Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat"

Transkriptio

1 Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat

2 Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat Raha on hyvä renki mutta huono isäntä. Sen muistavat ainakin ne yrityksensä menettänyttä, jotka ajautuivat konkurssiin suuren laman aikana. PK-yrittäjä Itä-Suomesta

3

4 Saatteeksi Elinkeinoelämän keskusliiton PKyritysvaltuuskunnan asettama verotus- ja rahoitustyöryhmä tarkastelee tässä muistiossa, miten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta tulee kehittää. Tavoitteet ulottuvat laajalle: muistiossa käsitellään oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotusta, aloittavien ja kasvuyritysten ongelmia, riskirahoitusta, vieraan pääoman ehtoista rahoitusta, vakuuksia ja erityisluottolaitosten toimintaa. Muistio on jatkoa syyskuussa 2005 julkaistulle EK:n PK-ohjelmalle Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. EK:n PK-yritysvaltuuskunta on hyväksynyt nämä linjaukset. Tämä muistio on tarkoitettu kaikille PK-yritysten rahoituksesta vastuussa oleville: PK-yrittäjille, poliittisille päättäjille ja yritysten rahoittajille. Linjauksissa ei käsitellä kansainvälisiä rahoituslähteitä. Muistion liitteiksi on laadittu yleiskatsaus yritysten rahoitusriskeistä sekä katsaus rahoitusyhtiötoimintaan. Ohjelman eri valmisteluvaiheissa ilmeni yhä selvemmin, että yleinen käsitys, jonka mukaan PK-yrityksillä ei olisi juurikaan rahoitusongelmia, on virheellinen. Hyvin suurella osalla PK-yrityksistä on rahoitusongelmia, mutta ne ilmenevät eri tavoin sen mukaan, onko kysymyksessä aloittava, kasvava, kansainvälistyvä, toimintaansa vakiinnuttava vai varttuneempi yritys. Näköpiirissä on myös monia uusia haasteita, joihin tulee varautua, jotta PK-yrittäjät kykenisivät kantamaan niille sälytetyn lisääntyvän vastuun työllistäjinä ja suomalaisten hyvinvoinnin rakentajina. Tämä edellyttää yrityksiltä nykyistä parempaa rahoitusosaamista ja EK:lta rahoitustilanteen jatkuvaa seuraamista, siihen vaikuttamista ja informaatiota jäsenkunnalle. Ohjelmaa kirjoitettaessa on käyty keskusteluja pankkien, rahoituslaitosten ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa, ja ohjelmaluonnosta ovat kommentoineet mm. Ernst & Young Oyj:n, Vakuutusosakeyhtiö Garantian, Finnvera Oyj:n, Nordea Pankki Oyj:n, Sampo Pankki Oyj:n, OKO-Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n, Suomen Pankkiyhdistyksen ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton edustajat. Esitämme heille kiitokset rakentavista ja asiantuntevista näkemyksistä. Tätä kehittämisohjelmaa valmistelleen PK-verotus- ja rahoitustyö- ryhmän puheenjohtajana on toiminut hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo (Meconet Oy) ja sihteerinä johtava asiantuntija Pekka Tsupari (EK) sekä jäseninä toimitusjohtaja Kaisu Greus (Kiinteistökaari Oy), yrittäjäneuvos Eero Mölsä (Sidoste Oy) ja asiantuntija Juhani Seppälä (EK). Työhön ovat osallistuneet myös PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho sekä johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, erityisasiantuntija Heikki Pitkänen, asiantuntija Tarja Nissinen, asiantuntija Severi Keinälä ja tiedottaja Timo Immonen EK:sta. Etelärannassa Heimo J. Aho EK:n PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Timo Parmasuo PK-verotus- ja rahoitustyöryhmän puheenjohtaja EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 3

5

6 Sisältö 1 PK-yritysten rahoitus on lukuisten muutosten edessä 6 2 PK-yritysten rahoituksen kehitys ja rahoitusaseman kehittämistarpeet Pääomapula on vaivannut lähes koko itsenäisyyden ajan Laman psykologiset opetukset muistetaan vielä 2000-luvulla Yritykset jäävät pieniksi, kasvuhalukkuus vähäistä Basel II tuo haasteita pankeille ja PK-yrityksille Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PK-yrityksille 18 3 PK-yritysten rahoituslinjaukset Oman pääoman ehtoinen rahoitus Verotus Alkavat yritykset sekä pääomasijoittajien ja PK-yritysten yhteistyö Välirahoitus Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Pankit TEL-takaisinlainaus Vakuusjärjestelyt Julkinen yritysrahoitus Erityisluottolaitokset Kauppa- ja teollisuusministeriön muut panostukset yritystoimintaan Yritystuet EU:ssa 4 Tavoitteina yritysten vakaa rahoitusasema ja kasvu 38 Liite 1 Yritysten rahoitusriskit ja niiden hallinta 39 Liite 2 Rahoitusyhtiötoiminta 43 EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 5

7 1 PK-yritysten rahoitus on lukuisten muutosten edessä EK:n PK-ohjelmassa Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa (2005) todetaan, että pienten ja keskisuurten yritysten merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana on suuri ja kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Valtaosa Suomen yrityksistä on PK-yrityksiä. Vuoden 1975 jälkeen kaikista uusista työpaikoista lähes 80 prosenttia on syntynyt PK-yrityksiin. Niiden rooli talouskasvun moottorina, verotulojen tuottajana ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana on ratkaisevan tärkeä. Uusia työpaikkoja syntyy vain siinä tapauksessa, että yritykset menestyvät. Siksi niiden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Rahoituskysymyksiä ei käsitelty yksityiskohtaisesti PK-ohjelmassa, sillä ne muodostavat oman laajan kokonaisuutensa ja vaativat omat linjauksensa. PK-yritysten rahoitus ei ole vähäpätöinen ongelma. Yritysten aloittavien, vakiintuneiden ja kasvavien yritysten rahoitus on turvattava. Suomalaisten PK-yritysten rahoituksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tavoitteena on, että rahoituksesta tulee yksi suomalaisyritysten kilpailuvalteista. Vaikka pääomapulaa sinänsä ei nykyisin juurikaan ole, ovat PKyritysten rahoituskysymykset aiempaa mutkikkaampia. Rahoitustarpeet ovat monimuotoistuneet, ja kysymys siitä, missä määrin rahoittaja osallistuu riskien jakamiseen, on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Raha ei välttämättä ohjaudu työllisyyden kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Varsinkin uusiin, aloittaviin yrityksiin liittyviä rahoi- tusriskejä pidetään suurina. Yritykset ovat keskenään kovin erilaisia, ja ongelmat ja kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan. Myös osakeyhtiölain muutokset tulevat vaikuttamaan yritysten rahoitustarpeisiin. On huolehdittava siitä, etteivät muutokset heikennä tilannetta yritysten omavaraisuusastetta arvioitaessa. Rahoitus on ollut PK-yritysten pulmana kautta aikojen. Ongelmien sisältö sekä painotukset ovat vaihdelleet. Ajankohtaisimmat PK-yritysrahoituksen haasteet ovat seuraavat viisi: Luottolaitosten vakavaraisuussäännösten muutos Keskeisin näköpiirissä oleva asia on pankkien vakavaraisuussäännösten muutos (Basel II) vuoden 2007 alussa. Sen tavoitteena on vahvistaa pankkien riskien hallintaa, mutta samalla se vaikuttaa lainojen luottoriskin arviointiin ja sitä kautta yritysten lainarahan saatavuuteen ja nykyiseen hintaan. Korkomarginaalien hajonta lisääntyy, ja monien PK-yritysten sekä varsinkin uusien aloittavien yritysten lainojen korkotaso uhkaa nousta. Uusien Baselsäännösten käyttöönotto saattaa myös kärjistää suhdannevaihteluita. Siihen tulee varautua. Olennaista on, että pankkien ja muiden luotonantajien oma pääoma pidetään riittävän suurena. Yrittäjät eivät ole pitäneet rahalaitosten tiedotustoimia Basel II:n tulevista vaikutuksista riittävinä. Luottolaitosten uusien vakavaraisuussäännösten myötä pankkien liikkumavara PK-yritysten rahoittajana voi kaventua ja pääomasijoittajien merkitys vahvistua. Kovenanttien eli sopimusvakuuksien käyttö voi lisääntyä myös PK-yrityksen luototuksessa. Yritysten on tarkoin selvitettävä kovenanttien käytöstä mahdollisesti aiheutuvat haitat. PKyrityksille pitää olla tarjolla monipuolisia rahoitusvaihtoehtoja. Aloittavat ja voimakkaan kasvun yritykset Toinen iso asia on aloittavien ja kasvuyritysten rahoitus. Vähäinen yrittäjyysaktiivisuus ja kasvuhaluttomuus ovat Suomen kansantalouden ja työllisyyden ehkäpä keskeisimmät ongelmat. Myönteistä on, että yrityksen alkuvaiheen riskipääomarahoitusta on saatavilla entistä helpommin. Tarvitaan kuitenkin vielä monta askelta samaan suuntaan, jotta kasvuyrittäjyyttä ja riskinottokykyä voidaan lisätä nykyisestä olennaisesti. Yksityisten pääomamarkkinoiden ohella on tärkeää lisätä julkisen sijoitustoiminnan riskinottoa. Tarvitaan lisää pääomia ja rahoittajien yhteistyötä: useilta yrityksiltä rahoitus uhkaa loppua jo muutaman toimintavuoden jälkeen. Konkurssiriski on suurin kolmantena toimintavuotena. Kasvuyrittäjyyden rahoitus muodostaa oman ongelmansa. Suomessa on kasvuyrityksiä määritelmästä riippuen noin 0,2 3 prosenttia yrityskannasta. Niitä tulisi saada lisää. Viennin ja kansainvälistymisen rahoitukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Julkinen rahoitus yrityksille pitää nähdä julkisena kehittämispanostuksena, josta on 6 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

8 odotettavissa pitkällä aikavälillä valtiolle tuloja ja koko yhteiskunnalle hyvinvointia. Valtion mukanaolo riskien jakajana on investointi tulevaisuuteen. Perheyritysten sukupolvenvaihdos Kolmas kysymys liittyy yrittäjien ikääntymiseen. Suomessa on jo nykyisin yrityksen vaje. Sen lisäksi sukupolvenvaihdos koskee lähivuosina noin perheyritystä. On tärkeää, että suomalaiset yritykset säilyvät suomalaisessa omistuksessa ja että niiden jatkuvuus turvataan, myös sukupolvenvaihdostilanteessa. Siihen on verotuksella keskeinen vaikutus. Sukupolvenvaihdosten rahoitukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Usein käy niin, että sukupolvenvaihdosta varten otettu laina siirtyy seuraavan polven kannettavaksi. Tällöin velattomasta yhtiöstä voi tulla hyvinkin velkainen. Sukupolvenvaihdoksella ei tule rasittaa kohtuuttomasti yrityksen toimintaa jatkavaa osakasta. Myöskään toimintaansa jatkavaa yritystä ei tule rasittaa sukupolvenvaihdosvaiheessa kohtuuttomilla veroseuraamuksilla. Odottamattomat riskit Neljäs painopiste liittyy odottamattomiin riskeihin. Sekä yritysten että rahoitusjärjestelmän on varauduttava riittävässä määrin yllättäviin, laaja-alaisiin riskeihin. Merkittävä osa PK-yrityksistä on yhä liian velkaisia, eikä niiden pääomarakenne ole edes tyydyttävällä tasolla. Oman pääoman puute vähentää yritysten riskinkantokykyä ja kehittymismahdollisuuksia. Raju hetkellinen rahoitukseen ja vakuuksien arvostukseen kohdistunut muutos tuhosi ns. suuren laman aikana tuhansia vakavaraisia yrityksiä. Laman tapahtumat vaikuttavat yhä yrittäjien asenteisiin. Yrittäjät ovat tulleet varovaisiksi ja perustavat nykyisin toimintansa mieluusti pelkän tulorahoituksen varaan. Laman opetukset muistaen yhteiskunnan on luotava talouspoliittisia välineitä yrittäjille, jotta tarvittaessa pystytään varautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi ja jotta kannustimia kasvuun ja riskinottoon voidaan lisätä. Myös meneillään oleva maksukyvyttömyyslainsäädännön edelleen kehittäminen on paikallaan: laman aiheuttama konkurssiaalto sulki liiketoiminnan harjoittamisen ulkopuolelle suuren joukon kyvykkäitä ja rehellisiä yrittäjiä, jotka olisi vielä nopeasti saatava takaisin normaaliin työelämään. Rahoitusvastuut verkostoituneessa taloudessa Viidentenä kokonaisuutena on yritysverkostot. Verkostoituneessa taloudessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat rahoitus- ja vakuuskysymyksissään joutuneet uuden tilanteen eteen, kun rahoitusvastuuta on siirretty päähankkijoilta PK-yrityksille, jotka toimivat alihankkijoina ja sopimusvalmistajina. Tämä muutos tulee ottaa huomioon yritysten välisessä riskinjaossa ja kustannuksissa. PK-yritysten rahoitusvastuun lisääntyminen ilmenee usealla tavalla. Tarjousvaiheen ja tuotteen toimitusvaiheen välinen toiminta-aika on rahoitettava, ja osapuolten välille syntyy nykyisin sitoumuksia alusta alkaen. Ostaja, päähankkija, edellyttää vakuutta jo tarjousvaiheessa sekä vakuuksia ennakkomaksuille ja useammassa erässä tapahtuville maksuille. Samalla alihankkijan tai sopimusvalmistajan varoja sitoutuu materiaaleihin, joista joudutaan monissa tapauksissa suorittamaan ennakkomaksu ennen toimitusta. Jos päähankkijalta saadut ennakkomaksut eivät riitä, valmistusajalle tarvitaan käyttöpääomarahoitusta. Päähankkijoiden pidentyneet maksuajat lisäävät käyttöpääoman tarvetta. Samalla investointipainetta on siirtynyt tuotantoketjussa alaspäin: verkostoituneiden osahankkijoiden on kyettävä laajentamaan ja uudistamaan tuotantovälineistöään nopeasti usein päähankkijoiden antaman, varsin epävarman tulevaisuustiedon perusteella. Myös kauppa on vähentänyt varastointiaan, joka on siirtynyt yhä enemmän PK-valmistajille. Tämä kaikki sitoo PK-yritysten pääomia. Samalla se on niille myös kilpailuetu, sillä se mahdollistaa asiakkaiden palvelun nopeasti, joustavasti ja räätälöidyin ratkaisuin. EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 7

9 2 PK-yritysten rahoituksen kehitys ja rahoitusaseman kehittämistarpeet 2.1 Pääomapula on vaivannut lähes koko itsenäisyyden ajan Rahoitus on ollut pienten ja keskisuurten yritysten pulmana jatkuvasti. PK-yrityksillä on ollut puutetta pääomista lähes koko itsenäisyyden ajan, ja nämä yritykset ovat yleensä joutuneet myös talouspolitiikan virheiden maksumiehiksi. Maksajan rooli lankesi PK-yrityksille myös 1990-luvun alun suuressa lamassa, jonka pitkä varjo ulottuu vielä nykypäivänäkin yritysten toimintaan ja suomalaiseen asenneilmastoon. Devalvaatioiden ja talouspolitiikan virheiden, erityisesti raha- ja valuuttakurssipoliittisten virheiden, seurauksena syntyi konkurssiyrittäjien ja muiden velallisten joukko, jolta vietiin ilman omaa syytä taloudelliset toimintaedellytykset. Yrityskonkurssien seurauksena menetettiin myös valtava määrä työpaikkoja. Valuuttakurssimuutokset ovat olleet kotimarkkinayrityksille vaarallisia. Jokaisen devalvaation jälkeen merkittävä joukko kotimarkkinayrityksiä on ajautunut konkurssiin. Laman ja pankkikriisin siemenet kylvettiin jo 1980-luvun alussa, kun Suomen rahamarkkinoiden vapauttaminen alkoi. Se kesti kymmenkunta vuotta eri vaiheissaan. Säännöstelyn purkamiselle ei ollut vaihtoehtoa, mutta toimenpiteiden ajoituksissa ja niihin valmistauduttaessa tehtiin pahoja virhearviointeja talouspolitiikan eri lohkoilla. Säännöstelyn purkaminen sijoittui aikaan, jolloin talouskasvu oli muutenkin nopeaa, finanssipolitiikka elvyttävää ja muun muassa vaihtotase suuresti alijäämäinen. Tässä tilanteessa elintasoa nostettiin ulkomaisella lainarahalla, mikä ei ollut lainkaan järkevää. Pankinjohtajat olivat tottuneet jakamaan niukkuutta pitkillä asiakassuhteilla ja vankoilla vakuuksilla. Valuuttasäännöstelyn purkauduttua asiakkaista ruvettiin kilpailemaan koroilla ja laina-ajoilla sekä riskinottoa lisäämällä, eikä kaikkien lainanottajien harkintakyky riittänyt sijoitusten järkevyyden ja oman kasvukyvyn arviointiin. Seurauksena oli omaisuusarvojen lasku, vakuuksien heikkeneminen ja lopulta velanhoitokyvyn loppuminen. Kuva 1. Vireillepannut vararikot (konkurssit) Suomessa vuosina e ja muutokset markan arvossa Markka kellumaan xD: -82,8 2xD: -45,7 D -28,1 D 2xR: 3,5-23,8 2xD: -8,3 Piilo-D -6,6 D R -7,4 2, D -12,3 2xD: -9,5 R 1,0 R 1,0 Lähde: Tilastokeskus; Fellman, Lindholm 1996; VartiaP., Ylä-AnttilaP PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

10 Kuva 2. Rahamarkkinoiden sääntelyn vapautuminen Markkinarahan hyvitysjärjestelmä aloitettiin Antolainauksen keskikorko sidottiin ottolainauskorkoon Keskikorkosääntely poistettiin Viitekorot mahdollisiksi Korkosääntely Viitekorkosidonnaisuus kaikkiin muihin paitsi asuntoluottoihin Viitekorkosidonnaisuus myös asuntoluottoihin Päiväluottokiintiöiden poisto ja järjestelmän ehtojen muutos Prime-korot Määrällinen sääntely Valuuttaluotot vapautuvat kotitalouksille Lyhytaikaiset pääomaliikkeet vapautuvat Kassavarantosopimus uudistettiin Yksityishenkilöiden sijoitukset vapautuvat Yli vuoden markkamääräiset joukkolainat ja osake-emissiot ulkomaille vapautuvat Ulkomaiset sijoitukset vapautuvat. Yli vuoden pituiset yritysten tuontiluotot vapautuvat Suorat sijoitukset ulkomaille vapautuvat Pitkäaikaiset ulkomaiset luotot myös muille toimialoille Avomarkkinaoperaatiot Pitkäaikaiset ulkomaiset luotot vapaiksi teollisuudelle ja varustamoille Peruskorkoisten kiintiöiden poisto Lähde: Pankkiyhdistys Syksyn 1991 devalvaatio vauhditti valuuttalainoja ottaneiden kotimarkkinayritysten ahdinkoa. Varsinaisen syöksykierteen aiheutti kuitenkin vuonna 1992 syyskuussa tehty valuutan kelluttaminen. Yritystensä velkoja taanneet pienyrittäjäkotitaloudet joutuivat maksuvalmiuden loppuessa myymään vakuuksiaan, joiden arvo uudessa tilanteessa osoittautui riittämättömäksi. Kansantalouden laman ja riittämättömän kysynnän myötä yritykset menettivät huomattavan osan markkinoista. Konkursseista ja niitä seuranneista pakkorealisoinneista seurasi pankeille monivuotinen luottotap- Pankkikriisi Liian nopea antolainauksen kasvu, minkä seurauksena luottojen laatu heikkenee. Valuuttakurssiriski pankkien asiakkaille, luottotappioriski pankeille. Korkoloukku. Pankkien jälleenrahoitus veitsenterällä: hyvin lyhytaikaista luottoa ulkomaisilta pankeilta. Omaisuus- ja vakuusarvojen aleneminen. pioiden vyöry. Vuosien yhteenlasketut luottotappiot olivat yli 70 miljardia markkaa. Valtio otti vastuun pankeista eikä lähtenyt tu- kemaan yrityksiä, mikä oli PK-yritysten kannalta onneton päätös ja osoittautui jälkikäteen arvioituna ainakin osin virheratkaisuksi. EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 9

11 Pahin konkurssiaalto osui vuosiin 1993 ja1994. Vuonna 1994 yritysten määrä oli alimmillaan. Vuosina oli nettomääräisesti menetetty konkurssien ja toiminnan lopettamisen johdosta jo yli yritystä ja niiden työpaikat. Vielä tällä hetkellä Suomessa on lamavelkaantunutta yrittäjää ja heidän lähipiirissään olevaa. Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden määrä on yhä lähes henkeä. Rahoituskriisiä yritettiin lieventää. Valtion vakauttamistakauksista annettu laki tuli voimaan Sen tarkoituksena oli turvata velkaantuneiden PK-yritysten toimintaedellytyksiä vakauttamalla talletuspankin yritykselle myöntämät luotot ja antamalla luotoille osittainen valtiontakaus. Vuonna 1994 lain voimassaoloaikaa pidennettiin niin, että lakia voitiin soveltaa haettuihin valtiontakauksiin. Vakauttamispyrkimykset tulivat kuitenkin liian myöhään. 2.2 Laman psykologiset opetukset muistetaan vielä 2000-luvulla Suuri lama ja siihen liittynyt pankkikriisi jättivät yritysten toimintaan ja yrittäjien rahoituspsykologiaan nykypäivään ulottuvat jälkensä. Laman vaikutukset ovat yhä nähtävissä monellakin tavalla. Silloinen konkurssilainsäädäntö ajoi osan yrittäjistä etsimään epätarkoituksenmukaisia liiketoiminnan harjoittamisen muotoja, osa on yhä suljettu kokonaan yrittämisen ulkopuolelle. Sittemmin maksukyvyttömyyslainsäädäntöä on uudistettu monilta osin. Yrittäjän lamakokemukset ovat monesti vaikuttaneet myös yrittäjän perheenjäsenten asenteisiin ja hillinneet esimerkiksi yri- tysperheen lasten halua jatkaa vanhempiensa ammatissa. Laman uhreiksi ilman omaa syytään joutuneet yrittäjät on vihdoin saatava takaisin työelämään. Yritykset varovat yhä luotonottoa, ja velattomien yritysten määrä on kasvanut. On monta PK-yrittäjää, jotka ovat päättäneet 1990-luvun kuolemanlaaksosta selvittyään, että pankin ovea en enää avaa, tulorahoituksella on pärjättävä. Yritykset pyrkivät investoimaan, kasvamaan ja kansainvälistymään lähes yksinomaan tulorahoituksen turvin. Kehitys olisi huomattavasti nopeampaa, jos apuna käytettäisiin myös vierasta pääomaa. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka kannustavat nykyistä suurempaan riskinottoon. Niitä tarvitaan varsinkin nykyisessä tilanteessa, kun investoinnit ovat alentuneet matalimmalle tasolle aikoihin ja kun uusi nuorten yrittäjien suku- Kuva 3. Yritysten lukumäärä (pl. alkutuotanto) Yritykset, kpl Yrityksiä, kpl asukasta kohden KTM:n arvio Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 10 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

12 polvi on astumassa yrityskentälle. Investointien pitempiaikaisella hiipumisella on kauaskantoiset vaikutukset yritysten ja koko yhteiskunnan toimintakykyyn. PK-yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste on parantunut suuren laman jälkeen aina viime vuosiin asti selvästi. Vuoden 1993 verouudistus antoi yrityksille mahdollisuuden oman pääoman kasvattamiseen. Erityisesti teollisuus ja muut palvelut toipuivat lamasta omavaraisuusasteella mitaten suhteellisen nopeasti. Keskiarvotarkastelu antaa PKyritysten tilanteesta kuitenkin liian hyvän kuvan. Vaikka vakavaraisuudet ovat keskimäärin parantuneet, yksittäisten yritysten tasolla vakavaraisuuserot ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana selvästi, ja hajonta on huomattavasti suurempi kuin isoilla yrityksillä. Ks. tarkemmin kappale Kuva 4. PK-yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste toimialan mukaan, % Teollisuus, < 250 tt Kauppa, < 250 tt Rakentaminen, < 250 tt Muut palvelut, < 250 tt 04 Lähde: Tilastokeskus Kuva 5. Suurten yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste toimialan mukaan, % Lähde: Tilastokeskus Teollisuus, yli 249 tt Kauppa, yli 249 tt Rakentaminen, yli 249 tt Muut palvelut, yli 249 tt EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 11

13 2.3 Yritykset jäävät pieniksi, kasvuhalukkuus vähäistä Laman seuraukset näkyvät vähäisen investointihalukkuuden ohella myös siten, että yrittäjyyshalukkuus on vähäistä. Asukasta kohti laskettuna maassamme on vain 45 yritystä henkeä kohden. Tilastomateriaali viittaa siihen, että Suomessa on yrityksiä ja yrittäjiä suhteessa asukaslukuun edelleen vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi yhdenmukaistetun työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli Suomessa 5,1 prosenttia, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 6,7 prosenttia. EU-maiden keskiarvoprosentilla mitaten Suomessa pitäisi olla noin yrittäjää nykyistä enemmän. Tämänsuuruisesta yrittäjyysvajeesta voidaan siis puhua. Lisäksi kannattaa muistaa, että rima ei ole kovin korkealla silloin, kun verrataan EU-keskimäärään. Yrittäjyyden puute ja työttömyys ovat Euroopan yhteisiä ongelmia. Elinkeinoittain tarkasteltuna Suomen yrittäjyysvaje on paikallistettavissa lähes yksinomaan palvelualoille ja erityisesti kuluttaja- ja henkilöpalveluihin. Maatalousyrittäjiä on Suomessa edelleen suhteessa väestöön jonkin verran enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Jalostuselinkeinoissa yrittäjiä on lähes yhtä paljon, mutta palveluelinkeinoissa selvästi vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomea on rakennettu määrätietoisesti itsepalveluyhteiskunnaksi, jonka syntyä on vauhditettu muun muassa työllistämiseen vaikuttavilla vero- ja sosiaaliturvaratkaisuilla. Työvoimatilaston tilastoimista yrittäjistä noin 60 prosenttia on Suomessa yksinyrittäjiä ja vajaat 40 prosenttia työnantajayrittäjiä. Työn- Kuva 6. Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osuus vähintään 15-vuotiaasta väestöstä, I III neljännes vuonna 2005, % Kreikka Italia Portugali Espanja Irlanti Iso-Britannia EU 15 Alankomaat Belgia Saksa Ruotsi Suomi Itävalta Tanska Puola Ranska antajayrittäjien osuus on Suomessa hieman pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Yrittäjäksi ryhtymisen merkittävimmät esteet ovat Suomessa konkurssiriski ja omaisuuden menettämisen pelko. Kyse on siis rahoitusriskeistä ja niiden toteutumisen mahdollisuudesta. Nämä riskit ovat suurimmat juuri aloittaneiden yritysten joukossa. Yritysten elinkaarella kolmas ikävuosi on yrityksille kriittisin: tuolloin monet yritykset ajautuvat ylittämättömiin talousvaikeuksiin. Kassavirta ei ole vielä riittävä, ja toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuluu pääomia. Samaan aikaan yrityksen alkuvaiheen rahoitus usein loppuu. Kolmannen toimintavuoden jälkeen riski alkaa hiljalleen vähetä, kun asiakassuhteet vakiintuvat ja yritykseen kertyy kokemusta ja pääomia. Lähde: Eurostat Yrityksistä ensimmäisten viiden toimintavuoden jälkeen toimintaansa jatkaa noin puolet. Vasta kymmenen toimintavuoden jälkeen riski vähenee keskimääräistä pienemmäksi. Neljänkymmenen vuoden jälkeen todennäköisyys sille, että yrityksen toiminta päättyy rahoituksen ehtymiseen tai konkurssiin, on häviävän pieni. 12 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

14 Kuva 7. Vakavan häiriön riski (%) ja yrityksen ikä % tai yli Kaikki Lähde: Eurostat Vuotta Valtaosa yrityksistä jää pieniksi Vähäisen yrittäjyyshalukkuuden ja riskinoton välttelyn lisäksi ongelmana on se, että Suomessa valtaosa yrityksistä jää pieniksi. Yrityskantaamme vaivaa erityisesti keskisuurten yritysten puute. Yli viisi henkeä työllistäviä yrityksiä on vain Keskisuuria henkeä työllistäviä yrityksiä on yrityskannastamme vain 1 %. Kansantalouden kannalta keskisuurten yritysten puute on vakava ongelma. Keskisuuret yritykset toimivat muun ohella suurten päähankkijayritysten järjestelmätoimittajina ja muodostavat yritysverkostoissa keskeisen solmukohdan pienten sopimusvalmistajien ja suurten päähankkijoiden välillä. Taulukko 1. Yritykset Suomessa henkilömäärän mukaan vuonna 2004 Yrityksen Luku- % Kertymä Henkilö- % Kertymä työntekijä- määrä määrä määrä Vähintään , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , ,00 Lähde: Tilastokeskus EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 13

15 Yrityskoon pienuus ja kasvuhaluttomuus 1 on tunnustettu, mutta käytännön toimet ongelmien ratkaisemiseksi ovat jääneet vähäisiksi. Määritelmästä riippuen Suomessa on kasvuyrityksiä ainoastaan 0,2 3 prosenttia koko yrityskannasta. Kasvuhakuisiksi ilmoittautuu noin 7 % yrityskannasta. Kasvuvaraa siis olisi runsaasti. Arviot kasvuyritysten määrästä vaihtelevat riippuen siitä, millaisia kasvun määritelmiä käytetään. Huolestuttavaa Suomen kannalta on lisäksi se, että kasvuyritysten määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi. 2 Suhteellisesti eniten ovat vähentyneet nopean kasvun teknologiayritykset. Taulukossa 2. on tarkasteltu kasvuyritysten määrää liikevaihdon kasvulla mitaten vuosina Peruskriteerinä on, että liikevaihdon kasvu on jatkunut vähintään tietyllä prosentilla kolmen peräkkäisen vuoden ajan. Kun liikevaihdon kasvuprosentiksi otetaan vähintään 10 eikä ensimmäisen kasvuvuoden liikevaihdolle ole asetettu rajoitusta, kasvuyrityksiksi katsottavia yrityksiä on tarkasteluvuodesta riippuen noin Tiukennettaessa kriteeriä vähintään 30 prosentin liikevaihdon vuotuiseen kasvattamiseen kolmena peräkkäisenä vuonna ja samalla kolmivuotiskauden ensimmäisen kasvuvuoden liikevaihdon alarajaksi asetetaan 1,7 miljoonaa euroa, kasvuyritysten määrä putoaa dramaattisesti. Taulukko 2. Kasvuyritykset vuosina Liikevaihdon kasvu vähintään kolmen vuoden ajan Kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat käsi kädessä Voimakkaaseen kasvuun tähtäävistä yrityksistä joka toinen ilmoittaa rahoituksen saatavuuden keskeisimmäksi kasvua ja kehittymistä hidastavaksi pulmaksi. Kun yrityksillä on voimakas kasvuvaihe, niiden käyttöpääoman tarve on suuri, mutta niillä ei ole juurikaan vakuuksia. Käytännössä kotimaiset riskisijoittajatkin hakevat vain varmoja sijoituskohteita. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen saaminen edellyttää, että yrityksellä on kasvumahdollisuuksia ja valmiutta siirtyä nopeasti kansainvälisille markkinoille. Kun pienet kotimarkkinat ovat usein riittämättömät uuden tuotteen kaupallisen menestymisen testaamiseksi, korostuu yritysjohdon ammattitaito ja osaaminen liiketoiminnassa ja markkinoinnissa kpl kpl kpl kpl kpl 10 % / v ei lv rajoitusta % / v >1,7 milj % / v ei lv rajoitusta % / v > 1,7 milj Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri Kotimarkkinoiden pienuuden vuoksi yritysten kasvuun liittyy jo yrityksen varhaisessa kehitysvaiheessa lähes välttämättömästi kansainvälistyminen. Suomalaiset yritykset joutuvat lähtemään kansainvälisille markkinoille vähäisin aineellisin ja henkisin voimavaroin. Tätä epäsuhtaa on oikeutettua tasoittaa julkisen rahoituksen avulla. Yritys tarvitsee myös tuekseen erityistä rahoituksen ammattitaitoa. Mitä voimakkaammin yrityksen vienti kasvaa, sitä suurempia rahoitushaasteita siihen liittyy. Merkille pantavaa kuitenkin on, että yrityksille suunnattuja yhteiskunnan panostuksia kansainvälistymiseen on järjestelmällisesti vähennetty jo usean vuoden ajan. 1 Usko kasvuyrittäjyyteen taloudellisen kasvun ja kehityksen moottorina ja pääomasijoitustoimintaan sen polttoaineena on kuluneen vuosikymmenen aikana yleistynyt kaikkialla Euroopassa. Euroopan unionin eeurope - tietoyhteiskuntaohjelmaan kirjattu tulevaisuudenkuva tukeutuukin voimakkaasti juuri kasvuyrittäjyyden ja pääomasijoitusten yhteiseen vaikutukseen. 2 Uusien kasvuyritysten määrän mittarina voidaan pitää myös pääomasijoitusten määrää. Pääomasijoitukset ovat keksintöjen ja uusien tuotteiden kaupallistamisen merkittävin rahoituslähde. Kasvuyrityksiä varten kerätyt uudet pääomat lisääntyivät voimakkaasti vuoteen 1999, minkä jälkeen suunta on kääntynyt laskuun. Kerätyt uudet pääomat ovat pudonneet kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kasvurahoitus on vähentynyt, millä on vaikutuksensa pitkälle tulevaisuuteen. Kotimaiset rahastosijoitukset ovat suuntautuneet enimmäkseen ulkomaille. Pääomasijoittajat eivät ole voineet korvata kotimaisten sijoittajien väheneviä pääomia ulkomaisilla sijoituksilla verotussyistä. Erityisesti kasvuyrityksiin tehdyt alkuvaiheen sijoitukset ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2000 lähtien, mikä osaltaan selittää kasvuyritysten määrän selvän vähenemisen. Niukentuneet pääomat on kohdistettu jatkosijoituksiin. Näistä syistä tarvitaan entistä enemmän julkista riskirahoitusta. 14 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

16 Kuva 8. KTM:n kansainvälistymispolitiikan määrärahat Yrityskohtaisten ja yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustukset, milj. euroa Yrityskohtaiset määrärahat (myönnetyt) Yritysten yhteishankkeiden määräraha (valtuutus) Räikeimmillään valtion elinkeinopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat ristiriidassa keskenään kansainvälistymismäärärahoissa. 2.4 Basel II tuo haasteita pankeille ja PK-yrityksille Pankkien nykyisten (2006) vakavaraisuusvaatimusten perustan muodostaa vuonna 1988 hyväksytty kansainvälisen järjestelypankin (BIS) yhteydessä toimivan Baselin komitean suositus. Sen mukaan pankilla on oltava omia varoja vähintään 8 % pankin riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja taseen ulkopuolisten erien määrästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin on esimerkiksi 100 euron luottoa myöntäessään varattava pääomapuskuria 8 euroa. Nykyinen vakavaraisuuslaskenta on erittäin karkeajakoinen. Esimerkiksi yrityssaamisissa ei oteta huomioon saamiseen liittyvää todellista luottoriskiä. Voimassa olevan riski Arvio Lähde: Valtion talousarviot ja talousarvioesitykset ryhmittelyn karkeapiirteisyys on yhdenmukaistanut kehikon soveltamista eri maissa, mutta samanaikaisesti osaltaan vääristänyt rahoituksen hinnoittelua. Omien varojen vaatimus on vähäriskisissä luotoissa ollut liian suuri, mikä on osaltaan heikentänyt pankkien kilpailukykyä rahoituksen tarjonnassa. Toisaalta riskipitoisissa luototuskohteissa vaatimus on ollut perusteettoman matala, mikä on osaltaan heikentänyt riskien huomioonottamista hinnoittelussa. Vallitseva järjestelmä ei ota riittävästi huomioon erilaisia takaus- ja vakuusjärjestelyjä, joita yleensä sisällytetään rahoitusjärjestelyihin. Pankkien tulee riskinhallinnassaan tiedostaa luottoriskeistä, toimintariskeistä, markkinariskeistä, korkoriskistä ja maksukykyriskistä johtuvat uhkatekijät ja järjestää niitä koskeva raportointi. Vakavaraisuuskehikkoon liittyvien ongelmien korjaamiseksi Baselin komitea on hyväksynyt vuonna 2004 uuden säännöskehikon (Basel ll), joka korvaa vuonna 1988 annetun suosituksen. Samanaikaisesti Euroopan komissio on valmistellut vastaavia muutoksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyä koskeviin direktiiveihin. Vakavaraisuusuudistusta koskeva direktiivi hyväksyttiin syksyllä Muutokset tulevat pääosin voimaan vuoden 2007 kuluessa. Vastaavasti valtiovarainministeriössä on valmisteltu uudistuksen edellyttämiä kansallisia lakimuutoksia. Uudistuksen myötä on tarkoitus antaa kokonaan uusi luottolaitoslaki sekä valtiovarainministeriön asetus luottojen vakavaraisuuden laskemisesta, jotka valmistunevat syksyllä Uusi luottolaitoslainsäädäntö on tätä kirjoitettaessa eduskuntakäsittelyssä. Säännökset tulisivat eräitä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta voimaan Myös Rahoitustarkastus on käynnistänyt oman normivalmistelunsa, joka valmistuu myös syksyn 2006 aikana. Uudistuksen tavoitteena on ottaa huomioon luottolaitosten riskienhallinnassa viime vuosien aikana tapahtunut kehitys, jonka ansiosta liiketoiminnan riskejä ja niiden kattamiseksi tarvittavaa pääomavaatimusta pystytään laskemaan nykyistä karkeaa vakavaraisuuslaskentaa tarkemmin. Uudet vakavaraisuusvaatimukset on pyritty laatimaan niin, että ne kannustavat kehittyneempien riskinhallintajärjestelmien käyttöönottoon luottolaitoksissa. Uudistus edistää todellisia riskejä vastaavaa rahoituksen ja rahoituskustannusten kohdentamista sekä hinnoittelua rahoitusjärjestelmässä. Riskin tarkempi rajaaminen tulee näkymään pankkien hinnoittelussa. Luottojen hinnoittelun vaihtelu- EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 15

17 väli tulee kasvamaan. Hinnoittelun kannalta vakuuksien tarjoamisella on selvästi suurempi merkitys uudessa vakavaraisuuslaskennassa, koska vakuudet vähentävät pankin pääoman tarvetta. Kovenanttien käyttö PK-yritysten rahoituksessa tulee lisääntymään. Basel ll-sääntelyyn sisältyvällä markkinakurin parantamisella pyritään lisäämään pankkien julkistamisvelvoitteita, jotka liittyvät niiden riskeihin ja riskinhallintajärjestelmiin. Huoli eurooppalaisen PK-sektorin rahoituksen saatavuudesta on johtanut valmistelun kuluessa useisiin muutoksiin, joilla on pyritty lieventämään uudistuksen vaikutuksia. Vakavaraisuusuudistuksen myötä luottojen hintahaitari levenee ja korkomarginaalit keskimäärin kasvavat. Tarkkoja laskelmia uudistuksen vaikutuksista esimerkiksi luottojen marginaaleihin on vaikea esittää. Käytännössä muutokset hinnoittelussa tulevat näkymään asteittain eikä heti uudistuksen voimaantulon yhteydessä. Luottojen hinnoitteluun vaikuttavat myös muut tekijät. Käytännössä hinnoittelu perustuu kokonaisasiakkuuteen, jolloin otetaan huomioon mm. asiakkuuteen liittyvät muut tuotot ja kustannukset. Pankkien välisen kilpailun ja PKyrityksiä koskevien lisälievennysten vuoksi luottojen hinnoittelu tuskin muuttuu merkittävästi. Vakavaraisuussäännöstön muutoksen (Basel II) on määrä tulla voimaan Se korostaa luottojen riskien merkitystä. Sen mukaisesti luottojen korkoehdot määräytyvät asiakkaan takaisinmaksukyvyn ja luottojen vakuuksien kattavuuden mukaan. Luottoriskien lisäksi otetaan huomioon myös yrityksen toimintariskit. Asiakkaiden takaisinmaksukyvyn arviointi perustuu pankkien sisäiseen luottokelpoisuusarvioon eli reittaukseen. Asiakkaan riskitaso (epäonnistumisen todennäköisyys) arvioidaan sekä määrällisten (kvantitatiivisten) että laadullisten (kvalitatiivisten) tekijöiden pohjalta. Kvantitatiiviset tekijät kuvaavat - velkaantumisastetta - maksuvalmiutta - kannattavuutta. Pääasialliset mittarit ovat - todelliset varat sekä oma pääoma suhteutettuna kokonaisvaroihin - lyhyen ajan velat suhteutettuna kokonaisvelkoihin - rahavarat ja vastuut - tulot ennen veroja ja poistoja - kassavirta suhteutettuna liikevaihtoon - nettovoitto suhteutettuna kokonaisvaroihin - liikevaihdon kasvu - kokonaisvarat - myynti suhteutettuna varastoon - myynti suhteutettuna kokonaisvaroihin. Kuva 9. Sisäinen reittausmalli Sisäinen reittausmalli Asiakas Informaation hankkija Kvalitatiiviset tekijät - johdon taso - markkinatilanne - juridinen muoto Kvantitatiiviset tekijät - velkaantumisastetekijät - likviditeetti - kannattavuus Ulkoiset rahoitustietojen kerääjät, vain joidenkin pankkien käytännöt Tilastollinen reittaus - tunnuslukujen perusteella laskettu Riskitaso (epäonnistumisen todennäköisyys) Reittaus Lähde: EC 2005,How to deal with the new rating culture 16 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

18 Kuva 10. Esimerkki kvantitatiivisten panostekijöiden arvioinnista Pääsuoritusindikaattorit Suhteelliset painot (%) - Varojen rakenne - Velkarakenne - Velkasuhde - Todelliset varat/kokonaisvarat - Lyhyen ajan velka/kokonaisvelat - Osakepääoma/kokonaisvarat + / -30 Asiakirjaluettelo - Toimintakertomus (ml. tilinpäätös) - Liiketoimintasuunnitelma Maksuvalmius Kannattavuus - Rahavarat ja vastuut - Tulot ennen veroja ja poistoja - Kassavirta/liikevaihto - Nettovoitto/kokonaisvarat + / / Kasvu - Koko - Liikevaihdon kasvu - Kokonaisvarat + / Tehokkuus - Pääoman kiertonopeus - Myynti/varasto - Myynti/kokonaisvarat + / -20 Kvalitatiivisissa tekijöissä otetaan huomioon - yrityksen johdon taso - markkinatilanne - juridiset tekijät. Kuva 11. Esimerkki kvalitatiivisten panostekijöiden arvioinnista Johdon tason arviointiperusteet ovat - alan tuntemus - laatujohto - markkinointi ja myynti - riskijohtaminen - informaatiopolitiikka. Markkinatilannetta arvioidaan alan kilpailutekijöiden, markkinaosuuden ja sidonnaisuuksien pohjalta. Juridiset tekijät liittyvät kirjanpitoon ja valvontaan. Niitä ovat - kirjanpitopolitiikka - budjetoinnin laatu - kustannusvalvonnan perusteellisuus. Kvalitatiivisten panosten lähde - Henkilökoht. kokoukset - Liiketoimintasuunnitelma - Johdon suositukset - Referenssit Markkinaympäristö Johto - Kirjanpito - Valvonta - alan kilpailutekijät - markkinaosuus - sidonnaisuudet - alan kokemus - laatujohto - markkinointi/myynti - riskijohtaminen - informaatiopolitiikka pankin suhteen - kirjanpitopolitiikka/luovan kirjanpidon käyttö - budjetoinnin laatu - kustannusvalvonnan perusteellisuus Arviointiperusteiset tekijät EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 17

19 Käteismaksu min. 15 % Basel II säännöstöön vedoten ei vanhojen luottojen hinnoittelua voida muuttaa, mutta sääntelyn voimaantulo hajauttaa uusien luottojen hintoja. Hyviksi arvioiduilla yrityksillä luoton kustannukset voivat jopa laskea; huonoiksi arvioitujen yritysten luottokustannukset ja -hinta nousevat. Sääntelyn voimaantulo vaikeuttaa erityisesti vakuuspulasta kärsivien aloittavien ja voimakkaasti kasvavien PK-yritysten rahoituksen saantia. Muutos nostaa myös näiden yritysten rahoituskustannuksia. Basel II:n myötä lisääntyvät ne asiat, joista pankkien ja niiden asiakkaiden tulee sopia. Siksi PK-yritysten on vahvistettava rahoitusosaamistaan. Tämä edellyttää, että EK seuraa muutosten vaikutuksia, tiedottaa niistä jäsenyrityksille sekä järjestää koulutus- ja neuvontapalveluja. 2.5 Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PK-yrityksille Yritysten välinen yhteistyö eli verkostoituminen on laajentunut ja syventynyt erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kehitystä ovat vauhdittaneet talouden maailmanlaajuistuminen ja internet-järjestelmien läpimurto. Yleisintä verkostoituminen on tuotannollisten yritysten kesken. Verkostoituneessa taloudessa PK-yritykset ovat rahoitus- ja vakuuskysymyksissään joutuneet uuden tilanteen eteen. PK-yritykset toimivat yritysverkostoissa usein suurempien päähankkijayritysten alihankkijoina ja sopimusvalmistajina, jolloin ne joutuvat antamaan tarjousvaiheen ja toimituksen välillä erilaisia sitoumuksia. Päähankkijoiden ja suurten sopimusvalmistajien maksuehtopolitiikka on myös tiukentunut. Rahoitusvastuu on siirtynyt alihankkijoille ja pienemmille sopimusvalmistajille. Ostaja (päähankkija) voi edellyttää vakuutta jo tarjousvaiheessa. Jos päähankkija maksaa ennakkoja tai maksu tapahtuu useammassa erässä, vakuus vaaditaan myös näille suorituksille. Samalla alihankkijan tai sopimusvalmistajan varoja sitoutuu materiaaleihin, joista joudutaan monissa tapauksissa suorittamaan ennakkomaksu ennen toimitusta. Jos päähankkijalta saadut ennakkomaksut eivät riitä, valmistusajalle tarvitaan käyttöpääomarahoitusta. Päähankkija voi edellyttää myös pitkäaikaista rahoitusta hankintaansa suorittamalla esimerkiksi vain 15 prosentin käteismaksun. Tällöin tarvitaan myyntisaatavien rahoitusta. Päähankkijoiden yleisesti pidenty- neet maksuajat lisäävät myös käyttöpääoman tarvetta. (Kuva 12) Rahoitusvastuun siirtyminen PK-yrityksille vaatii varautumista. Rahaa ei tarvita vain investointeihin ja palkanmaksuun; rahaa tarvitaan kaikissa toimintaketjun vaiheissa. Siksi yrittäjien saatavilla pitäisi olla erilaisia ja riittäviä vakuusjärjestelyn mahdollisuuksia. Verkostoituneessa toimintamallissa investointipainetta on siirtynyt tuotantoketjussa alaspäin. Verkostoituneiden PK-yritysten, jotka toimivat alihankkijoina ja sopimusvalmistajina, on kyettävä laajentamaan ja uudistamaan tuotantovälineistöään nopeasti päähankkijan tarpeiden ja niistä annetun informaation mukaan. Suomen 90-luvun laman jälkeen Kuva 12. Vientisaatavat käyttöpääomarahoitukseksi Ostaja edellyttää pitkäaikaista rahoitusta hankintaansa (yli 2 vuotta). Pankki Oy Ostaja Oy Toimitus PK-yritys PK-yritys Ostajaluotto Luottovarat max 85 % Ostajaluottotakuu Pankki Takaaja 18 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

20 suurten yritysten investointikohteet muuttuivat selvästi. Suurten yritysten investoinnit ovat painottuneet Suomen ulkopuolelle, jossa niiden asiakkaat ja suuret markkinat ovat. PK-yritysten investoinnit Suomeen eivät sen sijaan ole vähentyneet. Verkostoituminen on merkinnyt myös sitä, että PK-yritykset ovat joutuneet ja joutuvat vastedeskin investoimaan entistä enemmän myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Päähankkijat eivät halua myöskään pitää varastoja, jolloin alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta vaadittava joustavuus pakottaa ne käytännössä varastojen pitämiseen. Tämä koskee sekä teollisuutta että kauppaa ja sitoo PK-yritysten pääomia. Koska tuotteiden elinkaaret lyhenevät ja tuotteita sekä teknisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, riskinä on myös, että varsinkin nopeasti kehittyvillä aloilla varastossa olevat komponentit vanhenevat. Selvitysten mukaan päähankkijat eivät myöskään anna pitkäaikaisia sitovia tilauksia. Tilausennusteita päivitetään liukuvasti, jolloin tarkka tilausmäärä on tiedossa esimerkiksi viikoksi eteenpäin. Tavarantoimittajalla voi olla myös pääsy päähankkijan varastonvalvontaan, jolloin varastoja täydennetään tietyn hälytysrajan lähestyessä. Kuva 13. Kiinteät investoinnit teollisuusyrityksissä vuosina , % jalostusarvosta Suuret yritykset PK-yritykset Lähde: Tilastokeskus EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 19

Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PKyrityksille. 26.4.2006 Heimo J. Aho Hallituksen puheenjohtaja SKS-tekniikka Oy

Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PKyrityksille. 26.4.2006 Heimo J. Aho Hallituksen puheenjohtaja SKS-tekniikka Oy Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PKyrityksille 26.4.2006 Heimo J. Aho Hallituksen puheenjohtaja K-tekniikka Oy Lähtökohdat tarkastelulle PK-yritysten merkitys talouskasvun ja työllisyyden kannalta

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014 Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen () Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja Yrittäjäpolvenvaihdos Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja 2 Finnvera edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. lainoja, takauksia

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Pankki yrittäjän kumppanina yrityskaupassa

Pankki yrittäjän kumppanina yrityskaupassa Pankki yrittäjän kumppanina yrityskaupassa Jussi Luoma Asiakasvastuullinen johtaja 1.4.2014 2 3 Yrityskaupan pankkirahoituksen periaatteita Finanssikriisistä huolimatta hyville yrityskauppahankkeille kyllä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoitukset Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset Rahoitus on

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset - Tilinpäätöspohjaisista tunnusluvuista

Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset - Tilinpäätöspohjaisista tunnusluvuista Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemukset - Tilinpäätöspohjaisista tunnusluvuista Sinikka Jänkälä Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari 11.2.2013 1 Toimilupaa haettaessa liitettävä selvitys vakavaraisuudesta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot