Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat"

Transkriptio

1 Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat

2 Rahoitus tukemaan vakautta ja kasvua PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat Raha on hyvä renki mutta huono isäntä. Sen muistavat ainakin ne yrityksensä menettänyttä, jotka ajautuivat konkurssiin suuren laman aikana. PK-yrittäjä Itä-Suomesta

3

4 Saatteeksi Elinkeinoelämän keskusliiton PKyritysvaltuuskunnan asettama verotus- ja rahoitustyöryhmä tarkastelee tässä muistiossa, miten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta tulee kehittää. Tavoitteet ulottuvat laajalle: muistiossa käsitellään oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotusta, aloittavien ja kasvuyritysten ongelmia, riskirahoitusta, vieraan pääoman ehtoista rahoitusta, vakuuksia ja erityisluottolaitosten toimintaa. Muistio on jatkoa syyskuussa 2005 julkaistulle EK:n PK-ohjelmalle Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. EK:n PK-yritysvaltuuskunta on hyväksynyt nämä linjaukset. Tämä muistio on tarkoitettu kaikille PK-yritysten rahoituksesta vastuussa oleville: PK-yrittäjille, poliittisille päättäjille ja yritysten rahoittajille. Linjauksissa ei käsitellä kansainvälisiä rahoituslähteitä. Muistion liitteiksi on laadittu yleiskatsaus yritysten rahoitusriskeistä sekä katsaus rahoitusyhtiötoimintaan. Ohjelman eri valmisteluvaiheissa ilmeni yhä selvemmin, että yleinen käsitys, jonka mukaan PK-yrityksillä ei olisi juurikaan rahoitusongelmia, on virheellinen. Hyvin suurella osalla PK-yrityksistä on rahoitusongelmia, mutta ne ilmenevät eri tavoin sen mukaan, onko kysymyksessä aloittava, kasvava, kansainvälistyvä, toimintaansa vakiinnuttava vai varttuneempi yritys. Näköpiirissä on myös monia uusia haasteita, joihin tulee varautua, jotta PK-yrittäjät kykenisivät kantamaan niille sälytetyn lisääntyvän vastuun työllistäjinä ja suomalaisten hyvinvoinnin rakentajina. Tämä edellyttää yrityksiltä nykyistä parempaa rahoitusosaamista ja EK:lta rahoitustilanteen jatkuvaa seuraamista, siihen vaikuttamista ja informaatiota jäsenkunnalle. Ohjelmaa kirjoitettaessa on käyty keskusteluja pankkien, rahoituslaitosten ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa, ja ohjelmaluonnosta ovat kommentoineet mm. Ernst & Young Oyj:n, Vakuutusosakeyhtiö Garantian, Finnvera Oyj:n, Nordea Pankki Oyj:n, Sampo Pankki Oyj:n, OKO-Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:n, Suomen Pankkiyhdistyksen ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton edustajat. Esitämme heille kiitokset rakentavista ja asiantuntevista näkemyksistä. Tätä kehittämisohjelmaa valmistelleen PK-verotus- ja rahoitustyö- ryhmän puheenjohtajana on toiminut hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo (Meconet Oy) ja sihteerinä johtava asiantuntija Pekka Tsupari (EK) sekä jäseninä toimitusjohtaja Kaisu Greus (Kiinteistökaari Oy), yrittäjäneuvos Eero Mölsä (Sidoste Oy) ja asiantuntija Juhani Seppälä (EK). Työhön ovat osallistuneet myös PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho sekä johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, erityisasiantuntija Heikki Pitkänen, asiantuntija Tarja Nissinen, asiantuntija Severi Keinälä ja tiedottaja Timo Immonen EK:sta. Etelärannassa Heimo J. Aho EK:n PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Timo Parmasuo PK-verotus- ja rahoitustyöryhmän puheenjohtaja EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 3

5

6 Sisältö 1 PK-yritysten rahoitus on lukuisten muutosten edessä 6 2 PK-yritysten rahoituksen kehitys ja rahoitusaseman kehittämistarpeet Pääomapula on vaivannut lähes koko itsenäisyyden ajan Laman psykologiset opetukset muistetaan vielä 2000-luvulla Yritykset jäävät pieniksi, kasvuhalukkuus vähäistä Basel II tuo haasteita pankeille ja PK-yrityksille Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PK-yrityksille 18 3 PK-yritysten rahoituslinjaukset Oman pääoman ehtoinen rahoitus Verotus Alkavat yritykset sekä pääomasijoittajien ja PK-yritysten yhteistyö Välirahoitus Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Pankit TEL-takaisinlainaus Vakuusjärjestelyt Julkinen yritysrahoitus Erityisluottolaitokset Kauppa- ja teollisuusministeriön muut panostukset yritystoimintaan Yritystuet EU:ssa 4 Tavoitteina yritysten vakaa rahoitusasema ja kasvu 38 Liite 1 Yritysten rahoitusriskit ja niiden hallinta 39 Liite 2 Rahoitusyhtiötoiminta 43 EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 5

7 1 PK-yritysten rahoitus on lukuisten muutosten edessä EK:n PK-ohjelmassa Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa (2005) todetaan, että pienten ja keskisuurten yritysten merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana on suuri ja kasvaa tulevaisuudessa nopeasti. Valtaosa Suomen yrityksistä on PK-yrityksiä. Vuoden 1975 jälkeen kaikista uusista työpaikoista lähes 80 prosenttia on syntynyt PK-yrityksiin. Niiden rooli talouskasvun moottorina, verotulojen tuottajana ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana on ratkaisevan tärkeä. Uusia työpaikkoja syntyy vain siinä tapauksessa, että yritykset menestyvät. Siksi niiden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Rahoituskysymyksiä ei käsitelty yksityiskohtaisesti PK-ohjelmassa, sillä ne muodostavat oman laajan kokonaisuutensa ja vaativat omat linjauksensa. PK-yritysten rahoitus ei ole vähäpätöinen ongelma. Yritysten aloittavien, vakiintuneiden ja kasvavien yritysten rahoitus on turvattava. Suomalaisten PK-yritysten rahoituksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tavoitteena on, että rahoituksesta tulee yksi suomalaisyritysten kilpailuvalteista. Vaikka pääomapulaa sinänsä ei nykyisin juurikaan ole, ovat PKyritysten rahoituskysymykset aiempaa mutkikkaampia. Rahoitustarpeet ovat monimuotoistuneet, ja kysymys siitä, missä määrin rahoittaja osallistuu riskien jakamiseen, on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Raha ei välttämättä ohjaudu työllisyyden kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Varsinkin uusiin, aloittaviin yrityksiin liittyviä rahoi- tusriskejä pidetään suurina. Yritykset ovat keskenään kovin erilaisia, ja ongelmat ja kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan. Myös osakeyhtiölain muutokset tulevat vaikuttamaan yritysten rahoitustarpeisiin. On huolehdittava siitä, etteivät muutokset heikennä tilannetta yritysten omavaraisuusastetta arvioitaessa. Rahoitus on ollut PK-yritysten pulmana kautta aikojen. Ongelmien sisältö sekä painotukset ovat vaihdelleet. Ajankohtaisimmat PK-yritysrahoituksen haasteet ovat seuraavat viisi: Luottolaitosten vakavaraisuussäännösten muutos Keskeisin näköpiirissä oleva asia on pankkien vakavaraisuussäännösten muutos (Basel II) vuoden 2007 alussa. Sen tavoitteena on vahvistaa pankkien riskien hallintaa, mutta samalla se vaikuttaa lainojen luottoriskin arviointiin ja sitä kautta yritysten lainarahan saatavuuteen ja nykyiseen hintaan. Korkomarginaalien hajonta lisääntyy, ja monien PK-yritysten sekä varsinkin uusien aloittavien yritysten lainojen korkotaso uhkaa nousta. Uusien Baselsäännösten käyttöönotto saattaa myös kärjistää suhdannevaihteluita. Siihen tulee varautua. Olennaista on, että pankkien ja muiden luotonantajien oma pääoma pidetään riittävän suurena. Yrittäjät eivät ole pitäneet rahalaitosten tiedotustoimia Basel II:n tulevista vaikutuksista riittävinä. Luottolaitosten uusien vakavaraisuussäännösten myötä pankkien liikkumavara PK-yritysten rahoittajana voi kaventua ja pääomasijoittajien merkitys vahvistua. Kovenanttien eli sopimusvakuuksien käyttö voi lisääntyä myös PK-yrityksen luototuksessa. Yritysten on tarkoin selvitettävä kovenanttien käytöstä mahdollisesti aiheutuvat haitat. PKyrityksille pitää olla tarjolla monipuolisia rahoitusvaihtoehtoja. Aloittavat ja voimakkaan kasvun yritykset Toinen iso asia on aloittavien ja kasvuyritysten rahoitus. Vähäinen yrittäjyysaktiivisuus ja kasvuhaluttomuus ovat Suomen kansantalouden ja työllisyyden ehkäpä keskeisimmät ongelmat. Myönteistä on, että yrityksen alkuvaiheen riskipääomarahoitusta on saatavilla entistä helpommin. Tarvitaan kuitenkin vielä monta askelta samaan suuntaan, jotta kasvuyrittäjyyttä ja riskinottokykyä voidaan lisätä nykyisestä olennaisesti. Yksityisten pääomamarkkinoiden ohella on tärkeää lisätä julkisen sijoitustoiminnan riskinottoa. Tarvitaan lisää pääomia ja rahoittajien yhteistyötä: useilta yrityksiltä rahoitus uhkaa loppua jo muutaman toimintavuoden jälkeen. Konkurssiriski on suurin kolmantena toimintavuotena. Kasvuyrittäjyyden rahoitus muodostaa oman ongelmansa. Suomessa on kasvuyrityksiä määritelmästä riippuen noin 0,2 3 prosenttia yrityskannasta. Niitä tulisi saada lisää. Viennin ja kansainvälistymisen rahoitukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Julkinen rahoitus yrityksille pitää nähdä julkisena kehittämispanostuksena, josta on 6 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

8 odotettavissa pitkällä aikavälillä valtiolle tuloja ja koko yhteiskunnalle hyvinvointia. Valtion mukanaolo riskien jakajana on investointi tulevaisuuteen. Perheyritysten sukupolvenvaihdos Kolmas kysymys liittyy yrittäjien ikääntymiseen. Suomessa on jo nykyisin yrityksen vaje. Sen lisäksi sukupolvenvaihdos koskee lähivuosina noin perheyritystä. On tärkeää, että suomalaiset yritykset säilyvät suomalaisessa omistuksessa ja että niiden jatkuvuus turvataan, myös sukupolvenvaihdostilanteessa. Siihen on verotuksella keskeinen vaikutus. Sukupolvenvaihdosten rahoitukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Usein käy niin, että sukupolvenvaihdosta varten otettu laina siirtyy seuraavan polven kannettavaksi. Tällöin velattomasta yhtiöstä voi tulla hyvinkin velkainen. Sukupolvenvaihdoksella ei tule rasittaa kohtuuttomasti yrityksen toimintaa jatkavaa osakasta. Myöskään toimintaansa jatkavaa yritystä ei tule rasittaa sukupolvenvaihdosvaiheessa kohtuuttomilla veroseuraamuksilla. Odottamattomat riskit Neljäs painopiste liittyy odottamattomiin riskeihin. Sekä yritysten että rahoitusjärjestelmän on varauduttava riittävässä määrin yllättäviin, laaja-alaisiin riskeihin. Merkittävä osa PK-yrityksistä on yhä liian velkaisia, eikä niiden pääomarakenne ole edes tyydyttävällä tasolla. Oman pääoman puute vähentää yritysten riskinkantokykyä ja kehittymismahdollisuuksia. Raju hetkellinen rahoitukseen ja vakuuksien arvostukseen kohdistunut muutos tuhosi ns. suuren laman aikana tuhansia vakavaraisia yrityksiä. Laman tapahtumat vaikuttavat yhä yrittäjien asenteisiin. Yrittäjät ovat tulleet varovaisiksi ja perustavat nykyisin toimintansa mieluusti pelkän tulorahoituksen varaan. Laman opetukset muistaen yhteiskunnan on luotava talouspoliittisia välineitä yrittäjille, jotta tarvittaessa pystytään varautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi ja jotta kannustimia kasvuun ja riskinottoon voidaan lisätä. Myös meneillään oleva maksukyvyttömyyslainsäädännön edelleen kehittäminen on paikallaan: laman aiheuttama konkurssiaalto sulki liiketoiminnan harjoittamisen ulkopuolelle suuren joukon kyvykkäitä ja rehellisiä yrittäjiä, jotka olisi vielä nopeasti saatava takaisin normaaliin työelämään. Rahoitusvastuut verkostoituneessa taloudessa Viidentenä kokonaisuutena on yritysverkostot. Verkostoituneessa taloudessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat rahoitus- ja vakuuskysymyksissään joutuneet uuden tilanteen eteen, kun rahoitusvastuuta on siirretty päähankkijoilta PK-yrityksille, jotka toimivat alihankkijoina ja sopimusvalmistajina. Tämä muutos tulee ottaa huomioon yritysten välisessä riskinjaossa ja kustannuksissa. PK-yritysten rahoitusvastuun lisääntyminen ilmenee usealla tavalla. Tarjousvaiheen ja tuotteen toimitusvaiheen välinen toiminta-aika on rahoitettava, ja osapuolten välille syntyy nykyisin sitoumuksia alusta alkaen. Ostaja, päähankkija, edellyttää vakuutta jo tarjousvaiheessa sekä vakuuksia ennakkomaksuille ja useammassa erässä tapahtuville maksuille. Samalla alihankkijan tai sopimusvalmistajan varoja sitoutuu materiaaleihin, joista joudutaan monissa tapauksissa suorittamaan ennakkomaksu ennen toimitusta. Jos päähankkijalta saadut ennakkomaksut eivät riitä, valmistusajalle tarvitaan käyttöpääomarahoitusta. Päähankkijoiden pidentyneet maksuajat lisäävät käyttöpääoman tarvetta. Samalla investointipainetta on siirtynyt tuotantoketjussa alaspäin: verkostoituneiden osahankkijoiden on kyettävä laajentamaan ja uudistamaan tuotantovälineistöään nopeasti usein päähankkijoiden antaman, varsin epävarman tulevaisuustiedon perusteella. Myös kauppa on vähentänyt varastointiaan, joka on siirtynyt yhä enemmän PK-valmistajille. Tämä kaikki sitoo PK-yritysten pääomia. Samalla se on niille myös kilpailuetu, sillä se mahdollistaa asiakkaiden palvelun nopeasti, joustavasti ja räätälöidyin ratkaisuin. EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 7

9 2 PK-yritysten rahoituksen kehitys ja rahoitusaseman kehittämistarpeet 2.1 Pääomapula on vaivannut lähes koko itsenäisyyden ajan Rahoitus on ollut pienten ja keskisuurten yritysten pulmana jatkuvasti. PK-yrityksillä on ollut puutetta pääomista lähes koko itsenäisyyden ajan, ja nämä yritykset ovat yleensä joutuneet myös talouspolitiikan virheiden maksumiehiksi. Maksajan rooli lankesi PK-yrityksille myös 1990-luvun alun suuressa lamassa, jonka pitkä varjo ulottuu vielä nykypäivänäkin yritysten toimintaan ja suomalaiseen asenneilmastoon. Devalvaatioiden ja talouspolitiikan virheiden, erityisesti raha- ja valuuttakurssipoliittisten virheiden, seurauksena syntyi konkurssiyrittäjien ja muiden velallisten joukko, jolta vietiin ilman omaa syytä taloudelliset toimintaedellytykset. Yrityskonkurssien seurauksena menetettiin myös valtava määrä työpaikkoja. Valuuttakurssimuutokset ovat olleet kotimarkkinayrityksille vaarallisia. Jokaisen devalvaation jälkeen merkittävä joukko kotimarkkinayrityksiä on ajautunut konkurssiin. Laman ja pankkikriisin siemenet kylvettiin jo 1980-luvun alussa, kun Suomen rahamarkkinoiden vapauttaminen alkoi. Se kesti kymmenkunta vuotta eri vaiheissaan. Säännöstelyn purkamiselle ei ollut vaihtoehtoa, mutta toimenpiteiden ajoituksissa ja niihin valmistauduttaessa tehtiin pahoja virhearviointeja talouspolitiikan eri lohkoilla. Säännöstelyn purkaminen sijoittui aikaan, jolloin talouskasvu oli muutenkin nopeaa, finanssipolitiikka elvyttävää ja muun muassa vaihtotase suuresti alijäämäinen. Tässä tilanteessa elintasoa nostettiin ulkomaisella lainarahalla, mikä ei ollut lainkaan järkevää. Pankinjohtajat olivat tottuneet jakamaan niukkuutta pitkillä asiakassuhteilla ja vankoilla vakuuksilla. Valuuttasäännöstelyn purkauduttua asiakkaista ruvettiin kilpailemaan koroilla ja laina-ajoilla sekä riskinottoa lisäämällä, eikä kaikkien lainanottajien harkintakyky riittänyt sijoitusten järkevyyden ja oman kasvukyvyn arviointiin. Seurauksena oli omaisuusarvojen lasku, vakuuksien heikkeneminen ja lopulta velanhoitokyvyn loppuminen. Kuva 1. Vireillepannut vararikot (konkurssit) Suomessa vuosina e ja muutokset markan arvossa Markka kellumaan xD: -82,8 2xD: -45,7 D -28,1 D 2xR: 3,5-23,8 2xD: -8,3 Piilo-D -6,6 D R -7,4 2, D -12,3 2xD: -9,5 R 1,0 R 1,0 Lähde: Tilastokeskus; Fellman, Lindholm 1996; VartiaP., Ylä-AnttilaP PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

10 Kuva 2. Rahamarkkinoiden sääntelyn vapautuminen Markkinarahan hyvitysjärjestelmä aloitettiin Antolainauksen keskikorko sidottiin ottolainauskorkoon Keskikorkosääntely poistettiin Viitekorot mahdollisiksi Korkosääntely Viitekorkosidonnaisuus kaikkiin muihin paitsi asuntoluottoihin Viitekorkosidonnaisuus myös asuntoluottoihin Päiväluottokiintiöiden poisto ja järjestelmän ehtojen muutos Prime-korot Määrällinen sääntely Valuuttaluotot vapautuvat kotitalouksille Lyhytaikaiset pääomaliikkeet vapautuvat Kassavarantosopimus uudistettiin Yksityishenkilöiden sijoitukset vapautuvat Yli vuoden markkamääräiset joukkolainat ja osake-emissiot ulkomaille vapautuvat Ulkomaiset sijoitukset vapautuvat. Yli vuoden pituiset yritysten tuontiluotot vapautuvat Suorat sijoitukset ulkomaille vapautuvat Pitkäaikaiset ulkomaiset luotot myös muille toimialoille Avomarkkinaoperaatiot Pitkäaikaiset ulkomaiset luotot vapaiksi teollisuudelle ja varustamoille Peruskorkoisten kiintiöiden poisto Lähde: Pankkiyhdistys Syksyn 1991 devalvaatio vauhditti valuuttalainoja ottaneiden kotimarkkinayritysten ahdinkoa. Varsinaisen syöksykierteen aiheutti kuitenkin vuonna 1992 syyskuussa tehty valuutan kelluttaminen. Yritystensä velkoja taanneet pienyrittäjäkotitaloudet joutuivat maksuvalmiuden loppuessa myymään vakuuksiaan, joiden arvo uudessa tilanteessa osoittautui riittämättömäksi. Kansantalouden laman ja riittämättömän kysynnän myötä yritykset menettivät huomattavan osan markkinoista. Konkursseista ja niitä seuranneista pakkorealisoinneista seurasi pankeille monivuotinen luottotap- Pankkikriisi Liian nopea antolainauksen kasvu, minkä seurauksena luottojen laatu heikkenee. Valuuttakurssiriski pankkien asiakkaille, luottotappioriski pankeille. Korkoloukku. Pankkien jälleenrahoitus veitsenterällä: hyvin lyhytaikaista luottoa ulkomaisilta pankeilta. Omaisuus- ja vakuusarvojen aleneminen. pioiden vyöry. Vuosien yhteenlasketut luottotappiot olivat yli 70 miljardia markkaa. Valtio otti vastuun pankeista eikä lähtenyt tu- kemaan yrityksiä, mikä oli PK-yritysten kannalta onneton päätös ja osoittautui jälkikäteen arvioituna ainakin osin virheratkaisuksi. EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 9

11 Pahin konkurssiaalto osui vuosiin 1993 ja1994. Vuonna 1994 yritysten määrä oli alimmillaan. Vuosina oli nettomääräisesti menetetty konkurssien ja toiminnan lopettamisen johdosta jo yli yritystä ja niiden työpaikat. Vielä tällä hetkellä Suomessa on lamavelkaantunutta yrittäjää ja heidän lähipiirissään olevaa. Pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden määrä on yhä lähes henkeä. Rahoituskriisiä yritettiin lieventää. Valtion vakauttamistakauksista annettu laki tuli voimaan Sen tarkoituksena oli turvata velkaantuneiden PK-yritysten toimintaedellytyksiä vakauttamalla talletuspankin yritykselle myöntämät luotot ja antamalla luotoille osittainen valtiontakaus. Vuonna 1994 lain voimassaoloaikaa pidennettiin niin, että lakia voitiin soveltaa haettuihin valtiontakauksiin. Vakauttamispyrkimykset tulivat kuitenkin liian myöhään. 2.2 Laman psykologiset opetukset muistetaan vielä 2000-luvulla Suuri lama ja siihen liittynyt pankkikriisi jättivät yritysten toimintaan ja yrittäjien rahoituspsykologiaan nykypäivään ulottuvat jälkensä. Laman vaikutukset ovat yhä nähtävissä monellakin tavalla. Silloinen konkurssilainsäädäntö ajoi osan yrittäjistä etsimään epätarkoituksenmukaisia liiketoiminnan harjoittamisen muotoja, osa on yhä suljettu kokonaan yrittämisen ulkopuolelle. Sittemmin maksukyvyttömyyslainsäädäntöä on uudistettu monilta osin. Yrittäjän lamakokemukset ovat monesti vaikuttaneet myös yrittäjän perheenjäsenten asenteisiin ja hillinneet esimerkiksi yri- tysperheen lasten halua jatkaa vanhempiensa ammatissa. Laman uhreiksi ilman omaa syytään joutuneet yrittäjät on vihdoin saatava takaisin työelämään. Yritykset varovat yhä luotonottoa, ja velattomien yritysten määrä on kasvanut. On monta PK-yrittäjää, jotka ovat päättäneet 1990-luvun kuolemanlaaksosta selvittyään, että pankin ovea en enää avaa, tulorahoituksella on pärjättävä. Yritykset pyrkivät investoimaan, kasvamaan ja kansainvälistymään lähes yksinomaan tulorahoituksen turvin. Kehitys olisi huomattavasti nopeampaa, jos apuna käytettäisiin myös vierasta pääomaa. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka kannustavat nykyistä suurempaan riskinottoon. Niitä tarvitaan varsinkin nykyisessä tilanteessa, kun investoinnit ovat alentuneet matalimmalle tasolle aikoihin ja kun uusi nuorten yrittäjien suku- Kuva 3. Yritysten lukumäärä (pl. alkutuotanto) Yritykset, kpl Yrityksiä, kpl asukasta kohden KTM:n arvio Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 10 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

12 polvi on astumassa yrityskentälle. Investointien pitempiaikaisella hiipumisella on kauaskantoiset vaikutukset yritysten ja koko yhteiskunnan toimintakykyyn. PK-yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste on parantunut suuren laman jälkeen aina viime vuosiin asti selvästi. Vuoden 1993 verouudistus antoi yrityksille mahdollisuuden oman pääoman kasvattamiseen. Erityisesti teollisuus ja muut palvelut toipuivat lamasta omavaraisuusasteella mitaten suhteellisen nopeasti. Keskiarvotarkastelu antaa PKyritysten tilanteesta kuitenkin liian hyvän kuvan. Vaikka vakavaraisuudet ovat keskimäärin parantuneet, yksittäisten yritysten tasolla vakavaraisuuserot ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana selvästi, ja hajonta on huomattavasti suurempi kuin isoilla yrityksillä. Ks. tarkemmin kappale Kuva 4. PK-yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste toimialan mukaan, % Teollisuus, < 250 tt Kauppa, < 250 tt Rakentaminen, < 250 tt Muut palvelut, < 250 tt 04 Lähde: Tilastokeskus Kuva 5. Suurten yritysten keskimääräinen omavaraisuusaste toimialan mukaan, % Lähde: Tilastokeskus Teollisuus, yli 249 tt Kauppa, yli 249 tt Rakentaminen, yli 249 tt Muut palvelut, yli 249 tt EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 11

13 2.3 Yritykset jäävät pieniksi, kasvuhalukkuus vähäistä Laman seuraukset näkyvät vähäisen investointihalukkuuden ohella myös siten, että yrittäjyyshalukkuus on vähäistä. Asukasta kohti laskettuna maassamme on vain 45 yritystä henkeä kohden. Tilastomateriaali viittaa siihen, että Suomessa on yrityksiä ja yrittäjiä suhteessa asukaslukuun edelleen vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi yhdenmukaistetun työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli Suomessa 5,1 prosenttia, kun vastaava osuus EU-maissa keskimäärin oli 6,7 prosenttia. EU-maiden keskiarvoprosentilla mitaten Suomessa pitäisi olla noin yrittäjää nykyistä enemmän. Tämänsuuruisesta yrittäjyysvajeesta voidaan siis puhua. Lisäksi kannattaa muistaa, että rima ei ole kovin korkealla silloin, kun verrataan EU-keskimäärään. Yrittäjyyden puute ja työttömyys ovat Euroopan yhteisiä ongelmia. Elinkeinoittain tarkasteltuna Suomen yrittäjyysvaje on paikallistettavissa lähes yksinomaan palvelualoille ja erityisesti kuluttaja- ja henkilöpalveluihin. Maatalousyrittäjiä on Suomessa edelleen suhteessa väestöön jonkin verran enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Jalostuselinkeinoissa yrittäjiä on lähes yhtä paljon, mutta palveluelinkeinoissa selvästi vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomea on rakennettu määrätietoisesti itsepalveluyhteiskunnaksi, jonka syntyä on vauhditettu muun muassa työllistämiseen vaikuttavilla vero- ja sosiaaliturvaratkaisuilla. Työvoimatilaston tilastoimista yrittäjistä noin 60 prosenttia on Suomessa yksinyrittäjiä ja vajaat 40 prosenttia työnantajayrittäjiä. Työn- Kuva 6. Yrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) osuus vähintään 15-vuotiaasta väestöstä, I III neljännes vuonna 2005, % Kreikka Italia Portugali Espanja Irlanti Iso-Britannia EU 15 Alankomaat Belgia Saksa Ruotsi Suomi Itävalta Tanska Puola Ranska antajayrittäjien osuus on Suomessa hieman pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Yrittäjäksi ryhtymisen merkittävimmät esteet ovat Suomessa konkurssiriski ja omaisuuden menettämisen pelko. Kyse on siis rahoitusriskeistä ja niiden toteutumisen mahdollisuudesta. Nämä riskit ovat suurimmat juuri aloittaneiden yritysten joukossa. Yritysten elinkaarella kolmas ikävuosi on yrityksille kriittisin: tuolloin monet yritykset ajautuvat ylittämättömiin talousvaikeuksiin. Kassavirta ei ole vielä riittävä, ja toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuluu pääomia. Samaan aikaan yrityksen alkuvaiheen rahoitus usein loppuu. Kolmannen toimintavuoden jälkeen riski alkaa hiljalleen vähetä, kun asiakassuhteet vakiintuvat ja yritykseen kertyy kokemusta ja pääomia. Lähde: Eurostat Yrityksistä ensimmäisten viiden toimintavuoden jälkeen toimintaansa jatkaa noin puolet. Vasta kymmenen toimintavuoden jälkeen riski vähenee keskimääräistä pienemmäksi. Neljänkymmenen vuoden jälkeen todennäköisyys sille, että yrityksen toiminta päättyy rahoituksen ehtymiseen tai konkurssiin, on häviävän pieni. 12 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

14 Kuva 7. Vakavan häiriön riski (%) ja yrityksen ikä % tai yli Kaikki Lähde: Eurostat Vuotta Valtaosa yrityksistä jää pieniksi Vähäisen yrittäjyyshalukkuuden ja riskinoton välttelyn lisäksi ongelmana on se, että Suomessa valtaosa yrityksistä jää pieniksi. Yrityskantaamme vaivaa erityisesti keskisuurten yritysten puute. Yli viisi henkeä työllistäviä yrityksiä on vain Keskisuuria henkeä työllistäviä yrityksiä on yrityskannastamme vain 1 %. Kansantalouden kannalta keskisuurten yritysten puute on vakava ongelma. Keskisuuret yritykset toimivat muun ohella suurten päähankkijayritysten järjestelmätoimittajina ja muodostavat yritysverkostoissa keskeisen solmukohdan pienten sopimusvalmistajien ja suurten päähankkijoiden välillä. Taulukko 1. Yritykset Suomessa henkilömäärän mukaan vuonna 2004 Yrityksen Luku- % Kertymä Henkilö- % Kertymä työntekijä- määrä määrä määrä Vähintään , , , , , , , , , , , , , , , , , , Yhteensä , ,00 Lähde: Tilastokeskus EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 13

15 Yrityskoon pienuus ja kasvuhaluttomuus 1 on tunnustettu, mutta käytännön toimet ongelmien ratkaisemiseksi ovat jääneet vähäisiksi. Määritelmästä riippuen Suomessa on kasvuyrityksiä ainoastaan 0,2 3 prosenttia koko yrityskannasta. Kasvuhakuisiksi ilmoittautuu noin 7 % yrityskannasta. Kasvuvaraa siis olisi runsaasti. Arviot kasvuyritysten määrästä vaihtelevat riippuen siitä, millaisia kasvun määritelmiä käytetään. Huolestuttavaa Suomen kannalta on lisäksi se, että kasvuyritysten määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi. 2 Suhteellisesti eniten ovat vähentyneet nopean kasvun teknologiayritykset. Taulukossa 2. on tarkasteltu kasvuyritysten määrää liikevaihdon kasvulla mitaten vuosina Peruskriteerinä on, että liikevaihdon kasvu on jatkunut vähintään tietyllä prosentilla kolmen peräkkäisen vuoden ajan. Kun liikevaihdon kasvuprosentiksi otetaan vähintään 10 eikä ensimmäisen kasvuvuoden liikevaihdolle ole asetettu rajoitusta, kasvuyrityksiksi katsottavia yrityksiä on tarkasteluvuodesta riippuen noin Tiukennettaessa kriteeriä vähintään 30 prosentin liikevaihdon vuotuiseen kasvattamiseen kolmena peräkkäisenä vuonna ja samalla kolmivuotiskauden ensimmäisen kasvuvuoden liikevaihdon alarajaksi asetetaan 1,7 miljoonaa euroa, kasvuyritysten määrä putoaa dramaattisesti. Taulukko 2. Kasvuyritykset vuosina Liikevaihdon kasvu vähintään kolmen vuoden ajan Kasvu ja kansainvälistyminen kulkevat käsi kädessä Voimakkaaseen kasvuun tähtäävistä yrityksistä joka toinen ilmoittaa rahoituksen saatavuuden keskeisimmäksi kasvua ja kehittymistä hidastavaksi pulmaksi. Kun yrityksillä on voimakas kasvuvaihe, niiden käyttöpääoman tarve on suuri, mutta niillä ei ole juurikaan vakuuksia. Käytännössä kotimaiset riskisijoittajatkin hakevat vain varmoja sijoituskohteita. Oman pääoman ehtoisen rahoituksen saaminen edellyttää, että yrityksellä on kasvumahdollisuuksia ja valmiutta siirtyä nopeasti kansainvälisille markkinoille. Kun pienet kotimarkkinat ovat usein riittämättömät uuden tuotteen kaupallisen menestymisen testaamiseksi, korostuu yritysjohdon ammattitaito ja osaaminen liiketoiminnassa ja markkinoinnissa kpl kpl kpl kpl kpl 10 % / v ei lv rajoitusta % / v >1,7 milj % / v ei lv rajoitusta % / v > 1,7 milj Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri Kotimarkkinoiden pienuuden vuoksi yritysten kasvuun liittyy jo yrityksen varhaisessa kehitysvaiheessa lähes välttämättömästi kansainvälistyminen. Suomalaiset yritykset joutuvat lähtemään kansainvälisille markkinoille vähäisin aineellisin ja henkisin voimavaroin. Tätä epäsuhtaa on oikeutettua tasoittaa julkisen rahoituksen avulla. Yritys tarvitsee myös tuekseen erityistä rahoituksen ammattitaitoa. Mitä voimakkaammin yrityksen vienti kasvaa, sitä suurempia rahoitushaasteita siihen liittyy. Merkille pantavaa kuitenkin on, että yrityksille suunnattuja yhteiskunnan panostuksia kansainvälistymiseen on järjestelmällisesti vähennetty jo usean vuoden ajan. 1 Usko kasvuyrittäjyyteen taloudellisen kasvun ja kehityksen moottorina ja pääomasijoitustoimintaan sen polttoaineena on kuluneen vuosikymmenen aikana yleistynyt kaikkialla Euroopassa. Euroopan unionin eeurope - tietoyhteiskuntaohjelmaan kirjattu tulevaisuudenkuva tukeutuukin voimakkaasti juuri kasvuyrittäjyyden ja pääomasijoitusten yhteiseen vaikutukseen. 2 Uusien kasvuyritysten määrän mittarina voidaan pitää myös pääomasijoitusten määrää. Pääomasijoitukset ovat keksintöjen ja uusien tuotteiden kaupallistamisen merkittävin rahoituslähde. Kasvuyrityksiä varten kerätyt uudet pääomat lisääntyivät voimakkaasti vuoteen 1999, minkä jälkeen suunta on kääntynyt laskuun. Kerätyt uudet pääomat ovat pudonneet kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kasvurahoitus on vähentynyt, millä on vaikutuksensa pitkälle tulevaisuuteen. Kotimaiset rahastosijoitukset ovat suuntautuneet enimmäkseen ulkomaille. Pääomasijoittajat eivät ole voineet korvata kotimaisten sijoittajien väheneviä pääomia ulkomaisilla sijoituksilla verotussyistä. Erityisesti kasvuyrityksiin tehdyt alkuvaiheen sijoitukset ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2000 lähtien, mikä osaltaan selittää kasvuyritysten määrän selvän vähenemisen. Niukentuneet pääomat on kohdistettu jatkosijoituksiin. Näistä syistä tarvitaan entistä enemmän julkista riskirahoitusta. 14 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

16 Kuva 8. KTM:n kansainvälistymispolitiikan määrärahat Yrityskohtaisten ja yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustukset, milj. euroa Yrityskohtaiset määrärahat (myönnetyt) Yritysten yhteishankkeiden määräraha (valtuutus) Räikeimmillään valtion elinkeinopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat ristiriidassa keskenään kansainvälistymismäärärahoissa. 2.4 Basel II tuo haasteita pankeille ja PK-yrityksille Pankkien nykyisten (2006) vakavaraisuusvaatimusten perustan muodostaa vuonna 1988 hyväksytty kansainvälisen järjestelypankin (BIS) yhteydessä toimivan Baselin komitean suositus. Sen mukaan pankilla on oltava omia varoja vähintään 8 % pankin riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja taseen ulkopuolisten erien määrästä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin on esimerkiksi 100 euron luottoa myöntäessään varattava pääomapuskuria 8 euroa. Nykyinen vakavaraisuuslaskenta on erittäin karkeajakoinen. Esimerkiksi yrityssaamisissa ei oteta huomioon saamiseen liittyvää todellista luottoriskiä. Voimassa olevan riski Arvio Lähde: Valtion talousarviot ja talousarvioesitykset ryhmittelyn karkeapiirteisyys on yhdenmukaistanut kehikon soveltamista eri maissa, mutta samanaikaisesti osaltaan vääristänyt rahoituksen hinnoittelua. Omien varojen vaatimus on vähäriskisissä luotoissa ollut liian suuri, mikä on osaltaan heikentänyt pankkien kilpailukykyä rahoituksen tarjonnassa. Toisaalta riskipitoisissa luototuskohteissa vaatimus on ollut perusteettoman matala, mikä on osaltaan heikentänyt riskien huomioonottamista hinnoittelussa. Vallitseva järjestelmä ei ota riittävästi huomioon erilaisia takaus- ja vakuusjärjestelyjä, joita yleensä sisällytetään rahoitusjärjestelyihin. Pankkien tulee riskinhallinnassaan tiedostaa luottoriskeistä, toimintariskeistä, markkinariskeistä, korkoriskistä ja maksukykyriskistä johtuvat uhkatekijät ja järjestää niitä koskeva raportointi. Vakavaraisuuskehikkoon liittyvien ongelmien korjaamiseksi Baselin komitea on hyväksynyt vuonna 2004 uuden säännöskehikon (Basel ll), joka korvaa vuonna 1988 annetun suosituksen. Samanaikaisesti Euroopan komissio on valmistellut vastaavia muutoksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyä koskeviin direktiiveihin. Vakavaraisuusuudistusta koskeva direktiivi hyväksyttiin syksyllä Muutokset tulevat pääosin voimaan vuoden 2007 kuluessa. Vastaavasti valtiovarainministeriössä on valmisteltu uudistuksen edellyttämiä kansallisia lakimuutoksia. Uudistuksen myötä on tarkoitus antaa kokonaan uusi luottolaitoslaki sekä valtiovarainministeriön asetus luottojen vakavaraisuuden laskemisesta, jotka valmistunevat syksyllä Uusi luottolaitoslainsäädäntö on tätä kirjoitettaessa eduskuntakäsittelyssä. Säännökset tulisivat eräitä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta voimaan Myös Rahoitustarkastus on käynnistänyt oman normivalmistelunsa, joka valmistuu myös syksyn 2006 aikana. Uudistuksen tavoitteena on ottaa huomioon luottolaitosten riskienhallinnassa viime vuosien aikana tapahtunut kehitys, jonka ansiosta liiketoiminnan riskejä ja niiden kattamiseksi tarvittavaa pääomavaatimusta pystytään laskemaan nykyistä karkeaa vakavaraisuuslaskentaa tarkemmin. Uudet vakavaraisuusvaatimukset on pyritty laatimaan niin, että ne kannustavat kehittyneempien riskinhallintajärjestelmien käyttöönottoon luottolaitoksissa. Uudistus edistää todellisia riskejä vastaavaa rahoituksen ja rahoituskustannusten kohdentamista sekä hinnoittelua rahoitusjärjestelmässä. Riskin tarkempi rajaaminen tulee näkymään pankkien hinnoittelussa. Luottojen hinnoittelun vaihtelu- EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 15

17 väli tulee kasvamaan. Hinnoittelun kannalta vakuuksien tarjoamisella on selvästi suurempi merkitys uudessa vakavaraisuuslaskennassa, koska vakuudet vähentävät pankin pääoman tarvetta. Kovenanttien käyttö PK-yritysten rahoituksessa tulee lisääntymään. Basel ll-sääntelyyn sisältyvällä markkinakurin parantamisella pyritään lisäämään pankkien julkistamisvelvoitteita, jotka liittyvät niiden riskeihin ja riskinhallintajärjestelmiin. Huoli eurooppalaisen PK-sektorin rahoituksen saatavuudesta on johtanut valmistelun kuluessa useisiin muutoksiin, joilla on pyritty lieventämään uudistuksen vaikutuksia. Vakavaraisuusuudistuksen myötä luottojen hintahaitari levenee ja korkomarginaalit keskimäärin kasvavat. Tarkkoja laskelmia uudistuksen vaikutuksista esimerkiksi luottojen marginaaleihin on vaikea esittää. Käytännössä muutokset hinnoittelussa tulevat näkymään asteittain eikä heti uudistuksen voimaantulon yhteydessä. Luottojen hinnoitteluun vaikuttavat myös muut tekijät. Käytännössä hinnoittelu perustuu kokonaisasiakkuuteen, jolloin otetaan huomioon mm. asiakkuuteen liittyvät muut tuotot ja kustannukset. Pankkien välisen kilpailun ja PKyrityksiä koskevien lisälievennysten vuoksi luottojen hinnoittelu tuskin muuttuu merkittävästi. Vakavaraisuussäännöstön muutoksen (Basel II) on määrä tulla voimaan Se korostaa luottojen riskien merkitystä. Sen mukaisesti luottojen korkoehdot määräytyvät asiakkaan takaisinmaksukyvyn ja luottojen vakuuksien kattavuuden mukaan. Luottoriskien lisäksi otetaan huomioon myös yrityksen toimintariskit. Asiakkaiden takaisinmaksukyvyn arviointi perustuu pankkien sisäiseen luottokelpoisuusarvioon eli reittaukseen. Asiakkaan riskitaso (epäonnistumisen todennäköisyys) arvioidaan sekä määrällisten (kvantitatiivisten) että laadullisten (kvalitatiivisten) tekijöiden pohjalta. Kvantitatiiviset tekijät kuvaavat - velkaantumisastetta - maksuvalmiutta - kannattavuutta. Pääasialliset mittarit ovat - todelliset varat sekä oma pääoma suhteutettuna kokonaisvaroihin - lyhyen ajan velat suhteutettuna kokonaisvelkoihin - rahavarat ja vastuut - tulot ennen veroja ja poistoja - kassavirta suhteutettuna liikevaihtoon - nettovoitto suhteutettuna kokonaisvaroihin - liikevaihdon kasvu - kokonaisvarat - myynti suhteutettuna varastoon - myynti suhteutettuna kokonaisvaroihin. Kuva 9. Sisäinen reittausmalli Sisäinen reittausmalli Asiakas Informaation hankkija Kvalitatiiviset tekijät - johdon taso - markkinatilanne - juridinen muoto Kvantitatiiviset tekijät - velkaantumisastetekijät - likviditeetti - kannattavuus Ulkoiset rahoitustietojen kerääjät, vain joidenkin pankkien käytännöt Tilastollinen reittaus - tunnuslukujen perusteella laskettu Riskitaso (epäonnistumisen todennäköisyys) Reittaus Lähde: EC 2005,How to deal with the new rating culture 16 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

18 Kuva 10. Esimerkki kvantitatiivisten panostekijöiden arvioinnista Pääsuoritusindikaattorit Suhteelliset painot (%) - Varojen rakenne - Velkarakenne - Velkasuhde - Todelliset varat/kokonaisvarat - Lyhyen ajan velka/kokonaisvelat - Osakepääoma/kokonaisvarat + / -30 Asiakirjaluettelo - Toimintakertomus (ml. tilinpäätös) - Liiketoimintasuunnitelma Maksuvalmius Kannattavuus - Rahavarat ja vastuut - Tulot ennen veroja ja poistoja - Kassavirta/liikevaihto - Nettovoitto/kokonaisvarat + / / Kasvu - Koko - Liikevaihdon kasvu - Kokonaisvarat + / Tehokkuus - Pääoman kiertonopeus - Myynti/varasto - Myynti/kokonaisvarat + / -20 Kvalitatiivisissa tekijöissä otetaan huomioon - yrityksen johdon taso - markkinatilanne - juridiset tekijät. Kuva 11. Esimerkki kvalitatiivisten panostekijöiden arvioinnista Johdon tason arviointiperusteet ovat - alan tuntemus - laatujohto - markkinointi ja myynti - riskijohtaminen - informaatiopolitiikka. Markkinatilannetta arvioidaan alan kilpailutekijöiden, markkinaosuuden ja sidonnaisuuksien pohjalta. Juridiset tekijät liittyvät kirjanpitoon ja valvontaan. Niitä ovat - kirjanpitopolitiikka - budjetoinnin laatu - kustannusvalvonnan perusteellisuus. Kvalitatiivisten panosten lähde - Henkilökoht. kokoukset - Liiketoimintasuunnitelma - Johdon suositukset - Referenssit Markkinaympäristö Johto - Kirjanpito - Valvonta - alan kilpailutekijät - markkinaosuus - sidonnaisuudet - alan kokemus - laatujohto - markkinointi/myynti - riskijohtaminen - informaatiopolitiikka pankin suhteen - kirjanpitopolitiikka/luovan kirjanpidon käyttö - budjetoinnin laatu - kustannusvalvonnan perusteellisuus Arviointiperusteiset tekijät EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 17

19 Käteismaksu min. 15 % Basel II säännöstöön vedoten ei vanhojen luottojen hinnoittelua voida muuttaa, mutta sääntelyn voimaantulo hajauttaa uusien luottojen hintoja. Hyviksi arvioiduilla yrityksillä luoton kustannukset voivat jopa laskea; huonoiksi arvioitujen yritysten luottokustannukset ja -hinta nousevat. Sääntelyn voimaantulo vaikeuttaa erityisesti vakuuspulasta kärsivien aloittavien ja voimakkaasti kasvavien PK-yritysten rahoituksen saantia. Muutos nostaa myös näiden yritysten rahoituskustannuksia. Basel II:n myötä lisääntyvät ne asiat, joista pankkien ja niiden asiakkaiden tulee sopia. Siksi PK-yritysten on vahvistettava rahoitusosaamistaan. Tämä edellyttää, että EK seuraa muutosten vaikutuksia, tiedottaa niistä jäsenyrityksille sekä järjestää koulutus- ja neuvontapalveluja. 2.5 Verkostoituminen siirtää rahoitusvastuuta PK-yrityksille Yritysten välinen yhteistyö eli verkostoituminen on laajentunut ja syventynyt erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kehitystä ovat vauhdittaneet talouden maailmanlaajuistuminen ja internet-järjestelmien läpimurto. Yleisintä verkostoituminen on tuotannollisten yritysten kesken. Verkostoituneessa taloudessa PK-yritykset ovat rahoitus- ja vakuuskysymyksissään joutuneet uuden tilanteen eteen. PK-yritykset toimivat yritysverkostoissa usein suurempien päähankkijayritysten alihankkijoina ja sopimusvalmistajina, jolloin ne joutuvat antamaan tarjousvaiheen ja toimituksen välillä erilaisia sitoumuksia. Päähankkijoiden ja suurten sopimusvalmistajien maksuehtopolitiikka on myös tiukentunut. Rahoitusvastuu on siirtynyt alihankkijoille ja pienemmille sopimusvalmistajille. Ostaja (päähankkija) voi edellyttää vakuutta jo tarjousvaiheessa. Jos päähankkija maksaa ennakkoja tai maksu tapahtuu useammassa erässä, vakuus vaaditaan myös näille suorituksille. Samalla alihankkijan tai sopimusvalmistajan varoja sitoutuu materiaaleihin, joista joudutaan monissa tapauksissa suorittamaan ennakkomaksu ennen toimitusta. Jos päähankkijalta saadut ennakkomaksut eivät riitä, valmistusajalle tarvitaan käyttöpääomarahoitusta. Päähankkija voi edellyttää myös pitkäaikaista rahoitusta hankintaansa suorittamalla esimerkiksi vain 15 prosentin käteismaksun. Tällöin tarvitaan myyntisaatavien rahoitusta. Päähankkijoiden yleisesti pidenty- neet maksuajat lisäävät myös käyttöpääoman tarvetta. (Kuva 12) Rahoitusvastuun siirtyminen PK-yrityksille vaatii varautumista. Rahaa ei tarvita vain investointeihin ja palkanmaksuun; rahaa tarvitaan kaikissa toimintaketjun vaiheissa. Siksi yrittäjien saatavilla pitäisi olla erilaisia ja riittäviä vakuusjärjestelyn mahdollisuuksia. Verkostoituneessa toimintamallissa investointipainetta on siirtynyt tuotantoketjussa alaspäin. Verkostoituneiden PK-yritysten, jotka toimivat alihankkijoina ja sopimusvalmistajina, on kyettävä laajentamaan ja uudistamaan tuotantovälineistöään nopeasti päähankkijan tarpeiden ja niistä annetun informaation mukaan. Suomen 90-luvun laman jälkeen Kuva 12. Vientisaatavat käyttöpääomarahoitukseksi Ostaja edellyttää pitkäaikaista rahoitusta hankintaansa (yli 2 vuotta). Pankki Oy Ostaja Oy Toimitus PK-yritys PK-yritys Ostajaluotto Luottovarat max 85 % Ostajaluottotakuu Pankki Takaaja 18 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat EK 2006

20 suurten yritysten investointikohteet muuttuivat selvästi. Suurten yritysten investoinnit ovat painottuneet Suomen ulkopuolelle, jossa niiden asiakkaat ja suuret markkinat ovat. PK-yritysten investoinnit Suomeen eivät sen sijaan ole vähentyneet. Verkostoituminen on merkinnyt myös sitä, että PK-yritykset ovat joutuneet ja joutuvat vastedeskin investoimaan entistä enemmän myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Päähankkijat eivät halua myöskään pitää varastoja, jolloin alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta vaadittava joustavuus pakottaa ne käytännössä varastojen pitämiseen. Tämä koskee sekä teollisuutta että kauppaa ja sitoo PK-yritysten pääomia. Koska tuotteiden elinkaaret lyhenevät ja tuotteita sekä teknisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, riskinä on myös, että varsinkin nopeasti kehittyvillä aloilla varastossa olevat komponentit vanhenevat. Selvitysten mukaan päähankkijat eivät myöskään anna pitkäaikaisia sitovia tilauksia. Tilausennusteita päivitetään liukuvasti, jolloin tarkka tilausmäärä on tiedossa esimerkiksi viikoksi eteenpäin. Tavarantoimittajalla voi olla myös pääsy päähankkijan varastonvalvontaan, jolloin varastoja täydennetään tietyn hälytysrajan lähestyessä. Kuva 13. Kiinteät investoinnit teollisuusyrityksissä vuosina , % jalostusarvosta Suuret yritykset PK-yritykset Lähde: Tilastokeskus EK 2006 PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat 19

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (1) Tehty 3.11.1 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Julkaistu Liikevaihto ja tulos

Julkaistu Liikevaihto ja tulos Julkaistu 26.07.2004 * Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja parani katsauskaudella selvästi ja oli 1,6 Me (0,9 Me tammi-kesäkuu 2003). * Konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 26,1 (24,5) Me. Tulisijaliiketoiminnan

Lisätiedot

Osakekohtainen tulos oli 0,25 (0,20) euroa. Veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulosta vastaavat verot.

Osakekohtainen tulos oli 0,25 (0,20) euroa. Veroina on otettu huomioon konserniyhtiöiden katsauskauden tulosta vastaavat verot. Julkaistu 21.10.2004 *Tulikivi-konsernin voitto ennen satunnaisia eriä parani katsauskaudella selvästi ja oli 3,2 Me (2,5 Me). *Konsernin liikevaihto oli 39,4 (38,3) Me. Tulisijaliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty

Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (799) Tehty Tehty 5.11.15 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty

Sanomalehtien kustantaminen (5813) Tehty Tehty..13 Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... 1 Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan tunnusluvut

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot