Kulttuuripääkaupunkitiedotus käynnistetään 2006 paikallislehtien kulttuurisivuilla, jotka toimijat tuottavat

14 KOKO HANKKEEN TALOUSARVIO: Toimintaraha Huom Henkilöstökulut Huom hakemuksen viimeistely kaupungin kustannus Ohjelmistoon (2 hlöä) Verkostohankkeena liittyvät (2 hlöä) Henkilöstön mitoitus kustannukset (3 hlöä) Eu-rahan mukaiseksi toimijoiden (8 hlöä) vastuulla (8 hlöä + määräaikaiset) Yht miljoonaa euroa Tulojen muodostus : Jkl kaupunki/ (seutu /maakunta) EU ja valtio 2011 Yhteensä vuosina Hanke-, sponsoriraha Huom, ohjelmasuunnitelmien budjetit eri toimijoilla

15 Jyväskyl skylän n verkostokaupunki Euroopan kulttuuripää ääkaupunkina 2011 Tiede- ja tutkimusyhteisöt Yhteistyöverkosto Käyttäjät Ydinyhteistyökumppanit Oheispalvelut Museot, teatterit, orkesterit, Kulttuurimatkailuyritykset Jyväskylän kirjastot, festivaalit Luontomatkailuyritykset yliopisto Taiteilijajärjestöt Ohjelmapalveluyritykset Kulttuuriaitta Pitopalveluyritykset Paikallislehdet Ravintolat Yritykset Kuljetuspalvelut Kansalaisopistot (bussit, laivat, taksit) JAMK Keski-Suomen kylät, Majoituspalvelut asukasyhdistykset Kongressi- ja kokouspalvelut Maahanmuuttajajärjestöt Kansainväliset kumppanit HUMAK Projektiryhmä kaupungin organisaatiossa: Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelu; johtaminen, koordinointi, viestintä Koko alueen kuntalaiset Koti- ja ulkomaiset vieraat Yhteisöjen ja yritysten vieraat Yhteistyöyritykset ja -yhteisöt Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun kunnat, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen Kauppakamari, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen yrittäjät ry, Jykes, Seurakunnat, Opetusministeriö

16 Kaupungin vastuulle jäävät kustannukset Vuosi 2006 Hakemus jätetään Opetusministeriölle 1.3. Hankeluonnoksen viimeistely Vuoden 2007 budjettiin esitys vuodelle 2007 Vuosi 2007 Suomen ehdokkaat on valittu. Suunnittelu jatkuu, mikäli Jyväskylä on ehdokaskandidaattina 1. kahden henkilön työpanos jatkovalmistelua varten 2. toimintarahaa Vuosi 2008 Kulttuuripääkaupunki on valittu. Mikäli Jyväskylä tulee valituksi: 1. kahden henkilön työpanos jatkovalmistelua varten 2. toimintarahaa Vuosi 2009 Jyväskylä käynnistää markkinoinnin ja ohjelmatyön Perustetaan kaupunkiorganisaatioon projektiryhmä 1. kolmen henkilön työpanos 2. toimintarahaa Vuosi Markkinointi ja ohjelmatyö täydessä käynnissä 1. neljän henkilön työpanos 2. toimintarahaa Vuosi 2011 Varsinainen kulttuuripääkaupunkivuosi 1. viiden henkilön työpanos 2. toimintarahaa Yht Jyväskylän kaupunki vastaa organisaationsa sisällä niistä projekteista ja hankkeista, jotka on jo budjetoitu kaupungin talousarvioon. (esim. Graphica Creativa) 2. Toimintaraha tarkoittaa ohjelmaan liittyvää kokonaiskustannusta. 3. Alustavat ohjelmistot ovat kunkin toimijan vastuulla. Jyväskylän kaupungin rooli on koordinoida toimintaa ja ohjata tiedotus- ja markkinointityötä